1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Budoseura Heiwa ry ja kotipaikka Tuusula. Yhdistyksestä voidaan käyttää nimilyhennettä Heiwa ry.
2§ Sääntöjen ja ohjesäännöstön kattavuus
Näitä sääntöjä sovelletaan yhdistyksen toiminnassa täydentämään sitä, mitä on Suomen yhdistyslaissa (503/1989) kirjoitettu. Niiltä kohdin kuin nämä säännöt ovat ristiriidassa Suomen lain kanssa, jätetään näissä säännöissä kirjoitettu huomiotta. Mikäli säännöissä havaitaan tulkinnanvaraisuutta, kutsutaan yhdistyksen kokous koolle tulkinnanvaraisten sääntökohtien korjaamiseksi yksiselitteisiksi.
Ohjesäännöstö on kokoelma toimintaa ohjaavia sääntöjä, joista on hallituksen kokouksissa päätetty. Ohjesäännöstöä tulee noudattaa hallituksen toiminnassa, ja niillä ohjataan istuvan ja tulevien hallitusten päätöksentekoa. Ohjesääntöjä ei voida kirjata ohjaamaan yhdistyksen toimintaa, vaan sitä varten on yhdistyksen sääntöjä muutettava taikka täydennettävä siten, kun on Suomen laissa määrätty. Hallitus päättää siitä, mitkä sen tekemistä päätöksistä tulee kirjata ohjesäännöstöön, ja kirjattaessa tulee ohjesäännön yhteyteen merkitä kokous, jossa asia on päätetty. Niiltä kohdin kuin ohjesäännöt ovat ristiriidassa yhdistyksen sääntöjen taikka Suomen lain kanssa, jätetään ohjesäännöissä kirjoitettu huomiotta.
3§ Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on sekä järjestää laaja-alaisesti opetusta itsepuolustustaidoissa niin fyysisen kuin henkisenkin osaamisen saralla, että opastaa jäseniään fyysisen kunnon kohentamisessa ja ylläpitämisessä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
a) järjestää harjoitustilaisuuksia
b) järjestää liikunnallisia seminaareja käytännön osaamisen vahvistamiseksi
c) järjestää koulutusseminaareja teoriaosaamisen vahvistamiseksi
d) hankkii ja ylläpitää opetuksessa tarvittavia välineitä
e) järjestää kilpailuja, tempauksia ja muita urheiluseurojen toiminnalle tyypillisiä tilaisuuksia
f) pyrkii toimimaan yhteistyössä sidosryhmien ja muiden liikuntaseurojen kanssa
Toiminta on voittoa tavoittelematonta; tulot ohjataan a) edellä mainitun tarkoituksen toteuttamisesta syntyvien kulujen kattamiseen, b) opettajina toimivien henkilöiden osaamisen kehittämisestä syntyvien kulujen kattamiseen, sekä c) yhdistyksen jäsenten hyväksi järjestettävien tapahtumien kustantamiseen. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa tarpeellisia kiinteistöjä ja arvopapereita, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
4§ Jäsenet
Yhdistyksen jäsenenä ei voi olla henkilöä, jolla on tuomioita taikka vireillä olevia oikeusprosesseja lapsiin kohdistuvista rikoksista.
a) Liittyminen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoitusperän ja säännöt.
Alle 15-vuotias luonnollinen henkilö voi liittyä yhdistyksen lapsijäseneksi vanhempansa tai huoltajansa hakemuksesta. Lapsen jäsenyyttä hakevan tulee jäsenhakemuksessa antaa sekä
omat tietonsa, että lapsen tiedot, ja hän hakee samalla itselleen yhdistyksen varsinaista jäsenyyttä voidakseen käyttää äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Lapsijäsenellä ei ole äänioikeutta. Lapsijäsenyys muuttuu automaattisesti ilman eri käsittelyä varsinaiseksi jäsenyydeksi hänen täyttäessään 15 vuoden iän.
Kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö. Jäsenhakemuksena toimii henkilötietolomake, joka täytettynä annetaan yhdistyksen toimihenkilölle tai hallituksen jäsenelle toimitettavaksi hallituksen seuraavaan kokoukseen. Xxxxxxxx käsittelee kokouksessaan kaikki riittävän hyvissä ajoin jätetyt jäsenhakemukset ja päättää hakijan jäsenyydestä.
