Arkkitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Sopimuskausi alkaa 1.12.2022 ja päättyy 30.11.2024. Sopimus jatkuu 30.11.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta irtisanottu.

2. Palkankorotukset

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työ- paikan taloustilanne, tulevat projektit sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimit- taa luottamushenkilölle tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, ylemmille toi- mihenkilöille tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta ja tule- vista projekteista sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua kos- kevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, joka voi poiketa tämän työ- ehtosopimuksen mukaisesta kustannusvaikutuksesta ja rakenteesta. Tavoit- teena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta,

oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

1. Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa tai, ellei luottamushenkilöä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä so- pimallaan tavalla. Sopimus tehdään vuoden 2023 osalta kirjallisesti 30.3.2023 men- nessä ja vuoden 2024 osalta kirjallisesti 15.1.2024 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Soveltamisohje: Jos luottamushenkilöä ei ole valittu, ylemmät toimi- henkilöt voivat sopia asiasta enemmistöpäätöksellä.

Pöytäkirjamerkintä: Sopimukseen osalliset liitot pitävät tärkeänä, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta voidaan käyttää erityisesti vaike- assa taloudellisessa tilanteessa olevissa yrityksissä.

Luottamushenkilöllä tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, ylemmillä toimihenki- löillä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen kirjallinen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Ellei toisin ole sovittu, selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen). Selvityksen antamisessa tulee huomioida yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

2. Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua Vuosi 2023

Kertakorvaus

Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan kertakorvauksena 12,5 % laskettuna hänen helmikuun kuukausipalkastaan luontoisetuineen. Kertakorvaus ei korota ylemmälle toimihenkilölle maksettavaa palkkaa.

Kertakorvauksen maksaminen edellyttää, että ylemmän toimihenkilön yhdenjak- soinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksuajankohtana. Ylemmän toimihenkilön palkaton poissaolo helmikuussa ei vaikuta kertaerän suuruuteen. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle kertakorvaus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertakorvaus maksetaan huhtikuun 2023 säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Puolet kertaerästä voidaan maksaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään lokakuun palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja voi päättää, maksetaanko koko kertaerä

huhtikuussa vai puolet huhtikuussa ja puolet viimeistään lokakuussa. Kertakor- vauksen maksamisajankohdasta voidaan sopia myös kokonaan toisin ylemmän toimihenkilön kanssa.

Palkantarkistukset

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 3,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palk- koja korotetaan 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,5 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden maaliskuun kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdol- lisia vinoumia.

Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaa- vana tekijänä henkilökohtaisen korotusten jakamisessa.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkka- summa ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2024

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palk- koja korotetaan 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 1,2 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden joulukuun 2023 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaa- vana tekijänä henkilökohtaisen korotusten jakamisessa.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenki- löiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Tekstimuutokset:

3. Perhevapaat (11 §)

Muutetaan työehtosopimuksen 11 §:n otsikoksi Raskaus- ja vanhempainva- paa, hoitovapaa sekä tilapäinen vapaa, ja muutetaan pykälän sisältö kokonai- suudessaan kuulumaan seuraavasti:

Ylemmän toimihenkilön raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Raskausvapaan 40 arkipäivän ajalta suoritetaan ylemmän toimihenkilön saa- man päivärahan ja palkan välinen erotus.

Vanhempainvapaan ensimmäisten 32 arkipäivän osalta suoritetaan sairaus- vakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin edellytykset täyttävän ylemmän toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan erotus. Maksamisen edellytyksenä on, että ylempi toimihenkilö pitää tämän osuuden vanhempain- vapaasta korkeintaan kahdessa jaksossa.

Palkallisen perhevapaan edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen yh- denjaksoinen työsuhde ennen lapsen syntymää.

Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen (ml. adoptiolapsi) tai muun samassa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhem- malle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään kolme työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan anta- minen palkallisena edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava sel- vitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata (enintään 2 päivää) ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilo- masta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxx- xxx (ml. adoptiovanhemmat), perheen lapsia (ml. adoptiolapset) sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

Em. lyhyiden tilapäisten vapaiden pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaus tapauk- sissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilöllä näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertaushar- joitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion mak- saman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi palkkaa vähentämättä.

Siirtymäsäännös:

Tätä määräystä sovelletaan 10.3.2023 alkaen ylempään toimihen- kilöön, jonka oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan määräytyy Kelan päätöksen mukaan 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausva- kuutuslain säännösten perusteella.

4. Lomarahaa vastaava korvaus lomakorvauksesta

Muutetaan 12 § kuulumaan seuraavasti:

Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäi- vänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Lomarahana maksetaan 50 % toimihenkilön lakimääräisen vuosiloman pal- kasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai paikallisen käytännön mukaan. Lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta. Lo- marahan maksamisesta ja sen suuruudesta voidaan sopia toisin paikallisesti 19 §:n mukaisesti.

5. Lomautusilmoitusaika

Muutetaan 13 §:n otsikoksi Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ja lisä- tään siihen uusi alakohta 13.4, joka kuuluu seuraavasti:

13.4 Lomautusilmoitusaika

Työsopimuslaista (55/2001) poiketen työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukainen lomautusilmoitusaika on 7 päivää, ellei lomauttamisen yhteydessä ole toisin sovittu. Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

6. Luottamushenkilö

Tehdään työehtosopimukseen ja yhteistoimintasopimukseen seuraavat termi- nologiset muutokset:

- Luottamusmies-käsite korvataan luottamushenkilökäsitteellä, pois lu- kien viittaus lain sisältöön

- Varaluottamusmies-käsite korvataan varaluottamushenkilö-käsitteellä

- Luottamusmieskorvaus-käsite korvataan luottamushenkilökorvaus- käsitteellä

Pöytäkirjamerkintä: Sopijaosapuolten tarkoituksena ei ole muuttaa työ- ehtosopimuksen tai yhteistoimintasopimuksen sisällöllistä tulkintaa.

7. Xxxxxx toimihenkilö

Yhdenmukaistetaan työehtosopimuksen terminologiaa korjaamalla työehtoso- pimuksen toimihenkilökäsite ylempi toimihenkilö -käsitteellä.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä määräystä sovelletaan sopimuskohtiin, joissa toimihenkilökäsitteellä on tarkoitettu ylempää toimihenkilöä. Sopija- osapuolten tarkoituksena ei ole muuttaa työehtosopimuksen tai yhteis- toimintasopimuksen sisällöllistä tulkintaa.

11. Luottamushenkilökorvaukset

Luottamushenkilökorvaukset 1.4.2023 alkaen

Ylempien toimihenkilöiden lkm	Korvaus, euroa/kk
5–9	78
10–24	124
25–50	157
yli 50	213

Luottamushenkilökorvaukset 1.2.2024 alkaen

Ylempien toimihenkilöiden lkm	Korvaus, euroa/kk
5–9	80
10–24	127
25–50	161
yli 50	218

Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

Kalle Euro Xxxxx Xxxxxxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:n jäsenyri- tysten ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n arkkitehtisuunnittelualan jäsen- yritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt.

Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuk- sen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Ku- vaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on asiantunti- jatehtävä tai yritysjohtoa avustava keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä.

Työehtosopimus ei koske toimitusjohtajaa eikä henkilöä, joka edustaa yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä työsopimus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa ylempiä toimihenkilöitä.

Liitot suosittelevat, että työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä työsuh- teessa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa allekirjoittajaliittojen laati- maa työsopimusmallia.

3 § Palkat, palkanmaksuaika ja -kausi

Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ot- taen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa koko- naisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.

Palkanmaksuaika ja -kausi sovitaan työsopimuksella. Jollei mitään ole sovittu, on palkanmaksukausi 1 kk ja palkka maksetaan viimeistään palkanmaksukau- den päättymistä seuraavan kuukauden viidentenä työpäivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivän mukaisen palkanmaksukauden normaalina palkanmaksupäivänä.

4 § Päiväpalkan laskeminen ja osa-ajan palkka

1. Tuntipalkkainen ylempi toimihenkilö

Päiväpalkka määräytyy seuraavasti:

a) Päiväpalkka määräytyy 8 §:n tarkoittaman etukäteen sovitun ja vakiin- tuneen työajan käyttösuunnitelman mukaan.

b) Siltä osin kuin päiväpalkka ei määräydy kohdan a) mukaan, lasketaan päiväpalkka kuuden edellisen täyden kalenterikuukauden keskimääräi- sen työtuntimäärän perusteella. Jos työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kuusi täyttä kalenterikuukautta niin laskenta tehdään koko työsuh- teen ajalta.

Ajanjaksolla kertynyt työtuntimäärä jaetaan jaksolle sijoittuvien toteutuneiden työpäivien lukumäärällä. Päiväpalkka on keskimääräinen tuntimäärä kertaa tun- tipalkka.

Soveltamisohje

Alalla työpäiviä ovat arkipäivät maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä, sairauslomapäiviä ja vuosilomapäiviä.

Sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka määräytyvät edellä kuvatun päiväpalkan mukaan.

2. Kuukausipalkkainen ylempi toimihenkilö

Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta las- ketaan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa- ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työ- päivien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luontoisedut (verotusarvo). Poissaolopäivien palkka vähenne- tään kuukausipalkasta.

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Osaamisen kehittäminen

Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellisia koulutus/kehittämis- tilaisuuksia enintään 3 päivää/24 tuntia kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että työnantaja ilmoittaa kyseisestä tilaisuudesta vähintään viikkoa en- nen sen toteutumista. Työnantajan tulee lisäksi keskustella koulutustar- peesta ylempien toimihenkilöiden kanssa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen/kehit- tämistilaisuuden ajalta maksetaan:

a) kuukausipalkkaiselle kuten lisätyö (TES 6 §)

b) tuntipalkkalaiselle yksinkertaisena tuntipalkka.

Koulutus/kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pite- nee koulutuksen/kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus/kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Tilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhille eikä ar- kipyhäviikkojen lauantaille.

Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä mah- dollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaika- muutoksista.

3. Työaika voidaan sopia myös keskimääräisenä työaikana. Paikallisesti so- vitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Tällöin on laadittava etukäteen ohjeellinen suunnitelma työajan tasaami- sesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 1. kohdassa sovittuun työaikaan.

Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjak- sona. Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimi- henkilöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

4. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pi- dentää liukuma-aika, joka voi olla enintään viisi tuntia. Xxxxxxxx työajan enimmäiskertymä on enintään 120 tuntia. Seurantajakso on enintään 12 kk.

Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa ylemmän toimihen- kilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvittaessa myös koko- naisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle ylemmälle toimihenkilölle ja vastaavasti ylempi toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

5. Osapuolet suosittelevat, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

6. Työaikapankki

Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. PALTA ja YTN ovat laatineet työehtosopimuksen liitteenä olevan työaikapankkia koskevan oh- jeen, joka ei ole työehtosopimusmääräys.

7. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa.

6 § Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä

Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa koro- tettua palkkaa kuukausipalkkaiselle peruspalkka lasketaan siten, että kuukau- sipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittai- nen työaika on 37,5 tuntia.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota ylemmän toimihenkilön suostumuksella teh- dään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärää. Lisätyö ei ole ylityötä. Lisätyöstä mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka.

7 § Arkipyhät

1. Kuukausipalkkainen ylempi toimihenkilö

Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juh- lapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaa- päiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraa- vassa luetellut arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, xxxxx- xxxxxxxx, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäivä ja 2. joulupäivä.

2. Tuntipalkkainen ylempi toimihenkilö Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavilta arkipyhiltä:

Loppiainen, helatorstai, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uu- denvuodenpäivä.

