OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOLLE:

Yliopiston strategiassaan asettama korkea kunnianhimon taso ei täysin avaudu sopimuksen toimenpiteistä. Yliopisto ei ole kauden 2021-2024 sopimusaineistoille annetussa aikataulussa linjannut strategiansa toimeenpanoa ja seurantaa, vaan tämä on jätetty myöhemmin tiedekuntien ja muiden yksiköiden kehityssuunnitelmissa tehtäväksi (ml. voimavarojen uudelleen suuntaaminen). Yliopiston sopimusaineistossaan esittämät strategiaa tukevat toimenpiteet tavoitetasoineen jäävät näin ollen kovin yleiselle tasolle. Yliopisto ei ole myöskään asettanut tavoitetasoa seurantaindikaattoreille.

Yliopiston toimittamien aineistojen perusteella on vaikea arvioida strategian toimeenpanoa - toimenpiteitä yliopiston valitsemille kehittämiskohteille, niissä tavoiteltuja tuloksia sekä tämän kehittämistyön vaatimia panostuksia. Täten myös perusteet yliopiston ehdottamalle strategiaperusteisen rahoituksen tasolle jäävät epäselviksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää täydennyksiä yliopiston sopimustekstiin, erityisesti valittujen kehittämiskohteiden toimenpiteiden ja niiden seurannan määrittelyihin. Tekstien tarkentamisen tavoitteena on, että yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisellä kauden 2021-2024 sopimuksella on seurattavuuden ohella selkeä ohjausvaikutus ja sovitut toimet tukevat ylipiston tavoitteellista johtamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on poiminut yliopiston ehdottamasta sopimustekstistä ja muusta ministeriöön toimitetusta aineistosta erityisesti strategiaa tukevia toimenpiteitä sopimuspohjaan ja tehnyt esimerkinomaisesti joitakin muutosehdotuksia. Yliopiston on itse arvioitava, miltä osin sen strategian koostelomakkeessa esittämiä tai muita toimenpiteitä tulisi ottaa mukaan sopimukseen. Yliopistoa pyydetään erityisesti konkretisoimaan strategiaa tukevia toimenpiteitä ja niiden seurantaindikaattoreita. Yliopiston toivotaan valitsevan muutaman keskeisen seurantaindikaattorin kehittämiskohdetta kohden. Yliopiston omassa seurannassa voidaan käyttää laajempaa joukkoa seurantaindikaattoreita.

Kaikilta korkeakouluilta pyydetään toimenpiteet ja seurantaindikaattorit hiilineutraaliuden saavuttamiselle viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Strategiaa tukevissa toimenpiteissä odotetaan konkreettisemmin esitettävän, mitä toimenpiteitä ollaan käynnistämässä (kenen kanssa, milloin valmista) ja seurannan mahdollistamiseksi keskeisille toimenpiteille asetetaan myös tavoitearvo vuoteen 2024 mennessä (lähtötasona toteuma 2019: välitavoite 2022). Ministeriö tulee edellyttämään raportointia toimenpiteiden edistymisestä. Strategisissa tavoitteissa yliopisto voi tarvittaessa avata vahvemmin 2030 näkymää.

Tähän opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuspalautteeseen ei sisälly ehdotusta yliopiston strategiaperusteisesta rahoituksesta. Yliopistolta tarvittavien täydennysten pohjalta on mahdollista arvioida yliopiston strategiaperusteisen rahoituksen tasoa. Viimeisestään kaksi viikkoa ennen sopimusneuvottelua yliopistolle toimitetaan alustava tieto muusta laskennallisesta perusrahoituksesta. Tämäkin täsmentyy vielä kesäkuussa, kun viimeisimmät rahoituslaskennassa käytettävät tilastotiedot päivittyvät.

Yliopistoa pyydetään laatimaan vastaehdotus KOTAn sopimuspohjalla ja toimittamaan tämä viimeistään viikkoa ennen yliopiston sopimusneuvottelua.

