Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Lappeenrannan-Imatran kaupunkiseudun ja valtion välillä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Lappeenrannan-Imatran kaupunkiseudun ja valtion välillä
2021-2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki
Muut yhteistyöosapuolet:
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT LAB-ammattikorkeakoulu
Etelä-Karjalan Liitto
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Opetus- ja kulttuuriministeriö Ympäristöministeriö
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus ny- kyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, ke- hitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainväli- sesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan ra- kentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisää- miseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskitty- miksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyis- ten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja inno- vaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknolo- gisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivis- ten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mah- dollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoimin- nan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja pai- nopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioi- den ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudis- tumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen ra- kentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja ar- voketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoi- mintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshank- keet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoiminta- ekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainväli- sesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopi- muksen painopistealueilla.
Lappeenrannan ja Imatran kaupungit kuten koko maakunta on asettanut tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yli- opiston ja sen kampusalueen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2024 mennessä. Kaupunkien, maakunnan ja LUT:n strategiat ovat kestävän kehityksen edistämisen osalta yh- teneväiset. Lappeenrannan strategian keskeisenä mittarina on luoda 800 energia- ja ympä- ristöalan työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee Lappeenrannan-Imatran kaupunki- seudun innovaatiovetoista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälisty- mistä. Toimenpiteet kohdistuvat pitkäjänteisesti seuraavassa kohdassa 4 kuvattuun strategi- seen painopistealueeseen.
Sopimuksen painopistealue ja keskeiset sisällöt on valmisteltu yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.
4. Strateginen painopistealue 2021-2027: Vihreä sähköistäminen (Green Electrification)
Visiona on tehdä Suomesta ja Lappeenranta-Imatra -seudusta vihreän sähköistämisen inno- vaatiokeskittymä v. 2027 mennessä.
Vihreän sähköistämisen keskeiset sisällöt ovat:
1. Energiatehokkaat sähkökäytöt (sähkökoneet- ja varastot, tehoelektroniikka, teolli- suusautomaatio)
2. Hiilineutraalien synteettisten ja biopolttoaineiden tuotantomenetelmät (P2X)
• Hiilidioksidin talteenotto ja käsittely
• Vihreän vedyn tuotanto ja vetytalouden edistäminen
• Syntetisointiteknologiat
3. Älykkäät ja kulutusjoustavat sähköverkot ja kiinteistöt
• Mikroverkot ja sähkön ja lämmön varastointiratkaisut
• Kiinteistöautomaation digitaaliset palvelut
4. SMR pienreaktoriekosysteemin rakentaminen
Sopimuksen tulosindikaattorit ja niille asetetut tavoitteet (2021-2023 / 2021-2027):
Vihreän sähköistämisen ekosysteemisopimuksen keskeisiä seurattavia indikaattoreita ja ta- voitteita ovat vihreään sähköistämiseen liittyvän tki-toiminnan kaksin/kolminkertaistaminen kansallisella tasolla, teemaan liittyvien merkittävien investointien ja yhteiskehittämisalustojen käynnistäminen Lappeenrannan-Imatran seudulla (25/130 M€) sekä vihreän sähköistämisen kansallisten verkostojen vahvistaminen (5/10 kpl) ja kilpaillun EU-rahoitteisen hanketoimin- nan laajentuminen Suomessa (rahoitusvolyymi 10/40 M€). Sopimuksella myötävaikutetaan vihreän sähköistämisen liiketoiminnan merkittävään kasvuun Suomessa ja samalla uudenlai- sen liiketoiminnan käynnistymiseen.
Tavoitteita ja indikaattoreita seurataan myös alueellisessa ohjausryhmässä ja niitä tarkenne- taan yhdessä sopijaosapuolten kanssa v. 2023 välitarkastelun yhteydessä.
4.1. Keskeisten sisältöjen tavoitteet
1. Energiatehokkaat sähkökäytöt (sähkökoneet ja -varastot, tehoelektroniikka, teollisuusautomaatio)
Kärkikokonaisuus:
Kansainvälisen yritysvetoisen sähkökäyttöjen testauskeskittymän varustaminen ja yritysyhteistyöalustan rakentaminen
• Tavoite 2023: Kansainvälisen yritysvetoisen sähkökäyttöjen testauskeskit- tymän varustaminen ja yritysyhteistyöalustan rakentaminen, toiminta käyn- nistyy.
• Tavoite 2027: Testauskeskuksessa on useita kansainvälisiä yritysasiak- kaita ja testaustoiminta on synnyttänyt Suomeen uutta liiketoimintaa.
2. Hiilineutraalien synteettisten ja biopolttoaineiden tuotantomenetelmät (P2X)
Kärkikokonaisuus:
Joutsenon synteettisten polttoaineiden tehdasinvestointi
• Tavoite 2023: Joutsenon synteettisen polttoaineen teollisesta pilottilaitok- sesta investointipäätös.
• Tavoite 2027: Laitoksen tuotanto käynnistynyt ja teknologia skaalattavissa kansainvälisille markkinoille.
3. Älykkäät ja kulutusjoustavat sähköverkot ja kiinteistöt
Kärkikokonaisuudet:
1. Kiinteistöautomaatioon kytkeytyvä 1-2 MW akkuinvestointi ja siihen liit- tyvät mikroverkkoratkaisut sekä kulutusjoustopalveluiden laajentami- nen
• Tavoite 2023: Kehitysympäristön toiminta on käynnistynyt.
• Tavoite 2027: Lappeenrannan seudulla on kiinteistöautomaatioon, äly- verkkoihin ja kulutusjoustoon liittyviä isoja kansainvälisiä TKI hankkeita sekä yritystoimintaa.
2. MIONI Industrial Park – Suomen ensimmäinen hiilineutraali yritys- puisto
• Tavoite 2023: Alueelle on valmistunut yli 20000 kerrosneliön investoin- nit ja alueella työskentelee vähintään 200 vihreän sähkön kotimaista ja kansainvälistä ammattilaista.
• Tavoite 2027: Alueella useita kansainvälisiä toimijoita ja alue on täy- dessä toiminnassa. Työpaikkoja alueen yrityksissä on vähintään 800.
4. SMR-pienreaktoriekosysteemin rakentaminen
• Tavoite 2023: SMR-reaktorin pilot-investoinnin osalta sijoituspaikkaselvi- tykset sekä päätös jatkosta perustuen toteutettuihin teknisiä, säädöksiä (turvallisuus), taloudellista kilpailukykyä ja liiketoimintamalleja analysoiviin tutkimushankkeisiin ja selvityksiin
• Tavoite 2027: Tarkennetaan sopija- ja yrityskumppaneiden kanssa, suo- malaisen yritysklusterin rakentaminen edennyt
4.2. Poikkileikkaavat toimenpidekokonaisuudet
Poikkileikkaavat toimenpidekokonaisuudet, joiden sisällöt kuvataan tarkemmin liit- teessä, ovat:
1. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen
Lappeenrannan ekosysteemisopimuksen osana kaupunkiseudulla on tahtotila raken- taa kansallista yhteistyötä ja verkostoa vihreän sähköistämisen teemassa. Toiminnal- liseen toteuttamiseen kuuluvat kansallisen vetovastuun ottaminen vihreän sähköistä- misen painopistealueella sekä keskeisiä sisältöjä poikkileikkaavat toimenpidekokonai- suudet.
Vihreän sähköistämisen kansallisen vetovastuun ja toimenpidekokonaisuuksien sisäl- töä ja tavoitteita ovat:
Eri tasoilla toimivien kansallisten ekosysteemien yhteistoiminnan tukeminen ja kehit- täminen; Tutkimus- (VTT, yliopistot), innovaatio- (CLIC, Smart Otaniemi, ..), liiketoi- minta- (yritykset) ja investoriekosysteemien yhteistoiminta, esimerkiksi Green Electri- fication and Hydrogen Ecosystem suunnittelu ja toiminta. Samalla tuotetaan aihepii- riin liittyvää ennakointitietoa sekä ylläpidetään kokonaiskuvaa alan tilasta kansalli- sessa yhteistyössä. Kansallisen vetovastuun sisältöä on myös vaikuttaa alan liiketoi- mintaympäristön kannalta olennaiseen sääntelyyn ja regulaatioon. Esimerkkinä ta- voitteista P2X tuotteiden luokittelu ja sekoitusvelvoitteet tasapuolisiksi nykyisten uu- siutuvien tuotteiden kanssa. Lisäksi kansallisen vetovastuun tavoitteena on kasvattaa EU tason tutkimus- ja kehityshanketoimintaa Suomessa sekä toteuttaa vuodesta 2021 eteenpäin kansainvälinen P2X tapahtuma, jonka on tarkoitus vakiintua säännöl- liseksi Suomea ja alan toimijoita tunnetuksi tuovaksi kansainväliseksi konferenssiksi.
2. Alueellisen vihreän sähköistämisen ekosysteemin edistäminen
Tärkeä osa alueellista työtä on yllä mainittujen kärkikokonaisuuksien ja niihin kuulu- vien investointien edistämis- ja valmistelutyö. Tähän liittyy EU- ja kansainvälisen ra- hoituksen kanavointi Suomeen mikä edellyttää suoran EU-rahoituksen hakemiseen ja kotiuttamiseen liittyvän osaamisen kehittämistä sekä EU hankekonsortioiden käynnis- tämistä ja niihin osallistumista.
Ekosysteemipalveluiden - ja yhteiskehittämisen vahvistamista toteutetaan hyödyn- täen maakunnassa toimivaa energia- ja ympäristöalan yritysverkostoa (Greenreality Network). Tässä tehtävinä ovat mm. verkoston strategian yhteistoiminnallisten tavoit- teiden toteuttaminen, selvitykset vihreään sähköistämiseen liittyvien investointien käynnistämiseksi sekä sähköisten verkostoalustojen ja fasilitointipalveluiden kehittä- minen tukemaan innovaatioverkostojen toimintaa ja yhteishankkeiden valmistelua.
Julkisia investointeja hyödynnetään alustana innovatiivisille hankinnoille ja kestävän elvytyksen kohdentamiselle ja hankintojen aikaisen suunnittelun ja vuoropuheluiden avulla etsitään edistyneitä ja elinvoimaa kasvattavia tuotanto- ja toimintatapoja.
Yhteistoimintaverkostoja ja oppimisen kytkemistä yritysten kehittämiseen ja liikeideoi- den kaupallistamiseen vahvistetaan yrityslähtöisen kumppanuusmallin kehittämisellä ja testauksella. Tavoite on luoda toimintaa, jossa opiskelijat osallistuvat yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön koko opintojen ajan. Tämän kautta opiskelijat voivat tarjota osaamistaan ympäri vuoden yrityksille ja aloittaville tiimeille. Lisäksi käynniste- tään Talent Hub Etelä-Karjala toimintamallin käyttöönotto ja Talent Career-mallin pilo- tointi, jossa kansainvälisille huippuosaajille luodaan kokonaisvaltainen kehityspolku suomalaisyrityksiin (ml. kv-korkeakouluopiskelijat). Korkeakoulut aktivoivat myös kansainväliset alumnit ja kansainväliset korkeakoulukumppanit verkostoineen tähän palvelumallipilottiin mukaan.
Yritysten digitaalisen kyvykkyyden kasvattamista ja osaamisen nostoa lähestytään kokonaisuudella, jossa sujuvoitetaan erityisesti pk-yrittäjän digiarkea ja tarjotaan aktii- visesti uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Näin yritykset pystyvät siirtämään eri liiketoiminnan osia digitaaliseen muotoon. Tällä voidaan saavuttaa konkreettisia kustannushyötyjä, löytää uusia tapoja kehittää tuotteita ja palveluita, avata pääsyjä uusille markkinoille, tai ideoida uusia tapoja markkinoida tuotteita sekä palveluita.
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, LUT-yliopisto sekä LAB-ammattikor- keakoulu yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestä- vän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja soveltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansallisesta alueelli- sesta kehittämisrahasta (AKKE -raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueel- lisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen ra- hoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Lappeenrannan ja Imatran kaupunki sekä muu julkinen rahoi- tus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 % (EU ja valtio). Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan erikseen hyö- dyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tu- kikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma- asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimeenpanosuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimeenpanolii- tettä käytetään jatkossa sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen toteu- tuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten kaupunkiseutu perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Lappeenrannan kaupunki ja muut paikallisesti tarpeelli- siksi katsotut yhteistyötahot (Imatran kaupunki, LUT -yliopisto, LAB -ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan liitto, Greenreality Network yritysverkosto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen strategisten painopis- teiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä toteutuksen seurannasta. Ryhmän tehtävänä on toimia sekä alueellisen ekosysteemisopimuksen ohjausryhmänä että samalla koko maakuntaa koskevan innovaatiopolitiikan ja yritysyhteistyön edistäjänä ja vuoro- vaikutusareenana.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mu- kana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka teh- tävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tar- koituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopi- musten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten vä- lillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopi- musta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti. Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekir- joitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx Elinkeinoministeri
Xxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxx
Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja
Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki