PAIKALLISEN KEHITTÄMISENVAHVISTAMINEN 2012 - 2013 Lapin neljän Leader- toimintaryhmän yhteistoiminnan kehittäminen
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN | 2012 - 2013 |
Lapin neljän Leader-toimintaryhmän yhteistoiminnan kehittäminen | |
Xxxxx Xxxxxxxxx, projektipäällikkö
LAPIN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN – LEADER 2
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN -HANKE 7
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 19
Lapin paikallisten kehittämisyhdistysten (Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry, Outokaira tuottamhan ry, Peräpohjolen Kehitys ry, Pohjoisimman Lapin Leader ry) leader - toimintatavalla toteuttaman paikallisen kehittämisen tavoitteena on paikallisyhteisöjen oma- ehtoisen kehittämisen vahvistaminen ja yrittäjyyden edistäminen sekä alhaalta ylöspäin to- teutettavan aluekehittämisen vaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa ja sitouttavaa sidosryhmäyhteistyötä sekä demokraattisten ja yhteisöllisten arvojen vahvistamista systemaattisesti koko maakunnan alueella. Se tarkoittaa sekä aivan uusien että sisällöltään uudenlaisten aktiivisten suhteiden rakentamista paikallisten, alueellis- ten, valtakunnallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kesken.
Lapin paikalliset kehittämisyhdistykset, leader-toimintaryhmät ovat solmimalla keskinäisen kumppanuussopimuksen sopineet sitoutuvansa Lapin maakunnan kehittämiseen lisäämällä ja vahvistamalla yhteistyötään, profiloimalla toimintojaan, parantamalla tuloksellisuuttaan, vah- vistamalla osaamistaan ja paikallisen kehittämisen laatua sekä hakemalla aktiivisesti keinoja toteuttaakseen paikallista kehittämistä ja kehittääkseen yhteiskunnallista tehtäväänsä jousta- vasti, sidosryhmälähtöisesti ja alueen tarpeet huomioiden.
”Paikallisuudesta ponnistava Lappi on yhteistyön ja -toiminnan maakunta, joka kehittyy osaa- misella ja osallisuudella aktiivisten ihmisten ja yhteisöjen alueeksi. Lappi 2020 antaa mahdolli- suuden olla aidosti erityinen.”
Paikallisuus rakentuu yksilön kokemuksen kautta ja kasvaa verkostoissa. Vuorovaikutuspro- sesseissa siitä muodostuu yhteisöjä määrittävä ominaisuus, joka ilmentää tekemisen kulttuu- ria. Yhteistyö ja -toiminta ovat paikallisen kehittämisen voimavarat, jotka mahdollistavat osaamisen ja osallisuuden kasvun. Jokainen tunnistettu ja tunnustettu toimija tuo omalla pa- noksellaan aidosti erityisen lisän kehittämisverkostoon, jonka perusta on LEADER.
KUMPPANUUSSOPIMUSLUONNOS
SOPIJAOSAPUOLET Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry
Outokaira tuottamhan ry Peräpohjolan Kehitys ry Pohjoisimman Lapin Leader ry
Kumppanuussopimuksen osapuolet ovat Leader-toimintaryhmiä, jotka toteuttavat paikallista kehittämistä alueillaan.
SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Kumppanuussopimuksen allekirjoittaneet toimintaryhmät kehittävät yhdessä Leader-toimintatavan mukaista paikallista kehittämistä Lapissa. Toimintaryhmät lisäävät ja vahvistavat yhteistyötään, profiloivat toimin- tojaan, parantavat tuloksellisuuttaan, vahvistavat osaamistaan ja paikal- lisen kehittämisen laatua sekä hakevat aktiivisesti keinoja toteuttaak- seen paikallista kehittämistä ja kehittääkseen yhteiskunnallista tehtä- väänsä joustavasti, sidosryhmälähtöisesti ja alueen tarpeet huomioiden. Lisäksi kehittämisessä huomioidaan paikallisen kehittämisen toimijoi- den yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet.
Tavoitteena on monipuolistaa kehittämistoimintoja siten, että jokainen osapuoli hyötyy yhteistoiminnasta toiminnallisesti ja kukin alue paikal- lista kehittämistä vahvistaen.
Sopimuskumppanit ovat vuoden 2012 elokuussa aloittaneet yhteisen paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää malli Lapin toimintaryhmien yhteistyön toteuttamisesta se- kä edistää toimintaryhmien, kuntien ja muiden sidosryhmien kump- panuutta.
Yhteistyön painopisteitä tulevat olemaan:
1) viestintä
2) maakunnallinen paikallinen kehittäminen
3) yhteistyö hanke- ja kehittämistoiminnassa
4) osaamisen kehittäminen ja motivointi
5) Leader-toimintatavan vahvistaminen
6) nuorten aktivoiminen ja osallistaminen, kansalaisvaikuttaminen Yhteistyön alueita ja kumppaneita voidaan jatkossa lisätä tarpeen mu- kaan yhteisellä päätöksellä.
Organisointi Kumppanuussopimuksen allekirjoittaneiden toimintaryh- mien toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat muodostavat kumppanuus- toimintaryhmien kumppanuusryhmän. Kumppanuusryhmän tehtävänä
on laatia yhteistoiminnalle vuosittain toimintasuunnitelma sekä koordi- noida ja johtaa em. kehittämistehtäviä. Kehittämistoimintoja varten muodostetaan tarvittaessa työryhmiä.
Kustannukset Yhteistoiminnasta aiheutuneet kustannukset (työpanos) jaetaan soija- osapuolten kesken ellei toisin sovita.
Voimassaolo Tämä kumppanuussopimus tulee voimaan osapuolten allekirjoittaessa sen ja sopimus on voimassa toistaiseksi.
Irtisanominen Sopijaosapuoli voi irtisanoutua tästä kumppanuussopimuksesta puolen vuoden irtisanomisajalla ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille soijaosa- puolille.
Pellossa xx.xx.2013
Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Outokaira tuottamhan ry Peräpohjolan kehitys ry Pohjoisimman Lapin Leader ry
Lapin paikallisten kehittämisyhdistysten yhteistoiminta on rakentunut paikallisen kehittämi- sen vahvistaminen -hankkeen aikana. Hankkeen toteutuksen aikana on neuvoteltu yhteisesti hyväksyttyä suuntaa yhteistoiminnalle. Sitoutuminen yhteiseen päämäärään on tapahtunut osallistumisen kautta ja kehittämisprofiilien terävöitymisen myötä.1
Kehittämisprofiilit ovat muodostutettu kunkin toimintaryhmän ja kunkin alueen ominaispiir- teiden ja kehittämisvahvuuksien pohjalta. Toimijalähtöiset profiloinnit pitävät sisällään vaih- tuvat kehittämisteemat, jotka on mahdollista myös jakaa alue- ja toimintaryhmäkohtaisiin vahvuus- ja osaamispainotuksiin. Profiilit rakentuvat tavoitteiden mukaisesti yrittäjyyden edistämisen ja paikallisyhteisöjen omaehtoisen kehittämisen perustalle. Kukin toimintaryhmä vastaa omalta osaltaan hyvien ideoiden ja parhaiden käytänteiden jakamisesta myös muille alueille sekä välittää tietoa, jakaa osaamista sekä toimintamalleja myös toisille alueille ja toi- mintaryhmille. Kehittämiskeinojen ja -mallien edelleen kehittäminen tapahtuu osittain luon- taisesti sovitettaessa oppeja kunkin alueen tarpeiden mukaisiksi. Tiedon ja osaamisen jakami- sen apuna hyödynnetään muun muassa osaaja- ja ideapankkia.
❖ VAHVAT PIENYRITTÄJÄVERKOSTOT Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry
Lähtökohtana pienyrittäjäverkostojen kehittämisessä on yhteistyön vahvistaminen paikal- lisyhteisöjen kanssa ja verkostojen kiinnittyminen veturiyritysten imuun. Pienyrittäjäverkos- tojen synnyttämisessä lähtökohtana puolestaan on verkoston toimijoiden monimuotoinen osaaminen ja sen hyödyntäminen, kokemuksellinen tieto ja sen jakaminen sekä verkoston toimijoiden keskinäinen mentorointi, jolla haetaan vaikuttavuutta yrittäjäalkujen tukemiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.
❖ XXXXXX VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ SEKÄ LIIKETOIMINTARATKAISUT Outokaira tuottamhan ry
Lähtökohtana kylien verkostoitumisessa ja keskinäisen yhteistyön vahvistamisessa ovat oma- ehtoisuus ja joustavuus. Kehittämistavoitteena on kylien yhteistyöelimen (neuvoston, puulaa- kin, parlamentin tms.) toiminnan käynnistäminen ja sen vahvistaminen. Liiketoimintaratkai- sujen kehittämisessä lähtökohtana on kylien omien mahdollisuuksien hahmottaminen sekä askel askeleelta yrittäjyyteen eteneminen. Tavoitteena on synnyttää kylille liiketoimintaa, joka vastaa paikallisyhteisöjen tarpeeseen ja elävöittää yhteisöä.
1 Kehittämisprofiilit tarkentuvat toimintaryhmien paikallisissa kehittämisstrategioissa.
❖ KYLÄ – KAUPUNKI VUOROVAIKUTUSTA LEADER:N LAILLA Peräpohjolan Kehitys ry
Lähtökohtana kylä – kaupunki -vuorovaikutuksen kehittämisessä on kaupunkialueen toimi- joiden aktivoimisessa ja innostamisessa mukaan omaehtoiseen kehittämiseen. Tavoitteena on hyödyntää kyläyhteisöjen ja maaseututoimijoiden leader-metodiin pohjautuvia kehittämisop- peja kaupunkiympäristössä ja kaupunkitoimijoiden keskuudessa ja toisaalta tuoda uusia op- peja hyödynnettäväksi takaisin kyliin. Kaupunkitoimijoiden aktivointi ja osaamisen kehittä- minen toteutetaan osaavien yhteisövalmentajien avustuksella tarvelähtöisesti.
❖ HARVAAN ASUTUT ALUEET JA PALVELUJEN UUDELLEEN ORGANISOINTI Pohjoisimman Lapin Leader ry
Lähtökohtana harvaan asuttujen alueiden palvelujen uudelleen organisoinnissa on edistää kylien palvelutuotantoa ja palveluyrittäjyyttä sekä parantaa kuntien mahdollisuutta tarjota palveluja kylissä joustavasti. Tavoitteena on edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä kehit- tää osuuskuntapohjaista toimintamallia palvelutarjonnan mahdollistamiseksi sekä parantaa palveluyrittäjien toimintaedellytyksiä.
Toiminnan koordinoinnista vastuussa on paikallisten kehittämisyhdistysten toiminnanjohta- jista ja puheenjohtajista muodostuva kumppanuusryhmä. Paikallinen kehittäminen pohjautuu vuosittain hyväksyttävään toteutussuunnitelmaan, jossa määritellään maakunnalliset kehittä- misteemat, toimenpiteet, paikallisten kehittämisyhdistysten vastuut ja työnjako. Toteutussuun- nitelman laatimisesta vastaa kumppanuusryhmä ja sen hyväksyy paikallisten kehittämisyhdis- tysten hallitukset. Toteutussuunnitelma saatetaan tiedoksi myös rahoittajille.2
Koordinoinnin työvälineenä käytetään vuosikellojärjestelmää.3 Kumppanuusryhmän keskei- sin tehtävä on taata paikallisten kehittämisyhdistysten toiminnan kehittyminen ja paikallisen kehittämisen vahvistuminen koko maakunnan alueella. Ryhmän toiminta perustuu yhdessä muotoiltuihin toimintaperiaatteisiin ja sovittuihin käytänteisiin.
2 Maakunnallinen kumppanuussopimus Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa on monirahasto- ja yhteen- sovitusneuvottelujen tavoitteena.
3 Vuosikello rakentuu kumppanuussopimusneuvottelujen myötä.
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN -HANKE
Hankkeen numero 16717
Toteutusaika 28.3. - 31.12.2012 Hankkeen toteuttaja Outokaira tuottamhan ry
Kohdealue Leader-toimintaryhmät 2007 - 2013 Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Outokaira tuottamhan ry Peräpohjolan Kehitys ry Pohjoisimman Lapin Leader ry
Lapin neljä Leader-toimintaryhmää toteuttavat paikallisen kehittämisen vahvistaminen - hankkeen (PKV) alueiden välisenä kehittämishankkeena. Hankkeen kohderyhmänä ovat toi- mintaryhmien hallituksen jäsenet, henkilöstö sekä sidosryhmät. Hyödynsaajina ovat taustaor- ganisaatioiden lisäksi Lapin ihmiset ja yhteisöt. Hankkeeseen on palkattu kokoaikainen pro- jektipäällikkö, joka on toiminut toimintaryhmien strategisen kehittämisen tukena ja paikalli- sen kehittämisen vahvistajana elokuusta 2012 lähtien.
PKV-hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja vastata LEADER-toimintatavalla Lapin kehittämi- sen tulevaisuuden sisällöllisiin ja menetelmällisiin haasteisiin, toimintaryhmien yhteistyön ja osaamisen kehittäminen sekä lappilaisen LEADER-toiminnan lisäarvon tunnistaminen ja nä- kyväksi tekeminen. Hanketta toteutetaan yhteisinä ja omina kehittämistilaisuuksina, kehittä- miskeskusteluina eri tahojen kanssa ja yhteisinä verkostoitumistapahtumina. Hankkeen tu- loksena syntyy Lapin Leader-toimintaryhmien systemaattinen työnjako ja kehittämismallit.
PKV -hankkeen toteutuksen lähtökohtana on ollut antaa tilaa luovuudelle, uudenlaiselle tule- vaisuusorientoituneelle ajattelulle ja kerätä tietoa kehittämisen kentältä. Leader- toimintaryhmien yhteistoiminnan vahvistamisessa tarkoitus on, että kehittämisprosessi itses- sään jo toteuttaa sitä mitä paikallisella kehittämisellä tavoitellaan. Tavoitteena on, että LEA- DER -toimintaan osallistujat pystyvät hahmottamaan kehityskulkuja, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuteen riippuen siitä, miten niihin reagoidaan ja tartutaan. Prosessin läpikantavana ydinajatuksena on, että vain ihmisten vuorovaikutteisella yhteistoiminnalla voidaan varmis- taa pitkäjänteinen kehittämistyö ja kestävät tulokset. Prosessi rakentuu neljän peruselemen- tin varaan, jotka ovat mukana hankkeen toteutuksen kaikissa vaiheissa.
Kehittämisprosessi rakennetaan yhdessä ideoiden, tekemällä oppien, kokeillen ja luovuutta korostaen. Näin mahdollistuu uuden luominen, keksiminen ja ideoiden tuottaminen. Vaikka prosessikuvaus on rakennettu vaiheittain eteväksi, niin olennaista on ymmärtää, että kehit- tämistoiminta on jatkuvassa liikkeessä olevaa ja näin ollen kukin vaihe niveltyy yhteen sekä edellisen että seuraavan kanssa ja on osa monitahoista, -tasoista ja -vaiheista kehittämisko- konaisuutta. PKV-hankkeen aikana rakennetaan Xxxxx Leader:a, yhteistoiminnallista mallia, joka jää elämään käytänteinä hankkeen jälkeen ja jatkuu muun muassa toimintaryhmien kes- ken käytävinä vuorovaikutteisina kehittämisneuvotteluina ja sidosryhmäyhteistyönä.
Kohde- ja sidosryhmät
• toiminnanjohtajat
• hankeneuvojat, -sihteerit
• projektipäälliköt, hankevetäjät
• hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat
• paikalliset ihmiset ja yhteisöt
• yritykset
• kunnat
• Lapin liitto, ELY-keskus
Ensimmäisen vaiheen keskeisenä sisältönä on ollut toimintaryhmien toimintaan tutustumi- nen yleisellä tasolla, toimintaryhmien aseman ja paikan hahmottaminen aluekehittämisen areenalla ja yhteiskunnallisina toimijoina, vahvuuksien hakeminen ja sisäisen kehittämistoi- minnan tilanteen kartoittaminen.
Toteutuksessa on korostettu vuorovaikutteisuutta, yhteistyötä ja mielikuvituksen käyttöä. Erilaisia tulevaisuuden suunnittelumenetelmiä hyödyntäen ja eri sidosryhmiä osallistaen on tuotettu tietoa Leader-toimintaryhmien alueiden vahvuuksista sekä tulevaisuuden mahdolli- suuksista ja haasteista. Projektipäällikkö on toiminut toimintaryhmien tukena strategiatyössä sekä kannustanut ja rohkaissut tulevaisuuden tekijöitä irrottautumaan vanhoista totutuista tavoista ajatella ja toimia. Työskentelyssä on heittäydytty tulevaisuuden ideointiin rajat ja rakenteet unohtaen.
TOIMINTA
KERRONNALLISET HAASTATTELUT: Kunkin toimintaryhmän toimintaan tutustuminen alkoi kerronnallista haastattelumenetelmää apuna käyttäen. Toiminnanjohtajien sekä osan hanke- työntekijöistä haastattelut antoivat esiymmärryksen toimintaryhmistä, kehittämistoiminnasta ja alueista. Haastatteluihin valmistautuminen tapahtui meneillään olevalla ohjelmakauden onnistumisien kartoittamisella. Tällä haluttiin saada aikaan positiivinen vire ja innostus toi- minnan kehittämiseen.
MAASEUTUPALAVERIT: Lapin liiton ja Lapin ELY -keskuksen sekä toimintaryhmien yhteis- työssä järjestämissä maaseutupalavereissa ja niiden yhteydessä mahdollisuuksien mukaan toteutetuissa luovuuden lähteellä, tulevaisuuden äärellä -työpajoissa lähtökohtana oli paikal- lisuuden ja identiteetin korostaminen tulevaisuuden hahmottelussa. Työskentely toteutettiin sekä yksilö- että ryhmätyöskentelynä mielikuvaharjoittein ja keskustellen Ylitorniolla, Kemi- järvellä ja Ivalossa. Muoniossa keskustelu käytiin kaikkien maaseutupalaveriin osallistujien kesken yhdessä. Kyseenalaistamalla, tulevaisuuden visioinnilla ja kehittämistoimenpiteiden pohdinnalla osallistujat johdateltiin paikallisen kehittämisen tarpeiden ja mahdollisuuksien äärelle. Työpajojen muistiinpanot on jaettu järjestäjätahoille ja niitä on hyödynnetty kunkin tahon strategioiden ja ohjelmien valmistelussa.
TOIMINTARYHMIEN HALLITUSPANEELIT: Toimintaryhmien hallituksille järjestetyissä pa- neelikeskusteluissa tavoitteena oli saada hallituksen jäsenten näkemyksiä toimintaryhmän toiminnasta käynnissä olevalla ohjelmakaudella sekä aktivoida jäsenet pohtimaan tulevaisuu- den kehittämismahdollisuuksia ja -haasteita. Lisäksi keskustelun aikana huomioitiin toimin- nanjohtajan ja hallituksen keskinäistä vuorovaikutusta ja toimintatapoja. Hallituspaneelit an- toivat kattavan kuvan paikallisesta kehittämisestä alueella. Hallituspaneelien muistiinpanot on jaettu kunkin toimintaryhmän hyödynnettäväksi omassa kehittämistoiminnassaan.
KYLÄMATKA: Kylien ihmisiä on myös osallistettu tulevaisuuden suunnitteluun PKV-hankkeen kautta. Tulevaisuusviestiseinä -työpaja toteutettiin Outokairasta Pohjoisimman Lapin alueelle suuntautuneen opintomatkan aikana. Tulevaisuusviestiseinän toteutuksessa kylämatkalaiset visioivat kylien ja Outokairan tulevaisuutta paluumatkan aikana, jolloin kokemukset ja oppi toiselta alueelta olivat vielä tuoreessa muistissa. Työpajan anti on jaettu kaikkien toiminta- ryhmien hyödynnettäväksi strategiatyössä sekä Lapin kyläkoordinaattorin hyödynnettäväksi maaseutuohjelman valmistelussa. Lisäksi työpajan antia on hyödynnetty Outokairan alueella Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen- hankkeen puitteissa käynnistetyissä kylien kehittämissuunnitelmien valmisteluissa.
TOIMINTARYHMÄPÄIVÄ PYHÄLLÄ: Toimintaryhmien ja Lapin ELY -keskuksen yhteistoimin- tapäivillä tulevaisuutta suunniteltiin yhdessä virkamiesten ja toimintaryhmien edustajien kanssa. Tulevaisuuskuvaverstaassa ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmän avulla poh- dittiin yhteisesti paikallisen kehittämisen ongelmia ja ideoita sekä tarvittavia toteuttamistoi- menpiteitä. Tavoitteena oli, että kaikki saivat ja pystyivät osallistumaan tekemiseen, koska jokaisen kokemuksesta ja asiantuntemuksesta nousevat toiveet ja ideat ovat tärkeitä tulevai- suuden rakentamisessa. Verstas oli kolmivaiheinen prosessi, jossa yhdistyvät luovuus- ja ryhmätyömenetelmät. Se eteni ongelmien analyysista, niiden ratkaisemiseksi luoduista visi- oista ja haavekuvista, niiden arviointiin ja käytännön toiminnan suunnitteluun. Työpajan tuo- tos on jaettu kaikkien toimintaryhmien hyödynnettäväksi omassa kehittämistoiminnassaan sekä Lapin kyläkoordinaattorin hyödynnettäväksi Lapin maaseutuohjelman valmistelussa.
STRATEGIALUONNOKSET: Ensimmäisen vaiheen tuotoksena syntyneet strategialuonnokset ja niiden kirjoittamisprosessi toteutettiin myös vuorovaikutteisuutta ja luovuutta painottaen. Kirjoittamisessa haettiin esiin vapaus ja kunkin kirjoittajan eli toimintaryhmien toiminnan- johtajien luontainen lahjakkuus ja luova ilmaisu. Luonnosten tyyli vaihtelee näin ollen tarin- nallisesta asiatekstiin.
Paikallinen kehittäminen on eri toimijoiden yhteinen ponnistus. Se on ponnistus, joka jakaa vastuut ja velvoitteet uudelleen. Se on yhteistoimintaa paikallisten ihmisten ja yritysten, jär- jestöjen, kuntien, valtion ja kansainvälisten toimijoiden ja muiden ihmisten yhteenliittymien kesken.
Toisen vaiheen lähtökohtana on ollut yhteistoiminnallisen oppimisen syventäminen, Lapin yhteistoiminnallisen paikallisen kehittämisen toimintamallin hahmottelu, profiilien terävöit- täminen. Projektipäällikkö on toiminut toimintaryhmien tukena ja ohjannut toiminnanjohtajia sekä hallitusten puheenjohtajia yhteisten asioiden äärelle yhteisten suunnittelukeskustelujen avulla.
Jotta yhteistoiminta on mahdollista, eri toimijoiden tulee uskoa, että heillä on annettavaa toi- silleen ja yhteiseen hankkeeseen. Yhteistoiminnallisuus syntyy keskustelujen ja neuvottelujen kautta, joiden kautta osallistujat voivat rakentaa tunnesidoksia yhteiseen päämäärään sekä kokea ylpeyden ja itsensä arvostamisen tunnetta osallistuessaan sen tavoitteluun ja toteutta- essaan sitä. Toisen vaiheen toteutuksessa on näin ollen keskitytty sekä yksilöohjaukseen että ohjattuun toimintaryhmien välisten neuvottelujen ja keskustelujen käynnistämiseen ja käy- miseen. Keskusteluja on käyty sekä toimintaryhmien kesken että eri sidosryhmien kanssa.
TOIMINTA
KYLÄTOIMINTAPÄIVÄT: Toinen vaihe käynnistyi yhteistyön vahvistamisella Lapin kylätoimi- joiden kanssa. Lapin kylätoimintapäivien lauantaipäivän yhteisuitto -ryhmätyöskentelyn tar- koituksena oli kylätoimintapäivien osallistujien avustuksella rakentaa kiinnostava ja vireä tulevaisuuspaneeli, jossa pääroolissa olivat kylät ja kyläläiset. Lappilaiset kylät ry:n kylätoi- mintapäivätyöryhmä oli etukäteen tarkan harkinnan jälkeen valinnut ajankohtaiset ja kylien roolia nyky-yhteiskunnassa mahdollisimman kattavasti käsittelevät teemat. Ryhmien keskus- teluissa pyrittiin dialogiseen vuorovaikutukseen ja tavoitteena oli, että ryhmä pystyi koosta- maan oman aiheensa ympärille uusia avauksia ja ideoita, joita on mahdollista hyödyntää tule- vaisuuden kylissä. Jokaisessa ryhmässä oli 10 - 20 osallistujaa. Lauantaipäivän osalta yhteen- vetona saattoi todeta, että Lapin kylillä on selkeä yhteinen tavoite – voimistaa ja vireyttää ky- lien Lappi. Kylätoimintapäivien ryhmätöiden ja paneelin tuotokset ovat jaettu toimintaryhmi- en strategioiden valmistelussa sekä Lapin liiton maaseutuohjelman valmistelussa hyödynnet- täväksi sekä Lappilaiset kylät ry:n toimesta omille sidosryhmilleen jaettavaksi ja tiedotukses- sa hyödynnettäväksi.
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN KESKUSTELUT: Ohjattujen keskustelujen kautta on pystytty paremmin tunnistamaan eri toimijoiden motivoituminen sekä neuvottele- maan yhteisesti hyväksyttyä suuntaa yhteistoiminnalle. Yhteistapaamiset ja -keskustelut ovat suunnattu toimintaryhmien toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille. Ensimmäinen yhteistoi- mintatapaaminen pidettiin Poro Pekan Pirtissä Meltauksessa lokakuussa. Muistio päivästä on jaettu toimintaryhmille strategiatyössä hyödynnettäväksi.
LAPIN YHTEISTOIMINNALLINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN JA MONIRAHASTOISUUS:
Toimintaryhmien tavoite tulevalle ohjelmakaudelle on, että EU:n komission esittämä suositus ottaa Leader-toimintatavan mukainen kehittämistapa käyttöön myös rakennerahastojen puo- lella toteutuu Lapissa alueellisen erityisratkaisun johdosta. Tämä tarkoittaa, että Lapissa pai- kallista kehittämistä tultaisiin toteuttamaan maaseutu-, kalatalous ja rakennerahastojen osal- ta Leader-toimintatavan mukaisesti ja koordinoidusti toimintaryhmien kautta koko maakun- nan alueella.
Toimintaryhmät ovat käyneet aktiivisesti keskusteluja Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa monirahastoisesta paikallisesta kehittämisestä maakunnassa. Ensimmäinen neuvotte- lu Lapin liiton kanssa asian osalta käytiin toimintaryhmien aloitteesta Lapin liitossa marras- kuussa, jolloin esiteltiin Lapin toimintaryhmien tavoite 1-ohjelman kokemus ja ohjelmasopi- musmalli, meneillään olevan ohjelmakauden paikallisen kehittämisen tulokset, kehittämista- voitteet ja ongelmakohdat sekä ideat monimuotoisesta ja -rahastoisesta paikallisesta kehittä- misestä tulevaisuudessa.
Kolmannessa vaiheessa keskeistä on ollut vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen, osaamisen ja vahvuuksien esiin nostaminen, sidosryhmäyhteistyön merkityksen korostami- nen sekä toimintaryhmien toiminnan itsearviointi. Projektipäällikkö on erilaisia metodeja hyödyntäen haastanut toimintaryhmien hallituksen jäseniä ja henkilöstöä sekä strategiatyö- ryhmiä ajatteluun, ideointiin ja itsearviointiin.
Kolmannessa vaiheessa on korostunut paikallisuuden merkitys ja määrittely. Toimintaryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä ja toimivat paikallisista lähtökohdista alueen kehittäji- nä. Paikallisen kehittämisen koordinointi, strateginen aluekehittäminen paikallisista lähtö- kohdista ja paikallisen toiminnan hallinta ovat toimintaryhmien vastuulla.
TOIMINTA
VEDETÄÄN HATUSTA: Aina ei tarvitse olla loppuun asti ajateltu idea, vaan tärkeintä on, että on idea, jonka voi jakaa. Ideointia assosioimalla -työpajan tavoitteena oli opettaa osallistujia kokeilevaan toimintakulttuuriin. Osallistujat haastettiin ajattelemaan, jakamaan ajatuksia ja ideoimaan. Kohderyhmänä olivat toimintaryhmän hallituksen jäsenet ja henkilöstö. Tarkoi- tuksena oli saada osallistujat ideoimaan yhdessä ja samalla kokemaan ideoiden ja innovoinnin merkitys ja yhdessä tekemisen hauskuus. Työpajassa assosioitiin ja oivalletaan paikallisen kehittämiseen liittyvien sanojen avulla. Mielikuvien ja mielleyhtymien kautta rakennettiin ideakartta. Ideoiden arviointi perustui helppoon, halpaan ja nopeasti toteutettavaan kokei- luun. Toteutuskuvaus on jaettu toimintaryhmille omassa toiminnassaan hyödynnettäväksi.
SIDOSRYHMÄLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN: Sidosryhmälähtöinen kehittäminen perustuu ajatukseen, että toimintaryhmä tunnistaa olemassa olevat sidosryhmänsä, ymmärtää potenti- aaliset uudet sidosryhmät sekä osaa hakea ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin aktivoimalla uusia toimijoita ja törmäyttämällä eri toimijoita keskenään. Sidosryhmälähtöinen kehittämi- nen kääntyy asiakasrajapinnalla toimimiseen, kun vuorovaikutussuhteen tarjoamiin mahdol- lisuuksiin tartutaan ja ne hyödynnetään reagoimalla tarpeisiin ennen kuin tarvetta varsinai- sesti edes on. Toiminnasta muodostuu proaktiivista ja asiakaslähtöistä.
Toimintaryhmien hallituksille, strategiatyöryhmille ja henkilöstölle suunnatussa sidosryhmä- tehtävässä työskentely alkoi toimintaryhmän sidosryhmien karkealla jaottelulla. Jako sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin tehtiin sen perusteella, millainen vuorovaikutussuhde sidosryhmällä on toimintaryhmän toimintaan nähden. Tarkempi sidosryhmien hahmottelu tapahtui kunkin työskentelyyn osallistujan omien verkostojen kautta ja edelleen verkostojen muodostaman kokonaisuuden kautta. Sidosryhmätehtävä ja -analyysi kokonaisuutena avasivat toiminta- ryhmille paikallisen kehittämisen monitahoisuuden ja -tasoisuuden kehittämismahdollisuuk- sineen. Viesti työskentelyn osallistujille oli, että jokainen alueen ihminen on itsessään paikal- linen kehittäjä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuu omasta elinympäristöstään
leader-metodia hyödyntäen. Sidosryhmätehtävän pohjalta kukin toimintaryhmä on oman tar- peensa mukaisesti pystynyt jatkamaan työtä varsinaiseen sidosanalyysiin ja strategisuuden kehittämiseen.
VUOROVAIKUTUS- JA VIESTINTÄVALMENNUS: Toiminnanjohtajille suunnatussa valmennuk- sessa tavoitteena oli tarkentaa ja kehittää omaa viestintää, ilmaisua ja laajen- taa ymmärrystä siitä, miten kokonaisvaltaisesti viestimme. Vuorovaikutuskouluttajan ohjaa- mana ja toiminnallisin harjoittein toiminnanjohtajat selvensivät omaa työroolia ja sen vaati- mia vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Tavoitteena oli, että osallistujat tulevat tietoisem- maksi ilmaisustaan, innostuvat kehittämään itseään ja saavat kannustavaa työnohjauksellis- ta työhyvinvointia edistävää palautetta. Valmennusta edelsi toiminnanjohtajien kanssa käydyt keskustelut, jotka pohjautuivat itsearviointiin ammatillisesta osaamisesta, vahvuuksista ja osaamisen kehittämistarpeista.
LAPIN YHTEISTOIMINNALLINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN JA MONIRAHASTOISUUS:
Toimintaryhmät ovat käyneet aktiivisesti keskusteluja Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa monirahastoisesta paikallisesta kehittämisestä maakunnassa ja Lapin Leader:sta. Toi- nen neuvottelu asian osalta käytiin sovitun mukaisesti tammikuussa Lapin liitossa. Mukana keskustelussa tuolloin oli myös Lapin ELY:n edustus.
Yhteinen valmistautuminen keskusteluun ja monirahastoneuvotteluun järjestettiin projekti- päällikön toimesta toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille. Yhteistapaamisessa rakennettiin yhteisesityksen runko ja aihealueet. Esitys rakentui alhaalta ylöspäin kohti toimintamallia. Aihealueet olivat: ”saappaat sannassa – vastuuta ottava maaseututoimija”, ”elinvoimaa paikal- lisyhteisöistä – toimintaryhmien ja kuntien kumppanuus”, ”yhteistoiminnalla vaikuttavuuteen
– Leader kehityksen kärjessä” sekä ”hallittu kehitys – monirahastoinen toimintamalliehdo- tus”. Esityksen keskeisenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Leader-toiminnasta sekä toimin- taryhmien kehittämistyön tärkeydestä tämän päivän yhteiskunnassa sekä tuoda esille maa- kunnan paikalliset kehittämistarpeet. Esitys avautui kerros kerrokselta ja jätti tilaa asioiden pohdinnalle, erilaisten näkemysten vastaanottamiselle ja erityisesti esitetyn mallin edelleen hiomiselle.
Neuvottelun pohjalta Lapin toimintaryhmät esittivät, että Lapin maakunnan yhteistyöryhmän leader-asiantuntijajäseksi kutsutaan Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:n puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxx, joka edustaisi MYR:ssä kaikkia Lapin LEADER -toimintaryhmiä. Varajäseneksi hänelle esitettiin toiminnanjohtaja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxxx, Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä. Lapin maakunnan yhteistyöryhmä ratkaisi asian Lapin LEADER-toimintaryhmien esi- tyksen mukaisesti niin, että pysyvä asiantuntijajäsenyys on jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN: Strategisessa kehittämisessä ja toiminta- ryhmän toiminnan johtamisessa on ymmärrettävä sekä sisäisten että ulkoisten olosuhteiden muutokset. Sidosryhmien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen ja asiakkuuksien hallinta edel- lyttää sekä hallituksen että henkilöstön saamista toimimaan yhteisten päämäärien puolesta ja eteen. Toiminnan tarkoitus on luoda tilaa yhteisöjen ja alueiden kehittymiselle ja innovaatioil- le. On kyettävä innostamaan, osallistamaan ja vastuuttamaan eri toimijoita ja saamaan heidät sitoutumaan oman alueen kehittämiseen.
Toimintaryhmien toiminnanjohtajien ja puheenjohtajien yhteistapaamisessa, joka järjestettiin toista kertaa Meltauksessa, Poro Pekan Pirtissä pohdittiin projektipäällikön innostamana muun muassa toimintaryhmien markkinoita, paikallisyhteisöjen muutosta ja toimintaryhmien osaamista. Keskusteluissa korostui yhdenvertaisuuden edellytys sekä paikallisuuden merkitys ja määrittely. Sen osalta on ymmärtävä, että jokainen yksittäinen toimintaryhmän jäsen, alu- een ihminen on itsessään alueen kehittäjä. Paikallinen kehittäminen tulee eläväksi yksittäisen ihmisen kautta, joka kasvaa toiminnassa yhteisöiksi ja alueiksi.
OSAAMINEN JA VAHVUUDET: Toimintaryhmien toiminnan kehittäminen on yksilön voimava- rojen ja osaamisen vahvistamista samalla kun se on organisaation ja koko ympäröivän yhtei- sön toiminnan kehittämistä. Paikallisen kehittämisen vahvistaminen on työtä paikallistoimi- joiden ja yhteisöjen keskiössä yhteiskunnan uudistumisen eteen. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n henkilöstön kanssa projektipäällikön ohjaamana toteutettu osaamis- ja vahvuuspuutyö- pajassa osallistujat miettivät työelämän onnistumisien kautta omaa osaamistaan ja vahvuuk- siaan sekä yhdessä koko organisaation vahvuuksia, joista kasvoi lopulta toimintaa ohjaava vahvuuspuu. Vahvuuspuu ja työpajan toteutuskuvaus on jaettu kaikille toimintaryhmille toi- minnassaan hyödynnettäväksi.
SWOT: Toiminnan strategisuus edellyttää muutosvoimien tunnistamista. On kyettävä hah- mottamaan odotettavissa olevia muutoksia, jotka näkyvät yksilön käyttäytymisessä, yhteisö- jen toiminnassa sekä yhteiskunnassa. Paikallinen kehittämistoiminta läpäisee kaikki kolme tasoa ja perustuu vahvasti yksilöiden ja yhteisöjen keskinäisiin, monimutkaisiin ja alati muut- tuviin riippuvuussuhteisiin, joita on kyettävä hallitsemaan. Toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön kanssa toteutettu vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien määrit- tely sai osallistujat pohtimaan toimintaryhmätyön näkökulmasta muutosvoimia, jotka ovat toimintaryhmän toiminnan kannalta olennaisia ja joihin on mahdollista vaikuttaa ja siten myös hallita. SWOT -aineisto on jaettu kaikille toimintaryhmille hyödynnettäväksi organisaa- tion kehittämisessä ja strategiatyössä.
Neljässä vaiheessa keskeistä on ollut kumppanuuden rakentaminen, paikallisen kehittämisen lobbaus ja sidosryhmävuorovaikutuksen vahvistaminen. Projektipäällikkö on xxxxxxx toimin- taryhmiä neljännen vaiheen toteutuksessa ja koordinoinut yhteistoimintaa.
Paikallisen kehittämisen lobbauksessa on kyse eri vaikuttajatahoihin ja vaikuttajaryhmään kohdistuvasta viestinnästä, jonka tavoitteena on saada aikaan positiivinen muutos ja tarkoi- tuksena saada vastaanottaja(t) ymmärtämään paikallisen kehittämisen argumentit, tekemään päätöksensä ja toimimaan niiden varassa. Lobbaustoiminnassa on korostunut dialogisuus osapuolien välillä. Vuorovaikutuksella ja asia-argumenttien jakamisella on haluttu osallistua ja vaikuttaa paikallista kehittämistä ja tulevaa ohjelmakautta koskevaan päätöksentekoon. Lobbaus on toteutettu suunnitelmallisesti niin, että sen osalta on määritelty tavoitteet ja kei- not sekä jaettu vastuut ja tehtävät toimintaryhmien kesken.
TOIMINTA
INNOVAATIOLEIRI: Lapin toimintaryhmät toteuttavat yhteistyössä Tunturi-Lapin Kehitys ry:n kanssa Maaseutuverkostoyksikön alueellisen innovaatioleirin. Leiriä haettiin helmikuun hakukierroksella ja se toteutetaan lokakuussa Tunturi-Lapin alueella. Innovaatioleirit ovat Maaseutuverkoston alueellinen työkalu, joiden avulla luodaan, haastetaan ja kehitetään. Inno- vaatioleirin lähtökohta on aina sama, tarve kehittää ja kehittyä. Se on uudentyyppinen lähes- tymistapa aluekehitykseen. Leirillä ratkotaan tärkeitä haasteita, yhdessä oman alueenne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Avain paikallisyhteisöjen voimaantumiselle on löytää ja tunnistaa paikallisten tekijöiden osaaminen ja tieto olosuhteista ja mahdollisuuksista sekä luottamuksen rakentaminen heidän ja alueellisten toimijoiden – maakunnan välille. Tarvitaan myös tunnustusta ja tukea totutusta poikkeaville ratkaisuille. Lapin innovaatioleirin tavoitteena on löytää uusia, erilaisia, innosta- via ja kokeilunarvoisia ideoita toteuttaa ja tuottaa hyvinvointipalveluita liiketoimintapohjalta ja kylien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistäviä paikallisia ratkaisuja. Kehittämisongelman ratkaiseminen yhdessä tarjoaa tilanteen, jossa päästään syvemmälle paikallisiin prosesseihin ja leader-toimintatapa tulee tutuksi.
Innovaatioleiri on kolmen päivän yhteinen tapahtuma, jonka ensimmäisenä päivänä osallistu- jat haastetaan voittamaan itsensä ja antautumaan luovaan prosessiin muiden ihmisten kanssa teemassa hyvinvointi ja paikallisten prosessien merkityksellisyys, osallisuus ja päätöksenteko osana suurempaa aluekehittämistä. Toisena päivänä perussettiin tulee jo mukaan villi kortti, jonka mukaisesti leirille saapuu asiantuntijoita eri osaamisillaan. He sparraavat ja tuovat oman osaamisensa ja oman näkökulmansa ruodittavaksi ja lisättäväksi kokonaisuuteen. Pien- ryhmissä ideat jalostuvat ja kehittyvät yhä selvemmiksi toteutettaviksi ajatuksiksi. Lopulta jokainen idea / hankeaihio joutuu asiantuntijaraadin Leijonan Kidan ruodittavaksi ja testatta- vaksi. Xxxxxxxxxx leiripäivänä on jo näkemystä hyvinvoinnin eri mahdollisuuksista toteutua kylillä ja paikallisen kehittämisen ja paikallisuuden merkityksen kristallisoituneena osallistu- jien keskuudessa. Leirin aikana osallistujille tarjotaan sopivassa suhteessa aktivointia, rentou- tusta ja haasteita. He lähtevät leiriltä kotiin - ja mikään ei ole niin kuin ennen.
Xxxxxx suunnittelu on toteutettu Tunturi-Lapin Kehitys ry:n kanssa yhteistyössä. Projektipääl- likkö on edustanut toimintaryhmiä suunnittelussa ja osallistanut ryhmiä mukaan idean kehit- telyyn. Mukana suunnittelussa on ollut lisäksi Kittilän elinkeinopalvelun, Kideven henkilöstöä. Leirin osallistujat tulevat koko maakunnan alueelta. Toimintaryhmien vastuulla on toimiala- jaottelun mukaisesti hakea omalta alueeltaan parhaat osallistujat ja sparraat leirille. Tunturi- Lapin ja Kyläkulttuuria tuntureitten maasta ry:n alueelta tulevat matkailun osaajat ja kunta- päättäjien joukko, Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueelta hoiva- ja hyvinvointialan osaajat, Peräpohjolan Kehitys ry:n alueelta maakuntahallinnon ihmiset ja nuoret sekä Outokaira tuot- tamhan ry:n alueelta luovien alojen osaajat. Leirin suunnittelu ja toteutus toimivat Xxxxx Xxx- der:n eli yhteistoiminnallisen toimintamallin kokeiluna.
SAAMELAINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN: Saamelainen paikallinen kehittäminen ilta toteutettiin Pohjoisimman Lapin Leader ry:n, Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa yh-
teistyössä Utsjoella. Mukana illassa oli saamelaisjärjestöjen ja -yhdistysten edustajia, yrittäjiä ja alueen asukkaita. Illan aikana toteutettiin luovariihi -työpaja, jonka tarkoituksena oli avoi- men keskustelun kautta saada mahdollisimman paljon tietoa ja uusia avauksia, nostaa esille ongelmia, hakea ratkaisuja, visioida ja innovoida saamelaistoimijoiden kanssa yhdessä alueen kehittämisestä. Osallistujat jakautuivat kahden teeman mukaisesti pöytiin, joissa pohdittiin saamelaisjärjestöjen ja -yhdistysten roolia sekä toimintaryhmäyhteistyötä ja saamelaisyrittäjyyttä ja elinkeinoja. Teemallisen työskentelyn jälkeen käytiin kokoava yhteiskeskustelu. Luovariihen toteu- tusmenetelmä ja tulokset ovat jaettu kaikille toimintaryhmille strategiatyössä hyödynnettäväksi sekä Lapin liiton maaseutuohjelman valmistelussa hyödynnettäväksi.
PAIKALLISET ELINKEINOT: Tunturi-Lapin paikalliset elinkeinot tilaisuus järjestettiin Kylä- kulttuuria tuntureitten maassa ry:n, Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä Hetassa. Päivän aikana toteutettu ryhmätyöskentely rakentui luovariihi -työpajan toteutusta- van pohjalta. Teemoina keskusteluissa olivat matkailu, porotalous ja yrittäjyys. Osallistujina tilaisuudessa oli Tunturi-Lapin alueen matkailualan yrittäjiä, poroisäntiä, projektityöntekijöi- tä sekä alueen asukkaita. Tilaisuuden muistiinpanot on jaettu kaikille toimintaryhmille strate- giatyössä hyödynnettäväksi sekä Lapin liiton maaseutuohjelman valmistelussa hyödynnettä- väksi.
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN KESKUSTELUT: Toimintaryhmät ovat val-
mistelleet keskinäisissä yhteisneuvotteluissa ja -keskusteluissa yhteistä kumppanuussopi- musta, sen sisältöä ja käytännön toteutusta. Kumppanuussopimuksen sisältö ja yhteistoimin- tamalli on tavoitteena sovittaa yhteen Lapin liiton kanssa neuvoteltavan monirahastotoimin- tamallin ja Lapin leader-toimintatavalla toteutettavan paikallisen kehittämisen toteutuksen kanssa. Tavoitteena on saada aikaan samansuuntainen toimintamalli ja sopimus myös Lapin ELY-keskuksen kanssa. Neuvottelut ja toimintamallien työstäminen jatkuvat syksyllä ja val- mistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä.
PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN JA KUNNAT: Lapin maakuntasuunnitelman 2030 mukaisesti Lapin kehittäminen perustuu maakunta-ajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkos- ton tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Toimintaryhmien vahvuuksia ovat: kehittämis- toiminnan rakentuminen ihmisten ja paikallistoimijoiden toiminnan kautta, kehittämistyön resurssit, johon sisältyy ihmisten innostuminen ja sitoutuminen kehittämistyöhön, vaikutta- vuus ja tulosten juurtuminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden voima. Toimintaryhmien rooli on olla omaehtoisen kehittämistyön edistäjä ja kehittäjä. Kehittämistyötä toteutetaan kuntalaisten äärellä, jolloin kuntapalveluiden käyttäjistä tulee kehittämistoiminnan kautta myös niiden suunnittelijoita, toteuttajia ja tuottajia.
Lapin kehittämisessä merkittävää on eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä kunta-paikallisyhteisöt vastavuoroisuuden nostattaminen. Toimintaryhmät ovat käyneet aktiivisesti keskusteluja oman alueen kuntien kanssa paikallisen kehittämisen mahdollisuuk- sista ja lisänneet leader-toiminnan tietoisuutta sekä hakeneet yhteisymmärrystä paikallisen kehittämisen roolista maakunnassa. Toimintaryhmien monirahastoista paikallisen kehittämi- sen mallia tukevan kannanoton ovat allekirjoittaneet lähes kaikki Lapin kuntien kunnanjohta- jat tai muu kuntaa edustava taho. Lisäksi Lapin toimintaryhmät ovat pyytäneet kunnilta tukea esitykseensä paikallisen kehittämisen toimintatavasta Lapissa. Toimintaryhmät esittivät Lea-
der-toimintapaa kaupunkien kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen toimintata- vaksi Lapissa. Tämä tarkoittaisi, että Lapissa paikallinen kehittäminen toteutettaisiin yh- teneväisesti Leader-toimintatavan mukaisesti koko maakunnan alueella mukaan lukien Rova- niemen kaupungin keskusta-alue, joka kuluvalla olevalla ohjelmakaudella on rajautunut pois Leader-toimintatavan kattamasta alueesta. Osa Lapin kunnista, kunnan hallitusten päätöksien mukaisesti, ovat antaneet tukensa esitykselle.
Kuntakeskustelut ovat osa Xxxxx Leader ja niitä tullaan käymään aktiivisesti myös tulevaisuu- dessa. Tavoitteena on pohtia kuntakohtaisia kehittämistarpeita ja pitää kehittämistyö jousta- vana sekä mahdollistavana kuntarajoihin kompastumatta.
YHTEISTOIMINTAPÄIVÄT: Toimintaryhmien yhteistyötä vahvistettiin toiminnanjohtajilla suunnatulla yhteistoimintapäivillä huhtikuussa, jossa tavoitteena oli jakaa strategiatyön ko- kemuksia, erilaisia strategiatyössä käytettyjä menetelmiä sekä oppia toisilta ja antaa osaamis- ta muille. Kittilän Könkäällä pidetyillä kaksipäiväisillä strateginen kehittäminen - yhteistoimintapäivillä heittäydyttiin luovuuteen ohjatun rentoutus- ja meditaatiosession avul- la sekä vahvistettiin yhteistyötä erilaisin yhteistyöharjoittein ja keskusteluin. Työskentely tapahtui sekä itsenäisesti että yhdessä.
LAPIN YHTEISTOIMINNALLINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN JA MONIRAHASTOISUUS:
Lapin toimintaryhmät ovat lobanneet Lapin paikallista kehittämistä myös valtakunnan tasolle. Toimintaryhmien ja Lapin kansanedustajien yhteistapaaminen järjestettiin teemalla ”Leader - toiminta ja paikallisen kehittämisen merkitys alueiden elinvoimaisuuden edistämisessä”. La- pin kansaedustajista keskusteluun osallistuivat Xxxxxxx Xxxxx-Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxx- xxx Xxxxxxxxxx sekä Xxxxxx Xxxxx.
Toimintaryhmien ja Lapin liiton paikallinen kehittäminen -neuvottelut ja monirahastotoimin- tamallin rakentaminen jatkui toimintaryhmien ja maakuntajohtaja Xxxx Xxxxxx yhteistapaami- sessa toukokuussa. Tapaaminen oli järjestyksessään kolmas. Mukana keskustelussa Lapin liiton osalta oli maakuntajohtajan lisäksi yhteysjohtaja Xxxxx Xxxx. Keskustelussa haettiin yh- teisymmärrystä paikallisen kehittämisen tärkeydestä maakunnan kehittämiskokonaisuudessa ja toimintaryhmien roolista kehittäjäverkostossa. Yhteistapaamisessa päädyttiin siihen, että Lapin paikallisen kehittämisen toimintamallia ja yhteensovitusta jatketaan syksyllä. Myös ra- hoituskehysneuvottelut EAKR ja ESR -rahastojen osalta jatkuvat syksyllä.
YHTEENSOVITUS: Toimintaryhmät ovat käyneet Lapin ELY-keskuksen maaseutuyksikön kanssa yhteensovituskeskusteluja tulevan kauden linjauksista kevään aikana kahteen ottee- seen. Huhtikuussa yhteensovituskeskustelua käytiin ELY-vetoisesti ja vastaavasti toukokuus- sa toimintaryhmävetoisesti. Toukokuun yhteensovituskeskustelussa toimintaryhmät esitteli- vät paikalliset kehittämisstrategialuonnokset, joiden pohjalta keskustelu jatkui muun muassa hankkeiden alueellisen kohdentumisen, yritystukien, yritysneuvonnan, yhteistyökäytäntöjen ja kehittämisteemojen pohdintaan ja keskinäiseen työnjakoon toimintaryhmien ja ELY- keskuksen maaseutuyksikön kesken. Toimintaryhmien tavoitteena on saada Lapin ELY- keskuksen kanssa maaseutuyksikkö mukaan lukien aikaiseksi samansuuntainen sopimus ja toimintamalli kuin mitä Lapin liiton kanssa on valmistelu. Yhteensovitusneuvottelut jatkuvat syksyllä.
PROSESSIKIRJOITTAMINEN: Strategiatyöskentelyyn on liittynyt olennaisena osana prosessi- kirjoittaminen, jossa kirjoittaja on aktiivisessa vuorovaikutuksessa niin ulkoisen ympäristön kuin itsensä kanssa. Projektipäällikkö on tukenut toiminnanjohtajia strategioiden kirjoittami- sessa esittämällä tarkentavia kysymyksiä, kommentoimalla tekstiluonnoksia, käymällä kes- kusteluja ja herättelemälle ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Kirjoittamisprosessissa on pyritty joustavuuteen ja yksilölliseen huomioimiseen, jolloin tuki on ollut kirjoittajan tarpeen mukaan ohjatumpaa ja kurinalaisempaa tai vastaavasti vapaampaa. Tiedonhallinta ja - käsittely ovat tapahtuneet osaprosesseissa ja kokonaisuus on muodostunut vaiheittain yh- denmukaisesti paikallisen kehittämisen vahvistamisen kokonaisuuden kanssa.
Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen toteutusaika on vuoden 2013 loppuun. Prosessi etenee toteutetun mukaisesti taas seuraavaan vaiheeseen vahvistaen samalla edeltä- viä. Hankkeen toteutuksen viidennessä vaiheessa keskeistä on LEADER-toiminnan lisäarvon näkyväksi tekeminen. Tavoitteena on yhteisten indikaattorien muodostaminen sekä viestintä- strategian toteuttaminen.
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA
TAVOITTEET | Kartoittaa ja vastata LEADER -toimintatavalla Lapin kehittämisen tule- vaisuuden sisällöllisiin ja menetelmällisiin haastei- siin | Toimintaryhmien väli- sen yhteistyön vahvis- taminen ja toiminta- ryhmien osaamisen kehittäminen | Paikallisen kehittämisen LEADER -toimintatavan vahvistaminen, tietä- myksen laajentaminen EU:n tarjoamiin suoriin rahoitusvälineisiin | Lappilaisen LEADER -toiminnan lisäar- von tunnistaminen ja näkyväksi teke- minen |
>>>>>>>>> | STRATEGINEN KEHITTÄMINEN | "Toiminnan merkitys tulee itse toiminnasta" | ||
TOIMINTA | Visiönäärinen suunnittelu, innostaminen ja sitoutta- minen | Vuorovaikutteinen op- piminen, strategisuus ja johtaminen | Sidosryhmädialogi, vies- tintä- ja tiedottaminen | Elinkaariajattelu, arvotunnistus ja - tunnustus |
TOIMINTATAPA | Osallistava | Yhteistoiminnallinen | Vastuullinen | Asiakaslähtöinen |
TOIMENPIDE | Tulevaisuusvaelluksia; luovuuden lähteellä - tule- vaisuuden äärellä -työpaja, tulevaisuuskuvaverstas, hallituspaneelit, kylätoi- mintapäivän ryhmätyö ja tulevaisuuspaneeli, tule- vaisuusviestiseinä, ideoin- tia assosioimalla - vede- tään hatusta -työskentely, luovariihi, sidosryhmäana- lyysi, Tunturi-Lapin paikal- liset elinkeinot kehittämis- paja innovaatioleirisuun- nittelu ja -toteutus | Yhteissuunnittelu, yh- teispalaverit, yhteiskir- joittaminen, yksilöhaas- tattelut, ohjaus, sparra- us, osaamiskartoitus, paikallisen kehittämisen keskustelut, itsearviointi, vuorovaikutus- ja vies- tintäkoulutus, yhteistie- dottaminen, kump- panuussopimus, yhteis- toimintapäivät, SWOT | Toimintaryhmien osaa- misen esille nostaminen, yksilön verkostojen hahmottaminen ja hyö- dyntäminen; sidosryh- mätehtävä, monirahas- toisuus -neuvottelut, paikallinen kehittäminen ja kunnat vuorovaikutus, paikallisen kehittämisen lobbaus | Yhteiset mittarit lisäarvon näkyväksi tekemiseen, yhte- näisen ja selkeän viestinnän pelisään- nöt |
TOIMIJA | Nuoret, toimintaryhmien hallitus, henkilöstö, kv- kumppanit ja muut kesk. kumppanit | Toimintaryhmien hallitus ja henkilöstö | Toimintaryhmien halli- tus ja henkilöstö | Paikallisen kehittä- misen kenttä: yrittäjät, kylät, yh- distykset, järjestöt, kunnat ym., toimin- taryhmien hallitus ja henkilöstö |
TUOTOS | Paikallisen kehittämisen strategiat | Paikallisen kehittämisen toimintamalli, koulutus- suunnitelma | Paikallisen kehittämisen monirahastoinen toi- mintamalli ja toteutus- suunnitelma | Mittarit, viestintä- strategia, Leader- video |