Yliopiston vastaehdotuksessa on otettava huomioon ministeriön esittämät täydennystarpeet. Samassa yhteydessä yliopisto ilmoittaa neuvotteluun osallistuvat henkilöt ja heidän sähköpostiosoitteensa etäkokouksen mahdollistamiseksi sekä toimittaa ehdotuksen asioista, joista haluaa erityisesti käydä sparraavaa keskustelua. Lisäksi ministeriö pyytää korkeakoulua toimittamaan toteumatiedon vuodelta 2019 hiilijalanjäljestään erityisesti kiinteistöjen ja työtehtäviin liittyvien matkojen osalta.

Strategiaperusteisen rahoituksen valmistelun tueksi yliopiston olisi alkuperäisen sopimusvalmisteluohjeistuksen mukaisesti toimitettava ministeriölle ensi tilassa edes karkean tason investointisuunnitelma esittämiensä toimenpiteiden edellyttämästä rahoitustarpeesta.

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä vastuu sivistyksen ja kestävän hyvinvoinnin rakentajana sekä globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Yliopisto huolehtii valtakunnallisesta vastuustaan kouluttaa suomen ja ruotsin kielen taitoisia asiantuntijoita.

Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisesti merkittävänä, aloitteellisena ja näkemyksellisenä vaikuttajana tiede- ja sivistyspolitiikassa. Yliopisto rakentaa laajan kansainvälisten alumnien ja kumppaneiden verkoston.

Yliopiston työn tuloksena tutkittu tieto on entistä merkittävämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta. Yliopiston vastuullisen ja vahvistuneen yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan sekä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ansiosta tutkimuksen tulokset ovat entistä laajemmin yhteiskunnan eri sektoreiden käytettävissä. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys rakentuu läpi koko yliopiston.

Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopiston toimintaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on nivottu osaksi toimintakulttuuria. Yliopisto saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030. Yliopisto uudistaa toimintaansa neljän kampuksen pohjalta.

Vuonna 2030 yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu sivistysyliopisto ja keskusteleva yhteisö. Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja sekä houkutteleva opiskelupaikka ja yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopiston tutkimusta ja opetusta uudistavat monitieteiset teemat ovat:

- Merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö,

- Inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma,

- Maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus ja

- Ajattelun ja maailmankaikkeuden mahdollisuudet.

Teemojen perusteella yliopiston yksiköt ja koulutusohjelmat muotoilevat konkreettiset kehityssuunnitelmansa, jotka sisältävät voimavarojen uudelleen suuntaamisen. Tässä hyödynnetään yliopiston tutkimuksenarvioinnissa tunnistettuja vahvuuksia ja kehitysehdotuksia. Tiedekasvatuksen ja -viestinnän avulla yliopisto vie tieteellistä ajattelua myös yliopiston ulkopuolelle.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Yliopisto toteuttaa strategisia valintojaan erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:

Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille

Tutkimusteemat uudistavat tiedettä ja oppimista. Yliopisto vahvistaa tutkimus- ja opetusinfrastruktuureja. Yliopisto vahvistaa tutkimus- ja opetusympäristöjen toimivuutta ja houkuttelevuutta myös urapolkujen kuin palveluiden osalta. Yliopisto kasvattaa osaamistaan suurten ja avointen aineistojen analytiikassa ja kehittää niihin liittyviä infrastruktuureja. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys. Yliopisto vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä kaikilla tasoilla. Yliopisto vahvistaa koulutustarjontaansa opiskelijoiden työelämätaitojen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseksi.

Oppimista uudistetaan ja jatkuvaa oppimista edistetään. Yliopisto lisää oppimisympäristöjen ja -sisältöjen avoimuutta ja opintojen räätälöitävyyttä. Yliopisto parantaa opintojen saavutettavuutta erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka ovat aliedustettuina yliopistokoulutuksessa.

Vaikuttavuutta tiedekentässä. Yliopisto tiivistää kansainvälistä yhteistyötä UNA Europa -allianssissa ja LERU- verkostoissa.

Tieteen lukutaitoa ja tietoa päätöksentekoon. Yliopisto laajentaa ja monipuolistaa tiedeviestintää ja -kasvatusta.

