SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Tällä sopimuksella on sovittu Suomen Kansallisteatterin työsuhteessa olevien teknisen ja toimistohenkilökunnan tai heihin verrattavan hen- kilökunnan työ- ja palkkaehdoista jäljempänä ilmenevällä tavalla.

Suomen Kansallisteatterista käytetään tässä sopimuksessa nimitystä teatteri. Työsuhteessa Suomen Kansallisteatteriin olevasta henkilöstä käytetään nimitystä työntekijä.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan soveltuvin osin seuraavia TT:n ja SAK:n välisiä yleisiä sopimuksia sellaisina, kuin ne ovat olleet vuonna 2017 voimassa ollessaan:

· Yleissopimus vuodelta 1SS7

· Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamis- ohjeineen vuodelta 2001

II TYÖSUHDE ‌‌

Työehtosopimus

3 § Työsuhteen syntyminen

Työsopimus

Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ja se on voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. fluottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

SOVELTAMISOHJE

Työntekijällä on oikeus olla antamatta luottamusmiehelle työsopimustaan koskevia tietoja.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisin edellytyksin.

Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen.

Ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu, katsotaan työsopimus työ- suhteen alkaessa tehdyksi neljän kuukauden koeajalla, jonka kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Teatteri ilmoittaa koeajasta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsuhteen irtisanominen

Työehtosopimus

Irtisanominen on aina suoritettava kirjallisesti.

SOVELTAMISOHJE

Työnantajan ja työntekijän irtisanomiseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) G luvun mukaisia irtisanomisaikoja:

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä, ellei muusta ole sovittu,

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Teatteri ilmoittaa ao. luottamusmiehelle mahdollisista työntekijöiden irtisano- misista ja lomautuksista kaksi viikkoa ennen päätöksen toimeenpanoa, jotta liittoa voidaan kuulla.

2. Työsuhteen purkaminen on aina suoritettava kirjallisesti ja siitä on ilmoitettava luottamusmiehelle.

SOVELTAMISOHJE

Työsuhde voidaan purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä mainituissa tapauk- sissa.

5 § Työnjohto ja valvonta ‌‌

Teatterilla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

Työehtosopimus

G § Muut työsuhdetta koskevat säännöt

Aikaisemmin voimassa olleet edut

Jos teatteri on antanut työntekijälle taikka teatteri ja työntekijä ovat sopi- neet paremmista eduista kuin tämä työehtosopimus edellyttää, ei näitä etuja tämän sopimuksen perusteella huononneta.

Teatterin ja työntekijän yleiset velvollisuudet

Teatterin tulee

· selvittää uudelle työntekijälle, mitä työehtosopimusta ja mitä luotta- musmies- ja neuvottelujärjestelmää hänen työsuhteeseensa sovelle- taan ja kuka toimii työntekijöiden luottamusmiehenä ja työsuojelu- valtuutettuna ja mistä heidät tavoittaa.

· suhtautua luottamuksella työntekijään, tiedottaa hänelle häntä kos- kevista päätöksistä;

· neuvotella luottamuksella työntekijän kanssa tämän tehtäviä koske- vissa teatterin asioissa; sekä

· selvittää työntekijälle tämän asema, tehtävät ja vastuut teatterin organisaatiossa ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä edistää muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla työntekijän pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat teatterin toimin- nan kehittämistä.

Työntekijän tulee

· suorittaa hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määrä- yksiä, mitä teatteri työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa; ja

· välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä olisi omiaan tuottamaan vahinkoa teatterille.

Työntekijän tehtäviin kuuluvat teatterin toimintaa palvelevat työsopi- muksen mukaiset tekniset ja esitystoimintaan liittyvät työt.

III TYÖAIKA ‌‌

Työehtosopimus

7 § Säännöllinen työaika

Työaikamuodot

Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa on tarkemmin määrätty.

Näytäntötyöntekijät

Näytäntötyöntekijöiden työaika järjestetään siten, että näytäntövuotena työtuntimäärä tasoittuu keskimäärin 38,25 tuntiin viikossa jäljempänä olevin edellytyksin. Työviikko alkaa maanantaina kello 8.00.

Työvuoron pituus on vähintään 4,5 tuntia ja enintään 13 tuntia. Enim- mäispituisia työvuoroja voidaan teettää teoskohtaisilla runkoryhmillä tilapäisesti uuden näytelmän harjoituspäivinä ja niitä voidaan teettää yhteensä näytäntövuoden aikana 32 samalla henkilöllä. Työviikon enim- mäispituus voi harjoitusviikkoina olla enintään G0 tuntia.

Jos lauantain tai sunnuntain työaika ylittää 8 tuntia, seuraavalla työvii- kolla työntekijälle taataan yksi enintään G,5 tunnin työpäivä.

SOVELTAMISOHJE

Tämä sääntö ei poista työntekijän oikeutta 25 §:n mukaiseen pitkän vuoron korvaukseen.

Vuosittainen työaika

Työntekijän vuosittaisten työpäivien ja -tuntien lukumäärä on vuosi- lomaoikeuden ollessa:

2 pv 21S työpäivää ja 1752 tuntia

2,5 pv 21G työpäivää ja 1728 tuntia

3 pv 210 työpäivää ja 1G80 tuntia.

HUOMAUTUS

Työehtosopimus

Työajan lyhennys on otettu huomioon työpäivien määrässä. Näytäntövuosi on aina 1.8. – seuraavan vuoden 31.7. välinen aika. Työnantaja laatii näytäntö- vuoden alussa alustavan suunnitelman näytäntövuoden työ- ja vapaapäivien sijoittumisesta.

Työajan tasoittumiseksi annetut vapaat katsotaan työpäiviksi. Edellä mainitussa suunnitelmassa näytäntövuoden ajalle sijoitetut vapaapäivät eivät ole työpäiviä.

Päivätyöntekijät

Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikos- sa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu siihen saakka, kun näyttelijöiden harjoitus- ja esitystoiminta alkaa, säännöllinen työaika on kuitenkin G,5 tuntia vuorokaudessa ja 32,5 tuntia viikossa. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.

Toimisto

Säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu siihen saakka, kun näyttelijöiden harjoitus- ja esitystoiminta alkaa, säännöllinen työaika on kuitenkin G tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.

Lipunmyyjät

flipunmyyjien säännöllinen päivittäinen työaika on enintään S tuntia. Yhdeksän tunnin enimmäispituisia työpäiviä voidaan teettää enintään 4 kahdessa viikossa. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 35 tuntia. Työajan tasoittumisjakso on näytäntövuosi. Viikoittainen työaika voidaan järjestää viisi- tai kuusipäiväiseksi. Kuusipäiväisillä viikoilla ja pitkillä työvuoroilla kerrytetään kesävapaata tasaisesti koko näytäntövuoden aikana. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.

Vuosittainen työaika on vuosilomaoikeuden ollessa: 2 pv 228 työpäivää ja 15SG tuntia;

2,5 pv 225 työpäivää ja 1575 tuntia; ja 3 pv 21S työpäivää ja 1533 tuntia.

Työnantaja laatii näytäntövuoden alussa alustavan suunnitelman näytäntövuoden työ- ja vapaapäivien sijoittamisesta.

Keittiötyö ‌

Työehtosopimus

Säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa. Säännöllinen viikoit- tainen työaika on keskimäärin 35 tuntia. Työajan tasoittumisjakso on näytäntövuosi. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.

Keittiöhenkilökunnan vuosittaisten työpäivien ja työtuntien lukumäärä on vuosilomaoikeuden ollessa:

2 pv 228 työpäivää ja 15SG tuntia; 2,5 pv 225 työpäivää ja 1575 tuntia; 3 pv 21S työpäivää ja 1533 tuntia.

Muut työntekijät

Muitten työntekijäin työaikajärjestelyssä noudatetaan teatterissa vallit- sevaa käytäntöä, ellei siitä erikseen toisin sovita.

Kaksiosaista työpäivää tekevälle kuiskaajalle ja järjestäjälle taataan ensi- illan jälkeen viisi seuraavaa aamupäivää vapaata.

8 § Työvuoroluettelo

a) Säännöllinen päivätyö

Päivätyöntekijöiden työaika sijoitetaan säännöllisesti toistuviksi vuo- roiksi.

b) Näytäntötyö

Näytäntöihin osallistuvia työntekijöitä varten on työnantajan laadittava työvuoroluettelo, jossa mainitaan milloin työntekijän säännöllinen työ- aika alkaa ja päättyy, sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittamisesta työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työvuoroluetteloon saa sisällyttää ainoastaan säännölliseen työaikaan kuuluvaa työaikaa.

Työvuoroluetteloa laadittaessa pyritään mahdollisimman suureen suunnitel- mallisuuteen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ ‌

Työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi voidaan työtä teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella.

Työehtosopimus

Työvuoroluettelo on laadittava kaksiviikkoiskausittain siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja yhdeltä viikolta alustavasti sekä vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti. Työ- vuoroluettelo on annettava työntekijälle viimeistään torstaina ennen asianomaisen kaksiviikkoisjakson alkua.

c) Lipunmyyjät

Työvuoroluettelo laaditaan kaksiviikkoiskausittain etukäteen.

d) Keittiötyö

Työvuorolista laaditaan kolmen viikon jaksoissa. Uusi lista annetaan tiedoksi viikkoa ennen edellisen listan päättymistä.

e) Muut työt

Työ tapahtuu tehtävä- ja aluekohtaisen tarpeen mukaisesti sovittuna aikana.

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kaksiviikkoiskausittain siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja muilta viikoilta alustavasti sekä vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti. Työvuoroluettelo on annettava työntekijälle viimeistään torstaina ennen asianomaisen kaksiviikkoisjakson alkua.

9 § Vuorokautiset lepoajat

Päivittäiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi sään- nöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia työntekijöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. flepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. Työntekijälle annetaan päivittäin

10 minuutin pituinen kahvitauko, joka järjestetään tarvittaessa vuorot- tain ja muutenkin siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä työn kululle.‌

Työehtosopimus

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa, tulee sisältyä vähintään yksi 15 minuutin pituinen virkis- tystauko.

SOVELTAMISOHJE

Jollei ruokailutaukoa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää edellä sää- detyn mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Alle 18-vuotiaiden työtekijöiden lepoaikojen suhteen noudatetaan lisäksi, mitä nuoria työntekijöitä koskevassa laissa (SS8/S3) on säädetty.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

10 § Viikoittaiset vapaapäivät

Viikkolepo

Viikon aikana annetaan työntekijälle vähintään 35 tuntia kestävä yhden- jaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan pääsääntöisesti samoina viikonpäivinä. Päivätyöntekijöillä lauantai on vapaapäivä.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. flepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.

Viikon toinen vapaapäivä

Työehtosopimus

Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, pyritään se mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työntekijän kanssa voidaan sopia viikon toisen vapaapäivän sijoittamisesta muuhunkin ajankohtaan, esim. vuosiloman yhteyteen tai talvivapaaksi sellai- seen ajankohtaan, joka muutoin ei olisi vapaa.

Edellä 7 §:n mukaisesti vahvistetun näytäntövuoden työpäivien ulko- puoliset päivät ovat työntekijän vapaapäiviä.

SOVELTAMISOHJE

Vapaapäivien laskeminen vuosityöaikaa noudattavilla työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden:

Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken näytäntövuoden tai kun työnteko keskeytyy sairausloman, äitiysvapaan tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken näytäntövuoden, lasketaan keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan sisältyvät työ- ja vapaapäivät uudelleen siten, että työaika tasaantuu kyseisen työaikamuodon viikoittaiseen työaikaan ja viisipäiväiseen työviikkoon.

Saamatta jääneet vapaapäivät tulee ensisijaisesti antaa vapaana. Mikäli se ei ole mahdollista, ne korvataan maksamalla jokaista saamatta jäänyttä vapaa- päivää kohden yksinkertaiseen tuntipalkkaan perustuva päiväpalkka. Näy- täntövuosittaista ylityötä ei muodostu, koska näytäntövuotisten työpäivien lukumäärä ei täyty.

On huomattava, että vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuosittain eli

1.4. – 31.3. Kun vapaapäivät määräytyvät näytäntövuosittain eli 1.8. – 31.7., tulee vuosiloma- ja vapaapäivät laskea erikseen.

IV PALKKAUS ‌‌‌

Työehtosopimus

11 § Peruspalkka

Työntekijälle maksetaan tämän sopimuksen liitteenä 1 olevasta palkka- ryhmittelystä ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen peruspalkka. Teatteri käyttää tehtäväkohtaise- na palkkana hyvän ja erittäin hyvän ammattitaidon perusteella sekä poikkeuksellisen hyvien työtulosten vuoksi kaikkia palkkaryhmittelyn nimikkeitten peruspalkkoja. Jos asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin työntekijälle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen peruspalkka.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Viimeksi mainitun työntekijän peruspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon hänen tehtäviensä ja koulutuksensa lisäksi hänen asemansa verrattuna palk- kahinnoittelussa mainittujen työntekijäin ja vastaavia tehtäviä suorittavien työntekijäin asemaan ja/tai peruspalkkaan sijoittamisperusteisiin. Mikäli työn- tekijä suorittaa useampia tehtäviä ja tämän vuoksi mikään hinnoittelussa mai- nittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään, peruspalkka määritellään eri tehtäviin käytettävien työaikojen perusteella tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen.

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta tai vähintään 10 % peruspalkasta, kun työn- tekijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa.

13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika ‌

Työehtosopimus

1. Oman tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan pal- velu, josta on olennaista hyötyä ko. tehtävässä.

SOVELTAMISOHJE

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva palvelussuhde, joten esim. pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinon- harjoittajana.

Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava olevan aina olennaista hyötyä. Muutoin olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että samankaltaisissa tapauksissa on pyrit- tävä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön

flisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestänyt palvelussuhde. flisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalenteripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 3G5.

Työntekijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan huomioon ainoastaan yksi palvelussuhde palvelusaikaa määrättäessä. Jos työntekijällä on samana ajankohtana ollut useita osa-aikaisia em. lisään sinänsä oikeuttavia palvelus- suhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti.

2. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa maksetaan palve- lusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotettava kir- jallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palvelusta esi- tetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

SOVELTAMISOHJE

Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa ei tarvitse hakea, mutta työntekijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnanta- xxx xxxxxxxxxxxxxxx, muusta alalla oloajasta tai koulutuksesta.

3. Osa-aikatyöstä luetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi sen suhteellinen osuus ko. tehtävän säännöllisestä työajasta.‌

Työehtosopimus

4. flisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

5. Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä vuosiloma-aika, vanhem- painvapaat, eikä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän työloma tai muu luvallinen poissaoloaika kalenterivuodessa.

14 § Muu henkilökohtainen lisä

Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromää- räistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on ensisijaisesti työnteki- jän henkilökohtainen osaaminen, henkilökohtaiset tulokset ja koulutus.

Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä makset- taessa on eri työntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Työntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

SOVELTAMISOHJE

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työ- tehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laa- jemmin hyväksi työyhteisössä, tai muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Em. tekijöitä voivat olla esim. yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Myös palvelusaikana hankittu koulutus, esim. suoritettu ammattitutkinto, johtaa muun henkilökohtaisen lisän uudelleen arvioimiseen.

Uusia työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on työntekijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheu- tuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.‌‌‌

Työehtosopimus

Paikallinen sopiminen

Henkilöiden arvioiminen ja muun henkilökohtaisen lisän maksamisen perus- teista neuvotellaan paikallisesti. Tavoitteena on, että muun henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja hen- kilöstön kesken.

14a § Operaattorilisä

Mikäli valaistus-, tehoste- tai näyttämömies suorittaa operaattoriteh- täviä, maksetaan hänelle siitä erillinen korvaus Kansallisteatterin käy- tännön mukaisesti. Operaattorilisä on suuruudeltaan 1.8.2020 alkaen 108,88 euroa / kuukausi, ja 1.5.2021 alkaen 111,15 euroa / kuukausi.

14b § Suunnittelulisä

Työnantajan määräyksestä oman työtehtävän ohessa suoritetusta taiteellisesta suunnittelutehtävästä maksetaan Kansallisteatterin käytännön mukainen suunnittelulisä, ja huomioidaan suunnitteluun tarvittava työaika. flisän maksamisen edellytyksenä on kirjallinen työsuunnitelma.

15 § Kannustinpalkkio

Työntekijälle voidaan maksaa erillistä kannustinpalkkiota, joka perus- tuu teatterin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen.

Kannustinpalkkiona voidaan maksaa työntekijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Kannustinpalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulos- yksikön vuotuisesta palkkasummasta.

Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle työntekijälle maksetaan jälki- käteen seurantajaksolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen kannustinpalkkio.‌‌

Työehtosopimus

Kannustinpalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytysaika vuosilomaa ja vuosivapaata lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa kannustinpalkkion määrää, jollei työn- antaja toisin päätä.

SOVELTAMISOHJE

Kannustinpalkkion käyttöönoton yhteydessä tehdään sitä koskeva paikallinen sopimus liitteen 5 mukaisesti.

Kannustinpalkkion perusteeksi valitaan yksikössä tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi valittujen tavoitteiden ylittämisestä riippuu kannustinpalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty.

1G § Palkan tarkistaminen

Työntekijälle maksettavaa palkkaa voidaan tarkistaa, mikäli työmäärä ja työaika vähentyvät oleellisesti. Työnantaja on tällöin velvollinen nou- dattamaan irtisanomisaikaa.

17 § Osakuukauden palkka

Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, käyte- tään jakajana lukua 21.

Työntekijälle kalenterikuukauden osalta työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan jakamalla hänen kuu- kausipalkkansa 1S §:ssä mainitulla asianomaisella jakajaluvulla, jos

1) työsuhde on kestänyt enintään 12 kalenteripäivää;

2) työsuhde on kestänyt yli 12 kalenteripäivää ja kuukausipalkka muuttuu työsuhteen kestäessä siten, että eri palkkausperusteen mukaan mää- räytyvät työsuhteen peräkkäiset osat ovat enintään 12 kalenteripäivän pituisia; tai

3) palkka on laskettava enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukau- den osalta palkanmaksun keskeytyessä työnsuorituksen työntekijästä riippumattoman estymisen vuoksi.‌‌‌

Työehtosopimus

Jos työpäivä työntekijän pyynnöstä tai muutoin työntekijästä johtuvasta syystä jää tilapäisesti vajaaksi vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.

18 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus

Näytäntötyöntekijälle, joka työtä suorittaessaan osallistuu näytelmän dramaturgiaan, suoritetaan ennen ensimmäistä valmistavaa harjoitusta tiedossa oleva erillinen korvaus Suomen Kansallisteatterin käytännön mukaisesti.

SOVELTAMISOHJE

Normaali tekninen vaihto ei oikeuta korvaukseen.

19 § Kuukausipalkan jakaja

Tuntipalkka saadaan jakamalla sopimuksen mukainen kuukausipalkka säännölliseen työhön käytetyllä tuntimäärällä kuitenkin siten, että täyttä työaikaa tekevien työntekijäin osalta käytetään jakajana lukua 1G3.

Täyttä työaikaa tekevien lipunmyyjien osalta, toimistotyössä, keittiössä ja keskusvahtimestareilla käytetään jakajana kuitenkin lukua 152.

20 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina kiinteinä pal- kanmaksupäivinä.

Palkan tulee olla työntekijän nostettavissa hänen määräämässään ra- halaitoksessa.

Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, palkan on oltava työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimei- senä tällaisena työ- tai aukiolopäivänä.

V ERILLISET KORVAUKSET ‌‌‌

Työehtosopimus

21 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

flisätyöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.

SOVELTAMISOHJE

flisätyön tekemisestä voidaan sopia työntekijän kanssa pysyväismääräyksellä toistaiseksi, esimerkiksi työsopimuksella.

flisätyö korvataan joko antamalla työntekijälle vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden tai raha- korvauksena maksamalla yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyö- tunnilta.

22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen

Ylityöllä tarkoitetaan esimiehen määräyksestä tehtyä työtä, johon käy- tetty aika on luotettavasti selvitetty.

SOVELTAMISOHJE

Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työaikalain (872/201S) mu- kaisen säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärän lisäksi.

Näytäntötyöntekijöiden säännöllinen työaika on työvuoroluetteloon merkitty työvuoro.

Vuorokautisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittainen ylityö ‌

Työehtosopimus

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään 7 §:ssä mainittujen säännöllisten viikoittaisten työaikojen lisäksi.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta ylityörajoja.

Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Näytäntövuosittainen ylityö

Vuosittaista ylityötä on työ, jota tehdään 7 §:ssä mainittujen vuosittaisten työpäivien ja vuosittaisten työtuntien lisäksi.

Vuosiylityöstä maksetaan työpäivän viideltä ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Ylityön korvaaminen vapaana

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityöstä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen tämän pykälän säännöksiä ylityöstä mak- settavasta korvauksesta.

Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika työaikalain (872/201S) ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa näytäntövuoden aikana.

23 § Iltatyö ja -korvaus

Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana. Iltatyöstä maksetaan 15 %:n erillinen lisä perustuntipalkkaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen.

