SISÄLLYSLUETTELO

Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepääl- lystöliitto ry, Suomen Matkustajalaivayhdistys ry ja Palvelualojen työnantajaliitto Palta ry saavuttivat 6.4.2022 neuvottelutuloksen, joka hyväksyttiin 21.4.2022 mennessä kaikkien sopijaosapuolten hallinnoissa. Sopijaosapuolet ovat sopineet uudistavansa kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksen seuraavasti.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 21.4.2022 ja päättyy 29.2.2024 ilman erillistä irtisanomista. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuk- sista 31.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimus- neuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkantarkistukset

2.1. Vuosi 2022

Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 % suuruisella yleiskorotuksella.

2.2. Vuosi 2023

Osapuolet neuvottelevat 31.1.2023 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 31.1.2023 men- nessä, osapuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisano- mista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti sähköpostitse viimeistään 15.2.2023 toiselle sopijaosapuolelle.

2.3. Luontoisedut

Luontoisetuja tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti 1.1.2023 ja edelleen 1.1.2024, mikäli työehtosopimus on tällöin voimassa.

3. Muut asiat

3.1 Työaika ja syntyvä ylityö

Poistetaan työehtosopimuksesta kohdat 6.2b ja 6.2c.

3.2 Kokemuslisä

Kokemuslisää koskeva työehtosopimuksen 3. kohta muutetaan yhteisesti sovitulla ta- valla. Uusi määräysteksti on kirjattu työehtosopimukseen.

3.3 Liitesopimukset

Uudistetaan tes-työryhmän työn mukaisesti työehtosopimuksen koulutustoimintaa kos- keva sopimus, jolla korvataan aikaisempi työehtosopimuksen liitteenä ollut koulutus- toimintaa koskeva sopimus. Uudistettu koulutustoimintaa koskeva sopimus on työeh- tosopimuksen liitteenä 6.

4. Työryhmät

Jatketaan edellisellä tes-kierroksella toimineen työryhmän työtä. Työryhmä on käsitel- lyt toimenkuvia sekä palkkausjärjestelmää. Työryhmän tehtävänä on myös kehittää tes:n sisältöä. Edelleen työryhmä pyrkii kehittämään työehtosopimuksen säännöllisen työajan määräyksiä ja selvittämään tasoittavan työajan järjestelmän tarpeita ja toteu- tusmahdollisuuksia.

Tes-osapuolet asettavat työryhmän, joka selvittää 30.6.2022 mennessä perhevapaa- lainsäädännön uudistuksen vaikutuksia työehtosopimuksen lapsen syntymään liittyviin määräyksiin. Ollessaan yksimielinen työryhmä sopii työehtosopimukseen tarvittavat muutokset.

Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Tämä pöytäkirja on allekirjoitettu sähköisesti.

Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus PALTA/SLPL/SKL/SMLY/SMU

1 SOVELTAMISALA ‌

1.1 Ellei toisin sovita, tätä työehtosopimusta sovelletaan rannikko- ja sisävesillä liikennöi- vissä kotimaan matkustaja-aluksissa työskentelevään laivaväkeen ja heidän muutoin tekemäänsä työhän aluksissa,

− joiden bruttovetoisuus on enintään 500 tonnia ja,

− jotka kuljettavat enintään kaksi ajoneuvoa ja,

− jotka eivät kuljeta pääsääntöisesti rahtia,

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta losseilla, puutavaran vesitiekuljetuksissa käytettä- villä aluksilla tai hinaustoiminnassa.

1.2 Tätä sopimusta sovelletaan työhön vain matkustaja-aluksilla.

1.3 Tämä sopimus koskee purjehduskauden palkkausta, ellei toisin sovita pidemmästä ajasta työsopimuksella.

1.4 Purjehduskausi

Purjehduskausi käsittää aluksen toiminta-ajan sekä vuosiloman ja ylityövapaa-ajan.

1.5 Laivaväki

Laivaväellä tarkoitetaan kaikkia niitä työntekijöitä, joiden kanssa tehdään merimiehen työsopimus.

Merimiehen työsopimus on tehtävä merityösopimuslaissa mainituin poikkeuksin kaik- kien liitteessä 1 mainittujen aluksella työskentelevien henkilöiden kanssa, riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa.

Päällystö käsittää päälliköt, konepäälliköt ja konemestarit sekä työvuorollaan konepuo- lesta vastaavat koneenhoitajat ja talousosaston esimiehet.

Miehistö käsittää muut aluksessa toimessa olevat.

2 PALKAT ‌

2.1 Taulukoidut peruspalkat sekä palkan määräytyminen eri palkkaluokkiin oikeuttavista työtehtävistä on määritelty liitteessä 1.

2.2 Palkkalaskelma

Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perus- teet.

Palkanlaskennan perustiedot ovat liitteessä 1.

2.3 Alkava työsuhde

Kun uusi työntekijä aloittaa työsuhteensa keskellä viikkoa, lasketaan hänen aloitusviik- kona lauantaina, säännöllisenä työaikana tekemänsä työaika kuukausipalkkaan sisäl- tyväksi työajaksi.

2.4 Palkanmaksu lyhyissä ja lyhyissä peräkkäisissä työsuhteissa

Merimiehen työsopimuksella voidaan sopia enintään purjehduskauden ajaksi säännöl- lisistä toistuvista lyhyistä työsuhteista, jos työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Perusteltuna syynä työnantajan puolelta pidetään normaalia viikkotyö- aikaa tekevän työntekijän viikkolevon järjestämistä tai sitä, että aluksella ei ole työtä kuin määrättyinä viikonpäivinä taikka muuta vastaavaa syytä.

”Laskettaessa palkkaa lyhyitä työsuhteita tekeville, on palkanlaskentakaava seuraava kun työpäiviä tai työhön rinnastettavia päiviä kertyy yhdenjaksoisesti korkeintaan viisi

(5) päivää: kuukausipalkka jaetaan 30:lla ja kerrotaan 1,4:llä. Näin saatu tulos kerro- taan työpäivien määrällä.

Jokaisesta alkavasta työpäivästä on maksettava koko päivän palkka. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan mahdolliset ilta- ja yötyölisät sekä lauantai- ja pyhäkorvaukset, sekä lisäksi ylityökorvaukset, jos vuorokautinen työaika ylittää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan (8 tuntia).”

Mikäli vuorokautinen työaika on 4 tuntia tai vähemmän, työntekijälle ei tarvitse tarjota ruokaa tai maksaa ruokarahaa. Jos vuorokautinen työaika on yli 4 tuntia, noudatetaan, mitä työehtosopimuksen kohdissa 5.1 ja 5.2 on määrätty.

2.5 Erillissopimukset

Mikäli palkasta on sovittu toisin työnantajan ja työntekijän kesken on ansiotason kui- tenkin oltava vähintään tämän työehtosopimuksen mukainen.

2.6 Lisäpätevyys

Milloin aluksessa ei ole erillistä konepuolesta vastaavaa koneenhoitajaa, vaan päälli- köllä tai perämiehellä on myös koneenhoitajan pätevyys tai konemestarilla tai koneen- hoitajalla vastaavasti päällikön tai perämiehen pätevyys ja hän suorittaa molempien tehtävät tai toimii myös kansimiehenä, palkkaus on 10 % suurempi kuin hänen taulu- koitu peruspalkkansa. Tämä maksetaan koko työsuhteen kestoajalta.

2.7 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettä- vissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvit- tavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

3 PERUSPALKKAAN SIDOTUT PALKANLISÄT ‌

3.1 Seuraavat palkanlisät lasketaan edellä 2. kohdan mukaan muodostuvista peruspal- koista.

3.2 Kokemuslisät

- Kokemuslisä on 5 % peruspalkasta, kun työntekijä on toiminut minkä tahansa työnantajan palveluksessa samassa tehtävässään 2,5 vuotta, ja 5 vuoden jälkeen vastaavasti yhteensä 10 % sekä 8 vuoden jälkeen vastaavasti yhteensä 15 %.

- Talousosaston työntekijä saa laskea hyväkseen tehtäväänsä vastaavan palvelun maissa, enintään 3 vuoden ajalta. Kaikki muut edellä mainitut kokemuslisiin oi- keuttavat ajat on oltava aluspalvelua.

- Kun työntekijä on toiminut ensimmäisen ja toisen kappaleen lisäksi tehtävässään saman työnantajan palveluksessa 4 vuotta, on hänen kokemuslisänsä yhteensä 20 %, sekä vastaavasti 8 vuoden palvelun jälkeen 25 %.

- Päällystön kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon puolet miehistössä toimitusta ajasta, päällystössä toimittu aika lasketaan kokonaan minkä tahansa tämän sopimusalan työnantajan palveluksessa.

- Kokemuslisää maksetaan siitä alkaen, kun työntekijä esittää työsopimukset/-to- distukset, merimiesrekisteriotteen tai muun luotettavan selvityksen aiemmasta palvelustaan.

- Vuodessa katsotaan olevan 12 kuukautta.

4 LUONTOISEDUT ‌

(Sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa)

4.1 Aluksissa, joissa asutaan, noudatetaan liitteestä 1 ilmeneviä säännöksiä.

4.2 Ruoka- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuhteissa

Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ruoka- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 4-6 vrk:n työsuhde 1 x ruoka- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 10-13 vrk:n työsuhde 2 x ruoka- ja asuntokorvaus

Mikäli vuosilomalain muutos astuu voimaan sopimuskauden aikana, noudatetaan edellä mainittua mallia.