Arkipyhältä maksetaan päiväpalkka, joka lasketaan 4 §:n 1 kohdan mu- kaan.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoi- sesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyt- täen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko vii- meisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäi- vänä.

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edelly- tyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Luvaton poissaolo

Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhäkorvausta ei makseta.

Paikallisesti voidaan sopia menettelystä, jossa arkipyhäkorvaus maksetaan kiinteänä erillisenä korvauksena tai sisällytettynä tuntipalkkaan erillisellä sopimuksella.

8 § Työajan käyttösuunnitelma

Työpaikalla on laadittava työajan käyttösuunnitelma, josta käyvät ilmi säännöl- lisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoittaiset vapaapäi- vät.

Soveltamisohje

Työajan käyttösuunnitelmana pidetään liukuvaa työaikaa, mikäli yrityksessä tällaisesta on sovittu ja tällöin erillistä työajan käyttö- suunnitelmaa ei tarvitse tehdä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, työajan käyttösuunnitelman muutoksesta ilmoi- tetaan asianomaisille ylemmille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa en- nen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Työajan käyttösuunnitelma on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaih- televia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

9 § Työkyvyttömyys

Ylemmille toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheut- taman työkyvyttömyyden ajalta kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla tahallisella tai törkeällä tuottamuksella, ja että sairautta ei ole tieten sa- lattu työsopimusta solmittaessa. Lisäksi edellytyksenä on, että ylempi toimi- henkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain

mukaisen päivärahaosuuden, johon hänellä olisi oikeus paikallisen työkyvyt- tömyysjakson aikana.

Xxxxxx toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työ- kyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta. Työnantajan vaatiessa on ylem- män toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnan- tajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

Jos ylemmän toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, ei ylempi toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. Jos työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjak- son aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain mukai- selta yhden päivän odotusajalta.

10 § Lääkärintarkastukset

Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuk- sissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

11 § Raskaus- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä tilapäinen vapaa

Ylemmän toimihenkilön raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Raskausvapaan 40 arkipäivän ajalta suoritetaan ylemmän toimihenkilön saa- man päivärahan ja palkan välinen erotus.

Vanhempainvapaan ensimmäisten 32 arkipäivän osalta suoritetaan sairausva- kuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin edellytykset täyttävän ylem- män toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan erotus. Maksamisen edellytyk- senä on, että ylempi toimihenkilö pitää tämän osuuden vanhempainvapaasta korkeintaan kahdessa jaksossa.

Palkallisen perhevapaan edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen yhden- jaksoinen työsuhde ennen lapsen syntymää.

Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen (ml. adoptiolapsi) tai muun samassa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhem- malle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään kolme työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antami- nen palkallisena edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai ky- seessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata (enin- tään 2 päivää) ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx (ml. adoptiovanhemmat), perheen lapsia (ml. adoptiolapset) sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

Em. lyhyiden tilapäisten vapaiden pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaus tapauk- sissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Työnantajan vaatiessa on ylemmällä toimihenkilöllä näyttövelvolli- suus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat ylemmälle toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa val- tion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi palkkaa vähentämättä.

Siirtymäsäännös:

12 § Lomapalkka ja lomaraha

Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäi- vänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Lomarahana maksetaan 50 % ylemmän toimihenkilön lakimääräisen vuosilo- man palkasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai paikallisen käytännön mukaan. Lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta. Lomarahan maksamisesta ja sen suuruudesta voidaan sopia toisin paikallisesti 19 §:n mukaisesti.

13 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen

13.1 Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika työsuhteen kesto

14 päivää enintään 1 vuosi

1 kuukausi >1...4 vuotta

2 kuukautta >4...8 vuotta

4 kuukautta >8...12 vuotta

6 kuukautta yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika työsuhteen kesto

14 päivää enintään 5 vuotta

1 kuukausi yli 5 vuotta

13.2 Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinottovelvollisuu- desta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuk- sella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa kir- jallisesti.

13.3 Yhteistoimintalaista poikkeava neuvotteluaika

Työnantajan harkitessa irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia tuotan- nollisista, taloudellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/2007) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poik- keuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neu- votteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 45 §:n mukainen kir- jallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.

Esimerkki

Työnantajan suunnittelemaa, kahdeksan ylemmän toimihenkilön määräaikaista lomauttamista koskeva kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi 2.3.2023. Yhteistoimintalaista poiketen neuvot- teluajan katsotaan alkavan 2.3.2023, joten 14 päivän neuvotteluta- voite katsotaan tältä osin täyteyksi 16.3.2023.

13.4 Lomautusilmoitusaika

14 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitettä matkakustannusten korvauksista, ellei paikal- lisesti toisin ole sovittu.

15 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

15.1 Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta sovitaan pai- kallisesti. Uusien ylempien toimihenkilöiden osalta on suositeltavaa sopia kor- vauksesta jo työsopimuksella.

Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaami- sesta rahana tai vapaana sovitaan tarvittaessa työnantajan ja ylemmän toi- mihenkilön välillä. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluon- toista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenki- lölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi mää- rävälein maksettavalla kertakorvauksella.

2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti tois- tuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja ylempi toimihen- kilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon paikassa.

15.2 Jos säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta ei ole sovittu paikallisesti muusta, niin vapaa-aikana matkustaminen korvataan seu- raavasti:

Asiakasprojektimatkojen osalta korvataan vapaa-aikana matkustaminen mat- kavuorokauden aikana yhden tunnin ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauk- sella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähintään puolet tunnista on kulunut. Kor- vaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti. Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihen- kilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.

15.3 Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan (koskee kohtia 15.1 ja 15.2):

1. matkustaminen kodin ja työkohteen, varsinaisen työntekopaikan ja työkoh- teen tai työkohteiden välillä,

2. aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirtymisiin liikenne- välineestä toiseen, mukaan lukien välttämättömät odotusajat lentokentillä yms.

Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta majoitettuna oloaikaa matkan kestäessä tai työkohteessa oloaikaa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Kuitenkin matka-aika luetaan työajaksi siltä osin kuin se

yhdessä tehdyn työajan kanssa ei ylitä sovittua säännöllistä vuorokautista työaikaa.

16 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen, kuten siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

17 § Ammatillinen koulutus

Sopijapuolet korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä.

18 § Järjestäytymisvapaus

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistymisvapauden oleva puolin ja toisin loukkaamaton.

19 § Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimuksen osapuolia ovat työnantaja ja ylempi toimihenkilö tai luottamushenkilö. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä ylempiä toimihenkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Sopimus voi- daan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos sopijapuoli sitä pyytää.

Luottamushenkilön kanssa tehty paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopi- muksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisa- noa.

20 § Sopimuksen sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloai- kana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvolli- set tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja ylemmät toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

21 § Työrauhavelvoite

Työehtosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä ovat työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään nii- den jäseninä olevat työnantajat tai ylemmät toimihenkilöt, joita sopimus koskee,

ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuk- sen määräyksiä. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry sitoutuu myös siihen, että ark- kitehtisuunnittelualalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät sopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden palvelualojen painos- tamiseksi työehtosopimusten piiriin.

22 § Neuvottelujärjestys

Mikäli tämän työehtosopimuksen tulkinnasta tai noudattamisesta syntyy erimie- lisyyttä, eikä asiaa sovita paikallisesti, on menettelystä laadittava muistio, jos toinen osapuolista sitä vaatii. Paikalliset erimielisyysneuvottelut on käynnistet- tävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisella tasolla, erimielisyyttä koskeva asia siirretään liittotasolla neuvoteltavaksi Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä, mikäli molemmat tai toinen erimielisyyden osapuolista sitä esit- tää.

23 § Jatkuva neuvottelu

Osapuolet korostavat jatkuvan neuvottelun tärkeyttä.

24 § Selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Jos sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat paikalliset osapuolet arvioida uudelleen työehtosopimuksen määräysten soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta pakottavan lainsäädännön rajoissa, jos poikkeaminen on tarpeen yrityksen toimintaedelly- tysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella. Sopimuksella ei voida sopia työsopimuksen mukaisen palkan alentamisesta.

Sopimus tehdään kirjallisesti työehtosopimuksen 19 § määräämällä tavalla.

Osapuolilla on tarvittaessa oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asi- antuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan toteamiseen liittyen. Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehto- sopimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan tulee esittää suunnitelma, jossa seloste- taan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedel- lytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Työnantajan tulee myös selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen ti- lanne ja sen kehitysnäkymät.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitysti- laan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus automaattisesti ky- seisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta.

25 § Liitesopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteenä olevaa yhteistoiminta- sopimusta, pöytäkirjaa Ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdol- lisuuksien lisäämisestä ja liitettä matkakustannusten korvaukset.

Tämän sopimuksen liitteinä ovat myös työaikapankkia koskeva ohje, työsopi- musmalli ja etätyössä huomioon otettavia asioita koskeva liite, joita ei noudateta työehtosopimuksen osina.

26 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.12.2022 alkaen ja päättyy 30.11.2024. Sopimus jatkuu 30.11.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeis- tään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

Kalle Euro Xxxxx Xxxxxxxxxx YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1. Yhteistoiminta

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoiminta- elin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vas- taavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Organisaatiomuutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kym- menen.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomis- ja lomautussuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle, ellei paikallisesti toisin sovita, erilli- sen kuukausikorvauksen samoin periaattein kuin luottamusmiehelle.

Osallistuminen työsuojelukoulutukseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua sopimusosapuolten yhdessä hy- väksymään työsuojelukoulutukseen samoin periaattein kuin luottamushenkilö osallistuu ay-koulutukseen.

3. Luottamushenkilö

Luottamushenkilön valinta

Luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö valitaan tähän sopimukseen sidottu- jen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta ja heidän tu- lee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimi- henkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Luottamushenkilö vali- taan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi. Kaikki työehtosopimuksen pii- rissä olevat toimihenkilöt voivat osallistua luottamushenkilön valintaan.

Luottamushenkilön tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhteydenpito- ja neuvot- telumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ensin yrityksen johdon ja ylem- pien toimihenkilöiden edustajien kesken. Luottamushenkilön asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio ja toiminnan luonne. Edellä tarkoitetulla keskusteluvelvoit- teella ei kuitenkaan tarkoiteta rajoittaa luottamushenkilön valintaoikeutta.

Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamushenkilö edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen ylempiä toimihenkilöitä, niin yhteisestä luottamushenki- löstä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yritys- ten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa.

Varaluottamushenkilö

Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan valita vara- luottamushenkilö. Varaluottamushenkilö toimii luottamushenkilön sijaisena tä- män ollessa estynyt hoitamasta luottamushenkilön tehtäviä.

Luottamushenkilöä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamushenkilön sijaisena.

Ilmoitukset

Valituista luottamushenkilöistä, varahenkilöistä ja varahenkilön toimimisesta luottamushenkilön sijaisena on ilmoitettava työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilölle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamus- henkilön kanssa.

Luottamushenkilön tehtävät ja toimintaedellytykset

Luottamushenkilö edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja tämän sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.

Luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityk- sen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huo- mioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Työstä vapautus luottamushenkilön tehtävän hoitamista varten Luottamushenkilön kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapau- tuksesta luottamushenkilötehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lu- kumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamushenkilökorvaus

Työnantaja maksaa luottamushenkilönä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle, ellei työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla tai paikallisesti muusta ole sovittu, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:

Luottamushenkilökorvaukset 1.4.2023 alkaen

Ylempien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvaus, euroa/kk
5–9	78
10–24	124
25–50	157
yli 50 Luottamushenkilökorvaukset 1.2.2024 alkaen	213

Ylempien toimihenkilöiden lkm	Korvaus, euroa/kk
5–9	80
10–24	127
25–50	161
yli 50	218

Osallistuminen ay-koulutukseen

Luottamushenkilölle ja varaluottamushenkilölle annetaan palkkaa menettä- mättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliittojen järjestämille, henkilöstön edustajan tehtävien hoidon kannalta tarpeellisille luottamushenkilökursseille ja

-koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuu- kausipalkkaan. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. Henkilös- tön edustajalla on oikeus ansiota menettämättä osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutustilaisuuteen.

Pöytäkirjamerkintä

Edellä mainittua tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huo- miota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja si- jaisjärjestelyihin. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamushenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajan- kohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Edellä mainituksi koulutukseksi on katsottava YTN:n ja PALTA:n vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yh- dessä sopimat koulutukset.

Ammatillinen koulutus

Lähtökohtana on luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdol- lisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luotta- mushenkilön/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulu- tuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvi- tys on tehtävä luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.

Luottamushenkilön irtisanomis- ja lomautussuoja

Luottamushenkilö katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoittamaksi luot- tamusmieheksi ja hänet voidaan lomauttaa tai irtisanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai jos niiden toimihenkilöiden enemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen suostu- muksensa.

Luottamushenkilön työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamushenkilönä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen. Luottamushenkilö säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä.

Luottamushenkilön ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai vähintään ark- kitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamushen- kilön ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumi- sen jälkeen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien.

Luottamushenkilölle annettavat tiedot

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamushenkilölle ilmoitetaan mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittö- mästi tai välillisesti koskevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilöiden suku- ja etunimet

2. Työsuhteen alkamisaika

3. Koulutustaso

4. Työpaikka (organisatorinen osasto)

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä an- netaan kohdissa 1–4 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeis- tään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Luottamushenkilölle annetaan tieto hänen toimialueensa ylempien toimihenki- löiden säännöllisen työajan keskimääräisestä kuukausiansiosta. Lisäksi anne- taan keskimääräiset kuukausipalkat (luontoisetuineen) tilastonimikkeittäin (esim. EK:n tilastonimikkeittäin) ja yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikalli- sesti voidaan sopia muusta tilastojaottelusta. Tiedot annetaan lokakuun pal- koista. Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät. Luottamushen- kilö ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkkatietoja viittä henkilöä pie- nemmistä ryhmistä.

Luottamushenkilölle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan työaika- lainsäädännön mukaiseen työaikakirjanpitoon.

Luottamushenkilölle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuh- teeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamushenkilölle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

Kalle Euro Xxxxx Xxxxxxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Matkakustannusten korvaukset maksetaan Verohallinnon kullekin vuo- delle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan, kuitenkin siten, että päivärahan maksuedellytys on yli 50 km kotoa/ työpaikalta siitä riippuen, kummasta matka tehdään. Voimassa olevia korvauksia voi ky- syä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:stä (xxx.xxxxx.xx), YTN:stä (xxx.xxx.xx) tai Verohallinnosta (xxx.xxxx.xx → vero-ohjeet).

1. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta verohallituksen päätösten mukaisesti seuraavasti:

a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikka- kunnalla, sekä

b) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,

c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden mat- kavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä tässä kohdassa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivära- han kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Milloin matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittu- miskorvaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virka- ehtosopimuksen mukaisiin enimmäismääriin saakka.

Xxxxxxx ylempi toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen yömatkaraha.

2. Milloin ylemmällä toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mah- dollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paik- kakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen ate- riakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

3. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukaisesti. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mu- kaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin maa- kohtaisiin enimmäismääriin saakka.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matka- lipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha makse- taan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaan- päivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällai- selta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivä- rahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan ylem- mälle toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä ko- kopäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaation, re- valvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikor- vauksiin.

4. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan ajokilometriltä verohallituk- sen määrittelemä kilometrikorvaus. Kilometrikorvausta korotetaan verohal- lituksen päätöksen mukaisesti, jos ylempi toimihenkilö työnantajan mää- räyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtä- viensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava tai kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

ATL RY PALTA RY

YTN RY PÖYTÄKIRJA 24.10.2013

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUK- SIEN LISÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että arkkitehtisuunnittelualalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkintouudistus- ten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työharjoittelujak- soja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaik- koihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoi- man saantinsa jatkossakin.

1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä luku- kausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttä- mää työkokemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoittelulla tai työko- kemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuh- teisiin. Nämä näkökohdat ovat tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamushenkilön tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähentämistä, li- sätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuo- lelle.

Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry Palvelualan työnantajat PALTA ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

PALTA-ATL-YTN TYÖAIKAPANKKIOHJE 8.11.2013

OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON

Palvelualan työnantajat PALTA ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yhdessä laatineet nämä ohjeet yritysten käyttöön edistämään työaikapankkien käyttöönottoa.

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsää- dännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Ylemmän toimihenkilön osalta työaikapankkijärjestelmän käyttäminen on va- paaehtoista.

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovit- tuja toimihenkilöiden työaikajärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai raha- korvausta.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan toimihenkilökohtaista tiliä tai muuta luet- teloa, jolle säästettävä aika- tai palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidet- tävä vapaa-aika tai rahakorvaus vähennetään.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa tuntimäärää. Saldo on massavel- kaa, joka pidetään vapaa-aikana tai korvataan rahana työaikapankkia kos- kevien sääntöjen mukaan.

Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa- aikaa.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista tai rahakor- vauksen nostoa.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan jäljempänä tässä ohjeessa mai- nittuja säästettäviä työaikoja, vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia.

2. Järjestelmän käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmä voidaan ottaa yritys- tai työpaikkakohtaisesti käyttöön sopimalla siitä kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Jos yrityksessä tai työpaikalla ei ole luottamushenkilöä, voidaan sopimus solmia ylempien toimihenkilöiden tähän erikseen valtuuttamien henkilöiden ja työnantajan välillä. Sopimuksesta annetaan tieto PALTAlle ja YTN:lle.