Tieto myönteisistä päätöksistä julkaistaan yhdistyksen jäsenille rajatulla ilmoitustaululla ja/tai sähköpostitse tai siihen rinnastettavalla tavalla suoraan hakijalle. Hylkäämispäätös perusteluineen toimitetaan sähköpostitse tai siihen rinnastettavalla tavalla kirjallisesti vain hakijalle itselleen.
b) Äänioikeus
Yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta voivat käyttää vain varsinaiset ja kannatusjäsenet. Äänestyksessä on kannatusjäseneksi hyväksytyllä yhdistyksellä tai yhteisöllä koostaan riippumatta käytettävissään yksi ääni.
c) Eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, mikäli tämä jättää erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta; on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut; on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen mainetta; ei enää täytä Suomen laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, tai; käyttäytyy väkivaltaisesti tai erityisesti budo- hengen vastaisesti joko yhdistyksen toiminnassa tai sen ulkopuolella.
Ero astuu voimaan välittömästi erotetun jäsenen yhdistystä kohtaan jäljellä olevien velvollisuuksien tultua täytetyksi, tai hallituksen niin päättäessä, välittömästi päätöksenteon yhteydessä.
d) Maksut
Jäseniltä perittävästä liittymismaksusta, kannatusjäsenmaksuista ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää hallitus järjestäytymiskokouksessaan.
e) Jäsenrekisteri
Yhdistyksen hallitus huolehtii siitä, että jäsenistä pidetään jäsenluetteloa siten, kuin yhdistyslaki sitä vaatii. Rekisteriin ei kerätä jäsenistä sellaista tietoa, joka vaatii erillisen poliisiviranomaiselta haettavan henkilörekisterinpitolupaa.
5§ Hallitus ja toimihenkilöt
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus ja hallituksen apuna olevat toimihenkilöt. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 3 varsinaista jäsentä, sekä 2 varajäsentä. Mikäli hallituksen muodostamiseksi tässä kokoonpanossa ei yhdistyksen jäsenistä ole löydettävissä riittävästi vapaaehtoisia, on hallituksen muodostamiseksi kuitenkin nimettävä puheenjohtajan lisäksi vähintään 2 varsinaista jäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana ei voi toimia sellainen henkilö, joka toimii jonkin muun urheiluseuran hallituksessa, tai on muulla tähän rinnastettavalla tavalla katsottavissa
mahdollisten eturistiriitojen vuoksi jäävätyksi. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin valita hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi.
Toimihenkilöt nimittää hallitus siten, kun on jäljempänä sanottu.
Hallitus valitaan yhdistyksen syyskokouksessa ja sen toimikausi on seuraava kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin, sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan ja muut tarvitsemansa toimihenkilöt. Hallitus voi päätöksellään täydentää toimihenkilöitä toimikautensa kuluessa jäljellä olevan toimikautensa ajaksi.
Hallituksen muodostamisessa tulee yhdistyksen kokouksen huomioida jääviysasetelma opetuksesta vastaavien ja opetukseen osallistuvien kesken siten, että hallituksen äänivaltaisiksi jäseniksi valitsemisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään sellaista kokoonpanoa, jossa on mukana sekä opettajia, että oppilaita.
Rahastonhoitajaksi tulee valita henkilö, jolla ei ole eturistiriitoja puheenjohtajan kanssa. Tällaiseksi eturistiriidaksi voidaan katsoa esimerkiksi kuuluminen samaan perheeseen.
Toimihenkilöitä ovat vähintään päävalmentaja, tiedotusvastaava sekä tapahtumavastaava. Päävalmentajan tehtäviin kuuluu harjoituskausittaisen opetussuunnitelman laatiminen sekä valmentajien ja apuvalmentajien tukeminen heidän tehtävissään. Päävalmentaja vastaa myös harrastajien etenemistä kuvaavan vyöarvon korottamiseksi järjestettävien vyökokeiden tulevan järjestettäväksi riittävän taajaan. Tiedotusvastaavan tehtäviin kuuluu tiedottaminen jäsenistölle sekä esim. www-sivujen ylläpidosta vastaaminen. Tapahtumavastaavan tehtäviin kuuluu seminaarien ja harjoitusleirien lisäksi muiden yhdistyksen järjestettäväksi tulevien tempausten koordinointi.
