Sisällysluettelo

Yliopistojen yleinen työehtosopimus

Sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta sekä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden yhteistoimintatehtävään osallistuvien henkilöstön edustajien asemasta ja oikeuksista 67

Sopimusmääräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta 77

Sopimus paikallisesta sopimisesta 80

Yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevat liitteet 82

Liite 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta 83

Liite 2 Muun henkilöstön vaativuuskehikko 91

Liite 3 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä 100

Liite 4 Muun henkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä 103

Liite 5 Palkkataulukot 106

Liite 6 Yliopistojen yleinen työehtosopimus − muutoskooste 113

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäseninä olevien yliopistojen palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:

1. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2014 – 31.1.2017.

2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.4.2014 – 31.1.2016, jonka aikana on kaksi palkankorotusajankohtaa, 1.8.2014 ja 1.8.2015.

Korotukset 1.8.2014

Työehtosopimuksen palkkataulukot korottuvat liitteen 1a mukaisesti. Euromää- räiset työnantajan määrittelemät henkilökohtaiset lisät eivät erikseen korotu. (Huomautus: liite 1a tarkoittaa yliopistojen palkkausjärjestelmän palkkataulukko- ja, jotka ovat tämän kirjan liitteenä 5.)

Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) korotetaan yleiskorotuksella 0,4

% tai vähintään 20 €.

Korotukset 1.8.2015

Työehtosopimuksen palkkataulukot korottuvat liitteen 1b mukaisesti (opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä harjoittelukoulujen taulukkoja on korotettu 0,4 % kui- tenkin niin, että harjoittelukoulujen taulukkojen vaativuustasoilla 9-11 korotus on 0,3 % ja muun henkilöstön 0,3 %). (Huomautus: liite 1b tarkoittaa yliopistojen palkkausjärjestelmän palkkataulukkoja, jotka ovat tämän kirjan liitteenä 5.)

Henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yleiskorotuksella ope- tus- ja tutkimushenkilöstön osalta yhteensä 0,4 %, harjoittelukoulujen johtavien rehtoreiden ja rehtoreiden sekä muun henkilöstön osalta yhteensä 0,3 %.

Sopimuskauden toinen jakso

Sopimuskauden toinen jakso on 1.2.2016 – 31.1.2017.

Toisen kauden palkankorotusten suuruus ja ajankohta määräytyvät työllisyys- ja kasvusopimuksen 2.3 kohdan mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimal- la tavalla, elleivät osapuolet sovi muuta korotustapaa viimeistään 31.10.2015.

Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat

Suomen Akatemian rahoittamien akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden palkkoja tarkistetaan edellä mainittujen korotusten korotusvaikutusta vastaavasti eli palkkoja korotetaan 1.8.2014 lukien 0,4 % tai vähintään 20 € ja 1.8.2015 luki- en 0,4 %.

3. TYÖAIKAMÄÄRÄYSTEN JOUSTOJEN SOVELTAMINEN

Työehtosopimuksen 4 luvun 1 §:n määräyksiä keskimääräistä työaikaa koskevis- ta työaikajärjestelyistä on mahdollista soveltaa vain niissä tehtävissä, joissa kes- kimääräistä työaika on voitu 31.12.2009 voimassa olleen virka- ja työehtosopimuksen mukaan käyttää.

Muissa tehtävissä työaikajoustoja koskevat järjestelmät (tasoittumisjaksojärjes- telmä) voidaan ottaa käyttöön, jos siitä sovitaan paikallisesti tämän työehtosopi- muksen paikallista sopimista koskevien määräysten 2 §:n mukaisesti.

Näiden työaikajärjestelmien käyttöönotto edellyttää tällöin myös yhteistoiminnas- ta yrityksissä koskevan lain 6 luvun mukaisia neuvotteluita.

4. TYÖRYHMÄT

Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat työryhmät, joiden toimeksiannot on kirjattu liitteeseen 2 (huomautus: liitettä 2 ei ole painettu tähän kirjaan):

4.1. Paikallista sopimista käsittelevä työryhmä

Työryhmä arvioi paikallisen sopimisen käytäntöjä ja keskustelee keinoista paikal- lisen sopimisen kehittämiseksi yliopistoissa sekä tähän liittyen henkilöstön edus- tajien toimintaedellytyksistä. Työryhmän määräaika on 30.4.2014.

4.2. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on tarkastella yliopistojen palkkausjärjestelmää ja sen toi- mivuutta. Työryhmän tulee laatia esityksensä 13.6.2014 mennessä, jotta mahdol- liset uudistukset voidaan ottaa käyttöön 1.1.2015 lukien.

4.3. Harjoittelukoulujen työaika- ja palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää harjoittelukoulujen työaikajärjestelmän kehit- tämistarpeita ja tarkastella harjoittelukoulujen palkkausjärjestelmän yleistä ja eri- tyisesti tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän toimivuutta sekä toteutunutta ansiokehitystä. Työryhmän määräaika on 30.4.2014 ja mahdollisten uudistusten käyttöönottoajankohta 1.8.2014.

4.4. Työaikatyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on tarkastella työehtosopimuksen työaikajärjestelmiä ja selvittää mahdollisuudet lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia työaikajärjestelyjen avulla. Työryhmän määräaika on 31.5.2015.

4.5. Yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintatyöryhmä

Edellisellä sopimuskaudella perustetun työryhmän toimintaa jatketaan. Työryh- män tehtävänä on tarkastella yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan toi- mivuutta. Työryhmällä ei ole erityistä määräaikaa.

4.6. Tilastoyhteistyöryhmä

Tilastoyhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä yhteistä tietopohjaa, tilastojen tuot- tamiseen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä, ansiotilastojen yhteydessä käy- tettäviä palkkakäsitteitä ja muita käsitteitä, työehtosopimuksen ansiotilastoille asettamia vaatimuksia ja olla yhteistyössä työehtosopimusneuvottelijoiden kans- sa tilastojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa antaa asi- antuntija-apua yliopistoille tilastoyhteistyökysymyksissä. Työryhmällä ei ole erityistä määräaikaa.

5. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana si- ten, että ne neuvottelevat esiin tulevista sopimusten muutostarpeista toisen osa- puolen esityksestä.

6. ARVIOINTIRYHMIEN PALKKIOT

Yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaisen arviointiryh- män puheenjohtajalle ja jäsenelle xxxxxxxxx xxxxxxxxx, jonka määrä on jäsenelle 360 euroa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta.

Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikäteen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalenterikuukauden aikana osallistunut ryhmän työhön, palkkio maksetaan hänen sijastaan toimineelle, laskien kalenterikuukautta kohti 1/12.

Mikäli henkilö toimii edellä tarkoitetussa tehtävässä kahdessa tai useammassa ryhmässä, palkkio maksetaan enintään kahdesta ryhmästä.

7. MUUT MÄÄRÄYKSET

Työehtosopimuksen 9 luvun ja 4 luvun 20 §:ssä sovittuja euromääräisiä palkkioi- ta korotetaan 1.8.2014 lukien 0,6 % ja 1.8.2015 lukien 0,3 %. Harjoittelukoulujen osalta euromääräisiä palkkioita korotetaan harjoittelukoulujen keskimääräisen korotusvaikutuksen mukaisesti.

Edellä mainitun lisäksi osapuolet ovat sopineet liitteen 3 mukaisista työehtoso- pimusmuutoksista. (Huomautus: liitettä 3 ei ole painettu tähän kirjaan. Siinä sovi- tut muutokset on sisällytetty jäljempänä olevaan työehtosopimustekstiin.)

8. TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN KATTAVUUS

Jos keskusjärjestöt toteavat 25.10.2013 tai sen jälkeen, että 30.8.2013 allekirjoi- tetun työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus ei ole riittävä tai keskusjärjestöt eivät muutoin sitoudu työllisyys- ja kasvusopimukseen, tämä neuvottelutulos ei tule voimaan.

Mikäli sopimuskauden toista jaksoa 1.2.2016 – 31.1.2017 koskevissa työmarkki- nakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeis- tään 15.6.2015 mennessä, tämän sopimuksen osapuolet neuvottelevat sen jälkeen 31.10.2015 mennessä toisen sopimuskauden palkankorotuksista. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, osapuolilla on oikeus irtisanoa tämä so-

pimus päättymään ensimmäisen sopimuskauden loppuun 31.1.2016 siten, että irtisanominen on tehtävä viimeistään 30.11.2015.

Helsingissä, 25.10.2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yliopistojen työntekijöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Soveltamisohje: Yliopisto nimeää keskushallinnon henkilöstön joukosta tässä tarkoitetut työnantajan edustajat joko hallinnollisella päätöksellä tai siten, että asiasta on erikseen sovittu henkilön

työsopimuksessa.

Sopimus ei myöskään koske opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palkkionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu.

Soveltamisohje: Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yliopistojen sellaisiin itsenäisiin yksiköihin (esim. yliopistopaino) joilla on oma työehtosopimus.

2 § Voimassaolevat etuudet ja lainsäädännön määräykset

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen so- pimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet 31.12.2009 asti voimassa olleeseen valtion virka- ja työehtoso- pimukseen tai sen liitteeseen.

Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön määrä- yksiin, eivät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

Yliopistolla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja irtisanoa työntekijöitä. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhde ja koeaika

Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti.

Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnantaja- yliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa ja yliopistoja koske- vassa lainsäädännössä mainituilla perusteilla.

Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain mukaisesti ja sen pituus on enintään neljä kuukautta.

Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään

kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuhde, koe- aika saa olla enintään 3 kuukautta).

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopi- muslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin koeajan tarkoituk- seen nähden epäasiallisilla perusteilla.

5 § Työsuhteen päättyminen

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeytymät- tömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja seuraavasti:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa edellä mainituista irtisa- nomisajoista poikkeavasti. Työntekijän irtisanomisaika on kuitenkin enintään kolme kuukautta ja se ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudatettava. Työnan- tajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on aina kuitenkin vähintään 5

§:n 1 momentin mukainen.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista me- nettelyä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odotet- tavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole työntekijän tiedossa.

Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.

Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta 1 kk.

Työsuhde päättyy siitä päivästä lukien, josta työntekijälle on myönnetty oman työnantajan työsuhteesta vanhuuseläke tai Suomessa täysi työkyvyttömyyselä- ke.

6 § Palkka ja palkanmaksu

Palkkaperusteista ja vähimmäispalkasta on erilliset määräykset yliopistojen palk- kausjärjestelmää koskevassa osiossa.

Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka makse- taan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.

Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden lop- puun mennessä.

Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.

Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pankki- tilille seuraavana, teknisesti mahdollisena yliopiston yleisenä palkanmaksupäivä- nä.

7 § Poissaoloajalta maksettava palkka

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy näiden määräysten mukaisesti, ellei erikseen jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtävän vaativuuteen perus- tuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, vaati- vuuslisä, palkan takuuosuus tai euromääräinen palkka. Lisäksi palkkaan luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

Soveltamisohje: Keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkanmak- sukautta edeltäneen normaalina pidettävän palkanmaksukauden työajal- ta saatua keskimääräistä tuntiansiota (palkanmaksukauden ansio / tehdyillä työtunneilla) mahdollisine olosuhde- ja vuorotyölisineen, mutta ilman ylityö- ja sunnuntaityö-korotuksia.

Harjoittelukoulujen opettajalta ei poissaoloajalta tehdä vähennystä ylituntien pi- tämättä jäämisen vuoksi.

8 § Vajaan kalenterikuukauden palkka

Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa vajaalta kalenterikuu- kaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka käyttämällä jakajana kunkin kuukau- den kalenteripäivien lukumäärää.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien ja sovitun tuntipalkan mukaisesti.

9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkka

Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa- aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavalle kokoaikaiselle työntekijäl- le määräytyvästä palkasta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvalle työntekijälle, joka siirtyy kokoaika- työstä osa-aikatyöhön, palkka maksetaan em. periaatteita noudattaen työsuh- teen ehtojen mukaisena osuutena tai harjoittelukoulujen opettajan osalta opetusvelvollisuuden mukaisena osuutena kokoaikaisen työntekijän palkasta.

10 § Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä määrätty matkustamaan sellaisena lauantaina, sunnuntaina, tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuna arkipyhänä tai muuna työntekijän vapaapäivänä siten, että yksinomaan matkustamiseen käytet- ty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle matkapäiväkorvauksena 55 euroa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Matkapäiväkorvausta ei makseta työehtosopimuksen 4 luvun 16 §:n 4 momentin mukaiselle johtavassa asemassa olevalle työntekijälle eikä työntekijälle, joka itse päättää työmatkansa ajankohdasta ja työaikaansa liittyvistä työ- ja vapaa-ajan järjestelyistä. Korvausta ei myöskään suoriteta, mikäli edellä sanotulta vuorokau- delta kertyy työajaksi luettavaa aikaa tai matkustamista erityisten määräysten pe- rusteella korvataan muulla kuin tässä sopimuksessa sovitulla tavalla.

Työntekijän tulee matkustaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneuvoa ja kul- kutapaa käyttäen, ottaen huomioon myös mahdollinen ajan säästö.

Työntekijällä on oikeus saada työmatkastaan aiheutuvien kustannusten maksa- mista varten ennakkoa, jos työnantaja ei ole luovuttanut työntekijän käyttöön maksukorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla. Alle 24 tuntia kestä- vältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta

suorittamatta.

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on jätettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oi- keus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Lisäkorvaukset ulkomaan matkojen osalta

Jos työnantajan määräämä työmatka kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle, työnantaja korvaa työmatkaan liittyvät välttämättömät kulut seuraavasti:

1) matkaan liittyvät lisämaksut kuten lentokenttävero yms.

2) matkaan välittömästi liittyvät viisumimaksut sekä lääke- ja rokotusmaksut

3) välttämättömät työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin

4) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Huomautus: Työnantajalla on yleisesti olemassa ulkomaan työmatkoja koskeva matkavakuutus, joka sisältää myös matka-tavaravakuutuksen.

11 § Keskusjärjestösopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskus-jär- jestösopimuksia:

Ryhmähenkivakuutussopimus

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelys- tä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

Hyvityssakkopöytäkirja

Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaattamisesta sovittava erikseen.

12 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yliopistojen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsen- maksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä vero- tusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvotella tämän pykälän mukaisesti.

Työyksikkötason neuvonpito

Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esimiehen tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan välillä.

Paikallisneuvottelut

Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen pääluotta- musmiehen tai luottamusmiehen välillä.

Liittotason neuvottelut

Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittaja-järjestöjen välillä.

Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväksi liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.

Tämän pykälän mukaisesti käsitellään myös kaikki yhteistoimintaa tai työsuojelun yhteistoimintaa koskevien paikallisten sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta syntyneet erimielisyydet. Jos liittotason neuvotteluissa jäädään erimielisiksi, asi- aa ei kuitenkaan voida viedä työtuomioistuimeen.

14 § Menettelytavat ja määräajat

Paikallisneuvotteluita ja liittotason neuvotteluita on vaadittava kirjallisesti ja vaa- timuksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.

Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kulu- essa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.

Liittotason neuvotteluita tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvot- teluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.

Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvotte- luosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.

Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkaste- taan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liitto- tason erimielisyysneuvotteluita. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan me- nettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuu- kauden kuluessa neuvotteluiden päättymisestä.

15 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopi- muksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

16 § Suojavaatetus

Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suojapu- vut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin

väliajoin.

Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat esi- merkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut.

Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esimies ja työnte- kijä yhdessä.

Työnantaja kustantaa työntekijöille työasun tai tunnukset, mikäli on tarkoituk- senmukaista ilmaista työntekijän asema ja tehtävä työpaikalla.

Huomautus: Työntekijän henkilönsuojainten varaamisesta, käytöstä ja soveltuvasta työvaatetuksesta on säädetty työturvallisuuslain (738/2002) 15 ja 20 §:ssä.

17 § Vanhentuminen

Työ- tai virkasuhteesta johtuvien saatavien, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2010, vanhentumiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Työsuhteesta johtuvat 1.1.2010 jälkeen syntyneet saatavat vanhentuvat työlain- säädännön vanhentumissääntöjen mukaan.

17a § Paikalliset yhteistoimintasopimukset

Yhteistoimintaa koskeva koulutus, tiedotus ja välitön yhteistoiminta työpaikoilla ovat erittäin tärkeitä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä tukee muutostilanteiden hallintaa ja sujuvuutta sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, työelämän laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.

Yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain käytännön toteuttamisesta voidaan tehdä yliopistokohtaisia paikallisia sopimuksia. Paikallisessa yhteis- toimintasopimuksessa määritellään tarpeen mukaan muun muassa:

• Yhteistoiminnan tasot: yksilötaso, toimintayksikkötaso [määrittely/kuvaus: tiedekunta/tieteenalayksikkö/yliopistoon kuuluva korkea-koulu, lai- tos/osasto, erillislaitos, keskushallinto ja sen alaiset yksiköt], yliopistotaso.

• Perustettaessa neuvottelukunta on sovittava sen kokoonpano, toimi-kausi, käsiteltävät asiat sekä neuvottelukunnan jäsenten valintamenettely. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi neuvottelukunnan kokoontumisen vähimmäis- määristä ja muista yliopistokohtaisista yksityiskohdista.

• Mahdollisesti perustettavista yksikkötason yt-elimistä sovitaan niiden ko- koaminen, toimikausi, toimeksianto ja nimeämismenettely.

• Yhteistoimintaelinten kutsumisajat ja -tavat (esimerkiksi aika työpäivinä, kutsu kirjallisesti tai sähköpostilla, kutsun mukana aihe ja käsiteltävänä olevia asioita koskevan materiaalin toimittamistapa)

17b § Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituk- sena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja työhyvinvointia.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yh- teistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden kä- sittelyyn.

Toimintaa toteutetaan ottaen huomioon laki työsuojelun valvonnasta ja työ-suo- jelun yhteistoiminnasta (44/2006), työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 § se- kä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 4 §.

Paikalliset työsuojelun yhteistoimintasopimukset

Työsuojeluyhteistoiminnan käytännön toteuttamisesta voidaan tehdä yliopisto- kohtaisia paikallisia sopimuksia. Työsuojelun yhteistoimintasopimuksissa otetaan paikallisten tarpeiden mukaan huomioon mm. seuraavat asiat

• soveltamisen piiri (esim. yliopiston tiloissa työskentelevät apuraha-tutkijat ym. yliopiston luvalla työskentelevät, opiskelijat harjoitustöissä jne)

• työsuojelutoimikunta (tarvittaessa toimikunnat): koko, kokoonpano, mah- dolliset pysyvät läsnäolo- ja puheoikeutetut asiantuntijajäsenet, kutsumis- menettely ja käsiteltävät asiat

• työsuojelun yhteistoiminnan järjestämistä varten tarvittava työpaikkajako

• työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelun varavaltuutettujen sekä työ- suojelutoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten valinnan järjestämi- nen

• mahdollisten työsuojeluasiamiesten valitseminen/asettaminen ja heidän tehtävänsä

• työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytykset Henkilöstön edustajien valitseminen

Henkilöstöä edustavat järjestöt huolehtivat työsuojeluvaltuutettujen, vara- valtuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja työsuojelutoimikunnan muiden henkilös- töä edustavien jäsenten vaalin järjestämisestä.

18 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2014 alkaen 31.1.2017 saakka, jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uu- desta työehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvot- teluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.

2 LUKU VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Soveltamisala

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän sopimuksen mukaan.

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamää- räyksiä tai harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevia määräyksiä, sovelle- taan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta.

Nämä määräykset tai vuosilomalain määräykset eivät miltään osin koske harjoit- telukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia.

2 § Määritelmät

Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelle- taan samaa periaatetta. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri-kuukausi.

Lakisääteistä vuosilomaa on kunakin lomanmääräytymisvuonna ensimmäiset 25 työntekijälle annettua vuosilomapäivää.

Soveltamisohje: Vuosiloma annetaan ansaintavuosittain siten, että vanhimman lomanmääräytymisvuoden vuosilomat annetaan aina ensimmäisinä. Muutoin lomat annetaan siten, että ensin annetaan mahdollisesti edelliseltä lomavuodelta vuosilomalain mukaisesti siir- retyt vuosilomat, sen jälkeen lomavuoden lomakautena annettavat lakisääteiset vuosilomat ja tämän jälkeen muut lomat. Vuosilomakir- janpidossa tulee eritellä sekä kertyvät että annetut lomat ja niiden luonne.

Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty lo- man osa.

3 § Vuosiloman pituus ja ansainta

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

1) jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden vä- litöntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa, vuosi- loman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

2) jos työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittö- mästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verratta- van tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta edellä mainituista palvelussuhteista oikeus kahteentoista lomanmääräytymiskuukauteen, hänellä on oikeus vuosilomaan jokaiselta nykyisen työsuhteen täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

3) jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosilo- maan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, vuosilo- man määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

Jos henkilö ennen lomavuoden (31.12) päättymistä saavuttaa em. 3 kohdan mu- kaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtuvan lo- mapidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1. päivää.

4 § 15 vuoden palvelusajan laskeminen

Tämän luvun 3 §:n 3 kohdassa edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaes- sa otetaan huomioon päätoiminen palvelus

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa

2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa

3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstävapausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai TSL 4 luvun 1 § mukaisten perhevapaiden ajalta

4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.

Työsuhteen alkaessa todetaan aiemmasta työkokemuksesta kertynyt palvelusaika.

Soveltamisohje: Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuk- sia myönnettäessä. Jos selvitystä täydennetään myöhemmin niin, että voi vaikuttaa lomaoikeuteen, se otetaan huomioon siitä lähtien, kun se on työnantajalle esitetty. Työntekijän esittämä selvitys voidaan ottaa pä- tevästä syystä huomioon myös takautuvasti.

Palveluksella tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työssä. Työssäolo- ajaksi katsotaan myös poissaoloaika, jolta on maksettu palkkaa tai saira- usvakuutuslain mukaisia etuuksia.

Päätoimisena palveluna pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa tai työaikasääntelyn ulkopuolella olevaa tehtävää, jonka työn- määrä on vähintään 50 % kokonaistyönmäärästä. Osa-aikaisen palvelussuhteen osalta huomioidaan työajan mukainen suhteellinen osuus vastaavan kokoaikai- sen työntekijän työajasta.

5 § Lomaoikeus työsuhteen päättyessä

Jos työntekijä saavuttaa 3 §:n 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytykse- nä olevat palvelusajat ennen työsuhteen päättymistä, hän saa työsuhteen päät- tyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai loma- korvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu.

6 § Työssäolon veroinen aika

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään sellaisia päivä, jolta työnantaja on tämän työehtosopimuksen mukaan maksanut palkan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, loma- rahan vaihtovapaat, ylityövapaat, työaikapankkivapaat jne.).

Huomautus: Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvan poissaolon aika katsotaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi vuosilomaetuuksia lasket- taessa enintään 365 kalenteripäivän ajalta.

7 § Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhen- nettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työ- päivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.

8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen normaali kuukausipalkka työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesti sekä vuosilomalisä.

Vuosilomalisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

- Aattopäivän lisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Sunnuntaityökorvaus

- Varallaolokorvaus

- Yötyölisä

- Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varatyösuojeluvaltuutettu)

8a § Vuosilomapalkan määräytyminen työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymis- vuoden aikana

Vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdes- sä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.

Vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

• 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,

• 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia ja

• 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräy- tymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

9 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomalisä maksetaan kesä- tai heinäkuun palkan yhteydessä.

10 § Muiden kuin kuukausipalkalla työskentelevien vuosilomapalkka

Tunti- ja urakkapalkalla olevan työntekijän, jonka täysi lomanmääräytymiskuu- kausi määräytyy vuosilomalain 6 § 1 momentin perusteella (ts. 14 työpäivää / ka- lenterikuukausi), vuosilomapalkka on 10 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 12,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta mak- setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Muiden kuin em. työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan.

Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesä- kuun palkanmaksun yhteydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhteydessä.

11 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Lisäksi mak- setaan 8 §:n 2 mom. tarkoitettu vuosilomalisä.

Vuosilomapalkan määräytyessä 8a §:n prosenttiperusteisen laskennan mukaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaet- tuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Vuosilo- malisää ei erikseen makseta.

Muilla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomakorvaus on sama kuin 10

§:ssä määritelty vuosilomapalkka.

12 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen eräissä erityistapauksissa

Vuosilomakorvaus määräytyy työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman osalta seuraavasti:

1) jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrättyä vuosilomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, eikä sitä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosi- lomakorvaus maksetaan joulukuun palkan mukaan; ja

2) jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä loma- kauden ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkan mukaan.

13 § Säästövapaa

Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan.

Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumää- rä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä.

Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työnteki- jällä on kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei ai- heudu yliopiston toiminnalle merkittävää haittaa.

Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.

Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan

täysinä päivinä, ellei muuta sovita. Säästövapaa on annettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästöva- paa on säästetty.

Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta makset- tava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

14 § Oikeus lomarahaan

Kun työntekijällä on oikeus lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, maksetaan hä- nelle myös lomaraha seuraavien määräysten mukaisesti:

Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Xxxxxxxx määräy- tyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Jos lomarahan maksamisajankohdasta on sovittu pääsäännöstä poiketen, loma- raha määräytyy maksatuskuukautta edeltävän kuukauden palkan mukaan. Jos asianomainen on työstä vapautettuna kesäkuussa tai muussa edellä tarkoitetun mukaisessa kuukaudessa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänel- le olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Xxxxxxxx määräytyy siirtymähetken tehtävän palkan mu- kaan.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosenttiperus- teisesti, maksetaan lomaraha tällöinkin tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 3 kohdan mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päi- vien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmää- räytymiskuukautta.

15 § Lomarahan suuruus

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on

3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,

3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja

3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Soveltamisohje: Lomarahan perusteena on 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen 10 §:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä olevalle henkilölle maksetaan lomaraha niin monelta lomapäivältä kuin kyseinen henkilö saisi vuosilomaa tämän sopimuksen perusteella.

Harjoittelukoulun päätoimisella tuntiopettajalla on kuitenkin oikeus enintään asi- anomaisen tehtävän opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän mukaan lasket- tavaan lomarahaan samojen perusteiden mukaan kuin kokoaikaisen opettajan tehtävässä olevalla.

16 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä työntekijän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää koh- den lomarahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.

Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden ai- kana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyttämi- nen estyy painavasta syystä, kuten jos työntekijä sitä pyytää esim. sairauden johdosta.

17 § Vuosiloman siirtäminen

Työntekijällä on oikeus halutessaan siirtää työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoit- taman perhevapaan ajalle sijoittuva vuosilomansa samoilla perusteilla kuin hä- nellä on oikeus siirtää vuosilomaa vuosilomalain 25 §:n perusteella.

18 § Vuosiloman ja säästövapaan siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Lakisääteisen ja työehtosopimukseen perustuvan vuosiloman siirtäminen työky- vyttömyyden vuoksi määräytyy vuosilomalain 25 §:n mukaan. Työntekijän on lo- man siirtoa pyytäessään esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä vastaava luotettava selvitys.

3 LUKU POISSAOLOT ‌

1 § Kuukausipalkkaisen sairausajan palkanlisä

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi sairausajan palkanlisää. Lisän suuruus kutakin sairauspoissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen alla mainittujen palkan- lisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

Sairausajan palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:

- Aattopäivänlisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Sunnuntaityökorvaus

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varavaltuutettu)

- Varallaolokorvaus

- Vuorolisä

- Yötyölisä

Soveltamisohje:

Lisä maksetaan myös seuraavien poissaolojen palkan yhteydessä

- äitiysvapaa, tilapäinen hoitovapaa ja kuntoutusaika

- tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutunut työkyvyt- tömyys

- jos työnantaja on estänyt henkilöä työskentelemästä sairauden ta- kia

- tämän luvun 20 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa

2 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

Xxxxxx sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- äitiys- ja isyysrahaan siirtyy palkal- lisen sairauspoissaolon, äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin, kuin em. päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palk- kaa.

Sellaisen henkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. las- kennallisen vuosiloman ajalta.

Muuna aikana, kun harjoittelukouluissa opetustyö on lomien johdosta keskeyty- nyt, päiväraha tai edellä tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, jos työnte- kijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työntekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on

jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrat- tavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä ta- kaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

SAIRAUSPOISSAOLOT

3 § Oikeus sairauspoissaoloon

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, vias- ta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtävi- ään.

4 § Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkä- riä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Soveltamisohje: Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluita ei ole riittä- västi saatavilla työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuk- sensa perusteella sairauslomatodistuksen lääkärintodistuksen sijasta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.

5 § Sairausajan palkallisen jakson pituus

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisen jakson enimmäispituus
Alle 1 kk	1+9 arkipäivää, 50 % palkasta
1 kk – alle 1 vuotta	40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuotta – alle 5 vuotta	50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta -	60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausloman ajan.

Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen sairauspoissaoloon enintään 365 pal- kallisen päivän osalta. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palat- tuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhdenjaksoinen sairauspoissaolo.

Esimerkki: Henkilö on ollut poissa sairauden perusteella niin, että hän on palannut työhön 12.3.2010. Siten torstai 1.4.2010 (kiirastorstai) on hänel- lä 15. työssäolopäivä. Pääsiäispyhien jälkeen hän on poissa työstä seu- raavalla viikolla esim. vuosiloman tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi (6.4. tiistai – 9.4. perjantai). Siten maanantai 12.4.2010 on hänellä 16. työssä- olopäivä.

Työntekijällä, joka ei kuulu tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräysten pii- riin, ei lasketa tämän luvun 5, 8 ja 9 §:ien 40, 50, 60 ja 90 kalenteripäivän palkal- lisiin jaksoihin päiviä ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, mutta laskennallisen vuosiloman aika lasketaan mukaan 365 kalenteripäivän

enimmäisaikaan.

Työntekijöille, jotka ovat olleet yliopiston palveluksessa 31.12.2009 ja joiden työ- suhde jatkuu saman yliopiston palveluksessa keskeytyksettä, 31.12.2009 kerty- nyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan.

Jos työntekijä siirtyy yliopistoon toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutki- muslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestos- sa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Huomautus: 1 luvun 4 §:n 2 momentin määräystä keskeytyksestä sovel- letaan työsuhteen kestoa määriteltäessä.

Oikeutta sairausajan palkkaan ei kuitenkaan ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt sen parantumisen. Sama koskee myös sitä, että hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymi- seen.

Soveltamisohje: Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.

Edellä tarkoitettu palkallisen jakson enimmäispituus ei riipu siitä, onko yhdenjaksoisen poissaolon syynä yksi vai useampia sairauksia, vikoja tai vammoja.

Päivärahaoikeuden myöntävän tahon ratkaisu määrittää sen, onko henki- löllä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon.

Esimerkki 1:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja sairauspoissaolo on yhden- jaksoinen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2010 – 31.8.2011 välisen ajan

1.6.2010 – 30.7.2010	31.7.2010 – 31.5.2011	1.6.2011 – 31.8.2011
60 pv 100 %	305 pv 75 %	Työnantajalla ei palkan- maksuvelvollisuutta

Esimerkki 2:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011–

31.12.2011

1.1.2012 –

30.1.2012

31.1.2012 –

29.2.2012

Töissä

1.5.2012 –

30.5.2012

31.5.2012 –

1.3.2013

2.3.2013 –

30 pv 100%

30 pv 75%

30 pv 100%

275 pv 75%

Ei palkan- maksua

Esimerkki 3:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja ajalla, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – 9.6.2012

- 1.9.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011 –

31.12.2011

1.1.2012 –

30.1.2012

31.1.2012 –

29.2.2012

Töissä

1.5.2012 –

30.5.2012

31.5.2012 –

9.6.2012

Töissä

1.9.2012 –

23.5.2013

24.5.2013 –

30 pv 100%

30 pv 75%

30 pv 100%

10 pv 75%

265 pv 75%

Ei palkan- maksua

6 § Osasairausvapaa

Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäivä- rahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.

Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta.

Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajanpalkkaa si- ten, että se on yhdessä edellä todetun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäivä- rahan kanssa yhteensä 86 prosenttia asianomaisen työntekijän osasairausvapaan alkaessa sairausajalta maksettavan palkan perusteena ole- vasta palkasta.

Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairausva- paalta sairauslomalle palaavan sairausajanpalkan laskemista jatketaan siitä ti- lanteesta, jossa asianomainen oli osasairausvapaan alkaessa.

Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairausajan- palkan laskemisessa.

Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.

Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.

Huomautus: Sairausvakuutuslain säännösten perusteella osasairausva- paa voidaan sopia 12 – 72 arkipäivän ajaksi. Osa-aikatyö voi olla 40 – 60 prosenttia asianomaisen kokoaikatyön työajasta.

Esimerkki: Työntekijän sairausajalta maksettavan osapalkan perusteena oleva palkka on 2 900 euroa. Hänen työaikansa sopimuksen tarkoitta- massa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyöstä, joten hänelle maksetaan palkkaa 1 160 euroa. Hän saa itselleen osasairauspäivärahan 1 015 eu- roa. Hänelle maksetaan sairausajanpalkkaa 319 euroa, jolloin hänen saamansa yhteensä 2 494 euroa kuukaudessa on 86 % edellä todetusta 2 900 eurosta.

7 § Työntekijän sairastuminen osasairausvapaan aikana

Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden tilapäisesti siten, että sairastuminen kestää korkeintaan sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seu- raavaa arkipäivää ja työntekijä palaa takaisin osa-aikatyöhönsä, työntekijällä on oikeus 6 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaansa tilapäisen sairausajan osalta.

Mikäli työntekijän sairaus kestää pidempään kuin yllä mainitun tilapäisen sairau- den ajan, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäiväraha- kauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkansa määräytyy sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

8 § Työtapaturma ja ammattitauti

Milloin työkyvyttömyyden syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma tai ammattitauti, maksetaan poissaolonajalta 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 1 §:n mu- kaista palkkaa 90 kalenteripäivän ajalta.

Pöytäkirjamerkintä: Työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen perusteella työntekijällä on oikeus työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi saada em. lain mukaista päivärahaa enintään yhden vuoden ajal- ta.

Jos työntekijän palkka on suurempi kuin tapaturmavakuutuslain mukai- nen korvaus, työnantaja korvaa erotuksen työntekijälle.

9 § Väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys

Jos työntekijä on häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttö-

myyden vuoksi aiheutuneen sairauspoissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n mukainen palkka 360 päivän ajanjaksolta. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan 75 % mu- kainen palkka seuraavan 180 päivän ajalta, jos hän on hakenut kahdeksan kuu- kauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.

10 § Sairausajan palkkauksen yhteensovittaminen

Edellä 5 - 9 §:ssä tarkoitettu palkka maksetaan työntekijälle toisistaan riippumatta.

11 § Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito

Työntekijällä on oikeus 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 1 §:n mukaiseen sairausajan- palkkaan, jos hän on tartuntatautilain (583/1986) 16 §:n 2 momentin (989/2006) mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jossa päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

12 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi

Xxxxxxx työntekijän ei voida hänen tehtäviensä hoitamista olennaisesti haittaavas- ta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi sallia hoi- taa tehtäviään, hänellä on oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan 5 §:n mukaan.

Soveltamisohje: Jos työntekijä on ilmeisen sairas, tulee hänet osoittaa lääkärintutkimuksiin, jos sairaudesta ei ole aikaisempaa selvitystä.

13 § Palkka kuntoutusajalta

Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntoutuk- sen, työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvi- tysten ajalta maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.

Palkkaa ei kuitenkaan makseta kuntoutusajalta, mikäli kuntoutettava saa kuntou- tustukea.

Mikäli henkilö on työkyvytön kuntoutuksen alkaessa ja edelleen sen päätyttyä, kuntoutus ei katkaise sairauden yhdenjaksoisuutta. Kuntoutusaikaa ei oteta huomioon sairausajan palkallisen ajan enimmäisjaksoa laskettaessa, jos siltä ajalta ei ole maksettu palkkaa.

14 § Lääkärissä käynnit ja lääkärintarkastukset

Lääkärissä käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Lääkärissä käyntiä varten on annettava vapautusta työstä.

Soveltamisohje: Lääkärissä käynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Lääkärin puoleen voi kääntyä työaikana, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissä käyntiä ei voida ilman kohtuutonta hait-

taa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalveluja ei paik- kakunnalla ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Mikäli työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkärin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustami- sen tai se, että työkyvyttömyystodistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

Työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoita- misen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Työntekijä voidaan myös mää- rätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.

Työntekijälle korvataan työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

Työnantajan määräämiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin tulee työntekijälle antaa vapautusta työstä. Käytetty aika luetaan työajaksi ja siitä maksetaan ansiomene- tyksen korvaus. Tämä koskee myös työntekijän työvuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan ulkopuolelle sijoittuvia tarkastuksia ja tutkimuksia.

Soveltamisohje: Työnantajan määräämillä tarkastuksilla tarkoitetaan myös työterveyshuollon työhöntulo- ja ikäkausitarkastuksia.

Muut kuin työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset

Lääkärissä käyntiin tai terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijällä on oikeus ansionmenetyksen korvaamiseen seu- raavasti:

- Kun työntekijä osallistuu synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja tutkimukset on suoritettava työaikana,

- Kun lääkärissä käynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

- Kun lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edel- lyttää työstä poissaoloa sairauden vuoksi tai hoitotoimenpiteitä,

- Kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairau- den vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissä käyn- tiä, tämä koskee myös välitöntä lääkärinhoitoa edellyttävää hammas- sairautta

- Laboratorio- ja röntgentutkimuksen sekä muun vastaavan tutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellai- seen lääkärissä käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen kor- vauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.

Ansionmenetystä ei korvata, jos lääkärikäynnin syynä on

- Terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuva lääkärintarkastus

- Jo todetun sairauden tai vamman hoitaminen tai sen kehityksen seuraami- nen tai tavanomainen hammashoito

- Tavanomainen näön kontrolloiminen silmälääkärin luona, tai muu tarkas- tus, joka ei edellytä äkillistä hoitoa,

- Fysikaalinen hoito

- Laboratorio- ja röntgentutkimukset (muut kuin edellisessä kohdassa tode- tut)

14a § Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matkakustannukset.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauk- sena ylimääräisistä kuluista sairasvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehtosopimuksen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osallistua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkastuk- sen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvollisuus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatarkastuksia.

PERHEVAPAAT

15 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja ottovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukainen palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukainen palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.

Ottovanhemmalle maksetaan ottovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittujen perus- teiden mukaisesti. Jos ottovanhemmat jakavat sanotun vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.

Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan kes- keyttämiseen.

Soveltamisohje: Äitiysvapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n mukaan ilmoitettava ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

16 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäai- kaissairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkilli- sesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oi- keutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mut- ta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvi- oidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työnteki- jän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Soveltamisohje: Työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole si- doksissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen tai ellei hän ole muutoin kykenemätön hoitamaan lasta. Molemmat van- hemmat voivat käyttää tilapäistä hoitovapaata yhteensä enintään neljä työpäivää lapsen saman sairaustapauksen yhteydessä. Tilapäinen hoito- vapaa voidaan siten jakaa esim. siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa aamupäivällä toinen vanhempi ja iltapäivällä toinen vanhempi, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Toisen lapsen sairastuessa tai lapsen sairastuessa toiseen sairauteen, on uusi tilapäisen hoitovapaan jakso käytettävissä. Sairaus todetaan samoin kuin työntekijän oma sairaus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys myös siitä, että tilapäisellä hoitovapaalla on ollut kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Pykälä ei koske vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa tavanomaista hoitoa. Sen sijaan tilapäistä hoito- vapaata koskevat sopimusmääräykset koskevat myös alle 16-vuotiaiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten äkillistä sairastumista esimer- kiksi nuhakuumeeseen.

17 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukai- sesti. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

Soveltamisohje: Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on ase- velvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumaan lapsen hoitoon.

Viittaukset sairausajan palkkausperusteisiin merkitsevät sitä, että työnte- kijällä on oikeus palkalliseen poissaoloon tämän pykälän perusteella kuukauden karenssiajan jälkeen.

Huomautus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijälle maksetaan saira- uslomalisää.

Esimerkki 1:

Lauantain ja sunnuntain ollessa työntekijän vapaapäiviä, voi palkallinen tilapäinen hoitovapaa kestää perjantaista keskiviikkoon, sillä kyseisiä kahta vapaapäivää ei oteta huomioon laskettaessa neljää palkallista työ- päivää.

18 § Lapsen vaikea sairaus

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saa- da palkatonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2

§:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeu- tumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

19 § Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava sel- vitys poissaolonsa perusteesta.

Soveltamisohje: Sopimuskohdan tarkoittamaa perheen käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Määräyksessä perheellä tarkoite- taan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten li- säksi esimerkiksi heidän takenevassa tai etenevässä polvessa olevia lähisukulaisiaan.

Työntekijällä on siten oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työs- tä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi.

MUUT POISSAOLOT

20 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot

Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimis- päivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäse- nen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, sekä kutsunta- päivä, ovat palkallisia vapaapäiviä.

Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin 1 lu- vun 7 §:ssä ja 3 luvun 1 §:ssä on sairausajan palkan osalta sovittu.

Soveltamisohje: Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hä- nen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän

veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katso- taan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun pa- risuhteen osapuoleen.

21 § Henkilöstökoulutus

Työnantajan järjestämään tai hankkimaan henkilöstökoulutukseen työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka työajalta vähentämättömänä.

Työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen osallistuvan, harjoittelukoulu- jen opettajia koskevan palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavan työnteki- jän palkasta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen

johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Päätoimiselle tuntiopetta- jalle maksetaan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukainen palkka.

22 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluksen täy- dennyspalvelukseen, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (468/2003) 16 §:n 2 ja 3 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka vähennettynä maksetulla reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevelvolli- selle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/1953) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

Työntekijä, jolla ei ole säännösten tai määräysten mukaan oikeutta vuosilomaan, on kuitenkin oikeutettu saamaan koulutoiminnan keskeytyksen ajalta palkan vä- hentämättömänä. Harjoittelukoulun opettajia koskevan palkkausjärjestelmän mu- kaan palkkansa saavan opettajan palkkauksesta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Em. palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavalle päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukainen palkka.

23 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimi- henkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n tai Palkansaajajärjestö Pardia ry:n jäsenjärjestön päättävien elinten ja hallituksen kokouksiin, maksetaan palkkaa 1 luvun 7 §:n mukaisesti.

24 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen

Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luot- tamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

4 LUKU YLIOPISTOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET ‌

Muut kuin kokonaistyöaikajärjestelmän piiriin kuuluva opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä harjoittelukoulujen opetushenkilöstö

1 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia ja 15 minuuttia vuorokau- dessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa.

Paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enin- tään 10 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

Työajan on tasoituttava 1 momentissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäis- määrään enintään 12 viikon pituisen ajanjakson kuluessa (paikallisesti sopien 26 viikkoa).

Vuosilomien ja muiden vapaapäivien aikana vapaan lasketaan kuluttavan työ- aikaa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Meneil- lään olevan tasoittumisjakson mahdollisesti edellyttämät työajan tasoitukset toteutetaan työssäoloaikana.

Työvuorojen sijoittelussa on pyrittävä välttämään turhan lyhyitä työvuoroja sekä työvuorojen jakamista.

2 § Jaksotyö

Jaksotyötä voidaan työaikalain 7 §:ssä mainittujen töiden tai työpaikkojen lisäksi, jos se on töiden sujuvan järjestelyn kannalta tarpeen ja siitä paikallisesti sovitaan tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten 2 §:n mu- kaisesti, käyttää 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työajan sijasta.

Huomautus: Helsingin yliopiston eläinsairaala on työaikalain 7 §:n 1 mo- mentin 2 kohdassa tarkoitettu sairaala tai muu vastaava

laitos.

Jaksotyön työaika on keskimäärin enintään 108 tuntia 45 minuuttia kahden pe- rättäisen kolmen viikon pituisen (yhteensä 2 * 3 viikkoa) työjakson aikana. Työ- aika voi kuitenkin olla enintään 117 tuntia työjaksossa.

Työaika voidaan myös järjestää siten, että se on keskimäärin enintään 72 tuntia 30 minuuttia kolmen perättäisen kahden viikon pituisen (yhteensä 3 * 2 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 80 tuntia

työjaksossa.

3 § Liukuva työaika

Yliopistoissa voidaan työaikalain 13 §:n mukaisesti sopia otettavaksi käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä

laissa määriteltyjen vuorokautisen liukuma-ajan sekä työajan alitusten ja ylitysten enimmäiskertymän estämättä.

Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoit- tamisesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Vapaan pitämisestä täysinä työvuoroina on sovittava työnantajan kanssa.

4 § Päivittäinen lepoaika ja tauot

Työntekijälle on annettava työaikalain 28 §:n mukaisesti työvuoron aikana sään- nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteet- tömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.

Jaksotyössä sekä yöaikana ja vuorotyössä voidaan edellä olevasta poiketen jär- jestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäiset lepoajat osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yh- teydessä.

Teetettäessä ylityötä jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti säännölli- sen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähin- tään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.

5 § Ylityön enimmäismäärä

Työaikalain 17 §:n 2 momentin tarkoittamaa ylityötä voidaan tehdä enintään 250 tuntia kalenterivuoden pituisen ajanjakson aikana.

6 § Yli- ja lisätyö

Lisätyötä on esimiehen aloitteesta 1 §:n mukaisen säännöllisen työajan, osa- aikaisen työajan ja 17 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan li- säksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Ylityötä on vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen aloitteesta tehty työ.

Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä

3 viikon jaksossa 106 tunnin 45 minuutin ja 2 viikon jaksossa 71 tuntia ja 10 mi- nuutin lisäksi tehty työ.

Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on esimiehen aloitteesta tehty 2 momentissa vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittävä työ.

Soveltamisohje: Tarjottaessa lisätyötä osa-aikaeläkkeellä tai osatyöky- vyttömyyseläkkeellä olevalle tulee huomioida osa-aikaeläkkeen ehdot ja työtulojen vaikutus eläkkeen määrään.

7 § Lisätyökorvaus

Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika siten, ettei yliopiston toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täysinä työ- päivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan ka- lenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä.

Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisätyö- tunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa-aika.

Huomautus: Jaksotyössä noudatetaan lisätyökorvauksen antamisessa vapaa-aikana työaikalain 23 §:ää.

8 § Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityö- korvausta.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan ylityö- korvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Viikoittainen ylityö jaksotyössä

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja,

maksetaan ylityön 12 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityöt arkipyhäviikolla

Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 en- simmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja, maksetaan ylityön 20 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Laskentaesimerkki (ylityö keskimääräisessä työajassa):

Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka tehdään työvuoroluette- loon merkityn työajan lisäksi. Jos työvuorolistan mukainen työvuoro on lyhyempi kuin 7 tuntia 39 minuuttia, mahdollinen ”ylityö” on lisätyötä 7 tuntiin 39 minuuttiin asti, kuitenkin enintään 2 tuntia viikossa.

työvuorot viikolla	7,30	7,30	7,30	6,15	7,30	36,15
toteutuma	7,30	7,30	10,00	8,00	7,30	40,30
	ma	ti	ke	to	pe	yht.
yli listan tehty	0,00	0,00	2,30	1,45	0,00
josta lisätyötä --> 7,39 asti			0,09	1,24		1,33
vuorokautinen 50 % ylityö max 2 h/pv			2,00	0,21		2,21
muu ylityö 100 % korotettua			0,21			0,21

Jos ylityötä tehdään viikoittaisena vapaapäivänä, tällöin 2 ensimmäistä tuntia on lisätyötä, sillä työ on ylityötä vasta, kun viikossa on tehty työtä yhteensä 38 tuntia 15 minuuttia. Sen jälkeen tehdyt tunnit ovat ylityötä ja siitä ensimmäiset 7 tuntia 39 minuuttia 50 % korotettua viikkoylityötä, ja sen jälkeen 100 % korotettua viikkoylityötä.

työvuorot viikko	36,15	0,00	0,00	yhteensä
toteutuma	36,15	10,00	4,00	yhteensä
	vko yht.	la	su
yli listan tehty	0,00	10,00	4,00	14,00
josta lisätyötä ensimmäiset 2 tuntia	0	2,00	0,00	2,00
viikoittainen ylityö 50 % --> 7,39 asti	0	7,39	0,00	7,39
viikoittainen 100 % ylityö	0	0,21	4,00	4,21

9 § Ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi

Ylityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

10 § Vuorotyö sekä jaksotyön yövuorot

Vuorotyössä vuorojen ei tarvitse säännöllisesti vaihtua, mutta niiden tulee muut- tua ennakolta vahvistetuin ajanjaksoin.

Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoittelu toiminnan edellyttämällä tavalla kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättä- minen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työaikalain puitteissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös henkilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:

- Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Erityisesti yövuorojen tarpeetonta jakamista on vältettävä.

- Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henkilös-

tön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen

jälkeen.

- Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Jaksotyötä tekevien työntekijöiden osalta sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtuntinor- mien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain sil- loin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä.

- Jos työvuoro joudutaan peruuttamaan kokonaan, lyhentämään alusta tai siirtämään myöhemmäksi, on siitä ilmoitettava asianomaiselle työvuoroa lähinnä edeltävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa viimeistään en- nen hänen lähtöään työvuorolle.

- Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan asianomaiselle hänen jo saavut- tuaan työpaikalle, luetaan hänelle tästä työajaksi vähintään yksi tunti.

Työajaksi luettavan ajan enimmäismäärä riippuu kotimatkan pituudesta, vuorokaudenajasta ym. seikoista.

11 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset

Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvaukse- na tunnilta 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan jakso- työssä yötyökorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

Kaksi- tai kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan edellä sovitun sijasta vastaavan suuruisia vuorotyökorvauksia.

Yli- ja sunnuntaityön työtunneilta maksetaan työntekijän ilta-, yö- tai vuorotyökor- vaukset samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

12 § Lauantaityökorvaus

Lauantaivuorokauden aikana kello 06.00–18.00 välillä tehdystä työstä makse- taan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan työtunneilta työnteki- jälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä sovi- tuille lauantaityökorvauksen maksamisajoille.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö-korvausta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

13 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tehdyltä työtunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello

18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

14 § Aattopäivänkorvaus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä, josta ei mak- seta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tehdyltä työ- tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

15 § Matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen

Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vä- hemmän kuin säännöllisen työaikansa, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuoro- kautinen säännöllinen työaika. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työ- ajan lisäykseksi sellaisen työmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä työn suorituspaikalta toiselle.

Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnun- taityökorvausta.

16 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset

Edellä 7,8,11,13 ja 14 §:ssä sovittuja korvauksia sekä työaikalain tarkoittamaa sunnuntaikorotusta ei suoriteta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vaativuus- tasolla 7 ja muun henkilöstön osalta vaativuustasolla 11 tai sitä korkeammilla ta- soilla oleville työntekijöille.

Kenttätyötä kenttätyöaikana tekevälle ei suoriteta edellä mainittujen määräysten mukaisia korvauksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa ase- massa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:

- Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan taikka 17 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ.

- Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa- aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksin- kertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn teke- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisä- työ vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään

korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Va- paa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana.

- Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

- Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorittaa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä har- kitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta sovitaan määrä- ajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tunti- määrää vastaava kuukausikorvaus.

Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset eivät koske johtavia työntekijöitä. Kukin yliopisto määrittelee oman organisaationsa mukaisesti, ketkä ovat tässä tarkoitettuja johtavia työntekijöitä.

Soveltamisohje: Mikäli työaikakorvausrajasta taikka johtavien työntekijöi- den rajasta ei ole sovittu työehtosopimuksella, määritellään korvaukseen oikeutetut yliopiston päätöksellä ottaen huomioon tehtävien luonne ja nii- den hoitajien asema sekä korvausoikeuden aikaisempi määräytyminen.

Määräystä sovellettaessa ei työajaksi lueta työaikaa, josta maksetaan erillispalk- kiota. Edustustilaisuuksiin tai vastaaviin käytetty aika luetaan työajaksi vain, jos kysymyksessä on tällaisten tilaisuuksien yhteydessä työnantajan määräyksestä tapahtuva varsinaisten työtehtävien hoitaminen.

17 § Eräiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen se- kä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutilla.

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutil- la. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen työntekijän työaika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työ- aika.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 7 - 14 § ja 16 §:ssä on sovittu. Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Huomautus: Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä 3- vuorotyössä eikä niissä jatkuvissa (keskeytymättömissä) työaikamuo- doissa, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhy- empi.

18 § Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset jaksotyössä

Jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen kor- vaus toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

19 § Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan va- paa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan.

Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumi- sesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.

Kuitenkin kutsun tapahtuessa klo 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100

%:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään klo 06.00 saakka ja hälytys- luonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

20 § Tietokoneiden valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteet ja niiden korvaaminen

Työntekijälle suoritetaan vapaapäivänä, lauantaisin ja sunnuntaisin päätelaitteel- la tehtävästä työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tapahtuvasta ver- kon ja verkon palveluiden tarkkailu- ja korjaustoimenpiteistä erillinen lisä.

Tarkkailu suoritetaan paikallisesti sovituin väliajoin. Palkkiot korottuvat yleiskoro- tuksella.

- Vapaapäivinä tehtävästä päivystyksestä kello 9.00 - 18.00 korvaus on 99,31 euroa (1.8.2015 lukien 99,61 euroa).

- Normaalityöpäivien iltoina työpaikalla tehtävästä päivystyksestä kello

16.00 - 20.00 korvaus on 54,32 euroa (1.8.2015 lukien 54,48 euroa).

- Normaalityöpäivien iltoina tehtävästä päivystyksestä kello 20.00 - 24.00 korvaus on 36,19 euroa (1.8.2015 lukien 36,30 euroa).

- Normaalityöpäivien aamuina tapahtuvasta tarkkailusta kello 07.00 - 08.00 korvaus on 9,04 euroa (1.8.2015 lukien 9,07 euroa).

Paikallisesti voidaan sopia myös muista päivystysajoista. Jos tarkkailuaikaa pi- dennetään, kasvaa korvaus vastaavasti.

Mikäli tarkkailtaessa havaitaan toimintahäiriö, korjaa tarkkailija vian, jos se on teknisesti mahdollista. Jos tarkkailija tai järjestelmän ylläpitäjä joutuu korjaustyön vuoksi menemään työpaikalle, suoritetaan hänelle kokonaiskorvauksena 57,96 euroa (1.8.2015 lukien 58,13 euroa) korjauskerralta. Palkkio korottuu yleiskoro- tuksella.

Yhdeksi korjauskerraksi katsotaan tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aika, joka tarkkailijalta menee vian korjaamiseen sekä matkoihin työpaikalle ja sieltä takaisin. Tarkkailu- ja korjaustoimenpiteisiin käytettyä aikaa ei lueta työnte- kijän työaikaan.

Soveltamisohje: Ylläpitäjän on saatava lupa työnjohdolta ennen kuin hän menee suorittamaan korjausta tarkkailijan kutsusta.

Mikäli korjaus kestää perustellusta syystä yli kaksi tuntia, maksetaan lisäksi tä- män jälkeen jokaiselta alkavalta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka. Asiasta on ilmoitettava paikallisesti sovittavalla tavalla työnjohdolle ennen aikarajan ylittä- mistä ja korjauksen pitkäkestoisuuden syy on kirjattava.

Mikäli työntekijä on joutunut 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa menemään työpaikalle, korvataan hänen kohtuulliset matkakustannuksensa noudattaen yli- opistojen yleistä työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

Mikäli työntekijä on vapaa-aikanaan tavoitettavissa ja korjaa päivystysjärjestelyn piiriin kuuluvan tietokoneen tai -verkon toimintahäiriön, suoritetaan hänelle kor- vauksena yksinkertainen tuntipalkka tehdyn työn mukaan, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta. Tässä momentissa tarkoitetussa tapauksessa yhdeksi toiminta- häiriöksi lasketaan kaikki ne tietokoneen tai -verkon toimintahäiriöt, jotka sattuvat tunnin sisällä ensimmäisen häiriön korjaamisen aloittamisesta.

Päivystysajan ulkopuolella korjattavat hätätilanteet hoidetaan hälytysluonteisena työnä tai hätätyönä normaalein työnjohdollisin perustein.

Sunnuntaikorvaus maksetaan päivystysjärjestelyn perusteella tehdyistä työtun- neista siten kuin sunnuntaityötä koskevat työehdot edellyttävät. Sunnuntaina teh- tävästä korjaustyöstä on sovittava työnjohdon kanssa ennen työn aloittamista ja on kirjattava perustelu, miksi työ on tehtävä sinä päivänä. Tämä kohta ei koske vuorossa olevan päivystäjän tai ylläpitäjän suorittamia korjaustoimia, silloin kun niistä ei makseta tuntipalkkaa.

Edellä olevissa kohdissa edellytettyjen perustelujen perusteella työnjohto voi tar- vittaessa linjata, suoritetaanko perustelussa kuvattuja korjaustoimia vastaisuudessa

a) itsenäisesti, ilman ennakkolupaa tai –ilmoitusta,

b) ennakkoluvan tai –ilmoituksen perusteella vai

c) lainkaan päivystysjärjestelyn puitteissa.

21 § Tuntipalkkajakaja

Yksinkertainen tuntipalkka on 1/153 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta palkasta.

Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkan perusteella.

Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka kesken viikon tai työjakson muuttuu, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksettavi- en korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.

22 § Kesäaikaan siirtyminen

Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työaikakorva- uksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana.

Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kel- lonaikojen mukaan ja kestoltaan todellisena.

23 § Viittaussäännös työaikalain soveltamisesta

Muilta osin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviin sovelletaan työ- aikalakia (9.8.1996/605). Työaikalain määräykset eivät ole tämän työehtosopi- muksen osa.

24 § Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta. Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työ- aikapankkijärjestelmää koskevassa sopimuksessa.

25 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi

Korvausten maksamisen perusteena oleva aika tasoitetaan täysiksi tunneiksi ra- hakorvausten osalta. Tasoitus tapahtuu viikoittain, työjaksoittain tai palkanmak- sukausittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika pyöristetään alaspäin sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika ylöspäin lähimmäksi täydeksi tunniksi.

5 LUKU OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Soveltamisala

Nämä määräykset kokonaistyöajasta koskevat yliopistojen opetus- ja tutkimus- henkilöstöä, johon sovelletaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä opetus- ja tut- kimushenkilöstön arviointijärjestelmää, jäljempänä mainituin

poikkeuksin.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin työajan ja siirtymäsäännösten osalta.

Näitä määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta niihin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluviin henkilöihin, joiden työaikaa työnantajalla on työaikalain tarkoittamalla tavalla mahdollisuus työn luonteen ja suorittamispaikan vuoksi valvoa. Kukin yli- opisto määrittelee tarvittaessa tällaiset sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat tehtävät.

Soveltamisohje: Määräykset eivät siten koske sellaisia opetus- ja tutki- mushenkilöstöön kuuluvia henkilöitä, joiden työtehtävät edellyttävät työs- kentelyä yliopiston tiloissa säännöllisenä työaikana tai liukuvan työajan puitteissa. Jos henkilö tällaisessa tilanteessa tekee työtä normaalin työ- ajan ja liukuvan työajan mahdollistaman työajan ulkopuolella, edellyttää lisä- tai ylityökorvauksen maksaminen aina esimiehen etukäteen anta- maa kirjallista määräystä.

Nämä määräykset eivät koske yliopistoon palvelussuhteessa olevia perustutkin- toa suorittavia opiskelijoita.

Nämä määräykset eivät myöskään koske lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksen palvelussuhdejärjestelyjä yliopisto- ja sairaalatoiminnan välillä.

2 § Tavoitteet

Tavoitteena on työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten parantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuksen kehittäminen sekä uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehit- täminen.

3 § Työaika ja työsuunnitelma

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluvan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 600 tuntia.

Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seu- raavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman.

Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa mukaisesti.

Myös lukuvuoden aikana alkavia palvelussuhteita koskevat uudet työsuunnitel- mat sekä mahdollisesti tarvittavat muutokset työsuunnitelmiin käsitellään edellä kuvatulla tavalla.

Soveltamisohje: Yksikön henkilöstön työsuunnitelmat tehdään samanai- kaisesti ottaen huomioon yksikön vastuulla olevan opetustoiminnan jär- jestäminen opetusohjelman mukaisesti ja muut yhteisesti vastattavat asiat sekä tehtävien tasapuolinen

jakautuminen.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunni- telman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tar- vittavat muutokset.

Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuk- siin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

4 § Työsuunnitelman toteutuminen

Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.

Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitel- man toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

5 § Työsuunnitelman sisältö

Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalu- eille seuraavan lukuvuoden aikana.

Työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetuk- seen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin.

Soveltamisohje: Yksikön johtaja ottaa huomioon seuraavat periaatteet työsuunnitelmat hyväksyessään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät voivat olla opetus- tai tutkimus- painotteisia, mutta tarkoitus on, että jokainen opetus- ja tutkimushenki- löstöön kuuluva sekä tutkii että opettaa. Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan xxxxxxxx- suuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Opetuksen määrää mitoitettaessa otetaan huomioon opetuksen sisältö sekä opetuksen vaatima valmistelutyö, erityisesti uudistettavien opinto- jaksojen valmisteluun käytettävä aika.

Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontak- tiopetuksen enimmäistuntimäärä on 392 tuntia lukuvuodessa. Professo-

reilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kuitenkin 140 tuntia lu- kuvuodessa.

Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 448 tuntia lukuvuodessa. Täl- lä sopimuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä kontaktiopetuksen mää- rää niillä henkilöillä, joilla enimmäistuntimäärä on ollut tämän sopimuksen voimaan tullessa 392 tuntia

lukuvuodessa.

Tarkoituksena on, että niiden henkilöiden suhteellinen osuus, joiden työ- tehtäviin ei sisälly opetuksen lisäksi tutkimusta, ei kasva.

Jos jossakin tehtävässä kokonaistyöaikaan sisältyvä opetuksen määrä on kuitenkin ollut tämän sopimuksen voimaantullessa edellä olevia tun- timääriä korkeampi, katsotaan tämä korkeampi tuntimäärä kyseisen teh- tävän enimmäistuntimääräksi.

Tässä mainittu kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voidaan työsuun- nitelmassa ylittää vain henkilön omalla suostumuksella.

6 § Väitöskirjaa tekevien työsuunnitelmat

Jos palvelussuhteessa jatko-opintoja harjoittavan henkilön pääasiallisena tehtä- vänä on väitöskirjatyön tekeminen ja jatko-opintojen harjoittaminen, tulee työ- suunnitelmaan sisältyvä osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtäviin mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellussa aika- taulussa.

Soveltamisohje: Suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5

% vuosityöajasta, ja että opetus mahdollisuuksien mukaan liittyy henkilön omaan tutkimusalaan.

7 § Opetuksen sijoittaminen poikkeuksellisesti

Milloin yliopisto on päättänyt erityisistä lukuvuoden opetuskausista, opetusta voi- daan sijoittaa sen ulkopuoliseen aikaan vain työntekijän suostumuksella.

8 § Työsuunnitelman ulkopuolinen opetus

Jos henkilö suostumuksensa mukaisesti antaa yksikön määräämää opetusta enemmän kuin mitä hänelle työsuunnitelman mukaan kuuluu, maksetaan tästä opetuksesta eri korvaus. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilön vuosipalkka luvulla 1600.

Yliopisto voi rajoittaa omassa yliopistossa annettavan työsuunnitelman ulkopuo- lisen opetuksen määrää.

9 § Sopimuksen vaikutukset

Sopijaosapuolet seuraavat sopimuksen vaikutuksia opetus- ja tutkimushenkilös- tön työn sisältöön ja työsuunnitelmien mukaan toteutuneeseen työmäärän ja tar- vittaessa neuvottelevat sopimuksen määräysten kehittämisestä.

Erityisesti tarkastellaan opetuspainotteisissa tehtävissä olevien opetuksen mää- rän ja erilaisten opetustuntimäärien käytön kehittymistä 1600 tunnin kokonais- työajan puitteissa.

10 § Siirtymäsäännös vuosilomien osalta

Siirtyminen vuosilomajärjestelmästä kokonaistyöaikajärjestelmään:

Niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kuuluneet työaikalain ja vuosilomalain piiriin, 1.4.2009 alkaneen lomamääräytymisvuoden jälkeen ansaitut vuosilomat katso- taan pidetyiksi siirryttäessä tähän työaikajärjestelmään 1.8.2010.

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 – 31.3.2009 ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi 31.5.2010 mennessä.

Säästövapaasopimusten mukaiset säästövapaat ja mahdolliset lomarahan vaih- tovapaat voidaan käyttää niiden alkuperäisen tarkoituksenmukaisesti siten, että niillä vähennetään vastaava osuus 1600 tunnin kokonaistyöajasta työaikasuunni- telman tekemisen yhteydessä.

6 LUKU YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oi- keudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana se- kä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä

kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.

2 § Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun

ottamatta.

Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jot- ka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuukautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuu- kautta täyttyy.

Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista katkos- ta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kui- tenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi.

Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukai- sia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.

Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, Fi- DiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vas- taavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön.

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen.

Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromää- räiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vas- taavissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä: Tilanteissa, joissa kaksi tai useampi yliopisto yhdiste- tään tai muissa rakennejärjestelyissä kuten fuusioissa tai liikkeen luovu- tuksen tyyppisissä tilanteissa, tämän sopimuksen osapuolet sopivat

niistä menettelytavoista, joita yliopistoissa tulee noudattaa palkkausjär- jestelmän tarkoituksen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmis- tamiseksi. Lähtökohtana on, että muutostilanteissa toimitaan tässä luvussa sovituin menettelytavoin ottaen huomioon tarvittaessa kunkin muutostilanteen erityispiirteet.

Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

3 § Arviointijärjestelmät

Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenki- löstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Työnantaja päättää 14 §:n mukaisissa liitteissä olevien kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan.

4 § Palkkatekijät

Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustu- vasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehto- sopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

5.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 5.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähin- tään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

5.2 Tehtävien vaativuustekijät

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyt- tämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Muun henkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustai- dot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

5.3 Tehtävien arviointi

5.3.1 Arviointiryhmä

Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodos- tamaa arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.

Xxxxxxx koon päättää kukin yliopisto.

Yliopisto nimeää arviointiryhmiin työnantajan edustajat ja näille varaedustajat. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet nimeävät omat edustajansa ja näille varaedustajat.

Järjestöjen nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Ryhmien puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajan edustaja. Arvi- ointiryhmän jäsenenä voi olla vain kyseiseen yliopistoon palvelussuhteessa ole- va työntekijä tai yliopiston rehtori.

5.3.2 Arviointiprosessi

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimie- hensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaa- vien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vas- taavina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

Työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityk- sestä.

5.3.3 Vaativuusarvioinnin suorittaminen

Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuus- tasosta. Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtä- vän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa.

Soveltamisohje: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 1 – 4 kuuluvien tehtävien vaativuutta arvioidaan ottaen huomioon mm. väitös- kirjatyön eteneminen.

Pöytäkirjamerkintä: Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden (5 lu- vun 6 §:n tarkoittamat henkilöt) osalta suositellaan, että heidän tehtävän- sä tulisi pääsääntöisesti sijoittaa ensimmäisen työsuhteen alussa vaativuustasolle 2.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvioinnin jälkeen ja millä pe- rusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa työsuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtä- vän vaativuustaso alenisi, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on sel- vitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

Määräys: Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden (5 luvun 6 §:n tarkoittamat henkilöt) eteneminen vaativuustasolta toiselle voidaan to- teuttaa ilman palkkausjärjestelmän mukaista vaativuusarviointia ja arvi- ointiryhmän käsittelyä, jos yliopistossa on määritelty eteneminen vaativuustasoilla. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menet- telytapojen perusteella.

Soveltamisohje: Jos postdoc-vaiheessa oleva tutkijatohtori sijoittuu vaa- tivuustasolle 5, kun väittelystä on enintään 3 vuotta, arviointiryhmän kä- sittelyä ei edellytetä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

6 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen

6.1 Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko ja muun henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen

liitteenä 5.

6.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät

Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ope- tukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhtei- sölliset ansiot.

Muun henkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus.

6.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa.

Arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein.

Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asete- tuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuk- sensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen tason. Työnantaja voi perustellusta syystä poi- keta esimiehen suoritusarvioinnista.

6.4 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi

6.4.1 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä

Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaa- van hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa

suoriutumistaan.

Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen al- kamisesta.

Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun henkilö siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yliopiston sisällä.

6.4.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Henkilön suoritustaso muuttuneessa tehtävässä arvioidaan alustavasti muutos- hetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista suori- tustasoa, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaati- vuustaso nousee.

Suoritustaso arvioidaan uudelleen muuttuneessa tehtävässä viimeistään kuu- den kuukauden kuluttua.

6.4.3 Henkilökohtaisen suoritustason alentuminen samassa tehtävässä

Mikäli arviointikeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, keskuste- luihin liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista.

Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkis- tetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen synty- män tai hoidon vuoksi työsopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla, voidaan suo- rittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä 3 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arvioin- tia vastaavaksi.

Jos molemmissa uudelleenarvioinneissa suoritustason alenemisen voidaan kat- soa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henki- lökohtaista palkan ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Tällöin työnantaja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua työ- hön paluusta.

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edusta- van esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukaisesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkaisunsa teh- tävän vaativuustasosta.

Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvi- oinnista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perusteella arviointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työn- antaja vahvistaa arviointiryhmän esityksen.

Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 6.4.2 mukaisesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso alustavasti muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.

Edellä 6 §:n 3 kohdan mukaisten säännöllisten arviointikeskustelujen seurauk- sena vahvistettujen suoritustasojen edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan kesäkuun alusta.

7a § Vaativuuslisä

Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaativuus-

tason välisestä palkkaerosta, ottaen huomioon myös henkilökohtainen pal- kanosa. Vaativuuslisä voi olla määräaikainen.

Pöytäkirjamerkintä: Vaativuuslisän käyttöönottamisella palkkausjärjes- telmässä ei ole vaikutusta vaativuustasokarttojen tai vaativuuskehikon sisältöön tai tulkintaan. Tehtävät määritellään edelleenkin tietylle vaati- vuustasolle palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Koska päätös vaativuuslisän maksamisesta ei muuta tehtävän vaativuus- tasoa, suoritustasoa ei arvioida uudelleen tässä yhteydessä sopimuksen

6.4.2 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Arviointiryhmällä on tehtävän vaativuuden tullessa arviointiryhmän käsittelyyn oikeus saada tietää, onko ko. henkilöllä teh- tävään kohdennettu vaativuuslisä. Jos arviointiryhmä on esittänyt vaati- vuuslisää, annetaan sille tieto siitä, onko lisä esityksen perusteella myönnetty.

7b § Suorituskorotus

Henkilökohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa suorituskorotusta, joka on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä.

8 § Siirtymälisä

Henkilö, jolla on 31.12.2009 ollut aikaisemmin voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukainen siirtymälisä (Tarkentava virka- ja työehtosopimus 21.6.2006 palkkausjärjestelmän käyttöönotto Liite 1, 6 §), säilyttää oikeuden ko. lisään em. sopimuksen mukaisesti.

Lisä lakkaa tai alenee, jos henkilö siirtyy palvelemaan paikkakunnalle, jossa ei olisi ollut oikeutta kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään, taikka jossa on oikeus alempaan kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään.

9 § Takuupalkka

Henkilöllä, jolla on ollut 31.12.2009 oikeus palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvään takuupalkkaan (sopimus yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönot- tamisesta 21.6.2006), oikeus em. perusteella määriteltyyn takuupalkkaan säilyy aikaisemmin voimassa olleen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukai- sesti niin kauan kuin henkilö on keskeytyksettä saman yliopiston vakinaisessa työsuhteessa.

Myös henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana ollut määräaikaisessa palve- lussuhteessa, on oikeus takuupalkkaan tämän määräajan. Takuupalkkaoikeus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palvelustaan samassa yliopistossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka tehtävät ovat vähin- tään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä käyttöönottoajankohtana olivat.

Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopi- muksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka.

Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana, ts.1.1.2006 tai täydentävän rahoituk- sen osalta 1.1.2007, ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa määräaikaisessa työsuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen työsuhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen.

Takuupalkkaa tarkistetaan työehtosopimuksella sovittavilla yleiskorotuksilla.

Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty. Jos henkilö itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi, kuin hänen vakinaises- sa työsuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee

vastaavalla määrällä.

Lisäksi 18.9.2009 laaditun pöytäkirjan mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimus- henkilöstöön kuuluvan takuupalkkaan luetaan niin kauan, kun hän on samassa tehtävässä, määräaikainen tuloksellisuus- tai tutkijankoulutuslisä, johon hänellä on ollut oikeus 30.9.2009.

10 § Lehtorien poikkeuslisä

Lehtorilla, joka saa takuupalkkaa ja jolla oli edellisen sopimuksen käyttöönot- toajankohtana 21.6.2006 oikeus lehtorin tuloksellisuuslisään, on oikeus erilli- seen 180 euron suuruiseen lisään niin kauan kuin hän toimii lehtorina keskeytyksettä saman yliopiston palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä: Jos henkilön palkka nousee, tämä lisäpalkkio alenee vastaavasti.

11 § Yliopistokohtaiset erillispalkkiot

Yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Näiden lisien ja palkkioiden maksamisen mahdollisesta jatkamisesta päätetään edelleen yliopistotasolla. Lisät ja palkkiot eivät voi olla päällekkäisiä tämän palk- kausjärjestelmän mukaisten palkkatekijöiden kanssa.

Yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemisille johtajilleen johtamis- palkkioita.

12 § Tietojen saanti

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilö- kohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtä-

väkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tä- män sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyyn- nöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloittees- ta arviointiryhmässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuk- sesta henkilön esimiehen tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaistavak- si työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

Soveltamisohje: Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoituk- senmukaista käsitellä liittotason erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esimiehen suorittaman arvioinnin oikeellisuutta.

14 § Liitteet

Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvät vaativuustasokartta (opetus- ja tutkimushenkilöstö) ja vaati- vuuskehikko (muu henkilöstö), jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.

15 § Henkilöstön edustajien palkka

Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan henkilön osalta noudate- taan tämän sopimuksen lisäksi luottamusmiessopimuksessa sovittuja määräyksiä.

7 LUKU AKATEMIAPROFESSOREITA JA -TUTKIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Yleistä

Näitä määräyksiä sovelletaan Suomen Akatemian rahoituksella yliopiston palve- luksessa akatemiaprofessoreina ja akatemiatutkijoina työskenteleviin henkilöihin.

Akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävä ja osallistuminen opetukseen määräytyy Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

2 § Työaika

Akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin sovelletaan opetus- ja tutkimus- henkilöstön kokonaistyöaikaa koskevaa 5 luvun 3 §:n 1 momenttia vuosittaisesta 1600 tunnin työajasta sekä saman luvun 10 §:n vuosiloman siirtymäsäännöstä.

3 § Palkkaus

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden palkkaus määräytyy vähintään Suomen Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

Palkkoja korotetaan rahoituskauden aikana yliopistojen yleisten palkankorotus- vaikutusten mukaisesti.

4 § Muut määräykset

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden työsuhteessa noudatetaan Suo- men Akatemian rahoituspäätöksessä antamia ohjeita.

Muilta osin akatemiaprofessoreihin ja -tutkijoihin sovelletaan soveltuvin osin tä- män työehtosopimuksen määräyksiä.

8 LUKU SOPIMUS MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA ‌

1 § Soveltamisala

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yliopiston tai sen osan siirtämi- sen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 § Yleistä

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta tämän sopimuksen 1 luvun 10 §:n matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 § Muuttoraha

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kus- tannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1009,13 euroa, sen ollessa kaksi 1345,50 euroa ja sen ollessa kolme tai enem- män 1681,88 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähin- tään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttora- hasta.

4 § Työnantajan järjestämä kuljetus

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käy- tettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 § Laskun esittäminen

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muu- tosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 § Erityiset asumiskustannukset

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta, siten kuin siitä yliopistokohtaisesti erikseen sovitaan.

9 LUKU HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALAA KOSKEVAT ERILLISMÄÄRÄYKSET ‌

Päivystyskorvaukset

1 § Soveltamisala ja työntekijän velvoitteet

Tätä sopimusta sovelletaan Helsingin yliopiston Yliopistollisessa eläinsairaalassa eläinlääkärin pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä toimiviin työsuhteisiin eläinlääkäreihin, tehtävänimikkeestä riippumatta. Sopimusta ei sovelleta niihin edellä mainittuihin, joiden työaika on järjestetty säännöllisenä jaksotyönä.

Sopimusta sovelletaan niihin töihin, joilla mahdollistetaan Yliopistollisen eläinsairaalan ympärivuorokautinen työajan ulkopuolella tapahtuva eläinlääkäripäivystys lukuun ottamatta jaksotyöaikaperusteisesti hoidettuja tehtäviä.

Varallaolossa työntekijä on säännöllisen työajan ulkopuolella velvoitettu saapumaan työpaikalle työkykyisenä yhden tunnin kuluessa kutsun saamisesta. Työntekijällä on velvoite järjestää tavoitettavuutensa siten, että häneen saadaan koko varallaoloajan puhelimitse välitön yhteys.

Sairaalapäivystyksessä työntekijä on säännöllisen työajan ulkopuolella velvoitettu olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä ja aloittamaan työnteon välittömästi tarpeen ilmaantuessa. Sairaalapäivystys voidaan järjestää myös siten, että työntekijä tekee aktiivityötä koko päivystysvuoron ajan.

2 § Varallaolon ja sairaalapäivystyksen korvaukset

Määrittelyt:

Arkipäivä on maanantain klo 08:00 ja perjantain klo 16:00 välinen aika. Viikonloppu on perjantain klo 16:00 ja sunnuntain klo 08:00 välinen aika. Sunnuntai on sunnuntain klo 08:00 ja maanantain klo 08:00 välinen aika.

Arkipyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan sunnuntaipäiviä.

Varallaolon korvaukset:

Eläinlääkärille maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta varallaolosta:

- arkipäiviltä varallaolon tuntimäärä x 6,87 euroa (1.8.2015 lukien 6,89 euroa)

- viikonlopulta varallaolon tuntimäärän korvaus 20 % korotettuna

- sunnuntailta varallaolon tuntimäärän korvaus 47 % korotettuna

Sairaalapäivystyksen korvaukset:

Eläinlääkärille maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta sairaalapäivystyksestä

- arkipäiviltä varallaolon tuntimäärä x 6,87 euroa (1.8.2015 lukien 6,89 euroa)

- viikonlopulta varallaolon tuntimäärän korvaus 20 % korotettuna

- sunnuntailta varallaolon tuntimäärän korvaus 47 % korotettuna

Sairaalapäivystyskorvauksen kutakin edellä mainittua korvausmuotoa korotetaan lisäksi 60 %:lla ajalta, jolta ei makseta aktiivityökorvausta.

Sairaalapäivystyskorvausta ei makseta, jos työ on järjestetty säännöllisenä jaksotyönä.

3 § Muut korvaukset

Aktiivityön korvaukset

Aktiivityöllä tarkoitetaan tosiasiallista työn tekemistä varallaolo- tai sairaalapäivystysaikana. 1-30 minuutin työ vastaa ½ tuntia aktiivityötä ja 31–60 minuutin työ vastaa 1 tuntia aktiivityötä.

Päivystys voidaan järjestää myös ns. raskaana päivystyksenä, jolloin kaikista päivystystunneista maksetaan aktiivityön mukainen korvaus. Sopimuksen tekohetkellä menettely on käytössä pieneläinsairaalassa.

Aktiivityöstä potilaan luona ns. kotikäynnillä eläinlääkäri pitää käsin tuntiseurantaa.

Varallaolon aikana aktiivityö alkaa siitä hetkestä, kun eläinlääkäri saapuu potilaan luo ja päättyy, kun hän lähtee potilaan luota tai kun sairaalatyössä eläinlääkäri saapuu eläinsairaalaan ja päättyy siitä hetkestä, kun hän poistuu sairaalasta.

Matka-aikaa ei lueta työaikaan. (TAL 4 § 3 mom.)

Sairaalapäivystyksessä aktiivityö alkaa työpaikalla työn aloittamishetkestä ja päättyy työn päättyessä. Sairaalapäivystyksestä kotikäynnille lähdettäessä työaika alkaa työpaikalta lähtiessä ja päättyy takaisin työpaikalle saapumisen jälkeisten välittömien toimenpiteiden tultua suoritetuksi.

Aktiivituntikorvaus = kiinteä kuukausipalkka /153, yksinkertaisen tuntipalkan mukaisesti.

Aktiivityön korotukset:

- iltatyö klo 16.00 – 22.00	+ 50 %
- yötyö klo 22.00 – 8.00	+ 100 %
- lauantai ja sunnuntai klo 8.00 – 22.00	+ 50 %

Arkipyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan sunnuntaipäiviä.

Korvaus puhelinneuvonnasta

Varalla olossa ja sairaalapäivystyksessä aktiivityön ulkopuolella eläinlääkärille maksetaan puhelinneuvonnasta puoli aktiivituntia yhtä puhelua kohden. Jos puheluja on ajallisesti toisiaan lähellä useita, sovelletaan aktiivituntien määrittelyyn aktiivituntien korvaus §:n määrittelyä tosiasiallisen työn tekemisestä. Esim. 3 kpl 5 min puhelua 30 min sisällä vastaa ½ tunnin aktiivityötä.

Jos varallaolossa puhelinneuvonta johtaa siihen, että eläinlääkäri joutuu välittömästi lähtemään aktiivityöhön, maksetaan edellä mainitusta puhelinneuvonnasta yksi aktiivitunti.

Syntyneet aktiivitunnit korvataan samoin periaattein kuin tosiasiallisesta työstä syntyneet aktiivitunnit. Puhelinneuvonnan aktiivituntien ajalta ei makseta sairaalapäivystyksen viimeisen momentin mukaista korotusta. Puhelinneuvonnan ja tosiasiallisen aktiivityön yhdistyessä muodostuva laskennallinen aktiivityö ei voi ylittää kokonaisajankäyttöä yli 30 minuuttia.

Puhelinneuvonnalla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhelinneuvottelua, joka tapahtuu asianomaisen varallaolossa tai sairaalapäivystyksessä olevan eläinlääkärin ja

- saman eläinsairaalan toisen päivystävän eläinlääkärin kesken

- muun eläinsairaalan tai muun päivystävän eläinlääkärin kesken

- saman eläinsairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan kesken, joka eläinlääkärin poissa ollessa lähinnä on vastuussa potilaiden hoidosta

- eläimen omistajan kesken

Aktiivivapaa

Aktiivivapaalla tarkoitetaan päivystyksen aktiivityötuntien vaihtamista vapaaksi.

Aktiivivapaa voidaan vaihtaa vapaaksi edellyttäen, että eläinsairaala voi toimia häiriöttä. Aktiivivapaan määrä ja pitoajankohta tulee sopia osaston ja eläinsairaalan johtajan kanssa. Päivystyslaskuun tulee merkitä aktiivivapaan pitoaika, mikäli aktiivivapaata halutaan käyttää.

Aktiivivapaata voidaan ottaa korkeintaan tehtyjen aktiivituntien määrä.

Aktiivivapaana pidettävät tunnit vähennetään päivystyslaskun yhteydessä laskutettavista päivystystunneista.

Aktiivivapaa myönnetään tunti tunnista periaatteella, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön korotukset maksetaan rahana.

Kilometrikorvaukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Varalla oleville eläinlääkäreille myönnetään erikseen oikeus oman auton käyttöön työpaikalle saapumista ja sieltä lähtemistä varten.

Näistä varallaoloon liittyvistä matkoista eläinlääkärille maksetaan verohallituksen päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset.

Sairaalapäivystys- ja varallaolotehtävissä tulee käyttää työnantajan autoa, mikäli mahdollista. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä oman auton käyttö myös sairaalapäivystysaikana, jos käynti potilaan luona tulee siten edullisemmaksi.

Taksin käyttö on mahdollista siten kuin verohallituksen päätöksestä ja Helsingin yliopiston kvestuurin antamista ohjeista ilmenee.

4 § Muu ohjeistus

Muusta varallaoloon tai sairaalapäivystykseen liittyvästä ohjeistuksesta määrätään tarkemmin yliopistollisen eläinsairaalan toimintakäsikirjassa tai työjärjestyksessä.

Eläinsairaalan röntgenhoitajat 5 § Työstä vapautus

Röntgenhoitajalle voidaan antaa säteilylomaa 1 päivä kuukaudessa sellaisen kuukauden aikana, jolloin hän on tehnyt säteilytyötä vähintään 16 päivää, kuiten- kin enintään 2 kalenteriviikkoa vuodessa. Työnantaja määrää säteilyloman ajan- kohdan. Loma toteutetaan palkallisena poissaolona vähintään kalenteriviikon pituisena jaksona tai voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon.

10 LUKU MUUT SOPIMUKSET SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA ‌‌‌

Tämän sopimuksen mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain ja tämän työehtosopimuksen yleistä työaikaa koskevien määräysten piiriin kuulu- vien työntekijöiden osalta.

Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapankkiin voi- daan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä alustava suunnitelma vapaan käyttöajankohdasta, jos se on mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että sopi- mus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien kor- vauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia, aattopäiväkorvauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enimmäis- määrä voi olla korkeintaan 300 tuntia / työntekijä.

Huomautus: Liitteenä on työaikakorvausten muuntotaulukko.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden

tekemisestä.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi.

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräy- tyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei va- paan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava vapaan

pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijän palkka muuttuu esim. työehtosopi- muksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan edellä mainitun sopimuksen mukaisesti.

Pankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työntekijän tarkistettavissa.

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sairas- tuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäi- vän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi

myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovi- tun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Pöytäkirjamerkintä: Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittö- mästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mu- kaisesti.

Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen tai ottovanhempainvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaanaikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysva- paaksi tai ottovanhempainvapaaksi.

Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjakson työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuutokset on teh- tävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työntekijän tai työnantajan irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on 4 kk.

Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tämän työaikapankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankoh- taan. Jos osapuolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapankkiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana sa- massa aikataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakor- vausten maksamisesta.

Liite työaikapankkisopimukseen

Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi
Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus	Minuuttia työaikana
Lisä- ja ylityötuntien perusosat	1 tunti	60 min
Ylityön korotusosa	50 %	30
Ylityön korotusosa	100 %	60
Iltatyökorvaus	15 %	9
Yötyökorvaus	35 %	21
Lauantaityökorvaus	25 %	15
Sunnuntaityökorvaus yleinen	100 %	60
Sunnuntaityökorvaus 16 §	50 %	30
Aattopäivänkorvaus	100 %	60
Viikkolepokorvaus	1 tunti	60

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTOIMINNASTA SEKÄ LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA MUIDEN YHTEIS- TOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVIEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA ‌

Soveltamisala

1 § Henkilöstön edustajat

Tämän sopimuksen määräykset koskevat pääluottamusmiestä, luottamusmiestä, työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitettua työsuojeluval- tuutettua, työsuojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoiminnasta yrityksissä anne- tun lain (334/2007) 2 luvun 8 §:ssä tarkoitettua, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajaa.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmiesten ja kaikkien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteistoimin- tatehtävää.

Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.

Luottamusmiestoiminnasta

2 § Yleistä luottamusmiestoiminnasta

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat työnanta- jan ja henkilöstöjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestel- män tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdollisesti synty- vien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvit- tämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien kysymysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.

3 § Sopiminen yliopistossa

Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään yliopistoissa siten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan yliopiston ja asianomaisten henkilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilöstöjärjestö) välillä.

Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.

4 § Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjär- jestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yliopiston palveluksessa ole- va henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Mikäli asianomainen henkilöstöjärjestö asettaa koko yliopistoa varten vain yhden luottamusmiehen, on hän sopimusmääräysten tarkoittama

pääluottamusmies.

5 § Luottamusmiehen valitseminen

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksi- tyiskohdista sopivat 3 §:ssä tarkoitetut osapuolet erikseen ottaen huomioon yli- opiston koko, edustettavien jäsenten lukumäärä, käytössä olevat palkkaus- ja palvelussuhdejärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve sekä yliopistos- sa suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Tällöin tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaisten

asioiden käsittelyä.

Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehistä ja varaluottamus- miehistä kirjallisesti asianomaiselle yliopistolle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luotta- musmiehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksittäisen asian hoitamisesta tai vastaavasta lyhytaikaisemmasta val- tuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnanta- jalle.

Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on asian- omaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista.

Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työ- ajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.

Soveltamisohje: Yliopiston tai luottamusmiesten toimialueiden toiminnan supistuessa tai laajentuessa taikka organisaatiomuutosten johdosta voi- daan luottamusmiesorganisaatiota tarvittaessa muuttaa osapuolten väli- sin sopimuksin näiden määräysten periaatteiden mukaisesti vastaamaan yliopiston tai toimialueen muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Milloin luottamusmies valitaan vaaleilla, vaali suoritetaan työaikana työ- paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät häiritse työs- kentelyä yliopistossa. Tällöin osapuolten on sovittava hyvissä ajoin ennen vaalin toimittamista vaaliajoista, -paikoista ja muista vaaliin liitty- vistä seikoista. Jos vaalista aiheutuu kohtuutonta haittaa yliopiston toi- minnalle, on vaali toimitettava työajan ulkopuolella. Vaalin käytännön järjestelyistä huolehtivat asianomaiset henkilöstöjärjestöt.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edustajana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja sovelta- mista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suhtei- siin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, järjestöjen ja henkilöstön välillä.

Huomautus: Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräissä la- eissa, muun ohella yhteistoimintalaissa ja työaikalaissa (605/1996).

Soveltamisohje: Koska yhteistoiminta- sekä neuvottelu- ja sopimusjärjes- telmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on paikallaan huolehtia yh- teistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyvästä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä toimivat päätösvaltaisina työnantajan edustajina.

Henkilöstön edustajan velvollisuudet

7 § Velvollisuudet

Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia mää- räyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii

henkilöstön edustajana.

Henkilöstön edustajan oikeudet

8 § Ajankäyttö

Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työsuhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta.

Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta yliopiston tulee ottaa huomioon yliopiston tehtävien laatu, työpaikan laajuus ja sen työskentelypaikkojen luku- määrä, palkkausjärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve, henkilökun- nan lukumäärä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat seikat sekä näistä tekijöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä toimivan tehtävien määrä.

Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edel- lyttämiä tehtäviä.

Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti toistu- vaa vapaata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muu- nakin työtehtävien kannalta sopivana aikana.

Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mahdol- lisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edustaja- na kuuluvissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä: Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajär- jestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön edustajan osalta tämän sopimuk- sen mukainen työstä vapautusaika otetaan

huomioon työaikasuunnitelmassa.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 34 §:ssä on säädetty seuraavaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä:

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa mää- rättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden luku- määrä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojelu- valtuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöi- den turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työnteki- jää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu edellä mainitut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoi- tamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen ka- lenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapau- tuksen esteenä.

Tehtävien järjestely

Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään siksi ajaksi, kun asianomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla pe- rusteltua edustajan tehtäviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai silloin, kun asianomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan

tehtävien hoitamista.

Työajan ulkopuoliset tehtävät

Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu viranomaisen määräyksestä.

9 § Henkilöstön edustajan palkka

Henkilöstön edustajan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa määräy- tyvät lähtökohtaisesti siten, kuin siitä on yliopistojen työehtosopimuksessa sovit- tu.

Osittain varsinaisista työtehtävistä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun työsuoritus ja suoritustaso arvioidaan hänen varsinaisissa työtehtävissä työskentelynsä perusteella eikä työsuorituksen siis arvioida

alentuneen osittaisen vapautuksen johdosta.

Mikäli luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on kokonaan vapautettu varsinai- sista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, maksetaan hänelle työehtosopi- muksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka taikka palkka todetaan tai sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään 8

§:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuu- den alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtaiseen pal- kanosaan, mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan asianomaisen tehtävien järjestelystä luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun tehtävien päättyessä.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yli- opistossa tapahtuvaa ansiokehitystä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettujen henkilöstön edustajien hei- dän työaikanaan yhteistoimintatehtäviinsä käyttämä aika luetaan heille työajaksi.

Jos muut edustajat kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikajärjestelmän piiriin kuuluvat tai harjoittelukoulujen opettajat suorittavat vapaa-aikanaan työnantajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja joutuu asianomaisen yliopiston erikseen antaman matkamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen yhteistoimintatehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta kustannusten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien sopimus- määräysten mukaisesti.

Soveltamisohje: Yhteistoimintatehtäviin 10 §:n 2 momentin mukaan käy- tetyn ajan lukeminen työajaksi tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikamääräyksiin perustuvat korvaukset ja li- sät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.

11 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa:

Luottamusmiehen palkkio 1.3.2012 lukien

Edustettavien lukumäärä	Palkkio € / kk Luottamusmies	Palkkio € / kk Pääluottamusmies
Alle 160	79,00	167,00
160 - 350	167,00	267,00
Yli 350	210,00	365,00

Edustettavien henkilöiden lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.

Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamusmie- hen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon

ajan yhdenjaksoisesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemasta varaluottamusmiehelle.

Huomautus: Harjoittelukoulujen osalta on omat määräykset luotta- musmiespalkkioista.

Työsuojeluvaltuutetun palkkio 1.3.2012 lukien

Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan erillistä työsuojeluvaltuutetun palkkiota seu- raavasti:

Edustettavien Palkkio € / kk lukumäärä

alle 50 79,00

50 - 200 152,00

201 - 500 212,00

501 - 1000 273,00

yli 1000 333,00

Xxxxxxx työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta työsuojeluvaltuute- tun sijasta hänen varamiehelleen.

12 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luottamus- miehelle annettava kaikki tapausten selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvittavat asiakirjat.

Yliopisto toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopimukset, eril- lispöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä yliopistokohtaiset erityismääräykset ja ohjeet.

Pääluottamusmiehellä tai näitä vastaavilla luottamusmiehillä on oikeus vähintään kerran vuodessa saada tietoja oman toimipiirinsä tai työpaikkansa henkilöstön lukumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten ja työnantajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumääristä ja niiden mahdollisista muutoksista.

Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada oman toi- mipiirinsä tai työpaikkansa uusista määräaikaisista palvelussuhteista seuraavat tiedot: henkilön nimi, tehtävä, organisaation yksikkö, palvelussuhteen alkamisai- ka, työnantajan tiedossa oleva palvelussuhteen kestoaika sekä määräaikaisuu- den peruste.

13 § Palkkausjärjestelmää koskeva tiedoksisaantioikeus

Ellei paikallisesti ole sovittu muuta luottamusmiehen tiedonsaannista, sovelletaan seuraavaa:

Pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oman toimipiirinsä tai työ- paikkansa osalta oikeus vuosittain ja ennen palkkaa koskevia neuvotteluja luot- tamuksellisesti saada tiedot palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä tilas- totiedot henkilöiden kokonaispalkasta ja sen kehityksestä vaativuus- ja suoritus- tasoittain, henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Lisäksi toimitetaan tilastotiedot sekä vaativuuslisien että suorituskorotusten lukumääristä yhteensä ja sukupuolen perusteella jaoteltuna arviointijärjestelmittäin sekä erik- seen lukumäärät yhteensä vaativuustasoittain.

Luottamusmiehellä on lisäksi tässä tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oike- us saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioin- neista ja – tasoista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita ja määrää sekä kokonaispalkkaa koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.

Tämän sopimuksen sopijaosapuolten välillä sovitaan tarkemmin tässä pykälässä tarkoitettujen tilastojen sisällöstä ja tietojen antamismenettelystä.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tie- tosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.

14 § Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaanti

Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tie- dot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.

Huomautus: Henkilöstön edustajille annettavista tiedoista on säädetty työsuojelun valvontalain 32 §:ssä, yhteistoimintalain 22, 36 ja 47 §:issä sekä laissa tilaajavastuusta 6 §:ssä.

15 § Toimitilat ja välineet

Huomioon ottaen toimialueen olosuhteet sekä luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun tehtävien määrä ja laatu, on luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtäviensä hoita- mista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä. Luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittamises- sa yliopiston tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä pykälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.

Soveltamisohje: Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuu- luvat myös yliopistossa yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liitty- vät ohjelmat (mm. internet ja sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yliopiston koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Henkilöstön edustajan asemasta

16 § Kehittyminen työssä

Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia.

Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asianomaisen yhteistoimintatehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaiton- sa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen koulutuksen tarjoamis- ta, jota järjestetään myös muulle henkilöstölle. Myös muulla yhteistoimintatehtävään osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus muun henkilöstön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.

17 § Koulutus

Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään yhteistoimintatehtävien hoitamisessa.

Koulutuksessa noudatetaan muutoin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnan- tajan kutsua luottamusmiehet esimiesten kanssa yhteisiin tilaisuuksiin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 33 §:n mukaan työnantajan ja työ- suojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja

-järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

18 § Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu

Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saat- taa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painos- taa.

19 § Työsuhdeturva

Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimi- van työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoimintateh- tävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellaisiin teh- täviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkaus- järjestelmän palkkatekijät ovat hänen aikaisempia näitä palkkatekijöitään huonompia.

Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työ- suojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutusti- lanteissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus 20 §:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovu- tuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet

Jos yliopiston työntekijöitä lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irti- sanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä, työsuojeluvaltuutetusta tai muusta yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsi- tellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvi- oitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin näh- den.

20 § Ehdokassuoja ja jälkisuoja

Tämän sopimuksen 18 ja 19 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto tai -yhdistys on kirjallisesti työn-

antajalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamises- ta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Näitä määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä ja työsuojeluval- tuutettuna toimineeseen kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu näiden määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimus- lain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia

oikeuksia on loukattu.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja järjestöjen yhteistyöhön tai jär- jestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Työnantaja tukee taloudellisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää ammattiyhdistyskoulutusta siten kuin jäl- jempänä tarkemmin sovitaan.