Säännöllisen työajan järjestäminen on pidettävä erillään työaikapankkijär- jestelmästä. Työaikapankki ei myöskään muuta eikä korvaa voimassa ole- via työaikajärjestelmiä, kuten mahdollisesti käytössä olevaa liukumajärjes- telmää tai työajan tasoittumisjärjestelmää.

Vuosilomalain tarkoittamaa säästövapaata koskevien pakottavien sään- nöksien johdosta ei suositella säästövapaan liittämistä osaksi työaikapank- kia.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rin- nalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovittaessa on huomioitava, että työlainsää- dännön ja työehtosopimusten säännöksiä on noudatettava.

Järjestelmä voi olla rajattu koskemaan vain osaa toimihenkilöistä. Rajauk- silla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen ase- maan.

3. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi on sovittava menettelytavoista, joilla yksittäisen toimihenki- lön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen toimihenkilön kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa ole- valla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaika- pankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin toimihenkilön tulisi tehdä eril- linen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaika- pankkikirjanpidosta käy ilmi toimihenkilön ensimmäinen (ja viimeinen) tilita- pahtuma ja sen ajankohta.

On huomattava, että työaikapankin käyttäminen on yksittäiselle toimihenki- lölle vapaaehtoista.

Sopimusta työaikapankista tehtäessä on sovittava, miten yksittäinen toimi- henkilö irtautuu sopimuksesta omalta osaltaan ja miten työaikapankin saldo korvataan rahana ja/tai käyttämällä vapaat pois.

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen jär- jestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa toimihenkilön työsuhteen jat- kuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoi- tusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän so- veltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että saldo nollataan työai- kajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, saldo korva- taan vastaavana rahasuorituksena.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kul- loinkin käytössä olevista osatekijöistä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, voidaan työaikapankkiin sopia siirrettäväksi seuraavat osatekijät tai joitain seuraavista osatekijöistä:

Työaikaa:

- tehdystä lisä- tai ylityöstä maksettavan korvauksen peruspalkka ja ko- rotusosa

- sunnuntaityölisä ja sunnuntain peruspalkka

- viikkolepokorvaus

Vapaa-aikaa:

- työajan lyhennysvapaat

Rahaa:

- vapaana annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa

- vapaa-aikana matkustamisen korvaus

- tulos-, bonus- tai voittopalkkio

- vuorolisät

- muut mahdolliset palkkaerät (esimerkiksi hälytysraha, varallaolokor- vaus, olosuhdelisät)

Toimihenkilöllä on oikeus siirtää työaikapankkiin hänen henkilökohtaiselle tililleen edellisessä kohdassa mainittuja eriä joko osin tai kokonaisuudes- saan. Rahaperusteiset korvaukset muutetaan ajaksi sovittujen sääntöjen mukaisesti.

5. Työaikapankin enimmäisrajat

Työaikapankin saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siir- retään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Henkilökohtai- selle saldolle on sovittava enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Suositus enim- mäisrajaksi on 6 kuukauden suuruinen säästö (palkkaturvan enimmäis- määrä). Enimmäisrajoista sovittaessa on otettava huomioon, että työaika- pankkijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa tarvittaessa pitkäaikaisen- kin vapaan pitäminen.

6. Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on syytä muodostaa aikaperustaiseksi, tuntimääräiseksi ja/tai päiväperustaiseksi kokonaisuu- deksi. Siirrettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa toimihenkilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettä- vää aikaa tunteina ja/tai päivinä vastaava määrä toimihenkilön henkilökoh- taisesta saldosta.

Osatekijöiden siirrot työaikapankkijärjestelmään on todettava ja kirjattava toimihenkilökohtaisesti.

Järjestelyn toimivuudelle tärkeitä ovat selkeästi todetut ja asianmukaisesti tiedotetut menettelytavat siitä, kuinka työaikapankin kerryttäminen tai käyttö todetaan palkka- ja työaikakirjanpidossa ja kuinka yksilöllisen työai- kapankkikertymän saldo on todettavissa. Saldon ilmoittaminen toimihenki- lölle voidaan sopia esimerkiksi tehtäväksi kuukausittain tai silloin, kun saldo muuttuu (säästö tai nosto). Saldo voidaan ilmoittaa esimerkiksi palkkakui- tissa.

Vapaa säilyy vanhentumattomana työaikapankissa koko toimihenkilön työ- suhteen ajan. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisaatavat vanhenevat kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymispäivästä kuten palkkasaa- tavat.

7. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen ja palkan maksuajankohta

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti, ellei painavasta syystä toisin sovita. Esimerkiksi jos yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja (kuten merkittä- vät tulospalkkiot), on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajan- kohdan palkka määritellään.

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan harkita, onko paikallisesti tarpeen sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nollata tai korvata myös rahana silloin, kun

esimerkiksi toimihenkilön työtehtävät tai palkkaperusteet muuttuvat olen- naisesti.

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä, ellei toisin ole sovittu.

8. Vapaiden pitäminen

Pankkivapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja toimihenkilön kesken, toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pitämi- sestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamista, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

Sovitun pankkivapaan perumisesta tai aloituksen siirtämisestä sekä pank- kivapaan ennen aikaisesta keskeyttämisestä sovitaan työnantajan ja toimi- henkilön kesken.

Sopimuksessa tulee sopia pelisäännöt sen varalta, jos toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Ratkaistavaksi tulee, siirretäänkö sovittu tai jo aloitetun pank- kivapaan jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain 25 §:n säännöksiä vastaavasti tai muulla sovitulla tavalla, kuten aikaprioriteettipe- riaatteella.

9. Päällekkäiset poissaolosyyt

Lähtökohtaisesti pankkivapaa katsotaan pidetyksi ennalta sovittuna ajan- kohtana normaalien sopimusperiaatteiden mukaisesti. Sovittu pankkivapaa siirtyy, jos tästä on nimenomaan sovittu. Tilanteen arviointiin voidaan so- veltaa myös aikaprioriteettiperiaatetta (ensin alkanut poissaolosyy ratkai- see).

Pankkivapaalla lapsen tilapäinen hoitovapaa ei tule kyseeseen.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa ole- van palkallisen vapaan kanssa (vuosiloma, raskaus- ja vanhempainvapaa ja työajan lyhennysvapaa).

Osapuolet suosittavat, että pankkivapaapäivät siirtyvät, jos toimihenkilö varhentaa raskaus- ja vanhempainvapaan ajankohtaa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperustei- den kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tä- män vuoksi yritys- ja työpaikkakohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapai- den vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön ja työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaan kerryttäminen ja käyttö eivät vaikuta toimihenkilön vuosilo- man ansaintaan, lisä- tai ylityökorvauksiin eikä luontois- ja henkilökunta- etuihin.

11. Pankkivapaan pitäminen tai korvaaminen työsuhteen päättyessä

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen ja hänellä on työaikapan- kissa kertynyttä saldoa, voidaan sitä toimihenkilön niin halutessa käyttää irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Muutoin saldo korvataan rahana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä.

Jos toimihenkilö itse irtisanoo työsuhteensa, maksetaan kertynyt saldo ra- hana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä, ellei toisin sovita.

12. Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen yl- läpito perustuvat paikalliseen sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapank- kijärjestelmän sisältöä voidaan muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jom- pikumpi yritys- tai työpaikkakohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkaut- taa työpankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta il- moitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työ- aikapankkiin kertynyttä saldoa ei voida nollata vapaana viimeistään 3 kuu- kauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo rahakor- vauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

13. Muita työaikapankkiin liittyviä asioita

Pankkivapaa-aika ei ole työaikalain tarkoittamaa työaikaa. Mikäli toimihen- kilö tekee työtä pankkivapaaviikolla, on etukäteen sovittava mahdollisesta vapaapäivänä tehtävän työn korvaamisesta (Esimerkki: henkilö on pankki- vapaalla maanantaista perjantaihin ja tulee töihin lauantaina, tulee sopia, miten lauantaina tehty työ korvataan.)

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN TYÖSOPIMUSMALLI

ATL, PALTA, YTN

Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä ATL:n, PALTAn ja YTN:n välisen arkkitehti- suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työ- ehdoista.

TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ

Nimi

Osoite

Nimi

Osoite

1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT

Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa

2. TYÖSUHDE

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa _ kuukauden koeajan jälkeen

□ toistaiseksi □ _ saakka □ kunnes alla mainittu tehtävä on suori- tettu

Määräaikaisen työsuhteen peruste:

Tehtävä

3. IRTISANOMISAIKA

Irtisanomisaika

Työnantajan irtisanoessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

Toimihenkilön irtisanoutuessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

4. PALKKA

Palkka työsuhteen alkaessa	Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät.
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät
Palkka maksetaan
□ pankkitilille. Tili:
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä

5. TYÖAIKA

Työaika

Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus

□ maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2).

□ maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):

□ on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät

kuulu työaikalain soveltamispiiriin. Ks. täyttöohje kohta 5.4).

Käytössä on liukuva työaika (sovitaan erillisellä sopimuksella) kyllä □ ei □

Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.

Lomaraha, katso työehtosopimus 12 §

6. VUOSILOMA

7. SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

8. KEKSINNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja tekijänoikeuksiin on säädetty, sovitaan:

9. SUUNNITTELUKILPAILUT

Suunnittelukilpailuista ja omasta ammattitoiminnasta on sovittu seuraavaa:

10. KOULUTUS

Koulutuksesta on sovittu seuraavaa:

11. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET

Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät

□ työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla

□ yrityksen matkustussäännön mukaan

□ seuraavasti:

12. MUUT TYÖEHDOT

- lomaraha ja raskaus- ja vanhempainvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan

- kertausharjoitusajan palkka:

- työnantajan vastuuvakuutus:

- matkavakuutukset:

Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työnantajaa kulloinkin sitovan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä mainitun työeh- tosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE

Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huomiota seuraaviin koh- tiin:

1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat

Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mahdollista tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tä- hän kohtaan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikkakunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.

2. Työsuhde ja koeaika

Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voi- daan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Kohta ”Määräaikaisen työsuhteen peruste” täytetään tässä silloin, kun ky- seessä on määräaikainen työsuhde.

Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työso- pimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.

3. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta, ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	>1…4 vuotta
2 kuukautta	>4…8 vuotta
4 kuukautta	>8…12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

4. Palkka

Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mah- dollisesti sovittavat luontoisedut.

Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työ- sopimuksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

5. Työaika

5.1. Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika työehtosopimuksen 5 § mukaisesti ja selvitetään työaikalain sovel- taminen (työaikakysymysten osalta katso ylempien työehtosopimus).

5.2. Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauk- sella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla va- paalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa. Korvat- tava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.

5.3. Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksettavaksi erillisenä kuukausikorvauksena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta, kirja- taan sopimukseen sen peruste ja suuruus.

5.4. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan joh- tamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana it- senäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muodos- tuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, mi- ten ao. korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuh- teen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

7. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 9 §:n mukaan.

Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukai- sesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/67) on sää- detty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työsopimukseen.

9. Suunnittelukilpailut

Työntekijällä on oikeus, sovittuaan työnantajan kanssa, osallistua työsuhteensa ulkopuolella suunnittelukilpailuihin.

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kil- pailutekona. Tällaisen työnantajan toiminnan kanssa kilpailevan työn tekemi- sestä on sovittava työnantajan kanssa.

10. Koulutus

Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin tapauksissa so- pia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.

11. Matkustaminen ja matkakustannukset

Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edellyttämästä matkustamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyydestä, matkojen kestosta sekä kohteista koti- ja ulkomailla.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset työehto- sopimuksen edellyttämällä tavalla.

12. Muut työehdot

Xxxxxxxx määräytyy työehtosopimuksen 12 §:n ja raskaus- ja vanhempainva- paan palkka 11 §:n mukaisesti.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vas- tuuvakuutus siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

SOPIMUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA

Työnantaja ja työntekijät sopivat työaikalain 13 §:n nojalla, että työntekijä voi tämän liukuvaa työaikaa koskevan sopimuksen osoittamissa puitteissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis- ajankohdan työtilanteensa huomioiden.
1.	Työntekijän työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on tuntia päivässä ja/ tai tuntia viikossa. Liukuvaa työaikaa noudatettaessa työntekijän kiinteä työaika, jolloin työntekijän on kaikkina työpäivinään oltava työssä (poisluettuna kohdassa 5. mainittu tauko), alkaa kello ja päättyy kello (kiinteän työajan pituus on yhteensä tuntia päivässä).
2.	Liukuma-aikaa voi käyttää enintään yhteensä viisi (5) tuntia päivässä. Liukumarajat ovat aa- mulla kello - ja illalla kello - . Mainittujen kellonaikojen puitteissa työntekijä voi itse valita työn aloittamis- ja päättämisajan- kohdan kuitenkin niin, että kunkin työpäivän enimmäispituus voi olla enintään tuntia.
3.	Työajan ylitysten enimmäiskertymä on + tuntia (max. 120h) ja työajan ja alitusten enim- mäiskertymä - tuntia (suositus max. -40 tuntia). Liukuvan työajan enimmäiskertymän on tasoituttava enintään sovittuun maksimiin seurantajak- son päättymiseen mennessä. Seurantajakso on kk (max 12 kk).
4.	Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikai- semmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaavasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.
5.	Ruokatauko, pituudeltaan puoli (½ ) tuntia, pidetään liukuvasti kello – välillä, jos työvuoro on pituudeltaan yli 6 tuntia. Ruokailutaukoa ei pidetä, jos työvuoron pituus on enintään kuusi tuntia.
6.	Työntekijä merkitsee xxxxxxxx puitteissa tekemiensä työtuntien lukumäärän tuntikorttiin sään- nöllistä työaikaa koskevaan sarakkeeseen. Jos työntekijä vaihtaa kertyneen positiivisen työaikasaldon vapaaseen, merkitsee työntekijä ky- seiset tunnit tuntikorttiin tunnuksella ”liukumavapaa”.
7.	Kunkin työntekijän tulee itse huolehtia siitä, että − hän on jokaisena työpäivänä työssä kiinteänä työaikanaan (ks. kohta 1). − hänen työpäivänsä pituus ei minään työpäivänä ylitä 13 tuntia. − työajan ylitykset/alitukset tasoittuvat enintään sovittuun enimmäismäärään seurantajakson päättyessä. − jos työsuhteen päättyminen on ennakkoon työntekijän tiedossa, työntekijän tulee huolehtia siitä, että hänen työaikasaldonsa on nolla (0) työsuhteen päättyessä. Muusta menettelystä on sovittava työnantajan kanssa hyvissä ajoin.
8.	Tämä sopimus liukuvasta työajasta muodostaa työntekijän työvuoroluettelon.
9.	Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä voivat kumpikin irtisanoa tä- män sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla.
Paikka ja aika Yrityksen nimi työnantaja työntekijä

LIUKUVAN TYÖAIKASOPIMUKSEN TÄYTTÖOHJE

Xxxxxxxx työaikasopimuksen täyttöohjeet:

1. Tähän kohtaan merkitään työntekijän kanssa sovittu säännöllinen työaika (esim. 7,5 h/päivä tai 37,5 h/vko) ja nk. kiinteä työaika eli aika, jolloin työn- tekijän on kaikkina työpäivinä oltava työssä. Esimerkiksi klo 11-14 tai 10- 15.

2. Xxxxxxx-aika on se aika, jonka puitteissa toimihenkilö voi valita työhöntulo- ja töistä lähtemisaikansa. Esimerkiksi aamuliukuma 6.30-10 ja iltaliukuma klo 14-19.

Toimihenkilön on itsensä huolehdittava siitä, että työpäivän tosiasiallinen pituus ei yhdessä liukumatuntien kanssa ole 37,5 tuntista viikkoa tekevillä yli 13 tuntia (palkaton ruokatunti huomioitu) tai 40 tuntista viikkoa tekevillä yli 13,5 tuntia (palkaton ruokatunti huomioitu).

3. Tässä kohdassa sovitaan, kuinka paljon +/- saldo saa enintään olla. Saldon ei tarvitse tasoittua nollaan, ellei näin nimenomaisesti erikseen tällä sopi- muksella sovita.

5. Tässä kohdassa sovitaan haluttaessa, mihin kellonaikaan ruokatunti on pi- dettävä.

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Liitot kannustavat yrityksiä hyödyntämään tehokkaalla tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviä työaikajärjestelmiä.

Tässä tarkoituksessa Palta ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ovat yhteistyössä laa- tineet tämän liitteen, jota yritykset voivat halutessaan hyödyntää.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, milloin etätyön tekeminen on mahdollista. Niissä tehtävissä, joissa työnantaja katsoo etätyön olevan mah- dollista, ylempi toimihenkilö voi tehdä etätyötä työnantajan kulloistenkin käytän- töjen mukaisesti. Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Vuoropuhelua voi- daan käydä esimerkiksi seuraavista aiheista:

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja yrityksen tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

Tässä liitteessä mainitut ohjeistukset soveltuvat Suomessa tehtävään työhön.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityk- sessä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6 krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry

Xxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Hallintokoordinaattori Xxxx Xxxxx: 040 685 2568 xxx.xxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X,

00520 Helsinki xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Arkkitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Document Metadata