Sama henkilö voidaan valita useamman toimihenkilön rooliin hallituksen niin päättäessä.
Hallituksen tulee huolehtia sille Suomen laissa asetetuista vastuista ja velvollisuuksista, sekä varmistaa yhdistyksen toiminnan täyttävän 3§:ssä kirjoitetut periaatteet.
6§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja erikseen. Hallitus voi päätöksellä antaa nimenkirjoitusoikeuden erikseen määräämälleen henkilölle.
7§ Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
Tilinkäyttöoikeus on puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla erikseen.
8§ Kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kutsuu koolle hallitus, joka myös päättää kokouksen ajan ja paikan. Hallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja xxx, hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtaja.
Kokouskutsu on annettava kirjallisena vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko postitetuilla kirjeillä tai siihen rinnastettavissa olevin menetelmin, kuten sähköpostitse.
Pikaista päätöstä varten hallitus voi kokoontua ”välittömästi” myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, yleensä matkapuhelimitse. Pikakokouksen on pyrittävä tavoittamaan parhaan kykynsä mukaan jokainen hallituksen varsinainen jäsen, ja siinä voidaan antaa päätös vain yhdessä välitöntä päätöstä tarvitsevassa asiassa. Pikakokouksessa tehdystä
päätöksestä on puheenjohtajan laadittava tallenne, josta ilmenee päätös ja pikakokoukseen osallistuneiden mielipiteet. Tallenne ja siihen liittyvä päätetty asia esitellään/käsitellään vielä kertaalleen hallituksen seuraavassa kokouksessa, jossa tehdään asiaankuuluvat pöytäkirjamerkinnät. Tallenne liitetään pöytäkirjaan liitteeksi.
9§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä tammi-helmikuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä elo-syyskuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli sitä vaaditaan niin kuin on Suomen laissa säädetty. Kokous on pidettävä viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on hallitukselle esitetty.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan kokouksen puheenjohtajan kanssa niin ennalta sopimalla osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla vain kokouksen aikana. Tunnistautuminen on hoidettava kokouksen puheenjohtajan hyväksymällä tavalla.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokoukselle virkailijat
a. puheenjohtaja
b. sihteeri
c. kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ei sihteeri)
d. kaksi ääntenlaskijaa
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta ja tilintarkastajien lausunto
6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
7) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8) Käsitellään muut kokouksessa esille tulleet asiat
9) Kokouksen päättäminen.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokoukselle virkailijat
a. puheenjohtaja
b. sihteeri
c. kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ei sihteeri)
d. kaksi ääntenlaskijaa
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) Esitetään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimikaudelle
6) Valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja
7) Hallituksen ja varajäsenten valinta seuraavalle toimikaudelle
8) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa.
9) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
10) Käsitellään muut kokouksessa esille tulleet asiat
11) Kokouksen päättäminen.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle, joka sisällyttää asian seuraavan järjestettävän kokouksen (kevät/syys/ylimääräinen) kokouskutsuun.
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
10 § Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä niin vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuosineljänneksessä. Hallituksen kokoukseen kutsutaan hallituksen varsinaiset jäsenet, varajäsenet, sekä hallituksen yhdistykselle valitsemat toimihenkilöt.
Toimihenkilöt eivät kuitenkaan ole kokouksessa ääni- eivätkä puhevaltaisia. Toimihenkilöt kutsutaan paikalle tiedonkulun eheyden varmistamiseksi, sekä mielipiteeltään kuultavaksi auttamaan hallitusta muodostamaan paremmin yhdistyksen tarkoitusta palvelevia päätöksiä.
Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tunnistautuminen on hoidettava kokouksen puheenjohtajan hyväksymällä tavalla.
Hallitus on kokouksessaan päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on lukumäärällisesti vähintään puolet hallituksen varsinaisten jäsenten määrästä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastaja ja kaksi ääntenlaskijaa
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
6) Käsitellään muut kokouksessa esille tulleet asiat
7) Kokouksen päättäminen.
Kokouksen pöytäkirjan tarkastajana ja ääntenlaskijana voi toimia sama henkilö. Sihteeri ei kuitenkaan voi toimia pöytäkirjan tarkastajana, eikä puheenjohtaja ääntenlaskijana.
11 § Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Samoin toimitaan yhdistyksen tullessa lakkautetuksi.