Tässä ja muissa kehittämistoimenpiteissä toimenpiteiden jälkeen seurantaindikaattorit, joille tavoitearvo 2024 (2019: lähtötaso, 2022: välitavoite). OKM ei tässä ole ottanut kantaa mikä/mitkä indikaattorit relevantteja ja mikä olisi oikea tavoitetaso

Vuonna 2024

- seurantaindikaattori tavoite 2024 (2019: lähtötaso, 2022: välitavoite).

- Tavoiteajassa valmistuneiden osuus??

- Avoimesti saatavilla olevien korkeatasoisten ja kansainvälisten julkaisujen (A,C; jufo 2,3) lukumäärä/osuus ??

Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä

Avoimuus edistää tiedettä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteen kehittymistä edistetään avoimilla julkaisuilla ja avoimesti saataville tallennetuilla aineistoilla.

Kansainvälisyys syventää ymmärrystä maailmasta. Fyysistä ja virtuaalista liikkuvuutta edistetään hyödyntämällä kasvavia

kansainvälisiä yhteyksiä.

Vuonna 2024

seurantaindikaattori tavoite 2024 (2019: lähtötaso, 2022: välitavoite).

- Virtuaalisesti suoritetut opintopisteet kumppaniyliopistojen kanssa, UNA Europa??

- Ulkomaalaisten osuus professoreista??

Paras paikka opiskella ja työskennellä

Opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen rakentumista ja uralla kehittymistä tuetaan. Yliopisto käynnistää toimia yhteisön jäsenten uupumusriskin vähentämiseksi. Eri henkilöstöryhmien uralla kehittymisen mahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja selkiytetään.

Avoimuus ja yhteisöllisyys tarjoavat kasvumahdollisuuksia yliopistolaisille. Yliopisto jatkaa aktiivista ja avointa kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointia.

Moniääninen ja -kielinen yhteisö vahvistaa osallistumista. Moniääninen ja -kielinen yhteisö turvataan kuuntelemalla tasavertaisesti kaikkia tieteenaloja ja tukemalla kansainvälisten yliopistolaisten kiinnittymistä kansalliskielten opetuksen avulla.

Korkea laatu on toimintakulttuurin ytimessä. Vuoden 2021 auditoinnin tulosten perusteella kehitetään kattavia laadunhallinnan menetelmiä ja näiden osana systemaattisia riskienhallinnan menettelyitä.

Vuonna 2024

- seurantaindikaattori tavoite 2024 (2019: lähtötaso, 2022: välitavoite).

- Työhyvinvointikyselyn tyytyväisten osuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osioissa??

- HowULearn -xxxxxx; opiskelijan hyvinvointi?????

Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä

Kestävyyttämme ja vastuullisuutta edistetään. Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopistoyhteisöä kaikissa hankinnoissa, palveluissa ja uudistuksissa. Kestävyyden teemoja sisällytetään läpikäyvästi koulutustarjontaan. Vastuullinen sijoitustoiminta ja taloudenpito turvaavat toimintaedellytyksemme. Yliopisto toimii vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä ja eettisenä suunnannäyttäjä. Yliopisto on kasvattanut taloudellista liikkumavaraa vahvistamalla tutkimusrahoitusta ja omavaraisuutta.

Vuonna 2024

- seurantaindikaattori tavoite 2024 (2019: lähtötaso, 2022: välitavoite).

- Tutkimusrahoituksen kasvu????

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin

korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	3 190
Kasvatusalat	360
Taiteet ja kulttuurialat	40
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	1 220
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	315
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	860
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	120
Lääketiede ja hammaslääketiede	205
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	70
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	510
Alemmat korkeakoulututkinnot	3 500

Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 140, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 45, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.

Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää logopedian ja farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä xxx euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen xxx euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä xxx euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi xxx euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40

§:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin

hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Liitteet

Liite1 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuudesta - VASTA LOPULLISEEN SOPIMUKSEEN

Liite 2 Kansalliskirjastoa koskeva liite opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston väliseen sopimukseen kaudelle 2021-2024)