24 § Yötyö ja -korvaus ‌‌

Työehtosopimus

Yötyötä on työ, jota tehdään kello 22.00 – 07.00 välisenä aikana. Yötyöstä maksetaan 30 %:n erillinen lisä perustuntipalkkaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työntekijöillä voidaan teettää yötyötä klo 23.00–0G.00 välisenä aikana. Yötyön teettämisen perusteena voi olla lavastuksen purkaminen, vierailu- ja kiertue- toiminta sekä muu, teatterin toiminnan kannalta pienehkö työ. Poikkeuksista voidaan sopia paikallisesti.

25 § Pitkän vuoron korvaus

Näytäntötyöntekijöiden työvuorolistan mukaisilta 8–13 -tuntisilta päi- viltä maksetaan kahdeksan tunnin ylittäviltä tunneilta pitkän vuoron korvausta kuten vuorokautisesta ylityöstä.

2G § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ

Sunnuntaina tai muuna kirkollisen juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkan lisäksi yk- sinkertainen tuntipalkka jokaiselta tunnilta. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korotta- mattomasta palkasta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Kansallisteatterissa voidaan työn luonteesta johtuen teettää näytäntötyötä tai siihen liittyvää työtä viikon kaikkina päivinä.

Näytäntötyöntekijän vahvistetussa työvuoroluettelossa vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö.

Sunnuntaita ja edellisessä kappaleessa tarkoitettuja juhlapäiviä edeltä- vinä päivinä kello 18.00–24.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 %:n suuruinen erillinen rahakorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinkertai- sesta perustuntipalkasta.

Aattokorvaus ‌

Työehtosopimus

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnun- taiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton perustuntipalkka.

Lepoaikaa lyhentävä työ

Viikoittaisena vapaapäivänä (10 §) tehdystä ja vuorokausilepoa (S §) lyhentävästä työstä suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka perus- kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Vuorokausilepoa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää S §:ssä tarkoitettua lepoaikaa.

Tässä pykälässä tarkoitetusta työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vas- taavan vapaa-ajan laskennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/201S) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.) Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

27 § Ylimääräiset vapaapäivät

Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto, loppiainen, hela- torstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäi- vä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon, työjakson tai tasoituskauden aikana.

Siitä riippumatta, onko edellä tarkoitettu ylimääräinen vapaapäivä voitu antaa vai ei, maksetaan ko. viikolla tai työjaksolla erillisenä lisä-

työkorvauksena korottamaton tuntipalkka sen työajan ylittävältä ajalta, mikä saadaan, kun työajasta vähennetään kutakin mainittua ylimääräis- tä vapaapäivää kohden viidesosa säännöllisestä viikkotyöajasta.‌‌‌

Työehtosopimus

28 § Hälytysraha

Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 10 euron hälytysraha, mikäli työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toi- mesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää enintään 5 tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.

29 § Hätätyö

Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä, jonka on aiheuttanut luonnon- tapahtuma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ennakolta ole voitu tietää, ja tämä on saanut aikaan keskeytyksen teatterin säännöllisessä toimin- nassa, tai vakavasti uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi, pidetään työtä hätätyönä. Tällaisen työn tekemisestä ei ole oikeutta kieltäytyä.

30 § Matkustaminen, kiertue- ja ulkomailla tapahtuva työ

Kiertuetyö ja matka-aika

Kiertuetyötä on kiertueen aikana tehtävä konkreettinen työ, kuten esityksen rakentaminen, harjoitteleminen, esittäminen tai purkami- nen. Myös matkustamisen yhteydessä henkilöiden kuljettaminen työn suorituspaikkaan tai sieltä takaisin voi olla kiertuetyötä. Kiertuetyöstä maksetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.

Matka-aikaa on aika, jonka aikana matkustetaan. Matka-aika merkitään työvuoroluetteloon, mutta ei ole konkreettista työaikaa, ellei matka-ajalle ole määrätty työtehtäviä.

Työehtosopimus

Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii. Matka pyritään järjestämään niin, että kiertuetyö alkaa vasta matkaa seuraavana päivänä, eikä sunnuntai olisi matkustuspäivä. Matkasuunnitelmasta käydään keskustelu niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Erityisesti pitkäkestoisen matkan suunnittelussa on huomioitava riittävä palautumisaika.

Muuta kuin edellä tarkoitettua matkustamista ei lueta työaikaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työvuoroluetteloon tulee merkitä matkustusvuorokaudelle matkatyövuoro, mikäli matka on työvuoroluetteloa laadittaessa tiedossa. Matka-ajaksi työvuo- rolistaan merkitty työvuoro ei kerrytä lisiä silloin, kun kyse ei ole konkreettisesta työn tekemisestä.

Kiertuetyö ja siitä maksettavat korvaukset

Kiertuetyötä on muualla kuin teatterin vakinaisissa tiloissa tapahtuva työ.

1. Kotimaankiertuetyötä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella suoritettava työ, josta maksetaan 15 %:n suuruinen erillinen lisä perustuntipalkkaan.

2. Ulkomaankiertuetyötä on ulkomailla tapahtuva työ, josta maksetaan 25 %:n suuruinen erillinen lisä perustuntipalkkaan.

Asuminen

Teatteri on velvollinen järjestämään työntekijälle hotelli- tai muun asi- allisen majoituksen olosuhteet huomioon ottaen kiertue- ja matkatyön ajaksi. Majoituspaikan tulee sijaita kohtuullisen lähellä työn suoritta- mispaikkaa.

Matka- ja majoituskustannusten korvaukset ‌

Työehtosopimus

Tässä sopimuksessa mainitun lisäksi matka- ja majoituskustannusten korvaukset määräytyvät verohallinnon vuosittain vahvistamien tariffien mukaisesti.

Päiväraha

Päiväraha suoritetaan osa- ja kokopäivärahana, verohallinnon vuosittain vahvistamien tariffien mukaisesti.

Matkalasku

Matkalasku on laadittava teatterin hyväksymälle matkalaskulomakkeel- le. flaskun tulee sisältää selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavas- ta, matkareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämääristä kellonaikoi- neen kunkin paikkakunnan osalta. flaskussa on lisäksi mainittava, kenen määräyksestä matka on tehty. Matkalaskuun on liitettävä tarvittavat tositteet. Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on niistä ollut saatavilla.

Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen

Matkalasku on esitettävä viivytyksettä matkan päätyttyä. Kun matkasta on saatu selvitys, korvaus pyritään maksamaan seuraavan mahdollisen tilityksen yhteydessä.

31 § Työntekijän siirto muuhun työhön

Mikäli työntekijä siirretään hoitamaan tilapäisesti, enintään kahdeksan viikon ajaksi omaa tehtävätasoaan alemmin palkattua tehtävää, makse- taan hänelle tältä ajalta hänen oman tehtävätasonsa mukainen palkka.

Mikäli työntekijä siirretään tilapäisesti hoitamaan, vähintään kuuden työpäivän ja enintään kahdeksan viikon ajaksi kerrallaan omaa tehtä- vätasoaan korkeammin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta tämän tehtävätason mukainen palkka.

VI VUOSILOMA ‌‌‌

Työehtosopimus

32 § Vuosiloma

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (1G2/2005) ja tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

33 § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden

1) kolme arkipäivää,

jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi loman- määräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kokemusli- sään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta,

2) 2,5 arkipäivää,

a) jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjak- soisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä koke- muslisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisi vuotta,

b) jos hänen palvelussuhteensa, asevelvollisuus- tai siviilipalvelusai- kaa lukuun ottamatta, on omassa teatterissa lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatku- nut yhden vuoden,

3) kaksi arkipäivää muissa tapauksissa.

SOVELTAMISOHJE

Yhtäjaksoisesti jatkuneelta palvelussuhteelta ei edellytetä, että työntekijä on ollut koko ajan työssä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ ‌‌

Työehtosopimus

Teatterin palvelukseen verrattavaksi ajaksi lasketaan palvelu teatterissa, palvelu vastaavissa tehtävissä, radio-, TV- ja elokuvatuotannossa tai muussa tehtäväku- vaa vastaavassa työssä sekä asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaika.

34 § Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukau- sina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukau- delta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus määräytyy jäljempänä 40 §:n mukaisesti.

35 § Työssäolopäivien ja -tuntien veroiset päivät ja tunnit

Työntekijät, joita koskee 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntö

Työssäolopäivien veroisina päivinä 14 työpäivän tai 35 tunnin ansainta- sääntöä sovellettaessa pidetään

1) työntekijän vuosilomapäiviä ja vuosilomalain 8 §:n mukaista vapaata;

2) päiviä, joina työntekijä on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaamiseksi laissa säädetyn enimmäismäärän. Ellei tässä tarkoitetussa tapauksessa ole annettu yli kuuden arkipäivän pituista yhtenäistä vapaa-aikaa, luetaan vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden määrä saman kuukauden aikana ylittää neljä päivää.

SOVELTAMISOHJE

Kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät ovat työssä- olopäivien veroisia päiviä.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on palvelussuhteen kestäessä estynyt työtä suorittamasta.

3) sairauden tai tapaturman vuoksi enintään 75 päivältä ja lisäksi tämän ylittävältä ajalta, mikäli työntekijälle on suoritettu tältä ajalta palkkaetuja;

Työehtosopimus

4) sairauden tai tapaturman vuoksi, mikäli työntekijä on saanut palkan sijasta 43 § – 45 §:ssä tarkoitetun tapaturma- tai muun korvauksen siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan;

5) erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan sekä tilapäisen hoitovapaan, osittaisen hoitovapaan ja pakottavan perhesyyn vuoksi.

SOVELTAMISOHJE

Vanhempainvapaan aikana vuosiloma karttuu vain sille vanhemmalle, joka saa vanhempainrahaa. Työntekijän on selvitettävä työnantajalle kummalle vanhemmista ja miltä ajalta vanhempainrahaa maksetaan.

G) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymis- vuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajasta työssäolo- päivien veroisena yhteensä enintään 75 työpäivää;

7) työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 luvussa tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintar- kastuksen vuoksi;

8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi;

S) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi, kuitenkin edellyttäen, että työntekijä on palannut työhön välittömästi esteen lakattua;

10) sellaisen kunnallisen tai muun luottamustehtävän hoitamisen taikka todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäy- tyä tai josta kieltäytyminen on sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

SOVELTAMISOHJE

Kunnallisista luottamustehtävistä kieltäytymisen perusteista on säädetty kun- talain (3G5/S5) 38 §:ssä.

Työehtosopimus

Kansanedustajan toimi ei ole puheena olevassa kohdassa tarkoitettu luotta- mustehtävä.

11) työn edellyttämään koulutukseen osallistumiseksi myönnetyn työ- loman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin 30 työpäivää kerrallaan;

SOVELTAMISOHJE

Työnantajan pitää ennen koulutukseen osallistumista työlomaa myöntäessään määritellä, onko kysymyksessä sellainen työn edellyttämä koulutus, jota puhee- na olevassa määräyksessä tarkoitetaan. flomanmääräytymisvuoteen saattaa sisältyä useampiakin tässä tarkoitettuja enintään 30 kalenteripäivän pituisia työssäolopäivien veroisiksi luettavia työloma-aikoja.

12) opintovapaalaissa (273/7S) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kui- tenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan tai sitä välittömästi seuranneen vuosiloman jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön;

13) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulu- tukseen osallistumisen vuoksi;

14) muun työloman tai edellä 3) – G) ja 11) – 13) kohdissa mainitut ajat ylittävien poissaoloaikojen vuoksi siltä osin, kuin ne eivät saman loman- määräytymisvuoden aikana ylitä 30 kalenteripäivää edellyttäen, että työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut omassa teatterissa työssä vähintään 30 kalenteripäivää;

SOVELTAMISOHJE

Muu työloma ei ole 30 kalenteripäivää ylittävältä osalta työssäolopäivien veroista aikaa, vaikka se olisi palkallista. Määräys ei koske perhevapaita.

15) muiden työntekijöiden vuosilomien vuoksi;

1G) lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan;

SOVELTAMISOHJE

Työehtosopimus

Mikäli työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana useammin lomautet- tuna, esimerkiksi 1.7. – 14.8. ja 20. – 24.2., työssäolopäivien veroisia päiviä ovat ajanjaksolta 1.7. – 14.8. ne 30 päivää, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työn- tekijän työpäiviä. floput tämän lomautusjakson päivistä eivät ole työssäolon veroisia päiviä. Toisesta lomautusjaksosta 20. – 24.2. ovat työssäolon veroisia kaikki ne päivät, jotka muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä, sillä lomau- tuskertakohtaisten 30 päivän laskenta aloitetaan jälleen alusta.

17) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kuitenkin enintään kuusi kuu- kautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uusi kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumi- sesta;

18) työnsä edellyttämän matkustamisen vuoksi, mikäli tällaisia matkus- tuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen sekä

1S) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan.

SOVELTAMISOHJE

Edellä olevat luettelot työssäolopäivien ja työssäolotuntien veroisista ajoista ovat tyhjentäviä.

3G § Vuosiloman antaminen ‌

Työehtosopimus

Työntekijän vuosiloman alkamispäiväksi ei saa määrätä päivää, jona henkilö muutoin olisi työstä vapaa. Työntekijälle on hänen lähtiessään lomalle ilmoitettava työvuoroluettelon mukainen ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.

Näytäntötyöntekijät

Vuosiloma pyritään antamaan siten, että vuosiloma ja sen yhteyteen sijoitetut vapaapäivät muodostavat yhteensä vähintään 2,5 kuukauden yhtäjaksoisen vapaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

flomalistaan merkitään, mikä osa vapaasta on varsinaista vuosilomaa ja mille osalle kesävapaata sijoitetaan kertyneitä vapaapäiviä.

Vuosiloman pidennys

Silloin kun ns. päivätyössä työskentelevän työntekijän vuosiloma tai sen osa järjestetään pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena, annetaan loma tältä osin pidennettynä puolella. Pidennys myönnetään kuitenkin enintään työntekijän koko loman puolesta mää- rästä niin, että suurin mahdollinen pidennys voi olla ¼ koko lomasta. Puolia päiviä ei oteta huomioon.

Mikäli tämän sopimuksen 33 § 1 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilo- masta pidetään enintään 30 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähintään S arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.

Mikäli tämän sopimuksen 33 § 2 a) kohdan mukaan määräytyvästä vuo- silomasta pidetään enintään 24 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähintään G arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kokemuslisään oikeut- tavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.

Mikäli työntekijällä, jonka työsuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, on oikeus saada loman pidennystä, on ennen xxxxxxxxxx pidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes pidennys- päiviä lomakorvausta laskettaessa.

xxxxxx pidennystä ei kuitenkaan myönnetä ‌

Työehtosopimus

a) työn kausiluontoisuuden vuoksi muuna kuin lomakautena pidettä- vään lomaan,

b) lomaan tai sen osaan joka lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen on työntekijän pyynnöstä siirretty pidettäväksi muuna kuin vuosi- lomalaissa määrättynä lomakautena; tai

c) jos työntekijä ei ole ollut työssä ko. lomavuoden lomakautena. Mi- käli työntekijä on ollut vain osan lomakautta työssä, annetaan lomaan pidennys sikäli kuin vuosiloma olisi voitu sijoittaa lomakauteen kes- keytyksen ulkopuoliseksi ajaksi.

37 § Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synny- tyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyyn- nöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

SOVELTAMISOHJE

Työkyvyttömyys ei oikeuta lomakorvauksen maksamiseen, vaan ainoas- taan vuosiloman siirtämiseen. Jollei loman siirtoa pyydetä asianmukai- sella tavalla, toteutuu vuosiloma lomajärjestyksen mukaisesti. Palkalliset sairauspäivät eivät tällöin kulu eikä työnantajalla ole oikeutta työntekijän sairausvakuutuspäivärahaan.

Vuosiloman siirtämistä koskevia määräyksiä noudatetaan myös siirrettyyn lomaan uuden työkyvyttömyyden sattuessa. Mikäli työntekijä sairastuu ensimmäisenä vuosilomapäivänään, hänen katsotaan sairastuneen vuosi- lomansa aikana (työneuvoston lausunto n:o 7SG/GG).

38 § Vuosilomapalkka ‌‌

Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yötyöstä ja sunnuntai-työstä maksettavat lisäkorvaukset.

Työehtosopimus

Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomaa vastaava osuus peruskuu- kausipalkasta korotettuna em. lisäkorvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräytymisvuoden peruskuukausipalkasta laskettuna.

ESIMERKKI

Jos vuosilomakauden (1.4. – 31.3.) palkka on 24 000 euroa ja lisäkorvaukset 4000 euroa, niin vuosilomalisäprosentti on 1G,G7 % (4000/24000).

Tällöin kk-palkka 2000 fl : 25 = 80 fl x vuosilomapäivät, esim. 3G = 2880 fl x vuosilomalisäprosentti 1G,G7 % = 480,10 fl vuosilomalisä.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet loman- määräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan. Mikäli työntekijän lomakertymä on kolme päivää vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan käyttäen 13,5 %:n kerrointa.

39 § Lomaraha

Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx kultakin lomanmääräytymis- vuonna ansaitulta lomapäivältä 50 prosenttia työntekijän lomanmää- räytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai, jos työntekijälle ei ole heinäkuun ajalta maksettu palkkaa, siitä kuukausipalkasta, jonka hän olisi heinäkuussa työssä ollessaan ansainnut.

ESIMERKKI

Heinäkuun palkka jaetaan luvulla 25, ja tulos jaetaan luvulla 2 ja kerrotaan ansaituilla vuosilomapäivillä. Jos palkka on 2.000 fl, ja lomapäiviä 3G, silloin 2000 fl: 25 = 80 fl : 2 = 40 fl x 3G vuosilomapäivää = lomaraha on 1.440 fl.

Työehtosopimus

Mikäli työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha lasketaan työsuhteen päättymistä edeltävän kalenterikuu- kauden varsinaisesta kuukausipalkasta tai, jos työntekijälle ei ole tältä kuukaudelta maksettu varsinaista palkkaa, siitä varsinaisesta kuukausi- palkasta, jonka hän olisi mainitun kuukauden työssä ollessaan ansainnut.‌

flomarahaa ei makseta ns. talviloman pidennyksen johdosta tai muulla perusteella annetun lomanpidennyksen osalta.

flomaraha suoritetaan 1. kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti ansaituilta lomapäiviltä maksettaviin lomakorvauksiin ja täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta maksettavaan lomakorvaukseen.

flomaraha suoritetaan yhdellä kertaa elokuun ensimmäisellä viikolla, jollei paikallisesti toisin sovita. flomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

flomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittö- mästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. flomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jät- tää sovitun irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai jonka työsopimuksen työnantaja on purkanut.

40 § Lomakorvaus 34 §:n mukaisen vapaan perusteella

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena S prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmää- räytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

41 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä ‌

Työehtosopimus

1. Palvelussuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 35 §:n ja tä- män pykälän 2. kohdan mukaisilta täysiltä lomanmääräytymiskuu- kausilta 3. ja 4. kohdissa mainituin tavoin laskettu vuosilomapalk- kaa vastaava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

2. Mikäli työntekijä on ollut niinä kalenterikuukausina, joina palve- lussuhde alkoi ja päättyi, työssä yhteensä vähintään 14 päivänä tai vähintään 35 tuntia, eikä hän tämän palvelussuhteen ajalta ole

saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lomakorvausta laskettaessa.

3. flomakorvauksen päiväpalkkaa laskettaessa käytetään perusteena palvelussuhteen päättymiskuukauden varsinaista kuukausipalkkaa ja jakajana lukua 25.

4. flomakorvauksen päiväpalkkaa korotetaan edellä 38 §:ssä tarkoite- tulla lisäyksellä käyttäen laskelmissa sen lomanmääräytymisvuo- den aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jonka aikana palvelussuhde päättyy.

5. flomakorvausta ei makseta saamatta jääneestä loman pidennyksestä.

G. Vuosiloman pidennykseen oikeutetulle työntekijälle, jonka palve- lussuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, suoritetaan lomakorvaus siten, että ennen lomakautta pidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes luetaan pidennyspäiviksi.

SOVELTAMISOHJE

Jos palvelussuhde päättyy jo ennen lomavuoden lomakautta, kaikki tätä ennen pidetyt vuosilomapäivät ovat varsinaisia lomapäiviä.

7. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt niin lyhyen ajan, että siihen ei ole sisältynyt 14 työssäolopäivää tai 35 työssäolotuntia, maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena S prosenttia hänelle työsuhteen aikana työssäolon ajalta maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksetta- vaa korotusta.

VII TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT ‌‌‌

Työehtosopimus

42 § Oikeus sairaslomaan

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairau- desta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä tavalla, esimer- kiksi esimiehen hyväksymällä suullisella selvityksellä tai työntekijän itse tai ulkopuolisen henkilön laatimalla selvityksellä enintään kolme päivää tai teatterin päätöksen perusteella pidemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei työnantaja perustellusta syystä vaadi terveydenhuollon ammattilaisen, ensisijaisesti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, laatiman todistuksen esittämistä.

SOVELTAMISOHJE

Mikäli käy ilmi, ettei työntekijä todistuksesta huolimatta ole ollut työkyvy- tön, esim. työntekijä on ollut samankaltaisessa työssä ko. aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Mikäli todistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työn- tekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

43 § Sairausloma-ajan palkka

1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada saira- usloman ajalta

1) varsinainen palkkansa G0 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

Työehtosopimus

2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeyty- mättä vähintään G0 kalenteripäivää.

SOVELTAMISOHJE

Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse.

3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteri- päivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta.

SOVELTAMISOHJE

Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jo alkanut, ts. että työntekijä on aloittanut työnteon.

Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. koh- dan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan.

1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiai- kojen ja maksuaikojen osalta erikseen.

4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairaus- lomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole kes- keyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.

SOVELTAMISOHJE

Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esim. vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssäolo.

5. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai- työtä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa korottamalla sitä pro- senttiluvulla, jossa otetaan huomioon sunnuntaityön osuus.

SOVELTAMISOHJE

Työehtosopimus

Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. ”sunnuntaityölisää” ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.

G. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

7. Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korva- usta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, sii- hen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mai- nittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työnteki- jän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

SOVELTAMISOHJE

Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahin- gonkorvauslain (412/1S74) mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheutta- neelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.

8. Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/201G) G luvun perus- teella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma- ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmaisella,

joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoi- dosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 48 §:n määräyksiä.

44 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko ‌‌

Työehtosopimus

Sairausajan palkka voidaan maksaa 43 §:n 7. kohdan estämättä täysi- määräisenä, jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henki- lövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (S35/1S73, myöhempine muutoksineen) nojalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimenpidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei työntekijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mu- kaista korvausta.

SOVELTAMISOHJE

Työntekijällä on oikeus saada rikoksen johdosta aiheutuneesta työkyvyttö- myydestä sairausvakuuslain mukaista päivärahaa ja rikosvahinkolain mukaista korvausta. Tämän vuoksi työnantajan tulee hakea korvauksia sekä kansan- eläkelaitokselta että valtiokonttorilta (molemmat hakemukset voidaan jättää KEflA:lle).

45 § Työtapaturma ja ammattitauti

Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuu- tuslainsäädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väki- vallasta, työntekijällä on oikeus saada

1) varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.

Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 43 §:n

5. ja 7. kohdan määräyksiä.

Teatteri voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoi- maisella päätöksellä ratkaistu.

Työehtosopimus

Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutus- lainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, oikeus sairausajan palkkaan määräytyy 43 §:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakko- na maksettu palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittaus.

Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä oikeutta 43 §:ssä mainittujen etujen saamiseen.

SOVELTAMISOHJE

Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erik- seen. Kalenterivuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä pykälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.

Työntekijään ei sovelleta G0 päivän karenssia, mikäli työkyvyttömyys on aiheu- tunut työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.

4G § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus ‌

Työehtosopimus

Työntekijälle, jolle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, ei myönnetä sai- rauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen sairausloman ajalta on päättynyt. Ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalen- teripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan.

Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myön- netty työntekijälle siten, että se alkaa ennen kuin työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on 1 kohdan mukaan päättynyt, työn- tekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy 1. kohdasta poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

SOVELTAMISOHJE

Määräaikainen kuntoutustuki

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan työntekijä on palkattomalla työ- vapaalla eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu. Määräaikaista kuntoutustukea ei siis katsota sairausloma-ajaksi sovellettaessa 43 §:n 4. koh- dan määräystä enintään 12 kuukauden jatkuvasta palkallisesta sairauslomasta. Kuntoutustukiaika otetaan huomioon palvelussuhteen kestoaikana lasketta- essa 43 §:n 2. kohdassa mainittua karenssiaikaa. Kyseinen aika luetaan myös henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi siltä osin kuin palkaton virka-/työvapaa yleensäkin.

Jos määräaikaiselta kuntoutustuelta palannut sairastuu uudelleen muuhun kuin kuntoutustuen maksamiseen johtaneeseen sairauteen, sairausajan palk- ka maksetaan 43 §:n mukaisesti. Jos kysymyksessä on sama sairaus, joka on aikaisemmin johtanut määräaikaisen kuntoutustuen maksamiseen, sovelletaan 4G §:n määräyksiä, ellei ole kulunut vähintään vuosi virantoimituksen/työnteon alkamisesta määräaikaisen kuntoutustuen päättymisen jälkeen. Tällöin työ- kyvyttömyyden katsotaan aiheutuvan eri sairaudesta.

Työehtosopimus

Mikäli eläkepäätös tai kuntoutustukipäätös viipyy ja hakemuksen pe- rusteena olevan sairauden takia on jo myönnetty 180 kalenteripäivältä palkallista sairauslomaa, palkallista sairauslomaa voidaan myöntää harkinnan mukaan enintään 185 kalenteripäivän ajalta saman kalente- rivuoden kuluessa, jolloin palkka on enintään kaksi kolmasosaa varsi- naisesta palkasta.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta 45 §:ssä tarkoitetun sairaus- loman palkkaan.

SOVELTAMISOHJE

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osa- työkyvyttömyyseläkkeelle jäävään henkilöön.

Tässä soveltamisohjeessa eläkkeellä tarkoitetaan myös määräaikaista kuntou- tustukea.

Määräyksiä sovelletaan kun työntekijälle on annettu ns. B-todistus eläkkeen hakemista varten tai kun eläkehakemus on pantu vireille. Työntekijä on velvol- linen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle eläkehakemuksen vireillepanos- ta. Sen jälkeen, kun eläke on lainvoimaisella päätöksellä myönnetty, palkkaus on viimeistään korjattava tämän pykälän määräysten mukaiseksi ja mahdolli- sesti liikaa maksettu palkka perittävä takaisin.

Mikäli eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä, sairausloma-ajan palkka maksetaan 43 §:n määräysten mukaisesti. Jos palkkaa on maksettu 4G §:n mukaan, maksetaan jälkikäteen 43 § ja 4G §:n mukaisten palkkojen vä- linen erotus.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja päätöksestä valitetaan, maksetaan palkkaus edelleen 4G §:n määräysten mukaisesti. Sen jälkeen, kun valitus on lainvoimai- sella päätöksellä ratkaistu, sairausajan palkkaus korjataan tarvittaessa päätöksen lopputuloksen edellyttämällä tavalla.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja työntekijä panee välittömästi uudelleen vireille eläkehakemuksen, palkka maksetaan edelleenkin 4G §:n määräysten mukaan. Mikäli tämäkin eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä eikä uutta eläkehakemusta enää tehdä, palkka korjataan 43 §:n mukaiseksi koko sairausloma-ajalta eli maksetaan 43 § ja 4G §:n mukaisten palkkojen erotus jälkikäteen. Mikäli taas eläke myönnetään, palkka maksetaan 4G §:n mukaan eläketapahtumaan johtaneen sairauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairaustapauksissa tarkistetaan lääkärin- todistukset yleensä ainakin kulumassa olevalta ja sitä edeltävältä vuodelta sen seikan selvittämiseksi, onko kysymyksessä sama sairaus vai ei. Jos kuitenkin esi- merkiksi jo marraskuussa 2007 alkanut sairausloma on jatkunut keskeytymättä vuoteen 200S saakka, lääkärintodistukset tarkistetaan myös vuoden 2007 osalta.

47 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Työehtosopimus

Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ja isyysvapaan 12 ensim- mäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja kes- keytymättä ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2) äitiys- tai isyysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista;

3) työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä.

SOVELTAMISOHJE

Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

Äitiysvapaan osalta työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen anta- ma sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. Isyysvapaan osalta työnantajalle toimitetaan esitäytettynä Kelalle toimitettava isän vanhempainetuushakemus (Kelan lomake SV 2S).

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiys- tai isyysvapaan palkkaetuihin.

Äitiys- ja isyysvapaan palkkaan sovelletaan 43 §:n 5 momentin määrä- yksiä.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös adoptio- ja ottolapsen vanhempiin.

SOVELTAMISOHJE

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 48 §:ssä.

Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 12 pv ylittävältä osalta.

Kokonaissuunnitelman tekeminen ‌

Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

SOVELTAMISOHJE

Työehtosopimus

Työntekijän hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on säädetty työsopi- muslain 4 luvussa.

48 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin

Teatterilla on oikeus saada sairaus- ja äitiysvapaan ajalta maksettua palk- kaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.

SOVELTAMISOHJE

Jos päivä- tai äitiysrahaa on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta sairaus- tai äitiysrahan määrällä.

Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja työnte- kijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, vähennetään tämän työehtosopimuksen mukaisia palkkaetuja menetystä vastaavalla määrällä.

SOVELTAMISOHJE

Jos vuosiloma on vahvistettu sairausloman ajalle, työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha sekä vuosiloma-ajan palkka.

49 § Tilapäinen hoitovapaa ‌

Työehtosopimus

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 12 vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan pysyvästi asu- van alle 12 vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työlomaa on oikeus saada saman sairauden pe- rusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Sama oikeus on myös sijaisvanhemmalla sekä sillä lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. xxxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

SOVELTAMISOHJE

On pyrittävä siihen, että pääharjoitus ja esitykset eivät vaarannu eivätkä poissaolot lisää harjoituskertoja.

Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidon- tarve on verrattavissa alle 12-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkil- lisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat ennen kaikkea kehitysvammaiset lapset, mutta myös vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovam- maiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydän- sairaus tai sokeritauti. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuk- sella osoittamaan, onko hänen yli 12 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.

Työloman enimmäismäärä on neljä työpäivää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, hakemuksesta voidaan myöntää harkinnanvaraista (palkatonta) työlomaa.

Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksin- huoltaja. Tosiasiallinen este on muun muassa oma sairaus, sairaalahoito, nostamisrajoitus, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin kertaushar- joituksiin osallistuminen, aktiivimallin mukainen työ, yritystoiminta tai työllistämispalvelu, matkalla olosta tai opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.

SOVELTAMISOHJE

Työehtosopimus

flapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut vapaapäivänä tai kesken työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen työlomapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalente- ripäivää siitä riippumatta, ovatko nämä työpäiviä vai eivät.

Jos työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä, joka olisi työpäivä, saavu lainkaan työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen työlomapäivä.

Vanhemmalla tarkoitetaan aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia.

Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan kodin ulkopuolella suoritettavaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esim. yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista työlomaa, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona, esim. viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen työlomaan. Sama koskee asevelvollista tms.

Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esim. puolisoiden työvuorot mahdollisine matka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, kysymyksessä on tässä tarkoitettu palkallinen työloma. Samoin menetellään, jos esim. puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo estää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta.

Teatterille on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista tilapäisen hoito- vapaan käyttämisestä ja sen syystä sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikai- sesti.

SOVELTAMISOHJE

fluotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esim. terveyden- hoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Työntekijän oikeus poissaoloon pakottavista perhesyistä määräytyy työsopi- muslain 4 luvun 7 §:n mukaan. Poissaolo on palkatonta.

50 § Opintovapaa ‌‌

Opintovapaalakia sovellettaessa

Työehtosopimus

1) palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 1S tuntia viikossa.

2) synnytyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta tapahtuneen opintovapaan keskeytyksen katsotaan päättyvän kuuden viikon kulut- tua synnytyksestä, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

SOVELTAMISOHJE

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1S7S) ja opintovapaa- asetuksessa (8G4/1S7S).

Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

51 § Eräät työlomat

Reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitettuihin täydennyspäiviin tai pelastustoimilain (5G1/1SSS) 53 §:n 1 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertaus- harjoitusten, täydennyspäivien tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan kor- vauksen määrällä.

Työpäiväksi sattuvat 50- ja G0-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, aviopuo- lison, vanhemman, aviopuolison vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

SOVELTAMISOHJE

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työehtosopimus

Mitä tässä pykälässä säädetään aviopuolisosta, sovelletaan myös rekisteröi- dyssä parisuhteessa ja avopuolisoon.

Teatteri harkitsee, maksetaanko muun kuin edellä tässä luvussa sano- tun syyn vuoksi myönnetyn työloman ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka työlomaa ei ole myönnetty.

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on haettava lykkäystä reservin kertausharjoituksista ja siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetuilta täyden- nyspäiviltä, jos kertausharjoituksiin osallistuminen aiheuttaisi teatterin toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.

Tutkimukset ja tarkastukset

Kun työntekijä osallistuu työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin tai tarkastuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä ja niihin kulunut aika lasketaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu työntekijän vapaa-aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennal- taehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 133S/200G, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa työaikana, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esi- tyksiä eikä lisätä harjoituskertoja.

SOVELTAMISOHJE

Harkinnanvaraisella työlomalla tarkoitetaan muita sellaisia työlomia, joita työn- antaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään esim. sairauden, tapaturman, raskauden tai synnytyksen vuoksi.

VIII ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ‌‌‌‌

Työehtosopimus

52 § Työpuku ja suojavaatetus

Teatteri hankkii työssä tarvittavien varusteiden ja suojavaatetuksen lisäksi työntekijälle henkilökohtaisen, tehtävien kannalta tarkoituksen- mukaisen työpuvun. Työpuvut uusitaan tarpeen mukaan.

53 § Koulutustilaisuudet

Ammatillinen koulutus

Milloin työntekijä teatterin lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistä- mistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, teatteri maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauksen kurssin ajalta.

Työnantajan on seurattava teatterin työympäristön muuttumista ja kehittymistä ja pyrittävä huolehtimaan siitä, että työntekijöiden am- matillinen osaaminen pysyy ajan tasalla. Osaamisesta ja mahdollisista koulutustarpeista keskustellaan kehityskeskustelussa. Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän osallistumaan.

Järjestökoulutus

fluottamusmies- ja työsuojelukoulutuksen lisäksi teatteri pyrkii järjes- tämään ammattiosastojen toimihenkilöille tilaisuuden Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n ja SAK:n jär- jestämään järjestökoulutukseen.

Virkistyspäivä

Työnantajan järjestämä virkistyspäivä on palkallista työaikaa.

54 § Kuntoutus

Työntekijöiden työkykyä ja sairastavuutta seurataan säännöllisesti. Työntekijöiden kuntoutustarve selvitetään tarvittaessa vuosittain, ja

kuntoutettavat työntekijät ohjataan Kelalta haettavaan työpaikkakoh- taiseen kuntoutukseen tai Kelan muuten järjestämään kuntoutukseen.‌‌‌‌

Työehtosopimus

Työnantaja maksaa Kansaneläkelaitoksen rahoittamaan kuntoutukseen hyväksytyille työntekijöille varsinaisen palkkansa kuntoutusajalta. Työn- tekijän oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaan siirtyy vastaavasti maksettavaksi työnantajalle.

55 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

5G § Jäsenmaksujen periminen

Xxxxxxxx pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, hänen palkastaan palkanmaksukuukausittain sopimuksen allekirjoittaneiden liittojen jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliiton ilmoittamalle pank- kitilille.

57 § Järjestötoimintaan osallistuminen

Työntekijän työajasta ei vähennetä osallistumista Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n edustajiston, hallituksen tai sopimusalatoimikunnan kokouksiin samoin kuin Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n vastaavien toimielinten kokouksiin. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin, mikäli mahdollista viikkoa ennen kokousta.

HUOMAUTUS

fliitot sitoutuvat ilmoittamaan teatterille tässä tarkoitettujen liiton hallinto- elinten teatterin palveluksessa olevien jäsenten nimet ja kohtuulliset kokoon- tumisajat.

58 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

59 § Perehdytyskorvaus ‌‌‌‌

Työehtosopimus

Työnantajan nimeämälle työntekijälle, joka oman toimensa ohella perehdyttää tai kouluttaa uutta työntekijää työympäristöön ja työtehtä- viin, maksetaan työhön opastuksesta erillistä, paikallisesti sovittavaa korvausta. Sopimus tehdään työnantajan ja työntekijän kesken, ja asiassa kuullaan tarvittaessa luottamusmiestä.

Työpaikalla sovitaan henkilöistä, joiden tehtävänä on toimia työpaikka- ohjaajina opiskelijoille ja ottaa vastaan ammatillisia näyttöjä. Ohjaajan tehtävistä ja siihen liittyvästä korvauksesta sovitaan erikseen.

G0 § Varallaolo- ja päivystystehtävät

Varallaolo- ja päivystystehtävistä sovitaan työntekijän kanssa irtisanot- tavissa olevalla erillisellä sopimuksella. Tehtävistä maksetaan erillistä, paikallisen sopimuskäytännön mukaista korvausta. Korvausta korote- taan yleiskorotuksia vastaavasti.

G1 § Häirintä työpaikalla

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen hait- taa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Kaikenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen tai muu häirintä on kielletty koko työyhteisössä.

G2 § Työuran jatkaminen ja eläkkeelle jäävien tukeminen

Eläkkeelle jäävien tukemiseksi elämänmuutokseen valmistautumisessa yli G0- vuotiaiden työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluissa käydään työurakeskustelu, joissa selvitetään työntekijän suunnitelmat työuran jatkamisen/eläkkeelle jäämisen osalta.

IX LUOTTAMUSMIES ‌‌‌‌

Työehtosopimus

G3 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

fluottamusmiesjärjestelmän tarkoitus on edistää Suomen Teatterit ry:n ja PAM ry:n sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n välillä solmitun Suomen Kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskevan työehtosopimuksen noudattamista, teatterin ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyk- sien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

fluottamusmies voi edustaa myös vuokratyöntekijää tilaajavastuulain (1233/200G) G §:ssä säädetyllä tavalla.

G4 § Luottamusmiehen valinta

fluottamusmiehet valitaan kaksivuotiskausittain vuorovuosin työ- suojeluhenkilöstön kanssa. fluottamusmiehen vaalissa valitaan kaksi luottamusmiestä ja kaksi varaluottamusmiestä.

Vaalit voidaan suorittaa myös työpaikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.

Valituista luottamusmiehistä on ilmoitettava kirjallisesti teatterille.

G5 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus

fluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan tehtävien hoitamisesta erilliskorvaus, jonka suuruus on 87 euroa kuukaudessa.

Korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle ja -työsuojeluvaltuutetulle silloin, kun tämä hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun tehtäviä tämän sijaan.

GG § Tietojen ja selvitysten saanti ‌‌

Työehtosopimus

Henkilöstön edustajille annetaan neljännesvuosittain selvitys määräai- kaisissa ja osa-aikaisissa palvelussuhteissa olevien määrästä sekä tiedot teatterin taloudellisesta tilasta.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.200G/44) 5 luvun 32 §:ssä on säädetty työsuojeluvaltuutetun oikeu- desta tiedon saantiin.

G7 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutusoikeudet

fluottamus- sekä varaluottamusmiehelle varataan luottamustehtävän hoitamiseen liittyvän koulutuksen lisäksi mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.200G/44) 5 luvun 33 §:ssä on säädetty työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeudesta saada yhteistoimintatehtäviensä hoitami- seksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa.

X SOPIMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET ‌‌‌‌

Työehtosopimus

G8 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopi- mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat kukin omalta osaltaan velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoi- menpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

G9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on ensin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, luottamusmiehen ja teatterin välillä. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jompikumpi osapuolista haluaa viedä asian liittojen välillä käsiteltäväksi, laaditaan asiasta muistio, jonka perusteella käsittely liittotasolla tapahtuu. fliitot voivat kukin saattaa asian tarvittaessa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

70 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkai- semiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaati- muksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut liittoneuvottelut.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla panta- va vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelujen päättymisestä.

71 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.12.2020–28.2.2022.

Työehtosopimus

Sopimuksen voimassaolo jatkuu sopimuskauden päättymisen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päät- tyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

Liite 1: Kansallisteatterin tehtävänimikkeet ja palkkaryhmittely ‌

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

TUOTANTO	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
-suunnittelija	1988,16	2902,75	2008,53	2S30,S1
-sihteeri, -assistentti	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08
Järjestäjä	1920,82	2140,06	1941,19	21G0,82
Kuiskaaja	1849,82	1997,04	1870,19	2017,41

Liitteet

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

LAVASTAMO	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Lavastemestari/ Tarpeistonsuunnittelija	1S7S,21	2334,S4	1SSS,58	2357,5S
Apulaislavastemestari	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Maalari	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Puuseppä	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Huonekalujenhoitaja	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Verhoilija	1SG3,28	2113,G7	1S83,G5	2134,17
Tarpeistonvalmistaja	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Metallimies	1S14,SS	2071,33	1S35,3G	20S1,70
Erikoismetallimies	1SG3,28	2113,G7	1S83,G5	2134,17
Erikoispuuseppä	1SG3,28	2113,G7	1S83,G5	2134,17

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

PUVUSTO	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Puvustonhoitaja	1979,21	2334,94	1999,58	2357,5S
Assistentit	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70
Vaatturi	1963,28	2113,67	1983,65	2134,17
Kaavoittaja, leikkaaja, värjäri, modisti	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70
Ompelija	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70
Pukuvarastonhoitaja	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70
Pukuhuoltaja	1844,00	2045,66	1864,37	20GG,03
Pukija	1844,00	2045,66	1864,37	20GG,03
Pukija-pukuhuoltaja	1844,00	2045,66	1864,37	2066,03

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

TEKNIIKKA	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Näyttämömestari	1979,21	2334,94	1999,58	2357,5S
Apulaisnäyttämömestari	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70
Näyttämömies	1844,00	2045,66	1864,37	2066,03
Näyttämömies-puuseppä	1844,00	2045,66	1864,37	2066,03
Näyttämömies-metallimies	1844,00	2045,66	1864,37	2066,03
Valaistus-, tehostemestari	1979,21	2440,89	1999,58	2464,57
Apulaisvalaistus- ja apulaistehostemestari	1914,99	2071,33	1935,36	20S1,70
Valaistusmies, tehostemies	1844,00	2045,66	1864,37	20GG,03
Tarpeistonhoitaja	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70

Liitteet

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

NAAMIOINTI	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Peruukkimestari	1979,21	2334,94	1999,58	2357,5S
Naamioitsija	1914,99	2071,33	1935,36	20S1,70
Kampaaja	1914,99	2071,33	1935,36	2091,70

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

MYYNTI

1.9.2020

1.6.2021

-sihteeri, -neuvottelija,

-assistentti

1988,16

2903,91

2008,53

2S32,08

Lipunmyyjä

1804,36

2156,06

1824,73

2176,97

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

MARKKINOINTI	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
-suunnittelija	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08
-sihteeri, -assistentti	1988,16	2903,91	2008,53	2932,08

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

RAVINTOLA	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Keittiömestari	1963,28	2316,03	1983,65	2338,50
Kokki	1794,31	2045,66	1814,68	2066,03
Vuorovastaava	1794,31	2045,66	1814,68	20GG,03
Ravintola- ja keittiötyöntekijä	1676,41	1858,91	1696,78	1879,28

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

KIINTEISTÖ	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Laitosmies	1914,99	2071,33	1935,36	20S1,70
Siistijä	1676,41	1858,91	1696,78	1879,28
Keskusvahtimestari	1804,38	2156,06	1824,75	2176,97
Päävahtimestari	1963,28	2316,03	1983,65	2338,50
Vahtimestari	1682,02	1840,90	1702,39	1861,27
Naulakonhoitaja	1682,02	1840,90	1702,39	18G1,27

Liitteet

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

TALOUSHALLINTO JA TOIMISTO	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
Taloussihteeri	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08
Palkkasihteeri, henkilöstö- assistentti	1920,07	2304,57	1940,44	2326,92
Toimistonhoitaja	1988,16	2903,91	2008,53	2932,08
Toimistosihteeri	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08

Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

TIEDOTUS	1.9.2020	1.9.2020	1.6.2021	1.6.2021
-sihteeri, -assistentti	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08
Tekstinsuunnittelija	1988,16	2903,91	2008,53	2932,08
Arkistonhoitaja	1988,16	2903,91	2008,53	2S32,08

Liite 2: Työpaikkademokratiasopimus ‌

1 § Henkilöstön edustus teatterin hallituksessa

Teatterin hallitukseen valitaan yksi teknisen ja heihin verrattavan hen- kilökunnan keskuudestaan valitsema teatteriin työsuhteessa oleva työn- tekijä. Henkilöstön edustaja nimetään teatterin valitsemien hallituksen jäsenten lisäksi. Henkilöstön edustaja valitaan yhteisessä kokouksessa, johon osallistuu edustaja kustakin työntekijäryhmästä.

Liitteet

Hallituksen henkilökuntaedustaja on hallitusta täydentävä neuvotte- leva jäsen, jolla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Henkilöstön edustajalla ei ole kuitenkaan oikeutta ottaa osaa teatterin johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Henkilöstön edustus on järjestetty teatterin ja henkilöstön yhteistoi- minnan ja tiedonkulun tehostamiseksi. Henkilöstön edustajan osalta noudatetaan, mitä hallituksen jäsenten salassapitovelvollisuudesta on erikseen säädetty ja muutoin, mitä salassapitovelvollisuudesta on laissa henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa säädetty.

2 § Neuvottelukunta

Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä henkilökuntaa ja teatterin käytännön työtä koskevat asiat.

SOVELTAMISOHJE

Tämä neuvottelukunta käsittelee YT-laissa neuvottelukunnan käsittelyä edel- lyttävät asiat.

Neuvottelukuntaan kuuluu teatterin työsuhteessa olevan johdon ja eri työntekijäryhmien keskuudestaan valitsemia edustajia.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi ker- taa vuodessa, ja muulloinkin jos vähintään kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä niin vaatii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ja kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä on läsnä.

Neuvottelukunnan kokousten päätökset tulee saattaa henkilökunnan tietoon.

Liite 3: Kokonaispalkkaus/kokonaistyöaika ‌

1 § Sopiminen

Suomen Kansallisteatteri voi sopia työntekijän kanssa kokonaispalkka- uksesta ja kokonaistyöajasta voimassa olevan tekniikkaa ja vastaavia koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poiketen tämän liitteen määräyksiä noudattaen.

Liitteet

Sopimus tehdään teatterin ja työntekijän kesken kirjallisesti produktio- kohtaiseksi tai näytäntövuoden mittaiseksi määräajaksi. Näytäntövuo- deksi sovitun sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole irtisanonut sitä sopimuksen mukaisesti.

Tehdyistä sopimuksista tiedotetaan luottamusmiehelle.

Teatterin on toimitettava tiedot sopimuksen kestosta ja sisällöstä salassa pidettäviä palkkatietoja lukuun ottamatta Suomen Teatterit ry:lle, PAM ry:lle sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:lle.

2 § Poikkeavat työaikajärjestelyt

Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi työehtosopimuksen työ- aikamääräyksistä siten, että työaika tasoittuu sopimuksessa sovittuun keskimäärään sovitun, enintään näytäntövuoden pituisen määräajan aikana. Mikäli työntekijä ja työnantajan edustaja toteavat että työajan tasoittaminen määräaikaan mennessä tuottaa ongelmia, on heidän vä- littömästi neuvoteltava ylityön teettämisestä ja sen korvaamisesta TES 22 §:n mukaisesti. Työajan tasoittumiseksi pidettävät vapaat katsotaan työssäolon veroisiksi.

Sopimuksella ei voida poiketa työaikalain (872/201S) pakottavista mää- räyksistä.

SOVELTAMISOHJE

Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta voidaan poiketa vain työaikalain (872/201S) edellytyksillä.

Työntekijän tehtävänä on osallistua työaikansa suunnitteluun siten, että työaika tasaantuu sovittuun enimmäismäärään. Työnantajalla on velvollisuus riittävän usein tarkastella työaikakertymiä sekä arvioida työajan tasoittumismahdollisuuksia.

3 § Poikkeavat työtehtävät

Sopimuksessa voidaan sopia työntekijän tehtäväkuvasta tavanomaisesta poiketen myös siten, että työntekijä tekee tarvittaessa useamman osa- alueen tehtäviä.

Liitteet

4 § Poikkeavat palkkausjärjestelyt

Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi em. työehtosopimuksen erillisiä korvauksia koskevista palkkausmääräyksistä. Nämä korvataan erikseen sovittavalla tavalla työntekijän kuukausipalkassa, ns. koko- naispalkassa.

SOVELTAMISOHJE

Kokonaispalkasta sovittaessa otetaan huomioon mm:

• iltatyölisät,

• lauantai- tai aattopäivien korvaukset,

• yötyölisät,

• tehtävän vaativuusasteen nousu,

• lisääntyvä työajan jousto.

Sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ei voida sisällyttää kuukausipalkkaan.

flisien vaikutusta määriteltäessä käytetään pohjana aikaisempaa pidemmän ajanjakson keskiarvoa.

flisäksi otetaan huomioon työntekijän ennen kokonaispalkkaukseen siirtymistä muodostuneet ylityöt esim. edellisen 2 – 3 vuoden ajalta, kun niitä normaalia työehtosopimusta noudattaen edelleen olisi. Päivittäisen tai viikoittaisen ylityön korvausten perusosia ei voida sisällyttää kuukau- sipalkkaan, kun työaikajärjestelyllä vuosittainen työaika tasaantuu työ- ehtosopimuksen mukaiseen keskimääräiseen säännölliseen työaikaan.

Liite 4: Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat erityismääräykset ‌

1 § Soveltamisala

Kansallisteatterin tuntipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä:

3 § Työsuhteen syntyminen

G § Muut työsuhdetta koskevat säännöt 8 § Työvuoroluettelo

Liitteet

S § Vuorokautiset lepoajat 10 § Viikoittaiset vapaapäivät 1S § Kuukausipalkan jakaja 20 § Palkanmaksu

21 § flisätyön määritelmä ja korvaaminen 22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen 23 § Iltatyö ja -korvaus

24 § Yötyö ja -korvaus

2G § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ 50 § Opintovapaa

53 § Koulutustilaisuudet

5G § Jäsenmaksujen periminen G7 § Työrauhavelvoite

G8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

GS § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen sekä

soveltuvin osin tämän sopimuksen palkkausta, lomauttamista ja työ- suhteen päättymistä sekä matkakustannusten korvauksia koskevia säännöksiä.

SOVELTAMISOHJE

Tämän liitteen määräykset eivät koske avustajan, iltanäyttelijän tai vastaavaan tehtävään palkattuja työntekijöitä.

2 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntipalkka lasketaan tämän sopimuksen liitteen 1 nimikkeiden perus- palkasta ja mahdollisten henkilökohtaisten lisien mukaisesta palkasta jaettuna 1S §:n mukaisella tuntipalkan jakajalla.

3 § Sairaus- ja työtapaturma-ajan sekä äitiysvapaan palkka

Xxxxxxxxxxx, työtapaturma-ajan ja äitiysvapaan palkan laskemisessa nou- datetaan tämän työehtosopimuksen VII luvun mukaisia kalenteriaikoja.

Liitteet

Palkka maksetaan näiden kalenteriaikojen puitteissa kuitenkin vain niiltä päiviltä, jotka sairauden aikana olisivat olleet työpäiviä.

Mikäli työaika eri työpäivinä ja työviikkoina vaihtelee, arvioidaan kes- kimääräinen työaika sairautta edeltävän G0 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.

4 § Työaika

Työvuoron pituus on vähintään 2,5 tuntia. Enimmäisviikkotyöaika on 38 ¼ tuntia.

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuo- rokaudessa ja keskimäärin 38 ¼ tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylitä 48 tuntia. Tasoittumisjakso voi olla enintään neljän viikon pituinen.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan edellisestä poiketen pysy- västikin pidentää S tuntiin, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen työaika enintään neljän viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 38 ¼ tunnin viikkotyöai- kaan. Näin pidennettyä työaikaa sovellettaessa on siitä viimeistään edel- lisenä työssäolopäivänä sovittava työntekijän luottamusmiehen kanssa.

5 § Vuosiloma, vuosilomapalkka ja lomaraha

Vuosiloman pituus määräytyy tämän sopimuksen 33 §:n mukaisesti.

Tuntityöntekijöiden, joita koskee 14 päivän ansaintasääntö, vuosiloma- palkka määräytyy vuosilomalain 11 §:n mukaisesti;

Tuntityöntekijöiden, joita koskee 35 tunnin ansaintasääntö, vuosiloma- palkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijän oikeus vapaaseen sekä lomakorvaukseen määräytyvät tämän sopimuksen 34 § ja 40 §:n mukaisesti.

Liitteet

flomaraha määräytyy tämän sopimuksen 3S §:n mukaisesti.

SOVELTAMISOHJE

flomarahan määrä on 50 prosenttia ansaittujen vuosilomapäivien vuosiloma- palkasta.

G § Arkipyhäkorvaus

Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus edellisen palkanmaksukauden keskituntiansion mu- kaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana. Vapunpäivälle sattuvalta helatorstailta ei arkipyhä- korvausta kuitenkaan makseta.

SOVELTAMISOHJE

Keskituntiansio lasketaan edelliseltä palkanmaksukaudelta työssäolon ajalta maksetun tai maksettavaksi erääntyneen palkan mukaan lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa jakamalla se vastaavien työtuntien määrällä.

Työssäolon ajalta maksettavana palkkana ei pidetä esim. vuosiloma-, sairaus- loma- ja äitiysvapaan palkkaa.

Kun työntekijän työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä muuttuu itsenäisyyspäivän johdosta ylimääräiseksi vapaapäiväksi, maksetaan

1. kohdan mukainen korvaus työntekijälle edellyttäen, että hänen työ- suhteeseensa sisältyy vähintään kuusi tosiasiallista työpäivää ennen itsenäisyyspäivää, eikä hän ole ollut poissa itsenäisyyspäivää edeltävänä ja sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä mainitusta poiketen arki- pyhäkorvaus sen tuntimäärän mukaan, mikä ilman 1. kohdassa mainit- tua päivää olisi ollut hänen säännöllistä työaikaansa.

SOVELTAMISOHJE

Liitteet

Mikäli kysymys on sellaisesta osa-aikaisesta tuntipalkkaisesta työntekijästä, joka sopimuksensa mukaisesti säännöllisesti työskentelee kaikkina työviikkoina samoina viikonpäivinä, esimerkiksi keskiviikkona, torstaina tai perjantaina, maksetaan arkipyhäkorvaus, kun arkipyhäkorvaus sattuu tällaiselle yleensä työpäiväksi vahvistettavalla päivälle, jos kyseinen päivä annetaan vapaaksi.

Mikäli ko. työntekijä on ollut työssä myös näiksi päiviksi sattuvina arkipyhinä, ei arkipyhäkorvausta makseta.

Työaika määräytyy työsopimuksen ehtojen perusteella, tai mikäli näitä ei voida selvittää, sen mukaan millaisiksi nämä ehdot ovat tosiasiallisesti muodostuneet.

Jos kyseessä on esimerkiksi näytelmäkohtaisesti palkattu osa-aikainen työnte- kijä, jonka työpäivät eri viikkoina vaihtuvat ja muuttuvat, ei arkipyhäkorvausta makseta lainkaan.

Kuitenkin esimerkiksi työntekijän, joka näytäntövuonna on aloittanut työsken- telynsä 1.S. ja jolle tämän jälkeen on vahvistettu työpäiviksi kolmea perjantaita lukuun ottamatta kaikki perjantait, katsotaan työskentelevän säännöllisesti perjantaisin ja hänelle maksetaan arkipyhäkorvausta perjantaille sattuvalta jouluaatolta, jos se annetaan vapaapäiväksi.

Keskimääräinen työaika arvioidaan arkipyhää edeltävän G0 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on ollut arki- pyhäkorvauspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla pal- katta kummankin edellä mainituista päivistä.

Liite 5: Paikallinen sopiminen ‌

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavasti:

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä ja luottamusmies.

2. fluottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies edustaa.

3. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Liitteet

4. Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

5. Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen irtisano- misaika on G viikkoa, ellei paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu.

G. Määräaikaisessa sopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta

7. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä

8. Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta.

Liite G: Allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi on 1.12.2020–28.2.2022.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu sopimuskauden päättymisen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

Liitteet

2 § Sovitut palkantarkistukset

Vuosi 2021

Järjestelyerä 1.5.2021 1,00 %

Yleiskorotus 1.G.2021 0,S7 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa.

Järjestelyerä maksetaan lähtökohtaisesti tasaeränä, jos ei paikallisesti toisin sovita.

3 § Muutokset sopimustekstiin

9 § Lakitekninen muutos

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

1O § Viikoittaiset vapaapäivät

Viikkolepo

Viikon aikana annetaan työntekijälle vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoi- nen viikoittainen vapaa-aika. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan pää- sääntöisesti samoina viikonpäivinä. Päivätyöntekijöillä lauantai on vapaapäivä.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. flepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.

Muutetaan tilapäisesti 17 § ensimmäinen momentti: Osakuukauden palkka (muutoksesta sovitaan sopimuskauden mittaisena kokeiluna)

Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, käytetään jakajana lukua 21.

22 § Lakiviittausmuutos

Kolmannessa kappaleessa muotoon työaikalain (872/201S)

22 § muutetaan viimeinen alaotsikko ja sääntely ”VI/työn teettämistä koskevat rajoitukset” muotoon:

Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika työaikalain (872/201S) ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa näytäntövuoden aikana.

25 §:ssä siirretään säännös ja muutetaan sääntelyä otsikon ”Lepoaikaa lyhentävä työ” alla seuraavasti:

Siirretään pykälän nykyinen viimeinen kappale:

Liitteet

Näytäntötyöntekijän vahvistetussa työvuoroluettelossa vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö.

pykälän lopusta sen nykyisen pöytäkirjamerkinnän alle.

Muutetaan sääntelyä otsikon ”flepoaikaa lyhentävä työ” alla seuraavaan muotoon:

Lepoaikaa lyhentävä työ

Viikoittaisena vapaapäivänä (10 §) tehdystä ja vuorokausilepoa (S §) lyhentävästä työstä suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Vuorokausilepoa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää S §:ssä tarkoitettua lepoaikaa.

Tässä pykälässä tarkoitetusta työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan vapaa ajan laskennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

47 § Isyysvapaan keston muutos

Muutetaan isyysvapaata koskevaa sääntelyä:

Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ja isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että.. ; ja

Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 12 pv ylittävältä osalta.

49 § Tilapäinen hoitovapaa, ikärajan muutos

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan pysyvästi asuvan alle 12-vuo- tiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työlomaa on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työ- päiväksi kerrallaan. Sama oikeus on myös sijaisvanhemmalla sekä sillä lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. xxxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Muutetaan ikäraja 12 vuodeksi myös soveltamisohjeessa.

53 § Muutetaan kohtaa ”Ammatillinen koulutus”:

Milloin työntekijä teatterin lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, teatteri maksaa kurssimaksun ja täysyllä- pitokorvauksen kurssin ajalta.

Liitteet

Työnantajan on seurattava teatterin työympäristön muuttumista ja kehittymistä ja pyrittävä huolehtimaan siltä, että työntekijöiden ammatillinen osaaminen pysyy ajan tasalla. Osaamisesta ja mahdollisista koulutustarpeista keskustellaan kehityskeskustelussa. Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän osallistumaan.

Uusi 52 § Työuran jatkaminen ja eläkkeelle siirtyvien tukeminen

Eläkkeelle jäävien tukemiseksi elämänmuutokseen valmistautumisessa yli G0-vuotiaiden työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluissa käydään työura- keskustelu, joissa selvitetään työntekijän suunnitelmat työuran jatkamisen/ eläkkeelle jäämisen osalta.

fliitteessä 4 lisätään 1 §:n soveltamisalakirjaukseen 53 §: Koulutustilaisuudet

4 § Työryhmät

Ei perusteta erillistä työryhmää tällä lyhyehköllä sopimuskaudella. Kysymyk- siä on mahdollista valmistella sopimuskauden aikana neuvottelutoiminnan ulkopuolella.

5 § Kokeilut ja muut huomiot

Sovitaan työsopimuskauden mittainen kokeilu pykälään 17. Seurataan vaiku- tusta sopimuskaudella.

Työaikalain muutosten ja lepoaikoja koskevan sääntelyn yhteensovittamista koskevaa ratkaisua ja sen vaikutusta teatterin toimintaan seurataan, ja asiaan palataan tarvittaessa tulevilla neuvottelukierroksilla. Työnantajalle on tärkeää, että työaikasääntelyä koskevat ratkaisut eivät tee vaikeammaksi esitystoimin- nan järjestämistä silloin, kun teatteritaidetta on mielekästä esittää.

G § Sovitut muut järjestelyt

Neuvottelujen aikana sovittiin remonttiin liittyvän hajasijoituksen ja siihen liittyvien työsuojelun järjestelyjen huomioimisesta. Ratkaisusta sovitaan työ- suojelutoimlkunnassa tai vastaavassa tarkoitukseen sopivassa toimielimessä.

Järjestyksenvalvojatehtävän huomioimiseen palkkauksessa on etsitty neuvot- teluissa ratkaisua. Nykyisellään tehtävän erillisestä korvaamisesta ei ole sovittu. Työnantaja ehdottaa ratkaisua, jossa tehtävästä korvataan sopimuskaudella kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työtehtäviin valvontatehtävä kuuluu, 50 euron palkanlisä, ja tuntipalkkaiselle työntekijälle kuukausipalkasta joh- detulla jakajalla laskettu vastaava korotus tuntipalkkaan. Mahdollisesta huo- mioimisesta palkkataulukosta ja tehtävänimikkeissä sovittaisiin seuraavalla sopimuskierroksella.

Liitteet

7 § Väliaikaiset muutokset

Jatketaan tilapäistä muutosta alan työehtosopimusten lomautusilmoitusaikaan 8.4.2020–31.12.2020.

Työntekijää lomautettaessa on noudatettava vähintään 5 päivän lomautus- ilmoitusaikaa. Jos lomautusilmoitus on annettu ennen 8.4.2020 ja xxxxxxxx ei ole vielä alkanut, ilmoitusaika lyhenee 5 päivään.

Silloin kun lomautusilmoitus on annettu ennen työehtosopimuksen piden- nyksen voimaantuloa, ilmoitusajan lyhenemisestä tulee ilmoittaa erikseen, ja xxxxxxxx voi alkaa seuraavana päivänä siitä, kun viisi päivää on kulunut alku- peräisestä ilmoituspäivästä.

flomautusilmoitusaikojen laskennassa käytetään kalenteripäiviä. flyhyempää lomautusilmoitusaikaa voidaan soveltaa, jos lomautusilmoitus on annettu poikkeuksen voimassa ollessa viimeistään 31.12. mennessä, vaikka lomautus- ilmoitusaika ulottuisikin poikkeuksen voimassaoloajan jälkeiseen aikaan.

Mikäli määräaikaista lakia 5 päivän lomautusilmoitusajasta jatketaan, katsotaan 5 päivän lomautusilmoitusajan jatkuvan myös työehtosopimuksessa uuden määräaikaisen lain siirtymäsäännöksiä vastaavasti.

Helsingissä 2. helmikuuta 2021

Suomen Teatterit - Finlands Teatrar ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

xxx.xxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata