Yrittäjän sopimusoikeus
Yrittäjän sopimusoikeus
Xxxxx Xxxxxxx
Sisällys
1.1 Sopimusten merkitys ja ajankohtaisuus yrittäjälle 1
1.1.1 Kuluttajakauppa on eri asia 1
1.1.2 Kun ei kaikki menekään sovitusti 2
2.3 Yrittäjän sopimusten tehtävä 4
3.1 Sitovan sopimuksen syntyminen 6
3.2.2 Oikeustoimilain mukainen sopimuksen syntyminen 7
3.2.3 Yksinkertaisesti ja nopeasti: sitovan sopimuksen syntyminen 7
3.2.4 Erilaisia sopimustilanteita 8
3.2.5 Tarjouksen ja vastauksen voimassaolosta 9
3.2.6 Sähköposti tarjouksen lähettämisessä 9
3.2.7 Suullisen tarjouksen ja vastauksen erityispiirre 10
3.2.8 Onko tarjouksen peruuttaminen mahdollista? 10
3.2.9 Myöhästynyt vastaus tarjoukseen 10
3.3 Määrämuotoiset sopimukset 11
3.4 Huutokauppa ja sopimuspakko 11
3.5 Yrittäjän sopimusneuvottelut 11
4 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA TULKINTA 13
4.2 Sopimusten tulkinta – osapuolten tahtotila 13
1 JOHDANTO
1.1 Sopimusten merkitys ja ajankohtaisuus yrittäjälle
Sopimukset ja sopimusoikeus1 on varmasti yleisin ja tärkein oikeudenala jokaisen yrittäjän käytännön työssä. Sopimukset lisääntyvät ja mutkistuvat jatkuvasti. On erittäin tärkeää, että yrittäjä hallitsee sopimusoikeudelliset periaatteet: milloin ja miten hän sitoutuu sopi- mukseen (vastoin yleistä luuloa sopimus syntyy ja on pätevä myös sanallisesti, tai vaikka- pa lyhyellä vastauksella sähköpostitarjoukseen), millaista suojaa oikeudellisesti on tarjolla yrittäjälle ja yrittäjän vastapuolelle, ja milloin sopimus on pätemätön. Sopimusoikeuden ehkäpä tärkeimmän pääperiaatteen mukaan sopimukset ovat lähtökohtaisesti päteviä ja täten sitovia. Siksi sopimusoikeus kuuluu jokaisen jo yrittävän yrittäjän ja tulevaisuuden yrittäjän perusopintoihin.
Yrittäjän aika on kortilla. Vaikka tämän oppaan huolellinen tutkiminen voi säästää yrittä- jältä myöhemmin merkittävissä määrin aikaa, vaivaa ja rahaa, voit silti toki lukea vain yti- men tästä oppaasta, siirtymällä kohtaan 3.2 Xxxxxxx ja vastaus. Tässä kappaleessa selite- tään sopimuksen yleisin syntytapa, tarjouksen ja vastauksen vuoropuheluna. Tarjoaja sitou- tuu tarjoukseensa ja vastaaja tarjouksen hyväksymiseen. On tärkeää ymmärtää, miten no- peasti sopimukseen tulee sidotuksi, joskus lähes huomaamatta. Tässä oppaassa emme kä- sittele sopimuksen keskeistä sisältöä. Siitä on saatavilla oma oppaansa, jonka avulla on mahdollista laatia järkeväsisältöisiä sopimuksia. Suosittelen kuitenkin ainakin lyhyttä jut- tutuokiota lakimiehen kanssa. Sopimuksen läpikäynti ennen siihen sitoutumista voi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tiliportaan tilitoimistoasiakkaille kevyiden sopimusten läpikäynti kuuluu peruspalveluun ja on useimmiten ilmaista. Vaikka sopimusta jouduttaisi muokkaamaan enemmänkin, asiasta selvinnee joka tapauksessa edullisesti, etenkin kun asiaa tarkastelee puutteellisten sopimusten aiheuttamien tapahtumaskenaarioiden kautta.
1.1.1 Kuluttajakauppa on eri asia
Usein yrittäjät myyvät tuotteita myös loppukuluttajille. Tällöin yrittäjän on tärkeää keskit- tyä myös siihen, millaista heikomman suojaa kansallinen oikeusjärjestyksemme antaa.
1 Sopimusoikeus on velvoiteoikeuteen kuuluva oikeuden ala, joka käsittelee sopimuksia. Sopimusoikeuden sisältöä ovat mm. sopimusosapuolten oikeustoimikelpoisuus ja oikeuskelpoisuus, sopimusten syntyminen, niiden tulkinta ja sopimusrikkomukset.
Varsinaiseen kuluttajansuojaan2 ei kuitenkaan tässä oppaassa mennä. Tässä oppaassa käsi- tellään nimenomaisesti sopimustilanteita, joissa osapuolet ovat lähtökohtaisesti tasavertai- sia – eli kahden yrittäjän tai yrityksen välisiä oikeustoimia. Kauppalaissa (355/1987, KL) säädetään ostajan ja myyjän irtaimen omaisuuden kaupasta. Xxxxxxxxxxxx on sääntelyä myös sopimuksen syntymisestä ja sopimusrikkomuksista. Tässä oppaassa ei lähtökohtai- sesti käsitellä kauppalakia, vaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ja sopimusoikeu- den yleisten oppien muuta sisältöä. Yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet pätevät kaik- kiin sopimuksiin, myös niihin, joita kauppalaki ei koske. Xxxxxxxxxx on kuitenkin säänte- lyä, joka on kiinteässä yhteydessä monen yrittäjän työhön ja siten perussääntelyä jonka sisältö kannattaa ottaa haltuun.
1.1.2 Kun ei kaikki menekään sovitusti
Sopimukseen ei yleensä juuri kiinnitetä huomiota, kunnes törmätään sopimusrikkomuk- seen. Sopimusrikkomus tarkoittaa, että osapuoli on jättänyt täyttämättä jonkun osan sopi- muksessa määritellyistä ehdoista. Syitä rikkomukselle voi olla monia. Jos tukkukauppias ei toimita tilattuja tuotteita vähittäismyyjälle, voi kyseessä olla sopimusrikkomus. Tavarassa voi olla virhe, joka poikkeaa sovitusta, tai ostaja voi jättää laskun maksamatta. Sopimus- rikkomus voi tapahtua tahallisesti tai vahinkoperusteisesti. Sopimusrikkomuksista on voitu määrätä joitain seuraamuksia sopimuksessa. Vaikka sopimuksessa ei olisi varsinaista so- pimusrikkomuslauseketta, tulee sopimuksen rikkominen jollain tavalla osapuolten käsitel- täväksi.
Xxxx oma asiansa on, että sopimusrikkomus ei välttämättä ole yksimielinen. Yksi syy sii- hen, että sopimukset ovat pitkiä ja monimutkaisia on juuri niiden tulkinta. Kaikkeen oi- keudelliseen tekstiin liittyy erilaisia tulkinnallisia mahdollisuuksia. On mahdollista tulkita yhtä ja samaa sopimuslauseketta päinvastaisilla tavoilla, ja molemmat tulkinnat kuulosta- vat ainakin nopeasti järkeenkäyviltä. Siksi on hyvä harkita perusteellisesti sopimuslausek- keiden muotoa ja erityisesti sitä, mitä sopimuksella on haluttu saada aikaiseksi. Kun osa- puolten tahto kirjoitetaan riittävän selvästi sopimukseen, virhetulkinnat ja riitatilanteet vä- henevät. Sopimuksen laatimiseen ja sen hyväksymiseen kannattaa siis todella käyttää aikaa. Nopeasti, ilman ammattilaista hutaistu sopimus voi tulla kalliiksi.
2 Kuluttajansuojalaki (38/1978, KSL)
2 YRITTÄJÄ JA SOPIMUS
2.1 Mikä on sopimus
Yritystoiminta, kuten kaikki liiketaloudellinen toiminta perustuu vahvasti sopimuksiin. Sopimusten kanssa ollaan tekemisissä päivittäin. Sopimukset voivat olla kahden yksityis- henkilön välisiä, tai vaikka kansainvälisten konsernien välisiä sopimuksia. Ne voivat olla yksittäisiä, kertakäyttöisiä, monenvälisiä, toistuvia, taloudelliselta arvoltaan vähäisiä tai jättimäisiä. Sopimusoikeudelliset perusteet ovat kuitenkin pitkälti samanlaiset kaikkien sopimusten osalta. Joissain sopimustyypeissä on omaa, sopimuskohtaista sääntelyä, mutta perusperiaatteet ovat yksinkertaiset ja ne pätevät lähes aina. Nämä sopimusoikeudelliset perusperiaatteet tulee jokaisen yrittäjän hallita.
2.2 Yrittäjän sopimukset
Jokainen yrittäjä työskentelee useiden sopimusten ristiaallokossa. Sopimuksia ei yleensä edes muisteta, eikä niihin juuri kiinnitetä huomiota, ennen kuin ongelmia ilmenee. Lienee mahdollista todeta, että jokainen yrittäjä törmää sopimuksiin liittyviin ongelmiin jossain vaiheessa yrittäjän työssä. Yrityksen rahoitus on sopimusperusteista, kuten myös raaka- aineiden tai jälleenmyyntituotteiden sisään ostaminen. Tuotteiden myynti on usein sopi- musmyyntiä, työntekijöiden kanssa on tehty työsopimus ja vakuutusyhtiön kanssa sovitaan vakuutuksista. Tuotantokoneista tai muusta kalustosta tehdään osto-, tai vuokrasopimus toimittajan kanssa.
On huomattava, että sopimuksia on joka puolella. Myös tilanteissa, joita ei välttämättä omaksuta sopimusperusteisiksi. Kun yrittäjä matkustaa junalla tai taksilla asiakastapaami- seen, syntyy sopimus VR:n ja matkustajan, tai taksiyrittäjän ja matkustajan välille. Sopi- mus syntyy myös, kun yrittäjä käy lounaalla, tai ostaa lähikaupasta lounastarvikkeita toi- mistolle.
Vaikka sopimus voi syntyä muutenkin, kuin tarjouksen ja vastauksen myötä, määritellään sopimus usein oikeustoimilain (228/1929, OikTL) mukaisen sopimuksen syntytavan kautta. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, eli oikeustoimilaki sisältää kaksi erillistä oikeustoimea: tarjouksen ja vastauksen. Yrittäjän käytännön työn osalta on ensiarvoista ymmärtää tämä niin sanottu tarjous-vastaus -mekanismi, joka synnyttää sitovan sopimuk-
sen. Sopimus koskee aina kahta tai useampaa osapuolta. Sopimuksella syntyy sopimuksen sisällön määrittelemä oikeussuhde osapuolten välille. Näin sopimus synnyttää velvoitteet osapuolelle tai osapuolille. Esimerkiksi työsopimuksessa työntekijälle syntyy velvollisuus tehdä työtä ja työnantajalle muodostuu velvollisuus maksaa työstä palkkaa. Yksipuolisesti velvoittava sopimus voi olla esimerkiksi takaus.
2.3 Yrittäjän sopimusten tehtävä
Yrittäjä sopii yhteistyökumppaniensa kanssa kanssakäymisen säännöistä sopimuksella. Sopimuksen osapuolet päättävät yhdessä sopimuksen sisällöstä. Sopimuksella voidaan luoda, muuttaa tai purkaa oikeuksia ja velvoitteita. Lähtökohtaisesti osapuolet ovat tasaver- taisia sopimuskumppaneita, ja sitoutuvat sopimukseen vapaaehtoisesti. Todellisuudessa kuitenkin toinen osapuoli laatii usein sopimusehdot. Samoja ehtoja voidaan käyttää usei- den yhteistyökumppaneiden kanssa. Vaikka tällaisessa tapauksessa sopimusosapuolet eivät enää näyttäydy tasavertaisina osapuolina, on aina muistettava sopimusoikeuden ehkäpä tärkein periaate: ”sopimukset pidetään”. Sopijapuolen tulee siis aina harkita tarkasti, sitou- tuuko hän sopimukseen vai ei.
Lähtökohtaisesti sopimusteitse voidaan sopia mistä tahansa. Sopimus kuitenkin voi olla pätemätön, tai muulla tavoin tehoton. Esimerkiksi lain tai hyvien tapojen vastaisuus sopi- muksen sisältönä muodostaa pätemättömyysperusteen, kun sopimus velvoittaa osapuolen lainvastaiseen toimintaan. Myös sellainen oikeustoimi3, jossa sopivana osapuolena on ollut vajaavaltainen henkilö (esimerkiksi alaikäinen tai muistisairas vanhus), niin sanottu vale- oikeustoimi4, tai molempien osapuolten pilana luotu sopimus on pätemätön.
Sopimukset ovat osana oikeusjärjestystämme ja kuuluvat sopimusoikeuteen. Sopimusoi- keus muodostuu osin niin sanotuista yleisistä opeista, muun muassa tärkeistä periaatteista, osin sopimusoikeus on lain muodossa säänneltyä. Periaatteet ovat jokseenkin joustavia, ne tarkentavat varsinaista sääntelyä ja sen tulkintaa. Jotkut periaatteet löytyvät myös laista. Tärkeimmät sopimusoikeudelliset periaatteet ovat sopimusvapaus ja sopimuksen sitovuus.
3 Oikeustoimia ovat kaikenlaiset tahdonilmaisut (oikeustoimen täyttyminen edellyttää siten tahtoa, sekä tah- donilmaisua), joilla voidaan perustaa, muuttaa tai kumota uusi, tai aiempi oikeustoimi. Yrittäjälle yleisin oikeustoimi lienee kauppa. Myös sopimuksen muuttaminen, tai vaikka kauppatavaran vaihto toiseen ovat omia oikeustoimiaan. Oikeustoimi voi olla kahden, tai useamman osapuolen välinen. Sopimus on tyypillises- ti kahdenväline oikeustoimi, mutta siinäkin voi olla enemmän, kuin kaksi osapuolta.
4 Valeoikeustoimi on sellainen oikeustoimi, jonka sisältö ei kuvasta tekijänsä tahtoa.
Lyhyesti tämä tarkoittaa, että osapuolet voivat vapaasti määrätä sopimuksen sisällöstä ja sopimuksen muodosta. Sopimuksen sitovuus tarkoittaa, että sopimukset on pidettävä. Li- säksi sopimusoikeus suojaa osapuolen vilpitöntä mieltä ja heikompaa osapuolta. Siten, vaikka osapuolet lähtökohtaisesti ovat sopimuksen osalta tasavertaisia, suojataan esimer- kiksi kuluttajaa jo juridisin perustein.
Sopimusoikeuteen vahvasti liittyvässä oikeustoimilaissa myös nimenomaisesti on säädetty, että vastapuolen hyväksikäyttäminen ei johda sitovaan sopimukseen. Näin esimerkiksi toisen osapuolen riippuvaista asemaa tai muuta hätää ei voi käyttää hyväkseen sopimuksen muodossa. Vilpittömän mielen suoja tarkoittaa lyhyesti, että osapuoli ei ole tiennyt, eikä hänen olisi tullutkaan tietää jostain asiasta. Tämä ei kuitenkaan anna suojaa esimerkiksi kiinteistökaupassa, jos ostaja on laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa. Yleisestikin, osa- puolten tulee ottaa selvää asioista ja jokaisen velvollisuus on tuntea laki. ”En tiennyt” on siten lähtökohtaisesti kestämätön peruste suojalle. Sopimusoikeudellinen kohtuusperiaate tarkoittaa, että sopimus sitoo vain jos se on kohtuullinen. Kohtuuttomia sopimusehtoja sovitellaan jo lain perusteella, tai ne voidaan kokonaan jättää huomioimatta. Sopimuksiin liittyvä lojaliteettiperiaate taas tarkoittaa, että osapuolen on huomioitava myös vastapuolen etu. Erityisen tärkeä lojaliteettiperiaate on esimerkiksi asiantuntijasopimuksissa. Voidaan ajatella, että asiantuntijapalveluita myyvällä osapuolella on korostuneen huolellisuusvel- vollisuuden ohessa korostunut lojaliteettivelvoite. Jos toisen osapuolen tieto-, tai osaamis- taso on selvästi korkeampi kuin toisen, ei tätä voida käyttää sopimattomalla tavalla hyväksi sopimuksessa heikompaa osapuolta vastaan. Lojaliteettiperiaate täsmentyy aina jokaisessa tapauksessa omalla tavallaan. Asiantuntijapalveluita ostettaessa tai myytäessä tulee siis aina muistaa, että ostajalla on oikeus odottaa sopimuskumppaniltaan ehdotonta lojaliteetti- velvollisuutta, jossa palveluntarjoaja huolehtii toimeksiantajansa oikeuksista korostetusti ja laaja-alaisesti, jolloin varsinaisia asiantuntijan sopimuksellisia velvoitteita on tulkittava laajasti toimeksiantajan hyväksi.
3 MITEN SOPIMUS SYNTYY?
3.1 Sitovan sopimuksen syntyminen
Sopimusoikeus rakentuu sopimusten sitovuuden ympärille. Sopimusten sitovuus on koko sopimusoikeuden läpileikkaava periaate, joka ohjaa vahvasti erilaisten toteutuneiden oi- keustoimien tulkintaa. Sopimusten sitovuus on syytä ymmärtää ja muistaa päivittäisessä liiketoiminnassa. Sopimusten purkaminen on lähtökohtaisesti aina vaikeaa. Sopimuksen purkaminen nähdään viimeisenä vaihtoehtona, jota ennen sopimuksen ylläpitäminen ja sopimusehtojen täyttäminen käsitellään kaikilta osin. Yrittäjän tulee siis sekä tietää, mil- loin hän ja yhteistyökumppaninsa ovat sidottuja sopimukseen, kuin se, että sitovuus on vahva. Sopimuksen täyttämistä vaativa osapuoli on lähtökohtaisesti useimmiten vahvalla perustalla.
3.2 Tarjous ja vastaus
Aiemmin, kappaleessa 2.2 viittasin lyhyesti oikeustoimilain tarjous-vastaus -sääntelyyn. Sopimuksen tekemistä koskeva perusta löytyy oikeustoimilaista, vaikkakin laki lähtökoh- taisesti koskee vain varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Lain ensimmäisen luvun sään- nökset muodostavat kuitenkin periaatteet, joita on pidettävä sopimuksen tekemisen perus- periaatteina kaikilla aloilla.5
Ennen kuin pääsemme tarjoukseen ja vastaukseen, on todettava, että yritystoiminnassa tarjousta usein edeltää tarjouspyyntö. Tarjouspyynnön lähettäjä ei ole velvoitettu tai sidottu tarjouspyyntöönsä, ellei tarjousta pyytävä nimenomaisesti ole sitoutunut hyväksymään parasta tarjousta.6 Tämä sitomattomuus tarkoittaa, että tarjouspyynnön lähettäjä ei ole vel-
5 Oikeustoimilain ensimmäisen luvun 1.1 §:n sisältö on seuraava: ”Xxxxxxx sopimuksen tekemisestä ja sellai- seen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä lu- vussa säädetään.” Pykälän toinen momentti jatkaa: ” Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimusosapuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.” (OikTL 1:1.2)
6 Tarjouspyynnön lähettävä voi olla sidottu tarjouspyyntöönsä myös jos hän ilmoittaa noudattavansa parhaan tarjouksen hyväksymisen sisältämiä tarjouskilpailusääntöjä. Voit lukea konkreettisesti korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1999:48.
voitettu hankkimaan tarjouspyynnön sisältöä toimittajalta, joka tarjouspyyntöön vastaa.7 Tarjouspyynnön vastaanottajan ei myöskään tarvitse vastata tarjouspyyntöön.
