OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE 2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2020
Sisällys
1. Strategiset valinnat 3
2. Opetushallituksen palvelulupaus 4
3. Tulostavoitteet 4
3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6
3.3 Voimavarojen hallinta 6
4. Riskienhallinta 7
5. Erityiset kehittämiskohteet 7
6. Voimassaolo ja seuranta 8
LIITTEET 9
Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta
Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet
1. Strategiset valinnat
Opetushallitus vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asiantuntijavirastona koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämis-, hallinto- ja palvelutehtävistä Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) mukaisesti.
Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mu- kaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Uudistamistyö perustuu ulkoisen toimintaympäristön analyysiin (liite 1), asiakastarpeisiin ja valtiokonsernin ohjaukseen.
Opetushallituksen tavoitteena on selkeyttää asiakaspalvelutarjoomaa, vahvistaa vuorovaikutusta, yhteis- kehittämistä ja kumppanuuksia sekä osallistua aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Opetushallituksen toiminta perustuu henkilöstön kanssa muotoiltuun visioon, missioon ja toimintatapoja koskeviin kirjauksiin.
Visio
Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.
Missio
Intohimona oppiminen!
Tapamme toimia
− luomme avoimuudella luottamusta
− muotoilemme yhdessä ratkaisuja
− uskallamme uudistua oppijan parhaaksi
− elämme kuten opetamme
Opetushallituksen visiosta ja missiosta johdetut neljä vaikuttavuustavoitetta ovat:
− eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa
− oppijoiden hyvinvointi paranee, painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret
− jatkuva oppiminen nostaa osaamistasoa
− avarakatseisuus lisääntyy.
Opetushallitus tukee hallitusohjelman toimeenpanoa ja valtioneuvoston linjauksia ja niiden toteutta- mista. Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet muodostavat yhden- mukaisen kokonaisuuden ja varmistavat johdonmukaisen kehittämisen hallinnonalalla. Strategiset valin- nat pohjautuvat toimintaympäristöstä tehtyyn analyysiin (Kuva 1. Strategiset valinnat Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteiden mukaan).
Opetushallitus edistää aktiivisesti Agenda 2030 -ohjelman toteutumista toiminnassaan. Lisäksi Opetushal- litus toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.
2. Opetushallituksen palvelulupaus
Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainväli- syyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetus- hallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.
Opetushallitus kehittää toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Tätä tehdään syventämällä henkilöstön asiakas- osaamista sekä kehittämällä palveluiden ja asiakkuuden johtamista. Keskeisiä asiakkaita ovat oppijat, op- pimisen ja kansainvälistymisen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, työelämä sekä koko ympäröivä yhteiskunta päätöksentekijöineen.
3. Tulostavoitteet
3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vaikuttavuustavoitteet kuvastavat Opetushallituksen suunnitelmia toiminnan pitkäkestoisiksi yhteiskun- nallisiksi vaikutuksiksi ja tukevat vision saavuttamista. Vaikutustavoitteet ovat neljän vuoden tavoitteita koulutuksen ja kansainvälisyyden saralla. Vaikutustavoitteiden toteutumista seurataan nelivuotisen tulos- sopimuskauden aikana. Vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden saavuttamiseksi Opetushallitus vahvistaa poikkihallinnollista, eri hallinnon tasojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Tavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat
Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautumi- nen vahvempaa. Johtamisosaaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistunut ja parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.
Opetushallitus on
− tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista
− uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen
− vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista.
Tavoite 2: Hyvinvointi paranee
Oppijoiden ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee. Erityisesti lapset ja nuoret voivat paremmin ja osal- listuvat aktiivisesti oman jatkuvan oppimisen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen.
Opetushallitus on
− tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä
− kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa
− vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä.
Tavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy
Kansainvälisyys vahvistuu toimialalla. Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö, kielivaranto sekä avarakat- seisuus lisääntyvät. Koulutusvienti kasvaa.
Opetushallitus on
− mahdollistanut liikkuvuuden ja yhteistyön kasvun Erasmus+ -ohjelman ja muiden vastuullaan olevien ohjelmien tehokkaalla toimeenpanolla
− edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana
− lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.
Tavoite 4: Osaamistaso nousee
Yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista ja vahvistetaan jatkuvaa op- pimista. Opetushallitus toimii ennakoivammin kansainvälisen ja kansallisen tutkimus- ja arviointitiedon perusteella.
Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa
− uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja
− joustavoittanut koulutusjärjestelmää vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mah- dollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla
− kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.
Tavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät
Jokaisella oppijalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa potentiaalinsa. Tasa-arvo ja yhdenvertai- suus koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kansainvälisyyden saavutettavuudessa ja saatavuudessa pa- ranee. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus maan eri osissa toteutuu. Osaaminen työelämässä vahvistuu.
Opetushallitus on
− tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet sekä alueelliset ja kielelliset erityispiirteet.
− kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen.
Opetushallituksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat indikaattorit ovat liitteessä 2.
3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
Opetushallitus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toimin- nalle asettamat reunaehdot. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat mittarit ovat liitteessä 3.
3.3 Voimavarojen hallinta
Konsernitavoitteiden mukaisesti Opetushallitus kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistämi- nen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Opetushallitus kehittää toimintakulttuuriaan, pääpro- sessejaan ja organisaatiotaan tukemaan laadukasta vaikutustavoitteiden toteuttamista ja tiukan resurssi- tilanteensa mukaista tehtävien priorisointia.
Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman toteutusta tuetaan siten, että Opetushallitus parantaa kilpailu- kykyään työnantajana. Opetushallitus valmistelee ja ottaa käyttöön vuoden 2020 aikana henkilöstöjohta- misen ja tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivan ohjelman, joka kytkeytyy vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintatapoihin.
Opetushallitus ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovel- voitteet niin toiminnallisesta kuin henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta.
Opetushallituksen toimitilat ovat tehokkaasti käytössä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että Opetushallitus siirtyy strategian mukaisesti monitilaympäristöön vuoden 2021 aikana. Hanketta on suunniteltu yhdessä Opetushallituksen sekä erillisyksiköinä toimivien Kansallisen koulutuksen arvioin- tikeskuksen (Karvi) ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian (YTL) henkilöstön kanssa. Tavoitteena on sy- nergiaetujen saavuttaminen siten, että erillisyksiköiden toiminnallinen riippumattomuus säilyy. Hankkeen valmistelussa keskeisiä periaatteita on, että fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen työympäristö vahvistaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Rahoitustaulukko vuodelle 2020 liitteenä 4.
4. Riskienhallinta
Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätöksentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toimintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja sen tarkoi- tuksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä.
Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti laaja riskienarviointi vuonna 2019. Ar- vion mukaan strategisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit on ryhmitelty tulossopimukseen seuraavasti:
− Talouteen liittyvät riskit
− Valtionavustustoimintaan liittyvät riskit
− Johtamisjärjestelmään liittyvät riskit
− Maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät riskit
− Palvelutuotantoon liittyvät riskit
− Osaamiseen, henkilöstöön ja uudistumiskykyyn liittyvät riskit
− Tietoon liittyvät riskit
Opetushallitus huomioi ja käsittelee riskit riskienhallintapolitiikan mukaisesti osana johtamisjärjestelmää. Selkeä rahoitus ja toimiva työnjako, hyvä yhteistyö sekä ennakointi tehostavat toimintaa ja parantavat ministeriön ja Opetushallituksen työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
5. Erityiset kehittämiskohteet
Erityisiä kehittämiskohteita vuosina 2020-2023 ovat:
- Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat yhteistyössä digitaalisten palvelujen hal- lintamallin. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan (ml. koulutuksen järjestäjät) tiedon ja palve- luiden yhteentoimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Tavoitteena on ottaa malli käyttöön vuonna 2020.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kehittävät yhdessä valtionavustustoimintaa osana strategista toiminnan ohjausta. Valtionavustustoiminnassa parannetaan avustusten tarkoituksenmu- kaista kohdentumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että valtionavustustoiminta osana kokonaiskehittämistä on vaikuttavaa, tehokasta ja läpinäkyvää.
- Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ennakointijärjestelmää työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston linjausten pohjalta.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määrärahojen seuranta- ja raportointijärjestel- mät sekä toimintamallit yhtenäistetään ajantasaisen ja laadukkaan raportointitiedon tuottamiseksi.
Liite 1. Toimintaympäristön analyysi
Toimintaympäristön muutokset haastavat kasvatuksen ja opetuksen alaa tällä hetkellä enemmän kuin en- nen. Yhteiskunnan kompleksisuus, digitalisaatio, väestönkehitys, eriarvoistumiskehitys, arvojen ja asen- teiden muutokset sekä yhä lisääntyvät globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos luovat sekä epävar- muutta että uusia mahdollisuuksia uudistua. Vahva kansallinen ja erinomaisia tuloksia saavuttanut koulu- tusjärjestelmämme joutuu myös koetukselle kohdatessaan palveluverkoston muutospaineet, oppimisym- päristöjen teknologiset mahdollisuudet ja oppijoiden yhä moninaistuvammat tarpeet ja hyvinvointiin liit- tyvät ongelmat.
Suomen ennustetun väestökehityksen mukaan 0-2-vuotiaiden ikäluokka pienenee 8 % vuodesta 2017 vuoteen 2025 ja 12 % vuoteen 2040. Vastaavat luvut 3-5-vuotiaiden osalta on 16 % ja 20 %. Kuusivuotiai- den ikäluokka pienenee 18 % vuodesta 2017 vuoteen 2025 ja 21 % vuoteen 2040 ja lisäksi alueellinen vaihtelu väestökehityksessä on huomattava. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluverkko kohtaa haasteita väestörakenteen muutoksessa. Koulutuksellista tasa-arvoa haastaa lisäksi ruotsinkielisten ja vä- hemmistökielisten oppimistavoitteiden suomenkielistä heikompi saavuttaminen. Myös sukupuolten väli- set erot oppimistuloksissa ja alueelliset erot oppimisen tuessa koettelevat peruskoulujärjestelmäämme.
Globaalisti koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt, mutta monissa maissa koulutusjärjestelmät eivät tuota tavoiteltuja oppimistuloksia. Suomella on mahdollisuus vahvistaa rooliaan globaalin oppimiskriisin ratkaisemisessa mm. koulutusviennillä. Vienti on kasvanut vuodesta 2015 merkittävästi. Education Fin- land -kasvuohjelmassa oli tuolloin jäsenenä 28 suomalaista koulutusviennin toimijaa, nyt vuonna 2019 mukana on yhteensä 120 yritystä ja lisäksi 64 starttivaiheen yritystä. Jäsenmäärä on edelleen kasvussa.
Kansainvälisyyden tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että nuorten liikkuvuus koulutuksen aikana on osin hieman vähentynyt. Myös Suomen eri alueiden, sukupuolen ja alojen mukaan on vaihtelua liikkuvuu- dessa. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa kohdataan myös ympäröivän yhteiskunnan asenneilmaston vaikutus lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksen mukaan nuoret ovat keskimääräistä suvaitsevaisempia asenteis- saan ja myönteiset asenteet ovat lisääntyneet mutta samaan aikaan kuitenkin maahanmuuttoon kriitti- sesti suhtautuvien määrä ei ole pienentynyt. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ja tytöt kokevat useammin syrjintää kuin suomalaistaustaiset nuoret ja pojat.
Hyvinvointi on tärkeä tekijä oppimisen taustalla. Kouluterveyskyselyn vuonna 2019 julkaistujen tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on ongelmia ja eroja niin koulutusmuotojen kuin sukupuolten välillä. Koulukiusaamisessa on havaittavissa positiivinen laskeva trendi mutta seksuaalisen häirinnän ko- kemukset ovat yleisiä yläkouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja erityisesti tyttöihin kohdistuvana. Lasten ja nuorten terveystottumuksissa on myönteistä kehitystä, mutta huolenaiheena ovat mm. ylipaino ja liikuntaa harrastavien nuorten määrän merkittävä väheneminen. Koulu-uupumuksessa on havaittavissa kasvua erityisesti perusopetuksen yläluokilla ja lukioissa.
Väestön koulutustaso Suomessa ei ole enää juuri noussut. Vuodesta 2008 vuoteen 2018 korkeakoulutet- tujen osuus on noussut vain 3 % ja on nyt 41 %. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on Tilastokeskuksen
tuoreimman tiedon mukaan vuodelta 2017 samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Olemme kuitenkin onnistu- neet vähentämään koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta ja toimet oppivelvollisuuden pidentämiseksi tullevat vielä parantamaan tilannetta.
Ikäluokkien pienentyminen ja työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmat eivät kuitenkaan helpota osaamistason nostamista ja asettavat uusia vaatimuksia koko koulutusjärjestelmälle. Tarvitsemme koulu- tusjärjestelmän, joka mahdollistaa joustavat opintopolut sekä nuoruudessa että työuran aikana ja yhteis- kunnan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja osaamisen hankkimisen eri tavoin — entistä enemmän myös formaalin koulutuksen ulkopuolella. Erilaisen kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä suomalai- sessa työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa on myös tärkeä tarkastella. Meidän on rakennettava koulutusjärjestelmän lisäksi suomalaista osaamisjärjestelmää.
Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Tavoite/ toimenpide sekä mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Vaikutustavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat | |||||
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyö- dyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä | |||||
1.1 Osallisuus ja vaikuttamis- mahdollisuudet op- pilaitoksissa: Hyvät vaikutusmah- dollisuudet koulussa, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 12,4 | 13,0 | 14,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 13,8 | 14,5 | 15,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 27,8 | 28,5 | 29,0 | ||
1.2. Kasvuympäris- tön turvallisuus: ta- voitteena vähentää koulukiusaamista. Kokemukset koulu- kiusaamisesta, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 5,5 | 5,2 | 4,9 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 1,1 | 1,0 | 0,9 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 3,6 | 3,3 | 3,0 | ||
1.3 Oppivan yhteisön ja oppilaitosjohtami- sen tilannekuva | Selvityk- sen pe- rusteella laadittu tilanne- kuva | Kehitys edennyt myöntei- seen suuntaan tilanneku- vasta | |||
Vaikutustavoite 2: Hyvinvointi paranee | |||||
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyö- dyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä | |||||
2.1 Osallisuus: Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 56,6 | 57,2 | 58,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 56,6 | 57,1 | 58,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 64,8 | 65,7 | 66,3 | ||
2.2 Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvin- vointi | |||||
2.2.1 Koettu tervey- dentila keskinkertai- nen tai huono, %) | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 20,9 | 20,3 | 19,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 21,2 | 20,5 | 19,7 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 23,2 | 22,5 | 21,7 | ||
2.2.2 Vähintään tun- nin päivässä liikkuvat, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 21,9 | 23,2 | 24,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 13,9 | 14,8 | 15,5 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 15,0 | 16,2 | 17,4 | ||
2.2.3 Kouluruokailun ulkopuolelle jäämi- sen vähentäminen (ei kouluruokailuun osal- listuneet, %) | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 36,5 | 33,0 | 30,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 30,3 | 26,5 | 23,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 36,4 | 31,5 | 27,0 | ||
2.2.4 Kokee, että asuinalueella järjes- tetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 31,4 | 32,0 | 32,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 28,7 | 29,3 | 30,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 29,7 | 30,4 | 31,0 | ||
2.2.5 Pitää koulun- käynnistä, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 60,0 | 60,8 | 62,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 70,8 | 72,5 | 73,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 81,5 | 82,3 | 83,0 | ||
Vaikutustavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy | |||||
Opetushallitus on − mahdollistanut liikkuvuuden kasvun ja yhteistyön lisääntymisen − edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäy- tyy kiinnostavana ja houkuttelevana korkean osaamisen maana − lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ym- märrystä ja toteutumista yhteiskunnassa | |||||
3.1 Liikkuvuusohjel- miin osallistuneiden määrä | 30 000 | 32 000 | 34 000* | 37 000* | 40 000* |
3.2 Osuus EU-komission jakamasta, keskite- tystä Erasmus+ -ra- hoituksesta (%) | 3,0 | 3,5 | 3,5 | 4,0 | 4,0 |
3.3 Koulutusvienti | |||||
Education Finland - ohjelmaan hyväksyt- tyjen ja jäsenmaksun maksaneiden yritys- ten ja organisaatioi- den määrä | 120 | 135 | 150 | 150 | 150 |
Ohjelmassa mukana olevien, kasvuvaihee- seen päässeiden PK- | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |
yritysten koulutus- viennin liikevaihdon kasvu (%) | |||||
Asiakkaiden (jäsenyri- tysten) tyytyväisyys palveluiden laatuun (1-5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
3.4 OPH:n englannin- kielisten verkkopal- velujen kävijämäärät | 1 600 000 | 1 750 000 | 1 900 000 | 2 050 000 | 2 200 000 |
Vaikutustavoite 4: Osaamistaso nousee | |||||
Opetushallitus on eri kumppaneiden kanssa − uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja − joustavoittanut koulutusjärjestelmää vastaamaan yhteiskunnan osaamistar- peisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla − kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista. | |||||
4.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuneiden osuus 1-6 -vuotiaista (31.12.2018) | 73,9 | 74,2 | 74,6 | 74,8 | 75,0 |
4.2 Esiopetusta saa- vien lasten osuus esi- opetusikäisten ikä- luokasta (2017), % | 99,0 | 99,2 | 99,4 | 99,6 | 99,6 |
4.3 Keskeyttäminen 2016/2017 (tuorein), % | |||||
Lukiokoulutus | 1,6 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 1,0 |
Ammatillinen koulu- tus | 6,7 | 6,5 | 6,3 | 6,1 | 5,9 |
Ammattikorkea- koulutus | 6,1 | 5,9 | 5,7 | 5,6 | 5,5 |
Yliopistokoulutus | 5,2 | 4,9 | 4,8 | 4,7 | 4,6 |
4.4 Läpäisy: koulu- tuksen suorittanei- den osuus kolmen vuoden päästä aloit- tamisesta (aloituslu- kuvuosi 2013/2014) | |||||
Lukiokoulutus | 69,5 | 69,7 | 69,8 | 69,9 | 70,0 |
Ammatillinen koulu- tus | 64,1 | 64,5 | 65,0 | 65,5 | 66,0 |
4.5 Ammatillisen koulutuksen opiske- lijapalaute (2018): Opintojen aikana muualla hankkimani osaaminen (muut opinnot, työkoke- mus, harrastukset, muutoin hankittu osaaminen) selvitet- tiin ja sen perusteella HOKSia tarvittaessa päivitettiin. (1-5) | 3,8 | 3,9 | 4,0 | 4,1 | 4,2 |
Vaikutustavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät | |||||
Opetushallitus on − tukenut toimijoita niin, että koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laaduk- kaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet sekä alueelliset ja kie- lelliset erityispiirteet. − tukenut teknologian hyödyntämistä tasa-arvon turvaamiseksi. | |||||
5.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuminen alueittain (2018) Var- haiskasvatukseen osallistuneiden osuu- det 1-6 -vuotiaista, maakuntien osuuk- sien keskihajonta (vuonna 2018 maakunta- osuuksien vaihteluväli 69,1 – 79,1 %; valtakunnan kes- kiarvo 73,9) | 4,5 | 4,4 | 4,3 | 4,2 | 4,1 |
5.2 Koulutukseen siirtyminen perusas- teen jälkeen alueit- tain | |||||
Lukiokoulutukseen siirtyminen. Perus- opetuksesta suoraan lukiokoulutukseen siirtyneiden osuudet (2017), maakuntien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 45,0 – 60,4 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 53,0, %,) | 3,2 | 3,2 | 3,2 | 3,2 | 3,2 |
Ammatilliseen koulu- tukseen siirtyminen. Perusopetuksesta suoraan ammatilli- seen koulutukseen siirtyneiden osuudet | 3,4 | 3,2 | 3,0 | 2,7 | 2,5 |
(2017), maakuntien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 33,4 – 48,6 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 41,3 %) | |||||
Perusopetuksen päättäneiden osuu- det, (2017), jotka ei- vät välittömästi siirty- neet mihinkään kou- lutukseen, maakun- tien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 0,8 – 4,3%, pl. Ahvenanmaa, valta- kunnan keskiarvo oli 3,1 %) | 0,8 | 0,7 | 0,7 | 0,6 | 0,6 |
5.3 Digilaitteiden, vä- lineiden ja oppima- teriaalien käyttö opettajilla ja oppi- lailla yleisopetuk- sessa Opeka -itsearvioinnin perusteella (2019, valtakunnallinen kes- kiarvo) | |||||
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tekno- logisista valmiuksista (0-4) | 2,94 | 3,2 | 3,3 | 3,35 | 3,40 |
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä (0-4) | 1,63 | 1,7 | 1,75 | 1,8 | 1,85 |
5.4 Muodollisesti kelpoisten opetta- jien osuus, % (2016) | |||||
Esi- ja perusopetus | 94,7 | 96,0 | 96,5 | ||
Lukiokoulutus | 98,0 | 98,5 | 99,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 90,0 | 91,0 | 92,0 | ||
Vapaa sivistystyö | 82,3 | 83,0 | 83,5 | ||
5.5 Tasa-arvoinen ar- viointi: Perusopetuk- sen päättötodistuk- sessa annettujen ar- | Oppimis- tulosten arvioinnit osoitta- vat eroja | Erot ovat pienenty- neet oppi- mistulos- |
vosanojen vastaa- vuus oppimistulosten arvioinneissa saatui- hin tuloksiin | ten arvi- ointien perus- teella |
Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Opintopolku- palvelun kävi- jämäärä (lkm) | 8 000 000 | 8 500 000 | 9 000 000 | 9 200 000 | 9 400 000 |
Opintopolku- palvelussa jul- kaistujen kou- lutusten määrä (lkm) | 18 000 | 20 000 | 24 000 | 27 000 | 30 000 |
Oma Opinto- polussa tar- jolla olevat palvelut (lkm) | 3 | 5 | 6 | 7 | 8 |
