OPPISOPIMUSKOULUTUS JA HENKILÖKOHTAISTAMINEN
OPPISOPIMUSKOULUTUS JA HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Xxxxxx Xxxxxx
Opinnäytetyö Maaliskuu 2013
Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus Tampereen ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus
XXXXXX XXXXXX:
Oppisopimuskoulutus ja henkilökohtaistaminen
Opinnäytetyö 57 sivua
Maaliskuu 2013
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää oppisopimuskoulutuksen henkilö- kohtaistamisen dokumentoinnin ja arkistoinnin vastuun jakautumista koulutus- prosessiin osallistuvien kesken. Tavoitteena oli koota oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisesta raportti, jonka avulla Pirkanmaan oppisopimuskeskus voi lähteä kehittämään toimintaansa.
Henkilökohtaistamista oppisopimuskoulutuksessa tutkittiin lainopillisesta näkö- kulmasta. Tärkeimmät aineistot ovat laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta sekä laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, jonka nojalla Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamismääräyksen. Näitä tulkittiin muun muassa opetus- hallituksen laatimien oppaiden ja ohjeiden sekä aiemman lainsäädännön avulla.
Opinnäytetyössä todetaan, että oppisopimuksen henkilökohtaistamisen doku- mentointi jakautuu oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, tietopuolisen koulutuk- sen ja tutkinnon järjestäjän välillä. Oppisopimuksen liitteeksi laadittava henkilö- kohtainen opiskeluohjelma olisi sisällöllisesti kattava asiakirja koulutukseen ha- keutumisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisasiakirjaksi. Sen pohjalta tietopuolisen koulutuksen järjestäjä voisi jatkaa henkilökohtaistamista täsmentämällä tietoja. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ja sen dokumentointi kuuluisi luontevasti tutkinnon järjestäjälle, jolla on tutkinnon jär- jestämissopimus tutkintotoimikunnan kanssa. Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite henkilökohtaistamisasiakirjakokonaisuuden kokoamisesta on käytän- nön toiminnassa ongelmallinen.
Opinnäytetyö selvittää Pirkanmaan oppisopimuskeskukselle sen toiminnan nä- kökulmasta oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisen dokumentoinnin ja arkistoinnin ongelmakohdat. Henkilökohtaistamismääräyksen laatiminen oppi- sopimuskoulutuksena toteutettaviin näyttötutkintoihin voisi olla ratkaisu verkos- tomaisesti toimivan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän henkilökohtaistamisen dokumentoinnin ja arkistoinnin ongelmiin. Lisäksi oppisopimuskoulutukseen soveltuvien henkilökohtaistamisasiakirjojen mallien luominen ja arkistointiohjei- den päivittäminen varmistaisi prosessin toteutumista lainmukaisesti.
Asiasanat: oppisopimuskoulutus, henkilökohtaistaminen, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, asiakirjat
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences
Degree programme in Business Administration Legal Expertise
XXXXXX XXXXXX:
Apprenticeship Training and Individualisation
Bachelor's thesis 57 pages March 2013
The purpose of this thesis was to study apprenticeship training and vocational adult education and training by competence-based qualification as Pirkanmaa Apprenticeship Centre needed a report on the documentation and archiving of individualisation. In the first case the question was, who is responsible for doc- umentation and, in the second case, who is responsible for filing the docu- ments. The objective of this thesis was to produce a report to help Pirkanmaa Apprenticeship Centre to improve the procedures.
This thesis is juridical. The most relevant legislation to apprenticeship training is Vocational Education and Training Act and Vocational Adult Education Act. These acts were decoded e.g. with the help of guidebooks and written guide- lines given by Finnish National Board of Education.
This study disclose that individualisation concerns all parties, apprenticeship education provider, theoretical education provider and qualification provider, as all providers do their share in producing individualisation documents. Theoreti- cal education providers should continue individualisation based on the docu- ments produced by the Apprenticeship Centre. Now the problem is how to bring together all individualisation documents.
The result of this thesis is to show what kind of problems Pirkanmaa Appren- ticeship Centre has in documenting individualisation. One big improvement could be the individualisation order given by Finnish National Board of Educa- tion and archive documents especially aimed at apprenticeship training. Fur- thermore, the process should be continued by creating models and updating the filing instructions for the individualisation documents in order to ensure the legal process.
Key words: apprenticeship training, individualisation, vocational education and training, vocational adult education and training, documentation
SISÄLLYS
2 TOIMEKSIANTAJA PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 10
2.2 Koulutuksen järjestäminen 11
3 KOULUTUSLAINSÄÄDÄNNÖN HISTORIAA 13
3.1 Koulutuksen kokonaisuudistuksen yleiset tavoitteet 13
3.2 Koulutuksen kokonaisuudistus oppisopimuskoulutuksessa 14
4.1 Oppisopimuskoulutuksen monta muotoa 18
4.2 Tutkinnoista ja tutkinnon perusteista päättäminen 20
4.3 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus 22
5 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ 25
5.1 Näyttötutkintojärjestelmän lainsäädännön historiaa 25
5.2 Näyttötutkintojen järjestäminen, toimijat ja tehtävät 28
5.2.2 Näyttötutkinnon järjestäjät 29
6 OPPISOPIMUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA 31
6.1 Osaamisen tunnustaminen 32
6.3 Oppisopimuksen vahvistaminen 39
6.4 Henkilökohtaisen opiskeluohjelman merkitys 39
7 HENKILÖKOHTAISTAMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 42
7.1 Henkilökohtaistaminen vaiheittain 43
7.2 Henkilökohtaistamisen toteutumisen seuranta ja valvonta 44
7.3 Dokumentointi ja arkistointi 45
8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 52
LYHENTEET
AAKA | asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) |
AAKL | laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) |
AKA | asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) |
AKL | laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) |
HE | hallituksen esitys |
KHO | korkein hallinto-oikeus |
OKM | opetus- ja kulttuuriministeriö |
OPH | Opetushallitus |
OPM | opetusministeriö |
OSKL | laki oppisopimuskoulutuksesta (165/1992) |
TSL | työsopimuslaki (55/2001) |
VNA | valtioneuvoston asetus |
Työtä tekemällä oppiminen ja osaamisen jakaminen mestarilta oppipojalle on ikiaikainen tapa oppia ammatti. Oppisopimuskoulutuksella on pitkät perinteet. Koulutusmuoto on ollut Suomessa tunnettu ja käytetty jo ennen kuin siitä on säädetty lakeja, annettu asetuksia, määräyksiä tai ohjeita. Luottamus mesta- rioppiin on ollut vahva ja arvostettu.
Oppisopimuskoulutuksen osuus kaikesta ammatillisesta koulutuksesta on pie- nin. Valtakunnallisesti oppisopimuskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteen- sä 56 876 opiskelijaa1, opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perus- koulutukseen osallistui 133 794 opiskelijaa2 ja oppilaitosmuotoiseen näyttötut- kintoihin valmistavaan koulutukseen 88 596 opiskelijaa3. Oppisopimuskoulutuk- sen laadun kehittäminen ja siten myös käytännön toiminnan selkeyttäminen on ajankohtaista, sillä pääministeri Xxxxxxxx hallitusohjelmassa on esitetty koulu- tusmuodon hyödyntämistä enemmän, esimerkiksi nuorten kouluttamiseksi am- mattiin.4
Oppisopimuskoulutuksena voidaan toteuttaa ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavia perustutkintoja ja ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ei tutkintotavoitteista muuta lisäkoulutusta. Tämä opinnäytetyö keskittyy näyttö- tutkintona suoritettavan oppisopimuskoulutuksen ja tutkintojen henkilökohtais- tamisen kysymyksiin. Ammatillinen peruskoulutus ja muu lisäkoulutus oppiso- pimuksella mainitaan tässä opinnäytetyössä, jotta lukija ymmärtää oppisopi- muskoulutusjärjestelmän monimuotoisuuden, mutta muuten niiden käsittely on rajattu pois.
1 Tilastokeskus 2012, Oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorit- taneet maakunnittain 2011.
2 Tilastokeskus 2012, Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat ja opiskelijat maakunnittain 2011.
3 Tilastokeskus 2012, Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2011.
4 Pääministeri Xxxxx Xxxxxxxx hallituksen ohjelman s. 34 on kirjattu ammatillista koulutusta kos- kevia linjauksia. Vuoden 2013 alusta voimaan astunut nuorisotakuu koskettaa myös oppisopi- muskoulutusta.
Oppisopimuskoulutus koulutusmuotona edellyttää monien eri tahojen sauma- tonta yhteistyötä yksilön koulutusprosessin onnistumiseksi. Tästä syystä on eri- tyisen tärkeää että koulutustoimintaa ohjaavat pelisäännöt ovat selkeät. Oppi- sopimuskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole tarkasteltu kokonaisuutena sitten vuonna 1999 toteutuneen koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuk- sen jälkeen. Kokonaisuudistuksessa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö sisällytettiin ammatillisen koulutuksen lakiin. Järjestettä- essä oppisopimuskoulutusta aikuisten ammatillisena näyttötutkintona on nouda- tettava ammatillisen koulutuksen lain lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen la- kia, sekä molempien lakien nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä. Lainsää- däntö on tosiasiallisen toiminnan näkökulmasta hajanainen. Tämä tuottaa tul- kintavaikeuksia työn- ja vastuunjaossa toimijoiden kesken. Käytännössä se voi aiheuttaa koulutuksen laadun vaihtelevuutta ja heikentää opiskelijan oikeuksia.
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa ihmiset kouluttautuvat oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen useampaan kuin yhteen ammattiin. Oppimista tapahtuu monella eri tavalla ja osaamista voidaan osoittaa suorittamalla tutkintoja. Elin- ikäisen oppimisen periaatteen toteutumista edistetään opiskelijan aiemmin opi- tun tunnistamisen ja tunnustamisen avulla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli- jalla on oikeus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ammatillisen kou- lutuksen lain 30 §:n nojalla. Osaamisen tunnustamisen avulla voidaan lyhentää oppiaikoja ja keskittyä opinnoissa niihin asioihin joissa opiskelijalla on osaamis- vaje. Saman periaatteen toteuttamiseksi OPH on antanut ammatillisen aikuis- koulutuslain 8.3 §:n nojalla näyttötutkintoja koskevan henkilökohtaistamismää- räyksen.
Oppisopimuskoulutuksen hakeutumisvaiheessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Näyttötutkintoperusteisesti suoritettavaa koulutusta ja tutkintoa henkilökohtaistetaan hakeutumisvaiheesta aina koulutuk- sen ja tutkinnon suorittamisen päättymiseen saakka. Henkilökohtaisen opiske- luohjelman laatiminen ja henkilökohtaistamismääräys perustuvat eri lakeihin. Lainsäädäntö edellyttää henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja henkilökohtais- tamisen dokumentointia. Opinnäytetyön tutkimustehtävä on selvittää mikä on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuu henkilökohtaistamisen dokumen- toinnissa ja asiakirjojen arkistoinnissa. Selvittääkseen nämä kysymykset, tulee tutkia millainen on henkilökohtaistamisen asiakirjakokonaisuus oppisopimus-
koulutuksessa. Xxxxxxxxx rooli on esimerkiksi oppisopimukseen liitettävällä hen- kilökohtaisella opiskeluohjelmalla? Onko henkilökohtainen opiskeluohjelma osa henkilökohtaistamisasiakirjakokonaisuutta?
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on lain mukaisesti viranomaisvastuu koko oppisopimuskoulutusprosessin valvonnasta ja seurannasta. Tämän vuoksi op- pisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee huolehtia myös henkilökohtaistamisen toteutumisesta. Käytännön työssä on joitakin asioita, jotka vaatisivat ohjeistusta ja tulkinta-apua, jotta koulutuksen järjestäjä voisi toimia lain edellyttämällä taval- la. Koulutuksen järjestäjällä on esimerkiksi velvoite koota henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat asiakirjakokonaisuudeksi. Henkilökohtaistamisasiakirjakoko- naisuus sisältää valmistavan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen suunnitte- lua ja toteutusta koskevia asiakirjoja. Koska oppisopimuskoulutuksen järjestäjä, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon järjestäjä voivat olla eri organi- saatioista, on mahdollista että henkilökohtaistamisasiakirjoja säilytetään ja ar- kistoidaan kaikkien osapuolien toimesta, varmuuden vuoksi.
Tässä opinnäytetyössä tutkimustehtävää lähestytään verkostomaisesti toimivan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jollainen opinnäytetyön toi- meksiantaja Pirkanmaan oppisopimuskeskus on. Oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamista lainsäädännön näkökulmasta on tutkinut myös MJK- instituutin oppisopimuspäällikkö Xxxx Xxxxxxx. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee aihetta sellaisen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta, joka järjes- tää tietopuolisen koulutuksen ja näyttötutkinnon omassa oppilaitoksessaan5. Näissä yhden oppilaitoksen sisällä tapahtuvissa oppisopimuskoulutuksissa on huomattavissa, että käytännön ongelmia ei esiinny samoin kuin verkostomai- sesti toimivan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kohdalla. Oppilaitos voi päät- tää käyttämistään lomakemalleista itse, toteuttaa koulutuksen suunnittelun ja seurannan haluamallaan tavalla, sekä täyttää asiakirjojen säilyttämisen ja arkis- toinnin vaatimuksen yksinkertaisemmin kuin verkostomaisesti toimiva oppiso- pimuskoulutuksen järjestäjä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen. Työssä tutkitaan koulutusta koskevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja määräyksiä. Oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää on tutkittu lainopillisesta näkökulmasta kohtuullisen
5 Isotalo, 2011.
vähän, joten oikeuskirjallisuutta ei oikeastaan ole käytettävissä. Tästä syystä lainsäädännön tulkitsemiseksi on tutkittu korkeimman hallinto-oikeuden päätös- tä, toimintaa ohjaavia oppaita ja virallisohjeita. Tutkimusmateriaalina on käytetty vuoden 2012 loppuun mennessä ilmestyneitä aineistoja.
Jotta lukija saisi kokonaiskuvan oppisopimuskoulutuksesta, opinnäytetyössä tutustutaan koulutuslainsäädännön historiaan, voimassaolevaan lainsäädäntöön ja kuvataan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, sekä näyttötutkintojärjestel- män toimijoiden roolit. Aiheen taustoittamisen tueksi on tutkittu julkaisuja jotka käsittelevät oppisopimuskoulutusta, ammatillista koulutusta, ammatillista aikuis- koulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää.
2 TOIMEKSIANTAJA PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS
Pirkanmaan oppisopimuskeskus on Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymän itsenäinen tulosyksikkö, jonka viranomaistehtävänä on järjestää ja kehittää oppisopimuskoulutusta jäsenkuntiensa alueella. Pirkanmaan oppiso- pimuskeskuksen toiminta-alue kattaa 15 kuntaa. Maakunnallisena toimijana Pirkanmaan oppisopimuskeskus on toiminta-alueensa kunnissa sijaitsevien työnantajien ja niiden henkilöstön oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Opiskeli- jamäärällä mitattuna Pirkanmaan oppisopimuskeskus on Suomen toiseksi suu- rin oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Vuonna 2011 solmittiin 1 923 uutta oppi- sopimusta ja oppisopimuksia oli voimassa yhteensä 4 320 kappaletta. Oppiso- pimuskoulutusta toteutettiin 1 554 työpaikalla.6
Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa työskentelee 30 henkilöä. Toiminta on organisoitu kahteen koulutustiimiin ja hallintotiimiin. Oppisopimuskeskuksen johdossa toimii oppisopimusjohtaja ja oppisopimuspäällikkö, sekä johdon assis- tentti. Koulutustarkastajat, koulutussihteerit ja oppisopimusneuvoja muodosta- vat koulutustiimit, joita ovat palvelutiimi ja tekniikkatiimi.
Virkasuhteiset koulutustarkastajat vastaavat oman alansa oppisopimuksiin liitty- vistä viranomaistehtävistä ja koulutusalakohtaisesta oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä. Koulutustarkastajien työpareina työskentelevät koulutussihteerit. Koulutussihteerien työ painottuu asiakasneuvontaan ja ohjaukseen, sekä opis- kelijahallinnon tehtäviin. Oppisopimusneuvoja työskentelee oppisopimuskoulu- tuksen tiedottamisen ja asiakaspalvelun parissa.
Hallintotiimiin kuuluvat toimistosihteerit, tietohallintosihteeri ja taloushallintosih- teeri. Hallintotiimin toimistosihteerit käsittelevät opintososiaalisten etujen hake- muksia ja koulutuskorvaushakemuksia, hoitavat maksuliikennettä ja vastaavat arkistoinnista. Tietohallintosihteeri on opiskelijahallinto-ohjelman pääkäyttäjä ja
6 Pirkanmaan oppisopimuskeskus, vuosikertomus 2011.
vastaa viranomaistilastojen sekä johtamista tukevien tilastojen tuottamista. Ta- loushallintosihteerin tehtävä käsittää talouden suunnittelun ja seurannan. Lisäk- si Pirkanmaan koulutuskonseni-kuntayhtymällä on oppisopimuskoulutuksen kehittämisrahasto, joka mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen kehittämisohjel- man mukaisen kehittämistoiminnan. Kehittämistehtävät ovat projektiluonteisia.
Pirkanmaan oppisopimuskeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön Pirkan- maan koulutuskonserni-kuntayhtymälle myöntämän koulutuksen järjestämislu- van nojalla7. Pirkanmaan oppisopimuskeskus on solminut vuonna 2009 yhteis- työsopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja hallinnoinnista seit- semän koulutuksen järjestäjän kesken. Sopimusosapuolia ovat Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän lisäksi Ahlmanin koulun säätiö, Tampereen Ai- kuiskoulutussäätiö, Tampereen kaupunki, Tampereen Talouskouluyhdistys ry, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Varalan Säätiö. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä on yhteistyösopimuksen mukaisesti valtuutettu hakemaan OPM:ltä rahoituksen valtionosuuden, sekä kohdentamaan sen sopi- muksessa sovitulla tavalla. Sopimuksen tavoitteena on sopimuskumppanien tosiasiallisen koulutustoiminnan toimiva työnjako ja yhteisen palveluprosessien kehittäminen, hallinnointityön ja –kustannusten säästö, sekä koulutusten välinen koulutuskustannusten yhteensovittaminen. Yhteistyösopimuksen pohjalta on laadittu oppisopimuskoulutuksen järjestämissuunnitelma ja hallinnointisopimus. Sopimuksen toimeenpanoa ja yhteistyötä, sekä oppisopimuskoulutuksen järjes- tämisen suunnittelua ja seurantaa valvoo koulutuksen järjestäjien edustajista muodostuva ohjausryhmä. Yhteistyösopimus on annettu tiedoksi OPM:lle, joka on sen pohjalta myöntänyt Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymälle koulu- tuksen järjestämisluvan oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen vuosittaiseksi vähimmäismääräksi 1300 opiskelijapaikkaa.8
Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen solmimien oppisopimusten tietopuolinen koulutus ja tutkinnot järjestetään pääsääntöisesti yhteistyöoppilaitoksissa. Jos
7 Opetus- ja kulttuuriministeriön Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymälle myöntämän kou- lutuksen järjestämislupa (dno 76/531/2012, 21.6.2012).
8 Pirkanmaan oppisopimuskeskus, vuosikertomus 2011 ja yhteistyösopimus.
tietopuolista koulutusta ja/tai tutkintoa ei voida järjestää yhteistyöoppilaitoksissa koulutuksen järjestämisluvan tai tutkinnon järjestämissopimuksen puuttumisen vuoksi tai koulutus on asiakaslähtöisesti perusteltua hankkia muualta, voidaan hankinta tehdä miltä tahansa suomalaiselta koulutuksen tai tutkinnon järjestäjäl- tä (kuvio 1).
Muut suomalai- set tietopuolisen koulutuksen ja tutkintojen järjes- täjät
Yhteistyösopimus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja hallinnoinnista
Ahlmanin koulun säätiö Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen kaupunki
Tampereen Talouskouluyhdistys ry Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Varalan Säätiö
Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Pirkanmaan oppisopimuskeskus
• oppisopimuskoulutuksen järjestäminen Pirkanmaan alueella
• kaikki perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
KUVIO 1. Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen Pirkanmaalla
3 KOULUTUSLAINSÄÄDÄNNÖN HISTORIAA
Suomalaiseen lainsäädäntöön oppisopimus on tullut koulutusmuotona vuonna 1923. Oppisopimuslainsäädäntö on uudistunut 90 vuoden aikana useita kertoja. Merkittävin nykymuotoista oppisopimuskoulutusta koskeva lainsäädännön muu- tos tehtiin koulutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä 1999. Tuol- loin kumottiin oppisopimuskoulutuslaki9 ja oppisopimuskoulutusta koskevat säädökset sisällytettiin ammatillisen koulutuksen lakiin10, sekä ammatillisen ai- kuiskoulutuksen lakiin11. Koska nykyinen oppisopimuskoulutusta koskeva lain- säädäntö pohjautuu tähän kokonaisuudistuksessa luotuun lainsäädäntöön ja siihen myöhemmin tehtyihin muutoksiin, on nykytilanteen ymmärtämiseksi hyvä tuntea lainsäädännön historiaa. Seuraavaksi kerrotaan koulutuksen kokonais- uudistuksen yleisistä tavoitteista ja koulutuksen kokonaisuudistuksen vaikutuk- sista oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön.
3.1 Koulutuksen kokonaisuudistuksen yleiset tavoitteet
Koulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin laajamittaisesti vuonna 1999 halli- tuksen esityksestä, joka koski perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen pe- rusopetuksen, valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnon sekä ope- tus- ja kulttuuritoimen rahoituksen lainsäädäntöä. Uuden lainsäädännön tavoite oli keskittää ja korvata aiemmat koulutustoimintaa koskevat 26 lakia kahdeksal- la lailla. Uudet lait rakentuivat yhtenäisesti koulutuksen tavoitteen ja sisällön, koulutusasteiden ja –muotojen sekä opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksi- en pohjalta. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena oli myös lisätä koulutuk- sen järjestäjien toimivaltaa koulutuksen järjestämistavoista päättämisessä. Sa- malla luovuttiin oppilaitosmuotojen ja –ryhmien mukaisesta institutionaalisesta sääntelystä. Lainsäädäntö koski siten kaikkia koulutuksenjärjestäjiä, olipa sitten kyseessä valtio, kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö tai säätiö. Uudistukses-
9 OSKL (1606/1992)
10 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), AKL
11 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), AAKL
sa poistettiin myös aiemmin koulutuslainsäädäntöön sisältyneet koulutuksen hallintoa, virka- ja tehtävärakennetta koskevat säädökset. Lainsäädäntöön otet- tiin mukaan koulutuksen järjestäjien velvoite tehdä alueellista yhteistyötä mui- den koulutuksen järjestäjien kanssa, sekä opiskelijoiden oikeus lukea hyväksi muualla suoritettuja opintoja.12
Näin laajamittaisten uudistusten läpiviemiseksi ja koulutuksen laadun ja valta- kunnallisen yhtenäisyyden turvaamiseksi lakeihin ehdotettiin otettaviksi sään- nökset koulutukselle säädettyjen ja määrättyjen tavoitteiden toteutumisen arvi- oinnista. Ajantasaisessa laissa arvioinnista on AKL:ssa ja AAKL:ssa samansi- sältöiset pykälät. Laeissa on koulutuksen arvioinnin tavoitteeksi kirjattu lain tar- koituksen toteuttamisen turvaaminen, koulutuksen kehittämisen tukeminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Koulutuksen järjestäjän tulee itse arvioi- da antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta, sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Ulkopuolista arviointia varten OKM:n yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Koulutuksen arviointineuvostosta ja sen toimin- nasta on säädetty asetuksella.13
3.2 Koulutuksen kokonaisuudistus oppisopimuskoulutuksessa
Ennen koulutuksen kokonaisuudistusta oppisopimuskoulutuksesta on ollut voi- massa oma lakinsa aina vuodesta 1923 alkaen vuoden 1998 loppuun saakka. Viimeisin, yksinomaan oppisopimuskoulutusta koskeva laki14 ehti olla voimassa vain kuusi vuotta. Kyseinen laki rakentui oppisopimuskoulutuksen yleisistä säännöksistä, oppisopimuksesta johtuvista opiskelijan ja työnantajan velvolli- suuksia koskevista säännöksistä, oppisopimuksen lakkaamista koskevista säännöksistä, hallintoa koskevista säännöksistä, rahoitukseen, opintososiaali- siin etuihin ja korvauksiin liittyvistä säännöksistä, työsopimuslain soveltamista koskevista ja muista työsuhteeseen liittyvistä viittaussäännöksistä, työnantajan ja opiskelijan laiminlyönnin seurauksia koskevista säännöksistä, sekä muutok- senhakusäännöksistä. Vanha OSKL on sisällytetty nykyisin voimassa olevaan
12 HE 86/1997
13 AKL 15 §, AAKL 24 §, ajantasainen VNA koulutuksen arvioinnista (1061/2009)
14 OSKL (1606/1992)
AKL:iin hiukan modernisoituna. Rahoitusta ja hallintoa koskevat säädökset löy- tyvät muusta lainsäädännöstä.
Uudistuksen myötä vuonna 1999 astuivat voimaan AKL ja AAKL, jotka ovat keskeisimmät oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen sovellettavat lait. AKL:ssa säädetään ammatillisten peruskoulutuksen lisäksi oppisopimuskoulu- tuksesta ja siihen sovellettavasta työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudat- tamisesta. Oppisopimuskoulutusta järjestettäessä noudatetaan soveltuvin osin AKL:n pykäliä koulutuksen järjestämisestä, opetuksesta, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, arvioinnista, sekä joitakin erinäisiin säännöksiin koottuja pykäliä.
AAKL sisältää ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomien, näyttötutkintoi- na suoritettavien tutkintojen ja valmistavan koulutuksen säädökset. AAKL:ssa viitataan myös AKL:iin esimerkiksi opetuksen osalta. AAKL nojaa siten myös joiltain osin AKL:iin.
Xxxxxxxx esitti myös, että ammatillisen koulutuksen, sekä ammatillisen aikuiskou- lutuksen järjestäjällä olisi mahdollisuus hankkia koulutuspalvelut osittain muulta koulutuksen järjestäjältä tai muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta yhteisöiltä tai säätiöiltä. Esitykseen on kirjattu koulutuksen järjestäjä vastuu siitä että sen hankkimat palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla15. Näin kirjattiinkin sittemmin ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskou- lutuksen lakiin viittaussäädöksenä16. Säädös mahdollisti yhteistyön alueen oppi- laitosten kesken sekä tuki tavoitetta laatia opiskelijoille yksilöllisiä koulutuspol- kuja.
Koulutuksen rahoituksesta on uudistuksen myötä annettu oma lakinsa ja hallin- toa koskevat säädökset löytyvät muusta julkista hallintoa koskevasta lainsää- dännöstä. Rahoituslaki on muuttunut vuosien varrella. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksesta kerrotaan lisää luvussa 4.3. Muuta oppisopimuskoulutuksen jär- jestäjää velvoittavaa lainsäädäntöä käsitellään tarvittavassa laajuudessa asiayhteydessään.
15 HE 86/1997, 1.
16 AKL 10.2 § ja AAKL 16.1,1 §
Oppisopimuskoulutuksessa noudatettava lainsäädäntö on nykyisin hajanainen. Keskeisimmät oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevat lait (AKL ja AAKL) sisältävät runsaasti viittaussäännöksiä. Lisäksi näiden lakien nojalla on annettu asetuksia, joita koulutuksen järjestämisessä tulee noudattaa. OKM ja OPH ovat antaneet myös määräyksiä ja ohjeita koulutuksen järjestäjille. Kol- mentoista vuoden aikana oppisopimuskoulutukseen vaikuttavia lakeja, asetuk- sia ja määräyksiä on uudistettu muiden koulutuksen järjestämismuotojen näkö- kulmasta. Ainoastaan oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeviin pykäliin ei ole puututtu vuosien varrella. Oppisopimuskoulutuksen toimijat ovat tulkin- neet ja soveltaneet voimassaolevaa lainsäädäntöä ja muita toimintaa ohjaavia säädöksiä pyrkien toteuttamaan laadukasta koulutusta lain kirjaimen mukaan. Yleisesti ottaen lainsäädännän tarkastelu oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta olisi jatkossa tarpeellista.
tutkinnon järjestäjä
tietopuolisen koulutuk- sen järjestäjä
oppisopimuskoulutuksen järjestäjä
työnantaja
työ- ja elinkeinotoimisto
- palkkatuki
Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Kou- lutus toteutetaan työnantajan järjestämänä työpaikalla tapahtuvana koulutukse- na, jota täydennetään tietopuolisella koulutuksella oppilaitoksessa. Oppisopi- muskoulutuksen yhteydessä opiskelijalle järjestetään mahdollisuus suorittaa tutkinto. Koulutuksen toteuttamisen osapuolina ovat opiskelija, työnantaja, oppi- sopimuskoulutuksen järjestäjä, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon järjestäjä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa työ- ja elinkeinotoimiston ja vakuu- tuslaitosten kanssa (kuvio 2).
vakuutuslaitokset - uudelleenkoulutus - kuntoutus | ||
opiskelija | ||
KUVIO 2. Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ja yhteistyö
Oppisopimuskoulutus voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti monin eri tavoin. Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa, tutkintoon valmistavaa tai ei tutkintotavoit-
teista lisäkoulutusta. Koulutuksen sisältö määräytyy tutkintotavoitteisessa koulu- tuksessa OPH:n laatimien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Seuraavaksi kerro- taan lisää oppisopimuskoulutuksen eri toteutustavoista, tutkinnon perusteista, sekä oppisopimuskoulutuksen rahoituksesta. Varsinaiseen oppisopimukseen perehdytään tarkemmin luvussa 6.
4.1 Oppisopimuskoulutuksen monta muotoa
Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko tutkintoon johtavana ammatil- lisena peruskoulutuksena oppisopimuksella tai näyttötutkintoon valmistavana oppisopimuskoulutuksena. Erityisesti aikuisväestölle suunnattu ammatillinen lisäkoulutus toteutetaan näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Näyttötut- kintoon valmistavaan koulutukseen sisällytetään aina mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Tarvittaessa voidaan järjestää myös muuta lisäkoulutusta ei tut- kintotavoitteisena koulutuksena. Seuraavaksi esitellään lyhyesti nämä eri vaih- toehdot.
Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus on yleisimmin nuorisoasteen koulutusta. Käytännössä opiskelijat opiskelevat ammattiin toisen asteen oppilai- toksissa. AKL mahdollistaa tutkintoon johtavan koulutuksen myös oppisopimuk- sella. Koulutuksessa noudatetaan oppilaitoksen opetussuunnitelmaa ja OPH:n laatimia tutkinnon perusteita. OPH:n määräyksen mukaisissa ammatillisen pe- rustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, ammattitai- toa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä am- matillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Opintojen yksilöllistämiseksi opiskelijalle laaditaan aina henkilökohtainen opiskelusuunni- telma (HOPS), jossa huomioidaan opiskelijan aiemmin suorittamat opinnot ja muut opintoihin vaikuttavat seikat. Tutkintoon johtavan ammatillisen perustut- kinnon laajuus on 120 ov / 3 vuotta. Tutkinto koostuu ammatillisista opinnoista (90 ov) jakautuen ammatillisiin perusopintoihin, ammatillisiin erikoistumisopin- toihin ja työssäoppimiseen. Lisäksi opiskellaan ammattitaitoa täydentäviä opin- toja (20 ov), sekä vapaasti valittavia opintoja (10 ov). Opiskelija osoittaa käy- tännön työtehtävissä hankkimansa osaamisensa ammattiosaamisen näytöillä.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaja tekee myös ammattialaansa liittyvän opinnäytetyön.17
Koulutuksen päättyessä koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle tutkintotodis- tuksen, joka koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta18. Tutkinto an- taa opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Opetussuunnitelman mukais- ta tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta toteutetaan oppisopimuksel- la nykyisin todella vähän. Vuoden 2010 valtakunnallisten tilastojen mukaan osuus on vain noin kaksi prosenttia19. Pirkanmaan oppisopimuskeskus järjestää tutkintoon johtavana, ammatillisena peruskoulutuksena, vuosittain 40 - 60 oppi- sopimusta. Nämä ovat ns. 2+1 mallin oppisopimuksia, jossa ammatillisen koulu- tuksen viimeinen vuosi toteutetaan oppisopimuskoulutuksena.
Nykyisin lähes kaikki oppisopimuskoulutus on tutkintoon valmistavaa koulutus- ta. Valmistava koulutus koostuu tietopuolisista opinnoista ja työpaikalla tapahtu- vasta oppimisesta. Koulutus suunnitellaan OPH:n laatimien tutkinnon perustei- den ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Opiskelija harjaantuu omassa työs- sään, käytännön työtehtävissä, ohjatusti ammattiin ja täydentää ammatillista osaamistaan tietopuolisissa opinnoissa oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjän on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus suorittaa myös AAKL:ssa säädetty näyttötutkinto. Xxx opiskelija on saavuttanut tutkinnon pe- rusteiden vaatimusten mukaisen ammattitaidon, osaaminen osoitetaan tutkinto- tilaisuuksissa. Opiskelija osoittaa oman osaamisensa henkilökohtaisen näyttö- suunnitelmansa mukaisesti. Näyttötutkintoperusteisesti voidaan suorittaa perus- tutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Koulutuksen päättyessä opiskelijalle annetaan osallistumistodistus oppisopimuskoulutuksesta. Osallis- tumistodistukseen kirjataan tietopuolisen koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointien yhdistelmä. Arvosanat annetaan tutkinnon osittain. Osal- listumistodistukseen liitetään työnantajan ja tietopuolisen koulutuksen järjestä- jän todistukset. Xxxxxxxxx hyväksytysti suorittaneelle tutkintotoimikunta myöntää tutkintotodistuksen.
17 OPH, 2011. Ammatillinen peruskoulutus.
18 Tutkintotodistuksesta ja muista ammatillisen koulutuksen todistuksista on säädetty AKL 13
§:ssä.
19 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat 2010, 59 702 opiskelijaa, Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus) 2010, 1432 opiskelijaa.
Oppisopimuksella voidaan toteuttaa myös ns. ei tutkintotavoitteista koulutusta. Tällöin oppisopimuskoulutus sisältää tietopuolista koulutusta sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, kuten tutkintotavoitteisessa koulutuksessakin. Koulutus koostuu opintokokonaisuuksista, joiden teemat liittyvät tietyn osaamisalueen hallintaan käytännön työtehtävissä. Opintokokonaisuuksista päättää koulutuk- sen järjestäjä yhdessä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelija saa osallistumistodistuksen oppisopimuskoulutuksesta, jossa arviointi on annet- tu opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuuksien arvosanat muodostuvat tietopuolisen koulutuksen arvioinnin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvi- ointien yhdistelmästä. Osallistumistodistuksen liitteenä on työnantajan todistus ja todistus tietopuolisista opinnoista.
4.2 Tutkinnoista ja tutkinnon perusteista päättäminen
Tutkintotavoitteinen koulutus on tarkoin säädeltyä. Ammatillisista tutkinnoista ja niiden perusteista päättämisestä on säädetty AKL:ssa ja AAKL:ssa. Koulu- tusaloista säädetään asetuksella. Tutkinnoista ja niiden laajuudesta päättää tarkemmin asianomainen ministeriö.20 Tehtävä on annettu lain nojalla OPM:lle (nykyisin OKM). OPM:n asetuksella säädetään tutkinnoista, jotka voidaan suo- rittaa näyttötutkintoina21. Tutkintojen ja valmistavan koulutuksen sisällöt ovat OPH:n laatimien tutkintojen perusteiden mukaisia. Kaikki ammatillisen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteet ovat asetusten mukaisia OPH:n määräyksiä.
Kuten aiemmin on mainittu, asetuksen mukaisia perustutkintoja voidaan järjes- tää ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona22. Asetuksen mukaiset tutkinnot on jaettu kahdeksaan koulutusalaan23. Koulutusaloilla voi olla useita tutkintoja. Ammatillisia perustutkintoja on yhteensä yli viisikymmentä. Tutkinnot
20 AKL 12.1 §
21 AAKL 13.1 §
22 OPM on antanut AKL 12.1 §:n ja AAKL 13.1 §:n nojalla asetuksen ammatillisista perustutkin- noista (261/2001).
23 Koulutusalat ovat: humanistinen ja kasvatusala; kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalou- den ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristö- ala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; matkailu-, ravitsemus- ja talousala.
voivat sisältää yhden tai useamman koulutusohjelman24 tai osaamisalan25. Ase- tuksessa on myös määritelty tutkintonimike, jota tutkinnon suorittanut voi käyt- tää. Asetus sisältää useita muutossäädöksiä, sillä tutkinnot uudistuvat jatkuvas- ti. Erityisen voimakasta uudistus on ollut vuodesta 2008 alkaen, jolloin käynnis- tettiin ammatillisten perustutkintojen laajamittainen uudistus. Perustutkintojen tutkinnon perusteisiin on kirjattu, että opetussuunnitelmaperusteisessa koulu- tuksessa koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen tutkinnon perusteiden määräyksiä. Kun koulutus järjestetään näyttö- tutkintoon valmistavana, koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Lisäksi näyttötutkintoon val- mistavan koulutuksen osana koulutukseen osallistuvalle on järjestettävä mah- dollisuus suorittaa näyttötutkinto.
OKM on antanut AAKL:n nojalla asetuksen tutkintorakenteesta, sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona26. Ase- tuksen liitteessä on lueteltu reilusti yli kolmesataa ammatti- tai erikoisammatti- tutkintoa, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona. Tutkinnot on jaettu kahdek- saan eri koulutusalaan, kuten perustutkinnotkin. Ammatti- ja erikoisammattitut- kintojen määrä muuttuu jatkuvasti kun vanhoja tutkintoja poistuu valikosta ja uusia tutkintoja syntyy tilalle työelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatti- ja eri- koisammattitutkintojen perusteiden määräykseen on kirjattu määräyksen tutkin- totoimikuntaa ja tutkinnon järjestäjää koskeva sitovuus. Tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjä eivät voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poike- ta niistä. Kuten näyttötutkintojen perusteiden mukaisissa perustutkinnoissakin, näyttötutkintoina suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa valmis- tavan koulutuksen järjestäjän tulee määräyksen mukaan päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Osana koulutusta on järjestettävä mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintojärjestel- mästä kerrotaan lisää luvussa 5.
24 Koulutusohjelma nimitys viittaa ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkin- toon.
25 Osaamisala nimitys viittaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon.
26 AAKL 13.1 §:n nojalla annettu OKM asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (179/2011)
Tutkintonimikkeet on suojattu ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuis- koulutuksen lakien nojalla27. Tutkintonimikkeitä ei saa käyttää muussa kuin näi- den lakien mukaisesti järjestetyssä koulutuksessa sekä tutkinnoissa ja toisaalta tutkintonimikkeitä pitää käyttää tarkoitetun lainsäädännön mukaisen koulutuk- sen ja tutkintojen markkinoinnissa. OPH on ohjeistanut ammatillisen koulutuk- sen ja näyttötutkintojen järjestäjiä tiedotteessaan tutkinnoista ja niiden markki- noinnista28.
4.3 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus
Oppisopimuskoulutuksen rahoitus määräytyy laskennallisesti, opiskelijaa koh- den määrättyjen yksikköhintojen perusteella29. Oppisopimuskoulutuksena järjes- tettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 prosenttia am- matillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta30. Vuoden 2012 arvonlisäveroton oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perus- tutkinnon yksikköhinta oli 7 027,11 euroa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan lisäkoulutuksen arvonlisäveroton yksikköhinta vuonna 2012 oli 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa. Oppiso- pimuskoulutuksen rahoitus määräytyy muun ammatillisen koulutuksen tavoin yhdenmukaisilla laskentaperiaatteilla, jolloin rahoitus perustuu tammikuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän opiskelijamäärien keskiarvoon.31 Opiskelija voi- daan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi oppilaaksi tai opiskelijaksi vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain sovelta- misalaan kuuluvassa koulutuksessa32.
Rahoituksen käyttö ei ole sidoksissa rahoituksen myöntämis- ja laskentaperus- teisiin. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin maksaa työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta sen mukaan mitä koulu- tuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia arvioi- taessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan ko-
27 AKL 45 § ja AAKL 12 §
28 OPH, 2012. Tiedote tutkinnoista ja niiden markkinoinnista 26.6.2012.
29 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1709/2005) 5 §, Käyttökustannusten rahoitus, rahoituksen laskentaperuste.
30 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1709/2005) 25.6 §.
31 OPH, 2012. Valtionosuudet.
32 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1709/2005) 48 §.
kemus ja opintojen vaihe. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauk- sesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä. OKM:llä olisi mahdollisuus lain nojalla antaa määräys koulutuskorvauksista. Määräystä ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu, joten koulutuksen järjestäjä voi linjata itse korvausten suuruuden ja sopia maksettavasta korvauksesta työnantajan kans- sa.33
Jos opiskelijalle tulee ansionmenetystä tietopuolisen koulutuksen ajalta, koulu- tuksen järjestäjä maksaa hakemusta vastaan opintososiaalisena etuutena päi- värahaa. Päivärahaan oikeutettu voi hakea myös perheavustusta, mikäli opiske- lijalla on huollettavanaan alle kahdeksantoistavuotias lapsi. Opiskelijalla on oi- keus saada myös matkakorvausta sekä majoituskorvausta OPM:n asetuksen mukaisesti.34 Koulutuskorvauksen ja opintososiaalisten etujen maksaminen ovat oppisopimuskoulutuksen järjestäjän viranomaistehtäviä. Muita rahoituksella ka- tettavia menoeriä ovat tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon kulut, sekä hallin- nolliset kulut.
Jotta oppisopimuskoulutuksen järjestäjä voi ilmoittaa opiskelijan laskentapäivä- nä tilastossa rahoitukseen oikeuttavana opiskelijana, edellytetään että:
- opiskelija on 15 vuotta täyttänyt
- oppisopimus on laadittu lainsäädännön edellyttämällä tavalla ennen op- pisopimuksen alkamista ja oppisopimukseen on liitetty henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuksen hyväksymishetkellä35
- oppisopimuskoulutus, joka toteutetaan näyttötutkintoperusteisesti, on henkilökohtaistettu henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti ja henki- lökohtaistaminen on dokumentoitu
- oppisopimuskoulutuksessa opetussuunnitelmaperusteisesti on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja näyttösuunnitelma
33 AKA 6.4 §. AKL 46.2 §, jossa asianomaiselle ministeriölle annetaan mahdollisuus antaa mää- räyksiä koulutuskorvausten maksamisesta.
34 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen 2011, 14-15 ja AKL 39 §:n nojalla annettu Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana (799/2007).
35 AKA 6.3 §:ssä sanotaan, että opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja kou- lutuksen järjestäjä siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.
Opetushallituksen syksyn 2012 tilastointipäivän (20.9.) perustietokyselyn oppisopimuskoulutus- ta koskevan ohjeistuksen liitteessä on mainittu, että henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatijat allekirjoittavat opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.
- henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on otettu huomioon sekä hyväk- siluettu opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus36
- opiskelu on päätoimista (vähintään 25 h/vko)
- koulutuksen järjestäjä ohjaa, valvoo ja seuraa koulutuksen toteutumista henkilökohtaisen opiskeluohjelman sekä tutkintovaatimusten edellyttä- mällä tavalla työpaikalla (tarvittaessa reagoi muutostarpeisiin)
- koulutuksen järjestäjä on sopinut ennen oppisopimuksen hyväksymistä työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä makset- tavasta koulutuskorvauksesta ja maksaa koulutuskorvauksen
- koulutuksen järjestäjä vastaa asianmukaisesti oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävistä
- näyttötutkintona järjestettävässä koulutuksessa opiskelijalle on järjestetty mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto
36 OPH:n ohjeistuksessa oppisopimuskoulutuksen järjestäjille 2012 mainitaan erityisesti, että oppisopimuksen kestoa määriteltäessä hyväksiluettu aika tulee vähentää oppisopimuksen kes- toa.
Näyttötutkintojärjestelmä on luotu erityisesti aikuisväestön ammatillisen osaami- sen osoittamista, uudistamista, ylläpitämistä ja uuteen ammattiin pätevöitymistä tukevaksi järjestelmäksi. Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyt- tötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja37.
Voidaan myös sanoa, että näyttötutkintojärjestelmä on eri tavoin hankitun osaamisen valtakunnallinen laadunvarmistusjärjestelmä. Xxxxxxxxx laatu var- mistetaan tutkinnon perusteissa, jotka laaditaan yhteistyössä työelämän kans- sa. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat:
- kolmikantayhteistyö38
- tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta
- ammattitaidon osoittaminen näytöillä.39
Tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuk- sissa on mahdollista valmistavan koulutuksen yhteydessä tai suoraan näyttötut- kinnon järjestämissopimuksen solmineen tutkinnon järjestäjän ohjaamana, il- man valmistavaa koulutusta. Aikaisemmin hankittu ammattitaito voi olla kertynyt työkokemuksen, opintojen tai harrastustoiminnan kautta. Järjestelmän keskeisiä tulosmittareita ovat tutkintojen suorittaminen, opiskeluaikojen pituus, opintojen ja näyttöjen henkilökohtaistaminen.40
5.1 Näyttötutkintojärjestelmän lainsäädännön historiaa
Näyttötutkintojärjestelmä on luotu vuonna 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla, joka kumosi voimaan astuessaan ammatillisista pätevyystutkinnoista annetun
37 AAKL 12.1 §
38 Kolmikanta: Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa. Näyttötutkinnot.fi-portaali, käsitteitä.
39 Raivola ym. 2007, 10-11.
40 Raivola ym 2007, 18.
lain41. Ammattitutkintolain nojalla annettiin samanaikaisesti ammattitutkintoase- tus42. Ammattitutkintolakia sovellettiin ammattitaidon hankkimistavasta riippu- mattomissa ammatillisissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Tut- kintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastasivat alueelliset tai valtakunnalliset tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikunnan tehtävänä oli sopia tutkintojen järjes- tämisestä tutkintojen järjestämistarpeen vaatimassa laajuudessa ammatillista koulutusta järjestävien oppilaitosten tai yhteisöjen kanssa. Lisäksi tutkintotoimi- kunta antoi tutkintotodistukset. Ammattitutkintoasetuksella säädettiin tarkemmin tutkinnon perusteiden sisällöstä, tutkintotoimikuntien toiminnasta, tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintotodistuksista sekä ammattikirjaan tehdyn mer- kinnän rinnastamisesta tutkintotodistukseen.
Näyttötutkintojärjestelmä oli ollut käytössä vain muutamia vuosia kun koulutuk- sen lainsäädäntöä uudistettiin ja ammattitutkintolaki kumottiin. Ammattitutkinto- lain säädökset siirtyivät vähäisin muutoksin vuonna 1999 voimaan astuneisiin lakiin ja asetukseen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Lakiin ja asetukseen on tehty joitakin muutoksia niiden voimassaoloaikana.
AKA:n ensimmäisessä pykälässä säädettiin tutkintojen perusteista. Pykälän viidennessä kohdassa säädettiin, että tutkintojen perusteista tulee ilmetä tutkin- toon valmistavassa koulutuksessa noudatettavien henkilökohtaisten opiskeluoh- jelmien laatimisen perusteet. OPH antoi vuonna 2000 määräyksen henkilökoh- taisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteista. Määräyksen sisältö pääpiir- teissään:
- henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisen osapuolet
- henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen periaatteet
- lähtötason kartoituksen velvoite
- pykälä erityisjärjestelyistä
- salassa pidettävien tietojen poissulkemisesta henkilökohtaisen opiske- luohjelman dokumentista
Määräyksen mukaan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa tuli ylläpitää tekemällä siihen tarvittaessa muutoksia. Asiakirja tuli allekirjoittaa sitä laadittaessa, sekä siihen tehtävien muutosten osalta. Määräyksessä mainittiin erityisesti, että oppi-
41 Ammattitutkintolaki (306/1994), laki ammatillisista pätevyystutkinnoista (32/72).
42 Ammattitutkintoasetus (308/1994).
sopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta sää- dettiin erikseen.43 Oppisopimuskoulutusta ei siten koskenut sama henkilökoh- taisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet kuin muuta näyttötutkintoina suo- ritettavaa koulutusta ja tutkintoja.
Näiden vaiheiden jälkeen näyttötutkintojärjestelmää koskevat säädökset ja nii- den nojalla annetut määräykset ovat muuttuneet vielä muutaman kerran. Vuon- na 2006 astuivat voimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen lain ja asetuksen muutokset. Merkittävä uudistus oli opetusta koskeva muutossäädös. Tuolloin lain kahdeksatta pykälää täydennettiin näyttötutkintoon valmistavan koulutuk- sen, henkilökohtaistamisen ja tutkinnon suorittamisen momenteilla.
AAKL 8 §: Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaista- minen ja tutkinnon suorittaminen
Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulu- tuksen sisällöstä ja järjestämisestä 13 §:ssä tarkoitettujen tutkinto- jen perusteiden mukaisesti.
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmista- vaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvit- tavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Ope- tushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä.
Tämän lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ja muu mainitussa säännöksessä tarkoitettu yhteisö tai säätiö on tut- kintotoimikunnan kanssa sovittavalla tavalla velvollinen järjestä- mään mahdollisuuksia suorittaa näyttötutkintoja myös ilman niihin valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinnon tai sen osan suorittamis- mahdollisuuksia on järjestettävä myös henkilöille, joille ammattipä- tevyyden tunnustamisesta vastaava viranomainen on antanut am- mattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 13 §:n
2 momentin mukaisen tunnustamispäätöksen, jossa hakijalta on edellytetty kyseisessä laissa tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä. (30.11.2007/1097)44
Koulutuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia henkilökohtaistamisesta lain vel- voittamana. Oppisopimuskoulutusta koskee edelleen henkilökohtaisen opiske- luohjelman laatimista koskeva AKA 6 §, johon viitataan OPH:n määräyksessä henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteissa. Rinnalle on tullut
43 OPH, 2000.
44 Voimassa oleva AAKL 8 §, muutossäännös 9.12.2005/1013
AAKL:n mukainen henkilökohtaistamismääräys, jota on siis noudatettava myös oppisopimuskoulutuksessa. Henkilökohtaistamismääräys kumosi muissa näyt- tötutkintoon valmistavissa koulutusmuodoissa henkilökohtaisten opiskeluohjel- mien laatimisen perusteet.
5.2 Näyttötutkintojen järjestäminen, toimijat ja tehtävät
Näyttötutkinnon suorittaminen ei edellytä valmistavaa koulutusta. Mikäli opiske- lijalla todetaan tarve tutkintoon valmistavaan koulutukseen, opiskelija ohjataan hänen tilanteeseensa sopivimpaan koulutusmuotoon hakeutumisvaiheen henki- lökohtaistamisessa. Oppisopimuskoulutus on yksi mahdollinen valmistavan kou- lutuksen muoto. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä sopii valitun tutkinnon jär- jestämisluvan saaneen oppilaitoksen kanssa näyttötutkinnon järjestämisestä oppisopimuksen tavoitteena olevaan tutkintoon. Tutkinnon rahoittaa tällöin op- pisopimuskoulutuksen järjestäjä. Opiskelija maksaa OPH:n määräämän tutkin- tomaksun45. Tutkintomaksun laskuttaa tutkinnon järjestävä oppilaitos opiskelijal- ta ennen tutkintosuoritusten aloittamista.
Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat OPH:n yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat46. Valvontatehtävään liittyvän näyttötutkinnon järjes- tämisedellytysten selvityksen tutkintotoimikunta pyytää tarvittaessa OPH:lta. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on tutkinnon järjestämissopimusten tekeminen ja järjestämissuunnitelmien hyväksyminen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tutkin- toalakohtaiset tutkintotoimikunnat asetetaan tehtäväänsä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntatyöskentelyä tehdään oman toimen ohella, virka- vastuulla. Toimikunnan jäsenet saavat työskentelystä kokouspalkkion ja matka- korvauksen. Tutkintotoimikunnat kokoontuvat suunnitellusti ja ennakoiden ko- koontumistiheyden tarpeen. Eri tutkintoaloilla voi olla hyvin erilaiset tarpeet ko- koustiheydessä.47
45 AAKL 17.3§
46 AAKL 7.1 §
47 OPH,Näyttötutkinnot. Näyttötutkinto-opas 2001, 22. AAKA 2 §.
Tutkintotoimikuntien tehtävä on myös antaa ja osaltaan allekirjoittaa tutkintoto- distukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Jokainen tutkin- to on siten tällaisen valtakunnallisen toimielimen hyväksymä. Tutkintotoimikun- ta päättää myös arvioinnin oikaisemisesta. Näyttötutkinnon ja sen osan arvioin- nin oikaisemisesta on säädetty ammatillisen aikuiskoulutuksen laissa48.
5.2.2 Näyttötutkinnon järjestäjät
Näyttötutkinnon järjestäjiä ovat tutkintotoimikunnan kanssa järjestämissopimuk- sen tehneet koulutuksen järjestäjät. Järjestämissopimuksessa tulee sopia:
- tutkinnoista, joita sopimus koskee
- tutkintokielestä
- tutkintotilaisuuksien järjestelyistä
- tutkintosuoritusten arvioijista
- mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman siihen valmistavaa koulu- tusta
- ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tutkintotilaisuuksiin osallistu- vilta perittävistä maksuista
- tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä
- menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi
- sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta49.
Tutkinnon järjestäjä tekee kaikista järjestämissopimuksen mukaisista tutkinnois- ta järjestämissuunnitelman sopimuksen liitteeksi. Järjestämissuunnitelman te- kemisen Opetushallitus on luonut mallin, joka on jäsennelty neljään osa- alueeseen;
- tutkinnon järjestäjän taustatiedot,
- henkilökohtaistaminen (hakeutumisen ja tutkinnon suorittamisen henkilö- kohtaistaminen),
- näyttöympäristöt ja näyttötutkintotilaisuuksien sisältö,
48 AAKL 16.1,6a §, jossa näyttötutkintojen oikaisemisesta viitataan AAKL:n 7 §:ssä tarkoitettuun tutkintotoimikuntaan asiassa toimivaltaisena toimielimenä.
49 Näyttötutkinto-opas 2011, 41-42. AAKA 5 §.
- tutkintosuoritusten arviointi.
Näyttötutkinnon järjestäminen on siten kokonaisuudessaan tutkintotoimikunnan valvonnan ja seurannan alaisena. Sen sijaan näyttötutkintoon valmistavan kou- lutuksen henkilökohtaistamista ei kuvata näyttötutkinnon järjestämissuunnitel- massa.50
Tutkintotoimikunta ei edellytä yksittäisten näyttötutkinnon suorittajien tutkinnon henkilökohtaistamista koskevien asiakirjojen toimittamista tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunnan on kuitenkin syytä henkilökohtaistamista valvoakseen pyy- tää ajoittain jonkun näyttötutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja nähtäväkseen51. Näin ollen näyttötutkinnon suorittamisen henkilökoh- taistaminen, dokumentointi ja dokumenttien säilyttäminen ainakin tutkinnon suo- rittamisen ajan on näyttötutkinnon järjestämissopimuksen tutkintotoimikunnan kanssa tehneellä oppilaitoksella.
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kannalta on ongelmallista toteuttaa henki- lökohtaistamisen dokumentointiin kohdistuvat vaatimukset. Ongelmat korostu- vat kun oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on eri kuin tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon järjestäjä. Henkilökohtaistamisen dokumentointia, sekä asiakirjojen säilyttämistä ja arkistointia oppisopimuskoulutuksessa käsitellään luvussa 7.
50 Näyttötutkinto-opas 2011, 45-49. Oppaassa ohjeistetaan järjestämissopimuksen tekemiseen mallin mukaisesti.
51 Näyttötutkinto-opas 2011, 46.
6 OPPISOPIMUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopi- mukseen (oppisopimus).52 Lainsäädäntö määrittelee edellä mainitun mukaisesti oppisopimuksen perustuvan työnantajan ja opiskelijan määräaikaiseen työso- pimukseen, joka oppisopimus myös itsessään näin ollen on. Työsuhteisessa oppisopimuksessa noudatetaan AKL:ssa säädetyn mukaisesti TSL:n säädöksiä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta.53 AKL:ssa on eritelty ne TSL:n kohdat, joita oppisopimus- koulutuksessa ei noudateta. Tässä yhteydessä mainittakoon, että oppisopimuk- sessa ei noudateta TSL:n pykäliä työsopimuksen muodosta ja kestosta54 sekä selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista55. Oppisopimuskoulutus on mahdollinen myös yrittäjälle ja virkasuhteiselle näille ryhmille erityisesti määritellyillä sopi- musmuodoilla, yrittäjän oppisopimus56 ja virkamiehen oppisopimus57. Ennen oppisopimuksen tekemistä koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat koulu- tuksen järjestämisestä AKA:ssa säädetyllä tavalla. Yrittäjän oppisopimuksessa koulutuksen järjestämisestä sopivat yrittäjä ja koulutuksen järjestäjä.
Laki säätää oppisopimuksen muodosta. Suullinen tai sähköinen sopiminen ei siten ole mahdollista edes silloin, kun oppisopimus tehdään työnantajan palve- luksessa jo olevalle ns. vanhalle työntekijälle58. Oppisopimuksen sisältöön liitty- vät säädökset löytyvät ammatillisen koulutuksen asetuksesta59. Sen mukaan koulutuksen järjestäjä päättää järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Ase-
52 AKL 17.1 §
53 AKL 18 §
54 TSL 1:3 §
55 TSL 2:4 §
56 AKL 17.6 §. Yrittäjä ja koulutuksen järjestäjä sopivat oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä yrittäjän omassa yrityksessä. Koulutuksessa ei sovelleta lain 18 ja 19 §:ää, koska sopimus ei perustu työsuhteeseen. Yrittäjän työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaa toinen yritys, jolle voidaan maksaa koulutuskorvausta ohjaamisesta ja neuvonnasta aiheutuvista kus- tannuksista.
57 AKL 17.5 §. Oppisopimus voi perustua virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen, jos työnantaja ja koulutuksen järjestäjä ovat sopineet koulutuk- sen järjestämisestä. Koulutus ei perustu tällöin työsopimukseen, eikä siihen sovelleta lain 18
§:ää työntekijöitä koskevan lainsäädännön soveltamisesta oppisopimuskoulutukseen.
58 Järvinen 2011, 12.
59 AKA 6 §
tuksen 6.1 §:ssä luetellaan tyhjentävästi ne seikat, jotka oppisopimuksesta tulee käydä ilmi. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa, sekä opiskelijan palkkauksen perusteet.
Oppisopimus ei yksinään ole riittävä, vaan siihen tulee liittää opiskelijan, työn- antajan ja koulutuksen järjestäjän yhdessä laatima henkilökohtainen opiske- luohjelma. Henkilökohtainen opiskeluohjelma tulee olla liitettävissä oppisopi- mukseen sopimusta hyväksyttäessä.60 Henkilökohtainen opiskeluohjelma täy- dentää oppisopimuksen työsopimuksellista osaa koulutuksen toteuttamisen tie- doilla. Oppisopimus on siten määriteltävissä määräaikaiseksi työ- ja koulutus- sopimukseksi. Henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta kerrotaan lisää luvussa 6.2.
Mikäli opiskelijalla on oikeus laissa tarkoitettuun erityisopetukseen vammaisuu- den, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi, opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta säädetään asetuksella.61
Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen on huomioitava laadittaessa oppi- sopimuksen henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Lisäksi näyttötutkinnon järjestä- jän on tehtävä esitys tutkintotoimikunnalle tutkinnon suorittajan aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkintotilaisuuksien aloittamista62.
Aikaisemmin hankitun osaamisen huomioon ottaminen on ollut mukana amma- tillisen koulutuksen lainsäädännössä jo pitkään. Opintojen hyväksilukemisesta oli oma pykälä AKL:n alkuperäisessä säädöksessä ja se modernisoitiin vuonna
60 AKA 6.2 §
61 AKL 20 § ja AKA 8 §.
62 Näyttötutkinto-opas 2011, 32-33.
200563. Hyväksilukeminen on käytöstä poistunut termi ja ajantasaisessa lain- säädännössä puhutaan osaamisen tunnustamisesta. Voimassa olevassa laissa sanotaan, että opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Tällä osaamisen tun- nustamisella opintoja voidaan lukea hyväksi ja korvata opintoja. Opiskelijan tu- lee tarvittaessa osoittaa osaamisensa vastaavuus. Osaamisen tunnustaminen toteutetaan lainsäädännössä määritellyn arvioinnin ja sen oikaisemisen menet- telytavan mukaisesti.
Osaamisen tunnustaminen on osa arviointia. AKA:ssa täsmennetään osaami- sen tunnustamista seuraavasti:
Osaamisen tunnustaminen
Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muu- toin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hake- mus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaami- sen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamises- taan.64
AAKL:ssa viitataan AKL:n pykäliin opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Niiden mukaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin AKL:n säännöksiä opintojen hyväksilukemisesta.65 Suoritetaan oppisopimus- koulutusta sitten ammatillisena peruskoulutuksena taikka näyttötutkintoina, opiskelijan osaaminen tulee arvioida ja tunnustaa opiskelijan esittämien doku- menttien perusteella, oikea-aikaisesti.
Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon arvioijat arvioivat tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankitun osaamisen vastaavuutta suoritettavan tutkinnon perustei- den ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelijan toimittaman dokumentin perusteella arvioijat esittävät osaamisen tunnustettavaksi tutkintotoimikunnalle osaksi näyt-
63 AKL, alkuperäinen säädös 30 §: Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Pää- tös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Muutossäädös on annettu 15.7.2005/601.
64 AKA 12 a §, kyseessä on muutossäännös jossa asetukseen on otettu ensi kertaa mukaan osaamisen tunnustaminen AKL:n (21.7.2005/603) muutoksen johdosta
65 AAKL 11.1,7 §:n viittaus AKL 30 §:ään
tötutkinnon suoritusta.66 Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä huomioi aikaisem- min hankitun osaamisen henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa.
6.2 Henkilökohtainen opiskeluohjelma
AKA:n säädös oppisopimuksen henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta on pysy- nyt muuttumattomana asetuksen voimaantulon jälkeen. Henkilökohtaisen opis- keluohjelman rooli on kuitenkin eri aikoina ja eri yhteyksissä määritelty hieman eri tavoin. KHO luonnehti päätöksessään 2009, että henkilökohtainen opiske- luohjelma on keskeinen oppisopimuskoulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen pedagoginen ja hallinnollinen väline67. Henkilökohtaista opiskeluohjelmaa on määritelty myös seuraavasti:
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6
§) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii oppisopi- muskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittajalle tarvittavan am- mattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi.68
OPM on katsonut, että henkilökohtainen opiskeluohjelma muodostaa perustan oppisopimuskoulutusprosessin toimivuudelle, tuloksellisuudelle ja laadulle. Henkilökohtainen opiskeluohjelma luo pohjan sille, että työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, tietopuolisista opinnoista ja muista opiskelun tukitoimista sekä näyttötutkinnon suorittamisesta voidaan rakentaa yksilöllinen kokonaisuus. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on asiakirja, jossa sovitetaan yhteen työpai- kan ja opiskelijan tarpeet sekä otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja opiskeluvalmiudet69.
Oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen liittyen OPH:n syksyn 2012 tilastointipäi- vän (20.9.) perustietokyselyn oppisopimuskoulutusta koskevan ohjeistuksen liitteessä70 otetaan kantaa henkilökohtaisen opiskeluohjelman muotoon. Siinä esitetään, että henkilökohtainen opiskeluohjelma tulee olla opiskelijan, työnan- tajan ja koulutuksen järjestäjän allekirjoittama. Jos henkilökohtainen opiskeluoh- jelma katsotaan olevan oppisopimuksen liite, voidaan yleisen sopimusoikeudel-
66 Näyttötutkinto-opas 2011, 32. Arvioinnin opas 2012, 84-85.
67 KHO 921/1/09, 31.12.2009, 6.
68 Xxxxxxxxxxxxxxx.xx –portaali, Käsitteitä.
69 KHO 921/1/09, 31.12.2009, 6.
70 OPH Tieto ja rahoitus 2012
lisen periaatteen mukaisesti olettaa, että pääsopimuksen allekirjoittaminen on riittävä kun allekirjoitetussa sopimuksessa on mainittu sopimuksen liitteet. Kos- ka oppisopimusta ei voi hyväksyä eikä se voi toteutua ilman henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, on luontevaa ajatella, että henkilökohtainen opiskeluohjelma on oppisopimuksen liite ja edellytys sopimuksen syntymiseen. AKA:ssa ei ole mainittu henkilökohtaisen opiskeluohjelman erikseen allekirjoittamisesta.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman sisältö on määrätty asetuksessa. Asetuk- sessa on kuusi kohtaa joiden mukainen tieto pitää sisältyä opiskelijan henkilö- kohtaiseen opiskeluohjelmaan. Luettelo on tyhjentävä. Seuraavaksi käydään läpi henkilökohtaisen opiskeluohjelman sisältövaatimus kohta kohdalta.
1) Suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus
Asetuksen ensimmäisen kohdan mukaisesti henkilökohtaiseen opiskeluohjel- maan on kirjattava suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuun- nitelman tai näyttötutkinnon peruste, sekä tutkinnon laajuus. Suoritettavalla tut- kinnolla tarkoitetaan opetusministeriön antaman asetuksen mukaisia ammatilli- sena peruskoulutuksena suoritettavia ammatillisia perustutkintoja tai näyttötut- kintoina suoritettavia perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoja. Opetuksessa noudatettavilla opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteilla tarkoitetaan OPH:n määräyksen mukaisia tutkinnon perusteita ja tutkinnon laajuudella am- matillisten perustutkintojen laajuutta opintoviikkoina. Näyttötutkintojen perustei- den mukaisille ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille ei ole määritelty laajuutta opintoviikkoina.
2) Keskeiset työtehtävät
Toisen kohdan mukaisesti henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan kes- keiset työtehtävät. Oppisopimuksessa sovitaan koulutuksen järjestämisestä työpaikalla. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa koulutuksen järjestä- jä päättää valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä OPH:n mää-
räämien tutkinnon perusteiden mukaisesti71. Keskeiset työtehtävät ovat työteh- täviä, joita tekemällä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito saavutetaan. Esimerkiksi sihteerin ammattitutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon osaa ja ammattitaitovaatimusta seuraavasti:
Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erot- taa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonai- suudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksis- sa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallin- taan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet.72
Oppisopimusopiskelussa työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeisessä asemassa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä kartoittaa oppisopimuskoulutuk- sen aloitusvaiheessa työpaikan mahdollisuuksia järjestää opiskelijalle tutkinnon vaatimusten mukaisia työtehtäviä. Sen varmistamiseksi oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjät ovat laatineet tutkinnon perusteiden mukaan laadittuja työtehtä- väkartoituksia. Niissä käydään läpi kaikki tutkinnon suorittamisen edellyttämät osa-alueet työtehtävinä. Samalla varmistetaan, että opiskelija voi oppia kaikkia osa-alueita pääsääntöisesti omassa työssään tai esimerkiksi harjoittelemalla omaan työhön kuulumatonta tehtäväkokonaisuutta toisessa yksikössä.
Keskeisiä työtehtäviä ei OKM:n näkemyksen mukaan voida jättää sopimatta eikä kirjaamatta, eikä niistä voida sopia esimerkiksi suullisesti. Keskeisten työ- tehtävien kirjaamisella opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan varmis- tetaan kaikkien osapuolten kannalta se, että opiskelijan työtehtäviin sisältyvät ne ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrä- tyt osuudet ja ammattitaitovaatimukset, jotka henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan oppisopimuskoulutuksessa on sovittu hankittaviksi työpaikalla tapahtu- valla tavoitteellisella opiskelulla.73 On myös huomioitava, että työnantajan tulee työnjohdollisista syistä saada työtehtävät kirjatuksi oppisopimukseen liitettävään henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Työnantajan ja vastuullisen työpaikka- kouluttajan pitää olla selvillä siitä mitä työpaikalla tulee opiskella.
71 AAKL 8 §, jossa viitataan lain 13 §:ään
72 OPH. Sihteerin ammattitutkinto 2012, 1.3.
73 OKM 2011, 34.
3 ja 4) Koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja opintojen ajoittuminen koulutusajalle
Kolmas kohta velvoittaa kirjaamaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kou- lutukseen sisältyvän tietopuolisen opetuksen. Tutkinnon perusteiden mukaisesti järjestettävä tietopuolinen opetus suunnitellaan työpaikan koulutusmahdollisuu- det huomioon ottaen ja opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistaen ja tunnustaen. Oppisopimuksen henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan todetun tarpeen mukainen tietopuolisen koulutuksen sisältö ja neljännen koh- dan mukainen tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle74. Tietopuoli- nen koulutus voidaan hankkia oppisopimuskoulutuksen järjestäjän omasta or- ganisaatiosta tai toiselta koulutuksen järjestäjältä. Oppisopimuksen suunnittelu- vaiheessa oppisopimuskoulutuksen järjestäjän on selvitettävä tietopuolisen ope- tuksen hankintaan liittyvät kysymykset.
5) Vastuulliset kouluttajat
Xxxxxxxxx viides kohta edellyttää kirjaamaan henkilökohtaiseen opiskeluohjel- maan vastuulliset kouluttajat75. Työnantaja nimeää vastuullisen työpaikkakoulut- tajan, jonka tehtävä on huolehtia opiskelijan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisen järjestelyistä, sekä työpaikalla tapahtuvan oppi- misen arvioinnista. Tietopuolisen koulutuksen, sekä tutkinnon järjestäjän orga- nisaation ja yhteyshenkilöiden tiedot ovat myös tärkeitä oppisopimusopiskelijan ja –työnantajan kannalta. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on hyvä olla riittävä informaatio henkilöistä joihin opiskelija ja työnantaja voivat olla yhtey- dessä koulutuksen aikana.
74 AKA 6.2,4 § edellyttää kirjaamaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tietopuolisen koulu- tuksen ajoittumisen koulutusajalle
75 AKA 6.2,5 § edellyttää kirjaamaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan vastuulliset koulutta- jat
6) Muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat
Asetuksen kuudennessa kohdassa sanotaan laveasti, että henkilökohtaisessa opiskeluohjelmasta pitää ilmetä myös muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat76. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi näyttötutkinnon suo- rittamisen toteuttaminen osana oppisopimuskoulutusta. Olisi hyvä suunnitella sekä kirjata henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tutkintotilaisuuksien määrä, alustava aikataulu ja toteuttamistapa. Näyttötutkinnon suorittamisen osalta on huomioitava, että useimmiten työnantaja järjestää mahdollisuuden tutkintotilai- suuteen työaikana työpaikalla, sekä järjestää työnantajan ja työntekijän edusta- jan arvioimaan tutkintosuoritusta. Mikäli tutkintotilaisuus järjestetään muualla kuin omalla työpaikalla, esimerkiksi oppilaitosympäristössä, on työnantajan ja opiskelijan oltava tietoisia järjestelyistä oppisopimusta solmittaessa. Nämä asiat pitäisi olla mahdollista tietää oppisopimusta solmittaessa, sillä tutkinnon järjes- täjä on järjestämissuunnitelmassaan kuvannut tutkinnon järjestämisen yksityis- kohtaisesti77.
Muita opintojen järjestämisen kannalta tarpeellisia seikkoja ovat opiskelijan ja työnantajayrityksen erityispiirteiden huomioiminen ja mahdollisista koulutukselli- sista erityisjärjestelyistä sopiminen. Opiskelijalle voidaan esimerkiksi hankkia lisäopetusta matemaattisissa aineissa tai opiskelija voi tarvita ammattikielen oppimiseen lisäopetusta jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin koulutuksessa ja tutkinnon suorittamisessa käytetty kieli.
76 AKA 6.2,6 § edellyttää kirjaamaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan muut opintojen jär- jestämisen kannalta tarpeelliset seikat
77 Näyttötutkinto-opas 2011, 49. Tutkinnon järjestäjä kuvaa tutkinnon järjestämissuunnitelmassa näyttöympäristöt ja näyttötutkintotilaisuuksien sisällön. Osa näytöistä voidaan suorittaa työpai- kalla ja osa oppilaitoksessa. Järjestämissuunnitelmassa on myös kuvattuna missä vaiheessa tutkinnon perusteisiin sisältyvät erillispätevyydet suoritetaan. Tällaisilla seikoilla on vaikutus tutkinnon suorittamisen aikatauluun.
6.3 Oppisopimuksen vahvistaminen
Oppisopimuksen vahvistaminen on koulutuksen järjestäjän viranomaistehtävä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä määrittelee oman organisaation hallinto- säännössä vahvistamisen menettelyn. Oppisopimus voidaan vahvistaa, kun oppisopimus ja henkilökohtainen opiskeluohjelma on laadittu lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat työnantajayritykselle maksettavasta koulutuskorvauksesta. Koulutuksen järjestäjän pitää varmistaa, että koulutustyöpaikalla on koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotan- to- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulu- tukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.78
6.4 Henkilökohtaisen opiskeluohjelman merkitys
Henkilökohtainen opiskeluohjelma sisältää oppisopimusta solmittaessa sovitut yksittäisen oppisopimuksen koulutuksen järjestämistä raamittavat seikat. Näi- den raamien mukaisesti koulutusta lähdetään toteuttamaan. Tarvittavan ammat- titaidon hankkimisen henkilökohtaistamista voidaan ja tuleekin jatkaa opintojen aikana. Mikäli myöhemmin saadaan lisää tietoa opiskelijan osaamisesta tai opintoihin liittyvien järjestelyjen ja ohjauksen tarpeesta suhteessa hakeutumis- vaiheen tietoihin, tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan oppisopimukseen, henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan ja henkilökohtaistamisasiakirjoihin. Muu- tostarpeita voi tulla myös työnantajan suunnasta esimerkiksi muuttuneiden työ- olosuhteiden vuoksi. Opiskelijalla taas voi olla henkilökohtaisia tarpeita oppiso- pimuksen muutoksiin. Työnantajan ja opiskelijan aloitteesta tehdään kirjallinen muutospyyntö oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Muutospyynnön pohjalta oppisopimuskoulutuksen järjestäjä neuvottelee tarvittaessa koulutusosapuolten kanssa, hyväksyy muutoksen ja muuttaa oppisopimusta ja/tai henkilökohtaista opiskeluohjelmaa sekä tiedottaa muutoksista kaikkia osapuolia joita asia kos- kee. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on siten ajantasainen sopimus koulu- tuksen toteutuksesta johon sopimusosapuolet voivat vedota.
78 Lahtinen & Xxxxxxxx 2010, 184.
Henkilökohtainen opiskeluohjelma tulee laatia riippumatta siitä, toteutetaanko oppisopimus näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena, ammatillisena perus- koulutuksena tai ei-tutkintoon valmistavana lisäkoulutuksena. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on keskeinen oppisopimuskoulutuksen toteuttamista ja rahoi- tuksen perusteena olevan toiminnan sisältöä kuvaava asiakirja.79 Asiakirja kos- kee siten kaikkea oppisopimuskoulutusta ja oikeuttaa koulutuksen järjestäjän saamaan rahoituksen koulutuksen toteuttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä onkin otettava huomioon säädösten ja määräysten soveltuvuus eri koulutustavoitteisiin.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman merkitystä on linjattu myös yhdessä KHO:n päätöksessä. Tapauksessa, jossa oppisopimuskoulutuksen järjestäjä valitti OPM:n päätöksestä oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen myönnetyn valti- onosuuden palauttamisesta, KHO otti kantaa henkilökohtaisten opiskeluohjel- mien merkitykseen oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Oikeudellisessa arvioinnissa viitattiin ammatillisen koulutuksen lakiin sekä asetukseen ja todet- tiin, että henkilökohtaisesta opiskeluohjelman muodosta ja sisällöstä on annettu yksityiskohtaiset määräykset AKA:ssa. KHO totesi myös, että henkilökohtaisella opiskeluohjelmalla on sisältönsä perusteella keskeinen merkitys opiskelijan henkilökohtaisen oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa määritellään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, tietopuolisten opintojen ja opintojen tukitoimien kokonaisuus, eli oppisopimuskoulutuksen sisältö.80 Jos henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ei ole laadittu, ei koulutus ole oppisopimuskoulutusta, eikä sitä voida rahoittaa rahoi- tuslain mukaisesti 81. Näin ollen kirjallisen henkilökohtaisen opiskeluohjelman puuttuessa tuen myöntäjällä on oikeus perusteettoman edun takaisinperintään.
Oppisopimuksen työsopimusluonteen vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö kat- soo, että esimerkiksi keskeisten työtehtävien kuvaamisella on olennainen merki- tys myös opiskelijan oikeusturvan kannalta. Oppisopimus on kirjallinen työsopi- mus. Näin ollen kaikkien sopijapuolten kannalta on merkityksellistä, että oppi- sopimukseen ja siihen liitettävään henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirja- taan konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti kaikki oppisopimuskoulutukseen liitty-
79 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen 2011,13.
80 KHO 921/1/09
81 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009
vät seikat. Kuvaamalla tutkinnon perusteiden mukaiset työtehtävät ja tietopuoli- nen koulutus riittävän tarkasti ja tutkinnon perusteisiin nojaten, sekä aikataulut- tamalla tutkintoon valmistava koulutus, voidaan varmistua, että oppisopimus on sisällöltään ja kestoltaan asianmukainen. Näin varmistutaan siitä, että kukin so- pijapuoli tietää oikeutensa, vastuunsa ja velvoitteensa.82
Henkilökohtainen opiskeluohjelma on siis laadittava asetuksen mukaisesti ja liitettävä oppisopimukseen, jotta koulutus olisi opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- tuslaissa tarkoitettua oppisopimuskoulutusta. Toisaalta oppisopimusta ei voida vahvistaa, jos henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ei ole laadittu. Oppisopimuk- seen ja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tehtävät muutokset tulee tehdä kirjallisesti. Muutokset tulee vahvistaa oppisopimusosapuolien allekirjoituksella. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on kuvaus oppisopimusopiskelijan koulutuk- sen sisällöstä. Se on oikeudellisesti osapuolia sitova, oikeuksia sekä velvolli- suuksia luova asiakirja. Asiakirjan laatiminen, säilyttäminen ja arkistointi on op- pisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuulla.
82 OKM 2011, 35.
7 HENKILÖKOHTAISTAMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
OPH on antanut AAKL 8.3 §:n nojalla henkilökohtaistamismääräyksen. Henkilö- kohtaistamismääräystä on velvoittavana noudatettava. Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta määräystä tai poiketa siitä. Koulutuksen järjestäjän tulee toimia henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti. Koulutuksen järjes- täjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmista- vaan koulutukseen hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa.83 Henkilökohtaistamis- määräys koskee myös näyttötutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja sen yhteydessä suoritettavia tutkintoja.
Henkilökohtaistaminen on yhteistyötä opiskelijan, näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työpaikkojen edustajien ja muiden tarvitta- vien asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisen tavoitteena on yksilön osaamisen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan84. Henkilökohtaistami- sessa korostuu opiskelijan opintojen yksilöllistäminen. Arvioinnin henkilökohtais- tamisella pyritään opiskelijan osaamisen osoittamiseen oikea-aikaisesti, sekä opiskelija- ja työelämälähtöisellä tavalla. Oppimisen henkilökohtaistamisen pai- nopiste on toiminnoissa, joilla vahvistetaan opiskelijoiden itsetuntemusta ja ky- kyä arvioida itseään ihmisenä ja oppijana.85
Oppisopimuskoulutus on aina sisältänyt henkilökohtaistamisen elementtejä kou- lutuksen toteutuksessa. Oppisopimuskoulutusta on toteutettu hyödyntäen laa- jasti työpaikan oppimisympäristöjä ja työpaikalla olevaa osaamista. Tämä ns. työpaikkakohtaistaminen sisältyy henkilökohtaistamiseen. Työpaikkakohtaista- minen on olennainen osa oppisopimuskoulutusta ja se voisi olla näkyvämmässä roolissa oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisen erityispiirteenä.
83 Henkilökohtaistamismääräys 2006, 4.
84 Raivola ym. 2007, 180.
85 Oppisopimusopiskelijan oppimisen henkilökohtaistaminen ja oppimismahdollisuudet työpai- kalla 2011, 32.
7.1 Henkilökohtaistaminen vaiheittain
Henkilökohtaistamista voidaan tarkastella myös eri vaiheiden näkökulmasta; näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, näyttötut- kinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Pirkanmaan oppisopimuskeskus on oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen erikoistunut alueellinen toimija. Oppisopimuskeskukseen otetaan yhteyttä usein silloin kun ollaan lähtökohtaisesti kiinnostuneita oppisopimuksesta koulutusmuotona. Ha- keutumisvaiheen henkilökohtaistaminen käynnistyy siten usein henkilön tai työnantajan tarpeesta kehittää osaamistaan. Mikäli oppisopimus ei ole hakeutu- jalle sopivin koulutusmuoto, henkilö ohjataan muiden koulutuspalvelujen pariin.
Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen dokumentoituu kun opiskelijaksi ai- kova toimittaa oppisopimuskeskukselle ilmoittautumistiedot oppisopimuskoulu- tukseen. Ilmoittautumistietojen perusteella valmistellaan oppisopimus ja henki- lökohtainen opiskeluohjelma. Näitä tietoja täydennetään sopimusta solmittaessa työpaikkakäynnillä. Tietopuolisen koulutuksen suunnitelma tehdään yhteistyös- sä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän vastuuopettajan kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan tutkinnon järjestävän oppilaitoksen tutkinnon henkilökohtaistajaa, jotta oppisopimus ja henkilökohtainen opiskeluohjelma on tutkinnon suorittami- sen näkökulmasta oikein laadittu. Tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon järjes- tävälle oppilaitokselle annetaan tiedoksi opiskelijan henkilökohtainen opiske- luohjelma tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen järjestämiseksi. Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan käytännössä näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitai- don hankkimisvaiheen henkilökohtaistamisen tiedot. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen on tutkinnon järjestävän oppilaitoksen tehtävä (kuvio 3).
NÄYTTÖTUTKINTOON JA SIIHEN VALMISTA- VAAN KOULUTUK- SEEN HAKEUTUMI- SEN HENKILÖKOH- TAISTAMINEN | TARVITTAVAN AM- MATTITAIDON HANKKIMISEN HENKILÖKOHTAIS- TAMINEN | NÄYTTÖTUTKIN- NON SUORITTAMI- SEN HENKILÖ- KOHTAISTAMINEN |
oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa koulutustar- peen kartoittamisesta ja kou- lutusedellytysten varmistami- sesta | oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa työpaikal- la tapahtuvan koulutuksen ja oppilaitos tietopuolisen koulutuksen suunnittelusta ja henkilökohtaistamisesta | järjestämissopimuksen solminut tutkinnon järjes- täjä vastaa näyttötutkin- non suorittamisen suun- nittelusta ja henkilökoh- taistamisesta |
KUVIO 3. Henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutuksessa vaiheittain
Henkilökohtaistamisen toteutumista on arvioitava tutkinnon suorittamisen ja tar- vittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla86. Opiskelija käy säännöllisesti läpi henkilökohtaistamissuunnitelmaansa yhdessä henkilökohtaistajan kanssa. Koska tavoitteena on tutkinto, henkilökoh- taistamisen painopiste on tutkinnon suorittamisessa. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen ta- pahtuu tutkinnon järjestämissopimuksen solmineen oppilaitoksen toimesta. Tut- kinnon suorittamisen henkilökohtaistamisella voi olla vaikutuksia valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamiseen ja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että koulutuksen ja tutkinnon järjestäjän yhteis- työ on jatkuvaa ja toimivaa.
7.2 Henkilökohtaistamisen toteutumisen seuranta ja valvonta
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata ja valvoa henkilökoh- taistamisen toteutumista. Tähän tehtävään ei ole olemassa määräyksiä tai oh- jeita joiden mukaisesti oppisopimuskoulutuksen järjestäjää velvoitettaisiin toi- mimaan. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat luoneet kukin omat toiminta- mallinsa, jonka mukaisesti tehtävä toteutetaan. Yksi tapa seurantaan ja valvon- taan on henkilökohtaistamisasiakirjojen toimittaminen oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle koulutuksen eri vaiheissa. Henkilökohtaistamisasiakirjat ovat oppi- laitosten laatimia ja siten hyvin erinäköisiä. Osa henkilökohtaistamisasiakirjoista
86 Henkilökohtaistamismääräys 2006, 5 §.
sisältää useita sivuja, joista alkuvaiheessa täytetään vain murto-osa. Näiden asiakirjojen kerääminen on työlästä, säilyttäminen vie joko hyllymetrejä tai säh- köistä tallennustilaa ja asiakirjojen informatiivisuus sekä lisäarvo seurannan ja valvonnan välineenä on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kannalta kyseen- alainen.
Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa hyväksi todettu seurannan ja valvonnan käytäntö on yhteiset palaverit tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon järjestävän oppilaitoksen kanssa. Palavereissa käsitellään oppisopimuskoulutettavien tilan- ne opiskelijakohtaisesti. Näistä palavereista tehdään muistiot, jotka oppisopi- muskoulutuksen järjestäjä tallentaa ja toimittaa tiedoksi palaveriin osallistuneille. Palaverissa saatujen tietojen perusteella parannetaan toimintaa ja tehdään tar- vittavia toimenpiteitä opiskelijoiden opintojen edistämiseksi. Opiskelijoilta kerä- tään palautetta säännöllisesti opiskelijakyselyllä ja opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta työpaikalla tapahtuvan oppimisen väliarvioinnin yhteydessä. Opiskelijakyselyyn on laadittu kysymykset henkilökohtaistamisen toteutumises- ta. Palaute käsitellään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet opiskelijan opintojen edistämiseksi. Yksi seurannan ja valvonnan väline on myös oppilaitoksen tutkin- tolaskutuksen yhteydessä saatu informaatio. Laskutustiedot kirjataan opiskelija- hallintajärjestelmään, jossa tietoja voidaan tarkastella ja verrata niitä henkilö- kohtaiseen opiskeluohjelmaan. Mahdollisista poikkeamista voidaan tehdä selvi- tys opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa. Tarvittaessa käynnistetään neuvottelut oppisopimuksen ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman muuttamiseksi87.
7.3 Dokumentointi ja arkistointi
Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava kaikissa kolmessa vaiheessa. Henki- lökohtaistamismääräyksen mukaisesti dokumentointi kootaan henkilökohtaista- mista koskevaksi asiakirjakokonaisuudeksi. Xxxxxxxxx henkilökohtaistamista koskeva asiakirjakokonaisuus on, siitä ei ole määräystä tai mallia. Asiakirjako-
87 Mikäli tutkinnon suorittaminen ei toteudu oppisopimuksessa sovitun oppiajan puitteissa, voi- daan neuvotella oppiajan jatkosta opiskelijan ja työnantajan kanssa. Oppiajan jatkaminen edel- lyttää kaikkien sopimusosapuolien hyväksyntää. Oppisopimus ja henkilökohtainen opiskeluoh- jelma päivitetään tässä yhteydessä.
konaisuuden kokoamisen vaatimus tuottaa oppisopimustoimijoille ongelmia käy- tännön toiminnassa.
Henkilökohtaistamisen asiakirjakokonaisuuteen kuuluu näyttötutkintoon ja sii- hen valmistavaan koulutukseen, tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen, sekä näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen asiakirjat. Oppisopimus- koulutuksen järjestäjän vastuu asiakirjojen laatimisesta on selkein hakeutumis- vaiheen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen, eli valmistavan koulutuk- sen henkilökohtaistamisesta. Joidenkin tulkintojen mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma vastaakin dokumenttina näiden vaiheiden henkilökohtaistamis- asiakirjaa, joten se on automaattisesti oppisopimuskoulutuksen järjestäjän hal- lussa ja arkistoitavana. Kuten aiemmin todettiin, henkilökohtainen opiskeluoh- jelma on sisältönsä puolesta kattava valmistavan koulutuksen hakeutumisvai- heen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamistamisen do- kumentti. Ristiriitaista on vain se, että dokumentti on oppisopimuksen liite, so- pimusasiakirja. Voiko se samalla olla myös henkilökohtaistamismääräyksessä tarkoitettu henkilökohtaistamisasiakirja?
Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisen näyt- tösuunnitelman laatiminen kuuluu tutkinnon järjestämissopimuksen tehneelle oppilaitokselle. Tutkinnon suorittamiseen liittyy myös osaamisen arviointia, esi- merkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen muodossa. Koska oppi- sopimuskoulutuksen järjestäjä ei ole sopimussuhteessa tutkinnon anto- oikeuden omaavan tutkintotoimikunnan kanssa, ei oppisopimuskoulutuksen jär- jestäjä ole osallinen tutkinnon suorittamisen prosessissa siten kuin tutkinnon järjestäjä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on tutkinnon hankkija. Voidaanko edellyttää että tutkinnon järjestävä oppilaitos toimittaa henkilön arviointia koske- via asiakirjoja oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle? Jos toimittaa, voidaanko edellyttää, että asiakirjat toimitetaan alkuperäisenä ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä kokoaa henkilökohtaistamisasiakirjakokonaisuuden arkistoonsa? Entä milloin asiakirjat tulisi toimittaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle ja millainen säilytysaika asiakirjoille edellytetään?
Henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä sekä tarvittaessa tutkinnon hankkija allekirjoittavat henkilökohtaista- misasiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Kun toimijoita on eri organisaatioista, kuten Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen järjestämässä oppi-
sopimuskoulutuksessa aina on, henkilökohtaistamisasiakirjaan tehtävien muu- tosten allekirjoittamisen velvoite herättää kysymyksiä. Oppisopimuksen henkilö- kohtaiseen opiskeluohjelmaan tehtävät muutokset tehdään aina kirjallisesti, vahvistaen ne opiskelijan ja työnantajan allekirjoituksella. Jos tutkinnon suorit- tamisen henkilökohtaistamisasiakirjaan tehdään muutoksia, ne tehdään tutkin- non järjestävän oppilaitoksen toimesta. Tässä vaiheessa henkilökohtaistamis- asiakirjoja ei ole koottu asiakirjakokonaisuudeksi, koska molemmat toimijat ar- kistoivat asiakirjat oman arkistosääntönsä mukaan. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa tehtävillä muutoksilla voi olla vaikutus myös henkilö- kohtaiseen opiskeluohjelmaan. Muutoksia henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan ei voi tehdä ilman oppisopimuskoulutuksen järjestäjän hyväksymistä. Näin ollen muutosten tekemisen muotosäännöksetkin teettävät ongelmia oppisopimuskou- lutuksen järjestäjän näkökulmasta.
Henkilökohtaistamismääräyksen viimeisessä lauseessa sanotaan, että asiakir- jaan ei saa sisällyttää salassa pidettäviä tietoja.88 Vuonna 2012 ilmestyneessä Arvioinnin oppaassa sanotaan että henkilökohtaistamisasiakirja on osa näyttö- tutkinnon arviointiaineistoa. Lisäksi mainitaan, että henkilökohtaistamista kos- kevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja viitataan edellä mainittuun lakiin.89 Jos henkilökohtaistamisasiakirja sisältää opiskelijan arviointia ja henkilön ominai- suuksia kuvaavaa aineistoa, on asiakirja salassa pidettävä. Henkilökohtaista- mismääräys ja tulkinta henkilökohtaistamisasiakirjoista osaksi arviointiaineistoa ovat ristiriidassa keskenään.
Kaikkiaan arkistoitavaan näyttötutkintojen arviointiaineistoon lukeutuu Arvioinnin oppaan mukaisesti seuraavat asiakirjat:
- näyttötutkintojen järjestämissopimus
- näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma
- arvioijaluettelo
- henkilökohtaistamista koskeva asiakirja, johon dokumentoidaan näyttö- tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtais- taminen
88 Henkilökohtaistamismääräys 2006, 5 §, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).
89 Arvioinnin opas 2012, 102-103. Tekstissä viitataan julkisuuslain (621/1999) 24 §:ään.
- näyttötutkintotilaisuuksien aikana syntyvät asiakirjat: arviointilomakkeet, arviointiesitys tutkinnon osan suorittamisesta, yhteenveto koko tutkinnon suorittamisesta, tutkinnon suorittajan itsearviointi, tutkinnon suorittajan tuottamat dokumentit ja tuotokset, kirjeenvaihto tutkintotoimikunnalle, ar- vioinnin oikaisuun liittyvät asiakirjat
- asiakirjat, jotka lähetetään tutkintotoimikunnalle, mutta joista näyttötut- kinnon järjestäjän arkistoon jää kopiot: tutkintotodistus, todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta, arviointiesitys tutkinnon osan suorittami- sesta, tutkintotoimikunnalle lähetettävä yhteenveto koko tutkinnon suorit- tamisesta
- näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyvät dokumentit: osallis- tumistodistus tutkintoon ja tutkinnon osaan valmistavasta oppisopimus- koulutuksesta ja sen liitteenä oppisopimuskoulutuksesta annetut tieto- puolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnit, opin- tosuorituksia koskevat tiedot90
Arvioinnin oppaassa ohjeistetaan että näyttötutkinnon järjestäjällä on vastuu näyttötutkinnon järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa syntyvien arviointia koskevien asiakirjojen säilyttämisestä vaaditun ajan.91 Näyttötutkinnon järjestä- jää ei ole määritelty oppaan käsitteistössä. Näyttötutkinnon järjestämissopimus on määritelty siten, että se on tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai säätiön kanssa näyttötutkinnon järjestämises- tä92. Näin ollen näyttötutkinnon järjestäjä on se taho jolla on näyttötutkinnon jär- jestämissopimus. Oppaan mukaan edellisessä kappaleessa luetellut asiakirjat olisivat näyttötutkinnon järjestäjän arkistoitava. Osa asiakirjoista on kuitenkin oppisopimuskoulutuksen järjestäjän asiakirjoja. Näitä ovat valmistavaan koulu- tukseen liittyvät asiakirjat. Esimerkiksi Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen nä- kökulmasta ei olisi mahdollista luovuttaa asiakirjoja tutkinnon järjestäjälle. Eikä Pirkanmaan oppisopimuskeskusta voida katsoa tutkinnon järjestäjäksi, koska sillä ei ole järjestämissopimuksia tutkintotoimikunnan kanssa. Tutkintotoimikun- ta ei voi tämän vuoksi myöskään valvoa Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen toimintaa. Valvonta kohdistuu tutkinnon järjestämisoikeuden saaneeseen toimi-
90 Arvioinnin opas 2012, 103-104.
91 Arvioinnin opas 2012, 104.
92 Arvioinnin opas 2012, 121.
jaan. Edellä kuvattujen seikkojen vuoksi on vaikea ratkaista henkilökohtaista- misasiakirjakokonaisuuden arkistointivastuu.
Kansallisarkiston antaman määräyksen mukaan oppisopimuskoulutuksessa järjestämisessä pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja ovat opintosuori- tus/arvostelukortit (sisältävät arvosanoja) ja tutkintotodistusjäljennökset, mikäli tietoja ei ole siirretty opintosuorituskorttiin/arvostelukorttiin. Ammatillisessa lisä- koulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa pysyvästi säily- tettäviä asiakirjoja ovat näyttötutkinnon tutkintotodistukset, mikäli tietoja ei ole tallennettu opintorekisteriin.93 Kun tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan/osien suorittamisesta on annettu, arvioinnin oikaisuaika on kulunut um- peen tai arvioinnin oikaisupyyntö on käsitelty tutkintotoimikunnassa, voidaan asiakirjat todistuksia lukuun ottamatta hävittää tai palauttaa tutkinnon suorittajal- le94.
Oppisopimus ja henkilökohtainen opiskeluohjelma eivät ole pysyvästi säilytettä- viä asiakirjoja. Näihin asiakirjoihin sovelletaan kunnallisten asiakirjojen arkistoin- tisäännöksiä, joista ohjeita antaa Kuntaliitto. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä laatii lainsäädännön ja ohjeiden mukaan organisaationsa arkistonmuodostus- suunnitelman ja noudattaa sitä arkistoinnissaan. Kuntaliiton arkistointiohjeessa henkilökohtaistamisasiakirjoja ei ole erikseen mainittu 95. Arkistointiohje on vuo- delta 2003 ja termistö oppisopimuskoulutuksessa sekä ammatillisessa aikuis- koulutuksessa on muuttunut. Kuntaliiton suosituksen mukaan AKL:n, AKA:n, AAKL:n ja AAKA:n perusteella laadittujen oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevien asiakirjojen säilytysaika on voimassaoloaika + 10 vuotta / 2 vuotta. Huomautuksena suosituksessa on oikeusturvan huomioiminen. Näitä asiakirjoja ovat:
- oppisopimuskoulutusta koskevat opetusohjelmat
- opiskelijan ja oppilaitoksen väliset sopimukset
93 Arkistoinnista säädetään Arkistolaissa (831/1994). Arkistolain 5 §:n nojalla on annettu asetus Arkistolaitoksesta (832/1994), jonka 2.1 §:n mukaan Kansallisarkisto ohjaa Arkistolain mukais- ten arkistonmuodostajien arkistoitointa. Kansallisarkiston normin mukaiset kunnallisen opetus- toimen pysyvästi säilytettävät asiakirjat ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa aikuis- koulutuksessa löytyy luettelona Arkistolaitoksen internet-sivuilta: Pysyvästi säilytettävät kunnal- liset opetustoimen asiakirjat liite.
94 Arvioinnin opas 2012, 104.
95 Kuntaliitto 2003.
- oppisopimuskoulutusta koskevat yhteistoimintasopimukset muiden koulu- tukseen osallistuvien kanssa
- koulutuskertomukset (sis. työssäoppimisen väli- ja loppuarvioinnin, työs- säoppimisen palautteet)
- koulutuskorvaushakemukset96
Vastaavasti ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkinnon valmistavan koulu- tuksen järjestäjää ohjeistetaan AAKL:n ja AAKA:n perusteella laadittujen asia- kirjojen säilyttämisessä. Asiakirjat joita säilytetään opiskeluajan + oman tarpeen mukaisesti (niin kauan kuin tutkinnon suorittaminen on mahdollista) ovat:
- henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat
- näyttöaineistot97
Ohjeistuksessa käytetään termiä henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Tänä päivänä näyttötutkinnoissa puhutaan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaista- misesta. Xxxxxx mukaan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman säilytys ja arkis- tointivelvollisuus näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjällä päättyy kun oppiaika on päättynyt. Pitäisikö tämä asiakirja liittää alkuperäisenä henkilö- kohtaistamisasiakirjakokonaisuuteen, jonka koulutuksen järjestäjä eli oppisopi- mustoimija on velvoitettu kokoamaan? Kun osaaminen on osoitettu ja todistus tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisesta on annettu, tutkinnon henkilökoh- taistamisen asiakirjoilla ei ole käytännössä merkitystä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on kuitenkin velvoitettu säilyttämään pysyvästi tutkintotodistusten ko- piot.
Henkilökohtaistamisen dokumentointi ja arkistointi oppisopimuskoulutuksessa on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta monimutkainen. Oppiso- pimuskoulutusta koskevassa selvityksessä 2009 otettiin kantaa oppisopimus- koulutuksen byrokratiaan ja toivottiin sen vähentämistä98. Aikuisten näyttötutkin- tojärjestelmän tutkimuksessa 2007 pohdittiin, että pitäisikö valmistava koulutus ja näyttöjen järjestäminen erottaa toisistaan paitsi rahoituksellisesti myös toi- minnallisesti. Samassa tutkimuksessa eräs koulutuksen järjestäjän edustaja
96 Kuntaliitto 2003, 36.
97 Kuntaliitto 2003, 38.
98 Suomalainen 2009, 27.
totesi, että näyttötutkintojärjestelmästä voi tulla oppisopimuskoulutuksena ras- kas. Syynä tähän mainittiin tutkinnon suorittajien ja yritysten vaikeus hahmottaa erilaisten sopimusten, suunnitelmien, arviointien ja toimintakäytäntöjen yhteys.99 Jos järjestelmä kokonaisuudessaan vaikuttaa alan ammattilaisista monimutkai- selta, miltä se näyttää opiskelijan ja työnantajan silmissä? Entä miten edistettäi- siin prosessin toimivuutta ja vältettäisiin saman työn tekemistä kahteen ker- taan?
99 Raivola ym 2007, 163, 165.
8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mikä on oppisopimuskoulutuksen jär- jestäjän vastuu näyttötutkintoperusteisesti järjestettävän oppisopimuskoulutuk- sen ja tutkinnon henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa ja asiakirjojen arkis- toinnissa. Täsmentävänä kysymyksenä selvitettiin oppisopimuksen henkilökoh- taisen opiskeluohjelman rooli ja suhde henkilökohtaistamista koskevaan asiakir- jakokonaisuuteen. Opinnäytetyö on tehty verkostomaisesti toimivan oppisopi- muskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jollainen toimeksiantaja Pirkanmaan oppisopimuskeskus on. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen.
Työssä selvitettiin voimassa olevan lainsäädännön velvoitteet oppisopimuskou- lutuksen järjestäjälle. Lainsäädännön tulkinnan teki haastavaksi se, että oppiso- pimuskoulutuksen lainsäädäntöön liittyvää kirjallisuutta ei juuri ole. Opinnäyte- työssä yhdistettiin erityyppisten lähteiden tuottamaa informaatiota. Lainsäädän- töä sekä määräyksiä tulkittiin oppaiden, ohjeiden ja muiden aihetta käsittelevien tekstien avulla. Tutkimuksessa löydettiin ristiriitaisuuksia säädösten ja ohjeiden välillä.
Työssä selvitettiin myös henkilökohtaisen opiskeluohjelman roolia. Todettiin, että se on oppisopimuksen liite, joka osoittaa järjestettävän koulutuksen olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa tarkoitettua oppisopimuskoulutusta. Asiakirja on osa oppisopimusta ja sisältää oppisopimuksen koulutukselliset tie- dot. Henkilökohtainen opiskeluohjelma sisältää sellaisia tietoja joita ammatilli- sen aikuiskoulutuslain nojalla annettu henkilökohtaistamismääräys edellyttää kirjaamaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan.
Työssä todettiin, että henkilökohtaistamismääräystä edeltäneessä opetushalli- tuksen henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteiden määräyk- sessä mainittiin erikseen oppisopimuskoulutusta koskevasta ammatillisen kou- lutuksen asetuksesta, jossa oli ja on edelleen oma pykälä henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisesta. Voimaan astuessaan (2007) henkilökohtaista- mismääräys kumosi henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisesta annetun asetuksen, mutta oppisopimuskoulutukseen jäi voimaan ammatillisen koulutuk-
sen asetuksen velvoite laatia henkilökohtainen opiskeluohjelma. Sen lisäksi henkilökohtaistamismääräys tuli oppisopimuskoulutuksen järjestäjää velvoitta- vaksi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Edellä kuvattuun historiatie- toon perustuen henkilökohtainen opiskeluohjelma on voitu tulkita henkilökoh- taistamisasiakirjaksi. Toisaalta kahden eri lainsäädännön pohjalta annetut ase- tukset ja määräykset ovat saattaneet johtaa samojen tietojen kirjaamiseen kah- teen eri dokumenttiin.
Opinnäytetyössä tutkittiin oppisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuuta henkilö- kohtaistamisen dokumentoinnissa. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan kou- lutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa henkilökohtaistaminen dokumentoituisi luontevasti oppisopimuskoulutuksen järjestäjän laatimaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Oppisopimuskoulu- tuksen järjestäjän on tehtävä muutokset henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, kun opiskelija ja työnantaja kirjallisesti esittävät muutospyynnön ja oppisopi- muskoulutuksen järjestäjä hyväksyy sen. Tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät saavat tiedoksi oppisopimuksen henkilökohtaisen opiskeluohjelman, jonka pohjalta henkilökohtaistamista voitaisiin jatkaa. Tämä edellyttää kuitenkin tietopuolisen koulutuksen henkilökohtaistamiseen omia dokumentteja, jotka täydentävät henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Mikäli tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon henkilökohtaistaminen muuttaisi henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, siitä tulisi neuvotella myös oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Oppiso- pimuskoulutuksen järjestäjän vastuu on varmistaa, että muutokset sopivat kai- kille osapuolille ja hyväksyä muutokset opiskeluohjelmaan.
Näyttötutkinnon henkilökohtaistamisesta todettiin, että se kuuluisi lähinnä näyt- tötutkinnon järjestävälle oppilaitokselle. Näyttötutkinnon järjestäjä on järjestä- missopimuksessa saanut tutkinnon järjestämisluvan tutkintokohtaiselta tutkinto- toimikunnalta, joka on tutkintojen järjestämistä valvova elin. Tutkintotoimikunta ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä eivät ole keskenään sopimussuhteessa.
Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisasiakirjan säilyttämisestä todettiin, että tutkinnon järjestävä oppilaitos voi hävittää tai palauttaa tutkintoa koskevat asiakirjat opiskelijalle kun tutkinto on suoritettu tai sitä ei ole enää mahdollisuus suorittaa, arvioinnin oikaisuaika on kulunut umpeen tai oikaisupyyntö on käsitel- ty. Niin kauan kuin edellä mainitut seikat eivät täyty, on tutkinnon järjestäjällä oltava kaikki tutkinnon suorittamiseen liittyvät dokumentit hallussaan. Tutkinnon
järjestämiseen ja arviointiin liittyvien seikkojen lisäksi on huomioitava että tutkin- totoimikunnalla on oikeus pyytää haluamansa näyttötutkinnon suorittajan henki- lökohtaistamista koskeva asiakirja nähtäväkseen valvoakseen tutkintojen järjes- tämistä. Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjakokonaisuuden kokoamisen vaatimuksen täyttämiseksi oppisopimuskoulutuksen järjestäjä voi kerätä alkupe- räiset tutkinnon henkilökohtaistamisasiakirjat arkistoonsa vasta kun koko tutkin- to- ja oppisopimusprosessi on saatu päätökseen. Tällöin tutkinnon suorittami- sen henkilökohtaistaminen liitettäisiin henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan ja arkistoitaisiin kuten oppisopimus.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakirjojen arkistointikysymyksen ongelman ydin on koulutuksen järjestäjään kohdistuva henkilökohtaistamisen asiakirjako- konaisuuden kokoamisen vaatimus. Verkostomaisesti toimiva oppisopimuskou- lutuksen järjestäjä, kuten Pirkanmaan oppisopimuskeskus, hankkii tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnon muilta koulutuksen / tutkinnon järjestäjiltä. Henkilökoh- taistamista tehdään ja dokumentoidaan eri tahoilla, mutta koulutuksen järjestä- jällä on velvollisuus osoittaa henkilökohtaistamisen asianmukainen toteutumi- nen ja koota henkilökohtaistamista koskeva asiakirjakokonaisuus.
Opinnäytetyö osoitti, että Pirkanmaan oppisopimuskeskus ei pysty käytännössä suoraan soveltamaan ohjeistuksia joita henkilökohtaistamisen dokumentoinnista ja arkistoinnista on annettu. Käytännön ongelmien ratkaisemiseksi ja oppisopi- muskoulutuksen kehittämiseksi opinnäytetyön pohjalta voidaan esittää kysy- myksiä, sekä pyytää ohjeistusta opetushallitukselta. Lisäksi selvityksen perus- teella voitaisiin esittää kehittämisehdotuksia opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisen ongelmien ratkaisemiseksi. Yhtenä kehittämisehdotuksena voitaisiin esittää oppisopimus- koulutukselle omaa henkilökohtaistamismääräystä. Oppisopimuskoulutusta koskevassa henkilökohtaistamismääräyksessä voitaisiin huomioida koulutus- muodon erityispiirteet ja tukea niiden toteutumista. Asiakirjojen tuottamiseen, säilyttämiseen ja arkistointiin voitaisiin myös luoda tosiallista toimintaa tukeva malli.
Jos oppisopimuskoulutuksen järjestäjää koskevaan henkilökohtaistamisen do- kumentointi- ja arkistointivelvoitteeseen saataisiin täsmällisemmät ohjeet tai oppisopimuskoulutusta koskeva henkilökohtaistamismääräys, voitaisiin seuraa- vana askeleena lähteä kehittämään dokumentointitapoja. Tulevaisuudessa
asiakirjojen saavutettavuus ja ajantasaisuus voitaisiin varmistaa oppisopimus- koulutukseen soveltuvalla tietojärjestelmällä. Tietojärjestelmän pitäisi olla help- pokäyttöinen sekä saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Oppisopimuskoulu- tusta järjestetään tulevaisuudessakin useiden eri toimijoiden verkostossa, jonka tehtävänä on palvella yksilöllisesti jokaista opiskelijaa ja heidän työnantajiaan. Haastavinta lienee saada toimijat sitoutumaan järjestelmän käyttöön.
ALVAR. Xxxxxxxxxxxxxxx.xx –portaali. Luettu 9.12.2012. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx.xxx.
Arkistolaitos. Pysyvästi säilytettävät kunnalliset opetustoimen asiakirjat liite. Lu- ettu 16.12.2012. xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx- kunnalliset-opetustoimen-asiakirjat-liite/
Arvioinnin opas, Ammatilliset peruskoulutus, Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikir- jat 2012:9. Opetushallitus. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Xxxxxx, X. 2003. Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat. Määräykset ja suosituk- set. Opetustoimi. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Luettu 28.12.2012. xxxx://xxxx.xxxxxx.xxx/xxxxxxx_xxxxxxx.xxx?xx000.
Xxxxxxx, X. 2011. Aikuisten oppisopimuskoulutus ja henkilökohtaistaminen näyt- tötutkinnoissa – case MJKinstituutti. Laurea ammattikorkeakoulu. Liiketalous, juridiikka. Opinnäytetyö. xxxxx://xxxxxxxxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxxxxxx_Xxxx.xxx?xx quence=1
Xxxxxxxx, X. 2011. Oppisopimusopiskelijan lomauttaminen ja oppisopimuksen päättäminen. Turun yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta.
Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxx, X. 2010. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Tieto- sanoma: Tallinna.
Xxxxx, X. 2011. Oppisopimusopiskelijan oppimisen henkilökohtaistaminen ja oppimismahdollisuudet työpaikalla. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Joensuu: Kopijyvä Oy.
Näyttötutkinto-opas 2011. Oppaat ja käsikirjat 2011:4. Opetushallitus. Tampe- reen Yliopistopaino Oy.
Opetushallitus.2006. Henkilökohtaistamismääräys, Dno 43/011/2006, 28.11.2006.
Opetushallitus. 2000. Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet. Dno 47/011/2000, 15.3.2000.
Opetushallitus. 2011. Koulutus ja tutkinnot. Ammattikoulutus. Ammatillinen pe- ruskoulutus. Päivitetty 25.8.2011. Luettu 4.9.2012. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxx nnot
Opetushallitus. 2011. Koulutus ja tutkinnot. Ammattikoulutus. Tutkintotoimikun- nat. Päivitetty 25.8.2011. Luettu 4.9.2012. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx oimikunnat
Opetushallitus. 2012. Sihteerin ammattitutkinto. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/000000_Xxxxxxxxx_xx0000_xxxxx.xxx
Opetushallitus. 2012. Säädökset ja ohjeet. Ohjeita koulutuksen järjestämiseen. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/000000_XxxxxxxxxXxxxxxxxxxxx_000000.xxx
Opetushallitus. 2012. Tieto ja rahoitus. Syksyn 2012 tilastointipäivän (20.9.) pe- rustietokysely. xxxx://xxx00.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxx00x/xx000000.xxxx
Opetushallitus. 2012. Rahoitus. Valtionosuudet. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_ perusteen_muodostumisesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös. Perusteettoman edun takaisinperintä. Dnro 5/203/2007, 5.10.2011.
Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8. 81/040/2009, 14.1.2010.
Pirkanmaan oppisopimuskeskus. Vuosikertomus 2011. Luettu 1.10.2012. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-0000/
Raivola, X., Xxxxxxxxx, X., Xxxxxx, A., Xxxxxx, P., Xxxxxxxxxx, L., Xxxxx, R., Xxxxx-Xxxxxxxx, G., Xxxxxxxxxxxx, H., Xxxxxxxx, K. Koulutuksen arviointineu- voston julkaisuja 26: Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus. 2007. Jy- väskylän yliopistopaino: Jyväskylä.
Xxxxxxxxxxx, X. 2009. Oppisopimuskoulutuksen yleinen tila sekä sen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityk- siä 2009:1. Yliopistopaino.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen myönnetyn valtionosuuden palauttamista koskeva valitus. Dnro 921/1/09.
Tilastokeskus. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, opis- kelijat ja tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2011. Liitetaulukko 1. Päivitetty 6.11.2012. Luettu 18.11.2012.
xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx.
Tilastokeskus. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat ja opiskelijat maakunnittain 2011. Päivitetty 6.11.2012. Luettu 18.11.2012. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00- 21_tau_001_fi.html.
Tilastokeskus. Oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkin- non suorittaneet maakunnittain 2011. Liitetaulukko 1. Päivitetty 6.11.2012. Luet-
tu 18.11.2012. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00- 06_tau_001_fi.html.
Tilastokeskus. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Luettu 18.11.2012. xxxx://000.000.000.00/Xxxxxxxx/XxxxXxx/xxx/xxx/xxx_xx.xxx