3.2.2 Oikeustoimilain mukainen sopimuksen syntyminen
Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta myönteisestä vas- tauksesta. Tällöin sopimuksen sisältö määräytyy tarjouksen perusteella. Käytännön liike- elämässä tämä tarkoittaa sitä, että tarjous on valmisteltava huolella. Tarjous voidaan kui- tenkin laatia vapaamuotoisena, eli vaikkapa sähköpostitse tai puhelimessa. Tekotavasta riippumatta sopimusten oikeusvaikutukset ovat samanlaiset. Myös vastaus tarjoukseen on vapaamuotoinen. Kirjalliseen tarjoukseen voidaan vastata suullisesti, ellei vastaustapaa nimenomaisesti ole tarjouksessa rajattu. Yrittäjä sitoutuu täyttämään tarjouksensa, jos vat- sapuoli sen hyväksyy. Tämän jälkeen ei tarjoaja enää lähtökohtaisesti voi muuttaa tarjouk- sen ehtoja, vaan sopimus on täytettävä annetun tarjouksen sisällön mukaisena.
Tarjous-vastaus -mekaniikkaa voidaan tulkita laajasti. Joskus oikeustieteessä on pohdittu sitä, että kun raitiovaunu pysähtyy pysäkille, se tarjoaa kyytiä matkustajille. Nousemalla kulkuvälineeseen, matkustaja hyväksyy raitiovaunun tekemän tarjouksen. Tämän jälkeen myös matkustaja on sidottu tarjouksen ehtoihin. Raitiovaunun kohdalla matkustaja lienee sitoutunut ainakin maksamaan kyydin hinnan, ja matkustamaan niiden ehtojen mukaisesti, joita liikennöitsijä matkustajilta edellyttää.
3.2.3 Yksinkertaisesti ja nopeasti: sitovan sopimuksen syntyminen
Jos yrittäjä (tai yksityishenkilö) ilmoittaa tai markkinoi esimerkiksi myyntipalstalla, tai sosiaalisessa mediassa tavaraa X hintaan Y, on tarjoajan oltava valmis tavarasta X luopu- maan hintaan Y.8 Se, joka hyväksyy tarjouksen, eli ilmoittaa tavaran tarjoajalle maksavan- sa tavarasta X pyydetyn Y euroa, saa ostaa – tai itse asiassa on sidottu hyväksymisen jäl-
7 Tarjouspyyntö voi olla merkityksellinen myöhemmin, esimerkiksi tulkintaerimielisyystilanteessa. Se kan- nattaa siten aina säilyttää, ja sen muotoiluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kun sopimusta tulkitaan myöhemmin, saattaa olla mahdollista osoittaa sopimuslähtökohta ja sopimuksen tarkoitus tarjouspyynnön avulla. Jos kuitenkin varsinaisen tarjouksen sisältö poikkeaa selvästi tarjouspyynnöstä, on tarjouksen sisältö ensisijainen tulkintalähde.
8 Täydellinen moka ei kuitenkaan ole sitova. Jos autokauppiaalta lipsahtaa pilkku väärään kohtaan hinnassa, ei autosta tarvitse luopua 1000 eurolla 10 000 euron sijaan, vaikka ilmoitusta olisi markkinoitu julkisesti. Tällöin tarkasteltavaksi tulee, olisiko ostajan tullut ymmärtää, että kyseessä on virhe. Eli pilkkuvirhe, joka aiheuttaa 10 euron hintavirheen, lienee käännettävissä ostajan hyväksi, mutta (kymmenien) tuhansien eurojen virhe lienee useimmiten kohtuuton myyjän kannalta. Pätevä kauppias kerää pisteet kotiin ja hyvittää virheen- sä asiakkaalle jollain toisella tavalla, ja jättää jälkeensä tyytyväisen asiakkaan.
keen ostamaan tavaran X hinnalla Y. Näin toteutuu sopimusoikeudellinen pääperiaate: sopimukset on pidettävä.
3.2.4 Erilaisia sopimustilanteita
Tarjous-vastaus -tekniikka kulkee mukanamme joka päivä. Yrittäjä voi ajatella myös so- pimusriitatilannetta jonkun yhteistyökumppaninsa kanssa. Jos yrittäjällä on sopimus tava- rantoimittajan kanssa tavaroiden toimittamisesta tiettynä päivänä, mutta tavara ei saavu perille, päädytään helposti sopimusrikkomustilanteeseen. Tällöin on käsiteltävä, millä ta- voin asia ratkaistaan. Mitä on sovittu, mikä on alalla tapana, ja saako sääntelystä kättä pi- dempää asian ratkaisemiseksi. Yhteistoiminnan jatkamiseksi ja asian edistämiseksi ripeästi tavarantoimittaja ottanee yhteyttä vahingon kärsineeseen asiakkaaseen ja tarjonnee jotain hyvitystä virheestään. Tavarantoimittaja voi ottaa yhteyttä yrittäjään ja sanoa antavansa tilauksesta 20 %:n alennuksen myöhästymisen vuoksi. Tässä vaiheessa yrittäjän tulee har- kita asiaa, hyväksyäkö tarjous- Jos yrittäjä vastaa yksinkertaisesti: ”OK”, tai ”tämä käy”, on lähtökohtaisesti syntynyt uusi sopimus, joka mitätöi alkuperäisen sopimuksen vaikutuk- sen. Yrittäjä ei tämän jälkeen voi vaatia muuta, tai lisää korvausta tavaran myöhästymises- tä.
Oikeudellisissa erimielisyyksissä pyritään lähtökohtaisesti aina sovintoon ennen asian kä- sittelyä oikeusteitse. Tämä on tärkeää niin korkean kuluriskin, viivästyksien välttämisen, kuin yhteistoiminnan jatkumisenkin kannalta. Asian sovittelussa voidaan antaa tarjouksia puolin ja toisin. Kun tarjoukseen vastataan vastatarjouksella, se lähtökohtaisesti tarkoit- taa: ”En hyväksy tarjoustasi, mutta tarjoan sinulle tätä sen sijaan.” Xxx vastatarjous sulkee alkuperäisen tarjouksen, jonka jälkeen alkuperäinen tarjoaja ei ole enää sidottu siihen, mitä on ensin tarjonnut. Xxxxxxxxxxxxxxx tekijä taas on sidottu omaan vastatarjoukseensa, jos vastapuoli sen hyväksyy.9
Allekirjoittanut on ollut itse yrittäjänä tilanteessa, jossa oma näkemykseni oli, että vasta- puoli rikkoi räikeästi sopimustamme. Sovintoa tavoitellessamme tein useita, vastapuolelle hyvin edullisia sovintotarjouksia, jotka vastapuoli hylkäsi. Hylkääminen tapahtui silloin,
9 Tässä kohdassa ei viitata varsinaiseen sovintomenettelyyn, jossa voidaan keskustella vaihtoehdoista avoi- mesti, ilman että jokainen ääneen sanottu ajatus muodostaisi välittömästi sitovan tarjouksen, tai tarjouksen hyväksymisen. Ilman lakimiehiä hoidettujen (sovinto)tarjousten antamisessa ja hyväksymisessä yrittäjän tulee olla erityisen tarkka. Vastapuoli voi olla sitä mieltä, että sovintotarjous on annettu sitovana, ja tämä on pidettävä lähtökohtana.
kun vastapuoli sanoi: ”… niin no, ehkä tämä käy, mutta…”. Kun vastapuoli ei hyväksynyt tarjoustani sellaisena kun olin sen antanut, sulkeutui antamani tarjous, enkä ollut siihen sen jälkeen enää sidottu. Valitettavasti vastapuoli ei tätä asiaa ymmärtänyt. Vastapuoli väitti yhä käräjäoikeuden valmisteluistunnossa, että asiasta on jo sovittu. Sopimus ei siis synny, jos ei siihen vastata myönteisesti. Xxxxxxxxxx tekijä ei ole sidottu joskus, mahdolli- sesti riitatilanteessa, esimerkiksi vuosia sitten antamaansa tarjoukseen, kun se on toisen osapuolen osalta alun perin hylätty. Sopimuksen osapuoli ei siis saa takaisin tilannetta, vaihtaakseen mielipidettään myöhemmin. Sovintoehdotuksesta kieltäytyminen on sovinto- ehdotuksen hylkääminen, lopullisesti. Toki vastapuoli voi antaa saman sovintoehdotuksen itse myöhemmin, alkuperäinen sovittelija ei kuitenkaan enää ole sidottu haluunsa sopia asia tavalla, jota on ehdottanut joskus aiemmin. Tästä on hyvä ottaa niskalenkki sillä, että hoitaa asiat kirjallisesti. Mikäli jotain sovitaan puhelimessa, on se syytä vahvistaa sähkö- postitse puhelun jälkeen. Vaikka suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen, on suul- lisen sopimuksen syntymisen toteen näyttäminen haasteellista.
3.2.5 Tarjouksen ja vastauksen voimassaolosta
Tarjouksen ja vastauksen voimassaolosta voidaan todeta, että tarjouksen tekijän kannattaa rajata tarjouksen voimassaolo määräajalla. Tällöin asia ei ole epäselvä kenellekään. Jos tarjouksessa ei eritellä määräaikaa, on tarjouksen vastaajan annettava tarjouksen hyväksyn- tä ”kohtuullisessa ajassa”. Tämä voidaan nähdä kohtuullisena miettimisaikana, joka ta- pauksesta riippuen voi olla tulkittavissa monella tavalla. Lähtökohtaisesti voitaneen ajatel- la, että mitä suuremmasta rahamäärästä tarjouksessa on kyse, sitä pidempi harkinta-aika on kohtuullinen. Joka tapauksessa puhuttaneen päivistä, viikoista, maksimissaan kuukaudesta
– isommankaan tarjouksen kohdalla. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä vaikeampi on arvi- oida, onko tarjous yhä voimassa niin tarjoajan, kuin vastaajankaan mielestä. Tulkinnan vara kannattaa jättää tarjouksesta pois ja rajata tarjouksen voimassaolo esimerkiksi kahteen viikkoon, tai tiettyyn määräpäivään. Tämä on perusteltua myös liiketaloudellisesti. Pieni paine tarjouksen hyväksymiselle pitää asian vastapuolen mielessä.
3.2.6 Sähköposti tarjouksen lähettämisessä
Nykyaikainen liiketoiminta on usein sidoksissa sähköpostin välityksellä tapahtuvaan kommunikointiin. Lähetettäessä tarjous sähköpostitse, voi lähettäjän olla tarpeellista pyy- tää vastaanottajalta esimerkiksi kuittaus saapuneesta tarjouksesta. Tällä estetään tilanteet,
joissa toinen osapuoli voisi muuttaa, tai väittää toisen osapuolen muuttaneen alkuperäisen tarjouksen sisältöä.
3.2.7 Suullisen tarjouksen ja vastauksen erityispiirre
Suullisesta tarjouksesta mainittakoon, että ellei tarjouksen saajalle ole annettu harkinta- aikaa vastaukseen, tulee suulliseen tarjoukseen antaa heti vastaus. Jos vastaaja ei kysyttä- essä ilmoita, että hän hyväksyy tarjouksen, tarjouksen katsotaan raukeavan.10 Jos siis saat tarjouksen suullisesti, etkä halua vastata heti, pyydä tarjoukselle miettimisaikaa. Selkeintä on pyytää tarjous sähköpostiin ja vastata siihen.
3.2.8 Onko tarjouksen peruuttaminen mahdollista?
Joskus tarjous tai sen hyväksyminen on vielä mahdollista peruuttaa. Tarjous voidaan pe- ruuttaa siihen asti, kun tarjouksen vastaanottaja on saanut tiedon tarjouksesta.11 Ratkaise- vaa on peruutuksen saapumishetki, eli se että tarjouksen peruutus on saapunut tarjouksen saajalle ennen kuin hän on saanut tiedon tarjouksen sisällöstä.12 On kuitenkin huomattava, että molemmin puolin velvoittavien liike-elämän sopimusten osalta peruuttamismahdolli- suus on suppeampi kuin liike-elämän ulkopuolella.
3.2.9 Myöhästynyt vastaus tarjoukseen
Hyväksyvä vastaus tarjoukseen synnyttää sopimuksen. Hyväksyvän tarjouksen on saavut- tava tarjoajalle tarjouksen voimassaolon aikana. Hyväksyvän vastauksen myöhästyminen vapauttaa tarjoajan tarjoussidonnaisuudesta. Sopimusta ei siis synny. Myöhästynyt vastaus on uusi, vastaajan tekemä tarjous.13 Tällöin alkuperäisen tarjouksen tekijällä on mahdolli- suus hyväksyä alkuperäisen vastaajan tarjous, jolloin sopimus syntyy alkuperäisen tarjouk- sentekijän hyväksymisen myötä. Jos vastaus tarjoukseen siis myöhästyy, vaihtuu osapuol- ten asema. Alkuperäisestä tarjoajasta tulee vastaaja ja alkuperäisestä vastaajasta tarjoaja.14
10 OikTL 8 §
11 Oikeustoimilain mukaan peruuttaminen on mahdollista, kunnes tarjouksen saaja on ottanut tarjouksesta selon (OikTL 7 §).
12 Tiettyjen erityisten asianhaarojen vallitessa tahdonilmaisu on mahdollista peruuttaa selonoton jälkeenkin (OikTL 39 §).
13 OikTL 4.1 §)
14 Myöhästyneen vastauksen katsominen uudeksi tarjoukseksi ei ole sovellettavissa täysin poikkeuksetta (OikTL 4.2 §).
3.3 Määrämuotoiset sopimukset
Muotovapaus15 on tärkeä sopimusoikeudellinen lähtökohta. Jotkut sopimukset on kuitenkin tehtävä määrämuotoisina. Muotomääräys perustuu yleensä lainsäädäntöön. Esimerkiksi kiinteistön kaupan tai testamentin pätevyys edellyttävät tiettyä kirjallista muotoa. Sopi- musvapauden periaatteen16 mukaan muotomääräys voi kuitenkin perustua myös osapuolten sopimukseen. Oikeustoimilain ensimmäisen luvun 1.2 §:n mukaan oikeustoimilain sopi- muksen tekoa koskeva sääntely ei koske määrämuotoisia sopimuksia. Niistä on säädetty muualla laissa. Kyseinen momentti huomauttaa yksinkertaistetusti myös, että sopimuksen osapuolet voivat vapaasti sopia myös toisin, jolloin varsinaiset sopimusehdot ovat ensisi- jassa sovellettavia.
3.4 Huutokauppa ja sopimuspakko
Huutokauppatilanteet koskevat joitain yrittäjiä. Mainittakoon, että oikeustoimilain 9 §:ssä on säännöksiä huutokaupassa tehtyjen tarjousten sitovuudesta. Pykälän sisältönä on, että huutokaupassa tehty tarjous sitoo tarjouksen tekijää huutokaupan päättymiseen asti sen esineen kohdalla, jota huuto on koskenut. Xxxxxxxxxx tarjouksen tehneen tulee saada heti tietää, onko hänen tarjouksensa hyväksytty. Korkeampi huuto ei automaattisesti vapauta edellistä huutajaa tarjouksen sitovuudesta, koska myyjällä on harkintavaltaa.
Sopimuspakko on poikkeus sopimusvapauden periaatteeseen. Sopimuspakko kohdistuu lähinnä monopolityyppisiin tilanteisiin, tai julkisoikeudelliseen asemaan. Esimerkiksi ap- teekki ei voi yleensä kieltäytyä tekemästä lääkkeiden toimitussopimusta, tai Posti kieltäy- tyä kuljettamasta pakettia.
3.5 Yrittäjän sopimusneuvottelut
Yrittäjän sopimustilannetta edeltää useimmiten sopimusneuvottelu. Oikeustoimilain tar- jousta ja vastausta koskeva sääntely ei aina sovellu sopimusneuvottelujen aikana erilaisista ehdotuksista ja vastaehdotuksista keskustelemiseen. Sopimusneuvotteluissa keskustellaan
15 Muotovapaus tarkoittaa, että sopimuksen pätevyyden edellytys ei ole joku tietty määrämuoto. Täten lähtö- kohtaisesti myös suullinen sopimus on yhtä sitova, kuin kirjallinen sopimus. Ruutupaperin harakanvarpaat sitovat samalla tavalla, kuin lakimiehen laatima sopimus.
16 Sopimusvapaus on tärkeä sopimusoikeudellinen periaate. Se tarkoittaa, että oikeustoimikelpoinen luonnol- linen henkilö tai oikeushenkilö on vapaa tekemään erityyppisiä oikeustoimia oman tahtonsa mukaan. Oikeus- toimi muuttaa oikeusasemaa tai perustaa uusia oikeuksia tai velvollisuuksia. Sopimus on tyypillisin oikeus- toimi. Sopimusvapauteen kuuluu oikeus tehdä sopimuksia, vapaus valita sopimuskumppaninsa, vapaus päät- tää sopimuksen sisällöstä ja muodosta, sekä vapaus päättää tehdäkö sopimus vai ei.
ehdotuksista ja niihin annetaan vastauksia, eivätkä nämä ole todellisia kokonaistarjouksia tai niihin annettuja muutosehdotuksia. Neuvottelujen sisältö on tarkoitettu vain osaksi tule- vaa sopimusta. Sopimusneuvotteluissa ehdotus tehdään sillä edellytyksellä, että muista mahdollisen tulevan sopimuksen osista saadaan aikaan yksimielisyys. Sitovien, sopimuk- seen johtavien tahdonilmaisujen erottaminen sitomattomista ehdotuksista ja vastauksista on joskus haastavaa. Tällöin luokittelu tehdään tahdonilmaisuja ja tahdonilmaisuprosessia tulkitsemalla. Tällaisessa tilanteessa merkitystä voi olla alalla vallitsevalla käytännöllä. Sopimusneuvottelujen tuloksena on usein yhteinen sopimuspäätös, eikä tarjous – vastaus mekanismia sellaisenaan käytetä lainkaan. Sopimusneuvottelu ei myöskään yleensä synny- tä velvollisuutta sopimuksen aikaansaamiseksi, vaan sopimusneuvottelut voidaan yleensä vapaasti lopettaa ilman vastapuolen vaatimusmahdollisuutta.
4 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA TULKINTA
4.1 Pätemätön sopimus
Pätemätön sopimus viittaa pätemättömyyden käsitteeseen. Pätemättömyys on kyseessä, kun oikeustoimi ei saa aikaan oikeusvaikutusta, mikä sen tavoitteeksi on asetettu. On mah- dollista, että oikeustoimi – esimerkiksi sopimus, on pakottavan lainsäädännön vastainen. Tai sen on voinut tehdä henkilö, jolta puuttuu oikeustoimikelpoisuus. Esimerkiksi silloin, kun sopimuksen hyväksyy henkilö, joka on alaikäinen tai edunvalvonnan alainen. Sopi- muksen hyväksymiseen pakottaminen, tai niin sanottu ”petollinen viettely” johtavat sopi- muksen pätemättömyyteen. Sopimusoikeuden olennainen sisältö on, että sopimukset on tehtävä vapaasta tahdosta, terveellä ja täydellä ymmärryksellä. Erityisen tärkeä on muistaa, että jotkut oikeustoimet vaativat tiettyä muotoa ollakseen päteviä. Esimerkiksi kiinteistön kauppa (ja tarjous kiinteistöstä) on tehtävä sille määrättyä muotoa käyttäen ollakseen päte- vä.
Pätemättömälläkin oikeustoimella, eli vaikkapa sopimuksella, voi olla oikeusvaikutuksia. Tätä ei kuitenkaan käsitellä tässä oppaassa nyt laajemmin.
4.2 Sopimusten tulkinta – osapuolten tahtotila
Sopimustulkinnan tavoite on seurausta sopimusvapauden17 lähtökohdasta. Näin sopimusta tulkitsemalla on tarkoitus selvittä se, mitä osapuolet ovat (yhteisesti) tarkoittaneet18 sopi- muksella. Sanamuodosta poikkeavan tarkoituksen toteen näyttäminen on varsin haasteellis- ta. Siksi sopimuksen laatimisessa tulee harkita perusteellisesti sopimuksen sisältöä. Niin sanottu todistustaakka lankeaa sille, joka väittää, että sopimuksen sanamuoto ei vastaa sitä, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet.
Toki tulkinnassa voidaan huomioida paljon muutakin aineistoa, kuin pelkkä sopimusteksti. Tämä tietysti edellyttää, että tällaista aineistoa on ylipäätään saatavilla. Sopijapuolten yh- teinen tarkoitus ratkaisee kuitenkin aina sopimuksen sisällön, ja siten syrjäyttää myös sen kanssa ristiriidassa olevan sopimustekstin. Tulkinta vastoin sopimuksen sanamuotoa on
17 Sopimusvapaus tarkoittaa, että osapuolet voivat keskenään sopia sopimuksen sisällöstä ja sopimussuhteen oikeusvaikutuksista. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole rajaton.
18 On mahdollista tulkita sopimusta osapuolten yksimielisen tarkoituksen perusteella. Silloin sopimuksen tarkoitusta ei tarkastella yksittäisten osapuolten tarkoituksen, tai objektiivisesti ulkopuolisen näkemyksen mukaan.
silti haastavaa, eikä ole kummankaan osapuolen kannalta tarkoituksenmukaista päästää tällaista tilannetta syntymään. Näin ollen sopimuksen sisältöön ja sen sanalliseen muotoi- luun on suhtauduttava tarkasti ja sopimus on laadittava huolellisesti. Ammattilaisen avus- tus ei minkään sopimuksen laatimisen kohdalla ole liioiteltua.
Sopimustulkintaa voidaan kuitenkin ohjata sopimusvapauden mukaisesti. Osapuolet voivat siis sopia siitä, mikä merkitys seikoille annetaan, jos niistä syntyy erimielisyyttä. Tulkinta- sääntöjen sisällyttäminen sopimusehtoihin on hyvä keino estää tai ainakin rajata mahdolli- suuksia kalliisiin oikeusriitoihin. Jos sopimus ei sisällä tulkinnan ohjausta, sen tulkinta perustuu yleisiin sääntöihin. Lähtökohtaisesti sopimusta tulkitaan objektiivisesti. Objektii- vista tulkintaa voidaan toki täydentää myös subjektiivisella tulkinnalla, mutta sopimuksen yhteydessä ei subjektiivisella tulkinnalla ole juuri merkitystä. Jos sopijapuolten näkemyk- set eroavat toisistaan sopimuksen tarkoituksen osalta, on sopimuksen sisällön vahvistami- nen sopimusasiakirjasta poikkeavaksi vaikeaa. Mitä vähemmän sopimuksen ulkopuolinen aineisto ilmentää osapuolten tarkoitusta, sitä pienemmäksi subjektiivisen tulkinnan rooli muodostuu.
5 SOPIMUSRIKKOMUKSET
5.1 Sopimukset pidetään
Sopimusoikeuden vahvin pääsääntö on, että sopimus on pidettävä. Sopimuksen käsitteen sisältönä on, että sopijapuolten on noudatettava sopimusta. Kumpikaan sopijapuoli ei voi yksipuoleisesti vetäytyä sopimuksesta. 19 Sopimusten sitovuuden periaate on nähtävissä oikeusjärjestyksemme kulmakivenä. Sopimus sitoo niin kauan, kuin se on voimassa. Toi- sen osapuolen kuolema ei tarkoita automaattisesti sopimuksen purkaantumista tai päätty- mistä. Osapuolet voivat vapaasti sopimusvapauden mukaisesti, milloin tahansa yhteisesti muuttaa, aiemmin yhteisesti tekemäänsä sopimusta.
Sopimusten noudattamista vaativat sopimusoikeuden ohella myös yleiset tavat ja moraali, sekä sosiaalisen kanssakäymisen kirjoittamattomat säännöt. Erityisesti liikemaailmassa sopimusten sitovuutta tarkastellaan vakavasti. Yleinen olettamus on, että liikemaailman
19 KKO 1992:96
toimijat, eli yrittäjät, ymmärtävät sopimusten sitovuuden vaikutukset ja toimivat niiden mukaisesti. Voitaneen sanoa, että yrittäjien ja yritysten sopimukset ovat (mikäli mahdollis- ta) vielä sitovampia, kuin yksityisten ihmisten ja kuluttajien. Toki myös kahden yrityksen kohdalla voi tulla heikomman suoja tarpeeseen, jos toisena osapuolena on globaali konser- ni ja toisena toiminimiyrittäjä. Tämän varaan ei kuitenkaan kannata laskea. Myös isot toi- mijat toimivat sen lähtökohdan mukaan, että sopimukset sitovat vastapuolta, oli se pieni tai iso. Xxxxxx toimijalla on myös varallisuutta testata sopimuksen oikeudellista pätevyyttä tai heikomman suojan tulkintaa tasolla, joka kaataa nopeasti pienemmän yrittäjän liiketoimin- nan.
Yrittäjän tulee muistaa erottaa kuluttajakauppa muusta liiketoiminnasta. Kuluttajakauppa on vahvasti säänneltyä lain tasolla, eikä sitä käsitellä tässä oppaassa. Tässä oppaassa olemme keskittyneet kahden yhdenvertaisen, eli lähtökohtaisesti kahden yrittäjän tai yri- tyksen välisiin sopimuksiin. Sopimuksen sovittelu on lähtökohtaisesti paras tapa päästä molempia osapuolia edes jollain tavalla tyydyttävään lopputulokseen, silloin kun osapuoli tai osapuolet katsovat, että sopimusta on rikottu. Oikeustoimilain 36 §:ssä on niin sanottu yleinen sovittelusääntö, joka ottaa kantaa kohtuuttomien sopimusten ja muiden oikeustoi- mien sovitteluun. Sen tarkoitus on erityisesti ehkäistä kohtuuttomien sopimusehtojen käyt- tämistä. Sopimuksen sitovuuden ehdottomuudesta on siten luovuttu kaikkialla. Sopimuk- sen sitovuuden periaatetta ei voida käsittää sellaiseksi, että sopijapuolet olisivat aina vel- vollisia toimimaan sopimuksen mukaisesti, riippumatta sopimushetken olosuhteista ja myöhemmästä kehityksestä. Sovittelun tulee silti olla poikkeus sopimusten sitovuuteen. Lähtökohtana on, että sopimus on pidettävä. Sopimuksen tai sen ehdon huonous toiselle osapuolelle ei ole sovitteluperuste. Sopimusehto voi kuitenkin olla kohtuuton yleisesti, tai yksittäistapauksessa. Molemmissa tilanteissa sovittelu tulee kysymykseen.
5.2 Suoritushäiriöt
Kun päädytään tilanteeseen, jossa sopimuksen tehnyt henkilö ei pidä sopimustaan, on vas- tapuolella mahdollisuus pyrkiä pakottamaan sopijapuoli sopimuksen mukaiseen suorituk- seen viranomaisten avulla.20 Sopimuksen täyttämisen sijaan voidaan päätyä myös muihin seuraamuksiin, esimerkiksi toiselle osapuolelle aiheutuneen vahingon korvaamiseen.
20 On olemassa tilanteita, joissa pakottaminen suoritukseen ei ole mahdollista. Erityisen usein se ei ole myös- kään tarkoituksenmukaista. Viranomainen, jonka puoleen voidaan kääntyä sopimusrikkomuksen yhteydessä vaihtelee sopimuksen sisällön mukaan. Sopimusriidat ratkaistaan yleensä yleisissä tuomioistuimissa.
Sopimuksessa tarkoitettu suoritus on tehtävä sovittuna aikana ja sovitussa paikassa. Jos toinen osapuoli ei täytä velvollisuuttaan, voidaan häneen kohdistaa haitallinen seuraamus. Suoritushäiriö, eli sopimusrikkomus on kyseessä, kun sopimuksen tarkoittama suoritus ei jostain syystä toteudu. Suoritus voi jäädä toteutumatta, tai se voi olla virheellinen. Sopija- puoli voi rikkoa sopimusta monilla eri tavoilla.
Sopimusrikkomuksen seurauksena vastapuoli tarvitsee suojaa. Sopimusrikkomuksen seu- raamukset riippuvat muun muassa sopimustyypistä, rikkomuksen laadusta ja sopijapuolten vaatimuksista. Suorituksen täytäntöönpano viranomaisen avulla edellyttää täytäntöönpano- kelpoista päätöstä. Ulosottoviranomainen voi panna päätöksen 21 täytäntöön esimerkiksi ottamalla esineen ja luovuttamalla sen saajalle, tai painostaa suoritukseen uhkasakon avulla.
Liike-elämässä sopimuksen usein sisältävät erillisen sopimussakkolausekkeen. Sopimus- vapauden mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia sanktiosta, joka osapuolelle aiheutuu, jos hän ei täytä sopimusta. Sopimussakkolauseke ei välttämättä tarkoita, ettei sopimusrik- komuksesta voisi aiheutua myös vahingonkorvausvaatimusta. Tästäkin toki sopimuksessa on lähtökohtaisesti mahdollista sopia, ja rajata vahingonkorvausvaatimusoikeus sopimus- sakkoon. Myös sopimussakon osalta on muistettava kohtuus. Molemmin puolin hyväksytty sopimussakkolauseke on kuitenkin hyödyllinen väline sopimusrikkomustilanteessa. Tällöin sopimusrikkomuksen vastapuolelle aiheuttamaa vahingon määrää ei lähtökohtaisesti tarvit- se näyttää toteen, vaan sopimuksen rikkoneelta osapuolelta voidaan vaatia korvaukseksi puhtaasti pelkkää sopimussakkoa. Aiheutuneen vahingon määrä on usein haastava näyttää toteen. Suomessa käytössä oleva vahingonkorvausoikeus lähtee siitä, että vain todelliset, aiheutuneet vahingot korvataan.
21 Yrittäjien ja yritysten välisten suoritushäiriöiden osalta kyseeseen tulee yleensä käräjäoikeuden päätös. Kyseessä voi kuitenkin olla muukin toimeen pantu viranomaispäätös.
Kuulemme mielellämme sinusta ja liiketoiminnastasi. Miten voisimme olla avuksi? Kysy meiltä lakihöysteistä taloushallinnon tarjousta, yksittäistä testamenttikon- sultaatiota tai vaikkapa sen sopimuksen tarkastusta. Palvelemme yrittäjiä ja yri- tyksiä talouden, varallisuuden ja juridiikan henkilökohtaisissa ja yritysasioissa. Juuri sillä palvelutasolla mitä tarvitset. Meillä on tarjota sinulle myös maksutto- mat perintäpalvelut ja aina tarvittaessa myös edullinen oikeudellinen perintäpal- velu. Huolehdimme eduistasi ja tuemme kannattavan liiketoimintasi kasvua. Ol- laan yhteydessä!
Ps. Allekirjoittanut on vero- ja varallisuusoikeuden, sekä liikejuridiikan asiantunti- ja. Laitetaan tulevaisuuden suunnitelmasi kuntoon, varmistetaan riittävä eläke ja laaditaan kannattava sijoitussuunnitelma. Yhteydenotto ja alkuneuvottelu on aina Sinulle maksuton.
Yhteistyöterveisin,
Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx OTM, KTM Tiliporras Yhtiöt
Lakimies, Liiketalouden erityisasiantuntija
x000 00 0000 000