Soveltamisohje: Järjestöjen järjestämän yhteistoimintavalmiuksia paran- tavan koulutuksen lisäksi työnantaja ja järjestöt yhteistyössä voivat suunnitella ja toteuttaa yliopistokohtaisen tarpeen mukaan samaan tar- koitukseen tähtäävää koulutusta. Yhteisesti suunniteltu koulutus toteute- taan joko henkilöstökoulutuksena tai sovitaan kunkin koulutuksen osalta kustannusten jaosta erikseen järjestöjen ja työnantajan kesken.

Yliopistojen henkilöstön kehittämissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon luottamusmiesten, työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen sekä yhteis- toimintatehtävissä toimivien

koulutustarve.

2 § Koulutustyöryhmä

Koulutusasioita varten työehtosopimuksen osapuolet nimittävät yhteisen koulu- tustyöryhmän, johon nimetään enintään kaksi edustajaa kustakin allekirjoittajajär- jestöstä.

Koulutustyöryhmä hyväksyy tämän koulutussopimuksen tarkoittamat kurssit ka- lenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurs- sin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osal- listujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Pääsopijajärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksy- mät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.

Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävi- en hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita.

Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

4 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut ja koulutuksen enimmäismäärät

Luottamusmies-, työsuojelu- ja muussa yhteistoimintatehtävässä toimivat ja näi- den varamiehet sekä ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja voivat osal- listua sellaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Koulutuksen kesto luottamusmiestehtävässä olevalla voi olla yhteensä enintään 22 työpäivää kalenterivuodessa ja muussa yhteistoimintatehtävässä

yhteensä enintään 11 työpäivää kalenterivuodessa.

Huomautus: Kurssipäivien laskennassa noudatetaan aikaisempaa tulkin- taa.

Koulutukseen osallistumisesta päättäessään yliopiston tulee ottaa huomioon henkilön yhteistoimintatehtävän edellyttämä koulutustarve. Sitä tulee tarkastella myös koulutuksen sisällön ja asianomaisen tehtävän yhteydessä eikä pelkästään henkilöllä yhteistoimintajärjestelmässä olevan muodollisen aseman perusteella.

Ammattiyhdistyskoulutus voi olla myös joko kokonaan tai osittain verkko- opetusta.

Ammattiyhdistyskoulutukseen hakeva on velvollinen toimittamaan työnantajalle asianomaisen koulutustilaisuuden ohjelman tai muun selvityksen koulutustilai- suudessa käsiteltävistä asioista.

Soveltamisohje: Edellä 1 momentissa mainituilla henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työn- tekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Työnantajalla on edellä mainitulla perusteella oikeus siirtää koulutukseen osallistumista enintään 6 kuukaudella. Jos kyse on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, osallistumista voidaan siir- tää enintään siihen saakka, kunnes

seuraava koulutus järjestetään.

5 § Koulutukseen hakeutuminen

Koulutukseen osallistumista varten työntekijän on haettava vapautusta työstä. Hakemus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää, ja vähintään kuusi viikkoa en- nen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

6 § Taloudelliset etuudet

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ajalta työntekijälle mak- setaan hänen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Soveltamisohje: Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan samalle henkilölle korvausta vain kerran samasta tai sisäl- löltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnan- tajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, jonka ajalta työntekijällä on oikeus saada an- sionmenetyksen korvaus tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on to- dettava, mikä on korvattavan jakson pituus.

Työntekijällä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavaan kurssirahaan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 55 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yh- den päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurs- sirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Soveltamisohje: Kurssirahan maksamisperusteena on opetusohjelmista ilmenevien kurssipäivien määrä. Kurssirahan lisäksi ei makseta muita kustannusten korvauksia.

7 § Ammattiyhdistyskoulutuksen ajan lukeminen työajaksi

Ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi siten kuin asiasta on sovittu työaikamääräyksissä.

8 § Muu kuin tässä sopimuksessa tarkoitettu ammattiyhdistyskoulutus

Haettaessa palkatonta työstä vapautusta muuhun kuin tämän sopimuksen mu- kaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen noudatetaan 5 §:n mukaisia koulutukseen hakeutumisen määräaikoja.

Soveltamisohje: Sopimusmääräyksissä ei ole sovittu, että järjestöjen toimintaedellytyksiä parantava koulutus olisi työstä vapautukseen oikeut- tavaa koulutusta. Työnantaja voi myöntää harkintansa mukaan työstä vapautusta mainittuun koulutukseen. Myös tähän koulutukseen hakeu- tumisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin muussa tämän sopi- muksen tarkoittamassa ammattiyhdistyskoulutuksessa. Tätä koulutusta varten myönnetty työstä vapautus lasketaan kuitenkin sopimusmääräys- ten 4 §:n 2 momentin

tarkoittamaksi koulutukseen käytetyksi ajaksi.

Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi yhdistysten taloudenhoitajien tai sih- teereiden kursseja sekä kokoustekniikkaa tms. käsitteleviä kursseja.

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA ‌

1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen

Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa.

Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevassa sopimisessa ovat pääluot- tamusmies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole

kyseisen määräyksen osalta toisin todettu. 2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa.

Paikallisesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä, ellei työehtosopi- muksessa ole erikseen tästä sovittu (palkkausjärjestelmä).

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä työehtoso- pimuksen osapuolena olevan järjestön alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee, tai pääluottamusmies, jonka edustettavia asia koskee.

Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.

3 § Palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen

Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykäläs- sä on sovittu.

Sopimuksen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste).

Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja noudat- taa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvitta- essa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

- sopimuksen tarkoitus

- sopimuksen osapuolet

- sopimuksen kohde

- sopimuksen yksityiskohtainen sisältö

- sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

- päiväys ja allekirjoitukset

5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen

Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen ir- tisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia yleisen työehtosopimuksen määräyksiä ja lainsäädäntöä.

6 § Työehtosopimusosapuolten hyväksyminen, voimaantulo ja oikeusvaikutukset

Tämän sopimuksen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus on toimitettava työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolille hyväksyttäväksi. Näiden on käsitel- tävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätettävä sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viimeistään kahden kuukauden kuluessa sopimuksen vastaan- ottamisesta.

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta, kun työehtosopimusosapuolet ovat sen hyväksyneet.

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.

7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet

Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimieli- syydet.

8 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin yleinen yliopistojen työehto- sopimus, jonka perusteella se on tehty.

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kui- tenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ (YPJ) KOSKEVAT LIITTEET ‌

Liite 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 2 Muun henkilöstön vaativuuskehikko

Liite 3 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä

Liite 4 Muun henkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä Liite 5 Palkkataulukot

Liite 6 Yliopistojen yleinen työehtosopimus − muutoskooste

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Liite 1 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKARTTA ‌

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1-4 on tutkimuspainotteinen, eivät viittaukset opetukseen ja ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
1	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö Jatko-opintojen suorittaminen	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus valvo- jan/ohjaajan ohjauksessa	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö tai muu ohjattu tutkimus- työ Jatko-opintojen suorittaminen Vähäisissä määrin muita tehtäviä kuin omaan jatkotutkin- toon liittyvää tutkimusta	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus tai projekti- muotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovaikutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- ja laitoshallinnon avustaviin tehtäviin, jatko-opintojen eteneminen
3	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö tai muu tutkimustyö Jatko-opintojen suorittaminen Perusopetukseen sekä opetus- ja laitoshallintoon liittyviä tehtäviä tai vaativampia projektitehtäviä	Perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä tehtäviä tai projektimuotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovaikutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
3	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- ja laitoshallinnon tehtäviä, tieteellisen pätevyyden hankkiminen, vastuu omasta tutkimustyöstä projektiryhmän osana
4	Jatko-opintoihin liittyvä tutkimustyö tai itsenäinen tutkimus- työ, johon kuuluu menetelmien hyvä hallinta Perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä	Opetusta avustavia tehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
4	Keskeinen ero edelliseen: tieteellisen pätevyyden kasvu, itsenäisemmin suoritettavia opetus- ja hallintotehtäviä, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu ja mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
5	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tieteellinen tutkimustyö Perusopetukseen ja/tai yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Kandidaatin tutkielmien ohjaus omalta tutkimusalueelta Tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus Tutkimusryhmän vastuullisena tutkijana toimiminen Yhteiskunnallisia ja tieteellisiä asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, tieteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistuminen, asiantuntijatehtävien mukaan tuleminen, mahdol- lisen vastuulla olevan projektiryhmän koon kasvu
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta	Hyvä opetustaito Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, vastuu ja itsenäisyys opetustehtävissä kasvaa
6	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tieteellinen tutkimustyö ‌ Perus- ja erityisesti jatko-opetukseen, yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Tutkimuksen vastuullisia organisointitehtäviä ja tutkimusryhmän johtamiseen liittyviä tehtäviä Tutkimusrahoituksen hankkiminen Perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetutkimuksen ohjaaminen Tieteellisiä ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä ‌‌‌ Itsenäinen vastuu kliinisestä työstä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: tieteellinen pätevyys, jatkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat, taloudellisen vastuun merkitys korostuu
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Laaja opetusvastuu Yliopistoyhteisön arvostama opetustyö Laitos- ja organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla Opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta ‌‌ Laajojen opetuskurssien vetämistä Vastuuta koulutuksen kehittämisestä	Opetus- ja ohjauskokemusta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Pitkäaikainen opetuskokemus
	Keskeinen ero edelliseen: kokemusvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun mukaantulo, kehittämistehtävät vaativoituvat, opinnäytteiden ohjaus
7	Tiedeyhteisön arvostama tutkimustyö ja opetustyö	Yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen tieteen ja opetuksen alalla Tutkimushankkeiden suunnittelu ja organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelmasta Jatkokoulutusvastuu / hyvin laaja koulutusvastuu Akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät Laaja vastuu kliinisestä työstä	Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen Valmiudet vastuuseen tieteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät samassa kuvauksessa, mutta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun merkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus joko tieteellisessä työssä tai opetuskokemuksessa, yhteistyötarpeen ja ulkoisen toiminnan lisääntyminen

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
8	Tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, myös kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Tutkimushankkeiden ja verkostojen suunnittelu, organisointi ja koordinointi Vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai vastuu tutkimuksen johtamisesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu Laajat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien ja vastuun laaja-alaisuus, syvällinen osaaminen ja tieteellisenarvostuksen korostuminen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Laajan tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organi- sointi ja koordinointi Laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai laaja vastuu tutkimuksen johtami- sesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu Vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: Tieteellisen arvostuksen, tehtävien , vastuiden ja yhteistyöverkostojen monipuolisuus ja laajuus korostuvat
10	Tiedeyhteisön erittäin korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Laaja tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Suurten tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi Laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai laaja vastuu tutkimuksen johtami- sesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu, myös jatkokoulutusorganisaation johtaminen Erittäin vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, eteneminen tasolle edellyttää hyvin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Taso

Työn luonne

Vuorovaikutustaidot ja vastuu

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Tiedeyhteisön erittäin korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö

Laajojen tieteellisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitämi- nen, erityisesti kansainvälisesti

Huipputason tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi

Hyvin laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Poikkeuksellisen vaativat tieteelliset tehtävät

Laaja jatkokoulutusvastuu, myös jatkokoulutusorganisaation johtaminen

Erittäin vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät

Professorin kelpoisuus

Erittäin monipuolinen ja laaja-alainen tutkimus- ja opetus- kokemus

Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, eteneminen tasolle on poikkeuksellista ja edellyttää erittäin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taideala

VAATIVUUSTASOKARTTA, TAIDEALA

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1-4 on tutkimuspainotteinen, eivät viittaukset opetukseen ja ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
1	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus valvo- jan/ohjaajan ohjauksessa	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen Vähäisissä määrin muita tehtäviä kuin omaan jatkotutkin- toon liittyvää tutkimusta	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus tai muu opetustyö tai projektimuotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovaikutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, jatko-opintojen eteneminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- ja laitoshallinnon avustaviin tehtäviin
3	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen Perusopetukseen sekä opetus- ja laitoshallintoon liittyviä tehtäviä tai vaativampia projektitehtäviä Vastuu omasta tutkimustyöstä projektiryhmän osana	Perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä tehtäviä tai vastuullisia tehtäviä projektiryhmässä	Ylempi korkeakoulututkinto
3	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- ja laitoshallinnon tehtäviä, taiteellisen ja/tai tieteellisen pätevyyden hankkiminen, vastuuta projektiryhmän työn toteutuksesta
4	Jatko-opintoihin liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä Vaihtoehtoisesti: Itsenäinen tutkimustyö, johon kuuluu menetelmien hyvä hallinta	Opetusta avustavia tehtäviä tai vähäisessä määrin itsenäisiä opetustehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
4	Keskeinen ero edelliseen: itsenäisemmin suoritettavia opetus- ja hallintotehtäviä, taiteellisen ja/tai tieteellisen pätevyyden kasvu, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu ja mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
5	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Perusopetukseen ja/tai yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Kandidaatin opinnäytteiden ohjaus omalta tutkimusalueelta ja/tai taiteellisen toiminnan alueelta Tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus Tutkimusryhmän ja/tai taiteellisen projektin vastuullisena tutkijana tai vastuullisena jäsenenä toimiminen Tieteellisiä ja/tai taiteellisia ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, tieteellisen ja/tai taiteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistuminen, asiantuntijatehtävien mukaan tuleminen
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus Perusopintotasoista opetusta Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta	Hyvä opetustaito Taiteelliset ansiot Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa
6	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ ‌ Perus- ja erityisesti jatko-opetukseen, yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Tutkimuksen ja/tai taiteellisen toiminnan vastuullisia organisointiteh- täviä ja tutkimusryhmän ja/tai taiteellisen projektin johtamiseen liittyviä tehtäviä ‌ Rahoituksen hankkiminen Perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetutkimuksen ohjaaminen Tieteellisiä ja/tai taiteellisia ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: tieteellinen ja/tai taiteellinen pätevyys, jatkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Yliopistoyhteisön arvostama opetustyö Laitos- ja organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla ‌ Maisterintutkintoon liittyvien opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta ‌ Laajojen tai vaativien opetuskurssien vetämistä Vastuuta koulutuksen kehittämisestä	Pitkää opetus- ja ohjauskokemusta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Taiteelliset ansiot ja riittävä opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: kokemusvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun mukaantulo, kehittämistehtävät vaativoituvat, maisterintutkintoon liittyvien opinnäytteiden ohjaus

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taideala

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
7	Taideyhteisön arvostama taiteellinen työ ja opetus	Yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen taiteen ja opetuksen alalla Projektien suunnittelu ja organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelmasta Jatkokoulutusvastuu Taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Monipuolinen opetuskokemus perus- ja/tai jatkokoulutuk- seen liittyen Valmiudet vastuuseen taiteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät samassa kuvauksessa,mutta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun merkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus esimerkiksi opetuskokemuksessa tai taiteellisessa työssä, yhteistyötarpeen ja ulkoisen toiminnan lisääntyminen
8	Taideyhteisön korkealle arvostama taiteellinen työ ja opetus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito ottaen huomioon kansainvälisyys Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Projektien ja taideproduktioiden suunnittelu, organisointi ja koor- dinointi Vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Jatkokoulutusvastuu Laajat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien ja vastuun laaja-alaisuus, syvällinen osaaminen ja taiteellisen arvostuksen korostuminen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Taideyhteisön korkealle arvostama taiteellinen työ ja opetus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Projektien ja taideproduktioiden ja -verkostojen suunnittelu, organi- sointi ja koordinointi Laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Jatkokoulutusvastuu Vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: Taiteellisen arvostuksen, tehtävien, vastuiden ja yhteistyöverkostojen monipuolisuus ja laajuus korostuvat

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
10	Taideyhteisön erittäin korkealle arvostama taiteellinen työ ja opetus	Laaja taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Suurten projektien ja taideproduktioiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi . Laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Laaja jatkokoulutusvastuu, myös taiteenalan jatkokoulutusorgani- saation johtaminen Erittäin vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
10	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, eteneminen tasolle edellyttää hyvin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia
11	Huipputason taiteellinen työ ja siihen liittyvä opetus	Laajojen taiteellisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitämi- nen, erityisesti kansainvälisesti Erittäin laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämisestä Vaativien projektien, taideproduktioiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi Hyvin laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssi- en käytöstä Poikkeuksellisen vaativat taiteelliset tehtävät Laaja jatkokoulutusvastuu, myös taiteenalan jatkokoulutusorgani- saation johtaminen Erittäin vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Erittäin monipuolinen ja laaja-alainen tutkimus- ja opetus- kokemus
11	Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, eteneminen tasolle on poikkeuksellista ja edellyttää erittäin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSKEHIKKO ‌

Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilös- tön tehtävien vaativuuden arviointiin. Kehikkoa sovelletaan tehtäviin, joihin kuuluu sellaisten kehittämis- ja selvityshankkeiden toteuttaminen, jotka eivät ole rinnastettavissa tieteelliseen perustutkimukseen (esimerkiksi täydennyskoulutuskeskuksissa tai vastaavissa yksiköissä). Kehikkoa sovelletaan myös tehtäviin, joihin tutkimuksen tekeminen liittyy vähäisesti, mutta jotka eivät perusluonteeltaan ole varsinaisia tutkimustehtäviä.

Vaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttä- mään useampaa kuin yhtä kieltä.

Vaativuustekijöiden sisällä samantasoisten tekijöiden vaihtoehtoisuutta on kuvattu tai-sanalla. Esitetyt luettelot eivät ole tyhjentäviä, vaan esimerkinomaisia, joten kaikkien kohtien ei tarvit- se täyttyä arvioitavassa työssä.

Tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa mainittua tyypillistä koulutusta osaamisen edellytyk- senä ei tule ymmärtää kelpoisuusehtona, vaan sillä viitataan edellytyksiin, joihin osaaminen kullakin tasolla tavanomaisesti perustuu.

Arvioituihin tehtäviin voi kuulua vastuita (esim. esimies- tai taloudellista vastuuta), joita ei ole mainittu ohjesäännöissä tai työjärjestyksessä. Tällöin vastuiden tulee kuitenkin ilmetä tar- kemmin tehtäväkuvauksesta.

Vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa työskenteleminen voidaan ottaa huomioon tehtävän vaativuustasoa määriteltäessä.

Vaativuustasosta 8 lähtien kirjastoalan asiantuntijatehtävissä osaaminen perustuu tyypillisesti informaatioalan opintoihin. Kirjastoalan asiantuntijatehtävissä toimivien osalta informaatioalan opinnot sisältyvät tyypillisesti yliopistotutkintoon tai ne ovat muun yliopistotutkinnon lisäksi suoritettuja informaatioalan opintoja.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

VAATIVUUSKEHIKKO

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 2	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:
Vaativuustasolle 2 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettu- ja käytännön tehtäviä, jotka voidaan oppia lyhyellä pe- rehdyttämisellä.	Työtehtävät hoidetaan annet- tujen ohjeiden ja annetun tärkeysjärjestyksen mukaan. Ohjeet ja toimintatavat ovat vakiintuneita.	Työ vaatii suullisen ja kirjalli- sen viestinnän perustaitoja sekä tavanomaisia yhteistyö- taitoja työyhteisön jäsenenä.	Työhön sisältyy vastuu oman työn asianmukai- sesta hoitamisesta.	Tehtävän hoitaminen edellyttää käytännön tietoja ja taitoja. Teh- tävän edellyttämä osaaminen voidaan hankkia tehtävässäkin.
VAATIVUUSTASO 3	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:
Vaativuustasolle 3 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden käytännön tehtäviä, joissa edellytetään oman toimintaympäristön tuntemusta sekä alan perus- välineiden käyttötaitoja tai alan vakiintuneiden työmene- telmien tuntemusta.	Työtehtävät hoidetaan annet- tujen ohjeiden mukaan, jotka muuttuvat ajoittain. Työteh- tävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä pääsääntöisesti itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikai- sesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset määräajat tai aikataulut tulee tuntea.	Työ vaatii suullisen ja kirjalli- sen viestinnän perustaitoja sekä valmiutta ryhmässä työskentelyyn.	Työhön sisältyy vastuuta omien työskentelytapo- jen ja -menetelmien kehittämisestä.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammatillisen peruskoulutuksen antamiin val- miuksiin tai vaihtoehtoisesti työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ vaatii valmiutta uusien asioi- den oppimiseen.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 4	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 4 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettu- ja ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan vakiintunei- den työmenetelmien hallin- taa. Tehtäviin liittyy tehtäväalalle tyypillisten määräysten, ohjeiden, sopi- musten tms. soveltamista.	Työtehtäviin on esimerkke- jä, säännöksiä tai käytäntö- jä, joita sovelletaan samankaltaisina toistuvissa tilanteissa. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavan- omaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset aikataulut ja määräajat tulee tuntea.	Työ vaatii vuorovaikutustaito- ja jossakin seuraavista: • yleinen asiakaspalvelu tai neuvonta • asiakirjojen käsittely • asian jäsennetty esittämi- nen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Tehtäviin sisältyy vastuuta toimintojen tai palvelujen sujumisesta osana koko- naisuutta, esimerkiksi: • tietojen ja tulosten luotet- tavuus • aikataulujen tai määräai- kojen noudattaminen • käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapo- jen soveltuvuus.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti soveltuvan ammatillisen koulutuksen antamiin valmiuksiin tai vaihto- ehtoisesti ammattialan työko- kemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Tehtävissä voidaan edellyttää jonkin yliopistotoiminnon sisäl- lön tuntemista omaa yksikköä laajemmin tai useamman toiminnon tuntemista lähimmän työympäristön tasolla.
VAATIVUUSTASO 5	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 5 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ammatti- tehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien hallin- taa.	Työtehtäviin on säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelle- taan vaihtelevissa tilanteis- sa. Työssä on samanaikaisesti useita tehtäviä, jotka tulee asettaa tärkeysjärjestykseen huo- mioiden vaikutukset.	Työ vaatii vuorovaikutustaito- ja jossakin seuraavista: • yksilölliset asiakaspalvelu-, neuvonta- tai ohjaustilan- teet (myös ongelmatilan- teissa), • työskentely vaihtelevassa ympäristössä, • kirjalliset valmistelutehtävät • asiakokonaisuuksien suullinen tai kirjallinen esit- täminen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Työhön sisältyy vastuuta oman tehtäväalueen ja työympäristön kehittämi- sestä sekä tehtävien asianmukaisesta ja laaduk- kaasta hoitamisesta. Vastuu voi koskea esimer- kiksi: • Tietojen ja tulosten luotettavuutta • käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapo- jen soveltuvuutta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti tehtävä- alueeseen liittyvään ammatilli- seen koulutukseen, jonka lisäksi voidaan edellyttää työ- kokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä tai vaihtoehtoisesti vahvalla am- mattialan työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma- aloitteista uuden tiedon hankin- taa eri lähteistä ja uuden tiedon käytettävyyden arvioimista.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 6	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:
Vaativuustasolle 6 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden vaativia ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmene- telmien itsenäistä hallintaa.	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiaan liittyvää tietoa, sään- nöksiä ja toimintatapoja soveltaen ja työmene- telmät ja -tavat valiten. Omassa työssä tehdyil- lä ratkaisuilla voi olla vaikutusta toisten työmenetelmiin tai - sisältöihin.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: • erilaisten näkökantojen sovittelu, • asiakokonaisuuksien valmis- telu tai kokoaminen, • yhteistyö yliopiston ulkopuo- listen tahojen tai sidosryhmi- en tms. kanssa ammattialalla • ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituk- senmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä tehtävälle tyypillisissä tilanteissa.	Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: • suunnittelu- tai kehittä- misvastuuta • taloudellista vastuuta • vastuuta toiminnan asianmukaisuudesta, oikeellisuudesta ja laa- dusta. Työhön voi sisältyä käytän- nön lähiesimies- tai työnjoh- tovastuuta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti tehtäväalu- eeseen soveltuvan ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkea- koulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta ammat- tialalla tai vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehit- tämistä.
VAATIVUUSTASO 7	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:
Vaativuustasolle 7 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden erityisam- mattitaitoa vaativia tehtä- viä.	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti tietoa, säännöksiä ja toiminta- tapoja soveltaen ja ammatillisesti erikoistu- neita tai tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Ratkaisut voivat edellyt- tää selvitystyötä.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: • itse valmisteltujen asiakoko- naisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, • verkostomainen työskentely • ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituk- senmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä ammattialalle tyypillisissä tilanteissa.	Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: tehtä- väkokonaisuuden • suunnittelemisesta tai kehittämisestä • seurannasta ja rapor- toinnista • taloudesta • päivittäisestä toiminnas- ta. Työhön voi sisältyä käytän- nön lähiesimies- tai työnjoh- tovastuuta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammattikor- keakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma-aloitteista osaami- sen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä eri lähteistä saatavan tiedon käytettävyyden ja oikeellisuuden arviointia.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS

Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:

VAATIVUUSTASO 8

Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:

Vuorovaikutustaidot:

Vastuu:

Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:

Vaativuustasolle 8 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan asian- tuntijatehtäviä, kuten selvi- tys-, tutkimus*-, suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuutehtäviä.

* Katso liitteen 2 etusivun 1 momentti.

Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti soveltaen asiaan liittyvää tietoa ja säännöksiä tai tieteelli- siä tai asiantunti- juusalan menetelmiä. Tehtävä edellyttää lisäksi kykyä tietojen analysointiin ja luovaan ajatteluun tietyn asia- kokonaisuuden luomi- seksi.

Työ vaatii vuorovaikutustaito- ja jossakin seuraavista, tarvittaessa myös vieraalla kielellä:

• itsenäisesti luotujen asia- kokonaisuuksien esittämi- nen suullisesti tai kirjallisesti,

• yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa

• verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle.

Sidosryhmäyhteistyössä voidaan edellyttää neuvottelu- taitoja.

Työhön sisältyy vastuu josta- kin seuraavista:

• laajat seuranta- ja rapor- tointitehtävät

• selvitystehtävät

• tehtäväkokonaisuuden, toiminnon, palvelun, sovel- luksen, asiakkuusprosessin tms.

- suunnittelu

- kehittäminen

- koordinointi ja ohjeistus

- markkinointi

- hallinta

- tietoaineistojen hallinta

• tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laa- jemmin tai koko yliopiston tasolla.

Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta.

Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti yliopistossa suoritetun tutkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työkokemusta tai alan asiantun- temusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toiminta- tapojen ja verkostojen kokonais- valtaista tuntemista. Työ edellyttää oma-aloitteista osaami- sen ylläpitämistä, laajentamista ja syventämistä.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS

Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:

VAATIVUUSTASO 9

Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:

Vuorovaikutustaidot:

Vastuu:

Tiedolliset ja taidolliset valmiu- det:

Vaativuustasolle 9 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaati- via asiantuntijatehtäviä, kuten vaativia suunnittelu-, tutkimus*-, tai kehittämisteh- täviä tai tehtäväkokonaisuu- den vastuu- tai esimiestehtäviä.

* Xxxxx liitteen 2 etusivun 1 momentti

Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiantunti- juusalan erikoistuneita tai tieteellisiä menetelmiä soveltaen ja tilanteeseen liittyviä tietoja analysoi- den ja kehittämistarpeet tunnistaen. Työhön sisältyy itsenäisiä

• asiantuntija-,

• organisointi-,

• koordinointi-,

• suunnittelu-, tai

• esimiestehtäviä.

Työ vaatii vuorovaikutustai- toja jossakin seuraavista, tarvittaessa myös vieraalla kielellä:

• itsenäisesti luotujen laajojen asiakokonai- suuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti,

• yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa

• verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle.

Sidosryhmäyhteistyössä edellytetään usein neuvot- telutaitoja.

Työhön sisältyy kokonaisvas- tuu jostakin seuraavista:

• laajat seuranta- ja rapor- tointitehtävät

• itsenäiset selvitystehtävät

• laajan tehtäväkokonaisuu- den, toiminnon, palvelun, sovelluksen, asiakkuuspro- sessin tms.

- suunnittelu

- kehittäminen

- koordinointi ja ohjeistus

- markkinointi

- hallinta

- tietoaineiston laaja tai syvällinen hallinta

• vastuu toiminnasta ja toimintojen kehittämisestä asiantuntemusalueella

• tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laa- jemmin tai koko yliopiston tasolla.

Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta tai

taloudellista vastuuta koko- naistoiminnasta.

Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä asiantuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoimin- non ja sen toimintatapojen ja verkostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää jatku- vaa ja oma-aloitteista osaamisen kehittämistä, laajentamista ja syventämistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 10	Ongelmanratkaisu- organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 10 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erityis- asiantuntija- tai päällikköteh- täviä kuten suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tietyn alueen tai kokonaisuuden päällikkö- tai esimiestehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön, toimintoon tai kokonaisuuteen vaikuttavien suunnitelmi- en tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perustaksi on luotava tulkintoja. Tehtä- vässä edellytetään kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittami- seen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkosto- ja viestintätaitoja sekä neuvotte- lutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu jostakin seuraavista: • kokonaisvastuu omalla erityisalalla • laajan tehtäväkokonaisuuden suunnittelu- ja kehittämisvastuu • erityisasiantuntemusta edellyttävät itsenäiset selvitystehtävät • yksikön tai laajan kokonaisuuden esimies- tai johtovastuu • tietyn asiakokonaisuuden hallinta yleensä yliopiston tasolla. Työhön voi liittyä toimintaa yksikön tai yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalalla tai -verkostossa.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti joko ylemmän korkeakoulu- tutkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällis- tä erityisasiantuntemusta. Työ edellyt- tää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.
VAATIVUUSTASO 11	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 11 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia erityisasiantuntijatehtäviä tai ryhmän, yksikön, vastuualueen tms. vaativia päällikkö- tai esimiestehtäviä, joihin voi liittyä henkilöstö- tai taloudellis- ta vastuuta.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien keskeisten suunnitelmien tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perus- taksi on luotava uusia tulkintakäytäntöjä tai toimintatapoja. Tehtävässä edellyte- tään kykyä monimutkaisten kokonaisuuk- sien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittamiseen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkosto- ja viestintätaitoja sekä neuvotte- lutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu yksiköstä, vastuualueesta, erityis- alasta, laajasta tehtäväkokonaisuu- desta tai toiminnosta. Vastuu voi olla • esimiesvastuuta • suunnittelu- ja kehittämisvastuuta • taloudellista vastuuta. Työhön voi liittyä toimintaa yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalal- la.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti joko ylemmän korkeakoulu- tutkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällis- tä erityisasiantuntemusta tai vaihtoeh- toisesti tieteellistä jatkotutkintoa. Työ edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 12	Ongelmanratkaisu- organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 12 sijoittu- vat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntija- tehtäviä tai yksikön, toimin- non tms. esimies- tai johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä, myös ilman muodol- lista esimiesasemaa. Työ vaatii johtamistaitoa ja vaikuttamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyhteisöön tai muihin sidosryhmiin.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu toimintayksikön tai muun koko- naisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista.
VAATIVUUSTASO 13	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 13 sijoittu- vat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntija- tehtäviä tai laajahkon yksikön, toiminnon tms. johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä. Työ vaatii johtamistaitoa ja laajaa vaikut- tamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyh- teisöön tai muihin sidosryhmiin.	Työhön sisältyy vastuu laajahkon toimintayksikön tai muun koko- naisuuden kehittämisestä tai johtamisesta ja tarvittavista re- sursseista.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. Tehtävä edellyt- tää kokemusta asiantuntijaorganisaation esimiestehtävistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 14	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 14 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erittäin vaativia kansainvälisiä tai niihin rinnastettavia asian- tuntijatehtäviä tai erittäin vaativia johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää strategisten päätösten ja valintojen tekemistä ja edellyttää päätöksentekoon liittyvien riskien tun- nistamista, punnitsemista, valintaa ja perustelua ristiriitatilanteissa. Työhön sisältyy laajaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, myös kansainvä- lisesti. Työ vaatii hyvää johtamistaitoa.	Työhön sisältyy vastuu suuren toimin- tayksikön, laajojen kokonaisuuksien tai hankkeiden koordinoinnista ja johtamises- ta sekä tarvittavista resursseista. Tehtä- vään sisältyy erittäin laaja vastuu organisaation toimintaan, asiantuntija- alueeseen tai tehtäväalaan vaikuttavista pitkäkestoisista tai laajoista strategisista ratkaisuista.	Työn edellyttämä osaaminen perus- tuu tyypillisesti ylempään korkeakou- lututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. Tehtävä edellyttää kokemusta asiantuntijaor- ganisaation johtamisesta.
VAATIVUUSTASO 15	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 15 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erittäin vaativia kansainvälisiä asi- antuntijatehtäviä tai erittäin vaativia johtotehtäviä.	Kuten vaativuustaso 14.	Työhön sisältyy vastuu laajan organisaa- tion tai kansainvälisen hankkeen strategi- asta. Tehtävään sisältyy erittäin laaja henkilöstö- ja johtamisvastuu.	Kuten vaativuustaso 14.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata