Ulkomaantyöopas

Ulkomaantyöopas

Sisällys

Johdanto 3

Ulkomaantyöopas

Työsopimuksen ehdot 5

Komennussopimus kirjallisesti 5

Keskeiset sopimusehdot 5

Ulkomaantyöskentelyn verotus 12

Työttömyysturva 17

Sosiaaliturva 21

2

Eläkettä ulkomaantyöstä 25

Johdanto

Ulkomaantyöopas

Akateemisesti koulutettuja suomalaisia työskentelee ulkomailla useita tuhansia. Tämä opas on tarkoitettu helpottamaan niiden asioiden selvittelyssä, jotka liittyvät ulkomaan työsopimukseen, ulkomaille muuttoon ja paluuseen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n aiemmin julkaisemista ulkomaantyöoppaasta ja kotimaahan palaajan oppaista saatu palaute on otettu tässä oppaassa huomioon. Kirjasesta löytää vastauksen tavallisimpiin ongelmiin tai ainakin niihin tietää varautua ulkomaille siirtyessään ja sieltä palatessaan.

Yhtenä oppaan tärkeimmistä tehtävistä on osoittaa ne virastot, laitokset ja yhteisöt, joista vieraaseen maahan siirtyvä saa lisätietoja epäselvistä asioista. Kannattaa muistaa, että jokaisen lähtö tai paluu on aina ainutkertainen – siksi sopimusta laadittaessa on syytä kääntyä asiantuntijoiden puoleen.

Opasta täydentää erillinen ulkomaantyön sopimusmalli.

Sopimusmalli on tarkoitettu käytettäväksi soveltuvin osin. Kun teet sopimustasi, ota yhteyttä liittosi lakimieheen! Oppaan ovat kirjoittaneet YTN-liittojen lakimiehet ja kansainvälisten asioiden asiamiehet. Arvokkaita kommentteja ja täsmennyksiä ovat esittäneet KOKO-kassan asiantuntijat ja lakimiehet.

Uudistettu painos 2020 Ylemmät Toimihenkilöt YTN

3

4

Ulkomaantyöopas

Työsopimuksen ehdot

Komennussopimus kirjallisesti

Työsopimus on syytä tehdä kirjallisena. Suullisen työsopimuksen ongelma on näytön esittämisen vaikeus tulkintaerimielisyystilanteissa ja siksi niiden käyttöä on syytä välttää. Tämä koskee erityisesti ulkomaantyötä, jolloin sovittavia asioita on yleensä enemmän kuin kotimaisessa työsopimuksessa

Ulkomaantyöopas

Keskeiset sopimusehdot

Osapuolet

TYÖSOPIMUKSESSA ON mainittava työsuhteen osapuolet. Erityisesti työnantajan yksilöiminen on tärkeää. Kaikkien sopimusosapuolten tulee allekirjoittaa sopimus.

Työntekijän voimassa olevaa työsopimusta täydennetään erillisellä työnantajan ja työntekijän välisellä määräaikaisella komennussopi- muksella, jolla suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä komen- nukselle. Työntekijän suomalaista työsopimusta ei sanota irti, vaan työsopimussuhde säilyy lepäävänä komennuksen ajan. Tällöin komen- nus- sopimuksen osapuolina ovat ainoastaan lähettävä työnantaja ja työntekijä. Muodollista työsopimussuhdetta ei synny lainkaan työnteki- jän ja vastaanottavan yrityksen välille. Käytännössä vastaanottava yritys käyttää kuitenkin työnantajan työnjohtovaltaa komennuksella olevaan työntekijään.

Työntekijän kanssa voidaan tehdä myös kolmikantainen komennus- sopimus, jossa lähettävä ja vastaanottava yhtiö toimivat työnantajina. Tässäkään tilanteessa voimassa olevaa suomalaista työsopimusta ei sanota irti, vaan se jätetään lepäämään.

Työntekijä voi myös solmia työsopimuksen suoraan ulkomaisen työnantajan kanssa. Tällöin kyseessä ei ole komennussopimus.

5

Sopimuksen voimassaolo

KOMENNUSSOPIMUKSESSA TULEE olla maininta siitä, milloin komen- nus alkaa ja onko se voimassa määräajan vai toistaiseksi. Määräaikai- nen sopimus päättyy määräajan kuluessa, joten sopimusta ei tarvitse erikseen sanoa irti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on sen sijaan irtisanomisenvarainen: sopimus päättyy, kun se on sanottu irti ja irtisa- nomisaika on kulunut loppuun. Komennussopimukset ovat useimmiten määräaikaisia.

Nimike ja työtehtävät

SOPIMUKSEEN KIRJATAAN työntekijän nimike. Työtehtävät on määri- teltävä työsopimuksessa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Selkeintä on, että työsopimukseen laaditaan toimenkuvaus. Lisäksi voidaan mainita, kenelle työntekijä raportoi.

Ulkomaantyöopas

Palkkaus ja edut

SOPIMUKSEEN KIRJATAAN palkka sekä valutta, jossa se maksetaan. Tilanteen mukaan tulee harkita valuutansuojausmekanismien tarpeel- lisuutta. Ne suojaavat työntekijää suurilta riskeiltä valuuttakurssien vaihtelutilanteissa.

Rahapalkan lisäksi sopimukseen tulee kirjata myös mahdolliset luon- toisedut kuten auto-, ateria-, asunto- ja puhelinetu. Komennukselle lähtevän kannattaa etukäteen selvittää, mitä luontoisedulla tarkoite- taan kohdevaltion järjestelmässä, esimerkiksi verotuksen näkökulmas- ta.

Mahdollisesta suorituspalkasta (provisiot, bonukset ym.) sovittaessa palkan laskentaperusteet ja maksupäivät on syytä kirjata sopimukseen yksityiskohtaisesti. Suorituspalkan määräytymisen perusteina tulisi olla vain sellaisia tekijöitä, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa työsuorituk- sellaan.

Palkkapäivä, palkanmaksukausi ja pankkitili, jolle palkka maksetaan, tulee myös mainita.

Jos työntekijä on Suomen sosiaaliturvan piirissä ulkomaantyön aika- na, on palkan lisäksi määriteltävä ja sopimukseen kirjattava maininta vakuutuspalkasta. Vakuutuspalkan määrän lähtökohtana on se palkka- taso, joka työntekijälle maksettaisiin samasta tai vastaavasta Suomessa

6

tehtävästä työstä. Eläketurva ja työttömyyskorvaus määräytyvät vakuu- tuspalkan perusteella.

Sopimuksessa voidaan mainita oikeudesta henkilökuntaetuihin sekä luetella työnantajan työntekijälle ottamat vakuutukset.

Työntekopaikka

VARSINAINEN TYÖNTEKOPAIKKA on mainittava sopimuksessa. Pelkkä asemamaan mainitseminen ei riitä, vaan myös työskentelypaikkakunta, esimerkiksi kaupunki tai jopa katuosoite, on hyvä kirjata sopimukseen.

Työaika ja vapaapäivät

TYÖAJOISSA NOUDATETAAN tyypillisesti asemamaan työaikaa ja käytäntöjä.

Ulkomaantyöopas

Ennen työsopimuksen tekemistä on hyvä selvittää, millainen ase- maan säännöllinen työaika on, sekä mitkä päivät ovat työpäiviä. Työso- pimukseen on hyvä merkitä säännöllisen päivä- ja viikkotyöajan pituus sekä työpäivät.

Sopimuksessa voidaan sopia säännöllisen työajan ulkopuolella tehdyn ylityön korvaamisesta rahana tai vapaana.

Vapaapäiviksi määritellään lähes poikkeuksetta työntekomaan kan- salliset vapaapäivät. Lisäksi voidaan sopia tärkeimpien suomalaisten juhlapyhien, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaa- na. Tällöin nämä suomalaiset juhlapyhät on syytä yksilöidä työsopi- muksessa.

Vuosiloma

TYÖSOPIMUKSESSA ON syytä määritellä vuosiloman määräytymisen periaatteet, ja loman yhteyteen kuuluvat työnantajan kustantamat koti- tai muut lomamatkat.

Oikeus vuosilomaan ja loman pituus voidaan esimerkiksi sopia määräy- tyviksi Suomen vuosilomalain periaatteiden mukaisesti.

Vuosilomapalkan ja lomarahan määräytymisessä ja maksamisessa voidaan noudattaa samaa käytäntöä kuin työntekijään on noudatettu Suomessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että lomarahaa ei komennuk- sen aikana makseta, jollei komennussopimuksessa ole siitä mainintaa.

7

Matkakustannukset komennusmaahan ja kotimaahan

Ulkomaantyöopas

TYYPILLISESTI SOVITAAN, että työnantaja vastaa työntekijän ja ko- mennukselle mukaan lähtevien perheenjäsenten matkakustannuksista asemamaahan ja paluukustannuksista komennuksen päätyttyä. On myös syytä sopia komennukselle mukaan otettavien tavaroiden, kuten huonekalujen ja henkilökohtaisten käyttöesineiden siirtämisestä aiheu- tuvien kulujen korvaamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi rahti-, tullaus ja vakuutusmaksut. Lisäksi on suositeltavaa sopia matka-asiakirjojen hankkimisesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.

Usein sovitaan myös siitä, että työntekijällä on oikeus poikkeuksel- lisissa tilanteissa käydä kotimaassa työnantajan vastatessa matkoista aiheutuvista kuluista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi oman tai puolison lähiomaisen vakava sairastuminen tai kuolema.

Asunto

USEIN TYÖNANTAJA hankkii asunnon työntekijän käyttöön, toisinaan työntekijä hankkii sen itse. Xxxxxx ulkomaille töihin lähtevä joutuu aluksi asumaan hotellissa tai muussa tilapaismajoituksessa.

Sopimuksessa voidaan määritellä työnantajan maksaman tilapäisma- joituksen ja vuokran maksimimäärä. On suositeltavaa, että työnantaja maksaa asunnon käytöstä aiheutuvat kustannukset, kuten sähkön, veden, kaasun sekä internet-yhteyden. Usein sovitaan, että työtekijälle maksetaan myös niin sanottu asettautumisraha, jonka turvin työntekijä voi esimerkiksi hankkia asunnossa tarvittavia käyttöesineitä.

Myös asuntoedun osalta on hyvä selvittää sen mahdolliset vaikutuk- set esimerkiksi verotukseen.

8

Terveydenhuolto, sairastuminen ja sairausajan palkka

USEIN TYÖNANTAJA kustantaa kohdevaltiossa tarvittavat rokotukset. Työntekijällä tulee olla kohdevaltiossa oikeus työnantajan kustantamaan terveydenhoitoon. Voidaan esimerkiksi sopia, että työnantaja hankkii komennusvakuutuksen, joka kattaa vastaavan tasoiset terveydenhoito- palvelut, jotka työntekijällä on ollut kotimaassaan.

On suositeltavaa sopia palkallisen sairausloman pituudesta sekä siitä, miten työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan. Lisäksi voidaan sopia edellytyksistä, joilla työntekijä lähetetään kotimaahan hoidettavak- si työnantajan kustannuksella, esimerkiksi vakavamman sairastumisen vuoksi.

Xxxxxxx kanssa vai yksin

Ulkomaantyöopas

TOISINAAN PERHEELLINEN työntekijä joutuu lähtemään komennukselle ilman perhettään. Silloin on erityisen tärkeää sopia määräajoin toistu- vista työnantajan kustantamista kotimaanmatkoista tai perheenjäsenten oikeudesta vierailla komennuspaikkakunnalla työnantajan maksaessa matkat.

Mikäli perheenjäsenet lähtevät mukaan komennukselle, tulee komen- nussopimuksessa sopia, että työnantaja kustantaa heille ainakin meno-, paluu- ja lomamatkat, terveydenhoidon, tarvittavat vakuutukset sekä lasten koulunkäynnin kustannukset. Usein työnantaja kustantaa myös tarvittavat matkustusasiakirjat, kuten viisumit sekä kohdevaltiossa tarvittavat rokotukset.

Työmatkakulut ja edustuskulut

MAHDOLLISTEN PÄIVÄRAHOJEN maksamisesta tulee sopia. Mahdollisten komennuksen aikaisten matkojen osalta voidaan sopia, että niiltä mak- setaan päivärahaa tai muuta korvausta esimerkiksi paikallisen käytännön mukaan. Veroseuraamukset kannattaa selvittää ennen komennusta. Myös edustuskulujen korvaamisesta voidaan sopia.

Komennuksen ennenaikainen päättyminen

LÄHETETYN TYÖNTEKIJÄN komennussopimus on yleensä määräaikainen. Sopimuksessa voidaan kuitenkin todeta, että komennussopimus on irtisa- nottavissa tai että se voidaan päättää ennenaikaisesti perustellusta syystä.

9

Perusteltu syy voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi kohdemaassa, työntekijä menettää oleskelu- tai työlupansa tai työntekijä sairastuu ja menettää työkykynsä pitkäaikaisesti.

Voidaan myös sopia, että komennussopimus päättyy välittömästi osa- puolen erittäin vakavan sopimusrikkomuksen takia.

Komennussopimuksen ennenaikainen päättyminen ei suoraan aikaansaa suomalaisen työsopimussuhteen päättymistä. Suomalainen työsopimus on päätettävissä vain työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Irtisanomis- ja purkuperusteet ovat pakottavaa oikeutta, joista ei voi sopia toisin.

Sopimuksen ennenaikaisen päättymisen varalta on tärkeää sopia siitä mahdollisesti aiheutuvien kulujen korvaamisesta. Erityisesti on syytä sopia paluumatkasta aiheutuvien matka- ja rahtikustannusten korvaamisesta.

Ulkomaantyöopas

Paluuoikeus

KOMENNUSSOPIMUKSESSA ON syytä sopia kotimaisen työsuhteen jatkumisesta komennuksen päätyttyä.

Tyypillisesti sovitaan, että työsuhde jatkuu kotimaassa toistaiseksi voimassaolevana vähintään niillä sopimusehdoilla, jotka työntekijällä oli ennen komennukselle lähtöä, huomioiden lisäksi komennuksen- aikaiset yleiset palkantarkistukset ja muun yleisen työsuhde-ehtojen kehityksen. Mikäli työntekijälle ei voida taata paluun jälkeen oikeutta komennusta edeltävään tehtävään on hyvä sopia, että työnantajan tulee kotimaassa hyvissä ajoin ennen komennuksen päättymistä alkaa kartoittaa työntekijälle sopivaa tehtävää.

Rajoituksia työntekijän toimintavapaudelle

KOMENNUSSOPIMUKSET SISÄLTÄVÄT toisinaan kirjauksia esimerkiksi salassapitovelvoitteesta, sivutoimien pitämisestä sekä immateriaalioi- keuksista. On tärkeä varmistua siitä, että nämä kirjaukset eivät sisällä kohtuuttomia rajoituksia työntekijälle ja että ne eivät ole epäedullisem- pia kuin Suomessa tehtävässä työssä.

10

Verokonsultointi

ULKOMAANTYÖSKENTELYN TAKIA työntekijälle saattaa syntyä verovel- vollisuus myös kohdevaltioon. Usein sovitaan, että työnantaja kustan- taa työntekijälle verokonsultointipalvelun.

Lakiviittaus ja riidan ratkaisu

Ulkomaantyöopas

USEIN TODETAAN, että sopimukseen noudatetaan Suomen lainsäädän- töä sekä kohdevaltion pakottavia lain säännöksiä ja että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan Suomen tuomioistuimissa.

11

Verotus

Ulkomaantyöopas

ULKOMAILLE LÄHTEVÄN työntekijän on tavallisesti jo ennen ulkomaille lähtöä syytä selvittää, kuinka hänen kotivaltionsa ja tulevan työskente- lyvaltionsa verosäännökset vaikuttavat hänen nettotuloihinsa sekä mitä verotukseen liittyviä velvoitteita hänellä näissä maissa on. Seuraavassa on pyritty selvittämään yleispiirteisesti ulkomaantyöstä saadun palkka- tulon verotukseen liittyvät periaatteet Suomessa ja antamaan yleiskuva suomalaisen työntekijän palkkatulon verotuksesta. Ulkomaan työtulon verotus on kuitenkin aina selvitettävä tapauskohtaisesti ja otettava yhteyttä myös veroviranomaisiin ja muihin verotuksen asiantuntijoihin. Erikseen kannattaa selvittää ulkomailla työskentelyn ja asumisen vai- kutus muiden mahdollisten tulojen ja varallisuuden verotukseen sekä varmistaa, että kohdemaan verotuksesta on riittävät tiedot.

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus Suomessa

SUOMEN VEROLAINSÄÄDÄNNÖN mukaan henkilöt ovat Suomessa joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisia. Yleisesti verovelvollista henkilöä verotetaan eri tavalla kuin rajoitetusti verovelvollista. Siksi on tärkeää ratkaista, onko tulonsaaja Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovel- vollinen. Verovelvollisuus ratkaistaan aina yksinomaan Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella.

12

Yleinen verovelvollisuus

HENKILÖN YLEINEN verovelvollisuus on sidottu tuloverolaissa Suo- messa asumiseen: yleisesti verovelvollinen on henkilö, jonka katsotaan asuneen verovuonna Suomessa. Tällainen henkilö on velvollinen mak- samaan Suomessa veroa maailmanlaajuisista eli Suomesta ja ulkomailta saamistaan tuloista, ellei sisäisestä lainsäädännöstä tai verosopimuksis- ta muuta johdu.

Ulkomaantyöopas

Verotuksellisesti yksityishenkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Kun arvioidaan, onko henkilöllä tuloverolaissa tarkoitettu varsinainen asunto ja koti Suomes- sa, ei ratkaisevaa ole se, onko henkilö merkitty väestötietojärjestelmään Suomessa asuvaksi. Jos Suomen kansalainen lähtee esimerkiksi muuta- maksi vuodeksi töihin ulkomaille siten, että hänen perheensä ja kotinsa jää Suomeen, hänet saatetaan merkitä väestötietoihin Suomesta muut- taneeksi. Tästä huolimatta verotuksessa voidaan katsoa, että hänellä on edelleen varsinainen asunto ja koti Suomessa. Väliaikaiset tai tilapäiset asunnot eivät täytä tuloverolain varsinaisen asunnon ja kodin kriteeriä.

Vaikka henkilön varsinainen koti ja asunto olisivat ulkomailla, hän voi olla yleisesti verovelvollinen Suomessa jatkuvan yli kuuden kuukauden oleskelun perusteella. Suomessa oleskelua ei ole sidottu kalenterivuo- siin, vaan se voi alkaa ja päättyä koska tahansa ja jakaantua kahdelle verovuodelle. Jos yhtäjaksoinen oleskeluaika ylittää kuusi kuukautta, henkilö on yleisesti verovelvollinen heti ensimmäisestä Suomessa oles- kelupäivästä lukien. Jatkuvaa oleskelua arvioitaessa ei tilapäinen pois- saolo ulkomailla estä pitämästä henkilön oleskelua Suomessa jatkuvana. Poissaolon tilapäisyyttä ei kuitenkaan ole laissa määritelty ajallisesti, minkä vuoksi ratkaisut henkilön verovelvollisuusstatuksesta perustuvat viime kädessä aina tapauskohtaiseen arviointiin.

Suomen kansalaisia koskee lisäksi erityinen niin sanottu kolmen vuoden sääntö, jolla poiketaan edellä esitetystä asumista koskevasta pääsäännöstä. Suomen kansalaista pidetään Suomessa asuvana ja siten yleisesti verovelvollisena Suomeen, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelisi- kaan täällä yli kuuden kuukauden aikaa siihen asti, kunnes kolme vuot- ta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta. Tänä aikana henkilö voidaan katsoa rajoitetusti verovelvolli- seksi vain, jos hän itse sitä vaatii ja pystyy näyttämään, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen.

13

Vastaavasti edellä mainitun kolmen kalenterivuoden jälkeen Suomen kansalaisen ei katsota enää asuvan Suomessa, jollei muuta näytetä. Kyse on ennen kaikkea todistustaakkasäännöstä. Edellä mainitun kolmen vuoden kuluttua kotinsa ulkomaille siirtäneen henkilön yleinen verovelvollisuus on mahdollista yleensä vain poikkeustapauksissa ja edellyttää veroviranomaisen vaatimusta.

Laissa ei ole tarkemmin mainintaa siitä, mitä olennaisilla siteillä tar- koitetaan. Veroviranomaiset ratkaisevat olennaisten siteiden olemassa- olon tapauskohtaisesti verovelvollisen kokonaistilanteen perusteella.

Kun Suomen kansalaisen olennaisten siteiden on kerran katsottu katkenneen, hänestä tulee Suomessa uudelleen yleisesti verovelvolli- nen vain, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa siirtyy Suomeen tai hän oleskelee täällä yli kuusi kuukautta. Hänestä ei enää tule ylei- sesti verovelvollista mahdollisten myöhemmin ilmaantuvien olennais- ten siteiden perusteella.

Ulkomaantyöopas

Laissa voidaan säätää poikkeuksista edellä esitettyyn pääsääntöön esimerkiksi niiden henkilöiden osalta, jotka työskentelevät ulkomailla Suomen valtion palveluksessa.

Rajoitettu verovelvollisuus

RAJOITETUSTI VEROVELVOLLISIA Suomessa ovat yksityishenkilöistä ul- komailla asuvat ulkomaan kansalaiset, jotka eivät oleskele Suomessa yli kuuden kuukauden ajan ja ulkomaille asettuneet Suomen kansalaiset, joiden muuttovuodesta on kulunut kolme vuotta tai jotka ovat ennen tätä näyttäneet, ettei heillä ole olennaisia siteitä Suomeen. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa pääsääntöisesti veroa Suomeen vain Suomesta saamastaan tulosta. Ulkomaille muuttavan henkilön olisi hyvä etukä- teen selvittää, mikä tulo katsotaan Suomessa saaduksi.

Ulkomaantyön palkan verotus Suomessa

SUOMESSA YLEISESTI verovelvollisen ulkomailla saatu tulo verotetaan Suomessa, ellei verosopimus tai esimerkiksi kuuden kuukauden sään- nön soveltaminen tätä estä. Suomessa rajoitetusti verovelvollinen ei ole verovelvollinen Suomeen ulkomailla ansaitusta tulosta.

14

Palkkatulon osalta tuloverolaissa säädetään poikkeus edellä mainittuun. Ulkomaantyöstä saatu palkka ei ole veronalaista tuloa Suomessa seuraavien edellytysten täyttyessä:

• Työskentelystä johtuva oleskelu ulkomailla kestää yhtä- jaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Aika lasketaan työn aloittamisesta eikä ole sidottu kalenterivuoteen eikä täysiin kuukausiin. Työnantaja ja työskentelyvaltio voivat niin ikään tänä aikana vaihtua. Ulkomaantyön aluksi tai lopuksi pidettyä lomaa ei oteta huomioon laskettaes-

sa, onko työskentely kestänyt kuusi kuukautta. Ul- komaantyöjakso ei voi myöskään alkaa tai loppua lomaan, mikäli loma-aika halutaan huomioida kuuden kuukauden säännön soveltamisessa.

Ulkomaantyöopas

• Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkatuloa

• Henkilölle ei kerry ulkomaantyöskentelyn ajalta Suomessa oleskelua kuin enintään keskimäärin kuusi päivää täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden. Täysi kuukausi on esimerkiksi 15.10–14.11. Tulo- ja lähtöpäivät lasketaan Suomi-päiviin mukaan. Käyntiker- tojen lukumäärällä tai käyntien syyllä ei ole tässä kohtaa merkitystä, myös työmatkat Suomeen ja vajaat vuorokau- det lasketaan Suomi-päiviin.

Edellä esitetty on yleisluontoinen pääsääntö. Verolainsäädännössä voi olla poikkeuksia verovapauteen, joten on tärkeää varmistua veroseu- raamuksista sekä verotuksessa noudatettavasta menettelystä ennen ulkomaantyön alkamista. Edelleen on tärkeää huomioida, että vaikka palkka olisi Suomessa verosta vapaa, tämä ei tarkoita, etteikö työsken- telyvaltio verottaisi palkkaa paikallisen järjestelmän mukaisesti.

15

Verosopimukset

VEROSOPIMUS ON kahden tai useamman valtion välinen sopimus, jolla sovitaan esimerkiksi verotusoikeuden jakautumisesta sopimusvalti- oiden kesken. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Toissijaisesti sopimuksilla pyritään yksinker- taisen verotuksen toteuttamiseen. Kansallinen lainsäädäntö määrittää Suomen verotusvallan laajuuden, mutta verosopimukset voivat rajoittaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa Suomen verotusoikeutta.1 Verosopimus voi olennaisesti vaikuttaa henkilön verovelvollisuuteen

ja verorasitukseen, joten ulkomaille lähtevän tulisi aina selvittää, onko Suomi solminut verosopimuksen kohdevaltion kanssa. Lisätietoa ve- rosopimuksista saa veroviranomaisilta.

Veroilmoitus

Ulkomaantyöopas

ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVÄN Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön on normaaliin tapaan annettava Suomeen veroilmoitus maa- ilmanlaajuisista tuloistaan ja varoistaan. Myös mahdollinen ilmoitus- velvollisuus ja -menettely työskentelymaassa kannattaa selvittää jo heti ulkomaille lähtiessä. Veroviranomaiset postittavat verovelvollisille esitäytetyn veroilmoituksen verovuoden päättymistä seuraavana keväänä. Jo ulkomaille muuttaessa onkin syytä varmistaa, että suoma- laisella verotoimistolla on tiedossaan muuttajan oikeat yhteystiedot. Tarvittaessa yhteydenpidon verotoimistoon voi uskoa myös nimetylle asiamiehelle Suomessa.

Verovelvollisen pitää tarkistaa saamansa esitäytetty veroilmoitus, korjata ja täydentää puuttuvat tai virheelliset tiedot sekä palauttaa veroilmoitus siihen merkittynä päivänä. Jos tiedot ovat oikeat, ilmoi- tusta ei tarvitse palauttaa. Vaikka veroilmoituslomaketta ei jostain syystä saisi, verovelvollisen on huolehdittava ilmoituksen antamisesta Suomeen määräajassa.

16

Ulkomaantyöopas

Työttömyysturva

PÄÄSÄÄNTÖ ON, että työntekijä kuuluu työskentely- maan työttö- myysvakuutuksen piiriin. Poikkeuksena ovat kuitenkin muun muassa lähetetyt työntekijät. EU- ja ETA-maissa työskenneltäessä ollaan samalla myös yleisen työttömyysvakuutuksen piirissä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassan jäsenyys, joka on edellytys ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamiselle, on vapaaehtoista. Siksi kassan jäseneksi on liityttävä erikseen.

Yleiset edellytykset työttömyyspäivärahan saamiseksi

Suomen työttömyysturvalain mukaan oikeus ansiopäivärahaan on työt- tömyyskassan jäsenellä, joka on ollut jäsenenä eli vakuutettuna vähin- tään 26 viikkoa ja joka kassan jäsenenä ollessaan on täyttänyt työttö- myysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon. Lisäksi edellytetään, että työtön työttömyyskassan jäsen on ilmoittautunut asuinpaikkakuntansa työvoimatoimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.

17

Ajantasaista ja kattavaa tietoa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta saa esimerkiksi:

xxx.xxxxxxxxx.xx xxx.xxx.xx xxx.xxxx.xx

Työssäoloehto

TYÖNTEKIJÄN TYÖSSÄOLOEHTO on määritelty työttömyysturvalaissa. Päivärahan saamiseksi työssäoloehto on pitänyt täyttää työttömyys- kassan jäsenenä eli vakuutettuna ollessa. Työntekijän työssäoloehtoon luetaan mukaan Suomessa tehty työ, lähetettynä työntekijänä tehty työ sekä EU- ja ETA-maassa tehty työ.

Ulkomaantyöopas

Työssäoloehdon tarkastelujaksoja voidaan pidentää hyväksyttävän syyn takia. Hyväksyttäviä syitä olla pois työmarkkinoilta ovat esimer- kiksi sairaus, laitoshoito, asevelvollisuus, päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito sekä työskentely sellai- sessa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu. Tarkastelujaksoa voidaan hyväksyttävän syyn takia pidentää enintään seitsemällä vuodella.

EU/ETA-maat

EU- TAI ETA-maassa työskennellyt työttömäksi jäänyt voi lukea hy- väkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU- tai ETA-maista. Vakuutus- ja työskentelykaudet siirretään EU/ETA-maasta toiseen viranomaisten antamilla todistuksilla. Työssäolo- ja vakuutuskausien hyväksi lukeminen edellyttää kuitenkin yleensä työskentelyä kyseisessä maassa tietyn ajanjakson, joka määräytyy kunkin valtion lainsäädännön mukaan.

Palattaessa Suomeen EU- tai ETA-maassa työskentelyn jälkeen, henkilön on pääsääntöisesti oltava Suomessa työssä vähintään neljä viikkoa, ennen kuin hänellä on mahdollisesti oikeus ansiopäivärahaan. Päiväraha määritellään tuolloin Suomessa tehdystä, vähintään neljän viikon työstä maksetun palkan perusteella. Lisäksi päivärahan hakijan

18

on täytynyt liittyä työttömyyskassan jäseneksi Suomessa kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyys edellisen EU/ETA-maan sopimusmaan työttömyysvakuutuksessa lakkasi.

Jos henkilö on EU- tai ETA-maassa työskentelynsä ajan kuitenkin asunut Suomessa, voidaan vakuutus- ja työskentelykaudet lukea työs- säoloehtoon Suomessa ilman neljän viikon työskentelyehtoa. Päiväraha määritellään tällöin EU- tai ETA-maassa ansaitusta palkasta.

Pohjoismaat

Ulkomaantyöopas

POHJOISMAISTA PALATESSA ei edellytetä neljän viikon työskentelyä Suomessa, mikäli Suomeen palaaja on edellisten viiden vuoden aikana työskennellyt Suomessa niin, että hän on kuulunut työttömyysturvan piiriin, ollut työttömyyskassan jäsen tai hän on saanut työttömyys- päivärahaa Suomesta. Lisäksi edellytetään, että siirtyminen toisen Pohjoismaan työttömyysvakuutusjärjestelmästä suomalaiseen työt- tömyyskassaan tapahtuu kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun työttö- myysvakuutus edellisessä maassa päättyi.

Jos paluu Pohjoismaista tapahtuu yli viiden vuoden kuluttua, vaa- ditaan palaajalta neljän viikon työssäoloa Suomen työttömyyskassan jäsenyysaikana ennen kuin oikeus ansiopäivärahaan syntyy.

Työnhakuun ulkomaille

KUN TYÖTÖN lähtee Suomesta työnhakuun muuhun EU- tai ETA-maa- han, hänen on yleensä ennen lähtöä oltava kotimaassa kokonaan työt- tömänä työnhakijana neljä viikkoa. Xxxxxxxxxxx on ilmoittauduttava kohdemaassa työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa saadakseen työttömyyspäivärahan katkeamattomana.

Muut maat

EU- TAI ETA-maan tai muun sopimusmaan ulko- puolella tehtyä työtä voidaan hyväksyä Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen työssäolo- ehtoon ainoastaan silloin, kun työskentely on tapahtunut lähetettynä työntekijänä suomalaisen työnantajan palveluksessa.

Työssäoloehtoon ei voida lukea EU/ETA-alueen ulkopuolella tehtyä työtä paikallisen työnantajan palveluksessa eikä työskentely myös- kään pidennä työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Työssäoloaika muussa

19

Ulkomaantyöopas

maassa voidaan kuitenkin niin sanotusti hypätä yli. Tämä vaatii sen, että työskentely ns. kolmannessa maassa on riittävää tai työmarkki- noilta poissaololle on ollut hyväksyttävä syy. Toisessa maassa tehdyn työn tulee olla sen laajuista, että se Suomessa tehtynä huomioitaisiin Suomen työssäoloehdossa. Suomeen palaajan päiväraha voidaan tietyin edellytyksin määritellä ulkomaille lähteä edeltäneen tilanteen mukaan. Lisätietoa saa omasta työttömyyskassasta.

Huomioitavaa

Ulkomailta palaavan oikeus työttömyyspäivärahaan ratkaistaan aina paluuhetkellä voimassa olevien säädösten mukaan. Koska säädökset voivat muuttua, on aina syytä tarkistaa työttömyysturvan määräytyminen omasta työttömyyskassasta.

20

Ulkomaantyöopas

Sosiaaliturva

Mitä sosiaaliturva tarkoittaa?

SUOMESSA SOSIAALITURVAN tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista.

Sosiaaliturva tarjoaa perustoimeentulon niissä tilanteissa, joissa hen- kilö ei pysty siitä itse vastaamaan. Suomen sosiaaliturva kattaa vanhuu- den, työkyvyttömyyden, sairauden, työttömyyden, lapsen saamisen, huoltajan menetyksen, kuntoutuksen tai opiskelun vuoksi syntyneen toimeentulon tarpeen.

Suomessa lakisääteinen sosiaaliturva perustuu joko asumiseen tai työskentelyyn. Pelkkä Suomen kansalaisuus tai verovelvollisuus ei sinällään tuo oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan. Siksi ulkomaille työhön lähtevän on syytä tietää, kuinka hänen sosiaaliturvansa on järjestetty.

Työhön perustuvaan sosiaaliturvaan luetaan kuuluvaksi työeläke- ja tapaturmavakuutus. Kasaneläkelaitoksen eli Kelan hoitamaan asumi- seen perustuvaan sosiaaliturvaan luetaan kuuluviksi muun muassa perhe-etuudet kuten lapsilisät, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, terveydenhoito, kansaneläkkeet kuten vanhuuseläke, työkyvyt-

21

tömyyseläke ja perhe-eläkkeet, sairaus- ja vanhempainrahaetuudet ja työttömyysturvaetuudet. Lista ei ole tyhjentävä.

Asumisperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluminen edel- lyttää asumista Suomessa. Suomessa asuvaksi katsotaan henkilö, joka jatkuvasti oleskelee täällä. Oleskelu on lain sanamuodon mukaan jat- kuvaa silloin, kun henkilö ei oleskele ulkomailla enempää kuin kuuden kuukauden ajan. Säännöksen sanamuoto on varsin epäselvä, mutta sillä tarkoitetaan sitä, että kun henkilö muuttaa pois Suomesta yli kuuden kuukauden ajaksi, hän poistuu Suomen sosiaaliturvan piiristä ja siirtyy mahdollisesti uuden asuinmaansa järjestelmän piiriin. Pääsäännöstä poikkeuksen muodostavat seuraavassa käsiteltävät lähetetyt työnteki- jät. Kansankielellä työntekijät, jotka työnantaja lähettää toiseen maahan komennukselle.

Lähetettynä työntekijänä EU- tai ETA-maa- han tai Sveitsiin

Ulkomaantyöopas

TYÖNTEKIJÄLLÄ ON oikeus sosiaalietuuksiin työkomennuksen keston ajan, jos suomalainen työnantaja lähettää työntekijän toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Työsuhteen lähettävään työnantajaan pitää säilyä komennuksen ajan. Työntekijän pitää myös kuulua Suomen sosi- aaliturvaan jo ennen komennuksen alkamista.

EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin lähetettävän työntekijän on haettava yhdessä työnantajan kanssa ennen lähtöä A1-todistus Eläketurvakes- kuksesta. Todistuksella osoitetaan, että työntekijällä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan komennuksen ajan. Todistus esitetään tarvittaessa työskentelymaan viranomaisille. Kela saa tiedon todistuksesta suoraan Eläketurvakeskuksesta. Todistuksen perusteella oikeus Kelan asumis- perusteiseen sosiaaliturvaan jatkuu ilman erillistä hakemusta.

A1 todistus myönnetään pääsääntöisesti enintään kahdeksi vuodek- si. Jos komennus jatkuu samassa maassa yli kahden vuoden ajan, voi myönnetylle todistukselle hakea Eläketurvakeskuksesta jatkoa vielä kolmen vuoden ajaksi. Tällöin Eläketurvakeskus neuvottelee työsken- telymaan viranomaisten kanssa niin sanotusta poikkeusluvasta, jonka työskentelymaan viranomaiset hyväksyvät tai hylkäävät. Jos päätös on myönteinen, ulkomailla työskentelevä voi kuulua Suomen sosiaalitur- vaan lähetettynä työntekijänä viiden vuoden ajan.

22

Lähetettynä työtekijänä muussa maassa

MUUHUN KUIN EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin lähetetty työntekijä, jonka komennus kestää yli 6 kuukautta, on ulkomaantyötä koskevan ilmoituksen perusteella oikeutettu etuuksiin, jos hänellä on jo ennen komennusta ollut oikeus Suomen sosiaaliturvaan.

Henkilöllä on oikeus etuuksiin enintään 5 vuoden ajan. Xxx xxxxx- xx on työskennellyt ulkomailla 5 vuotta, hänen pitää palata Suomeen

vähintään 6 kuukaudeksi, jotta hänellä voi olla oikeus Suomen sosiaali- turvaan myös seuraavan ulkomaan komennuksen ajan.

Ulkomaantyöopas

Aiemmin lähetetyn työntekijän tuli erikseen hakea sosiaaliturvaan kuulumista komennuksen ajaksi. Lakimuutoksen myötä hakemisvelvol- lisuus poistui 1.4.2019 lukien. Työntekijän on kuitenkin edelleen tehtävä ilmoitus työn alkamisesta ja päättymisestä joko Kelaan tai Eläketurva- keskukseen riippuen siitä, missä maassa työtä tehdään. Aiemmin mai- nittu A1-todistus riittää ilmoitukseksi silloin, kun työskentely tapahtuu EU- tai ETA-maassa.

Työskentely EU- ja ETA-maassa tai Sveit- sissä muuna kuin lähetettynä työntekijänä

EU JA ETA alueella valtiosta toiseen siirtyviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan EU:n sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä. Sitä sovelletaan myös muiden maiden kansalaisiin, jotka asuvat laillisesti jäsenvaltion alueella ja jotka muuttavat toiseen jäsenvaltioon. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen eri jäsenvaltioiden sosiaalitur- vajärjestelmiä ja varmistaa, että eri valtioissa työskentelevään työnte- kijään sovelletaan aina jonkun jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sveitsin ja EU:n välisellä vapaata liikkuvuutta koskevalla sopimuksella EU-säännösten sovellettavuus ulotetaan tietyiltä osin myös EU:n jäsen- maiden ja Sveitsin kansalaisiin, jotka liikkuvat kyseisten maiden välillä. Pääsääntönä on, että työntekijän sosiaaliturva määräytyy työskentely- maan lainsäädännön mukaan eli työntekijä vakuutetaan työskentely- maassa.

23

Sosiaaliturvasopimusmaat

SOSIAALITURVASOPIMUKSEN PERUSTEELLA henkilö kuuluu esimer- kiksi työskentelynsä perusteella vain yhden maan sosiaaliturvalain- säädännön piiriin. Sopimusten periaatteena on, että sopimusvaltioissa työskenteleville taataan samat sosiaaliturvaedut vastavuoroisesti kuin oman maan kansalaisellekin. Yleensä maiden sisäiset lait määräävät etuuksien suuruuden ja tason.

Eri sopimusten määräykset ja suojan taso vaihtelevat. Tämän vuoksi on suositeltavaa selvittää, onko Suomella sosiaaliturvaa koskeva sopimus työskentelymaan kanssa ja mikä on mahdollisen sopimuksen sisältö. Lisätietoa sopimuksista saa Kelasta.

Sopimuksettomat maat

Ulkomaantyöopas

JOS TYÖSKENTELYMAAN kanssa ei ole sosiaaliturvasopimusta, kukin maa soveltaa omaa lakiaan. Työntekijä saattaa silloin kuulua sekä Suomen että toisen maan sosiaaliturvan piiriin. Toisaalta saattaa syntyä tilanteita, joissa työntekijä ei saa etuuksia mistään. Sekä työnantaja että työntekijä voivat joutua maksamaan Suomen vakuutusmaksujen lisäksi vastaavia maksuja myös työntekomaahan.

24

Ulkomaantyöopas

Eläkettä

TYÖELÄKETTÄ KERTYY kaikesta tehdystä työstä, yleensä myös ulko- mailla työskentelyn ajalta. Eläke kertyy sen maan käytäntöjen mukai- sesti, missä työntekijä on eläkevakuutettu. Ulkomailla työskentely voi vaikuttaa Suomen työeläkkeen määrään.

Työntekijä voi hakea ulkomailla tehdystä työstä karttunutta eläkettä tavalliseen tapaan Suomesta, jos työskentelymaa on ollut EU- tai ETA- maa, Sveitsi tai ns. sopimusmaa, jonka kanssa Suomella on kahdenväli- nen sosiaaliturvasopimus.

Suomella on sosiaaliturvasopimus Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Intian, Israelin, Australian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa.

Eläkkeet sopimuksettomista maista

JOS TYÖSKENTELY tapahtui maassa, joka ei kuulu EU:hun tai ETA:an ja jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, työntekijä ei automaattisesti saa tällaisessa maassa ansaittua eläkettä Suomeen.

Asia on kuitenkin syytä selvittää tapauskohtaisesti. Lisätietoja voi kysyä Eläketurvakeskuksesta.

Suomessa ansaittu eläke voidaan maksaa ulkomaille siellä asuvalle eläkkeensaajalle.

25

Töihin sopimuksettomaan maahan

JOS SUOMALAINEN työnantajasi lähettää työntekijän työkomennuk- selle johonkin maahan, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopi- musta (esimerkiksi Venäjälle), on työnantajan vakuutettava työntekijä Suomen työeläkelakien mukaan ilman aikarajaa. Koska sopimusta ei ole, työskentelymaakin voi periä vakuutusmaksuja.

Jos suomalainen työnantaja on palkannut työntekijän ulkomailta siel- lä tehtävään työhön, työnantaja ei ole velvollinen vakuuttamaan häntä Suomessa, vaikka hän olisikin Suomen kansalainen.

Pakollinen työeläketurva ei tule kyseeseen myöskään siinä tapauk- sessa, että työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa työsuh- teessa suomalaisen yhtiön ulkomaiseen tytär-, sisar- tai emoyhtiöön.

Edellä mainituissa tilanteissa suomalainen yhtiö voi kuitenkin työelä- kevakuuttaa työntekijän vapaaehtoisesti Suomessa.

Ulkomaantyöopas

Kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa, Eläketurvakes- kus ei anna Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta todistusta. Näissä tapauksissa tulee olla yhteydessä Kelaan.

Sopimuksettomista maista eläkkeen hakijan tulee itse huolehtia eläkkeen hakemisesta.

Eläkkeen hakeminen EU- tai ETA- maista ja sosiaaliturvasopimusmaista

JOS HENKILÖ asuu eläkettä hakiessaan Suomessa, eläkettä haetaan ta- vallisella suomalaisella eläkehakemuksella. Hakemuksessa tulee ilmoit- taa kaikki ne maat, joissa hakija aikaisemmin asunut tai työskennellyt.

Ohjeita hakijalle

LIITÄ ELÄKEHAKEMUKSEESI U-lomake, jossa kerrot ulkomaantyöstäsi. Täytä U-lomakkeeseen (Asuminen ja työnteko ulkomailla) asumis- ja työskentelyaikasi eri maissa. Liitä mukaan myös ulkomaan työskente- lyäsi koskevat asiakirjat, esim. työtodistukset. Eläketurvakeskus välittää hakemuksesi työskentelymaiden viranomaisille. Lähetä hakemus liitteineen Eläketurvakeskukseen tai eläkeyhtiöön. Eläkeyhtiö hakee eläkkeen puolestasi ulkomailta.

26

Asuminen ulkomailla

JOS ASUT eläkettä hakiessasi EU- tai ETA-maassa tai jossain sopimus- maassa, ilmoita hakemuksessasi, että olet työskennellyt tai asunut Suomessa. Silloin asuinmaasi vakuutuslaitos toimittaa hakemuksen Suomeen, ja eläkeasiasi tulee vireille myös Suomessa.

Ulkomaantyöopas

Jos taas asut sopimuksettomassa maassa, hae eläkettä Suomessa tehdystä työstä Suomesta. Muun eläkkeen suhteen toimi asuinmaasi käytäntöjen mukaisesti.

27

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Raxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki

Käyntiosoite:

Asemapäällikönkatu 12 B

xxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx.xxx/XXX_xx

xxx.xxx.xx

Komennussopimusmalli 1 / 7

Komennussopimusmalli

Sopimusmalli ulkomaantyön sopimisesta

1. Sopimusosapuolet

Työnantaja Xxxx Xxxxxx

Työnantajan edustaja asemamaassa

Nimi Osoite

Työntekijä Xxxx Xxxxxx

2. Työn suorittamispaikka

Asemamaa Paikkakunta Toimipaikka

3. Työtehtävät

Tehtävänimike

Pääasiallinen työnkuva, oikeudet, velvollisuudet, raportointi

Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, mitä

työnantaja toimivaltansa puitteissa antaa.

Lähin esimies

Kotimaassa        

Asemamaassa                  

Komennussopimusmalli 2 / 7

4. Lakiviittaus

Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan sopimussuhteessa Suomen työlainsäädäntöä siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa asemamaan pakottavan lainsäädännön kanssa.

Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan Suomen työlainsäädännön ohella alan suomalaista työehtosopimusta siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa asemamaan pakottavan

lainsäädännön kanssa. Sovellettava työehtosopimus on:                  . Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan sopimussuhteessa asemamaan työlainsäädäntöä. Työnantaja antaa työntekijälle kirjallisen selvityksen työsuhteen ehtoihin vaikuttavasta lainsäädännöstä asemamaassa.

5. Sopimuksen voimassaolo

Tämän sopimuksen tarkoittamat työehdot ovat voimassa 20   alkaen.

Sopimus on voimassa 20   saakka.

Ulkomaantyön päätyttyä työntekijän työsuhde Suomessa jatkuu vähintään ennen ulkomaantyön alkua seuraavin ehdoin (sovittava vähintään tehtävän taso, työntekopaikkakunta ja paikka):

6. Ulkomaantyöskentelyn ennenaikainen päättyminen

Irtisanomisaika Kustannukset Paluu työtehtäviin

Palkanmaksu

Molemmilla osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa tämä sopimus   kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Työnantaja maksaa työntekijän kohtuulliset paluumuutosta aiheutuvat kustannukset.

Työntekijä palaa komennussopimuksen päättymisen jälkeen entisiin työtehtäviinsä viimeistään

ajan kuluessa komennussopimuksen päättymispäivästä lukien.

Työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa irtisanomisajalta riippumatta siitä, hyödyntääkö työnantaja hänen työpanostaan.

7. Työaika

Säännöllinen työaika

Työpäivät

  päivää viikossa ja    tuntia viikossa

(esim. maanantai-perjantai)

Komennussopimusmalli 3 / 7

8. Ylityö

Ylityön korvaaminen

Edellä sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan lisä- ja ylityökorvausta

Suomen / Asemamaan lainsäädännön mukaan.

Työnantaja antaa kirjallisen selvityksen asemamaan työlainsäädännöstä.

Noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti

(osapuolet voivat sopia, että työehtosopimusta noudatetaan ehtojen osalta, vaikka sopimus ei tulisi muutoin noudatettavaksi.)

9. Vuosiloma

Vuosiloman määräytyminen

Vuosiloman ajankohta

Työntekijän vuosiloma määräytyy: Suomen vuosilomalain mukaisesti

Työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti

Jokin muu tapa                      (Jos noudatettavaksi ei tule Suomen lainsäädäntö, eikä asemaassa ole lakisääteistä vuosilomaa, on syytä sopia loman kertymisestä.)

Vuosiloman ajankohdasta on sovittu seuraavasti:

Lomaraha

Lomarahana maksetaan 50 % vuosiloma-ajan palkasta tai komennussopimuksen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.

(Lomaraha ei perustu lakiin, joten siitä on hyvä sopia erikseen.)

10. Vapaapäivät

Yleiset palkalliset ja palkattomat vapaapäivät

Palkalliset vapaapäivät

Yleiset palkalliset ja palkattomat vapaapäivät määräytyvät asemamaan lainsäädännön ja käytännön mukaan. Työnantaja antaa kirjallisen selvityksen asemamaan vapaapäivälainsäädännöstä ja/tai

-käytännöstä.

Palkallisia vapaapäiviä ovat asemamaan lainsäädännöstä riippumatta

Muut vapaapäivät

Muista vapaapäivistä on sovittu seuraavaa:      

Komennussopimusmalli 4 / 7

11. Palkka

Palkka maksetaan kunkin kuukauden   . päivä.

Palkanmaksupäivä

Euroissa / Muussa valuutassa:      

Työntekijän pankkitilille:

Palkka maksetaan

Palkan tarkastusten osalta on sovittu seuraavaa (esim. kotimaan yleiskorotukset ja ansiotason nousua

vastaavat korotukset):                  

Tulospalkkio / provisio / bonus

Rahapalkka

Työntekijälle maksettava rahapalkka on

          / kuukausi / vuosi. Vakuutuspalkan määrä:      

Muut palkka- ja luontoisedut

Autoetu: vapaa / käyttöetu

Puhelinetu Ateriaetu Asuntoetu

Muu:                

12. Päiväraha

Päivärahojen maksamisesta on sovittu seuraavaa:            

13. Meno- ja paluumatkaan liittyvien kustannusten korvaaminen

Työnantaja suorittaa korvauksen seuraavista kustannuksista:

Lähtöterveystarkastus Rokotukset

Viisumin hankkiminen

(Muut työtehtävien hoitamiseksi välttämättömät dokumentit, luvat ja ilmoitukset) Matkatavaroiden rahtikustannukset, kuitenkin enintään   kg lentorahtina tai vastaavat kustannukset pintarahtina

Matka- ja muuttotavaroiden rahtikustannusten korvaamisesta on sovittu seuraavasti:    

Matkaliput työnantajan määräämää säännönmukaista reittiä käyttäen työntekijän kotipaikkakunnalta asemamaan työkohteeseen ja takaisin työn päättyessä.

Muut erikseen sovittavat kustannusten korvaukset:           

14. Verotus

Työntekijälle järjestetään mahdollisuus verokonsultointipalveluun ulkomaantyön verotuskysymysten selvittämiseksi ja veroilmoitusten täyttämiseksi. Työntekijällä on oikeus käyttää verokonsultointipalvelua ennen ulkomaille lähtöä sekä kotimaahan palatessaan. Työnantaja maksaa

verokonsultointipalvelusta aiheutuvat kustannukset. Työnantaja avustaa lisäksi työntekijää asemamaan ja kotimaan veroilmoitusten laatimisessa.

Komennussopimusmalli 5 / 7

15. Perheenjäsenet

Perheenjäsenet

Perheenjäseninä pidetään tätä sopimusta tulkittaessa:.    

Perheenjäsenten

kustannukset

Perheenjäsenten mukaantulosta, matkakustannuksista ja muista

kustannuksista on sovittu seuraavaa:        

16. Majoitus

Työnantaja hankkii kustannuksellaan työntekijälle kohtuullisen asunnon ja kaluston. Työntekijä hankkii itse kustannuksellaan asunnon asemamaassaan.

Työntekijä asuu asemamaassa työnantajan osoittamassa hotellissa.

Työntekijä asuu           ajan työnantajan osoittamassa hotellissa, jonka jälkeen työntekijä hankkii itse asunnon.

Asuminen asemamaassa on järjestetty seuraavasti:           

17. Päivittäiset työmatkat

Työmatkakustannukset

Työnantaja korvaa päivittäiset matkakustannukset asunnosta työkohteeseen ja takaisin, mikäli etäisyys on yli   km. Työnantaja järjestää ja kustantaa kuljetukset asunnosta työpaikalle ja takaisin.

Työntekijä vastaa itse työmatkakustannuksistaan.

Oman auton käytön korvaamisesta on sovittu seuraavaa:

18. Ruokailu

Ruokailu

Työnantaja järjestää työkohteessa ilmaisen työpaikkaruokailun. Työntekijä suorittaa työpaikka-ateriasta     /ateria.

Työntekijä vastaa itse ruokailukuluista.

19. Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksu

Työehtosopimuksen mukaisesti

Jos työehtosopimusta ei noudateta, seuraavasti:     

(esim. viikon tai kuukauden pituisina ajanjaksoina ilmoitettuna)

Komennussopimusmalli 6 / 7

20. Sairaanhoito

Työntekijän sairastuessa järjestetään hoito asemamaassa /                 . Mikäli sairaus on pitkäikäinen (yli   kuukauden pituinen yhdenjaksoinen poissaolo) tai vakava, lähetetään työntekijä Suomeen hoitoa varten.

Työnantaja vastaa tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista seuraavasti:       

Työntekijän sairastuessa järjestetään hoito asemamaassa /                  .

Mikäli sairaus on pitkäikäinen (yli   kuukauden pituinen yhdenjaksoinen poissaolo) tai vakava, lähetetään työntekijä Suomeen hoitoa varten.

Työnantaja vastaa tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista seuraavasti:       

21. Työnantajan korvaamat matkat asemamaasta Suomeen (meno ja paluumatkan lisäksi)

Työnantaja vastaa matkakustannuksista, jotka johtuvat työntekijän kuljettamisesta Suomeen hoitoa varten työntekijän sairastuttua vakavasti ulkomailla.

Työnantaja kustantaa työntekijälle edestakaisen kotimatkan läheisen omaisen kuollessa tai sairastuttua vakavasti sekä muissa vastaavissa tapauksissa.

Työnantaja kustantaa lomamatkan kotimaahan ja takaisin seuraavasti:       Työnantajan osallistumisesta perheenjäsenten matkakustannuksiin on sovittu seuraavasti:

Vuosiloma voidaan pitää muuallakin kuin kotimaassa, jolloin matkakustannukset korvataan seuraavasti:                            

Säännöllisin väliajoin tapahtuvista kotimatkoista on sovittu seuraavaa:       

22. Vakuutukset

Työnantaja ottaa työntekijälle työnantajan kustannuksella esim. seuraavat vakuutukset:

Komennusvakuutus Matka/matkustajavakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Sairauskuluvakuutus

Tarvittaessa kotivakuutus majoituspaikan suojaksi

Muita vakuutuksia:                                    (esim. muuttotavarat, ajoneuvo, irtaimisto)

Komennussopimusmalli 7 / 7

23. Yhteyshenkilö Suomessa

Yhteyshenkilö

Nimi Osoite Puh.

24. Erimielisyydet

Sopimukseen liittyvät riitaisuudet ratkaistaan yleisessä alioikeudessa Suomessa.

Tätä sopimusta on tehty samansisältöiset kappaleet kummallekin sopijapuolelle.

Aika ja paikka

Työnantaja

Työntekijä

Asemamaan yrityksen edustaja