PERUSSOPIMUS
PERUSSOPIMUS
Oulunkaaren kuntayhtymä
Sisällysluettelo
1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 3
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 3
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
6 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 5
7 § Yhtymävaltuuston tehtävät 5
3 luku Yhtymähallitus, palvelutuotantolautakunta ja kuntayhtymän johtaja 6
8 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 6
9 § Yhtymähallituksen tehtävät 6
10 § Palvelutuotantolautakunta 7
11 § Palvelutuotantolautakunnan tehtävät 8
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 8
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 9
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 10
18 § Jäsenkuntien maksuosuudet 10
19 § Talousarvio ja -suunnitelma 11
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä 11
22 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 11
6 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 12
24 § Hallinnon ja talouden tarkastus 12
7 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
26 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
27 § Perussopimuksen muuttaminen 13
28 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien 13
1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Ii.
Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen.
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala.
Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous-, henkilöstö- ja ict) palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille.
Puitelain 5 §:n mukaan yhteistoiminnassa ovat mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Sosiaalihuollon palveluista mukana ovat kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot.
Kuntayhtymä toimii alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa.
Kuntayhtymä edistää yhteistyössä jäsenkuntien, elinkeinoelämän, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan liiton, muiden viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa Oulunkaaren alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä ja edun valvonnasta.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä tekemällä sitä tarkoittavan kirjallisen ilmoituksen muille jäsenkunnille vähintään 18 kuukautta aikaisemmin, edellisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä päättyväksi seuraavan vuoden loppuun, mikäli kansallisesta lainsäädännöstä ei muuta johdu ja kaikki jäsenkunnat tästä poikkeavaa aikataulua kannattavat.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa.
Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Eroavalla jäsenkunnalla on oikeus saada peruspääomaa vastaava osuus kuntayhtymän varojen ja velkojen erotuksesta. Jos velat ovat suuremmat, on eroavan jäsenkunnan maksettava erotuksesta maksuosuuttaan vastaava määrä.
Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon jäsenet valitaan kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Xxxxx, Utajärven ja Vaalan kunnilla kullakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä.
Luottamushenkilöesitykset tehdään omistajaohjauksen neuvottelukunnan esityksestä, joka pyytää esitykset jäsenkuntien valtuustoilta.
Kullakin jäsenellä on valtuustossa yksi ääni.
Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajuus on kunnittain kiertävä, kauden ollessa 2 vuotta.
Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.
Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä. Yhtymävaltuuston tehtävänä on:
1. hyväksyä talousarvio, rahoituksen perusteet, talous- ja toimintasuunnitelmat, kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet
2. hyväksyä suunnitelmapoistojen laskentaperusteet
3. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
4. valita kuntayhtymän johtaja
5. valita jäsenet yhtymähallitukseen ja määrätä puheenjohtaja, valita jäsenet tarkastuslautakuntaan ja määrätä puheenjohtajat
6. valita tilintarkastajat
7. valita jäsenet lautakuntaan
8. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
9. vahvistaa kuntayhtymän toimintaa ohjaavat säännöt
10. päättää muista yhtymähallituksen sille esittämistä asioista
11. seurata omistajaohjauksen toteutumista kuntayhtymässä
Asiat käsitellään yhtymävaltuustossa hallituksen valmistelusta. Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia yhtymävaltuuston käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen hallitukselle niin aikaisin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
3 luku Yhtymähallitus, palvelutuotantolautakunta ja kuntayhtymän johtaja
Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Kuntayhtymän hallituksessa, josta käytetään nimeä yhtymähallitus, on neljätoista (14) jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen, jotka kaikki valitaan yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti:
- Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenkunnat neuvottelevat yhdessä paikkojen jakamisesta.
Yhtymähallitukseen valitaan puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Puheenjohtajuus on kunnittain kiertävä, kauden ollessa 2 vuotta.
Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnä-olo- ja puheoikeudella. Lisäksi kokouksiin voidaan kutsua kuultavaksi muita asiantuntijoita.
Yhtymähallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja.
Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja hyväksyy kuntayhtymän kannalta oleelliset sopimukset.
Yhtymähallituksen yleisenä tehtävänä on, ellei hallintosäännössä toisin määrätä:
1. ohjata, kehittää ja valvoa kuntayhtymän toimintaa
2. vastata yhtymävaltuuston asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta
3. vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta
4. vastata tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta
5. päättää yhteistyöhankkeista
6. tehdä kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin liittyvät tarpeelliset sopimukset, antaa lausunnot ja selvitykset mahdollisiin valituksiin
7. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä kuntayhtymän ollessa korvausvelvollinen
8. päättää maksuista ja korvauksista
9. päättää päätösvallan siirtämisestä alaisilleen viranhaltijoille
10. perustaa tarvittavat tiimit ja määritellä niiden tehtävät
11. seuraa omistajaohjauksen toteutumista
Yhtymähallituksen toimiessa yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksena, tehtävänä on:
1. vastata sopijakuntien puolesta yhteistoimintaan sisältyvien tehtävien yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta sekä toiminnan ja talouden seurannasta,
2. laatia vuosittain yhteistoiminta-alueen yhteiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kuntien järjestämissuunnitelmien ja talousarviosuunnittelun pohjaksi
3. tehdä kunnille kuntakohtaisen järjestämissuunnitelman pohjalta syyskuun loppuun mennessä esitys vuotuisesta talousarviosta sekä siihen liittyvästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sopimuskuntien ja tuotantopuolen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta,
4. käydä neuvottelut tuotantopuolen talousarvioon sisältyvistä palvelutuotantotavoitteista ja hyväksyä tuotantopuolen talousarvioon sisältyvä palvelu-tuotantositoumus kuntien järjestämissuunnitelmien pohjalta.
5. päättää kuntayhtymän hankintaohjeista
6. päättää palvelujen ostamisesta ja myymisestä kuntien järjestämissuunnitelmien ja kuntayhtymän hankintaohjeen mukaisesti
7. hyväksyä toimialallaan merkittävien hankkeiden tarveselvitykset, suunnitelmat, hankintaohjelmat ja muut vastaavat
8. hallitus voi siirtää määräämilleen viranhaltijoille edellä mainittua päätösvaltaa Edellä mainittujen tehtävien hoitamisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
10 § Palvelutuotantolautakunta
Yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen poliittista ohjauksen tueksi on perustettu yhteinen palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä neljätoista (14) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen, jotka kaikki valitaan yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi seuraavalla kuntakohtaisella jaolla:
- Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Simon kunta, kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
- Utajärven kunta, kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
-Vaalan kunta, kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
Palvelutuotantolautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajuus on kunnittain kiertävä, kauden ollessa 2 vuotta.
Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat).
Palvelutuotantolautakunnan tehtävät
Palvelutuotantolautakunnan päätehtävänä on toiminnan vaikuttavuuden seuranta. Lautakunnan tulee seurata resurssien käyttöä, tuotettavien palveluiden määrää ja laatua sekä palveluiden jakautumista väestön keskuudessa. Lautakunnan on erityisesti arvioitava niitä vaikutuksia, joita palveluilla pyritään saavuttamaan. Lautakunnan tulee myös osaltaan seurata kuntalaisten oikeuksien toteutumista. Tarkemmin tehtävät määritellään hallintosäännössä.
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja tavoitteista määrätään tarkemmin hallintosäännössä ja johtajasopimuksessa.
Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston/yhtymähallituksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta voidaan määrätä hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntalain 46 §:n mukaisen omistajaohjauksen toteuttamiseksi toimii omistajaohjauksen neuvottelukunta, johon kuuluvat jäsenkuntien kuntajohtajat, kunnan-/kaupunginhallituksen puheenjohtajat, kunnan-/kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat, kuntayhtymän johtava viranhaltija sekä hallituksen puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajuus on kunnittain kiertävä, kauden ollessa 2 vuotta. Neuvottelukunnan asiat ratkaistaan puheenjohtajan esittelyyn perustuen.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koollekutsumana. Kuntayhtymän taloutta ja toimintaa koskevat tavoitteet ja ohjeistukset tulee ottaa osaksi kuntayhtymän ja kuntien välisiä järjestämissopimuksia sekä kuntayhtymän kunkin talousarviovuoden perusteita.
5 luku Talous
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu seuraavasti.
Peruspääoma on 31.12.2018 yhteensä 122 628,32 euroa. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien maksuosuudet
Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti:
- kuntayhtymän hallinto; asukaslukujen suhteessa
- seudullinen kuntapalvelutoimisto; käytön mukaisten suoritehintojen perusteella
- kuntapalvelutoimiston hankkeet; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan
- yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus; asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan
- sosiaali- ja terveystoimen hankkeet; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan
- yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto; asukaslukujen suhteessa
- yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto; jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla
Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua.
Laskutuksen perusteet hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tilikauden tulos on otettava huomioon seuraavassa laadittavassa talousarviossa.
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kuukausittain välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. Osavuosikatsaus toimitetaan 3 kertaa vuodessa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
6 luku Hallinnon ja talouden tarkastus
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
7 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kolme viidestä jäsenkunnasta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina hallinto- oikeudessa.
Tämä perussopimus tulee voimaan (pvm).
Tämä perussopimus korvaa Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän aikaisemmin voimassa olleen perussopimuksen.
Allekirjoitukset:
Hyväksytty Iin kunnanvaltuuston kokouksessa --.--.2019 §
Iin kunta
Hyväksytty Pudasjärven kaupunginvaltuuston kokouksessa --.--.2019 § Pudasjärven kaupunki
Hyväksytty Simon kunnanvaltuuston kokouksessa --.--.2019 §
Simon kunta
Hyväksytty Utajärven kunnanvaltuuston kokouksessa --.--.2019 §
Utajärven kunta
Hyväksytty Vaalan kunnanvaltuuston kokouksessa --.--.2019 § Vaalan kunta