KOSKI, kansa- laisten kirjau- tumiset (lkm) | 400 000 | 440 000 | 485 000 | 530 000 | 585 000 |
KOSKI, kansa- lainen jakanut tietojaan lin- killä | 18 000 | 20 000 | 23 000 | 30 000 | 35 000 |
Asiakaspalve- luratkaisussa käsiteltävät asiat (lkm) | 16 000 | 20 000 | 24 000 | 28 000 | 25 000 |
Myynnissä olevien julkai- sujen ja vähä- levikkisten op- pimateriaalien määrä (kpl) | 430 | 450 | 500 | 500 | 500 |
Saatavilla ole- vien oppimista tukevien kus- tannettujen digimateriaa- lien määrä (kpl) | 100 | 120 | 150 | 180 | 220 |
Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettava- päivät (kpl) | 6 500 | 7 000 | 7 000 | 8 000 | 8 000 |
Julkaistu- jen opsien määrä ePerus- teet -palve- lussa (lkm) | 480 | 500 | 620 | 700 | 750 |
Palvelukyky ja laatu
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Tutkinnon tunnustami- nen (päätös- ten käsittely- aika, kk) | 3 | 3 | 2,7 | 2,5 | 2,5 |
Kansainväli- nen ohjelma- toiminta (joka 3. vuosi; 1-100) | - | - | 92 | - | - |
Maksullinen koulutus (1-5) | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
Hakijapalaute Opintopolusta (1-5) | 4,0 | 4,1 | 4,2 | 4,3 | 4,3 |
Kuljettajakou- lutuksen tar- kastusten määrä (lkm) perustaso ja jatkokoulutus | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 |
Toiminnallinen tehokkuus
Tuottavuus
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Valtionavus- tuspäätökset kpl/htv | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
Kansainvälis- ten toiminto- jen apuraha- päätökset kpl/htv | 53 | 60 | 60 | 60 | 60 |
Koulutettava- päivät/htv | 000 | 000 | 000 | 860 | 860 |
Taloudellisuus 1)
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Valtionavus- tusprosessi 1 000 euroa/htv | 95 | 90 | 80 | 75 | 75 |
Kansainväliset liikkuvuus- ja yhteistyöoh- jelmat 1 000 euroa/htv | 110 | 100 | 100 | 95 | 95 |
1) Mittari tarkoittaa kyseiseen toimintoon käytettyjä toimintamenojen bruttoeurojen sekä toimintoon käytettyjen henkilötyövuosien suhdetta. Tietolähde: toimintolaskenta.
Kustannusvastaavuuslaskelmat
Maksullinen palvelutoi- minta, liiketaloudellinen, vähälevikkinen (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 300 | 1 350 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 2 000 | 2 000 | 1 820 | 1 820 | 1 820 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - 700 | - 650 | - 620 | - 620 | - 620 |
Kustannusvastaavuus, % | 65 | 68 | 66 | 66 | 66 |
Hintatuki | 000 | 000 | 000 | 000 | 620 |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 96 | 99 | 100 | 100 | 100 |
Maksullinen palvelutoi- minta, muut liiketaloudel- liset suoritteet (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 1 000 | 880 | 880 | 880 | 880 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 0 | 120 | 120 | 120 | 120 |
Kustannusvastaavuus, % | 100 | 112 | 112 | 112 | 112 |
Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 570 | 500 | 500 | 500 | 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 900 | 900 | 900 | 900 | 900 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - 330 | - 400 | - 400 | - 400 | - 400 |
Kustannusvastaavuus, % | 63 | 56 | 56 | 56 | 56 |
Liite 4. Voimavarojen hallinta
Konsernitavoitteet (henkiset voimavarat, toimitilat ja infrastruktuuri, muut konsernitavoitteet)
Mittari | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Henkilötyövuodet (toimintamenot, htv) | 326 | 326 | 324 | 322 | 320 |
Työtyytyväisyys- indeksi (VM Baro) | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Sairauspoissaolot (pv/htv) | 9,0 | 6,0 | 6,0 | 6,0 | 6,0 |
Koulutuspäivät (työpäiviä/htv) | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Johtaminen (VM Baron johta- juusindeksi) | 3,4 | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Tilat (tilatehokkuus m2/hlö) | 22,1 | 19,5 | 15,5 | 15,5 | 15,5 |
Sopimuksista Hanselin kilpailut- tamia (%) | 21 | 25 | 30 | 30 | 30 |
Yhdenvertai- suutta ja tasa-ar- voa koskeva mit- tari (onko laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuun- nitelmat sekä konkreettiset toi- met) | laaditaan 01/2020 | ||||
Kestävää kehi- tystä koskeva mittari (konkreet- tiset toimet) | kyllä/ei | ||||
Digitaalisuutta koskeva mittari (konkreettiset toimet) | kyllä/ei |
*) Htv-kehitys on pitkälti riippuvainen mm. nettoutuksen piirissä olevista projekteista, niiden kestosta sekä perustoi- mintamenojen rahoituksesta.
Määrärahat erillisessä excel-taulukossa.
Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet vuosille 2020-2023:
- Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen
- Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
- Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen oppimisyhteisöissä
- Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen
- Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen
- Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
- Digitalisaation tasa-arvon lisääminen
- Kestävän elämäntavan vahvistaminen
- Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen
Määrärahaliite tulossopimukseen vuodelle 2020*
Talousarvio 2019 (sis. LTAEt) | TUSO 2020 | HTV | ||
Rahoitustili | EUR | EUR | ||
29.01.01.2. | Koulutusvienti ja maakuvatyö | 200 000 | 500 000 | 4 |
29.01.02.1. | Toimintamenot | 26 539 000 | 27 950 300 | 326 |
29.01.02.2.1. | Ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen | 620 000 | 620 000 | |
29.01.02.2.2. | Avustukset vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen | 80 000 | 80 000 | |
29.01.02.2.3. | Avustus saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen | 500 000 | 500 000 | |
29.01.02.2.4. | Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksaminen | 15 006 000 | 14 506 000 | |
29.01.02.2.5. | Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano, auktorisoitujen kääntäjien koulutus ja tutkintojen kehittäminen sekä oikeustulkkirekisterin kehittäminen ja ylläpito | 524 000 | 524 000 | |
29.01.02.2.6. | Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistäminen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestäminen ja tunnettuuden lisääminen | 1 600 000 | 1 600 000 | |
29.01.02.2.7. | Opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihto sekä virkamiesvaihtoon myönnettävät stipendit, apurahat ja avustukset | 2 870 000 | 2 870 000 | |
29.01.02.2.8. | EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansallinen rahoitus,monenkeskinen ja kahdenvälinen yhteistyö, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen, kansainvälistämistä edistävät apurahat sekä Saamelaisten korkeakoulun pohjoismainen tutkimustoiminta | 1 917 000 | 1 942 000 | |
29.01.02.2.9 | Education Finland-ohjelman toimeenpano | 500 000 | ||
29.01.02.3. | Kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menot | 14 677 000 | 14 676 700 | |
29.01.02.4 | Luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävät toimenpiteet | 975 000 |
30.1.2020
29.01.03.1. | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus | 3 705 000 | 3 494 000 | |
29.01.03.2. | Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia | 2 609 000 | 1 940 000 | |
29.01.53. | Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen | 50 000 | 50 000 | 0,5 |
29.10.01.1. | Kielikoulut | 3 587 000 | 3 137 000 | 152 |
29.10.01.2. | VALTERI-koulu | 33 222 000 | 26 622 000 | 544 |
29.10.01.3. | Koulukotien perusopetus | 1 167 000 | 1 052 000 | |
29.10.01.4. | Eurooppa-koulut | 1 850 000 | 1 458 000 | 32 |
29.10.01.5. | Helsingin eurooppalainen koulu | 3 259 000 | 2 664 000 | 61 |
29.10.20 | Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (smr 3 v) | 1 029 600 | 3 | |
29.10.20.1.3. | Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen strategisten tavoitteiden toteuttaminen | 0 | 190 000 | 0 |
29.10.20.3. | Lukion kehittäminen ja opintopolku | 100 000 | 245 500 | |
29.10.20.1.4. | Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto (VARDA) | 650 000 | 160 000 | 2 |
29.10.20.4.2. | Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö | 100 000 | 50 000 | |
29.10.20.1.5. | Esi- ja perusopetuksen opintosuoritustietojen tiedonkeruun toteuttaminen (Koski) | 146 600 | ||
29.10.20.4.3. | Vapaassa sivistystyössä saavutettu osaaminen Koski- tietovarantoon | 159 000 | 1 | |
29.10.20.1.6. | Organisaatio- ja koodistopalveluiden kehittäminen varhaiskasvatuksen, esi-ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osalta | 33 500 | ||
29.10.20.1.6. | Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen ePerusteiden kehittäminen | 30 000 | ||
29.10.20.4.4. | Vapaa sivistystyön arviointia koskevan oppaan laatiminen sekä valtakunnallisten koulutuspäivien järjestäminen | 15 000 | ||
29.10.30 | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (amr) | 30 482 000 |
30.1.2020
29.10.30.11.2. | Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille | 700 000 | 700 000 | |
29.10.30.12. | Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionavustusta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille | 150 000 | 150 000 | |
29.10.30.13. | Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen innovatiiviset oppimisympäristöt, digitaaliset koulutuspilvipalvelut, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälinen toiminta* sis 500 000 euroa Erasmus+ | 5 575 000 | 5 575 000 | |
29.10.30.14. | Kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 | 842 000 | |
29.10.30.17. | Kerhotoiminnan tukeminen | 5 865 000 | 2 865 000 | |
29.10.30.18. | Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisiin menoihin | 300 000 | 300 000 | |
29.10.30.19. | Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen | 75 000 | 75 000 | |
29.10.30.20. | Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen | 18 975 000 | 19 975 000 | |
29.10.31 | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin | 12 818 000 | ||
29.10.31.2.1.2. | Kansanopistot | 50 000 | 50 000 | |
29.10.31.2.1.4. | Kesäyliopistot | 50 000 | 50 000 | |
29.10.31.2.2. | Kansalaisopistot | 1 099 000 | 1 099 000 | |
29.10.31.2.3.1. | Kansalaisopistot | 1 000 000 | 1 000 000 | |
29.10.31.2.3.2. | Kansanopistot | 1 066 000 | 1 066 000 | |
29.10.31.2.3.3. | Opintokeskukset | 150 000 | 150 000 | |
29.10.31.2.4.1. | Kansalaisopistot | 863 000 | 863 000 | |
29.10.31.2.4.2. | Kansanopistot | 1 040 000 | 1 040 000 | |
29.10.31.2.6. | Jatkuvan oppimisen edistämisen avustukset | 7 500 000 | ||
29.10.51 | Valtionavustus järjestöille (kmr) | 1 526 000 |
30.1.2020
29.10.51.1.1. | Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 235 000 | 271 000 | |
29.10.51.1.2. | Suomi-koulujen toiminnan tukeminen | 680 000 | 729 000 | |
29.10.51.1.3. | Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola-toiminnan tukeminen | 448 000 | 398 000 | |
29.10.51.1.4. | Kesälukioseura ry | 163 000 | 128 000 | |
29.20.01 | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot | 8 087 000 | 96 | |
29.20.01.1. | Toimintamenot | 5 672 000 | 5 687 000 | |
29.20.01.2. | Liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen | 2 400 000 | 2 400 000 | |
29.20.21 | Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (smr 3 v) | 3 226 000 | 2 | |
29.20.21. | Opintopolku | 710 000 | 970 000 | 2 |
29.20.21.2. | Alkuperäiskarjan geenipankkitoiminta | 96 000 | 96 000 | |
29.20.21.3. | Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutus | 1 700 000 | ||
29.20.21. | Koski | 460 000 | ||
29.40.20 | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr 3 v) | 571 000 | 2 | |
29.40.20.1.2. | Opintopolku | 500 000 | 406 000 | 2 |
29.40.20.1.3. | Koski- Oppijan palveluiden kehittäminen | 98 000 | ||
29.40.20.1.4. | Yleiskäyttöisten palveluiden kehittäminen | 67 000 | ||
29.80.50.4. | Lukuliike-toiminta (nuoret ja aikuiset) | 600 000 | ||
29.80.52.05.1. | Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointi ja kansallinen vastinrahoitus sekä EU:n Kansalaisten Eurooppa- ohjelman hallinnointi | 349 000 | 323 000 | 1 |
29.90.50.05.2. | Kansainväliseen yhteistyöhön Opetushallituksen käytettäväksi | 67 500 | 67 500 | 1 |
29.91.50.08.2. | Kansainväliseen yhteistyöhön Opetushallituksen käytettäväksi | 257 500 | 257 000 | |
29.91.50.08.3. | European Solidarity Corps - kansallinen vastinrahoitus | 100 000 | 100 000 | 1 |
* Taulukkoon on täydennetty eduskunnassa tulleet lisäykset