KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2017-2025 (KETS II) TOIMINTASUUNNITELMA

Espoon kaupunki on allekirjoittanut 7.2.2017 uuden energiatehokkuussopimuksen (KETS) Energiaviraston kanssa vuosille 2017-2025. Kaupunkien energiatehokkuussopimus on laa- dittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian ta- voitteet edellyttävät.

Ministeriö toteuttaa energiatehokkuussopimustoiminnalla hallituksen energiapolitiikkaa, jossa energiansäästöllä ja energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen sija. Sopimusosapuo- let pitävät vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toi- meenpanokeinona ja pyrkivät edistämään sopimukseen kuuluvien toimenpiteiden toteutta- mista siten, että sopimus on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutuksel- taan joustava energian säästökeino.

Espoon kaupungin ja Energiaviraston välisessä energiatehokkuussopimuksessa edellyte- tään, että Espoon kaupunki laatii energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman. Tämä asiakirja on laadittu Motivan valtakunnallisen mallin mukaan. Toimintasuunnitelman keskei- nen sisältö on kartoittaa energiansäästöpotentiaalit ja kuvata, mitä kaupunki tulee tekemään saavuttaakseen ohjeellisen 7,5 % energiansäästötavoitteen sopimusjaksolla 2017 - 2025.

Lisäksi suunnitelmassa esitetään tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarkistaminen.

KETS-yhdyshenkilöksi valittiin energia-asiantuntija, jonka työtehtäviin kuuluu energiatehok- kuussopimuksen koordinointi ja vetovastuu. Osakeyhtiömuotoisista kiinteistöistä valitaan omat yhdyshenkilöt, jotka vastaavat asiasta energia-asiantuntijalle. Espoon kaupungille kirja- taan toimintasuunnitelma ja toimenpidesuunnitelma KETS II-kaudelle. Sen lisäksi yhtiömuo- toiset kiinteistöt laativat oman toimintasuunnitelman, johon on liitetty myös sen energiatehok- kuustoimenpiteet aikatauluineen.

1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet

Energiatehokkuussopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Energia- tehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edistävät samoja energia- ja ilmasto- poliittisia tavoitteita ja edistämistoiminnassa voidaan käyttää osittain samoja keinoja. Siksi on perusteltua soveltuvin osin tarkastella kumpaakin osa-aluetta yhdessä.

Espoon kaupunki on ollut energiansäästöjärjestelmän piirissä jo vuodesta 1996. Energian- säästösopimuksen ensimmäinen kausi (KETS I) toteutettiin vuosina 2007-2016. Espoon kau- punki liittyi uuteen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS II) vuosille 2017-2025. Kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa 2017 ja sopimus allekirjoitet- tiin 10.2.2017.

Espoo -tarinan lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys, edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseen- alaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Tavoitteena on kehittää Espoota sosi- aalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Yksi poikkihallinnollisista ohjelmista on Kestävä Espoo -kehitysohjelma. Kehitysohjelmalla organisoidaan ja johdetaan merkittäviä kestävän kehityksen muutoksia toiminnassa. Kestävää kehitystä ohjaavat kaupungissa myös muut ohjelmat ja suunnitelmat. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupunki on laatinut il- masto-ohjelman osana kestävän kehityksen työtä. Viimeisimpänä Espoo julistautui olevan hiilineutraali vuonna 2030. Energiatehokkuussopimus on tärkeä osa Espoon ilmasto-ohjel- maa ja tulee olemaan keskeinen osa kaupungin Kestävä Espoo -ohjelman toteuttamista.

Kaupungin energiatehokkuussopimuksen edistymisestä raportoidaan kaupunkiorganisaa- tiossa ja luottamushenkilöille Tila- ja asuntojaostossa kerran vuodessa, kun vuosiraportointi on Motivan taholta vahvistettu.

2 Sopimuksen rajaukset ja toimintasuunnitelman kattavuus

Tämä sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäytön siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Tämän suunnitelman ulkopuolella ovat energiantuo- tanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimukset ja toimintasuunnitelmat.

Espoon kaupungin toiminnoissa on tapahtunut muutoksia sopimukseen liittymisen jälkeen. Espoon Catering Oy (Inhouse-yhtiö) toiminnallinen osuus on laskettu lähtötiedoissa, mutta toimintakauden aikana se toimiikin omana osakeyhtiönä. Näin ollen Espoon Cateringin tulee osaltaan soveltaa sopimusta parantamalla energiatehokkuuttaan 7,5 % ja luoda oma toimin- tasuunnitelma tai liittyä esimerkiksi Maran energiatehokkuussopimukseen.

Toinen muutos Espoossa tapahtui metron avaamisen myötä. Länsimetroon liittyvät asemat kuuluvat HSL:n kautta liikenteen energiatehokkuussopimukseen. Asemia ei huomioida osana tätä toimintasuunnitelmaa.

Käytännössä sopimuksen piiriin kuuluvat kaupungin omistamat rakennukset ja omaan käyt- töön vuokratut tilat sekä yhtiömuotoiset kiinteistöt. Rakennuskannan lisäksi sopimus koskee kaupungin toimissa käytettyjen ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutusta sekä katu- ja ulkovalaistuksen, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käyttöä ja ylläpitoa.

Kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat KETS II-sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Esimerkiksi Espoon Asunnot Oy ovat vuokra-asuntojen energiate- hokkuussopimuksessa.

Kaupungin ulosvuokratut ja yhtiömuotoiset tilat kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli kaupunki maksaa niiden energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Kylmänä kaupungille vuok- rattu tila kuuluu sopimukseen, jos sen käytöstä maksetaan erikseen esimerkiksi sähkön kulu- tus. Toisin sanoen tila, jonka kaupunki on vuokrannut toimintaansa ja maksaa siitä energiaku- lut, kuuluu sopimuksen piiriin.

Energiansäästöllä sopimuksessa tarkoitetaan nykyisen energiankulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta.

Energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa kunnallisten palvelujen vaatiman energiapanok- sen eli ominaiskulutuksen pienentämistä siten, että esimerkiksi rakennuskuutiometrin lämmit- tämiseen, sähkölaitteiden käyttöön, katukilometrin valaistukseen tai liikennesuoritteeseen tar- vittava energiamäärä vähenee.

Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kaupungin hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopi- musalan piiriin. Esimerkkeinä toimista ovat maankäytön suunnitelmien ja kaavojen energiata- loudellisuus sekä omakotirakentajille annettava koulutus matalaenergiarakentamisesta. Kunta voi myös tukea taloudellisesti kuntalaisille neuvontaa antavia tahoja, esimerkiksi energiatoi- mistoja. Näiden toimien vaikutusta energiatehokkuuteen on kuitenkin vaikea mitata.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisellä tarkoitetaan puusta ja muusta biomassasta, bio- kaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, maalämmöstä, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta ja muista uusiutuvista energialähteistä saatavan energian hyödyntämistä kaupungin omassa toiminnassa. Tavoitteena on selvittää uusiutuvien energialähteiden käytön mahdolli- suudet ja soveltuvuudet kiinteistöissä.

Espoon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkilli- sesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kunta voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Toimintasuunnitelman julkinen osio tallennetaan Motivan rekisteriin. Kaupungin energiate- hokkuussopimustyöhön (KETS) kuuluu toimintasuunnitelman lisäksi laatia toimenpidesuun- nitelma erillisenä dokumenttina. Toimenpidesuunnitelma laaditaan toimintasuunnitelman jäl- keen kaupungin oman organisaation käyttöön. Toimenpidesuunnitelmassa lasketaan toteu- tettavan toimenpiteen energiansäästö (kWh), CO2-päästöjen vähennys ja kerrotaan milloin, missä ja miten toimenpide toteutetaan.

3 Energiatehokkuussopimuksen tavoite

Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 7,5 % energiansäästö vuosina 2017 - 2025. Es- poon kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 19 611 MWh:n energiamäärä, joka saavutetaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2020 välitavoitteeksi on asetettu 10 459 MWh eli 4 % vuoden 2015 kulutustasosta.

Energiansäästötavoite taloudellisesti merkitsee noin miljoonien eurojen vuosisäästöä raken- nusten ylläpidossa. Esimerkiksi jos 19 611 MWh tarkoittaisi sähkön säästöä, sen arvo olisi vuosisäästönä 1,7 milj. euroa. Jos se olisi lämmön säästöä, sen arvo säästönä olisi 1,2 milj. euroa.

Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vai- kutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä.

Espoon kaupungin sopimukseen kuuluvien toimintojen kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2015 261 481 MWh. Tästä yhtiömuotoisten yritysten (kiinteistöjen) osuus oli 10 % eli 27 210 MWh.

Energiansäästötavoitteiden periaatteeksi on valittu, että jokainen parantaa energiatehok- kuutta omalta osaltaan 4 % vuoteen 2020 mennessä ja 7,5 % vuoteen 2025 mennessä. Yh- tiömuotoisten yritysten yhteenlaskettu säästötavoite on 2 041 MWh. Niin sanottu taakanjako on tehty kaikkien osapuolten ja kiinteistöjen kohdalla tasapuolisesti.

Taulukossa 1 esitetään vuoden 2015 energiankulutus sähkön ja lämmön osalta. Taulukosta voidaan laskea säästötavoitteet.

Taulukko 1. Vertailuvuoden kulutukset toimiyksiköittäin

Sopimusliite: v. 2015	Kulutus MWh
	Sähkö	Lämpö	yhteensä
Espoon suoraomisteiset toimitilat*	71 295	115 100	186 395
Ulkopuolisilta vuokratut toimitilat	11 200	1 682	12 882
Kaupunkitekniikka (katuvalaistus ym.)	25 600		25 600
Ulkoliikuntapaikkojen valaistus (kentät, po- lut)	2 484		2 484
Espoon logistiikka (ajoneuvot ja työkoneet)		6 910	6 910
WeeGee Oy	3 051	3 348	6 399
Koy Espoon toimistotalo	326	1 360	1 686
Kaupinkallion Paikoitustalo Oy	372		372
Leppävaaran pysäköinti Oy	840	1 263	2 103
Tapiolan urheilutalo Oy	180	593	773
Koy Espoon Toimitilat	3 875	6 574	10 449
Koy Sokinsuonkuja 4	76	421	497
Koy Opinmäen kampus	2 600	1 308	3 908
Kiinteistö Oy Otaniemen tiedeasunnot	259	69	328
Koy Tapiolan kulttuuriaukio	85	322	407
Koy Espoon keskuksen Pysäköintitalo	000	000	000
Yhteensä	122 389	139 092	261 481
*Sisältää Espoo Cateringin energiakulutus osuuden

Kuvassa 1 esitetään raportointiyksiköittäin nykyinen energiakulutus ja niiden osuudet suh- teessa toisiinsa.

Kuva 1. Energiakulutus ja % osuudet v 2015 Motiva raportointiyksiköittäin jaoteltuna.

Energiatehokkuussopimuksen laskennallisen energiansäästön lisäksi on olemassa sekun- däärisiä tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat:

• Kestävät ja energiatehokkaat hankinnat (luku 4.7)

• Uudet toimintamallit (luku 4.8)

• Avoin ja ammattimainen energia-asioiden viestintä (luku 4.9)

• Energiatehokkuuden ja ekoasioiden perehdyttäminen (luku 4.9)

4 Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet

Tässä luvussa kuvataan tavoitteet. Alaluvuissa käsitellään toiminnan organisointia sekä toi- menpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Toimenpiteisiin sisällytetään myös viestintä.

Lähtökohtana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu. Tarkempia taustatietoja, aikatauluja ja lisätietoja esitetään erillisissä liitteissä.

4.1 Toiminnan organisoinnista

Energiatehokkuussopimukseen kuuluvan toimintasuunnitelman valmistelu tehtiin kesällä 2017 energia-asiantuntijan johdolla. Toimintasuunnitelmaa muokattiin Tilapalvelut-liikelaitok- sen johtoryhmän toimesta vuoden 2018 syksyllä. Lähtökohtaisesti KETS II toimintasuunnitel- massa on pyritty huomioimaan Espoon kaupungin muut strategiat ja ohjelmat, mutta toiminta- suunnitelman täyttäminen yksistään ei täytä muita tavoitteita. Ohjelmista läheisimmin tämän toimintasuunnitelman sisältöön vaikuttavat mm. kestävän kehityksen tavoiteohjelma, ilmasto- ohjelma ja liikkumisen strategia. Muiden ohjelmien ja strategioiden koordinoinnista vastaa mm. tekninen ja ympäristötoimen esikunta ja ympäristökeskus. Tilapalvelut-liikelaitoksen energia-asiantuntija vastaa KETS-yhdyshenkilön ominaisuudessa tämän toimintasuunnitel- man laadinnasta ja koordinoinnista.

Toimintakaudelle perustetaan energiatehokkuustyöryhmä. Tarkemmin asiasta luvussa 4.9.3.

4.1.1 Tarkempi selvitys käytännöistä

Kaupungin energiatehokkuussopimuksen päätavoitteena on energiatehokkuuden parantami- nen vajaan seitsemän vuoden aikana. KETS-asiat koordinoidaan Tilapalvelut-liikelaitoksen

kautta. Espoon kaupungin muut tavoitteet tässä toimintaohjelmassa ovat laadittu kestävän kehityksen arvojen kannalta.

Työyhteisöjen toiminnan kannalta on keskeistä sisällyttää energia-asiat kestävän kehityksen työn yhteyteen osana Kestävä Espoo-ohjelmaa.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon pää- töksenteossa ja toiminnassa (Lähde: ympäristöministeriö 2016).

KETS-toimintasuunnitelmaa toteutetaan kestävän kehityksen arvojen ja työtapojen pohjalta.

Käytännöntasolla ekologiseen kestävään kehitykseen kuuluvat muun muassa energiatehok- kuusasiat ja KETS, kiertotalous (jätehuolto ja kierrätys), hiilidioksidipäästöjen alentaminen, vesiensuojelu ja veden hallinta, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisy ja rakennusterveys.

KETS -sopimuksen mukaan toimenpiteitä, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia tai niillä on pitkä takaisinmaksuaika, ei tarvitse toteuttaa. KETS toimenpiteiden takaisinmaksuajoissa ja toteuttamisessa tullaan huomioimaan jatkossa myös kustannusten rinnalla hiilineutraalisuu- teen liittyviä vaatimuksia. Erilaisten energiatehokkuustoimien valinnan helpottamiseksi laadi- taan erillinen prosessikaavio ja ohje, jossa kerrotaan kannattavuuskriteerien soveltaminen. Se sisällytetään mm. hankintaohjeisiin. Energiatehokkuustyöryhmä vastaa tarvittavan ohjeiston laadinnasta energia-asiantuntijoiden johdolla. Esimerkiksi aurinkopaneelien takaisinmaksu- aika voi ylittää KETS-sopimuksessa määritetyn kannattavuuden, mutta niiden asennus ja säh- köntuotanto on tärkeää hiilineutraalitavoitteen saavuttamiseksi. Tarkemmin asiasta kerrotaan hankinta- ja suunnitteluohjeissa ja luvussa 4.7.

Käytännön tasolla tämä kirjaus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uuden tekniikan tai aurinkopa- neelien lisäämistä tai ostovelvoitetta voidaan perustella myös CO2-päästövähenemällä. Tar- kasteluhetken sähkön hinnalla paneelien takaisinmaksuaika voi olla suhteellisen pitkä ja näin esimerkiksi elinkaarirakennuttaja voisi jättää paneelit asentamatta, jos ohje perustuisi vain elinkaarikustannuksiin.

Jos on käytettävissä vaihtoehtoja CO2 vapaaseen paikallisenergian tuotantoon, niitä hyödyn- netään. Valinnat sopivista määristä ja tavoista kuuluvat energiatehokkuustyöryhmälle. Tilapal- veluiden energia-asiantuntijat seuraavat kokonaisuutta vuositasolla ja ohjaavat esimerkiksi suunnittelun valinnassa.

Toimintakulttuurillista merkitystä nostetaan esille energia-asioiden yhteisellä tekemisellä ja ta- pahtumilla. Aiheen puitteissa pyritään yhdistämään eri käyttäjäkuntia, työntekijäryhmiä ja kau- punkilaisia yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että valtuutettu tai kiinteistönhoitaja voi ottaa suoraan yhteyttä energia-asiantuntijoihin tai energiatehokkuustyöryhmään. Lisätietoa lu- vussa 4.9.

Energia-aiheen ympärillä korostuvat myös sosiaalisen ja kulttuurillisen kehityksen arvot. Käy- tännössä vuorovaikutus huomioidaan uudenlaisella tavalla, joka tarkoittaa uuden sukupolven viestinnän keinoja. Esimerkkejä ovat virtuaalisuus, ilmiöoppiminen, joukkoistaminen ja sen ilmiöt sekä tulevaisuuden uudet sosiaalisen median muodot.

KETS II liittyvässä työssä pyritään sujuvoittamaan hankintoja. Uusia hankinnan muotoja ovat muun muassa innovatiiviset hankinnat ja kokeilut. Hankintojen sujuvuudella on myös kustan- nusvaikutuksia. Esimerkiksi yhden työpäivän merkitystä voidaan kuvata seuraavasti: jokai- sena työpäivänä lämmön, sähkön ja veden kustannukset ovat keskimäärin 60 000 euroa. Tästä KETS II tavoitteen arvo on 4 500 e/pv. (Laskennan perusteet: Lämmön, sähkön ja veden kustannukset: noin 15 000 000 e/v, noin 250 työpäivää/v)

Kaupungin kannalta tärkeintä on KETS II tavoitteiden saavuttaminen. Näin ollen on oltava avoimia uusille tekniikoille ja innovatiivisille toteutustavoille. Esimerkiksi voidaan pilotoida uu- sia cleantech-tuotteita tai implementoida kiertotalouden periaatteita rakennushankkeiden vä- lille.

Uusia energian hankintatapoja kartoitetaan tulevan kauden aikana. Esimerkiksi Tilapalvelut- liikelaitoksen omistamien rakennusten kattopintoja voitaisiin vuokrata palveluntuottajille aurin- koenergian tuotannon lisäämiseksi palvelumallilla. Samaa toimintatapaa voidaan soveltaa myös maalämmön lisäämiseksi lämpöyrittäjämallilla. Nämä toimintamallit eivät tarvitsisi al- kuinvestointeja ja ne olisivat nopeita tapoja lisätä uusiutuvan energian käyttöä Espoossa.

4.2 Energiansäästön varhaistoimet ja välitavoitteet

Varhaistoimet

Uudessa KETS II-kauden sopimuksessa ei huomioida varhaistoimia eli edellisen KETS-kau- den toimia. Tämä tarkoittaa, että edellisenä kautena raportoituja energiatehokkuustoimenpi- teitä ei huomioida. Nämä toimenpiteet tuottavat edelleen kaupungille säästöä, mutta niiden säästömäärää ei saa laskennallisesti hyödyntää raportoinnissa.

Välitavoite

Energiansäästön välitavoite vuonna 2020 on 10 459 MWh eli 4 % energiansäästö vuoteen

2020 vuoden 2015 tasosta.

Taulukossa 2 esitetään Motivan vuosiraportointiyksiköittäin energiankulutukset vuonna 2015. Taulukon tiedot ovat yhteydessä myös kuvaan 1. Taulukossa 3 esitetään välitavoitteen ja- kautuminen eri raportointiyksiköittäin.

Välitavoitteen taakanjako tehdään niin, että jokainen eri raportointiyksikkö (kiinteistöittäin) vähentää 4 %.

Taulukko 2. Energiankulutus MWh vertailutasossa (v. 2015) esitetty Motivan raportointiyksiköittäin

Raportointiyksiköt (vuosi 2015)	Sähkö	Lämpö	kulutus yh- teensä
Suoraomisteiset ja ulkopuolisilta vuokratut toimiti- lat	82 495	116 782	199 277
Kaupunkitekniikka*	25 600	0	25 600
Ulkoliikuntapaikat*	2 484	0	2 484
Kaupungin yhtiöitetyt rakennukset	11810	15400	27210
Espoo Logistiikka LL	0	6 910**	6 910
Espoo Catering	ei saatavissa	ei saatavissa
Yhteensä	122 389	139 092	261 481

*mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen sähkö.

**polttoaineen kulutus tai lämmitysöljyn MWh; kadunylläpidon, omien työkoneiden ja ajoneu- vojen energiankäytössä mm.

Taulukko 3. Välitavoitteen 10 459 MWh jakautuminen raportointiyksiköittäin.

Raportointiyksiköt	MWh
Suoraomisteiset ja ulkopuolisilta vuokratut toimitilat	7 971
Kaupunkitekniikka	1 024
Ulkoliikuntapaikat	99
Kaupungin yhtiöitetyt rakennukset	1088
Espoo Logistiikka LL	276
Espoo Catering
Yhteensä	10 459

Espoon kaupungin muita välitavoitteita vuoteen 2020:

Kaupungin tulisi täyttää oman ilmasto-ohjelman tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Alla mai- nitaan ne tavoitteet, joissa on linkitys KETS-toimintaan.

1. Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätään vähäpäästöistä liikkumista

• Raidejokerin toteuttamispäätös on hyväksytty

• Espoon bussiliikenne vähäpäästöinen (100% 2025 mennessä)

• Pyöräilyn laatureiteillä ja asemille johtavilla reiteillä on talvikunnossapito

2. Espoo on toimiva pyöräilykaupunki

3. Parantunut asumisen laatu ja vähennetyt kustannukset ja päästöt

• Yhden luukun periaatteella ohjataan korjaus- ja täydennysrakentamista

• Energianeuvonta rakennusluvan yhteydessä

• Öljylämmityksestä luopumisen suunnitelma on tehty

• Uudiskohteiden sähkökulutuksesta katetaan 10% aurinkoenergialla

• Maalämmön edistäminen

4. Maankäytön suunnittelulla tuotetaan vähäpäästöistä elämäntapaa

• 75 % kunnassa hyväksytyistä asemakaavojen kerrosalasta on vyöhykkeellä I-III

• Kaikkiin vähintään 30 000 k-m2 asemakaavahankkeisiin on laadittu energiatalousliite

• Suurissa alueellisissa hakumenettelyissä mallinnetaan vaihtoehtoisten ratkaisujen energian kulutus

• Hukkalämmön hyödyntämisen edistäminen

5. Kaupunkiorganisaatio vähentää oman toimintansa ilmastovaikutuksia

• Ympäristökriteerit ohjaavat hankintoja

• Kilpailutuksissa huomioidaan ilmastonäkökulma, myös materiaalilogistiikan osalta

• Ruokahävikin ja ruuan ilmastovaikutusten vähentäminen

• Energiansäästö tehdään käyttäjälle houkuttelevaksi

Lähde: Espoon ilmasto-ohjelma 2016-2020 Liite 1: Toimenpiteet s. 1-9 (muokattuna 14.8.17).

Kestävä Espoo -ohjelman tavoitteet 2017-2021 ovat nähtävissä www-sivuilta. Muut Espoon kaupungin tavoitteet ovat saatavissa kaupungin tietolähteistä.

4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus

Sopimuksen mukaisesti rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä pää- töksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustan- nukset. Espoon kaupunki kehittää suunnittelun ohjausta siten, että valinnoissa otetaan inves- tointikustannusten lisäksi huomioon myös rakennuksen tulevat energia- ja muut käyttökustan- nukset. Sopimuksessa Espoon kaupunki sitoutui seuraaviin kohtiin:

• Kunnan oma rakentaminen ja rakennuttaminen ottaa huomioon energiatehokkaat ratkaisut ja niihin sovelletaan energiatehokasta rakentamista.

• Suunnitteluvaiheessa teetetään elinkaarikustannus- ja energiavertailut suunnittelu- tarveratkaisuista

• Kaavoitusratkaisuissa on arvioitu alueiden tuleva kulkuneuvojen käyttöjakauma ja rakennusten energiaratkaisut. Lisäksi tuetaan energiatehokkaita ratkaisuja.

• Tontteja kaavoitettaessa on otettu huomioon mahdollisuus passiivisen aurinkoener- gian hyödyntämiseen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa.

• Kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen rakennusten mahdollisuudet liittyä aluelämpöjärjestelmään ja maalämpöön.

• Rakennuslupien ja tontin oston yhteydessä kunta toimittaa asiakkaille tietoa uusiutu- vista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään.

• Pientalorakentajille ja tontin ostajille järjestetään koulutusta uusiutuvista energialäh- teistä ja energiansäästöstä (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ym. yhteistyöta- hot)

• Kaupunki asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Ylläolevan listauksen toteutustavat avataan tarkemmin erillisessä kaupungin sisäiseen käyt- töön tehdyssä laajennetussa toimintasuunnitelmassa.

4.4 Energiatehokkuuden huomioiminen muilla aloilla

Energiatehokkuussopimuksen alle kuuluu Tilapalvelut-liikelaitoksen lisäksi koko kaupungin toiminta ja palveluyksiköt siinä laajuudessa kuin luvussa 2 on esitetty.

Tässä luvussa esitetään energiatehokkuuskonsepteja. Tila- ja toimintatehokkuuden parantaminen

Energiatehokkuuden parantamiseen liitetään Tilapalvelut-liikelaitoksen hallinnassa oleva kiin- teistöjen tilatehokkuuden parantaminen.

Parantamisen keinoissa huomioidaan rakennuksen valmistusvuosi ja sen aikaiset rakennus- määräykset sekä alkuperäispiirustukset tilojen käytöstä. Näiden perusteella muodostetaan ti- latehokkuuden tavoitetaso. Seurantavuodet ovat 2018, 2020, 2022 ja 2025. Kiinteistöistä ope- tusrakennukset ja toimistotilat mitoitetaan ensimmäiseksi.

Tarkempi selvitys toimista tavoitteiden täyttämiseksi

Energiatehokkuutta seurataan saman käyttötarkoituksen rakennuksissa. Tilatehokkuuden parantaminen on Tilapalvelut-liikelaitoksen tavoitteena Espoon tarinan mukaisesti. Energia- tehokkuutta seurataan kiinteistökohtaisesti ja tyyppiluokittain. KETS II-kaudella seurataan myös tilahallinnan parantamisen vaikutusta energiatehokkuuteen. Tavoitteena on ohjelmalli- nen energia- ja tilatehokas korjausrakentaminen käyttäen seuraavia periaatteita:

1. Tiivistetään toimintaa tiloissa, jos mahdollista

2. Tyhjä tila täytetään tai siitä luovutaan kokonaan

3. Peruskorjataan olemassa oleva rakennus energiatehokkaaksi ja tarkistetaan tilankäyttö

4. Vuokrataan lisä (tilaa tai laajennetaan olemassa oleva rakennus ja vanhaan osaa tehdään energiatehokkuustoimet

5. Peruskorjauksen sijasta rakennetaan tilalle uudiskohteena nzeb (lähes nolla- energia) -rakennus

6. Uudisrakentaminen

Taulukossa 4 esitetään; kuinka mitataan tila- ja toimintatehokuutta rakennustyyppeinä.

Taulukko 4. Energiatehokkuuden parametrit ja tila- ja toimintatehokkuuden seurannan parametrit

	Energiatehokkuus	Tilatehokkuus
Rakennukset (Motiva*)	kWh/lämmitetty m3	käyttökustannukset/m3
Keittiöt	kWh/annos	annos/kem2
Koulut	kWh/oppilas, KWh/kem2	oppilas/kem2
Päiväkodit	kWh/m3 kWh/kem2	lasta/kem2, ryhmä/kem2
Hallintorakennukset	kWh/työntekijä, KWh/kem2	työntekijä/kem2
Hoitoalan rakennukset	kWh/asukas, KWh/kem2	asiakaspaikka/kem2
Liikuntapaikat -halli -ulkokentät	kWh/kem2 kWh/ liikunta-m2	käyttäjä/vuosi

*Vuosiraportointiin osallistuvat rakennukset

Toimintatehokkuuden parantamisesta ruokahuollon osalta vastaa Espoo Catering. Energiate- hokkuuden kannalta pitää huomioida myös annosten kuljetuksen päästöt.

Valaistus

KETS II-kauden yksi merkittävimmästä energiatehokkuustoimenpiteistä on valaistuksen uu- sinta. Noin 100 000 lamppua vaihdetaan lediin kuluvan kauden aikana kiinteistöjen sisällä. Lisäksi ulkovalaistukset kiinteistöissä ja kadunvarsilla kuuluvat myös KETS II-sopimuksen pii- riin ja niiden vaihto tulisi toteuttaa.

Valaistuksesta muodostetaan kokonaisuus, johon muodostetaan oma prosessi: Valaistuksen muuttaminen lediin.

Kokonaisuus sisältää:

• Inventaariojärjestelmän kehittäminen

• Kilpailutusvaihe

• Toteutusvaihe

• Todentamisvaihe

• Hankkeen seuranta

Toimenpidesuunnitelmasta vastaa Tilapalvelut-liikelaitoksen energia-asiantuntijat. Toimenpi- desuunnitelmassa määritellään tarkempi lamppujenvaihtoaikataulu, toteutusjärjestys ja to- teutusvastuut.

Kaupungin ajoneuvot ja kunnossapito

KETS II-kauden tavoite on kaupungin ajoneuvon ja kunnossapidossa käytettyjen työkoneiden polttoaineen kulutuksen tehostus 7,5 % suoritetta kohti.

Tavoitteena on yhdistää polttoainekorttilaskuihin perustuva polttoainemääräarvio ajoneuvon liikkeisiin ja reitteihin. Kun ajotietokoneet ovat keränneet datan, siirrytään reittioptimointivai- heeseen. Tulosten perusteella optimoidaan työprosesseja ja selvitetään, miten voidaan tehos- taa eri kaupungin yksiköiden toimintoja.

Esimerkkejä tarvittavista toimenpiteistä:

• Kaupungin ajoneuvoihin lisätään paikkatietotunniste ja hankitaan niiden seu- raamiseen liittyvät ohjelmistot

• Uusitaan km-korvauksen kirjaamisjärjestelmä

• Robottitekniikkaa hyödynnetään laajasti kiinteistön ylläpidossa ja huollossa sekä kunnossapidossa

Kaupungin toiminnassa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden käytön minimointiin kiinnitetään huomiota rakentamisessa ja kaupungin toiminnassa. Biopohjaisten polttoaineiden käytön osuutta ja käytön laajentumista seurataan toiminnassa erikseen.

Esimerkkejä toimenpiteistä:

• Lumenauraus huomioidaan pihasuunnittelussa paremmin.

• Lumenaurausta ja ylläpitoa voidaan vähentää lämmitetyillä ovien edustoilla. Tämä energiankulutus tulisi olla päästötöntä

• Rakentamisessa eri osapuolten tulee lisätä yhteistyötä. Esimerkiksi työkonei- den osalta tulee välttää kaksinkertaista kaivuutyötä, kuten johtojen korjauk- sessa (teleliikenne, vesi, sähkö). Sähköisen puoliavoimen huoltokirjan kehittä- minen infrarakentamiseen yhteistyökumppaneille.

4.4.1 Pilottihankkeet ja niiden tunnusluvut

Pilottihankkeita KETS I-kaudella olivat uudisrakentamisessa Vanttilan koulu (valmistunut 08/2009), Otaniemen tiedeasunnot (valmistunut 2011), Storängens skola och daghem/Rehto- rinkuja 4 (valmistunut 2011), Suurpellon lastentalo (valmistunut 2012), Espoon Sairaala (val- mistunut 2016) Peruskorjaushankepilotti oli Espoonlahden koulu ja lukio (11/2013)

Pilottihankkeiden tavoitteiden ja niiden onnistumisen selvitys on kesken.

II-kaudella pilottihankkeista tehdään selkeä projektisuunnitelma. Pilottihankkeissa keskitytään projektin hallintaan, jotta tutkimuksen tavoitteet ja niiden saavuttaminen voidaan todeta. Asi- oiden syy-seuraussuhde tulee selvittää ja pyrkiä luomaan pilotista uusia toimintamalleja.

Uudisrakennushankkeet

Uudisrakennuksien suunnittelu toteutetaan vuonna 2018 voimaan tulevien lämmöneristys- määräysten mukaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota tiiveyden toteutumiseen ja rakennus- aikaiseen työtapaan sekä -riskeihin.

Huomioidaan, että energiaan liittyvä lainsäädännöllinen ohjaus voi muuttua KETS II kauden aikana. KETS-sopimukseen toimivaltaan kuuluvat uudisrakennukset toteutetaan pääsääntöi- sesti (uusilla) muuttuvilla U-arvoilla, kun ne ovat luonnostasolla.

Pilottihankkeiksi pyritään jatkossa valita noin 1-2 kohdetta jokaisesta rakennustyypistä. KETS II -kauden aikana pilottihankkeita voi muodostua korkeintaan 10 kpl. Kohteiden valinnassa käytetään tutkimuksen periaatteita, jotta tuloksista saadaan julkaisukelpoisia. Tunnuslukuja ja toimintaa kehitetään pilottikohteista saatujen kokemusten pohjalta.

Uudisrakennushankkeiden tavoitteiden tunnuslukuja:

• kerroin vaipan ala m2/brm2 rakennustyypeittäin

• ilmanvuotoluku

• lämmöntalteenoton keskimääräinen vuosihyötysuhde

• ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, sfp-luku

• energiankulutus ja energiatehokkuusluokka Energiatehokkuuden toteutumisen tunnuslukuja:

• luonnoksista ja pääpiirustuksista lasketaan tunnusluvut hym2/opp.

• hym2/hoitopaikka, e (brm2/hym2), vaipan ala m2/brm2, ikkunapinta-ala m2/brm2

• L1 vaiheen luonnoksista simuloidaan energiankulutus kWh, MWh/nettom2

• pääpiirustuksista lasketaan lämmitysenergiatarve ja määritellään energiatehokkuus- luokka

• tiiveyden toteutumien varmistetaan rakennusvaiheessa lämpökuvauksella ja ilman- vuotoluvun mittauksella

Uudisrakennuspilottikohteet:

• Valitaan myöhemmin

Uudiskohteiden rakentamiseen luodaan erillinen ohjeisto, joka päivitetään aina uusimman tie- teen ja tekniikan edistymisen mukaan.

Tilapalvelut-liikelaitoksen energia-asiantuntijat selvittävät potentiaalisia pilottikohteita yhdessä Tilapalvelut-liikelaitoksen rakennuttamisen palvelualueen kanssa.

Peruskorjaushankkeet

Peruskorjaushankkeissa tutkitaan ratkaisut, joilla päästään mahdollisimman matalaan energi- ankulutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan korjaus- ja muutostyössä sovelletaan rakennusmääräyksiä vain siltä osin, kuin toimenpiteiden laatu ja laajuus sekä rakennuksen muuttuva käyttötapa edellyttävät. Peruskorjattaville hankkeille ei voida siten asettaa uudisra- kennuksen kulutustavoitteita.

Peruskorjaushankkeiden hankesuunnittelun menettelytapa on seuraavaa:

1. Kartoitetaan lähtötiedot:

• arvotetaan rakennuksen arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen arvo

• laaditaan kuntotutkimus ja riskiarvio siitä, millä todennäköisyydellä rakennus on val- mistuttuaan terveellinen ja turvallinen käyttää seuraavaan peruskorjaukseen asti.

• selvitetään rakennuksen energiankulutustaso ja teetetään lämpökuvaus

• arvioidaan rakennuksen tuleva elinkaari ja energiaoptimointi sekä elinkaarikustannus verrattuna vastaavaan uudisrakennuskohteeseen.

2. Tutkitaan ainakin seuraavat energiatehokkuuskeinot: (Espoon malli)

• tilankäytön tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu

• rakennusmassan muuttaminen kompaktimmaksi, jos on tarvetta lisärakentamiseen

• mikäli rakennuksen arkkitehtuuri sen sallii (lähtökohta että sallii aina)

o lämmöneristyksen parantaminen (sisäilmaongelmariskien minimointi)

o ilmatiiveyden parantaminen; tärkein ja kaikissa hankkeissa mahdollinen keino (sisäilmaongelmariskien minimointi)

o ilmanvaihdon lämmöntalteenoton käyttöönotto tai parantaminen, teknisten laitteiden lisääminen katolle

• ilmaisenergian ja uusiutuvan energian käyttö

3. Hankesuunnitelmaan laaditaan kaksi korjaustapaa:

Mittavat korjaustoimenpiteet: energiatehokkuusluokan A tai B vaatimukset täyttävä peruskor- jaus, joka edellyttää mittavia korjaustoimenpiteitä.

Välttämättömät korjaustoimenpiteet: Välttämättömiin toimenpiteisiin perustuva säästävämpi korjaustapa toteutetaan aina mahdollisimman energiatehokkaasti. Esimerkiksi jos rakennuk- sen ulkoverhous puretaan, uusinnassa parannetaan samalla energiatehokkuutta.

4. Korjaustavat vertaillaan ja energiatehokkuustoimenpiteet optimoidaan rakennuksen tule- vaan elinkaareen. Hankesuunnitelmassa suositellaan elinkaaritaloudellisesti parasta vaihto- ehtoa ja ilmoitetaan korjausprosentti sekä arvio rakennuksen tulevasta energiatehokkuusluo- kasta.

Peruskorjauspilottikohteet:

• Valitaan myöhemmin

Peruskorjaukseen luodaan erillinen ohjeisto, joka päivitetään aina uusimman tieteen ja teknii- kan edistymisen mukaan.

Tilapalvelut-liikelaitoksen energia-asiantuntijat selvittävät potentiaalisia pilottikohteita yhdessä Tilapalvelut-liikelaitoksen suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen palvelualueiden kanssa.

4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö

Kaupunki hankkii tiedon uusista menettelyistä ja rahoitusratkaisuista (mm. ESCO palvelu), joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti.

ESCO* = Energy Service Company, ulkopuolisen energia-asiantuntijan toteuttamat inves- toinnit ja toimenpiteet energian säästämiseksi asiakasyrityksessä

• ESCO-palvelu on liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi.

• ”ESCO-toimija” kartoittaa energiansäästöpotentiaalin ja toteuttaa -toimenpiteet yh- tenä kokonaisuutena sekä antaa säästötakuun. (Rahoitus ei välttämättä sisälly säästöta- kuuseen.)

ESCO-yhdyshenkilö valitaan Tilapalvelut-liikelaitoksesta.

4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut

Kaupunki hyödyntää kulutusseurantatietoja suunnitelmallisesti energiatehokkuuden hyvän ta- son ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi. Lisäksi kaupunki kehit- tää tunnuslukuja, joiden perusteella voidaan arvioida niitä energiankäytön tehokkuuden muu- toksia, jotka ovat seurausta kunnan muiden toimintojen tehostamisesta.

Aiemman kauden tavoitteet olivat

• vähintään 80% rakennusten energiankäytöstä on kuukausitasoisessa seurannassa ja vähintään 90% kunnan koko energiankäytöstä vuositason seurannassa vuoteen 2017 mennessä.

• Seurantatietoja hyödynnetään aktiivisesti toimenpidetarpeiden tunnistamiseksi ja kor- jattaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

• Tuntiseurannan mahdollisuuksia selvitetään ja luodaan käytännöt kulutuksen muu- toksiin reagoimiseksi.

Tulevalla kaudella parannetaan automaattista kulutusseurantaa ja lisätään mittauslaitteistoja mm. veden osalta.

4.7 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet

Hankintatoimi ohjeistetaan ottamaan energiatehokkuus huomioon yhtenä kriteerinä kaikissa laite-, järjestelmä- ja hankintakokonaisuuksissa. Edellytetään hankinnoissa selvittämään energiatehokkuustiedot (MWh/a). Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi kunnan hankintaohjeistusta ja hankintahenkilöstöä opastetaan niiden käyttöön.

Energiatehokas hankinta on myös kustannustehokas, kun tarkastellaan hankinnan elinkaaren aikaisia kustannuksia. Suurempikin alkuinvestointi kannattaa, kun rahaa säästetään alentu- neina käyttökustannuksina. Hankinnoissa tehtävät valinnat vaikuttavat merkittävästi useiden tuotteiden ja palvelujen elinaikanaan käyttämän energian määrään ja sen kautta syntyviin kas- vihuonekaasupäästöihin.

Energian oston yhteydessä päästöihin voidaan vaikuttaa ratkaisevasti, kun sähkön tuotanto- tapa tai käytettävä polttoaine määritellään.

Yhtenä toimenpiteenä luodaan järjestelmä siitä, miten hankinnoilla saavutetut säästöt rapor- toidaan ja kuka vastaa raportoinnista.

Koko kaupungin Hankintakeskuksesta valitaan yksi henkilö, joka vastaa energiatehokkuusoh- jeiden noudattamisesta hankinnoista.

4.8 Uudet toimintamallit

Kaupungin tavoitteena on energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki:

• käynnistää energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja osallistuu tarpeen mukaan so- pimuskaupunkien yhteisiin kehityshankkeisiin

• ottaa käyttöön kustannustehokkaita toimintamalleja energiankäyttönsä tehostamiseksi, esimerkiksi toimistolaitteiden ja valaistuksen sähkönkäytön hallinnassa.

• tärkeää on parantaa hallintokuntien välisiä toimintatapoja. Kunnan tavoitteena voi olla ke- hittää uusia innovatiivisia toimintamalleja.

• Kaupunki tarkistaa oman matkustusohjeen. Jos mahdollista kaupunki tarjoaa henkilöstölle työsuhde-etuna julkisen liikenteen bussilippua tai –polkupyörää. Jos henkilöstölle tarjo- taan työsuhde-etuna autoa, on hyvä kiinnittää huomiota, millainen auto valitaan.

• Kaupunki voi vaikuttaa työntekijöidensä liikkumiseen perimällä autopaikoista niiden todel- lisia kustannuksia vastaavan korvauksen sekä huolehtimalla asianmukaista ja riittävistä polkupyöräparkeista.

Espoon kaupungille on alustavasti suunniteltu uusia toimintamalleja tukemaan energiatehok- kuuden ja toimialojen eri yksiköiden kestävän kehityksen tavoitteita.

• Malli 1 Tilatehokkuuden parantaminen*lyhyt kuvaus s 11

• Malli 2 Ominaistehokkuuden parantaminen

• Malli 3 Energiatehokkaan suunnittelun parannus

• Malli 4 Valaistus *lyhyt kuvaus s 12

• Malli 5 Ajoneuvojen seuranta ja liikkuminen *lyhyt kuvaus s 13

• Malli 6 Energia- ja ympäristöasioiden oppiminen

• Malli 7 Palkitseminen

• Malli 8 Digitalisaatio

Toimintamallien suunnittelusta vastaavat Tilapalvelut-liikelaitoksen energia-asiantuntijat.

4.9 Vuorovaikutus

Tässä luvussa käsitellään KETS II -kauden aikana tapahtuvia vuorovaikutuksiin liittyviä ai- heita. Viestinnässä käsitellään tiedottamisen tavoitteet ja periaatteet. Koulutuksen tavoitteet ja oppimismenetelmät käsitellään omassa alaluvussaan.

KETS II- kauden ajaksi perustetaan energiatehokkuustyöryhmät. Osa vuorovaikutuksen ta- voitteista on näkyä energia- ja ympäristötapahtumien kautta. Tästä suunnitelmasta kerrotaan lisää viimeisissä alaluvuissa.

4.9.1 Viestintä

Viestintämääritelmä sisältää tiedotus- ja vuorovaikutusasiat.

Tiedotuksen kautta kaupunki osoittaa toimivansa esimerkillisesti energiansäästöä ja energia- tehokkuutta koskevissa asioissa. Toimista tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä, että ulkopuolisille toimijoille.

Sopimuksen toimeenpanosta viestitään henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Eri tahoja kan- nustetaan keskinäiseen tiedonvaihtoon.

Toimitaan yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Näyttelyitä ja muita tapahtumia järjestetään energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa tiedon levittämiseksi kuntalaisille ja yhteisöille.

4.9.2 Koulutus

Kaupungin palveluksessa olevilla henkilöillä tulee olla omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön.

Energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan.

4.9.3 Yhteistyöryhmät

Tällä KETS II -kaudella perustetaan energiatehokkuustyöryhmät, ryhmän jäsenet nimetään myöhemmin. Työryhmän tehtävä on toimia KETS II:n ohjausryhmänä.

4.9.4 Tapahtumakalenteri

Energia- ja ympäristöasioiden näkyvyyttä pyritään edistämään ympäri vuoden.

Espoon kaupunki osallistuu energiansäästöön ja ympäristönsuojelullisiin liittyviin tapahtumiin ja ilmoittaa niistä kaupungin viestintäkanavien kautta. Vuosittain osallistuttavat tapahtumat ovat esimerkiksi:

• Energiansäästöviikko

• Autoton päivä

• Liikkujan viikko (valtakunnallinen) tai hyvinvointipäivä (sisäinen)

• Vihreä ovi -tapahtuma

• Etätyöpäivä

• Earth Hour

5 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto

Espoon kaupunki kartoittaa uusiutuvan energialähteiden käytön koko kunnan alueella tai tar- koituksenmukaisessa laajuudessa. Uusiutuvien energioiden kuntakatselmus on tehty KETS I- kauden aikana. Sen perusteella jatketaan uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. Kuntakat- selmus päivitetään vuonna 2019 Kaupunkisuunnittelun toimesta.

Espoon kaupunki korvaa (mahdollisuuksien mukaan) rakennuksissaan ja muissa energiaa ku- luttavissa kohteissa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. Kaupunki edistää uusiutu- vien energialähteiden käyttöä Espoon alueella ja erityisesti kaupungin omissa kiinteistöissä.

Espoon kaupunki myötä vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kunnan alueella sijaitsevassa energiantuotannossa. Espoon kaupunki suhtautuu positiivisesti kaikkiin tapoihin tuottaa uusiutuvaa energiaa. mlk. tuulivoima. Samalla se edistää uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön ja Iämmön osuutta omassa energianhankinnassa.

Ilmasto-ohjelmassa mainittu tavoite 10 % uudisrakennuksen sähkönkulutuksesta ”tuotetaan aurinkosähköllä”, korvataan ”tuotetaan uusiutuvalla energialla, joka tuotetaan kohteessa”. Energiasuunnitelma ja siitä poikkeaminen käsitellään Tilapalvelujen energiatehokkuustyöryh- mässä.

Espoon kaupunki pyrkii tilastoimaan kaikki yksityisomistuksessa olevat aurinkopaneelit ja il- malämpöpumput. Espoo selvittää myös kannustumia kotitalouksille.

Espoon kaupungin sähkönhankinnasta on tällä hetkellä tuotettu 60 % uusiutuvilla energioilla. Lähtökohtana on osuuksien kasvattaminen, kun se on mahdollista. Uusiutuvalla energialla tuotettava energianmäärä vaihtelee Suomessa olosuhteiden (esim. vesitilanteen) mukaan. Tärkeimmäksi metodiksi parantaa suhdetta on energiansäästö ja kulutusjousto. Sertifiointia voidaan käyttää, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Uusiutuvien energioiden osuudessa tulee huomioida hiilineutraalitavoite ja tulevat EU-mää- räykset.

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen edellyttää vuorovaikutusta kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten sekä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Paikallisella toiminnalla on aina merkitystä laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna.

6 Energiatehokkuuden raportointi

Kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan.

Espoon kaupungin yhtiömuotoiset kiinteistöt toimittavat kulutusluvut 28.2. mennessä Tilapal- velut-liikelaitokseen tai toimittavat valtakirjan tietojen hakemiseen 31.12 mennessä.

Tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisajankohta ja muut tiedot toimitetaan Ti- lapalveluille seuraavan vuoden 28.2. mennessä. Raporttiin liittyvät tiedot näkyvät kuvassa 2

SÄÄSTÖ LÄMPÖ

SÄÄSTÖ SÄHKÖ

SÄÄSTÖ VESI

Toimenpidekuvaus

Säästö

yhteensä

TMA

Investointi

CO2-

vähenemä

kustannukset

vesi

kustannuk

set

energia

CO2

energia

muut

energia

CO2

energia

muut

EUR/a

EUR

t/a

MWh/a

t/a

EUR/a

MWh/a

t/a

EUR/a

m3/a

EUR/a

Kuva 2 Energiatehokkuustoimenpiteestä tarvittavat raportointitiedot Motivalle

Espoon laatima raportointi vahvistetaan syksyllä, jolloin on jo suoritettu tarkistuslaskennat. Raportointi esitetään päätöksentekijöille.

7 Liitteet

7.1 Valtakirja esimerkki

Valtuutan Espoon kaupungin Tilapalvelut- liikelaitoksen Kiinteistönhallinta- yksikön henkilö- kunnan selvittämään <nimi> <ytunnus> puolesta vuosikulutusluvut Motivan KETS ra- portointia varten.

Valtuutus koskee:

1 Sähkön käyttömäärää:

N.N ( xxxxx-x )

Käyttöpaikkanumero: Asiakasnumero:

2. Kaukolämmön käyttömäärää:

N.N ( xxxxx-x )

Käyttöpaikkanumero: Asiakasnumero:

3 Veden käyttömäärää

N.N ( xxxxx-x ) :

Käyttöpaikkanumero: Asiakasnumero

4 Muuta energiankulutuksen käyttömäärää

Toimittajayritys: <nimi> ja y-tunnus Käyttöpaikkanumero: Asiakasnumero:

Valtakirjan voimassaolo:

. . 20 . saakka / Toistaiseksi 30.4.2026

Espoossa / /2018 Valtuuttaja

Nimi

Liitteeksi: Nimenkirjoitusoikeus

Document Metadata

Table of Contents

KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2017-2025 (KETS II) TOIMINTASUUNNITELMA

Document Metadata