KILPAILUKYKYSOPIMUS JA PAIKALLISEN SOPIMISEN ETENEMINEN

Sisällys

kilpailukykysopimuksen perusteella , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 10 Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien arviointia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 13 Yhteenveto paikallisen sopimisen määräysten soveltamisesta , , , , , , , , , , , , , , 17

JULKAISIJA

Suomen Yrittäjät ry

PL 999, 00101 Helsinki

puhelin 09 229 221

TÄMÄN KANNANOTON LAATIVAT

Suomen Yrittäjien

Xxxxx Xxxxxxx, työmarkkinajohtaja Xxxxxx Xxxxxx, lainopillinen asiamies

Julkaisun ulkoasu ja taitto: Xxx Xxxx, Aste Helsinki

Saatesanat

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta, jon- ka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yri- tysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.

Hallitus ilmoitti maaliskuun 2016 alussa tuke- vansa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavut- tamaa neuvottelutulosta. Hallitus linjasi edelleen, että mikäli paikallisessa sopimisessa edistytään hal- lituksen 17.2. kirjatun tavoitteen mukaisesti, hal- litus ottaa tämän huomioon lopputulosta paran- tavana seikkana arvioidessaan hallitusohjelmassa mainittuja ehdollisia ansiotuloveron kevennyksiä. Hallituksen 17.2.2016 antaman tiedonannon mukaan paikallisen sopimisen ratkaisun piti sisältää mahdollisuus sopia paikallisesti työajoista sekä pal- koista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Lisäk- si hallitus edellytti selviytymislausekkeen määritte- lyä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Selviytymislausekkeen nojalla taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityk- sessä voitaisiin paikallisesti sopia palkka- ja muiden

työehtojen tilapäisestä sopeuttamisesta.

Paikallinen sopiminen ei edennyt kilpailukyky- sopimuksen perusteella merkittävästi, eivätkä hal- lituksen asettamat tavoitteet toteutuneet. Liitto- kierroksella työehtosopimuksiin ei lisätty mahdol- lisuutta sopia paikallisesti palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Tällaisia määräyksiä ei ole yhdessäkään tarkastelluista työehtosopimuksista.

Helsingissä 2.6.2017

Xxxxx Xxxxxxx työmarkkinajohtaja, varatuomari Suomen Yrittäjät

Paikallisen sopimisen käyttöala on edelleen rajoitettua ja paikallisesti voidaan sopia usein vain melko vähämerkityksellisistä asioista. Ylipäänsä uusia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on syksyn 2016 neuvottelukierroksen jälkeen työeh- tosopimuksissa vain vähän.

Työaikapankkeja koskevia määräyksiä oli jo aikaisemmin useissa työehtosopimuksissa. Työajan pidentäminen voidaan usean työehtosopimuksen mukaan toteuttaa paikallisesti sovittavalla tavalla. Selviytymislausekkeen perusteella tehtävästä sel- viytymissopimuksesta sovitaan työehtosopimusten mukaan paikallisesti, mutta selviytymissopimukses- sa voidaan usein sopia vain esimerkiksi lomarahan ja ylityökorvausten maksuajankohdan lykkäämises- tä. Selviytymissopimuksessa sovittavat asiat riippu- vat työehtosopimuksen määräyksistä.

Työlakeihin sisältyvät järjestäytymättömän työnantajan sopimiskiellot ovat ennallaan. Siten niistä asioista, jotka perustuvat lain puolipakotta- viin määräyksiin, ei voida sopia järjestäytymättö- mässä yrityksessä toisin, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisi. Tämä rajaa myös selviytymis- sopimuksessa sovittavia asioita.

Lisäksi on huomattava, että monet keskeiset alat (elintarvikeala, kuljetusala, rakennusala) jäi- vät kokonaan kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Paikallinen sopiminen edistyi kilpailukykyso- pimuksen seurauksena huomattavasti vähemmän kuin mitä julkinen keskustelu on antanut ymmärtää.

Aluksi

Kilpailukykysopimus on juridisesti työmarkki- noiden keskusjärjestöjen välinen sopimus, jo- ka sitoo sen osapuolena olevia järjestöjä. Lisäksi kilpailukykysopimus sitoo niitä työnantaja- ja työntekijäliittoja, jotka ovat ilmoittaneet sitou- tuvansa noudattamaan kilpailukykysopimuksen määräyksiä. Kaikki liitot eivät ole sitoutuneet kil- pailukykysopimukseen. Keskeisimmät kilpailuky- kysopimuksen ulkopuolelle jääneet sopimusalat ovat elintarvikeala, kuljetusala ja rakennusala.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin muun ohel- la paikallisen sopimisen edistämisestä. Sen mukaan työehtosopimuksiin lisätään selviytymislauseke, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevas- sa yrityksessä voidaan paikallisesti sopia palkka- ja muiden työehtojen tilapäisestä sopeuttamisesta.

2.3.2016 antamassaan kilpailukykysopimuksen neuvottelutulosta koskevassa tiedotteessa hallitus kannusti työmarkkinajärjestöjä edistämään paikal- lista sopimista kevään 2016 työmarkkinakierrok- sella. Hallituksen tiedotteen mukaan hallitus ottaa paikallisen sopimisen etenemisen huomioon ansio- tuloveron kevennyksiä toteuttaessaan, jos paikalli- sessa sopimisessa edistytään hallituksen 17.2.2016 linjaamien tavoitteiden mukaisesti.

Paikallisen sopimisen edistäminen jäi kilpailu- kykysopimusta seuranneen liittokierroksen varaan. Tässä selvityksessä analysoidaan kuuden keskei- simmän työehtosopimuksen sisältöä liittokierrok- sen jälkeen. Selvityksessä arvioidaan, kuinka paljon paikallisen sopimisien mahdollisuudet lisääntyivät kilpailukykysopimuksen seurauksena.

Kilpailukykysopimus on juridisesti työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välinen sopimus, joka sitoo sen osapuolena olevia järjestöjä,

Selvityksen rakenne

Selvityksessä kuvataan paikallisen sopimisen ny- kytilaa lain ja työehtosopimusten mukaan. Sen jäl- keen esitellään kilpailukykysopimuksen paikallista sopimista koskevan määräyksen sisältö. Sitten tar- kastellaan lähemmin kuutta keskeistä työehtoso- pimusta sen selvittämiseksi, paljonko paikallinen sopiminen on lisääntynyt työehtosopimuksissa

kilpailukykysopimuksen perusteella. Tässä yh- teydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ovatko paikallista sopimista koskevat työehtoso- pimusmääräykset sellaisia, joita voidaan soveltaa myös järjestäytymättömässä yrityksessä. Lopuksi esitetään yhteenveto uusista paikallisen sopimisen mahdollisuuksista.

Paikallisesta sopimisesta

Paikallinen sopiminen lain mukaan

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työsuhteen ehdoista sopimista suoraan työnantajan ja yksit- täisen työntekijän kesken tai työnantajan ja koko henkilöstön, tietyn henkilöstöryhmän tai henki- löstön edustajan välillä. Paikallinen sopiminen voi siten tarkoittaa sopimista yksilötasolla yhden työn- tekijöiden kanssa tai kollektiivisesti useiden työn- tekijöiden kanssa.

Paikallinen sopiminen on mahdollista niistä asi- oista, joista voi lain mukaan sopia toisin sekä aina niistä asioista, joista laissa ei säädetä tai työehto- sopimuksessa määrätä.

Työlainsäädäntö on lähtökohtaisesti pakotta- vaa. Siitä ei siten voi poiketa työntekijän vahingok- si. Laissa on kuitenkin annettu valtakunnallisille työnantaja- ja työntekijäjärjestöille mahdollisuus poiketa työehtosopimuksella tietyistä säännöksistä myös työntekijän vahingoksi. Näitä kutsutaan puo- lipakottaviksi eli semidispositiivisiksi säännöksik- si. Myös järjestäytymättömän työnantajan on sovel- lettava työsuhteissa puolipakottavaan säännökseen perustuvaa työehtosopimusmääräystä yleissitovuu- den perusteella.

Työsopimuslaissa on kuitenkin säännös, jonka mukaan järjestäytymätön työnantaja saa noudattaa työehtosopimuksen puolipakottavaan säännökseen

NORMAALISITOVA KENTTÄ

• noin 20 000 yritystä

• keskimäärin 50 työntekijää

SUOMESSA

90 000

työnantajayritystä

• kuuluvat työnantajaliittoihin

• voivat vaikuttaa TESien sisältöihin

• pääsevät käyttämään kaikkia TES-joustoja

YLEISSITOVA KENTTÄ

• noin 50 000 yritystä

• keskimäärin 5 työntekijää

• eivät kuulu työnantajaliittoihin

• eivät voi vaikuttaa TESien sisältöihin

• eivät nyt pääse käyttämään kaikkia TES-joustoja

VAPAA KENTTÄ

• noin 20 000 yritystä

• keskimäärin 8 työntekijää

Lähde: Suomen Yrittäjät. Jaottelu perustuu työ- ja elinkeinoministeriön

Työehtosopimusten kattavuus vuonna 2014-selvityksen tietoihin työnantajien ja palkansaajien lukumääristä sekä järjestäytymisestä.

• Työnantajaliittoihin kuuluu maamme kaikista 90 000 työnantajayrityksestä noin 20 000.

• Järjestäytymättömiä yrityksiä on 70 000, ja niistä 20 000 on sellaisia, joiden toiminta ei ole minkään alan työehtosopimuksen piirissä.

• Paikallinen sopiminen on nykyisellään rajoitetuinta jopa 50 000 järjestäytymättömässä työnantajayrityksessä.

• Näissä keskimäärin viiden hengen yrityksissä ei voida käyttää työehtosopimuksen joustoja, mutta silti niissä joudutaan noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia.

perustuvaa määräystä vain, jos se ei edellytä pai- kallista sopimista. Toisin sanoen järjestäytymätön työnantaja ei voi hyödyntää sellaisia työehtosopi- mukseen sisältyviä paikallisen sopimisen mahdol- lisuuksia, jotka perustuvat työehtosopimuksessa olevaan lain puolipakottavaa säännöstä koskevaan määräykseen. Laki asettaa siten järjestäytymättö- mät työnantajat suoraan eriarvoiseen asemaan.

Puolipakottavien säännösten rakenne ja järjes- täytymätöntä työnantajaa koskeva sopimiskielto on sama työsopimuslaissa, työaikalaissa ja vuosi- lomalaissa.

Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta

Järjestäytymättömän työnantajan sopimiskiel- toa koskee yksi tärkeä poikkeus. Työaikalain 10

§:n mukaan järjestäytymätön työnantaja voi so- pia säännöllisen työajan järjestelyistä mainitus- sa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla ja siinä määrätyissä rajoissa. Työntekijöiden edustaja so- pimisessa on tällöin työehtosopimuksessa tarkoi- tettu luottamusmies tai, jollei tällaista ole valittu, työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutet- tu. Sopijapuolena voi olla myös muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai, jollei tällaista ole valit- tu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Sopi- musta tehtäessä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työehtosopimuksen sopijapuolten paikallisen so- pimuksen hyväksyttämiseen liittyviä määräyksiä.

Työaikalain 10 § on tärkeä säännös, sillä se tur- vaa myös järjestäytymättömälle työnantajalle mah- dollisuuden sopia säännöllisen työajan järjestelyis- tä työehtosopimuksesta poiketen, jos työehtosopi- muksessa on siihen annettu mahdollisuus.

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksissa

Paikallinen sopiminen voi perustua myös työeh- tosopimuksen määräyksiin. Suomen Yrittäjien vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan työeh- tosopimuksissa on kokonaisuutena tarkastellen vain vähän paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.1 Eniten paikallista sopimista koskevia määräyksiä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksilla on usein vain vähän merkitystä työnantajayrityksen kilpailukyvylle. Lisäksi suuri osa paikallisen sopi- misen mahdollisuuksista on vain järjestäytyneiden työnantajien käytettävissä. Ne paikallisen sopimisen mahdollisuudet, jotka olisivat työnantajan kilpai- lukyvyn kannalta merkittävimpiä, ovat usein juuri niitä, joita järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää. On myös huomattava, että yleissitovan työehto- sopimuksen määräykset syrjäyttävät tahdonvaltai- set säännökset sekä työsopimuksen vastaavat ehdot paitsi, jos työsopimuksen ehdot ovat työntekijän kannalta edullisempia. Yleissitova työehtosopimus rajoittaa siten paikoin myös työnantajan ja työnte- kijän mahdollisuutta sopia tietyistä asioista silloin,

kun se lain perusteella olisi muuten mahdollista. Työehtosopimuksissa on usein yleisiä määrä-

yksiä siitä, kuinka paikallinen sopimus tehdään. Nämä määräykset koskevat tyypillisesti neuvotte- lujärjestystä, paikallisen sopimuksen osapuolia ja sopimuksen hyväksyttämistä. Tyypillisiä ovat mää- räykset sopimuksen kirjallisesta muodosta, voimas- saolon kestosta ja irtisanomisesta.

1 Selvitys on Suomen Yrittäjien verkkosivuilla: xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksessa on määräyksiä työ- ja virkaehtosopimuksista, sosiaalivakuutuksesta, rakenteellisista muutoksista, muutosturvasta ja työterveyshuollosta sekä paikallisesta sopimisesta,

Kilpailukykysopimuksen kirjaus paikallisesta sopimisesta

Paikallista sopimista työehtosopimuksissa koskeva määräys on kirjattu kilpailukykysopimukseen näin:

6. Paikallinen sopiminen

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee

edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimus- osapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista

ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset:

1) Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen.

2) Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti.

3) Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää.

4) Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Kilpailukykysopimuksen mukaan siihen sitou- tuneet liitot ottavat työehtosopimuksiinsa selviyty- mislausekkeen. Sen soveltamisesta sovitaan paikal- lisesti silloin, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen. Selviytymislausekkeista on sovittu alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Yleissitovien työehtosopimusten piirissä olevis- sa yrityksissä selviytymislausekkeen mukainen pai- kallinen sopimus voidaan tehdä sovellettavan työ- ehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Selviyty- mislausekkeiden sisältö vaihtelee alakohtaisesti. Osa liitoista jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuo- lelle, joten kaikissa työehtosopimuksissa selviyty- mislauseketta ei ole.

Työajan pidentäminen

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu myös työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidennyksestä sovitaan alakohtaisissa työ- ehtosopimuksissa. Pidentäminen on siten toteutet- tu erilaisin tavoin.

Työajan pidentäminen 24 tunnilla koskee juri- disesti niitä työnantajia, joiden on noudatettava työnantajaliiton jäsenyyden tai yleissitovuuden perusteella sellaista työehtosopimusta, jossa työ- ajan pidentämisestä on määrätty. Kaikissa työehto- sopimuksissa työajan pidentämisestä ei ole lainkaan sovittu, koska osa työehtosopimusaloista on jäänyt kokonaan kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle.

Yleissitovien työehtosopimusten piirissä olevis- sa yrityksissä työaika pitenee sovellettavan työeh- tosopimuksen määräysten mukaisesti. Jollei työ- ehtosopimusta ole tai siinä ei ole määräyksiä työ- ajan pidentämisestä, työajan pidentäminen edellyt- tää sopimista kunkin työntekijän kanssa erikseen. Useissa työehtosopimuksissa työajan pidentä- minen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopi- en. Tällöin työehtosopimuksessa on niin sanottu perälautamääräys. Sen mukaan työaikaa pidenne- tään, jos paikallista sopimusta ei tehdä. Tällainen paikallinen sopimus voidaan tehdä myös järjestäy- tymättömässä yrityksessä työaikalain 10 §:n nojalla.

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu myös työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta,

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksissa kilpailukykysopimuksen perusteella

Seuraavassa esitetään lyhyesti kuuden keskeisen

työehtosopimuksen uusia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotka on lisätty työehtosopimuksiin kilpailukykysopimuksen

perusteella, Työehtosopimusten uusien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien yksityiskohtainen kuvaus

on tämän selvityksen liitteenä,

Tarkastelussa on huomioitu vain ne paikallisen sopimisen mahdollisuudet, jotka ovat kokonaan uusia ja ne, joiden sisällyttämistä kilpailukykyso- pimuksessa on edellytetty. Työehtosopimuksissa on ollut vaihtelevassa määrin jo aikaisemmin mää- räyksiä paikallisesta sopimisesta. Näitä ei käsitel- lä tässä yhteydessä.

Tarkasteltaviksi työehtosopimuksiksi on valit- tu ne työehtosopimukset, joiden piirissä on eniten palkansaajia ja että ne edustavat keskeisimpiä kil- pailukykysopimuksessa mukana olleita toimialoja. Tarkasteltavien työehtosopimusten piirissä on noin 460 000 palkansaajaa.

1. Kaupan työehtosopimus

Kaupan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Työehtosopimukseen otettiin uusina määräyksinä seuraavat paikallisen sopimisen mahdollisuudet:

• selviytymislauseke

• mahdollisuus ottaa käyttöön 12 tunnin säännöllinen työaika varastotyössä

• omailmoitusmenettelyn käyttöönotto lyhytaikaisesta sairauspoissaolosta ilmoittamiseen

• lomautusilmoitusajan lyhentäminen 7 päivään.

Työehtosopimuksen merkittävin muutos oli uusi vuosivapaajärjestelmä, jolla kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys toteutettiin. Xxxxxxx piden- nyksen toteuttamistapa ei sinänsä sisällä paikallisen sopimisen mahdollisuutta, vaan uusi vuosivapaajärjestelmä on työehtosopimuksen oletusarvoinen työaika- malli. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia entisen arkipyhäjärjestelmän noudat- tamisesta, mutta tällöin sopimuksen sisältönä on vain se, kumpaa järjestelmää noudatetaan, eikä paikallinen sopiminen järjestelmien yksityiskohdista ole mah- dollista. Työaikapankkia koskeva määräys oli työehtosopimuksessa jo aiemmin. Sen mukaan työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.

2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus

Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Työehtosopimukseen lisättiin kilpailukykysopimuksen perusteella:

• työajan pidentämistä koskevat määräykset;

työajan pidentämisen toteuttamistavasta voidaan sopia paikallisesti

• selviytymislauseke

Työehtosopimuksen mukaan neuvottelut mahdollisesta palkkaratkaisusta käy- dään paikallisesti, eikä työehtosopimusratkaisu sisältänyt muutoksia palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin. Työehtosopimus sisälsi jo aiemmin mahdollisuuden työaikapankin käyttöönottoon.

3. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Työehtosopimukseen otettiin uusina määräyksinä seuraavat paikallisen sopimisen mahdollisuudet:

• työajan pidentämistä koskevat määräykset;

työajan pidentämisen toteuttamistavasta voidaan sopia paikallisesti

• omailmoitusmenettelyn käyttöönotto lyhytaikaisesta sairauspoissaolosta ilmoittamiseen

Vaikka kilpailukykysopimuksen tarkoituksena oli jatkaa työehtosopimusten voi- massaoloa 12 kuukaudella ilman palkkojen korottamista, kiinteistöpalvelualalla työehtosopimukseen otettiin 1.4.2017 voimaan tuleva vähimmäispalkkojen taulukkokorotus, jonka suuruus on 1,25 prosenttia tunnilta. Kyse ei kuitenkaan ole yleiskorotuksesta, sillä korotus koskee vain vähimmäispalkkoja.

Työehtosopimus ei kuitenkaan sisällä työaikapankin käyttöönottoa koskevaa mahdollisuutta eikä selviytymislauseketta. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytä- kirjassa on todettu vain, että ”sopimusosapuolet perustavat työryhmän, joka neuvottelee työaikapankkia koskevista periaatteista 31.12.2016 mennessä”.

Työaikapankkia ei kuitenkaan ole otettu osaksi työehtosopimusta. Selviytymislausekkeesta allekirjoituspöytäkirjassa ei ole mainintaa.

4. Matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimus

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Työehtosopimukseen lisättiin kilpailukykysopimuksen perusteella uusina määräyksinä

seuraavat paikallisen sopimisen mahdollisuudet:

• selviytymislauseke

• omailmoitusmenettelyn käyttöönotto lyhytaikaisesta sairauspoissaolosta ilmoittamiseen

Muita uusia paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä uuteen työehtoso- pimukseen ei sisältynyt. Työehtosopimus sisälsi jo aiemmin mahdollisuuden työ- aikapankin käyttöönottoon. Työehtosopimuksessa sovittiin myös työajan pidentä- misestä kilpailukykysopimuksen mukaisesti, mutta työajan pidennyksen toteutta- miseen ei liity paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Paikallisesti voidaan kuiten- kin sopia työehtosopimuksen mukaan työajan tasoittumisjärjestelmästä siten, että tasoittumiskausi on enintään yhdeksän perättäistä kolmiviikkoisjaksoa.

Tämä mahdollisuus oli työehtosopimuksessa jo aiemmin.

5. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus on voimassa 1.11.2016–31.10.2017. Työehtosopimus sisälsi jo aiemmin pöytäkirjan paikallisesta sopimisesta poikkeustilanteissa (selviytymislauseke) sekä mahdollisuuden ottaa käyttöön työaikapankki.

Uusia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia sisällytettiin työajan pidentämiseen 24 tunnilla sekä joihinkin työaikaa päivätyössä ja vuorotyössä koskeviin määräyksiin (työehtosopimuksen 8 ja 9 §).

6. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Työehtosopimukseen lisättiin kilpailukyky- sopimuksen perusteella uusina määräyksinä seuraavat paikallisen sopimisen mahdollisuudet:

• selviytymislauseke

• työaikapankki

• paikallinen sopiminen työajoista

Työajan pidentäminen 24 tunnilla toteutettiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla siten, että viikoittaista säännöllistä työaikaa pidennettiin puolella tunnilla.

Työajan pidentämisen toteuttamiseen ei liity paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Lisäksi työehtosopimukseen otettiin uusia luottamusmiesten toimintaedellytyksiä koskevia määräyksiä.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien arviointia

Kilpailukykysopimuksen perusteella työehtosopimuksiin

tuli lisätä mahdollisuus paikalliseen sopimiseen selviytymislausekkeen

käyttöönotosta ja mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä,

Lisäksi työajan pidentämistä koskevan työehtosopimusmääräyksen toteuttamisesta on usean työehtosopimuksen mukaan

mahdollista sopia paikallisesti,

Hallitus edellytti, että kilpailukykysopimuksen pai- kallisen sopimisen ratkaisun piti sisältää mahdol- lisuus sopia paikallisesti työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Työehtosopi- muksiin ei kuitenkaan lisätty mahdollisuutta sopia paikallisesti palkoista, palkanlisistä ja muista kor- vauksista. Tällaisia määräyksiä ei ole yhdessäkään tarkastelluista työehtosopimuksista.

Selviytymissopimus

Työehtosopimusten selviytymislausekkeet ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Yhteistä selviy- tymislausekkeille on se, että niihin perustuvan sel- viytymissopimuksen edellytyksenä on työnantajan poikkeuksellinen tilanne ja että sopimuksen teke- misellä työnantaja sitoutuu olemaan irtisanomatta työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perus- tein.

Selviytymissopimuksen on oltava tilapäinen, sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi. Selviytymissopimukset voidaan yleensä myös irtisanoa ennen määräajan päättymistä, jos edellytykset sopimukselle ovat poistuneet.

Selviytymissopimusten kohde vaihtelee työ- ehtosopimuksittain. Yleistä on, että selviytymisso- pimuksella voidaan lykätä esimerkiksi lomarahan tai lisä- ja ylityökorvausten maksuajankohtaa. Sen sijaan paikallisella sopimuksella ei voida yleensä lei- kata mitään työehtosopimuksen mukaista palkkaa (mukaan lukien lisät ja muut palkan luonteiset erät). Poikkeuksena on teknologiateollisuuden työehtosopimus, jonka selviytymislausekkeessa

annetaan mahdollisuus poiketa myös työehtosopi- muksen vähimmäisehdoista palkka- ja muita talou- dellisia etuuksia koskien. Työntekijälle maksettavan palkan on kuitenkin oltava vähintään peruspalkan suuruinen. Samoin tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukainen selviytymissopimus voi koskea palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevia vähimmäisehtoja.2

Selviytymislausekkeen taustalla ei ole työlaki- en puolipakottavaa säännöstä. Siksi selviytymis- lausekkeeseen perustuva paikallinen sopiminen on mahdollista myös järjestäytymättömässä yritykses- sä siltä osin, kun selviytymissopimuksessa ei sovita sellaisista asioista, jotka sisältyvät puolipakottavi- en säännösten luetteloon.

Puolipakottavat säännökset on lueteltu työsopi- muslain 13 luvun 7 §:ssä, työaikalain 40 §:ssä ja vuo- silomalain 30 §:ssä. Esimerkiksi lomarahan maksa- mista koskeva selviytymissopimus on mahdollinen kaikissa yrityksissä, sillä työehtosopimuksen loma- rahamääräyksen taustalla ei ole lain puolipakotta- vaa säännöstä. Sama koskee erilaisia työehtosopi- musperusteisia lisiä, kuten ilta- ja yölisiä. Sen sijaan esimerkiksi ylityökorvauksia koskeva selviytymisso- pimus ei ole järjestäytymättömän työantajan käy- tettävissä, koska lisä- ja ylityöstä maksettava kor- vaus (työaikalain 22 §) on puolipakottava säännös. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet järjestäy- tymättömässä yrityksessä riippuvat siten siitä, mitä asioita selviytymissopimuksen on tarkoitus koskea. On huomattava, että jos selviytymissopimukses- sa voidaan sopia palkkaetuuksien leikkaamisesta,

2 Selviytymissopimus on ollut osa tietotekniikan työehtosopimusta jo vuodesta 2011, eikä sitä muutettu kilpailukykysopimuksen perusteella.

tällainen sopimus voidaan tehdä myös järjestäyty- mättömässä yrityksessä, sillä palkkaa koskevat työ- ehtosopimuksen määräykset eivät perustu puolipa- kottaviin lain säännöksiin.

Työehtosopimusosapuolet eivät voi rajoittaa järjestäytymättömän yrityksen sopimusvapautta, jos rajoitus ei perustu lakiin. Jos työehtosopimuk- sessa on annettu mahdollisuus poiketa sen palkka- määräyksistä selviytymissopimuksella, tämä mah- dollisuus on myös järjestäytymättömän työnanta- jan käytettävissä.

Selviytymislauseketta ei ole otettu kaikkiin nii- hinkään työehtosopimuksiin, jotka ovat kilpailu- kykysopimuksessa sinänsä mukana. Tässä tarkas- telluista työehtosopimuksista selviytymislauseke puuttuu kokonaan Kiinteistöpalvelualan työehto- sopimuksesta.

Työaikapankki

Työaikapankkia koskevia määräyksiä oli joillakin aloilla jo ennen kilpailukykysopimusta. Työaika- pankki oli mahdollinen jo entuudestaan teknolo- giateollisuuden, tietotekniikan palvelualan, kaupan ja matkailu- ja ravintola-alan työeh- tosopimuksissa. Näiden työehtosopimusten työ- aikapankkia koskeviin määräyksiin ei ole tehty muutoksia kilpailukykysopimuksen perusteella.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopi- muksessa työaikapankkia koskeva määräys on uusi. Kiinteistöpalvelualalla puolestaan ei ole mahdol- lisuutta työaikapankin käyttöön.

Työaikapankkia ei ole määritelty laissa. Työaika- pankissa on kyse toisaalta työajan tasoittumisjär- jestelmästä, mutta toisaalta siinä on kyse erityisesti säännöllisen työajan järjestelyistä. Työaikapankkia koskevat sopimukset voivat olla sisällöltään hyvin erilaisia, sillä on lähes rajattomasti mahdollisuuk- sia siihen, miten työaikapankissa voidaan ottaa huo- mioon esimerkiksi erilaiset työehtosopimukseen

perustuvat lisät ja vapaat, työajan sijoittelu ja työ- aikapankkiin säästyneiden vapaiden pitäminen. Kyse ei siten ole pelkästään työajan tasoittumis- järjestelmästä siten kuin työaikalain 34 §:ssä on säädetty.

On myös huomattava, että työaikalain säännös- ten keskinäinen suhde on osin epäselvä. Työaika- lain 10 §:n mukaan säännöllisen työajan järjeste- lyistä voidaan sopia kaikissa yrityksissä paikalli- sesti, mutta jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, paikallinen sopiminen tällaisen keskimääräisen työajan tasoittumisjärjestelmästä ei välttämättä ole lain mukaan järjestäytymättömän yrityksen käytössä. On kuitenkin perusteltua kat- soa, että työaikapankkia koskeva paikallinen sopi- mus voitaisiin tehdä myös järjestäytymättömässä yrityksessä. Työaikapankissa on kyse ensisijaises- ti nimenomaan säännöllisen työajan järjestämises- tä, josta paikallisesti sopiminen on suoraan lakiin perustuva oikeus.

Työaikalain 10 §:n mukaisen paikallisen sopi- muksen osapuolena voi olla luottamusmies tai, joll- ei tällaista ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitettu luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valtuut- tama edustaja. Jollei edustajaa ole valittu, sopimus voidaan tehdä myös koko henkilöstön tai henkilös- töryhmän kanssa yhdessä. Teknologiateollisuuden ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksis- sa on edellytetty työaikapankista sovittaessa sopija- osapuoleksi luottamusmiestä. Tästä huolimatta pai- kallinen sopiminen työaikapankista on työaikalain 10 §:n nojalla mahdollista järjestäytymättömässä yrityksessä myös muun työntekijöiden edustajan kuin luottamusmiehen kanssa.

Työajan pidentäminen

24 tunnin työajan pidentämisen toteutustavasta voidaan sopia paikallisesti usean työehtosopimuk- sen mukaan. Paikallinen sopiminen on mahdollista

teknologiateollisuuden, yksityisen sosiaalipal- velualan, tietotekniikan palvelualan ja kiin- teistöpalvelualan työehtosopimusten mukaan. Koska kyse on säännöllisen työajan järjestelyistä, paikallisen sopimuksen osapuoli voi olla luotta- musmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja, tai jos mitään näistä ei ole valittu, myös henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Paikalli- nen sopimus voidaan tehdä kaikissa yrityksissä.

Kaupan työehtosopimuksen mukaan työ- ajan pidennyksen toteuttamistavasta ei voida sopia, vaan uusi vuosivapaajärjestelmä on pääsääntö. Pai- kallisesti voidaan sopia vanhan arkipyhäjärjestel- män käyttämisestä, eli paikallisesti voidaan sopia vain työaikajärjestelmästä, ei työajan toteutusta- vasta muuten.

Matkailu- ja ravintola-alan työehtosopi- muksessa ei ole lainkaan mahdollisuutta paikal- liseen sopimiseen työajan pidennyksen toteutta- mistavasta.

Muut uudet mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen

Kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiin- teistöpalvelualan työehtosopimuksiin on otet- tu uutena paikallisen sopimisen mahdollisuutena omailmoitusmenettelyn käyttöönotto lyhytaikai- sesta sairauspoissaolosta ilmoittaminen. Työeh- tosopimusmääräys ei perustu puolipakottavaan säännökseen, joten sen myös järjestäytymättömi- en yritysten käytössä.

Omailmoitusmenettelyn käyttöönottoa ei voi pitää paikallisen sopimisen laajentamisena, kos- ka työnantaja voi ottaa vastaavan järjestelyn käyt- töön myös oma-aloitteisesti. Työnantaja voi direk- tio-oikeuteensa vedoten ryhtyä noudattamaan työn- tekijöille edullisempaa käytäntöä, jonka mukaan oma ilmoitus sairauspoissaolosta ilman lääkärin- todistusta on riittävä lyhyiden poissaolojen osalta.

Kaupan työehtosopimuksessa on myös uute- na mahdollisuus sopia paikallisesti lomautusilmoi- tusajan lyhentämisestä seitsemään päivään. Tämä työehtosopimusmääräys perustuu puolipakottavaan määräykseen (TSL 5:4), joten paikallinen sopimi- nen ei tältä osin ole mahdollista järjestäytymättö- mässä yrityksessä.

Uutta kaupan työehtosopimuksessa on myös paikallisen sopimisen mahdollisuus 12 tunnin sään- nöllisestä työajasta varastotyössä. Koska kyse on säännöllisen työajan järjestelyistä, paikallinen sopi- minen on työaikalain 10 §:n nojalla mahdollista myös järjestäytymättömässä yrityksessä.

Paikallisen sopimisen osapuolet ja järjestäytymättömän työnantajan sopimismahdollisuudet

Tyypillisesti työehtosopimusten uusien paikallisten sopimusta koskevien määräyksien mukaan paikal- lisessa sopimisessa noudatetaan työehtosopimuk- sen yleisiä määräyksiä paikallisesta sopimisesta. Tällöin paikallisen sopimisen osapuolet määräy- tyvät työehtosopimuksen yleisten määräysten mu- kaisesti.

Kaupan työehtosopimuksen yleisen paikallista sopimista koskevan määräyksen (23 §) mukaan työ- paikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolina ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu. Kaupan työehtosopimuksen mukaan paikal- linen sopiminen on siten mahdollista myös muun kuin luottamusmiehen kanssa.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 44 luvun mukaan paikallisen sopimisen osapuolina ovat (ellei asianomaisesta työehtosopimusmääräyk- sestä johdu muuta) työntekijä ja esimies, luottamus- mies ja työnantaja, pääluottamusmies ja työnantaja. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen yleisten paikallista sopimista koskevien määräysten

(18 §) mukaan sopijapuolina voivat olla luottamus- mies, työntekijät tai työntekijä.

Matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuk- sen yleisten paikallista sopimista koskevien määrä- ysten (30 §) mukaan sopijapuolina voivat olla työn- tekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei tietys- sä työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuk- sen paikallista sopimista koskevien määräysten (25 §) mukaan paikallisesta sopimuksesta voivat neuvotella työehtosopimusta noudattava työnan- taja ja luottamusmies tai rekisteröity yrityskohtai- nen työntekijöiden yhdistys, tai jos luottamusmies-

tä ei ole valittu, työntekijät.

Yksityisen sosiaalipalvelualan paikallisen sopimisen menettelytapoja koskevan pöytäkirjan mukaan paikallisen sopimisen osapuolia ovat työ- ehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamus- mies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai vastaava. Paikallinen sopiminen on työehtosopimusten mukaan useimmiten mahdollista myös muun kuin luottamusmiehen kanssa. Pääsääntönä näyttää siis olevan, että paikallisesti voidaan sopia myös muun kuin luottamusmiehen kanssa, ellei yksittäisessä

työehtosopimusmääräyksessä nimenomaisesti edel- lytetä luottamusmiestä sopijapuoleksi.

Selviytymislausekkeissa on kuitenkin johdon- mukaisesti edellytetty, että työntekijäpuolen sopija- osapuoli on nimenomaan luottamusmies. Tietotek- niikan palvelualalla on mahdollista, että paikallisen sopimuksen osapuolena on luottamusmiehen sijasta rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys. Selviytymissopimus ei työehtosopimusmäärä- yksenä kuitenkaan perustu lain puolipakottavaan säännökseen. Koska järjestäytymättömässä yri- tyksessä ei voi olla työehtosopimuksen tarkoitta- maa luottamusmiestä, työehtosopimuksen edelly- tyksen luottamusmiehestä selviytymissopimuksen osapuolena ei voida katsoa sitovan järjestäytymä-

töntä työnantajaa.

Työehtosopimuksella ei voida estää selviyty- mislausekkeeseen perustuvaa sopimista järjestäy- tymättömässä yrityksessä siltä osin kun selviyty- missopimuksessa ei sovita puolipakottavien sään- nösten alaan kuuluvista asioista. Kun työehtosopi- muksen minimivaatimuksia muuten noudatetaan, selviytymissopimus on siten mahdollinen myös jär- jestäytymättömissä yrityksissä, pois lukien asiat, jotka perustuvat lain puolipakottaviin säännöksiin.

Työehtosopimuksella ei voida estää selviytymislausekkeeseen perustuvaa sopimista järjestäytymättömässä yrityksessä siltä osin kun selviytymis-

sopimuksessa ei sovita puolipakottavien säännösten alaan kuuluvista asioista,

Yhteenveto paikallisen sopimisen määräysten soveltamisesta

Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkasteltavien työehtosopimusten kilpailukykysopimukseen pe- rustuvat ja muut uudet paikallisen sopimisen mah- dollistavat määräykset. Taulukosta käy myös ilmi,

mitkä määräykset ovat sellaisia, että niihin perus- tuva paikallinen sopimus voidaan tehdä myös jär- jestäytymättömässä yrityksessä.

Paikallisen sopimisen mahdollistava määräys	Mihin työehto- sopimuksiin sisältyy?	Onko myös järjestäytymät- tömän yrityksen käytössä?
työajan pidentäminen paikallisesti sopien	teknologiateollisuus, kiinteistöpalveluala, tietotekniikan palveluala, yksityinen sosiaalipalveluala	on
selviytymislauseke	kauppa, teknologiateollisuus, matkailu- ja ravintola-ala, tietotekniikan palveluala*, yksityinen sosiaalipalveluala	osittain **
selviytymislauseke, jonka mu- kaan voidaan poiketa palkka- tai muista taloudellisista eduista	teknologiateollisuus, tietotekniikan palveluala*	osittain**
työaikapankki	kauppa, teknologiateollisuus, matkailu- ja ravintola-ala, tietotekniikan palveluala, yksityinen sosiaalipalveluala	on***
omailmoitusmenettely lyhyisiin sairauspoissaoloihin	kauppa, matkailu- ja ravintola-ala, kiinteistöpalveluala	on
lomautusilmoitusajan lyhentäminen 7 päivään	kauppa	ei
12 tunnin säännöllinen työaika varastotyössä	kauppa	on

* Määräys oli jo aikaisemmassa työehtosopimuksessa.

** Selviytymislausekkeeseen perustuva paikallinen sopimus on mahdollinen kaikissa yrityksissä, mutta lainsäädäntöön perustuvat järjestäytymättömän yrityksen sopimiskiellot rajoittavat paikallisen sopimuksen sisältöä. Järjestäytymättömässä yrityksessä ei voida sopia

esim. ylityökorvausten leikkaamisesta tai maksuajankohdasta.

*** Työaikapankin osalta on osin epäselvää, millaisesta työaikapankista voidaan sopia järjestäytymättömässä yrityksessä.

Suomen Yrittäjät | Xxxxxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 XXXXXXXX | PL 999, 00101 HELSINKI

puhelin 09 229 221 | xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx | xxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

KILPAILUKYKYSOPIMUS JA PAIKALLISEN SOPIMISEN ETENEMINEN

Document Metadata