5 KORVAUKSET ‌

Aluksissa, joissa ei asuta, noudatetaan säännöksiä 5.1 – 5.6. Euromääräiset korvauk- set ovat liitteessä 1.

5.1 Ruokaraha ja majoitus

Koska alusten laivaväelle ravinto ei kuulu luontoisetuna palkkaukseen ja laivaväkeen kuuluva käy työssä kotoaan käsin, maksetaan ruokaraha jokaiselta alkaneelta työpäi- vältä (liite 1). Jos työnantaja järjestää yhden lämpimän aterian ja kahdet kahvit, ruoka- rahaa ei makseta.

5.2 Korotettu ruokaraha

Aluksen laivaväelle maksetaan korotettu ruokaraha siltä ajalta, jonka alus on lyhyillä kansainvälisillä matkoilla jokaiselta alkavalta työpäivältä (liite 1). Jos työnantaja järjes- tää kaksi lämmintä ateriaa ja kolmet kahvit, ruokarahaa ei makseta.

5.3 Jos alus on tilapäisesti sellaisessa satamassa, josta laivaväki ei voi käydä kotonaan kuten kotisatamassa, on työantajan järjestettävä asunto tai kuljetus, joka korvataan todellisten kulujen mukaan ellei muusta sovita.

5.4 Hälytysraha

Työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan töihin vapaa-aikanaan, ellei häntä ole mää- rätty olemaan valmiudessa (Kotala 7 § 1-3 mom.), tai kyse ei ole hätätyöstä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan töihin työvuorolistaan merkittynä vapaapäivänä.

Mikäli hänet hälytetään suunnitellun työajan ulkopuolella alukselle jonkin hälytysluotei- sen tehtävän suorittamista varten eikä häntä ole määrätty olemaan valmiudessa, mak- setaan hänelle hälytysraha (liite 1).

Hälytysrahan maksamisen edellytyksenä on tehtävän suorittaminen niin pian kuin mahdollista.

5.5 Matkapäivä

Xxxxxxx laivaväkeen kuuluva työnantajan määräyksestä lähtee aluksesta työhön kuulu- mattomalle matkalle, maksetaan hänelle asialliset matka- ja majoituskulut laskun mu- kaan sekä korotettu ruokaraha (liite 1).

5.6 Aluksen kotipaikkakunta/-satama

Aluksen kotipaikkakunnalla/-satamalla tarkoitetaan aluksen pysyvää sijaintipaikkakun- taa.

6 TYÖAIKA JA SYNTYVÄ YLITYÖ ‌

6.1 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) tässä sopimuksessa mainituin lisäyksin ja poikkeuksin.

6.2 Säännöllinen työaika

Laivaväen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia vii- kossa. Ylityötä voi syntyä myös ennen säännöllisen työajan alkamista, tämä aika ei ole

säännöllistä työaikaa. Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovitaan poikkeukselli- sesta työajasta, on sopimus tehtävä aina kirjallisesti.

6.2a Poikkeuksellinen säännöllinen työaika

Säännöllinen viikkotyöaika, joka on 38 tuntia, voidaan teettää työntekijän ja työnanta- jan yhteisestä sopimuksesta neljänä vuorokautena, jolloin säännöllinen työaika saa olla vuorokaudessa enintään 10 tuntia.

Edellä olevaa järjestelmää voidaan soveltaa vähintään kalenteriviikko kerrallaan.

6.3 Ilta- ja /tai yötyö

Tarvittaessa voidaan yhdenjaksoinen säännöllinen vuorokautinen työaika sijoittaa Ko- TaL:n 5§:n kellonajoista poiketen. Klo 17.00 ja 07.00 välisestä ajasta maksetaan kor- vausta 13 %:lla korotettua palkkaa tunnilta. Tätä korvausta ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä. (Edellä mainittu palkanlisä saadaan jakamalla kuukausi- palkka 172:lla x 0,13)

6.4 Kansi- ja konepuolen työaika

Työaika alkaa vähintään puoli tuntia ennen matkustajien tuloa laivaan tai vuoron vaih- tuessa ja päättyy vuoron vaihtumiseen tai kun alus on turvallisesti kiinnitetty seisontaa varten. Työaikaan ei lueta vähintään puolentunnin ruoka. tai kahviaikaa eikä vähintään tunnin kestävää lepoaikaa, jos työntekijä saa sen ajaksi poistua työpaikaltaan.

6.5 Viikoittainen ylityö/rinnastaminen

Viikoittaista ylityötä laskettaessa rinnastetaan säännölliseen työaikaan:

− Valmiudesta (KoTaL 7§:n 2-3 mom.) korvattava vapaa-aika, jollei valmiusaikoja korvata rahana.

− Arkipyhät, joulu-, juhannus- ja uudenvuodenaatto sekä pääsiäislauantai, itsenäi- syyspäivä ja vapunpäivä.

− Aiheellinen lääkärissäkäynnin aika.

− Ylityövapaat (KoTaL 13§), jollei ylityön korvaamisesta rahana ole sovittu.

− Poissaolo lauantaita ja pyhäpäiviä lukuun ottamatta kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän tahi todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

− Koulutustoimintaa koskevat sopimuksen tarkoittama kurssiaika kuitenkin siten niin, että kurssiajalta ei voi syntyä ylityötä.

− Milloin laivaväkeen kuuluva palaa lomalta kesken kalenteriviikkoa, on hänen työai- kaansa laskettaessa meneteltävä siten, kuin hän olisi ollut työssä saman viikon maanantaista saakka.

Edellä olevaa rinnastusaikaa syntyy enintään 8 h vuorokaudessa ja 38 h viikossa.

6.6 Lauantaityökorvaus

Lauantaina tehdyltä säännölliseltä työajalta maksetaan lisää, jonka suuruus tunnilta on 1/172 kuukausipalkasta tai yksi tunti vapaa-aikana (vastiketta). Tätä lisää ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä.

6.7 Pyhäkorvaus

Sunnuntaina ja pyhäpäivinä tehdyltä säännölliseltä työajalta maksetaan lisää, jonka suuruus tunnilta on 1/86 kuukausipalkasta. Joulu-, uudenvuoden- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai ovat vapaapäiviä. Mikäli näinä päivinä tehdään työtä, maksetaan pyhätyökorvaus. Tätä lisää ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä.

Soveltamisohje:

Palkanlaskennan perustiedot liite 1 (2 sivua).

6.8 Vuorokautinen ylityö/viikoittainen ylityö/korvaaminen

Vuorokautista ylityöaikaa on se työhön käytetty aika, jonka määrä ylittää säännöllisen työajan vuorokaudessa.

Viikoittaista ylityöaikaa lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työajan ja sii- hen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 38 tuntia.

Valmiuden osalta noudatetaan KoTaL:n 7§ säännöksiä ja sitä, mitä toisaalta tässä so- pimuksessa on sovittu.

Lisäksi pyhäkorvausaikaa syntyy enintään säännöllisen työajan määrä arkipäiviin si- joittuvilta juhla- ja pyhäpäiviltä. Laivan päällikköön sovelletaan samoja viikoittaisen yli- työn määräyksiä kuin muuhun laivaväkeen.

6.9 Ylityön korvaus arkena on tunnilta vähintään 1/102 kuukausipalkasta ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta siihen lukematta. Pyhäpäivinä on korvaus vastaavasti 1/63 kuukausipalkasta.

6.10 Viikoittainen ylityö (KoTaL 9§) korvataan työaikalaista poiketen samansuuruisena kuin vuorokautinen ylityö. (KoTaL:n 13§ mukaan).

6.11 Ruoka- ja lepoaika

Laivaväelle on järjestettävä tilaisuus ruokailuun päivittäin. Aluksissa, joissa yhdenjak- soinen säännöllinen työaika on 6 tuntia pitempi vuorokaudessa, on ruokailuun varat- tava aikaa vähintään 20 minuuttia.

Vuorokautisen säännöllisen työajan sisään voi työnantaja järjestää enintään kaksi tun- tia palkattomia ruoka-/kahvitaukoja. Alle puolen tunnin tauot ovat palkallisia.

6.12 Lakisääteiset lepoajat

Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika.

Sisävesiliikenteessä seitsemän päivän jakson aikana on annettava kuitenkin yhteensä vähintään 84 tunnin lepoaika.

Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen osaan siten, että toisen jak- soista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia.

Jos työntekijän lepoaika häiriintyy työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä kor- vaava lepoaika.

Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1-3 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan.

6.12 a Viikkolepo

Jos työntekijän työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelujärjes- telmää, työntekijälle on annettava kerran viikossa vähintään 30 tuntia kestävä yhden- jaksoinen viikkolepo.

Sisävesiliikenteessä työntekijän työskenneltyä viitenä viikkona vähintään kuutena päi- vänä viikossa, on työntekijälle annettava viikkolevon yhteydessä ylimääräinen vähin- tään 24 tunnin pituinen viikkolepo.

6.12 b Nuoria työntekijöitä koskeva erityissäännös

Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n väli- senä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoitusohjelman suorit- tamisesta.

6.13 KoTaL:n soveltamisalaan kuulumattomille päälliköille maksetaan KoTaL:n mukainen pyhäkorvaus.

6.14 Valmiudesta ja sen korvaamisesta noudatetaan, mitä KoTaL:n 7§:ssä on säädetty myös lain soveltamisalan ulkopuolella olevien päälliköiden osalta.

