STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

Punainen=kh osio

Vihreä=kv osio

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

HYVINVOINTITOIMIALA

Musta (valkoinen) = informaatio

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun sosiaali- ja terveyslautakunta.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta sopivat johtosäännössä määriteltyä hyvinvointitoimialaa koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Hyvinvointitoimialan visio

Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

Hyvinvointitoimialan arvot

Hyvinvointitoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Arvojen pohjalta on luotu hyvinvointitoimialan toimintaa ohjaavat periaatteet:

1) Turkulaisten hyvinvointi on meille tärkeintä

2) Olemme rohkeita ammattilaisia

3) Kannamme vastuumme tulevaisuudesta

4) Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen

5) Toimimme kumppanuudessa turkulaisten hyväksi

Hyvinvointitoimialan toiminta

Hyvinvointitoimiala tuottaa avohuollon- ja sijaishuollonsosiaalityön sekä sosiaalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäisevän terveydenhuollon, sairaudenhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluita, somaattisen- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, lastenneurologisen tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen, psykososiaalisen kuntoutuksen, työelämäkuntoutuksen sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluita, kotihoi- don, ympärivuorokautisen hoidon sekä geriatrisen sairaalahoidon palveluita.

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä.

Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa.

Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%).

Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana.

15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka

on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %.

Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen.

Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.

THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen perheeseen on edelleen Turussa käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelun kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon (13,3 %) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisin.

Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiä. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34% ja 2013: 39%). Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2013: 29,5%). Huolestuttavaa on myös se, että turkulaisten koetussa terveydessä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita:

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistaminen , sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelusta, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen.

Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hyvinvoin- nille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamalla palveluiden kohdentuvutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten palveluprosessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laajempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen, tuottavuu- den ja tehokkuuden parantamiseen sekä avopalveluiden osuuden kasvattamiseen. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä osallistumista omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:

1) Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen

• Asiakastarpeen muutokset: Työikäisistä useampi kuin joka neljännes kokee työkykynsä heikentyneeksi ja suu- rimmista kaupungeista yleisimmin Turussa ihmiset kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (42%). Sairastavuusindeksien perusteella turkulaisten ongelmat ovat korostuneesti mielenterveyden puolella. Terveyden kannalta huolestuttavaa on myös suuri vapaa-ajallaan liikuntaa harrastamattomien määrä. Vaikutta- vien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kannalta tärkeimpiä painopisteitä ovat: perustason palveluiden vahvistaminen, sairaalatoimintojen kehittäminen (varhainen hoidon aloitus, lyhyemmät hoitoajat, akuuttihoidon jälkeisen kuntoutuksen kehittäminen) ja paljon palveluita käyttävien palveluiden integraatio.

2) Xxxxxx, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin

• Asiakastarpeen muutokset: Lapsiperheiden tukena toimivat kattavat ja helposti saavutettavat peruspalvelut. Lapsiperheet tarvitsevat varhaisen vaiheen tukea, mm. kotipalvelun järjestämiseen velvoittaa myös lainsäädän- tö. Nykyisellään varhaisen tuen palvelua on liian vähän tarpeeseen nähden. Lasten laajoissa terveystarkastuk- sissa neuvoloissa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa havaittuihin ongelmiin, joko kehityksessä, tervey- dessä tai perheen hyvinvoinnissa on pystyttävä tarjoamaan tukea tai hoitoa. Lasten käytöshäiriöt ovat lisäänty- neet ja vaikuttavat pitikälle lapsen koulunkäyntiin ja työelämään suuntautumiseen. Nuorten psyykkisiin ongel- miin tarvitaan perustason meilenterveystyön pelveluja, mieluiten nuoren omassa arkiympäristössä. Kouluihin jalkautuvaa palvelua on kokeiltu ja tulokset ovat lupaavia. Lasten, nuorten ja perheiden tuen järjestämisessä kaupungin toimijoiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää ja lisäksi tarvitaan kolmatta sektoria ja yksityisiä palveluntuottajia.

3) Lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi

• Asiakastarpeen muutokset: Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu näyttäisi pysähtyneen vaikka väestöosuus onkin vielä kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitutettujen määrä on edelleen kasvanut. Avohuoltoon tarvitaan re- sursseja ja toimintatapojen uudistamista. Avohuollon työn mahdollisuuksia rajoittaa lastensuojelun epäterve- palvelu- ja kustannusrakenne, joka sitoo henkilöresursseja ja rahaa sijaishuoltoon. Xxxxxxxxxxxxxxx yli 12- vuotiaiden perhehoidon mahdollisuudet ovat edelleen heikot ja vaativat kehittämistä. Jälkihuollossa nuorten asunnottomuutta ja laitoshoitoa on menestyksellisesti vähennetty tuetun asumisen TALK-toiminnalla ja sen jat- kuminen on turvattava.

4) Tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kehitetään hoidon palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi

- Asiakastarpeen muutokset: Xxx 00-vuotiaiden määrä kasvaa ja lisäksi yli 85-vuotiaiden väestöosuuden kasvu ai- heuttaa palvelutarpeen kasvua (2013 lopussa 85-vuotta täyttäneistä säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä oli 53%). Ihmiset kuitenkin säilyvät terveinä ja hyväkuntoisina entistä pidempään. Esimerkiksi tupakoinnin vähe- neminen, sydänsairauksiin kuolleisuuden väheneminen ja muistisairauksien väheneminen ovat ikäihmisten ter- veydentilassa tapahtuneita positiivisia muutoksia. Toisaalta mm. syöpätaudit, liikalihavuus ja päihteidenkäyttö ovat lisääntyneet. Elinajan odotteen pidentyminen puolestaan voi kasvattaa kallista sairastelu- ja raihnaisuus- vaihetta. Ikäihmisten palveluiden kannalta oleellista on tukea ihmisten toimintakykyä kattavilla ehkäisevillä pal- veluilla ja palveluohjauksella. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään vapaa-ehtoistyötä, kolmatta sektoria se- kä yksityisiä palveluntuottajia entistä laajemmin. Omassa palvelutuotannossa jatketaan toiminnan tehostamista ja kehittämistä. Myös ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutosta edistetään.

Hyvinvointitoimialan uudistamisella ja organisaatiomuutoksella tavoitellaan tulevina vuosina mm. seuraavia asioita:

1. Asiakkaan asettaminen keskiöön organisaation sijasta, palveluohjauksen ja kumppanuuden vahvistaminen ovat asiakaslähtöi- sen palveluprosessin edellytyksiä. Ns. pitkien asiaprosessien kehittäminen ja palvelujen suurkulutuksen analyysi ovat vielä alkute- kijöissään. Työn alla olevia palvelukokonaisuuksia ovat mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut ja sairaalatoiminnot. Tätä kehitystyö- tä tehdään mm. meneillään olevassa palvelumuotoiluhankkeessa, jolla on STM:n Kaste- rahoitus.

2. Toiminnallinen vaikuttavuus ja taloudellinen tehokkuus

Nykyisten tulosalueiden välillä ja sisällä olevia raja-aitoja on purettava. Toimialapalvelujen tehtävänä puolestaan on tukea toimin- nallisia palvelualueita ja johtoa.

3. Sote- uudistus ja lainsäädännön muutokset

Sote- uudistus edellyttää tuotanto-organisaatioilta tehokkaampaa toimintaa ja toimintojen parempaa vaikuttavuutta. Turun kaupun- gin tilanne jo ennen uudistusta edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista. Nykyisillä järjestelmillä ja organisoitumisella ei rakennemuutoksia ja tehostumista ole toivotulla tavalla saavutettu. Lainsäädännön muutoksia on tulossa esim. työllistämistoimin- taan, samoin koko sosiaalilainsäädäntöä ollaan uudistamassa.

6. TAVOITTEET

Toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet kv

Strategiset horisontaaliset tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Vähennetään lasten ylipainoisuutta ja liikalihavuutta Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan: Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Toimenpiteet: Toimialan omat tavoitteet ja toimenpiteet tarkennetaan hyvinvoinnin ohjausryhmässä vuoden 2015 aikana.

Toimielimen strategiset tavoitteet

Painopiste 1
Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden välit- tömien kokonaiskustannusten kasvun tait- tuminen Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3	40,6M€/ 2011	43,8M€	43,6 M€	44,8M€	44,8M€	44,6M€	44,4M€	44,2M€
Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusai-			kes-			3-4 viikkoa	2-3 viikkoa	2 viik- koa
ka lyhenee terveyskeskuksessa		5-6	kim.	max 4	max 4
Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2 ja		viikkoa	4vkoa	viikkoa	viikkoa
2.1.3
Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoi- topiiristä. - jatkohoitojono Shp:stä, potilaita keskimäärin /vk - siirtoviivepäivien määrä /kk - korotetun maksun osuus siirtovii- vepäivistä Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3		32 594 69%	30 616 66%	<25 <400 < 50%	<25	<25	<25	<25
					<400	<400	<400	<400
					< 50%	< 50%	< 50%	< 50%
Oman sairaalahoidon tehostuminen. - akuuttiosastojen hoitojakson me- diaani ja keskiarvo - kuntouttamisosastojen kotiutta- misprosentti takaisin kotiin Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3 ja 2.1.2		7vrk 13vrk 64%	7 vrk 11,4 vrk	< 6vrk < 10vrk > 75%	< 6vrk	< 6vrk	< 6vrk	< 6vrk
					< 10vrk	< 10vrk	< 10vrk	< 10vrk
					> 75%	> 75%	> 75%	> 75%
Toimenpiteet: Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito- ja palveluprosessien uudistaminen (2.1.1 ja.2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1), dementipotilaan hoitoket- jun kehittäminen (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.7), sairaala toimintojen uudelleenorganisoiminen (2.1.2 ja 2.1.3), kaupungin terveyskeskuksen tuottavuuden nostaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.3), suun terveydenhuollon palveluverkko- ja toteuttamistapaselvitys(2.1.3 ja 3.2.7).

Painopiste 2
Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17 vuotiaiden määrä laskee. Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	2937	2942	2937 10,3 %	aleneva	aleneva	aleneva	aleneva	aleneva

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon raskaim- 590 pien palveluiden tarve ikäluokassa 13-18-v. nuorta / 588 -0,1% vähenee vuosi Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	-0,1%	aleneva aleneva aleneva
Toimenpiteet: Lastensuojelun ja perhepalveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3), nuorten tukevien ja syrjäytymistä ehkäise- vien palvelujen kokoaminen samaan pisteeseen (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1), lasten ja nuorten uusi psykososiaalinen kuntoutus (2.1.2 ja 2.1.3).

Painopiste 3
Lastensuojelun palvelurakenne uudiste- taan avohuoltoon ja perhehoitoon pai- nottuvaksi	Lähtö- taso /vuosi	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
		413385	avo- huolto 15,5 %, sijoi- tukset 84,5 %
	2009/	02 €
Lastensuojelun kokonaiskustannusten	31033202	avo-		avo-	avo-	avo-	avo-	avo-
jakautuminen avohuollon ja sijoitusten	avohuolto	huolto		huollon	huollon	huollon	huollon	huollon
kustannuksiin. Avohuollon osuus kasvaa	12,8%,	13,3%,		osuus	osuus	osuus	osuus	osuus
Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	sijoitukset	sijoituk-		nousee	nousee	nousee	nousee	nousee
	87,2%.	set
		86,7%
Perhehoidon osuus huostaan otettujen	32,9%/			+ 5%	+ 5%	+4 %	+4%	+4%
sijoituksista kasvaa	2008	40,1%	40,5 %	yksik-	yksik-	yksik-	yksik-	yksik-
Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3				köä	köä	köä	köä	köä
Toimenpiteet: Lastensuojelun ja perhepalveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3).

Painopiste 4
Tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kehitetään hoidon palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Kotona asuvien +75-vuotiaiden määrä kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.1. ja 2.1.2	88,9%/ 2008	89,7%	90 %	90,1%	90,1%	90,3%	90,3 %	90,4 %
Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keski-ikä myöhentyy Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	83 v/ 2008	84v 8kk	84v 4kk	84v 11kk	84v 11kk	85 v	85v 1kk	85v 1 kk
75 vuotta täyttäneiden säännöllisen koti- hoidon piirissä olevien osuus laskee Strategisen linjauksen tunnus:2.1.1 ja 2.1.2	13,2%/ 2008	13,9%	14,0 %	13,2%	13,2%	13%	12,8 %	12,7 %
Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	2,8%/ 2008	3,0 %	3,2 %	3,2%	3,2%	3,4%	3,5 %	3,6 %
Toimenpiteet: Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäminen (ikäihmisten palveluohjaus) ja tehostaminen toimi- alojen ja tulosalueiden yhteistyönä (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1 ja 2.3.2), kotihoidon tehostaminen ja järjestämistapojen arviointi (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1 ja 3.2.4), ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen (2.1.2 ja 2.1.3).

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit (1 000 €) kv

1.000 €	TOT 2013	TP 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TAM 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Toimintatuotot	75.429	78.777	72.394	72.394	76.078	73.696	75.019	76.603
Valmistus omaan käyttöön	67
Toimintakulut	642.710	656.612	661.990	656.634	656.741	654.226	668.793	684.198
Toimintakate	-567.213	-577.835	-589.595	-584.240	-580.663	-580.531	-593.774	-607.595
Muutos-%			1,4	0,5	0,5	-0,6	2,3	2,3
Investointikulut	321	1.000	1.000	1.000	1.000	1.000	1.000	1.000
Valtionosuudet ja muut rahoitus- osuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-321	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000
Muutos-%			0,0	0,0		0,0	0,0	0,0

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Sisäiset palvelut, nettomuutos	353	353	353	353
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri	-4.000	-4.000	-4.000	-4.000
Työllisyyspalvelukeskuksen siirron muk. osuus yhteistä kustannuksista	-1.708	-1.708	-1.708	-1.708
Menojen vähennys		-14.232	-11.691	-10.674
Yhteensä	-5.355	-19.587	-17.046	-16.029
Työllisyyspalvelukeskuksen siirto Khlle 31,1 milj. €, siirto toteutettu v. 2015 - 2018

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TOT 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Sosiaali- ja terveyslautakunta	4625,6*	4635,4*	4607	4637	4627	4607	4607

* v. 2015 alusta konsernihallintoon siirtyneet Työllisyyspalvelut ja Kuntoutumispalveluiden hallinto on poistettu kaikkien vuosien toteu- mista vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. V. 2015 alusta Xxxxxx siirtyi Sivistystoimialalta 19 koulupsykologin vakanssia ja kaksi määräaikaista tilapäistä 5.6.2015 asti (näitä ei ole sisällytetty v. 2013 ja 2014 työvoimalukuihin).

Määrärahojen jakautuminen palvelualueittain kh

KATE

Palvelualue, 1 000 € TUOTOT KULUT

Palvelualueet yhteensä	76 078 656 741	580 663
Toimialan hallinto	2 709 70 702	67 994
Terveyspalvelut	20 807 136 634	115 827
Perhe- ja sosiaalipalvelut	19 845 89 258	69 413
Vanhus- ja vammaispalvelut	32 718 176 329	143 611

VSSHP 0 183 819 183 819

Toimielimen investoinnit kv

Sidotut määrärahat, 1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Koneet ja kalusto	321	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu (koko toimiala)

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualueet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuvaus
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tuetaan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjärjestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

Toiminnan kehittämishankkeet

Ohjausasiakirja	Strateginen linja- us, uudistamisoh- jelma U1/U2, muu viite	2015	2016	2017	2018
Toimialan merkittävimmät strategiset kehittämishankkeet
Hallinnon uudelleenorganisointi ja päätöksenteon edellytysten parantaminen	U2, 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.2 ja 3.2.4
Vammaispalveluiden ostopalveluiden kokonaistarkastelu	U2, 2.1.2 ja 2.1.3
Hankintatoimen ja hankintaprosessin uudelleenorganisointi mm SRM ja ERP-tilaamisen osalta	U2, 3.2.2 ja 3.2.1
Vastaaminen kunnan kasvaviin velvoitteisiin työttömien palve- luissa	U2, 2.1.1 ja 3.1.4 ja 3.2.1
Palvelusetelin käytön laajentaminen	U2, 2.1.2
Tukitoimintojen uudelleenjärjestelyt	U2, 3.2.2 ja 3.2.4
Konsernihallinnon omistamat, koko kaupunkia koskettavat merkit- tävimmät strategiset kehittämishankkeet
Drive Turku	3.2.3
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin toimialan pitää varata resursseja

7. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Tuottavuus ja taloudellisuus
Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset/asukas (pth ja esh) € (suurten kaupunkien vertailu)	2 070€	2 135€	2 168€	2 306€	..
Perusterveydenhuollon kustan- nukset/ 0-6 vuotias lapsi	471€	499€	517€	492€	..
65 vuotta täyttäneiden ikävakioi- dut sosiaali- ja terveyspalveluiden deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa	7 557€	7 154€	6 995€	7 157€	..
Resurssien käyttö

Tilojen käyttö m2	180 009	190 821	187 405	181.315	181.315	184.204	aleneva
Muut
Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet (ei sis. pakolaisia tai paluumuuttajia)	9 347	9 056	9068	9199	9165
Terveysasemien peittävyys	..	45%	40,5%	40,5%	40,7 %
Yli 500pv työttömyysetuutta saa- neet (ns Kela-lista)	..	3400	3600	3836	3490
Yli 300pv työttömyysetuutta saa- neet (ns uusi Kela-lista)	..	910	1050	1123	..
Varsinais-Suomen sairaanhoito- piirin maksuosuus (M€)	147,6M€	150,7M€	158,1M€	174,4M€	184,8 M€

8. RISKIENHALLINTA

Riski	Seuraukset	Toden- näköisyys	Vaikutus	Merkittä- vyys	Nykyinen varautuminen	Toimenpiteet	Vastuuhlö/ aikataulutus
Turvallisuus- ja terveysriskit sekä potilaille että henkilöstölle
Tietojärjestelmien toimimatto- muus
Talouden tasapainoon liittyvät riskit

9. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS (LUETTELO)

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Vanhuspalvelusuunnitelma	1.7.2013 voimaan astunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää kuntaa laatimaan suunni- telmantoimenpiteistään väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omais- hoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumis- ta ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma	Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (lastensuojelulaki 12 §). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Lastensuo- jelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähin- tään kerran neljässä vuodessa (LSL 12 §).