Sopimus yhteisestä toimielimestä julkisten työvoimapalveluiden järjestämiseksi

Sopimus yhteisestä toimielimestä julkisten työvoimapalveluiden järjestämiseksi

1. Sopimuksen osapuolet

Jämsän kaupunki (vastuukunta) Osoite: Xxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxx

Y-tunnus: 1068366-0

Joutsan kunta

Osoite: Xxxxxxxx 0, XX 00, 00000 Xxxxxx

Y-tunnus: 0174108-9

Keuruun kaupunki

Osoite: Multiantie 5, 42700 Keuruu

Y-tunnus: 0208388-2

Luhangan kunta

Osoite: Xxxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 Xxxxxxx

Y-tunnus: 0176592-9

Multian kunta

Osoite: Multianraitti 3, 42600 Multia

Y-tunnus: 0208471-1

Mänttä-Vilppulan kaupunki

Osoite: Seppälän puistotie 15, 35801 Mänttä

Y-tunnus: 0157867-2

Petäjäveden kunta

Osoite: Xxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxx

Y-tunnus: 0176769-2

Toivakan kunta

Osoite: Xxxxxxxxxxxxx 0, XX 00, 00000 Xxxxxxxx

Y-tunnus: 0177201-0

2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on sopia laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä lain 12 § ja 13 § tarkoittamilla tavoilla.

Vastuu työnhakijoille ja yrityksille sekä muille työnantajille tarjottavista julkisista työvoimapalveluista siirtyy valtiolta kuntien vastuulle 1.1.2025. Järjestämisvastuu käsittää kuntalain (410/2015) 8 § mukaista järjestämistä. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.

Sopijakunnat muodostavat yhteisen työllisyysalueen. Työllisyysalueesta käytetään virallista nimitystä Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Muissa asiayhteyksissä myös lyhenteet ja viestinnälliset nimet ovat mahdollisia. Kunnat perustavat tätä tehtävää varten yhteisen toimielimen. Jämsän kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana.

Muut sopijakunnat siirtävät järjestämisvastuunsa vastuukunnalle Jämsän kaupungille.

Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palveluiden ja muiden toimenpiteiden

1. yhdenvertaisesta saatavuudesta,

2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä,

3. tuottamistavasta,

4. tuottamisen valvonnasta,

5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Kuntalain 8 §:n estämättä viranomaistoimivaltaa voidaan siirtää erillisellä sopimuksella vastuukunnalta sopijakunnalle tai toiselle työvoimaviranomaiselle. Päätöksen siirtämisestä tekee työllisyysalueen lautakunta. Viranomaistoimivallan siirtämisestä sopiessa tulee noudattaa kuntalain 54 §:ssä asetettuja ehtoja (laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 13

§).

3. Yhteinen toimielin, kokoonpano ja päätösvalta

Kuntien yhteisenä toimielimenä työllisyyspalveluiden järjestämiseksi toimii Jämsän kaupungin konsernipalveluiden toimialaan kuuluva Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen lautakunta. Lautakunta vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa määriteltävistä työvoimaviranomaisen tehtävistä 1.1.2025 alkaen.

Päätösvaltaa lautakunnassa käyttävät sopijakuntien nimeämät 12 jäsentä. Jämsän kaupungilla on kolme paikkaa. Lautakuntapaikat muutoin määräytyvät työvoiman määrän perusteella niin, että kun työvoima on

- 6000 tai yli, kunta nimeää 3 jäsentä

- 2000–5999, kunta nimeää 2 jäsentä

- alle 2000, kunta nimeää 1 jäsenen.

Sopimuksen laatimishetkellä Mänttä-Vilppula ja Xxxxxx nimeävät kumpikin kaksi jäsentä. Muut sopijakunnat nimeävät jokainen yhden jäsenen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Työvoimamäärää vastaava jäsenmäärä tarkistetaan valtuustokauden alussa toimielimen nimeämisen yhteydessä. Työvoimamääränä huomioidaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 18–64-vuotiaan työvoiman määrä.

Lautakunnan kokoonpanoa muodostettaessa tulee huomioida tasa-arvolain (tasa-arvolaki 8.8.1986/609) säännösten noudattaminen. Lähtökohtana tulisi olla, että kukin kunta ehdottaa sekä naista että miestä.

Lautakunnan toimikausi on valtuustokausi.

Lautakunnan puheenjohtajana toimii Jämsän kaupungin edustaja, jonka valitsee Jämsän kaupunginvaltuusto. Varapuheenjohtajan nimeää vuorollaan kahden vuoden välein muut sopijakunnat kiertävässä järjestyksessä.

Lautakunnan esittelijänä toimii vastuukunnan virkasuhteessa oleva työllisyysaluejohtaja, josta on määräys vastuukunnan hallintosäännössä.

4. Hallinnon järjestäminen

Yhteisen toimielimen toimintaan sovelletaan Jämsän kaupunginvaltuuston hyväksymiä hallintosääntömääräyksiä. Mikäli hallintosääntöä muutetaan tämän sopimuksen tehtäviin liittyviltä osin, kuulee Jämsän kaupunki ennen muutosta muita sopijakuntia. Lopullinen päätösvalta hallintosäännön määräyksien muuttamisesta on Jämsän kaupunginvaltuustolla.

5. Yhteisen toimielimen tehtävät

Työvoimapalveluiden järjestämisestä ja muista työvoimapalveluihin liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023).

Lautakunnan tehtävänä on vastata siitä, että tämän lain mukaisia työvoimapalveluiden järjestämiseen liittyviä velvoitteita noudatetaan. Mikäli työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa määritetyt työvoimapalveluiden järjestämiseen liittyvät tehtävät lainsäädännössä muuttuvat, vastaa lautakunta säädetyistä tehtävistä uusien säännösten mukaisesti.

Lautakunnan tehtävät:

• Päättää laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) 13 § 2 momentissa tarkoitetusta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä ja sen siirtämisestä noudattaen kuntalain 54 §:ssä säädettyä.

• Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman yhteisen työllisyysalueen työllisyyspalveluiden järjestämisestä

• Valmistelee ja hyväksyy yhteisen työllisyysalueen talousarvion ja tilinpäätöksen esitettäväksi vastuukunnan talousarvion laadinta- ja hyväksymisprosessien mukaisesti.

• Seuraa, arvioi, ohjaa ja kehittää toimintaa ja sen vaikuttavuutta toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä ohjausryhmän (kohta 6.) kanssa. Toiminnan ja sen vaikuttavuuden seurantaa tehdään valtakunnallisesti, maakunnallisesti, alueellisesti sekä kunnittain.

• Hyväksyy muut merkittävät hankintasopimukset ja yhteistoimintasopimukset ja kehittää yhteistyötä palveluiden järjestämisessä, tuottamisessa ja organisoinnissa muiden kuntien, viranomaisten, koulutuksenjärjestäjien sekä yhteisöjen kanssa.

• Valvoo, että toimintaa johdetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

• Antaa myös toimivaltaansa kuuluvista asioista lausuntoja.

• Seuraa vuosittain sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisen.

• Ratkaisee muut hallintosäännössä sille määrätyt asiat.

6. Ohjausryhmä

Sopijakunnat perustavat yhteisen ohjausryhmän. Kukin kunta nimeää ohjausryhmään vähintään yhden ja enintään kaksi sellaista viranhaltijaa, joiden tehtäviin työllisyyden ja elinvoiman edistäminen liittyy.

Ohjausryhmän tehtävänä on

1. myötävaikuttaa edellä kohdassa 5 määriteltyihin lautakunnan tehtäviin oman kuntansa ja yhteisen työllisyysalueen osalta,

2. tiedottaa ja koordinoida kyseisiä tehtäviä ja tukea vastuukuntaa tehtävien valmisteluun, esittelyyn ja toimeenpanoon liittyen sekä

3. kehittää sopijakuntien välistä yhteistyötä.

Ohjausryhmä päättää itselleen työohjelman. Vastuukunnan edustaja toimii ohjausryhmän kokoonkutsujana ja puheenjohtajana.

7. Otto-oikeus ja valmiuslain mukaiset poikkeusolot

Otto-oikeuden ja valmiuslain osalta noudatetaan kuntalakia ja Jämsän kaupungin hallintosäännön määräyksiä.

8. Talouden hallinta ja kustannusten jako

Sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Yhteisen toimielimen talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Talousarvion valmistelussa noudatetaan Jämsän kaupungin talousarvioprosessia.

Sopijakunnat turvaavat lakisääteisille työllisyyspalveluille riittävän rahoituksen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Vuosittain laadittavassa työllisyyspalveluiden toimintasuunnitelmassa arvioidaan riittävän rahoituksen tarve

- lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden,

- työnantajien ja työmarkkinoiden ennakoitavien tarpeiden sekä

- työvoimapalveluiden asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden perusteella.

Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvion laadinnassa otetaan huomioon myös vastuukunnan ja muiden kuntien taloudellinen tilanne, toimintaympäristö sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteenasettelu.

Työllisyysalueen työllisyyspalveluiden talous järjestetään seuraavalla tavalla 1.1.2025 alkaen:

1. Jämsän kaupunki perustaa erillisen taseyksikön, joka vastaa yhteisesti tuotetuista työllisyyspalveluista. Kaikki palveluiden välittömät ja välilliset järjestämisestä, tuottamisesta ja organisoinnista aiheutuvat kulut ja kustannukset esimerkiksi henkilöstökustannukset, maksetut avustukset, palveluhankinnat sekä hallintokulut kohdennetaan tälle taseyksikölle.

Sopijakuntien tuottaessa viranomaispalveluita tai muita tämän sopimuksen piirissä olevia palveluita, laskutetaan nämä sopimukseen perustuen vastuukunnalta ja kohdistetaan yhteisen taseyksikön kustannuksiksi.

2. Työllisyysalueen työllisyyspalveluiden nettokustannukset jaetaan seuraavasti:

Kustannuksista 50 % kohdennetaan sopijakuntien 18–64-vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja käsite) suhteellisten osuuksien perusteella. Suhteelliset osuudet määräytyvät sopijakuntien 18–64- vuotiaiden ja työttömien yhteismäärän perusteella. Laskennassa käytettävät tilastot perustuvat valtionvarainministeriön vahvistamiin kuntien peruspalveluiden valtionosuuden laskentatekijöihin.

Yllä mainitusta jakoperusteesta voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen.

Mahdollisesta poikkeamisesta yllä mainituista jakoperusteista tehdään lautakunnassa päätös, joka käsitellään osana vastuukunnan vuosittaista talousarvioprosessia. Kriteerit, joiden perusteella tällaiseen laskutukseen voidaan ryhtyä ovat seuraavat:

1) laskutus on kohdennettavissa asiakkaan asuinkunnan tai pääasiallisen sijaintikunnan perusteella

2) laskutusta varten on saatavissa riittävä ja luotettava tieto

3) laskutus on toteutettavissa kohtuullisin hallinnollisin kustannuksin

4) kustannukset, joita kuntakohtaisesti kohdennetaan ovat asiakaskustannuksiltaan tai osallistumiskustannuksiltaan merkittäviä

5) kustannusten kohdentaminen kuntakohtaisesti ei vaaranna palveluiden järjestämistä tai yhdenvertaisuutta.

3. Taseyksikön talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuonna vastuukunnan talousarvioprosessin ja ohjeistuksen mukaisesti. Talousarvio lähetetään sopijakunnille lausunnoille ennen talousarvion hyväksymistä. Lautakunta huomioi lausunnot valmistellessaan ja hyväksyessään talousarvion esitettäväksi vastuukunnan käsittelyyn.

4. Jämsän kaupunki laskuttaa talousarviovuoden aikana kuukausittain vastuukunnan taseyksikölle edellä 2. kohdan mukaisen kuntien maksuosuuden talousarvion perusteella. Mikäli vuoden aikana taseyksikön talousarviomäärärahoja on tarve korottaa merkittävästi, työllisyysalueen lautakunta esittää muutoksen Jämsän kaupunginhallitukselle ja tämä edelleen valtuustolle. Lautakunta pyytää tarvittaessa lausunnot kunnilta. Lopullinen päätösvalta talousarvion muuttamisesta on Jämsän kaupunginvaltuustolla. Kuntien kuukausimaksuosuuksia korotetaan vastaavasti muutetun talousarvion jälkeen.

5. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannesvuosittain. Talouden seurannasta vastaa lautakunta. Talouden toteumatiedot toimitetaan myös ohjausryhmälle ja alueen kunnille.

6. Vuoden lopussa tai viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden helmikuussa kuntien maksuosuudet ensisijaisesti tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Mikäli taseyksikölle syntyy alijäämää, voidaan sitä lautakunnan esityksestä siirtää seuraaville vuosille katettavaksi. Mahdollinen taseeseen kertynyt ylijäämä voidaan palauttaa jäsenkunnille lautakunnan esityksestä. Kustannusten seurannan kannalta kunnat tarvitsevat tiedon vuosittaisesta kustannuksesta, vaikka ylijäämää ei palautettaisi.

7. Mikäli kunnat saavat lakisääteisiin työllisyyspalveluihin kohdistuvia mahdollisia suoria valtionavustuksia (mm. ÄRM), avustus ohjataan työllisyysalueen taseyksikön käyttöön, mikäli se on rahoittajan puolesta mahdollista.

9. Investoinnit, toimitilat, kalusteet ja varusteet

Työvoimapalveluiden järjestäminen ei lain perusteella edellytä merkittäviä investointeja. Mikäli esimerkiksi valtion liikkeenluovutuksen seurauksena tai toiminnan organisoinnin seurauksena muodostuu tase-eriä, ne laskutetaan joko talousarviovuonna kokonaisuudessaan muilta kunnilta tai aktivoidaan taseyksikön taseeseen ja laskutetaan kuntakohtaisten maksuosuuksien yhteydessä.

Sopijakuntien toimitilat pysyvät niiden omistuksessa. Työllisyysalue maksaa vuokraa sopijakuntien tai muiden yhteistyötahojen omistamista työllisyysalueen tarvitsemista tiloista. Tilojen vuokraamisesta tehdään erilliset vuokrasopimukset kuntien kesken yhdenmukaisilla perusteilla. Vuokrasopimuksissa sovitaan tilojen ylläpidosta. Päätösvalta tilojen tarpeesta on vuokraajalla.

Työllisyysalue vastaa henkilöstön työvälineistä ja tarvittaessa työpisteiden kalusteista.

10. Asiakkailta perittävät maksut

Henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia. Työnantajalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta.

11. Liikkeenluovutuksena siirtyvä henkilöstö ja sopimukset

Yhteistoiminnan käynnistyessä 1.1.2025 lukien siirtyy valtion henkilöstö ja omaisuus vastuukunnan Jämsän palvelukseen ja vastuulle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun voimaanpanolain (383/2023) mukaisesti.

Työllisyysalueen kuntien palveluksessa työllisyydenhoitoon liittyvissä tehtävissä työskentelevä henkilöstö ei siirry Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen ja sitä kautta vastuukunnan Jämsän palvelukseen.

12. Henkilöstö

Vastuukunta perustaa työllisyysalueen virat ja toteaa toimet vastuukunnan hallintosäännön mukaisesti.

13. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan Jämsän kaupungin toimintatapaa. Mikäli työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa siirretään sopimukseen perustuen toiselle sopijakunnalle lain (380/2023) 13 § 2 momentin mukaisesti, sitoutuvat

sopijakunnat noudattamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta vastuukunnan toimintatapaa.

14. Vakuutukset ja vahingonkorvausvastuu

Vastuukunta huolehtii siitä, että työllisyysalueen toimintaan liittyvä lakisääteinen vastuu- ja muu vakuutusturva on voimassa koko työllisyysalueella.

Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vastuut määräytyvät vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella.

Ellei työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtoa koskevilla erillisillä palvelusopimuksilla erikseen muuta sovita, työvoimapalveluiden tuottamisesta syntyvät vahingot kirjataan työllisyysalueen taseyksikön yhteisiin kustannuksiin. Xxxxxxxxxxxx jaossa noudatetaan tällöin, mitä tämän sopimuksen kohdassa 8 on todettu.

15. Asiakastietojen käsittely, asiakirjahallinta ja tietoturva

Työhallinnon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 mom. 25 kohdan mukaan. Asiakastietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii vastuukunta. Vastuukunta toimii yhteisrekisterinpitäjänä valtion kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskuksen) kanssa.

Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamisessa syntyvästä asiakastiedosta.

Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamisesta ja toiminnasta kertyvien asiakirjojen ja tiedostojen arkistoinnista, salassapidosta, asiakirjapyyntöihin vastaamisesta ja tietojen antamisesta.

Toiminnassa noudatetaan Jämsän kaupungin voimassa olevia tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksia. Asiakirjahallinnassa noudatetaan vastuukunnan toimintatapaa.

Mikäli työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa siirretään sopimukseen perustuen muulle sopijakunnalle lain (380/2023) 13 § 2 momentin mukaisesti, sitoutuvat sopijakunnat noudattamaan asiakastietojen käsittelyn, asiakirjahallinnan ja tietoturvan osalta vastuukunnan toimintatapaa.

16. Vireillä olevan asian siirtyminen

Työvoimaviranomaisella ennen sopimuksen voimaantuloa vireille tullut asia siirtyy yhteiselle toimielimelle 1.1.2025 alkaen.

17. Valmistelu

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtoon 1.1.2025 alkaen liittyvä valmisteluvastuu on vastuukunnan tehtävä.

Ajalla 1.5.-31.12.2024 työllisyysalueen lautakunta toimii työllisyysalueen valmistelevana toimielimenä, joka laatii taseyksikön talousarvion sopimuksen kohdan 8. mukaisesti, hyväksyy työllisyysalueen toimintasuunnitelman työllisyyspalveluiden järjestämisestä sekä käsittelee muut keskeiset valmisteluun liittyvät linjaukset.

Vastuukunta perustaa valmistelua varten tulosyksikön ajalle 1.1.-31.12.2024, jolle kirjataan valmistelusta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset. Valmistelusta tehdään erillinen talousarvio, josta päättää vastuukunta. Ministeriön myöntämän valmistelurahoituksen mekanismista riippuen vastuukunta esittää, mitkä kaikki kustannukset voidaan sisällyttää tälle tulosyksikölle. Talousarviosta pyydetään lausunnot sopijakunnilta. Lopullinen päätösvalta talousarviosta on vastuukunnalla. Valmistelun nettokustannukset veloitetaan sopijakunnilta tämän sopimuksen 8 kohdan 2 alakohdan mukaisesti.

18. Sopimuksen muuttaminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimusta voidaan muuttaa sopijakuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Jos yhteistoiminta-alue muuttuu, sopimusperusteita tarkastetaan. Muutokset kirjataan ja liitetään sopimukseen.

Sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopijakuntien välisissä neuvotteluissa. Erimielisyyksiä varten myös kuullaan työ- ja elinkeinoministeriön, alueellisen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen tai valtion kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) sekä Kuntaliiton näkemyksiä.

Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

19. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

Tämä sopimus astuu voimaan, kun sopijakunnat ovat sen allekirjoittaneet ja valtioneuvosto on sen hyväksynyt. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sopijakunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään kalenterivuoden viimeisenä päivänä ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti vastuukunnalle vähintään kaksitoista (12) kuukautta aiemmin. Vastuukunta ilmoittaa omasta irtisanomisestaan kirjallisesti kaikille työllisyysalueen sopijakunnille vastaavalla aikataululla.

Irtisanottaessa sopimus tulee erikseen huomioida ja käynnistää toimet Lain työvoimapalveluista (380/2023) luvun 2 pykälien 12 §, 13 § osalta huomioiden myös valtion päätöksenteko-oikeus 16 § mukaisesti.

Mikäli sopimus puretaan yhteisymmärryksessä sopijakuntien kesken, jaetaan omaisuus sekä taseyksikön yli- ja alijäämä kyseisen vuoden kustannusjakoa vastaavassa suhteessa. Mikäli joku tai jotkut kunnat purkavat sopimuksen, vastaavat he alijäämästä oman kustannusjakosuhteensa osalta. Ylijäämää tai mahdollista omaisuutta ei tällaisessa tilanteessa palauteta.

ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄMÄÄRÄ

Jämsän kaupunki (vastuukunta) Joutsan kunta

Keuruun kaupunki Luhangan kunta Multian kunta

Mänttä-Vilppulan kaupunki Petäjäveden kunta Toivakan kunta