Contract
<.. image(Kuvan yläreunassa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vaakuna ja logo. Vihreällä pohjalla seuraavat tekstit: Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-2023 Sopimusosapuolet Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Ympäristöminitseriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Sopimuksen hyväksymispäivämäärät: Tampereen kaupunginvaltuusto 17.8.2020, Kangasalan kaupunginvaltuusto 17.8.2020, Lempäälän kunnanvaltuusto 2.9.2020, Nokian kaupunginvaltuusto 7.9.2020, Ylöjärven kaupunginvaltuusto 7.9.2020, Vesilahden kunnanvaltuusto 31.8.2020, Oriveden kaupunginvaltuusto 14.9.2020, Pirkkalan kunnanvaltuusto 21.9.2020, Valtioneuvosto 8.10.2020. Alareunassa Tampereen kaupunkiseudun piirretty kuvituskuva, jossa erottuu Näsinneula, kerrostaloja, lentokone, puita, jalankulkija, pyörä ja raitiovaunu. ) removed ..>
Sopimus 8.10.2020
Sisällys
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3
MAL-SOPIMUSTEN 2020–2023 KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 4
1. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 5
1.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto 5
1.2 Joukkoliikennejärjestelmän ja kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen 7
1.3 Liikkumisen palvelut ja matkaketjut 11
2. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 13
2.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto 14
2.2 ASUINYMPÄRISTÖN LAADUN SEKÄ SOSIAALISEN JA TOIMINNALLISEN MONIMUOTOISUUDEN VAALIMINEN 15
3. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 17
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET 20
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministe- riö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-kes- kus),
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi
Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka vastaa kuntien välisestä yhteistyöstä. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavut- tamista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittä- miseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudun kestävälle kasvulle, tarvetta vastaavalle monipuoli- selle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän tarvetta vastaavalle kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä rakentamista ja lisätä kestävää liikkumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on mahdollistaa sujuva, turvallinen ja terveelli- nen arki, työmarkkinoiden toimivuus sekä elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaa- tiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan moni- puolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetila vuodelle 2030 sekä kehityspolku, jolla tavoitteisiin pääsemiselle luo- daan maankäytön, asumisen ja liikenteen antamat edellytykset. Kehityspolulla kuvataan osapuolten yh- teistä näkemystä asumisen, maankäytön ja liikenteen, erityisesti raideliikenteen kehittämisestä sekä suun- nitelmien etenemisestä toteutukseen sopimuskauden jälkeen. Tavoitetilan ja kehityspolun toteutumista ja toimenpiteitä tarkastellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausittain.
Tässä sopimuksessa on konkreettiset toimenpiteet vuosille 2020-2023. MAL-sopimukseen on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä ja suunnittelua koskevat toimenpiteet. Sopi- muksen toteutumisen ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että kuntien ja valtion muut kehittämistoi- met tukevat sopimuksen tavoitteita.
MAL-SOPIMUSTEN 2020–2023 KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
• Pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelma 10.12.2019
• Kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perustella laaditut Kansallinen energia- ja ilmas- tostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma
• Eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp – O 61/2016 vp) tar- kastusvaliokunnan mietinnön pohjalta
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• 12-vuotiselle valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetetut tavoitteet ja strate- giset linjaukset.
• Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040 (sis. Asuntopoliittinen ohjelma, seudun Liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä Seutustrategia 2027
• Tampereen kaupunkiseudun MAL1-3 -sopimukset
• Tampereen kaupunkiseudulla MAL4-sopimuksen valmistelua pohjustanut suunnitteluprosessi 2019
• Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteet, Hiilineutraali Tampereen seutu 2030
1. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2030: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asukkaiden arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat sekä palvelut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville aseman- seuduille ja
raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä.
Seutu on elinvoimainen. Seudun rooli liikenteen kansallisena solmukohtana ja vientiteollisuuden alueena on entisestään vahvistunut. Seutu on kiinnostava sijoittumiskohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Seu- dun maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat työvoiman saatavuutta ja kilpailukykyistä toimintaympäris- töä. Seudun logistiset kuljetusketjut ovat toimivia, turvallisia ja niissä hyödynnetään eri liikennemuotoja saumattomasti. Liikenneverkko tukee ja edistää seudun kestävää yhdyskuntarakennetta. Liikenneverkkoa laajennetaan vain, jos siten edistetään kestäviä rakenteita.
Kestävät liikkumismuodot ovat kilpailukykyisiä ja ne luovat houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Tieverkko on ruuhkaton ja liikenne sujuvaa. Liikenteen digitalisaatio, palveluistuminen ja yhteiskäyttö on hyödynnetty ja automatisaation käyttöönotolle on valmiuksia. Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkko laajenee ja vähä- päästöisten ajoneuvojen osuus kasvaa merkittävästi. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitty- minen on mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Kes- tävien kulkumuotojen osuus matkoista ja suoritteesta kasvaa aiempia kausia nopeammin. Seudun hiilineut- raaliustavoite saavutetaan.
1.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Kasvua ja kehittämistä ohjataan yhdyskuntarakenteen keskeisiin osiin ja kestävien kulkumuotojen edistämi- sen kannalta hyville sijainneille. Maankäyttöä kehitetään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun te- hokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luodaan edellytyksiä. Yhdyskuntarakennetta hal- litaan tiiviillä seutuyhteistyöllä. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvistetaan viihtyisän asumisen, hyvien palveluiden ja työpaikkojen kohdentamisella. Työpaikka-alueita ohjataan rakenteen toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensiiviset työpaikat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulkokehälle. Liikenteen palvelujen tarjonnalle on luotu seudun
liikennejärjestelmässä edellytyksiä. Seudun kasvanut jakeluliikenne on järjestetty tehokkaasti ja kestävästi digitalisaatiota ja puhtaita käyttövoimia hyödyntäen.
Maankäytön suunnittelun tukena toimii kuntien ja valtion liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä suunnitte- lussa tunnistetut tarpeet mm. raideliikenteen kehittämiselle pitkällä tähtäimellä ja tulevilla MAL-kausilla.
Tampereen saavutettavuutta muista maakuntakeskuksista kehitetään ja elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä kehitetään. Matka-ajat lyhenevät keskimäärin niiden kaupunkien väleillä, joilla on merkittävää pendelöintiä tai muuta matkustamista. Varmistetaan, että eri alueet ovat saavutetta- vissa kohtuullisessa ajassa jollain kulkumuodolla tai niiden yhdistelmällä. Saavutettavuuden ja kestävän lii- kenteen edistämistä tukevat tarpeet 12 vuoden aikajänteellä mm. lähijunaliikenteen sekä raitiotieverkos- ton kehittämisen osalta huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa.
Seudun ja valtion tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti kestävän liikkumisen edellytyksiä Tampereen kau- punkiseudulla. Valtio linjaa pidemmän aikavälin osallistumisensa periaatteet hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä.
Toimenpiteet 2020–2023: Kestävän kasvun ohjaus
1. Kunnat päivittävät yhteistyössä Rakennesuunnitelman 2040 ja ohjelmoivat sen toteutuksen ja toimeenpanon. Seudun joukkoliikennejärjestelmän kehityskuva määritetään rakennesuunnitelman päivityksen yhteydessä.
2. Kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikenne- vyöhykkeille (liite: kartta).
3. Kunnat edistävät keskustavyöhykkeiden kehittymistä ja ohjaavat työvoima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle ja tavaraliikennettä tuottavaa työpaikkatoimintaa kehälle ja sisääntuloväylille.
4. Kunnat huolehtivat rakenteen keskeisien osien riittävästä kaavavarannosta siten, että asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden kehityksen tarvetta.
5. Kunnat kehittävät yhteistyössä keskustoja ja asemanseutuja seudullisesti tuotettavien tilannekuvia hyödyntäen.
6. Seudullisesti merkittävien yritysalueiden/elinkeinovyöhykkeiden vahvistamiseksi määritellään kehittä- misperiaatteet rakenteen eri sijainneilla. Kehittämisen tueksi luodaan paikkatietopohjainen seuranta- väline.
7. Valtio ja kunnat jatkavat Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Suomi-radan) suunnit- telua osana hankeyhtiöyhteistyötä.
8. Tampereen seutu laatii selvityksen lähijunaliikenteen tulevaisuuden kehittämistarpeista osana liiken- nejärjestelmätyötä. Selvitystyössä arvioidaan lähi- ja taajamajunaliikenteen roolia seudun maankäytön kehittämisessä ja joukkoliikennejärjestelmässä. Selvityksessä huomioidaan valtakunnallisen liikennejär- jestelmäsuunnitelman kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja lin- jaukset sekä lähijunaliikenteen palveluja koskevat sopimukset ja linjaukset. Valtio osallistuu asiantunti- jana selvitystyöhön. Selvityksen tuloksia hyödynnetään MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä, kun osapuolet muodostavat pidemmän aikavälin linjauksia lähijunaliikenteen kehittämiselle.
9. Tampereen kaupunki ja valtio jatkavat yhteistyössä Tampereen asemakeskuksen ja henkilöratapihan kokonaisuuden valmistelua myöhemmin sovittavaa toteutusta varten.
10. Valtio ja kunnat jatkavat Tampereen järjestelyratapihan yhdyskuntarakenteellisten estevaikutusten vähentämisen yhteistyötä sekä mahdolliseen uuteen sijoituspaikkaa liittyvää selvitystyötä.
11. Valtio ja Ylöjärvi jatkavat yhteistyötä Ylöjärven raakapuuterminaalin siirtämisen suunnittelussa alueen saamiseksi yhdyskuntarakentamisen piiriin.
1.2 Joukkoliikennejärjestelmän ja kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen
Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja parannetaan kaupunkiseudulla. Joukkoliikennejärjes- telmää kehitetään raidepainotteiseksi. Raiteita täydentävä bussilinjasto sekä liityntämahdollisuudet laajen- tavat joukkoliikenteen palvelualuetta ja käyttäjäkuntaa. Bussiliikenne tihenee, nopeutuu ja kaluston käyttö- voimista tulee puhtaampia. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa ja tarve kehittämisinvestointeihin lisääntyy.
Raideliikenteen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tarkastellaan ja arvioidaan yhteistyössä tehtävässä seudullisessa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelussa huomioi- daan olemassa olevat runkoyhteydet ja yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen.
Kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen panostetaan. Laatutaso kuntien keskuksissa ja niiden välillä nousee. Tii- vistyvä rakenne ja yleistyvät sähköpyörät lisäävät kävelyä ja pyöräilyä, sekä liikkumisen turvallisuutta. Mat- kaketjuja ja niiden toimivuutta kehitetään. Älykkään pysäköinnin ja liikenteenohjauksen järjestelmiä kehite- tään.
Toimenpiteet 2020–2023: Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen
1. Sopimusosapuolet pyrkivät pitkäjänteisesti kehittämään seudun lähijunaliikenteen toimivuutta ja houkuttelevuutta.
a. Lähijunaliikenteen pilotti toteutetaan 15.12.2019-31.12.2020. Valtion tavoitetilana on jat- kaa Tampereen seudun lähijunaliikennettä VR:n kanssa käynnissä olevissa henkilöjunalii- kenteen hankintaneuvotteluissa vuoden 2020 jälkeisessä tilanteessa vähintään nykyisen pilotin tasoisena. Valtion tavoitteena on edistää lähijunaliikenteen houkuttelevuutta seu- dulla pyrkien siihen, että lähijunaliikennettä tarjotaan seudulla myös tulevaisuudessa ja että siitä muodostuu pysyvä osa alueen liikennöintiä.
b. Seudun lähijunaliikenteen edellytyksiä parannetaan.
i. Tesoman junaseisake rakennetaan valtion ja Tampereen yhteistyössä. Hankkeen kustannusarvio on 4,2 M €, josta valtion osuus on 50 % ja enintään 2,1 M € ja Tampereen kaupungin osuus 50 % ja 2,1 M €.
ii. Lempäälään toteutetaan junaliikenteen edellyttämät laiturimuutokset valtion ja Lempäälän yhteistyössä. Toteutuksen kustannusarvio on 500 000 €, josta valtion osuus 50% ja enintään 250 000 euroa ja Lempäälän osuus 50% ja 250 000 euroa.
iii. Nokian asema-alueen kehityshanke suunnitellaan ja toteutetaan valtion ja Nokian yhteistyössä. Hankkeen suunnittelun kustannusarvio on 300 000 €, josta valtion osuus 50 % ja enintään 150 000 euroa ja Nokian osuus 50 % ja 150 000 euroa. Toteutuksen kustannusarvio on 3,7 M€, josta valtion osuus 50 % ja enintään 1,85 M € ja Nokian osuus 50 % ja 1,85 M €.
iv. Valtio ja Orivesi edistävät Oriveden asema-alueen kehityshankkeen suunnittelua ja toteutusta pienin ensivaiheen toimenpitein. Hankeen kustannusarvio on
300 000, josta valtion osuus 50 % ja enintään 150 000 euroa ja Oriveden osuus 50
% ja 150 000 euroa.
Xxxxxxxxxx laaditaan kustannustenjakosopimus valtion ja kuntien välillä. Sopimusosapuol- ten tavoitteena on edistää Tampereen seudun lähijunaliikenteen edellytyksiä pitkällä aika- välillä. Oriveden seisakkeen toteutus linjataan MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä.
Sopimusosapuolet edistävät Tampereen raitiotien suunnittelua ja rakentamista pitkänteisesti. Seuturaitiotien toteutusta ja suunnittelua jatketaan kaupunkiseudulla. Osan 1 (Hervanta-keskusta) rakenta- misen saatetaan loppuun vuonna 2021 ja raitiotie otetaan liikennekäyttöön. Osan 2 (Keskusta-Lentävän- niemi) rakentamispäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2020 ja rakentaminen toteuttaa vuosina 2021-
2024. Raitiotien seudullisen laajentamisen yleissuunnittelu valmistuu vuonna 2020. Tämän jälkeen käynnis- tetään erillisin päätöksin hankesuunnittelu ensimmäisenä toteutettavilla linjoilla (Pirkkala-Härmälä-kes- kusta-Koilliskeskus). Muiden linjojen tavoitteelliset aikataulut määritetään vuosien 2020-2023 aikana.
Valtio tukee kaupunkiseudun kestävän liikenteen edellytyksiä 12-vuotisen MAL-sopimuskauden aikana. Ensi vaiheessa valtio tukee seudun kuntia seuraavasti:
c. Valtio osoittaa seuturaitiotien osan 1 laajentamiseen (Hatanpään haara) kehitysvaihee- seen ja toteutukseen avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja enintään 5,448 M euroa.
d. Valtio osoittaa Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheeseen ja toteutukseen (keskusta
–Hiedanranta –Lentävänniemi) avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kus- tannuksista ja enintään 24,87 M euroa sisältäen jo aiemmin myönnetyn 15,95 M euron valtuuden.
e. Raitiotien seudullisen laajenemisen eli seuturaitiotien yleissuunnitelma valmistuu ja laa- jentamisen toteutussuunnittelu käynnistetään tarkoituksenmukaisilla suunnilla. Valtio osoittaa seuturaitiotien laajentamista koskevaa yleissuunnittelun avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja enintään 0,46 miljoonaa euroa.
f. Tampere ja Pirkkala käynnistävät kohti toteuttamista tähtäävän hankesuunnitelman laati- misen vuoden 2021 aikana ja mahdollisesti toteuttamissuunnitelman laatimisen vuonna 2023 osuuksilla Tays keskussairaala - Koilliskeskus ja Tampereen linja-autoasema - Här- mälä - Pirkkala.
Valtion osallistumisen alustavana lähtökohtana raitiotien laajentamisessa voidaan pitää ny- kyisen ja aiempien MAL-sopimuskausien kustannusjakoa kaupunkiseudun raitiotiehank- keissa.
Valtio linjaa pidemmän aikavälin osallistumisensa periaatteet hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä. Valtio pohjaa linjauksensa lähtö- kohtaisesti mm. niihin päätöksiin, joita parlamentaarisesti valmisteltavassa valtakunnalli- sessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään valtion ja kaupunkiseutujen liikenneverk- koihin ja liikennepalveluihin liittyvästä sopimuksellisesta yhteistyöstä.
2. Kunnat lisäävät rahoitusta joukkoliikenteen palveluihin ja markkinointiin. Sopimusosapuolet kehittä- vät joukkoliikennettä monipuolisesti. Joukkoliikenteen runkolinjoille suunnitellaan ja toteutetaan joukkoliikennettä nopeuttavia ja joukkoliikenteen käytettävyyttä parantavia toimenpiteitä valtion ja kuntien yhteistyössä. Kehittämisyhteistyössä hyödynnetään sopimuskohdassa 15 määritettävää valti- onavustusta.
3. Valtio osoittaa Tampereen seudun julkisen henkilöliikenteen palveluiden järjestämisen avustuskelpoi- siin kustannuksiin avustusta sopimuskaudella 2020-2023 7,7 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen saa- misen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa tässä sopimuksessa esitettyjä joukkoliikenne- järjestelmän kehittämistoimenpiteitä tämän sopimuksen mukaisesti.
Kaupunkiseutu edistää seuraavia alueellisia joukkoliikenteen kehittämishankkeita:
• palvelutason nostaminen
• joukkoliikenneinfran kehittäminen ja joukkoliikenteen nopeuttaminen
• hintakilpailukyvyn ylläpitäminen ja liikkumispalvelujen kehittäminen
• puhtaiden käyttövoimien käytön lisääminen
• markkinoinnin lisääminen
Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Tampereen kaupunkiseudun haettavaksi sopimuskaudella 2020-2023 5,6 miljoonaa euroa. Valtionavustus kohdistetaan erityisesti sähköiseen joukkoliikenteeseen (raitiotie, lähijunat, sähköbussit) ja tukea voi hyödyntää puhtaan käyttövoiman joukkoliikennekaluston ja -palvelun kehittämiseen sekä joukkoliikennepalvelujen os- toon. Tuen saajan tulee raportoida avustuksella saavutettu päästövähennys Traficomin antaman oh- jeistuksen mukaan.
Lisäksi valtio osoittaa Tampereen, Turun, Oulun ja Helsingin kaupunkiseutujen haettavaksi valtion- avustusta liikenteen palvelujen digitalisaatioon ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi vuosina 2020-2021 7 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tavoitteena on joukkoliikenteen digitalisaation ja palveluistumisen edistäminen sekä lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen.
Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät julkisen henkilöliikenteen palveluihin avustettavien toimien toteutusta vastaavan summan.
4. Seudun joukkoliikenneviranomainen ja kunnat sitoutuvat puhtaampien käyttövoimien käyttöönot- toon.
Toimenpiteet 2020–2023: Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen
5. Kaupunkiseudulle laaditaan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2.0, jossa käsitellään verkon, kun- nossapidon ja seurannan kehittämisen tarpeet sekä määritellään toimenpiteet.
6. Valtio osoittaa rahoitusta Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen seuraa- vasti:
a. Valtio osoittaa kaudella 2020-23 0,83 miljoonaa euroa Tampereen seudun valtion väylä- verkolla toteutettaviin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteisiin. Rahoituksen edelly- tyksenä on, että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. Rahoituksen koh- dentamisesta sovitaan yhdessä valtio-osapuolen kanssa seudun liikennejärjestelmätyö- ryhmässä yhdessä sovituilla periaatteilla.
b. Tampereen seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhtei- den parantamiseen kunnan katuverkolla. Avustusta on varattu Helsingin, Turun, Tampe- reen ja Oulun seuduille haettavaksi kaudella 2020-2023 vähintään 4,5 milj. euroa. Kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50 prosentilla. Traficom toteuttaa investointiohjelman hankehaun ja myöntää rahoituksen.
7. Kunnat lisäävät rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimiin kävelyn ja pyöräilyn palvelutason parantamisen ja kulkutapaosuuden lisäämiseksi.
1.3 Liikkumisen palvelut ja matkaketjut
Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Liikkumisen palvelut lisääntyvät vaiheittain ja kytkeytyvät liikennejärjestelmään. Teknologian kehittäminen, datan kerääminen, digitaalisen tietopohjan luominen ja tietorajapintojen kehittäminen tehdään yhdessä valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Paikallisia pilotteja skaalataan seudullisiksi. Liikkumisen palvelut ja matkaketjut mahdollistavat auton käyttämistä vain osalla matkaa ja laajentavat kestävän liikkumisen alu- etta. Yhä useampi talous on autoton. Tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistetään kestävän liikenne- järjestelmän kehittämisellä siten, että autosuorite ei kasva. Seudun ja valtion tavoitteena on edistää pitkä- jänteisesti liikenteen digitalisaation ja kestävien matkaketjujen kehittymistä Tampereen seudulla.
Toimenpiteet 2020–2023:
8. Valtio osoittaa Tampereen seudulle tukea liikenneverkon kustannustehokkaisiin parantamishankkei- siin kaudella 2020-2023 yhteensä 8,45 milj. euroa edellyttäen, että kunnat käyttävät vastaavan sum- man toimenpiteisiin. Hankkeilla tuetaan tiivistyvän maankäytön edellytyksiä, parannetaan kestävän liikenteen edellytyksiä, torjutaan ja vähennetään melulle altistumista, parannetaan liikenteen turvalli- suutta sekä seudun logistiikan toimivuutta.
a. Määräraha sisältää sopimuksen kohdassa 12 b esitetyt seisakkeita koskevat toimenpiteet, joita koskeva valtion rahoitusosuus on 4,5 milj. euroa.
b. Muun rahoituksen 3,95 milj. euroa kohdentamisesta sovitaan seudun liikennejärjestelmä- työryhmässä yhdessä valtio-osapuolen kanssa yhdessä sovituilla periaatteilla.
9. Seudun kunnat luovat yhteistyössä valtio-osapuolen kanssa strategisen tiekartan ja digitaalisen tieto- pohjan liikenteen automaation sekä uusien teknologioiden ja liikkumispalveluiden käyttöönotolle. Seudullisen tiekartan laadinnassa hyödynnetään liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimenpiteitä sekä liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelmaa. Tiekartalla tavoitellaan liiken- neturvallisuutta, matkaketjujen toimivuutta ja liikkumispalveluiden parantumista. Tiekartan käynnis- tämisestä, rahoitustasosta ja osallisista sovitaan Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö- ryhmässä.
10. Valtio ja kunnat kehittävät yhdessä liikennettä ja liikenneinfrastruktuuria koskevan tiedon keräämistä ja hyödynnettävyyttä suunnittelun, seurannan ja liikkumispalvelujen tarpeisiin. Kunnat kehittävät lii- kennepalveluiden tietorajapintoja lain vaatimustasoa laajemmin ja käyttöön uusia taustajärjestelmä- pohjaisia lipputuotteita.
11. Liikkumisen ohjauksen jalkauttamiseksi laaditaan seudullinen suunnitelma.
12. Tampereen kaupunkiseudun liikenneturvallisuussuunnitelma päivitetään kuntien ja valtion yhteis- työssä.
13. Kunnat toimeenpanevat pysäköinnin seudulliset kehittämisperiaatteet ja edistävät toimenpiteiden toteutumista.
14. Valtio ja Tampere jatkavat eri liikennemuotojen kehittämisen kannalta keskeisen Vaitinaron liittymän (vt 12/ kt 65) suunnittelua vuosina 2022-23. Tiesuunnitelma laaditaan kustannusjakoperiaatteella 50/50%. Tiesuunnitelman laatimisen kokonaiskustannusarvio on 2 milj. euroa, josta valtion osuus 1 milj. euroa ja Tampereen osuus 1 milj. euroa. Hankkeen toteutuksesta ja sitä koskevista osapuolten rahoitusosuuksista neuvotellaan MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä. Valtio linjaa pidemmän aikavälin osallistumisensa periaatteet hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä. Valtio pohjaa linjauksensa lähtökohtaisesti mm. niihin päätöksiin, joita parla- mentaarisesti valmisteltavassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään valtion ja kaupunkiseutujen liikenneverkkoihin ja liikennepalveluihin liittyvästä sopimuksellisesta yhteis- työstä.
2. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2030: Seudulle on rakennettu noin 33 500 asuntoa nykyisen Rakennesuunnitelman mukaan. Asumisen kaavoitus ja rakentamisen ohjaus on laadukasta ja määrällisesti riittävää tuottaen monipuolisen koko- ja hallintamuotojakauman sekä erilaiset talotyypit. Tarve asuntotuotannon kasvattamiseksi 45 000 asuntoon on tarkasteltu seudun asuntopoliittisessa ohjelmassa joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen huomioiden.
Seudun asuntomarkkinat mahdollistavat työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippu- matta. Asuntomarkkinat vahvistavat sosiaalista kestävyyttä, heikoimmassakin asemassa oleville väestöryh- mille on
riittävästi asumisratkaisuja ja asunnottomuus on poistettu. Eriytymiskehitystä hillitään rakenteellisin, sosi- aalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia. Viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavutetta- vissa ja niitä on riittävästi. Kulttuuriympäristöt huomioidaan suunnittelussa. Maankäytön suunnittelulla pie- nennetään rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjälkeä. Puurakentamisen osuutta rakentamisessa kasvatetaan.
2.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Kunnat huolehtivat yhteisvastuullisesti kaikille väestöryhmille soveltuvan, monipuolisen ja laadukkaan asuntokannan rakentumisesta. Tuotanto kohdennetaan yhdyskuntarakenteen sisään, rakenteen toimi- vuutta ja asuinalueiden tasapainoista kehitystä tukemaan. Asuntopolitiikassa tavoitellaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä ja perheasuntojen monipuolistamista. Erityisryhmien asumistarpeet huomioi- daan osana kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Toimenpiteet 2020–2023:
15. Seudun Asuntopoliittinen ohjelma päivitetään vuonna 2020.
16. Seudulle valmistuu 13 400 asuntoa kauden 2020-2023 aikana. Asuntotuotannosta 80 % sijoittuu kes- kustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Asuntotuotannon
kuntakohtaiset vähimmäistavoitteet kytketään joukkoliikenteen kehittämiseen (liite).
17. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on seudulla 25 %, ja kuntien osuus määräytyy Rakennesuun- nitelman 2040 jakotaulukon mukaan sopimuskauden alussa. (Liite) Kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä ja kuntaosuudet tarkistetaan Asuntopoliittisen ohjelman päivityksessä, missä tavoitteena on suhteellisen osuuden nostaminen. Valtion ja kuntien yhteistyönä selvitetään toteuttamisedellytykset ja tehdään suunnitelma, jolla valtion tukeman asuntotuotannon osuutta voidaan nostaa alueiden ta- sapainoinen kehitys huomioiden.
18. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tontinluovutusohjelmat.
Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan:
a) ARA-rahoituksella toteutettavat
‒ tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkotuki)
‒ asumisoikeusasunnot
‒ erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus)
‒ ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi
b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperi- aate)
19. Valtio osoittaa keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeelle rakennettaville tavallisille 40-vuotisille korko- tukivuokra-asunnoille 3 000 € asuntokohtaisen käynnistysavustuksen ja puurakenteisille kerrostaloille 20% korotuksen käynnistysavustukseen. Yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa selvitetään edelly- tyksiä nostaa asuntokohtaista käynnistysavustusta Tampereen seudulla pitkällä tähtäimellä. Tavoit- teena on nostaa valtion tukeman asuntotuotannon osuutta asuntotuotannossa. (liite)
20. Valtio osoittaa kunnille kunnallistekniikka-avustusta keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeillä sijaitse- ville kohdealueille. Kunnallistekniikka-avustusta on jaossa Tampereen, Helsingin, Turun ja Oulun seu- duille yhteensä 60 milj. euroa vuosille 2020-23. Painopiste avustusten kohdentamisessa on täyden- nysrakentamisen alueilla, missä rakennetaan myös kohtuuhintaista ARA-vuokra-asuntotuotantoa. (liite)
21. Valtio-omisteinen A-Kruunu rakennuttaa omistukseensa tavallisia 40-vuotisia korkotukivuokra-asun- toja seudulla.
22. Valtio luovuttaa kunnille maata myymällä, vaihtamalla ja tarvittaessa maankäyttösopimuksia hyödyn- täen. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksellaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat asuntorakenta- miseen soveltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille tai toissijaisesti muulle alueen lopulliselle asuntotuotannon tarjoajalle.
2.2 Asuinympäristön laadun sekä sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen
Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus nostetaan kil- pailutekijäksi seudullisessa asuntopolitiikassa. Asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnottomuuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Asuinalueiden eriytymiskehitystä enna- koidaan ja ehkäistään yhteistyössä. Alueiden väestöllisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmista- miseksi kehitetään seudullisesti menettelyt. Suunnittelussa hyödynnetään kulttuuriympäristöjen myöntei- siä vaikutuksia hyvän elinympäristön rakentamisessa.
Toimenpiteet 2020–2023:
23. Kunnat kehittävät rakentamisen laadunohjausta ja asumisen innovaatioita sekä monipuolistavat asun- tokantaa täydennysrakentamisella. Kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa hyödynnetään laaturyhmiä sekä konsepti-, suunnittelu- ja arkkitehtikilpailuja.
24. Kunnat tukevat asuinalueiden uudistumista mm. aktiivisella maapolitiikalla ja alueita täydentävällä kaavoituksella sekä edistämällä taloyhtiöissä tehtävää täydennysrakentamista sekä energiatehokkuus- työtä.
25. Kunnat tukevat puurakentamista kaavoituksessaan ja tontinluovutusohjelmissaan.
26. Seutuyhteistyössä laaditaan suunnitelma asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseen ja aluei- den monipuoliseen kehittämiseen. Lisäksi otetaan käyttöön paikkatietopohjainen asuinalueiden eriy- tymiskehityksen seurantatyökalu.
1. Kunnat tavoittelevat asunnottomuuden puolittamista sopimuskaudella. Asunnottomuuden poista- miseksi laaditaan seudullisen tilannekuva ja toimenpiteet. Seudun kunnista Tampere osallistuu vuo- sina 2020-2023 hallitusohjelman mukaiseen asunnottomuuden yhteistyöohjelmaan, jonka tavoit- teena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa asunnottomille sekä vahvistaa kuntien asun- nottomuustyötä. Tampere tekee kattavan suunnitelman asunnottomuuden puolittamiseksi omalla alueellaan ja ovat oikeutettuja hakemaan kehittämisavustusta asunnottomuutta vähentävien ja asumista tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
2. Seudun kunnat kiinnittävät huomiota asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen. Valtio toteuttaa vuosina 2020-2022 poikkihallinnollisen lähiöiden kehittämisohjelman korostaen lähiöiden kehittä- mistä kokonaisvaltaisesti, suunnitelmallisesti ja strategisesti, kehittämisen laaja-alaista yhteistyötä sekä tietoon perustuvaa suunnittelua ja kehittämistä. Ohjelman osana valtio myöntää kasvukeskus- kaupungeille avustusta, jonka edellytyksenä on, että lähiökehittämisestä on laadittu ympäristömi- nisteriön hyväksymä suunnitelma, ja segregaation ehkäiseminen lähiöitä kehittämällä on osa kun- nan strategista suunnittelua.
27. Kunnat laativat rakenteen energiatehokkuuden kehitysohjelman, resursoivat toteuttamisen ja ottavat käyttöön yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia seuraavan työkalun.
28. Seudun virkistysverkon tasalaatuisuus ja lähivirkistysalueiden riittävyys varmistetaan hyödyntäen suunnittelussa seudullisia seurantavälineitä, kuten viherkerrointa.
29. Ekologisen kompensaation käyttöä pilotoidaan esimerkiksi isoissa infrastruktuurihankkeissa.
3. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET
1. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 valmistellaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi kevään 2021 aikana. Tampereen kaupunkiseudun kehitykseen ja kansainväliseen sekä valtakunnalliseen saavutettavuuteen liittyvät tarpeet arvioidaan suunnitelman valmistelussa osana valtakunnallista kokonaisuutta ja kaupunkiseutua osallistetaan tarkoituksenmukaisesti. Val- misteltavassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa luodaan edellytykset valtion ja kaupunkiseudun liikenneverkkoihin ja liikenteen palveluihin liittyvän sopimuksellisen yhteistyön kehittämiselle. Tätä sopimusta ja sen kehityspolussa kuvattuja linjauksia voidaan tarkastella ja konkretisoida liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisen ja sen päivitysten jälkeen. Tampereen kaupunkiseudun kuntien prioriteetit valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ovat:
o Pääradan kehittäminen sisältäen Tampereen kaupunkisedun lähijunaliikennettä tukevat raideratkaisut
o Tampereen henkilöratapihahankkeen toteuttaminen
o Nopean Suomi-rata -yhteyden suunnittelu osana hankeyhtiöyhteistyötä
o Valtatieverkoston parantaminen (Vt9, Vt12, Vt3) vastaamaan asetusta pääväyläverkon pal- velutasosta ja ottaen huomioon Liikenneverkon strateginen tilannekuva 2020-raportti
o Vaitinaron risteyksen (VT 12 ja KT 65) toteuttaminen
o Tampere-Pirkkala lentoaseman kehittäminen tukemaan vientivetoisen kaupunkiseudun suoraa kansainvälistä saavutettavuutta
2. Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki tulee voimaan sopimuskauden aikana. Valmistelussa ote- taan huomioon kaupunkiseutusuunnittelun ja kuntien erityiset suunnittelutarpeet osana sidosryh- mäyhteistyötä.
3. Valtio laatii asuntopolitiikan pitkäjänteisen kehittämisohjelman vuoden 2020 aikana, ja huomioi siinä kaupunkiseutujen asuntomarkkinat.
4. Valtio toimeenpanee Kestävä kaupunki –ohjelmaa vuoteen 2023 asti.
5. Valtio tukee asuntojen esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, sekä tukee sähköisen la- tausinfran toteuttamista.
6. Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistellaan vuoden 2020 aikana.
7. Valtio aloittaa ruuhkamaksujen mahdollistamista koskevan säädösvalmistelun. Valmistelun yhtey- dessä arvioidaan ruuhkamaksujen käyttöönoton vaikutuksia Tampereen kaupunkiseudulle. Päätök- set ruuhkamaksujen mahdollisesta käyttöönotosta tehdään erikseen.
8. Valtio valmistelee yhdessä kaupunkien kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavat ekosysteemisopi- mukset. Sopimuksen toimenpiteitä hyödynnetään kaupunkiseudun innovaatioympäristön vahvista- misessa siten, että niillä voidaan soveltuvasti täydentää ja tukea MAL-sopimuksen elinvoimatavoit- teita.
Tämä sopimus on voimassa 8.10.2020–31.12.2031. Sopimus päivitetään vuoden 2023 loppuun mennessä siten, että tämän sopimuksen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kan- sainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2024–2027 ajoittuvista konk- reettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tarkistetun tavoitetilan 2035 toteutumista täsmennetyn toimen- pidepolun mukaisesti. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteu- tuminen ja toimien vaikuttavuus.
Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linja- taan valtion tahtotila ja tuki Julkisen talouden suunnitelman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitus- toimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttami- selle on, että kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa ole- vat toimenpiteet. Kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut so- pimuksessa sovitut toimenpiteet.
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä siinä esitettyjen määräl- listen ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Sopimuksen seurannasta laaditaan Tampereen kaupunki- seudun kuntayhtymän toimesta vuosittainen seurantaraportti käytettävissä olevien tietolähteiden pohjalta.
Seurantaraporttia käsitellään vuosittain osapuolten yhteisessä seurantakokouksessa. MAL-sopimuksen seu- rantaa voidaan hyödyntää myös muussa valtion edellyttämässä seurannassa.
Seudun kunnat ja valtion toimijat kehittävät yhdessä vaikutusten arviointimenetelmiä, jotta toimenpiteiden vaikutukset voidaan kuvata yhdenmukaisesti.
Sopimuksen vaikuttavuutta seurataan pitkällä aikajänteellä mm. seuraavien asioiden osalta:
• Yhdyskuntarakenteen kehittyminen
• Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
• Asuntotuotannon määrä ja laatu, sekä sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
• Asunnottomuuden kehittyminen
• Segregaation kehittyminen
• Kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kulkutapaosuuden, matkat ja suo- rite, kehittyminen suhteessa matkojen ja suoritteen kokonaismäärään
• Liikenneturvallisuuden kehittyminen kulkutavoittain
• Väestön ja yritysten tyytyväisyys liikennejärjestelmään seudulla
Helsingissä 8.10.2020
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxxxxx Xxxxxxxx
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri Xxxx Xxxxxxx
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Xxxxx Xxxxxxxx
Elinkeinoministeriö
Elinkeinoministeri Xxxx Xxxxxxx
Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vs. ylijohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx
Tampereen kaupunki
Pormestari Xxxxx Xxxx
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxx
Lempäälän kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx
Nokian kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx
Oriveden kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pirkkalan kunta
Pormestari Xxxxx Xxxxx
Vesilahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Ylöjärven kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Seutujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Liitteet
ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ, liite 1.1
Sopimuskohta: Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä / Kestävä ra- kenne ja riittävä kaavavaranto
Asuntotuotannon ja työpaikka- ja palvelurakentamisen kohdentamisen seurantakartta
Kartan muodostamisen periaatteet:
1. YKR 2017 Keskustat ja joukkoliikennevyöhykkeet
2. Tehokkaan joukkoliikenteen äärellä olevat alueet: Raitiotien jatkot (säde 800 m)
Asemanseudut (säde 800 m)
3. Muut rakenteen keskeisten osien täydennysalueet
Keskustojen laajeneminen (esim. Ranta-Tampella, Pirkkalan keskusta) Joukkoliikennevyöhykkeen täydentyminen (esim. Vuoreksen pohjoisosat, Hatolan alue)
ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ, liite 1.2
Sopimuskohta: Asuminen ja elinympäristön laatu / Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Vuosille 2020-2023 määritetty kuntakohtainen asuntotuotanto/kuntakohtaiset vähimmäista- voitteet
Asuntotuotannon kokonaistavoite on 3350 as/v, josta 80 % sijoittuu sopimuksen mukaan keskus- toihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Tästä johdetut kuntakohtaiset asuntotuotannon vähimmäis- tavoitteet on määritelty aiempien vuosien asuntotuotantomääriä soveltaen. Tavoitteiden määrit- telyssä on huomioitu tasapuolisuus eri suuntien joukkoliikennekäytävien ja lähijunaseisakkeiden tukemisessa.
Kunta | Keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle raken- nettavien asuntojen kuntakohtainen minimitavoite vuodessa (MAL-sopimuksen kartta) |
Tampere | 1910 |
Kangasala | 150 |
Lempäälä | 150 |
Pirkkala | 150 |
Nokia | 150 |
Ylöjärvi | 150 |
Orivesi | 15 |
Vesilahti | 5 |
ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ, liite 1.3
Sopimuskohta: Asuminen ja elinympäristön laatu/ Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon kuntakohtaiset osuudet
Sopimuskauden alussa sovellettava kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kuntakohtaiset osuudet on määritelty Rakennesuunnitelmassa 2040 alla olevan taulukon mukaisesti.
Taulukko: Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteelliset osuudet kuntien kokonaistuotantotavoitteesta
Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) | ||||||
Asuntopoliittinen ohjelma ja MAL-aiesopimus 2013- 2015 | Toteuma 2008-2013 | Uusi tavoite 2020 mennessä | Uusi tavoite 2030 mennessä | Uusi tavoite 2040 mennessä | Huomioita, perusteita | |
Kangasala | 10 | 5 (7*) | 17 | 20 | 20 | Lähtötason huomioiminen + 2 aluekes- kusta, raitiotien tulon ennakointi (2040+) |
Lempäälä | 10 | 15 | 17 | 20 | 20 | Lähtötason huomioiminen + 2 aluekes- kusta, lähijunan 60 min. ja 30 min. en- nakointi |
Nokia | 15 | 17 | 17 | 20 | 20 | Lähtötason huomioiminen + 1 aluekes- kus (jo lähtötilanteessa monipuolinen), lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi |
Orivesi | 10 | 11 | 10 | 10 | 10 | Lähtötason huomioiminen + 1 aluekes- kus, taajamajuna |
Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) | ||||||
Pirkkala | 10 | 8 (12*) | 17 | 20 | 20 | Lähtötason huomioiminen + 2 aluekes- kusta, raitiotien tulon ennakointi |
Tampere | 30 | 27 (36*) | 30 | 30 | 30 | Lähtötason huomioiminen + 1 seutu- keskus ja 5 aluekeskusta, ratikan 1. vaihe 2015-2020, laajentumisen enna- kointi |
Vesilahti | 5 | 0 | 5 | 5 | 5 | Lähtötason huomioiminen |
Ylöjärvi | 10 | 14 | 17 | 20 | 20 | Lähtötason huomioiminen + 1 aluekes- kus, ratikan ennakointi |
Seutu | 22 | 21 (26*) | 25 | 25 | 26 | Lähtötason huomioiminen + asuntotuo- tannon monipuolistamisen ja elinkei- nokehityksen tarpeet |
*Sisältäen ns. ARA:n välimallilla rakennetut asunnot