6.15 Kannustuspalkkio

Peruspalkan lisäksi voi työnantaja maksaa työntekijöilleen kannustuspalkkiota, joka maksetaan varustamossa tai varustamoyhtymässä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kyseinen palkkio ei ole sellainen palkanlisä, joka otetaan huomioon korottavana teki- jänä laskettaessa työntekijän ylityöajan, vuosiloma-ajan ja vastikevapaa-ajan palkkaa tai lomakorvausta.

7 YLITYÖN KÄYTTÖ ‌

7.1 Tämän sopimuksen 6§:n mukaisesti määräytyvä ylityö käytetään ensisijaisesti vuorot- telujärjestelmän puitteissa lain työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) 18§:n tarkoittamalla tavalla, mutta kuitenkin viimeistään purjehduskauden ulkopuolella ennen seuraavan vuoden purjehduskauden alkua.

7.2 Jos vuorottelujärjestelmästä ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:

Tehdyt vuorokautiset ylityötunnit voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuk- sella muuttaa vapaa-ajaksi. Jos tehtyjen ylityötuntien määrä kuukaudessa on suurempi kuin 30 tuntia, on työnantajan esitettävä työntekijän harkittavaksi, kuinka suuren osan 30 tuntia/kk ylimenevistä ylityötunneista työntekijä haluaa muuttaa vapaa-ajaksi.

Vapaa-aikaa muutettaessa vuorokautinen ylityötunti kerrotaan 1,7:llä ja vuorokautinen pyhäylityötunti 2,7:llä. Kahdeksan näin saatua vapaatuntia vastaa yhtä vapaapäivää. Vuorokautisesta ylityöajasta muutetut tunnit voidaan pitää vapaana vain sellaisena ai- kana, joka on purjehduskauden ulkopuolella, elleivät työnantaja ja työntekijä keske- nään muuta sovi.

7.3 Kun tämän sopimuksen 7.2 kohdan ja KoTaL:n 13§:n mukaisilla kertoimilla muunnet- tua ylityöaikaa käytetään vapaa-aikana, voidaan arkipäivästä (ma-pe) vähentää enin- tään 8 muunnettua tuntia ja viikossa enintään 38 tuntia. Ylityövapaaksi ei lueta joulun-

, uudenvuoden- tai juhannusaattoa, lauantai- ja pyhäpäiviä eikä viikkolepopäiviä.

7.4 Työsuhteen päättymisen yhteydessä jäljellä olevat ylityövapaat voidaan maksaa ra- hana (1/172 kuukausipalkasta).

7.5 Jos ylityövapaat annetaan vuosiloman pidennyksenä, korvataan luontoisedut samalla tavalla kuin vuosiloma-ajalta.

7.6 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vapaatunteja voidaan korvat rahana, jolloin yhdestä tunnista maksetaan korvaus, joka on 1/172 kuukausipalkasta.

8 VUOSILOMA, ÄITIYS- JA ISYYSLOMA ‌

8.1 Määräytyminen

Vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan merimiesten vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta ollut työntekijä on oikeutettu 32 arkipäivän vuosilomaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olevan merimiesten vuosilomalain mukaisesti työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäi- vien luvuksi ei tule kokonaisluku, päivän osa on annettava täytenä loma- päivänä.

8.2 Vuosilomapalkka

Palkka vuosiloman ajalta määräytyy sen kuukausipalkan perusteella, jonka työntekijä sai toimestaan vuosilomaa edeltäneenä palkanmaksukautena.

8.3 Kuukausipalkkaan sisältyvät vuosilomaa edeltäneen kuukauden peruspalkan lisäksi kaikki maksetut kiinteät lisät (kokemuslisät, pätevyyslisät, kuljettaja-koneenhoitajalisä, ilta- ja yötyölisä ja lauantai- sekä pyhäkorvaukset) niissä suhteissa, kuin niitä on mak- settu verrattuna koko lomanmääräytymiskauden pituuteen.

8.4 Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 30:llä.

8.5 Yhden vuosilomapäivän palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka ker- toimella 1,18.

8.6 Vuosilomapalkka saadaan kertomalla yhden vuosilomapäivän palkka lomapäivien (ar- kipäivien)ja loma-ajan sisältämien muiden vapaapäivien määrällä.

8.7 Lomaraha

Merimiesten vuosilomalainperusteella vuosilomaan oikeutetulle maksetaan lomara- hana 50 % hänen vuosilomapalkastaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka vuosiloman ajalta maksetaan.

8.7a Saman varustamon tai varustamoyhtymän palveluksessa olevalle työntekijälle, joka peräkkäisinä purjehduskausina on ollut työssä yhteensä yli kuusi kuukautta ja joka 8.7 kohdan mukaan ei ole oikeutettu lomarahaan, maksetaan yli kuuden kuukauden ylittä- vältä osalta lomakorvaus 30 %:lla korotettuna.

8.8 Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan yhteydessä tätä vastaava osa lomarahasta.

8.9 Kun työsopimus päättyy, maksetaan lomakorvaus tai lomapalkka ja lomaraha työsuh- teen päättymisen yhteydessä tai sopimuksesta seuraavan purjehduskauden aikana, jolloin ko. loma pidetään.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olevan merimiesten vuosilomalain säännös on seuraava: 18 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä, oikeus vuosiloman sijasta saada 13 ja 14 §:ssä säädettyä vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus.

Lomakorvauksena on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta suoritettava palkka kahdelta ja puolelta päivältä. (9.9.2011/1025)

Työntekijälle, jota 17 a §:ssä tarkoitetaan, suoritetaan työsuhteen päätty- essä, jos hän sen aikana on ollut työssä vähintään kuusi tuntia, lomakor- vauksena 11 prosenttia hänelle 17 a §:n mukaan määräytyvästä palkasta siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta. (23.3.2012/142)

8.10 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta tai mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

8.11 Asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astuvalle maksetaan lomaraha asevelvolli- suutta edeltävän palkanmaksun yhteydessä.

8.12 Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 3 kuukaudelta äitiysra- hakauden alkamisesta lukien (äitiysloma).

Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus enintään 12 päivän ajalta.

8.13 Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta määräytyy kulloinkin voimassa ole- van merimiesten vuosilomalain säännöksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olevan merimiesten vuosilomalain säännös on seuraava:

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synny- tyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyyn- nöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että

työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes- tään.

9 TYÖSUHDE ‌

9.1 Työsopimus

Laivaväen kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus.

9.2 Talvityö

Mikäli laivaväki on työssä, talvikuukausilta maksetaan aluksen laivaväelle palkka jäl- jempänä mainittavin poikkeuksin niitä valtakunnallisia työehtosopimuksia noudattaen kuin muille samoissa tehtävissä oleville maksetaan tai tulisi maksaa.

Mikäli talvityötä tehdään tämän työehtosopimuksen mukaisin ehdoin, ei purjehduskau- deksi sovittu tehtävänimike sido osapuolia talvityön osalta, vaan palkka määräytyy työ- tehtävien mukaisesti. Vähintään yhdelle päällystöön kuuluvalle työntekijälle on mak- settava päällikön tai konepäällikön palkka ja hänellä on myös silloin työnjohtovastuu.

9.3 Työsuhde

Työsuhde alkaa siitä päivästä, jona työntekijä aloittaa merimiehen työsopimuksella työnteon aluksen lukuun ja päättyy sinä päivänä, jolloin hän lopettaa työntekonsa lii- kenteen päättymisen, aluksen talviteloille asettamisen tai merimieslain säännösten pe- rusteella.

9.4 Luottamusmiehelle tai sellaisen puuttuessa työntekijäjärjestön toimitsijalle annetaan laivaväen pyynnöstä luettelo niistä laivaväkeen kuuluvista henkilöistä, jotka edellisen kolmen kuukauden aikana on otettu työsuhteeseen. Luettelosta tulee käydä selville henkilön etu- ja sukunimi, työhöntulopäivä, työosasto tai vastaava sekä työsuhteen sovittu kestoaika. Luottamusmiehelle tai työntekijäjärjestön toimitsijalle annetaan hä- nen pyynnöstään myös selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään. Nämä tiedot annetaan vain työntekijän suostumuksella.

10 ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ‌

10.1 Sijaisuus

Mikäli työsuhteessa oleva toimii sijaisena, lomittajana tai muissa tämän luontoisissa tehtävissä, maksetaan hänelle siltä ajalta tehtävän mukainen, kuitenkin vähintään var- sinaista tointaan vastaava palkka.

10.2 Tilapäinen siirto

Milloin laivaväkeen kuuluva henkilö tilapäisesti purjehduskauden aikana siirretään toi- seen saman työnantajan alukseen alempipalkkaiseen tehtävään, säilytetään palkka- edut ennallaan.

10.3 Aikaisemmat edut

Mikäli laivaväkeen kuuluvalla on saman työantajan palveluksessa ja samassa tehtä- vässä ollut parempi peruspalkka, ei sitä huononneta.

10.4 Suoja-asut, työvaatteet ja virkapuku

Jokaiseen alukseen on varattava laivaväkeä varten tarpeellinen määrä sadepukuja, lämpöpukuja sekä muita suojapukuja ja -käsineitä sekä turvajalkineita käytettäväksi tarvittaessa. Emännälle ja kokille varataan tarvittavat työvaatteet.

Työntekijän on työnantajan niin edellyttäessä käytettävä työtehtävissä virkapukua tai muuta työnantajan edellyttämää työasua. Työnantaja huolehtii virka- tai työasun han- kinta- ja huoltokustannuksista.

10.5 Turvavälineet

Aluksiin hankitaan viranomaisen hyväksymiä suojalaseja ja kuulosuojaimia sekä kel- luntavälineitä ym. tilanteen kulloinkin vaatimia turvavälineitä tapaturmien ehkäise- miseksi.

Laivaväki on velvollinen käyttämään turvavälineitä ja ilmoittamaan työnantajalle mah- dollisista vioista ja puutteista.

10.6 Jäsenmaksun perintä

Mikäli työntekijä on antanut valtakirjan työnantajalle ammattijärjestön jäsenmaksun pe- rimistä varten palkastaan, työnantaja laskee ja tilittää jäsenmaksun ammattijärjestölle kuukausittain seuraavan kuun 10. päivään mennessä.

10.7 Poissaolo pakottavista perhesyistä tai hautauspäivän johdosta

Merityösopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairau- desta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Oikeuden käyttämisen edellytyksenä on, ettei alus työntekijän poissaolon vuoksi tule merikelvottomaksi.

Työntekijällä on tällaisista pakottavista perhesyistä oikeus saada lyhyt tilapäinen va- pautus työstä. Enintään yhden (1) päivän tilapäistä vapautusaikaa ei vähennetä työn- tekijän palkasta.

Työntekijällä on niin ikään oikeus vastaavaan vapautukseen työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä.

Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että se on asianomaisen työntekijän teh- tävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa mahdollista.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys pois- saolonsa perusteesta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn pari- suhteen puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn parisuhteen puoli- son lapsia, työntekijän vanhempia tai isovanhempia tai avio- ja avopuolison ja rekiste- röidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa elä- viä henkilöitä.

10.8 Maantieteellinen kattavuus

Tämän sopimuksen alaan kuuluu paitsi liikenne Suomen rajojen sisäpuolella ja Sai- maan kanavan vuokra-alueella ja siihen välittömästi liittyvillä Venäjän vesialueilla (ks. KoTaL:n 2§) myös liikenne Viipurin alueella ja lyhyillä kansainvälisillä matkoilla. Lyhy- ellä kansainvälisellä matkalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa matkoja Suomesta Vi- roon ja Merenkurkusta Ruotsiin.

10.9 Sairaanhoito ja vakuutukset. Liite 6.

10.10 Koulutussopimus. Liite 7.

11 YHTEIS- JA TIEDOTUSTOIMINTA ‌

11.1 Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 14.3.1986 tehtyä so- pimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

12 LAIVATYÖ ‌

12.1 Lastin ja matkustajien tavaroiden siirto laiturilta laivaan ja laivasta laiturille on myös laivatyötä.

13 TOIMITSIJA JA JÄSENET ‌

13.1 Liiton toimitsijoilla on oikeus liiton ja puhtaasti ammatillisissa asioissa käydä aluksissa niiden satamassa ollessa. Toimitsijan käynti ei saa häiritä laivaväen työtä.

13.2 Työnantajalla on oikeus vapaasti valita laivaväkensä ja laivaväelle työpaikkansa.

14 ERIMIELISYYDET ‌

14.1 Jatkuva neuvottelumenettely

Jatkuvaa neuvottelumenettelyä koskevat periaatteet sisällytetään osaksi kotimaan matkustajalaivaliikenteen kansi- ja konehenkilöstöä sekä taloushenkilökuntaa koske- vaa työehtosopimusta seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Mikäli yllämainittuun sopimukseen liittyviä erimielisyyksiä tai soveltamisongelmia ei ole voitu selvittää paikallisesti esimerkiksi luottamusmiessopimuksen tarkoitta- massa järjestyksessä tai mikäli jompikumpi mainitun sopimuksen osapuolista ha- luaa tehdä aloitteen sopimusten muuttamisesta taikka täydentämisestä, sopimus- ten osapuolten on pyrittävä selvittämään erimielisyydet ja soveltamisongelmat taikka mahdolliset muutos- taikka täydennysehdotukset neuvotteluteitse.

2. Sen osapuolen, joka katsoo selvittelyn tai sopimuksen muuttamisen taikka täy- dentämisen tarpeelliseksi, on tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon toisen osapuolen on viipymättä vastattava samalla tavalla.

3. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täy- dentämisestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että sopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.

4. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä kotimaan matkustajalaivaliikenteen kansi- ja konehenkilöstöä sekä taloushenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on määrätty.

5. Edellä sovitulla ei ole muutettu osapuolten välillä työehtosopimuslain perusteella voimassa olevaa työrauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun peri- aatteen mukaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen sopimuksen määräyksen, johon muutosehdotus on kohdistunut, voimassa olon lakkaamista saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.

14.2 Sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen mää- räysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (ks. Luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.

14.3 Mikäli tästä sopimuksesta johtuvaa erimielisyyttä ei saada paikallisesti sovituksi luotta- musmiessopimuksen edellyttämällä tavalla, tulee osapuolten tehdä asiasta kirjallinen muistio ennen asian siirtämistä allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.

14.4 Sovintoneuvottelut

Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin edellä 14.2 kohdassa mainituista syistä, on sopimusosapuolten väliset neuvottelut, jommankumman sopimusosapuolen tehtyä asiasta esityksen, aloitettava ensitilassa. Neuvottelut on käytävä välttäen kaikkea tar- peetonta viivytystä. Elleivät neuvottelut johda sovintoon tai jompikumpi osapuoli ei nou- data sovittua, ratkaistaan asia oikeudessa varustamon ja työntekijän tai heidän edus- tajien välillä.

Työnseisaus tms. neuvottelujen aikana

Sopimusaikana vallitsee työrauhavelvoite, joka koskee molempaa osapuolta.

14.5 Edellä 14.2 ja 14.4 kohdissa mainittujen, riidanalaisista kysymyksistä käytävien neu- vottelujen aikana ei erimielisyyksien kohteena olevan asian johdosta saa julistaa työn- seisausta (lakkoa tai työsulkua) tai ryhtyä muihin vastapuolen painostamista tai työn säännöllisen kulun häiritsemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin.

15 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

Voimassaoloaika ja irtisanominen

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimus- neuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta

SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Suomen Merimies-Unioni SMU ry TARKISTUSPÖYTÄKIRJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 21.4.2022

Suomen Laivanpäällystöliitto ry Suomen Konepäällystöliitto ry Suomen Matkustajalaivayhdistys ry

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN V. 2021

Palvelualojen Työnantajat PALTA ry, Suomen Matkustajalaivayhdistys ry, Suomen Lai- vanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry ovat sopineet kotimaan matkustaja-alusliikenteen osalta seuraavaa:

Palkantarkistukset

Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 lukien oheisten liitteiden mukaisesti.

Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Tämä pöytäkirja on allekirjoitettu sähköisesti.

		LIITE 1 ‌
		1(3)
KMA
PALKAT JA KORVAUKSET ‌
Rannikolla ja sisävesillä	1.7.2021	1.6.2022
		2,00 %
Päällikkö
alle 201 matkustaja	1886,95	1924,69
yli 200 matkustajaa	1949,64	1988,63
Perämies
alle 201 matkustaja	1707,75	1741,90
yli 200 matkustajaa	1777,57	1813,12
Konepäällikkö
alle 750 kw	1844,68	1881,57
yli 750 kw	1926,71	1965,24
I konemestari/koneenhoitaja
alle 750 kw	1782,22	1817,87
yli 750 kw	1843,89	1880,77
Koneenhoitaja/kansimies 2)	1644,57	1677,46
Nuorempi kansi- konemies ja
kansimies-opas ja laivanhuoltaja	1560,60	1591,81
Vanhempi kansi-konemies
ja kansimies-opas	1598,79	1630,77
Ravintolapäällikkö/hovimestari,
stuertti, emännöitsijä,
keittiömestari, vuorovastaava ja	1618,57	1650,94
kansimies-tarjoilija
Kokki/kylmäkkö, tarjoilija ja
purseri	1589,29	1621,08
Keittiöapulainen	1521,80	1552,24
1. Nuorempi kansi-konemies tai kansimies-opas, joka on toiminut tehtävässään vähintään kausiliikenteen aluksessa vähintään kuusi kuukautta tai muussa liikenteessä kaksitoista kuukautta, katsotaan vanhemmaksi kansi-konemie- heksi tai kansimiesoppaaksi. 2. Alukseen, jossa on yhdistetty kone ja kansipuolen tehtävät, voidaan palkata koneenhoitaja-kansimies. Tehtävä ei oikeuta 2.6. korotukseen. Kokemusli- sien osalta rinnastetaan miehistöön; muutoin päällystöön.

			LIITE 1
			2(3)
3.	Hälytysrahat ovat seuraavat:
		Päällystö
		1.7.2021	1.6.2022
	arkena	14,83	15,13
	pyhänä	28,16	28,72
		Miehistö
		1.7.2021	1.6.2022
	arkena	9,28	9,47
	pyhänä	16,89	17,23
	Palkanmaksu tapahtuu merimieslain mukaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.
	Merimiehen työsopimukseen kirjataan se tehtävännimike, johon työntekijä työsuhteen alussa palkataan. Ko. tehtävänimikkeen mukainen palkka on työntekijän vähimmäis- palkka purjehduskauden aikana. Palkka maksetaan kuitenkin aina toteutuneiden työteh- tävien mukaan, mikäli työntekijä tekee työsopimuksensa tehtävänimikettä korkeampaan palkkaan oikeuttavaa työtä, seuraavasti:
	Mikäli työntekijä tekee 1-7 työpäivää kuukaudessa tehtävänimikettään korkeampaan palkkaan oikeuttavaa työtä, hänelle maksetaan 15 päivältä kuukaudessa sinä aikana tehdyn korkeampaan palkkaluokkaan oikeuttavan työn mukainen palkka. Mikäli korke- ampaan palkkaan oikeuttavaa työtä tehdään yli 7 työpäivää, hänelle maksetaan ao. kor- keampi palkka koko kuukaudelta.

Jos aluksella on ravintola ja siellä valmistetaan ruoka-annoksia myyntiin, on yhdelle ravintolapuolen työntekijälle maksettava ravintolapäällikön/keittiömes- tarin palkkaa. Jos keittiöapulainen itsenäisesti valmistaa ruoka-annoksia myyn- tiin (tekee kokin työtä) tai kansimies/opas ottaa osaa ravintolan myyntiin tai tar- joiluun (tekee tarjoilijan työtä), heidän palkanmaksuperusteensa määräytyvät edellä mainitulla tavalla.

		LIITE 1
		3(3)
LUONTOISEDUT aluksissa, joissa ei asuta
tes 5.1	Ruokaraha on 1.1.2022 alk 8,62 €.
tes 5.2	Korotettu ruokaraha on 1.1.2022 alk 38,93 €.
Luontoiseduista sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa
LUONTOISEDUT aluksissa, joissa asutaan
		1.1.2022 alk.
		€/pv
tes 4.2	Ravinto	17,38
	Loma-aika
tes 4.4	asunto	8,62
tes 4.5	Sairausaikana ravinnosta	17,38
	ja asunnosta	14,88
Luontoiseduista sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa

PALKANLASKENNAN PERUSTIEDOT PALTA/SLPL/SKL/SMLY/SMU

Säännöllisestä työajasta poikkeuksineen on sovittu työehtosopimuksen kohdassa 6.2

PERUSPALKKA €

(sis. mahdollisen koneenhoitajanlisän 10%)

KOKEMUSLISÄ % €

LASKENNALLINEN KUUKAUSIPALKKA (lisien ja ylityön perusta) €

ARKIYLITYÖKORVAUS 1/102 kk palkasta

(yli 8h päivässä tai yli 38h viikossa) h X €/h €

PYHÄYLITYÖKORVAUS 1/63 palkasta

(yli 8h päivässä tai 38h viikossa) h X €/h €

LA-KORVAUS 1/172 kk palkasta (maksetaan

ajasta joka ei ylitä 8h pv:ssä eikä 38h viikossa) h X €/h €

PYHÄKORVAUS 1/86 kk palkasta (maksetaan

ajasta joka ei ylitä 8h pv:ssä eikä 38h viikossa) h X €/h €

ILTA- JA YÖTYÖKORVAUS 1/172 x 0,13 kk palkasta (maksetaan ajasta, joka ei ylitä 8h päivässä eikä

38h tuntia viikossa, klo 17.00 – 07.00 välisestä ajasta) h X €/h €

RUOKARAHA (maksetaan työ ja

vastikevapaapäiviltä) X €/pv €

HÄLYTYSRAHA (maksetaan työaikasuun-

nitelmasta poikkeavasta työajasta) X €/krt € VASTIKETTA RAHANA (1/172 palkasta) h X €/h €

KANNUSTUSPALKKIO €

VASTIKKEEN MUODOSTUMINEN

(jos LA-korvausta tai ylityötä ei makseta rahana, muodostuu vastiketta seuraavasti)

LA-korvausta	h X 1,0	+ h
Arkiylityö	h X 1,7	+ h
Pyhäylityö	h X 2.7	+ h

Vastikesiirto edelliseltä kuukaudelta + h

Pidetty / maksettu vastiketta - h

Vastikesiirto seuraavalle kuulle = h

Siirtovastikkeen arvo rahana €

VASTIKKEEN ANTAMINEN VAPAA-AIKANA TYÖNTEKIJÄLLE

Jos työntekijän kanssa sovitaan, ettei viikkotyöaikaa (38h) tehdä täyteen, vähennetään aiemmin kertynyttä vastiketta niin, että työaika ja vastikevapaa-aika ovat yhdessä 38h, eli vastikeaika on työaikaan rinnastettavaa aikaa. Viikolla tarkoitetaan aikaa ma klo 00.00:sta su klo 24.00:ään.

Palkanmaksu tapahtuu merityösopimuslain mukaan, mikäli työnantajan ja laivaväen kesken ei toisin sovita.

Jos ylityövapaat annetaan vuosiloman pidennyksenä, lasketaan palkka ja korvataan luontoisedut samalla tavalla kuin vuosiloma-ajalta.

Huom! Vastikeloman palkka maksettava MVL mukaan samoin kuin loma-ajan palkka eli päiväpalkka 18 % korotettuna (KoTaL 16§ 1mom.).

LIITE 2 ‌

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO RY:N JA SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS SMLY:N JA PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N VÄLINEN

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS JOHDANTO ‌

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luotta- musmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä sol- mittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyneiden eri- mielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luottamus- miesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopimuksen.

1. Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kotimaanliikenteen matkustaja-aluksissa, siinä laajuu- dessa kuin tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tekemät työehtosopimukset koskevat merenkulkuelinkeinoa.

2. Luottamusmieskäsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa varustamon aluksilla palvelevien ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa varusta- moluottamusmiestä. Valittu luottamusmies edustaa kaikkia varustamossa aluspalvelu- tehtävissä työskenteleviä ammatillisesti järjestäytyneitä työntekijöitä.

3. Vaalikelpoisuus

Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla ammatillisesti järjestäyty- nyt asianomaisen varustamon tai varustamoyhtymän työntekijä sekä perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin.

4. Luottamusmiehen valitseminen

Varustamossa toimessa olevat ammatillisesti järjestäytyneet työntekijät valitsevat luot- tamusmiehen

Luottamusmiesvaalit suoritetaan aluksella/aluksilla ja kaikille ammatillisesti järjestäyty- neille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin.

Luottamusmiestä valittaessa on kaikille aluksessa/aluksissa työsopimussuhteessa ole- ville ammatillisesti järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työnantaja varaa jäsenten valitsemille henkilöille tilaisuuden ja tilan vaalin toimittamiseen. Vaalien toimittamisesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 14 vuorokautta aikaisemmin.

5. Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä on ilmoitettava merenkulun ammattiliitoille sekä työnanta- jan edustajalle.

Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

6. Luottamusmiehille annettavat tiedot

Merityösopimuslain 13 luvun 6 §:n mukaan luottamusmiehellä on oikeus saada edus- tamiensa työntekijöitä koskevat tiedot 1 luvun 3 §:ssä säädetyistä asioista.

Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus saada työsopimukseen merkittyjä tietoja yhteis- toimintaan, muuhun lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuen, mikäli asian- omainen työntekijä antaa siihen suostumuksensa.

Työnantajalla on lain ja työehtosopimuksen niin edellyttäessä oma-aloitteisesti ja muussa tapauksessa aina pyynnöstä annettava viivyttelemättä luottamusmiehelle hä- nen edustamiaan työntekijöitä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sujuvan yhteistoimin- nan ylläpitämiseksi, neuvotteluiden tehokkaaksi läpiviemiseksi tai epäselvän tai erimie- lisen asian joutuisaksi ja kattavaksi käsittelyksi.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tiedot on käsiteltävä luottamuksellisesti.

Varustamoluottamusmiehellä on tehtäviensä hoitamista varten oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla olevasta työvoi- masta, jotka tulevat tekemään laivatyötä alukselle.

Varustamoluottamusmiehelle on annettava tiedoksi liittojen ja varustamon väliset sopi- mukset.

Luottamusmiehellä on salassapitovelvollisuus niistä tiedoista, jotka hän saa käyttöönsä luottamustehtävää hoitaessaan. Salassapitovelvollisuus ei koske julkisia tietoja eikä tietojen antamista henkilölle, jolla on jo ko. tiedot käytössään tai muutoin oikeus saada ne tietoonsa.

7. Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena luottamusmiestehtävänä on toimia liittojen ja niiden jäsenten edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa merenkuluntyölainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin

liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta liittojen tai työntekijän välillä.

8. Luottamusmiehen työsuhde

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmää- räyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän aikana, edel- lyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työnteki- jöille.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varaluottamusmieheen, mikäli sellainen varustamossa on ja hän toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena.

9. Luottamusmiehen siirtäminen

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä. Tämän säännön estämättä voidaan tilapäistä tointaan hoitava luottamusmies siirtää vakinaiseen toimeensa.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varavarustamoluottamusmieheen, mikäli sellainen varustamossa on.

10. Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustamon toi- mintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman voi- massaolevan merityösopimuslain tarkoittamaa luottamusmiehen edustamien työnteki- jöiden enemmistön suostumusta.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamus- miesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdo- kassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kuukautta ennen valittavana olevan

luottamusmiestoimikauden alkamista ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaa- lituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään 3 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen tai sii- hen asti, kunnes määräaikainen työsopimus päättyy. Mikäli työnantaja aikoo päättää luottamusmiehen työsopimuksen, tästä on ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille, joiden on välittömästi selvitettävä keskinäisissä neuvotteluissaan päättämisen peruste.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu vastoin voimassaolevan merityösopi- muslain säännöksiä, määräytyy hänelle suoritettava päättämiskorvaus voimassa ole- van merityösopimuslain mukaisesti.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan luottamusmies sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua takaisin varustamon meripalvelukseen, mikäli työsuhde on edelleen voi- massa.

Kausiliikenteeseen käytettävän aluksen toiminnan katsotaan keskeytyneen kokonaan, milloin alus saapuu viimeiseltä vuoroltaan satamaan.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varaluottamusmieheen, mikäli sellainen varustamossa on ja hänen toimiessaan varsinaisen luottamusmiehen sijaisena.

11. Vapautuksen antaminen ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä vapautusta työstään. Liittojen ja työnantajan kanssa voidaan sopia myös säännölli- sestä vapautuksesta luottamusmiehelle, mikäli edustettavien työntekijöiden määrä on vähintään 25 henkilöä.

Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tu- lee hänen hoitaa luottamustehtävät sinä aikana.

Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmie- helle vapautusta työstään työn kannalta sopivana aikana.

Kotimaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla varustamoluottamusmiehen palkkaryhmä on riippumatta varustamoluottamusmiehen tehtävästä oman toimen mu- kainen palkka, kuitenkin vähintään vanhemman kansimiehen palkka.

Luottamusmies on oikeutettu hoitaessaan luottamusmiehen tehtäviä jokaiselta luotta- musmiestehtävien hoitopäivältä korvaukseen, joka vastaa 2 arkiylityötunnin palkkaa.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa erikseen sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai so- vitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

12. Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus koulutukseen, joka edesauttaa luottamustehtävän hoita- misessa. Luottamusmieskoulutuksesta on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa koulutussopimuksessa.

13. Luottamusmiehen toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmies- tehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edel- lyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Luottamusmiehellä on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten matkapuhelimia, atk-lait- teita niihin liittyvine ohjelmineen ja Internet-yhteyttä (sähköpostia). Mikäli varustamolla on oma sähköpostiosoite, on sellainen luotava myös luottamusmiehelle.

14. Neuvottelujärjestys

Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnteki- jän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

15. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 3 ‌

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN, JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN SOPI- MUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat – huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimykset yritysten tuotannollisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja toisaalta taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneiden yritysten työntekijämäärien supistamisen työn- tekijöiden sosiaaliselle turvallisuudelle aiheuttaman epävarmuuden – sopineet seuraa- vista toimenpiteistä, joita on sovellettava Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsen- varustamoiden aluksilla.

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan määrättyä matkaa tai määrättyjä matkoja,

2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu merityösopimuslain (756/2011) 9 luvun 1

§:ssä tarkoitetusta syystä, eikä

3. työsopimuksen purkamista merityösopimuslain 1 luvun 5 §:n tarkoittamana koeai- kana.

Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merityösopimuslain purkamispe- rusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua kes- keytyksittä:

1. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta,

2. kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta enintään yhdeksän vuotta,

3. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta,

4. viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta, mutta enintään viisitoista vuotta, ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisitoista vuotta.

Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu, voidaan päällikön työsopimus kuitenkin ir- tisanoa päättymään aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuukauden pituista irtisa- nomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

Merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pi- dättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä meri- työsopimuslain 2 luvun 21 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irti- sanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merityösopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaista erityisen painavaa syytä tai saman lain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettua perustetta.

Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen merityösopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itses- tään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa ra- joissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla.

5 § Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava vahingonkorvaus

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen, eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen enne työsuhteen päättymistä peruuta toimenpidettä, on irtisano- tulla oikeus saada sen johdosta merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vahin- gonkorvaus. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta irtisanomisen voi- maan tullessa, on vahingonkorvauksena maksettava vähintään 6 kuukauden perus- palkka mahdollisine kiinteine lisineen.

6 § Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainlo- man sekä hoitovapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskauden joh- dosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä.

Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merityösopimuslain 5 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana eikä myös- kään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oi- keuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana.

7 § Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijän määräajaksi tai toistaiseksi.

Edellä tarkoitetulla tavalla työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin tämän pykälän mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista ja tuotan- nollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättö- myyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mah- dollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymme- neen työntekijään myös työvoimaviranomaisille. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden ar- vioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuk- sen alkamista. Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lo- mautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijälle annettava lomautuk- sesta kirjallinen todistus.

Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa.

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa sopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuk- sen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen.

Sama oikeus on työntekijällä, joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä lomautetaan irtisano- misaikana tällaisen syyn johdosta, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti.

8 § Takaisin ottaminen

Työnantajan merityösopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräy- tyy kulloinkin voimassaolevan merityösopimuslain mukaan.

9 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaisille

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vä- hentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen (10) työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tär- keitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvys- tään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työ- suhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Soveltamisohje

Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti aluskohtaisesti. Tarpeen vaatiessa voidaan kuitenkin työvoiman vähentäminen toteuttaa myös varustamokohtaisesti. Varustamokohtainen työvoiman irtisanomi- nen tai lomauttaminen voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä samalla liikennealueella yhden tai useampia saman- tyyppisiä aluksia.

11 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä nou- dattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

12 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 4 ‌

SOPIMUS TYÖSUOJELUTYÖSTÄ TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA ‌

Nykyaikainen työlainsäädäntö jakautuu lähinnä työsuhdetta, työntekijäin suojelua sekä työntekijäin sosiaaliturvaa sääteleviin lakeihin sekä niiden nojalla annettuihin määräyk- siin. Lisäksi työlainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi säädökset, jotka koskevat lakien noudattamisen valvontaa.

Työturvallisuuslaissa (738/2002) 8 §:ssä Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ase- tetaan työnantajille velvollisuus huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey- destä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolo- suhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edelly- tyksiin liittyvät seikat.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turval- lisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslain 18 §:ssä: Työntekijän yleiset velvollisuudet todetaan, että työnteki- jän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja oh- jeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin kei- noin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirin- tää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai ter- veydelleen haittaa tai vaaraa.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työturvallisuus- laissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitä- mään ja tehostamaan turvallisuutta aluksella. Tämän yhteistoiminnan sisällöstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työelämän osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työsuojelutyöstä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työntekijäin etuja. Määrätietoinen työsuojeluhenkilöstön koulutus antaa edellytyksen työpaikkata- son työsuojelutyön kehittämiselle.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelutyön moraalisen ja yhteiskunnallisen ja ta- loudellisen merkityksen allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työsuo- jelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden poista- minen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajain, työntekijäin ja toimihenkilöiden välillä. Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopi- muksen aikaansaamiseksi täsmentää jäljempänä mainituin kohdin työsuojelun valvonnasta annetun lain (44/2006) 23 §:n 1 momentin perusteella muutamia

merenkulkuun liittyviä työpaikkaa ja työntekijöitä sekä toimihenkilöitä että työ- suojelutoimikuntaa koskevia määräyksiä.

(Laivatyöturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja työsuo- jelun valvontalaissa (44/2006) sekä yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston pää- töksissä työympäristöstä aluksessa (417/81) ja laivatyössä noudatettavista jär- jestysohjeista (418/81) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsenvarustamoiden aluk- sia, joihin sovelletaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta.

2 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja/tai toimihenkilöitä (yhteistoiminnassa) edustava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

Varustamon ja aluksen välisen yhteistoiminnan edistämiseksi on varustamossa ni- metty työsuojeluyhdyshenkilö.

Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon varustamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu on aluksessa, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään kaksikymmentä työntekijää toimihenkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuna, perustettava työsuojelutoimikunta tämän sopimuksen 12-14 §:ien mukaisesti.

Varustamoon voidaan perustaa muulloinkin työsuojelutoimikunta. Mikäli varustamoon on perustettu työsuojelutoimikunta, koskee sopimus myös tältä osin näitä aluksia.

3 § Yhteistoimintatehtävät/työsuojelutoimikunnan tehtävät

Työsuojelutoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta

1. laatia työsuojelutoiminnassa noudatettavaksi vuosittain toimintasuunnitelma;

2. laatia toimintaa varten aluksen/varustamon työsuojelutoiminnan yleistä järjestelyä koskevat tarpeelliset suunnitelmat;

3. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

4. myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suoritta- miseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtu- vien sairauksien johdosta;

5. seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpiteisiin tut- kimuksen toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi;

6. seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityk- siä työnantajalle;

7. käsitellä päihteiden käyttöön liittyvää tiedottamis- ja valistusaineiston jakamista sekä päihteiden väärinkäyttäjien hoitoon ohjaamista siten kuin siitä on merialan hoitoonohjausmallissa sanottu;

8. käsitellä työsuojeluun vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudistus- sekä tapaturmien ja terveysvaarojen ehkäisysuunnitelmia kustannusarvioineen, antaa näistä lau- suntoja työnantajalle sekä seurata suunnitelmien toteuttamista;

9. pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettelytapoja ja tehdä niitä koskevia esityksiä työnantajalle;

10. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdollista muun mu- assa tarkastuksia suorittamalla kiinnittää erityistä huomiota vaarallisiin työolosuh- teisiin ja työtapoihin sekä tehdä esityksiä niiden korjaamiseksi;

11. selvittää vuosittain toimialueensa työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia suunnitelmia yrityksen koulutussuunnitelman ja talousarvion valmis- tamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta omaa toimialuettaan varten hy- väksytyn koulutussuunnitelman ja talousarvion puitteissa ottaen huomioon mitä osapuolten kesken on työsuojelun yhteiskoulutuksen järjestämisestä koulutusso- pimuksessa erikseen sovittu.

4 § Varustamon työsuojeluyhdyshenkilö

Alusten ja varustamon välisen työsuojeluyhteistyön edistämiseksi tulee jokaiseen va- rustamoon nimetä työsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi on saatettava alusten, merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten tietoon.

Varustamon työsuojeluyhdyshenkilön tulee olla perehtynyt alusten työsuojelukysymyk- siin.

Yhdyshenkilön tehtävänä on

− ylläpitää varustamon ja alusten työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan työ- suojeluyhteistoimintaelimen välistä kirjeenvaihtoa ja muuta tarpeellista työsuojelun yhteistoimintaa;

− välittää alusten työsuojeluyhteistoimintaelinten käyttöön tapaturmiin ja työtervey- denhuoltoon liittyviä tietoja;

− huolehtia työsuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten tiedoksi saattami- sesta alusten työsuojeluyhteistoimintaelimille;

− huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuo- jelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista;

− huolehtia varustamokohtaisen työsuojelukoulutustarpeen tiedottamisesta meren- kulkualan turvallisuustyön työalatoimikunnalle sekä pitää luetteloa koulutusta saa- neista työsuojeluhenkilöistä;

− ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.

5 § Työsuojelupäällikön tehtävät

Työsuojelupäälliköksi nimettävän tulee olla työsuojeluun perehtynyt henkilö.

Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toiminta- edellytykset.

Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja laivaväen välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla:

1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huoleh- tia niiden saattamisesta laivaväen tiedoksi;

2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi;

4. ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn työnantajan ja työnte- kijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toi- mia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi;

5. pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työpai- kalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin;

6. suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuk- sen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat;

7. tehdä esityksiä työnantajalle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työpai- kalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitau- din tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

8. kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja ter- veellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapito tarkastukset toimitetaan;

9. tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalle;

10. tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liittyvän työhön opastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi;

11. ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä varustamon työsuojeluyhdyshenkilöön ja työter- veyshenkilöstöön;

12. toimittaa aluksen työsuojelutoimikunnan päätökset viivytyksettä varustamoon.

6 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tulee edustaessaan työpaikan laivaväkeä työsuojelua koske- vassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin;

1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin;

2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3. osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mah- dollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimuksen, joka on toi- meenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, il- menneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

4. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tark- kailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehi- tystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemis- taan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelu- päällikölle ja työterveyshenkilöstölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille;

5. toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja laivaväen välisen yhteistoiminnan ke- hittämiseksi työpaikalla;

6. pitää yhteyttä työpaikan työsuojeluhenkilökuntaan, työsuojelupäällikköön, työter- veyshenkilöstöön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuo- jeluviranomaisiin sekä

7. suorittaa ne muut tehtävät, jotka valvontalain ja asetuksen sekä niiden nojalla an- nettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat.

7 § Työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada nähtäväk- seen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koske- vien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turval- lisuutta ja terveyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ei saa työsuojeluvaltuutetun tehtävän vuoksi laiminlyödä työsuh- teestaan johtuvia velvollisuuksia. Työnantaja ei saa ilman pätevää syytä kieltäytyä va- pauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännöllisestä työstä sellaiseksi kohtuul- liseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työnantajan ja työsuojeluvaltuu- tetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työsuojeluvaltuutetun am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulu- tuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhtei- sesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinni- tetään huomiota työsuojeluvaltuutetun toimikauden aikana tapahtuneisiin työmenetel- mien muutoksiin.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä merityösopimuslain 8 luvun 9 §:ssä säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irtisa- nomisesta. Varavaltuutettu rinnastetaan valtuutettuun asemansa ja oikeuksiensa osalta silloin, kun valtuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään vuosiloman tai vuorot- telujärjestelmän vuoksi.

8 § Vapautusten myöntäminen työstä

Työnjohdon tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelutoimikunnan puheen- johtajalle ja jäsenelle vapautusta työstä silloin, kun se on välttämätöntä heille kuuluvan tehtävän asianmukaista suorittamista varten. Vapautusta työstä saaneen henkilön tu- lee hoitaa tehtävänsä siten, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa hänen var- sinaiselle työnteolleen.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä syntyy epäselvyyttä, on hän kuitenkin oikeu- tettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään seuraavasti:

Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusalalla: 5 tuntia 4 perättäisen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 40 henkeä, 8 tuntia 4 perättäisen viikon aikana.

9 § Työajan ulkopuoliset tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee sopia, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajan tai työnantajan edustajan kanssa työajan ul- kopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen mää- räyksestä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja palkkiot työajan ulkopuolella suoritetuista tehtä- vistä

Varsinaisena työaikana työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tehtä- vien hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan varsinaiseen työaikaan.

Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työajan ulkopuolella suoritetusta työsuojelua koskevasta välttämättömästä tehtävästä sekä työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta maksetaan valtion komite- oissa voimassa olevan kokouspalkkion suuruinen palkkio.

11 § Varavaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tehtäviensä hoitamisesta toimii hänen tilallaan ensimmäinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun on esteestään ilmoitettava ensi- sijaisesti esimiehelleen ja tarvittaessa työpaikan työsuojelupäällikölle.

12 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen ollessa alle 50 ja 8 laivaväen luku- määrän ollessa 50 tai sen yli.

Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toimihen- kilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos kuitenkin tämän sopimuksen tarkoittamien toimihen- kilöiden ryhmä muodostaa työpaikalla enemmistön, edustaa puolet jäsenistä näitä toi- mihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.

Työnantajan edustajat työsuojelutoimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä on ol- tava työsuojelupäällikkö.

Toimihenkilöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan valitsevat aluksilla työskentelevät toimihenkilöt keskuudestaan.

Työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu sekä varaval- tuutetut.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat toimikunnan keskuudestaan näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Toimikunta valitsee itselleen tarvit- taessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla toimikunnan jäsen.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä kuitenkin oikeus osallistua

toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus mutta ei äänivaltaa. Xxxxxxxxxx- löksi katsotaan aluksen päällikkö ja konepäällikkö sekä perämiehet, konemestarit, ra- diosähköttäjät, talousosaston esimiehet purserit ja linjaluotsit.

13 § Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran neljännes- vuodessa.

Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan tehtävänä on kut- sua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava kokoon, jos työsuojelu- päällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tahi neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.

14 § Toimielinten vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali suoritetaan näiden toi- mikautta edeltävän vuoden marraskuun 1.päivän ja joulukuun 31.päivän välisenä ai- kana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista tai työministeriön määräyksestä muuta johdu.

Vaalit on toimitettava siten, että kaikilla aluksen työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mah- dollisuus ottaa niihin osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

Työsuojeluvaltuutetuksi ja työsuojelutoimikunnan jäseniksi suositellaan valittavaksi työpaikan työsuojelukysymyksiin hyvin perehtyneitä henkilöitä. Henkilö, joka on valittu työsuojeluvaltuutetuksi, voidaan myös valita työsuojelutoimikunnan jäseneksi.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta, ellei aluskohtaisesti muuta sovita.

Pöytäkirjamerkintä

Aluksessa suoritettavien ensimmäisten vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelupäällikkö ja milloin aluksessa on valittu luottamusmie- hiä, yhteistoiminnassa heidän kanssaan.

15 § Toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toi- mitilaa työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tila voi olla yhteinen esim. luottamus- miehen kanssa.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työsuojelu- valtuutettujen että työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten matkapuhelimia, atk- laitteita niihin liittyvine ohjelmineen ja Internet-yhteyttä (sähköpostia).

16 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan järjestöjen väli- sellä sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pa- kottavat määräykset ja edellyttäen, että aluksen toiminnasta tai liikenteestä tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoiminta muulla ta- voin.

17 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 5 ‌

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUS SOPIMUKSEN SOSIAALISÄÄNNÖT ‌

Sairaanhoito ja vakuutukset

Työtapaturmat, ensiapuvälineet ja sairaustapaukset

1. Laivaväkeen kuuluville taataan työtapaturman sattuessa samat oikeudet ja edut kuin heillä merityösopimuslain mukaan on sairaustapauksissa. Jokaisessa aluk- sessa tulee olla ensiapukaappi tai laatikko asianmukaisine lääke- ja sidetarpei- neen. Jos laivaväkeen kuuluva sairastuu tai vahingoittuu, on viipymättä toimitet- tava tarvittavaa lääkärinapua, ja milloin sen takia joudutaan tekemään matka, maksaa työnantaja matkakulut.

Lääkärintodistukset

2. Laivapalveluun tarvittavat lääkärintodistukset maksaa työnantaja.

Sairausloma

3. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt teke- mästä työtään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkkaa enintään 30 päivältä, aluksen päälliköllä enintään 90 päivältä.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työky- vyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydet- täessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Oikeutta sairausajan palkkaan vastaavaan korvaukseen ei kuitenkaan ole ajalta, jolta työntekijä saa palkkaa toiselta työnantajalta.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaan kuuluva päi- väraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

Sairaanhoito ja sen kustannukset

4. Sairaustapauksissa työntekijän on ensisijaisesti käännyttävä työnantajan osoitta- man lääkärin puoleen. Jos on syytä olettaa, että työntekijä on sairas tai vahingoit- tunut, työnantaja voi määrätä hänet lääkärintarkastukseen.

Työnantajan on huolehdittava sairastuneen tai loukkaantuneen työntekijän asian- mukaisesta hoidosta, johon kuuluu lääkärin määräämä hoito siihen liittyvine mat- koineen, lääkkeet ja luontoisetu sairasajalta palkkaliitteen mukaisesti. Työnantaja vastaa työsuhteen kestäessä sairastuneen työntekijän hoitokustannuksista enin- tään 112 päivältä. Työnantajan korvausvelvollisuus rajoittuu siihen osaan, jota ei korvata julkisista varoista. Aluksella annettu hoito ei vähennä työnantajan tässä säädettyä velvollisuutta.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työntekijän sairaanhoitokustannuksia, jos:

1) työntekijä on aiheuttanut sairautensa tahallaan tai törkeällä huolimattomuu- della;

2) työntekijä sairastuu kokoaikaisen perhevapaan, vuosiloman tai lomautuksen aikana, eikä sairauden tai vamman voida osoittaa johtuneen työstä johtuvista olosuhteista;

3) toinen työnantaja on velvollinen korvaamaan sairaanhoitokustannuksia.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

5. Laivaväen vapaa ajan tapaturmavakuutukseen nähden noudatetaan, mitä siitä on sovittu keskusjärjestöjen kesken.

Ryhmähenkivakuutus

6. Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jonka edut ovat kes- keisten työmarkkinajärjestöjen välillä 12. helmikuuta 1976 solmitun ryhmähenki- vakuutussopimuksen sekä siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaiset.

Sairaan lapsen hoito

7. Alle 10 vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille, isälle tai muulle huoltajaan rinnastettavalle henkilölle tämän työehtosopimuksen sairausajan palk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yk- sinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen isälle, äidille tai muulle huoltajaan rinnastettavalle henkilölle, mikäli näillä ei sairauden, matkan, työsken- telystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakun- nalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Vanhempainloma ja hoitovapaa

8. Vanhempainvapaan ja hoitovapaan suhteen noudatetaan osana tätä työehtosopi- musta merityösopimuslakia ja merimiesten vuosilomalakia.

Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sairaus- vakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan kat- sotaan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi työntekijällä on oi- keus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta sekä osittaista hoitovapaata siten kuin siitä on merityösopimuslain 5 luvun 3 ja 5 §:n mukaan säädetty. Hoitovapaan edellytyksenä on kuitenkin, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä samanaikaisesti oikeutta hoitovapaaseen.

Työntekijällä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työssä samassa tai saman johdon alai- sessa yrityksessä kuusi kuukautta, on oikeus palkkaan 1 momentissa tarkoitetun äitiysloman ajalta siten kuin merityösopimuslain 2 luvun 10 §:ssä on säädetty sai- rausajan palkasta.

Jos työntekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään muuna kuin äitiys- tai vanhempainvapaan aikana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan merityösopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.

Mikäli raskauteen tai synnytykseen liittyvästä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys ja äitiysloma ovat yhdenjaksoisia, ei työntekijällä kuitenkaan ole oikeutta palkkaan pitemmältä ajalta kuin 2 luvun 10 §:n 1 momentissa on säädetty sairausajan pal- kan osalta.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa jaksossa. Jak- son vähimmäispituus on 25 arkipäivää.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle vanhempainloman käyttämisestä, sen al- kamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta, mikäli mahdollista kuukautta ennen las- kettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen van- hempainloman alkamista. Isyyslomasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutu- mista tai niin pian kuin mahdollista. Isyysloman ajankohta voidaan perustellusta syystä muuttaa erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta.

Työntekijällä on oikeus yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta ja yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen kaksi vuotta täyttänyttä, mutta alle kolmevuotiasta lasta. Xxxxxx vähimmäispituus on kaksi kuukautta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaan käyttämisestä, sen alkami- sesta, pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta viimeis- tään kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä sekä hoitovapaan käyttämi- sestä tämän jälkeen hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta en- nen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisa- nomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytä- essä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päät- tymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu sopimus on mitätön.

Työntekijällä, joka työsuhteen jatkuessa on synnytyksen, sairauden, vamman tai merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan johdosta poissa laivapalveluksesta, on oi- keus palata ensisijaisesti siihen alukseen, josta hän lähti edellä mainitun syyn vuoksi.

Työnantajan on kustannettava työntekijälle vapaa matka ylläpitoineen tämän koti- paikkakunnalle, jollei työntekijällä ole oikeutta merityösopimuslaissa 3 luvun 1§:ssä tarkoitettuun vapaaseen matkaan.

Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin ylläpitoineen merityösopimuslain 5 lu- vun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yh- teydessä. Näistä matkoista sekä lomalle lähtevän työntekijän tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt suorittamasta työtä:

Merityösopimuslaissa (756/2011) säädetyn erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painloman aikana:

Jos työntekijä on ollut merityösopimuslain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla hoitova- paalla, opintovapaalaissa tarkoitetulla opintovapaalla, asevelvollisena vakinaista palvelustaan suorittamassa tai jostakin muusta tällaisesta syystä työsuhteen kes- täessä estynyt suorittamasta työtä aikana, jota merimiesten vuosilomalain 3 §:n mukaan ei pidetä työssäoloajan veroisena vuosilomaa määrättäessä, alkaa uusi kuuden täyden lomanmääräytymiskuukauden pituinen jakso, jollei toisin sovita, 1 momentissa säädetystä poiketen, kun työntekijä palaa takaisin työhön.

Edellä 5 §:ssä säädetystä riippumatta voidaan työntekijälle antaa vuosiloma tai sen osa merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssa tarkoitetun erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä.

Mikäli työntekijällä on kertynyttä vuosilomaa merimiesten vuosilomalain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun lomanmääräytymiskauden alkaessa työntekijän palatessa työhön, voidaan tämä loma antaa sanotulta lomanmääräytymiskaudelta annetta- van vuosiloman yhteydessä.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta 1 momentissa tarkoitettuihin vapaisiin mat- koihin, jos hän on aikaisemmin saman lomanmääräytymiskauden aikana saanut vastaavan etuuden, eikä myöskään sellaiselta lomanmääräytymiskaudelta, jonka aikana hän on käyttänyt merityösopimuslain 3 luvun 1 §:ssä säädetyn oikeuden vapaisiin matkoihin, jos vuosiloma tai sen osa on annettu 6 §:ssä säädetyllä tavalla merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun erityisäitiys-, äitiys , isyys tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä.

Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 6 ‌

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS KOULUTUSSOPIMUS

1. YLEISTÄ

1.1 Tarkoitus

Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden ylläpitämi- nen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehittäminen edellyttä- vät jatkuvaa ja kaikkiin henkilöstöryhmiin kohdistuvaa suunnitelmallista koulutustoimin- taa.

Koulutuksella on keskeinen merkitys sopijaosapuolten yhteistyön kehittämisessä sekä asiallisten ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

1.2 Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen mukaista koulutusta varten on sopijaosapuolten välinen koulutus- työryhmä. Koulutustyöryhmään sopijaosapuolet asettavat yhteisesti sovitun määrän henkilöitä sopimuskausittain. Työryhmä hyväksyy kurssit seuraavasti:

• hyväksyminen edellyttää yhteisesti todettua koulutustarvetta;

• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan;

• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana;

• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, ajankoh- dasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä.

Sopijaosapuolet tiedottavat hyväksytyistä kursseista välittömästi kurssien hyväksymi- sen jälkeen tai viimeistään siten, kuin osapuolten asettamassa koulutustyöryhmässä on sovittu.

2. AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tai työsuojeluasiamiehille annetaan tilai- suus osallistua työsuhteen katkeamatta sopimuksen osapuolina olevien ammattiliitto- jen järjestämille luottamusmieskursseille sekä työturvallisuuskeskuksen tai liittojen jär- jestämille työsuojelukursseille työsuhteen katkeamatta.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voi osallistua:

• vuoden aikana yhdelle tai useammalle kurssille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 1 viikkoa

• kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika lasketaan edelli- sen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin vähin- tään kaksi (2) viikkoa ennen sen alkua.

Kielteisessä tapauksessa työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle viimeis- tään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi va- rustamolle tuntuvaa haittaa.

Työsuojelukoulutus

Työsuojelukoulutusta pyritään antamaan erityisesti työsuojelupäälliköille, työsuojelu- valtuutetuille ja /tai työsuojeluasiamiehille.

Ansionmenetys ja korvaukset

Luottamusmies, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja /tai työsuojeluasiamies voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiomenetys korvataan enintään 1 viikolta edellyttäen, että kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään varustamossa.

Ansiomenetys korvataan työntekijän kokemuslisällä korotetun peruspalkan mukaan. Mikäli työntekijän palkkaukseen on sovittu kuuluvan muita kiinteitä lisiä, lasketaan ne mukaan ansionmenetykseen. Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata.

Kultakin kurssipäivältä maksetaan työehtosopimuksessa sovittu ateriakorvaus.

Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke tai näihin verrattavia etuuksia.

3. YHTEINEN KOULUTUS

Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

4. AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset ja koulutuksen tapahtuessa säännöllisenä työaikana ansionmene- tyksen.

Koulutuksen tapahtuessa työaikana korvataan säännöllisen työajan ansionmenetys työntekijän kokemuslisällä ja muilla kiinteinä lisinä korotetun peruspalkan mukaan. Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata.

Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon tai sopimuksen mukaan.

Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

5. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 7 ‌

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin ta- voitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistymi- nen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunni- teltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulu- tuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon ole- massa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yh- teistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esite- tään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työ- hallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisa- nomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisa- nomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsitte- lystä.

Suunniteltua koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henki- löstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomis- menettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien pal- velujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteu- tuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemus- taan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osal- listuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymis- ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus va- paaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjel- man tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja

työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enin- tään neljä kuukautta; sekä

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 00530 HELSINKI

xxx.xxx.xx

Suomen Matkustajalaivayhdistys

PL 140

00601 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Konepäällystöliitto ry

Xxxxxxxxx 0 A

00100 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Laivanpäällystöliitto ry

Hietalahdenranta 15 A 3

00180 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata