Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 26.1.2017–31.3.2021
Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 26.1.2017–31.3.2021
SISÄLLYSLUETTELO
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1
11 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN 7
14 § VARALLAOLO JA PUHELINOHJEET 12
16 § SUNNUNTAITYÖ, LAUANTAITYÖ JA TYÖ ERÄINÄ JUHLAPYHIEN
19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 16
20 § SAIRAUSAJAN PALKKA SEKÄ PALKKA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA 17
30 § TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES 28
31 § TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 30
32 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN 30
34 § TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU 31
37 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 33
TYÖAIKAPANKKI 60
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen
T YÖE HT OSO PI MU S 26 . 1 . 2017 – 31 . 3 . 20 21
Tällä työehtosopimuksella määrätään autoliikennealoilla työs- kentelevien konttoritoimihenkilöiden, liikenteenjärjestelytoimi- henkilöiden, huoltokorjaamoiden teknisten toimihenkilöiden ja terminaalien työnjohtajien työehdot.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitto- jen välisiä yleisiä sopimuksia:
1. Irtisanomissuojasopimus
2. Koulutussopimus
3. Luottamusmiessopimus
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET
1. Toimihenkilön tulee:
- edistää ja valvoa työnantajan etuja,
- noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asi- oissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutki- muksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä
- tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskot- tuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.
2. Työnantajan tulee:
- luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimi- henkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tu- kea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden,
- luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän teh- täviä koskevissa asioissa sekä
- selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organisaa- tiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukai- sella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä
- työsuhteen alkaessa tai tehtäviä muutettaessa antaa toi- mihenkilölle hänen tehtävänsä suorittamiseksi tarpeellinen työnopastus.
3. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työ- suhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujär- jestelmä.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
1. Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisesti. Osa-aikaisesta työstä on työsopimus tehtävä aina kirjallisesti.
2. Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyjään vastaavaa työtä.
3. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.
4. Sijaisuustilanteista on sovittu tämän työehtosopimuksen liit- teenä olevassa palkkausjärjestelmässä.
1. Ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, noudatetaan seu- raavia irtisanomisaikoja.
Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den;
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;
- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;
- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Irtisanomisaika on toimihenkilön irtisanoessa:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.
3. Sovituista irtisanomisajoista riippumatta vapautuu toimihenkilö työstä sovittua irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan työnantajan ja asianomaisen toimihenki- lön kanssa.
4. Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauksessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisa- notaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja ase- tetaan konkurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatettava tämän pykälän 1 momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskau- den johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oi- keuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen.
Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhem- pain- tai hoitovapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannolli- silla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.
6. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa liittojen välillä solmitussa ja myöhemmin muutetussa irtisano- missuojaa koskevassa sopimuksessa on sovittu.
Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat tämän sopi- muksen liitteenä.
I Yhteiset määräykset
1. Työaika määräytyy työaikalain (605/96) ja seuraavien määräys- ten perusteella.
II Konttoritoimihenkilöt
2. Konttoritoimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7,5 tun- tia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen pe- rustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikottainen työaika tasoittuu sanottuun keski- määrään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.
Päivittäisen työajan ylittäessä 7,5 tuntia se saa tällöin olla enin- tään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoit- tumisjakso on enintään 16 viikon mittainen.
III Liikenteenjärjestelytoimihenkilöt ja esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt
4. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden ja esimiestehtävissä toimi- vien toimihenkilöiden säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen pe- rustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä var- ten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kulu- essa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.
Päivittäisen työajan ylittäessä 8 tuntia se saa tällöin olla enin- tään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoit- tumisjakso on enintään 16 viikon mittainen. Viikottainen työaika voi olla kuitenkin enintään 60 tuntia, mikäli siitä on sovittu työn- antajan ja toimihenkilön kesken.
6. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöksi siten, että se kahden viikon jaksossa on enintään 80 tuntia tai pisimmillään kuuden viikon jaksossa enintään 240 tuntia.
7. Paikallisesti voidaan sopia, ettei liikennejärjestelytehtävissä ja esimiestehtävissä toimivien osalta tarvitse laatia työtuntijärjes- telmää. Edellä 5 kohdassa mainittu tasoittumisjakso on tällöin enintään 10 viikkoa ja 6 kohdassa mainittu tasoittumisjakso 6 viikkoa.
8. Vuosityöajan lyhennystä koskevat määräykset ovat 11 pykä- lässä.
1. Lisätyöllä tarkoitetaan työpaikassa käytössä olevan säännölli- sen työajan lisäksi tehtyä työtä, työajan tällöin ylittämättä keski- määrin 40 tuntia viikossa.
2. Säännöllisen työajan ollessa alle 8 tuntia vuorokaudessa ja alle 40 tuntia viikossa, on lisätyötä säännöllisen työajan lisäksi teh- tävä työ edellä mainittuihin tuntimääriin saakka.
3. Säännöllisen työajan ollessa keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja määräytyessä muutoin työtuntijärjestelmän mukaan, on lisä- työtä työtuntijärjestelmän lisäksi tehtävä työ 0,5 tuntia vuorokau- dessa sekä 2,5 tuntia viikossa. Vuorokautisten ja viikottaisten lisätyötuntien enimmäismäärä yhteensä on 2,5 tuntia.
4. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.
5. Lisätyöstä maksettava tuntipalkka lasketaan samoin perustein kuin ylityöstä maksettava peruspalkka.
6. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai sama keskimääräisenä, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai vii- kottaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokauti- sesta tai viikottaisesta ylityöstä on sovittu.
7. Lisätyön korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia samantasoi- sesti toisin.
8. Lisätyö ei ole ylityötä.
1. Mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjestetty kiintein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhäviikon lauantai vapaapäivä.
2. Mikäli toimihenkilön työ on järjestetty muutoin kuin kiintein lau- antaiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhästä johtuvaa 1 mo- mentin mukaista työajan lyhennystä vastaava järjestely toteutet- tava antamalla toimihenkilölle muutoin noudatettavan työtunti- järjestelmän puitteissa muuna aikana vapaapäivä tahi korvaa- malla arkipyhäviikolla 1 momenttia vastaavan työaikajärjestelyn ylittävä työaika siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu.
3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2017
1. viikko loppiaisviikko 4 pv
15. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv
16. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv
18. viikko vappuviikko 4 pv
21. viikko helatorstaiviikko 4 pv
25. viikko juhannusviikko 4 pv
49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv
52. viikko jouluviikko 3 pv 2018
1. viikko uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko 4 pv
13. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv
14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv
18. viikko vappuviikko 4 pv
19. viikko helatorstaiviikko 4 pv
25. viikko juhannusviikko 4 pv
49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv
52. viikko jouluviikko 2 pv 2019
1. viikko uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko 4 pv
16. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv
17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv
18. viikko vappuviikko 4 pv
22. viikko helatorstaiviikko 4 pv
25. viikko juhannusviikko 4 pv
49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv
52. viikko jouluviikko 2 pv 2020
1. viikko uudenvuodenpäiväviikko 4 pv
2. viikko loppiaisviikko 4 pv
15. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv
16. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv
18. viikko vappuviikko 4 pv
21. viikko helatorstaiviikko 4 pv
25. viikko juhannusviikko 4 pv
49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 5 pv
52. viikko jouluviikko 3 pv
53. viikko uudenvuodenpäiväviikko 4 pv
1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
11 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN
1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai 80 tuntia kaksiviik- kojaksossa ja joiden työaika on järjestetty tämän työehtosopi- muksen mukaisesti.
Työajan lyhennystä vähentävät sopimukseen tai käytäntöön pe- rustuvat vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymis- kuukaudelta tai joka annetaan pitempänä kuin työehtosopimuk- sessa on edellytetty.
2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työ- ajan kertymän mukaan seuraavasti:
Työaikakertymä Lyhennys
17 | työpäivää eli | 136 | tuntia | 8 t |
34 | " | 272 | " | 16 " |
51 | " | 408 | " | 24 " |
68 | " | 544 | " | 32 " |
86 | " | 688 | " | 40 " |
103 | " | 824 | " | 48 " |
120 | " | 960 | " | 56 " |
137 | " | 1096 | " | 64 " |
154 | " | 1232 | " | 72 " |
172 | " | 1376 | " | 80 " |
189 | " | 1512 | " | 88 " |
206 | " | 1648 | " | 96 " |
215 | " | 1720 | " | 100 " |
Toimihenkilön säännöllisen vuorokautisen työajan ollessa 8 tun- tia käytetään päiväkertymää, muulloin tuntikertymää.
3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rin- nastetaan säännölliseen työaikaan kunnanvaltuuston ja -halli- tuksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat
4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankoh- tana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden lop- puun mennessä. Lyhennys toteutetaan vapaapäivinä tai muulla tavoin esimerkiksi viikko- tai jaksotyöaikaa lyhentämällä siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.
5. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartut- tavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
6. Lyhennysvapaapäivästä on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan antamista.
7. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun va- paan johdosta.
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännölli- sen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei tarvitse nou- dattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukau- den ylitöiden tarkastelujaksoa.
2. Laissa säädetty työajan enimmäismäärä voi koostua sovitusta säännöllisestä työajasta ja lisätyöstä.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivänaattona teh- dystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100
%:lla korotettu palkka.
4. Työehtosopimuksen 8 § 6. kohdan mukainen jaksoylityö mää- räytyy työaikalain periaatteiden mukaisesti.
Työehtosopimuksen 8 § 5. kohdan mukaiseen työajan tasoittu- misjärjestelmään perustuvan työn ylityö määräytyy tasoittumis- jakson lopussa, mikäli toimihenkilö on työskennellyt yli tasoittu- misjakson säännöllisen työtuntimäärän. Tällöin tehdystä yli- työstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa tasoittumisjakson pituudesta riippuen keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.
5. Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista
6. Jos toimihenkilö ei 40-tuntisen viikkotyön tai 80-tuntisen kaksi- viikkoisjaksotyön vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pi- tämisen vuoksi ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaansa vastaavaa tuntimäärää ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisena saman viikon muuna vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
7. Ylityöstä suoritettava korvaus voidaan toimihenkilön suostumuk- sella antaa vastaavana vapaa-aikana, joka on otettava ja annet- tava kahden kuukauden kuluessa sen määräytymisestä.
8. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on pe- ruspalkka tuntia kohden laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, silloin kun säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las- kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukau- dessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Palkan korotusosa mak- setaan samoin lasketun tuntipalkan mukaan kuin palkan perus- osa.
9. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännölli- nen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huo- mioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa lasket- taessa.
10. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidet- tävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saa- daan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asi- anomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mu-
kaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolo voi- daan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos edellä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyy vuosilomapäivä, vähennetään niiden päivien vuosilomapalkka ajanjakson perus- palkasta eikä vastaavia työtunteja oteta huomioon.
Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kunkin kuukau- den säännöllisten työpäivien lukumäärää.
Soveltamisohje:
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:
Viikkotyöaika
2017 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 18 | 135 | 144 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu | 18 | 135 | 144 |
2018 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 22 | 165 | 176 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 20 | 150 | 160 |
heinäkuu | 22 | 165 | 176 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 20 | 150 | 160 |
lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu | 17 | 127,5 | 136 |
2019 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 22 | 165 | 176 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 19 | 142,5 | 152 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 22 | 165 | 176 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu | 18 | 135 | 144 |
2020 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
2021 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
Mikäli toimihenkilön säännöllinen työaika on muu kuin 37,5 tai 40 tuntia viikossa, muutetaan taulukko samassa suhteessa so- vittua työaikaa vastaavaksi.
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyk- sessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimi- henkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
Mikäli vapaapäivät on sijoitettu kuukausien vaihtuessa muutoin tai toimihenkilön työaika on järjestetty 8 § 6 mom mukaisena kahden viikon jaksotyöaikana, on työpäivien lukumäärä ja työ- tuntimäärä selvitettävä yksilöllisesti työtuntijärjestelmästä.
14 § VARALLAOLO JA PUHELINOHJEET
1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskele- maan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa las- kettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvausta mak- setaan vähintään neljältä tunnilta. Mikäli toimihenkilö on tänä ai- kana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työpalk- kaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.
2. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöllisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Tällainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varalla- olosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimi- henkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolokorvaus.
3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystä- mään puhelinohjeiden antamista tai työhönlähtöä varten ole- matta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päi- vystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.
4. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomai- sena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toi- minnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palk- kauksessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutetta- essa.
1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella ilman en- nalta tehtyä sopimusta toimihenkilön suostumuksella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö tulee hälytyskutsun saatuaan työhön il- man merkittävää viivytystä säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
a) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana,
b) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen ennen kello 21.00, tai
c) yhden tunnin palkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana ja hälytysluontoinen työ tehdään samana päivänä klo 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3. Milloin hälytysluontoinen työ tehdään klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorvaukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaa- vasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6. Tämän pykälän säännökset eivät koske 14 §:n mukaista varal- laoloa.
16 § SUNNUNTAITYÖ, LAUANTAITYÖ JA TYÖ ERÄINÄ JUHLAPYHIEN AATTOINA
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sun- nuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.
3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan pal- kan lisäksi aattopäivälisää, jonka suuruus on 100 % ohjetunti- palkasta.
4. Lauantaina klo 6-18 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan lauantaityölisää, jonka suuruus on 15 % ohje- tuntipalkasta. Mikäli toimihenkilölle maksetaan samasta työstä peruspalkan lisäksi lisä- tai ylityökorotusta, ilta- tai yövuorolisää, sunnuntaityökorotusta, aattopäivälisää taikka jotakin muuta olo- suhdelisää tai -korotusta, lauantaityölisää ei makseta.
1. Konttoritoimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähin- tään 38 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon ai- kana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päi- vinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnun- taina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.
3. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 30 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kulla- kin kerralla.
4. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi toimihenkilöille on annettava viikon aikana toinen vapaapäivä ja periodityöaikaa sovelletta- essa saman kaksiviikkojakson aikana viikkolepojen lisäksi kaksi vapaapäivää.
Vapaapäivät on, mikäli mahdollista, annettava viikkolepopäi- vään liittyen.
5. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuk- sia,
a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,
c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,
d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viik- koleponsa aikana.
6. Työaikalain tarkoittama tunnin pituinen päivittäinen lepoaika voi- daan sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää päi- vätyössä 1/2 tuntiin asti, jonka aikana toimihenkilö saa esteettö- mästi poistua työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa paikalla olo työn jatkumiselle on välttämätöntä, jolloin toi- mihenkilölle on varattava mahdollisuus aterioida työn aikana.
1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa ai- kana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hä- nen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenteri- kuukauden aikana. Jos viikkolepo on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan li- säksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityö- korotukset.
2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamatta jäänyt viikkolepo korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta:
- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökoro- tukset.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.
Muutetaan 18 § seuraavaksi 1.1.2018 lukien:
18 § VAPAAPÄIVÄTYÖKORVAUS
1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa ja toisen vapaapäivänsä aikana tekemästään työstä korvaus ly- hentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeis- tään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos viikkolepo ja/tai toinen vapaapäivä on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos viikkolepopäivänä tai toisena vapaa- päivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle va- paa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
2. Viikkolevon ja toisen vapaapäivän aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut sa- man viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu va- paapäivätyö korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hä- nelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta:
- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökoro- tukset.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon ja/tai toisen vapaapäivän aikana tehtävästä työstä.
19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa.
2. Vuorotyössä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on:
kuukausi- | ilta- | yö- |
palkka (euroa) | vuorossa senttiä/t | vuorossa senttiä/t |
alle 1460,49 | 133 | 249 |
1460,49 - 1568,35 | 137 | 258 |
1568,36 - 1676,23 | 141 | 267 |
1676,24 - 1783,02 | 147 | 276 |
1783,03 - 1890,90 | 151 | 284 |
1890,91 - 1997,70 | 154 | 291 |
1997,71 - 2105,57 | 158 | 300 |
2105,58 - 2213,43 | 163 | 308 |
2213,44 - 2321,31 | 167 | 317 |
2321,32 - 2429,17 | 175 | 325 |
2429,18 - 2535,97 | 180 | 334 |
2535,98 - 2643,84 | 183 | 341 |
2643,85 - 2750,64 | 186 | 348 |
2750,65 - 2858,51 | 189 | 355 |
2858,52 - | 192 | 363 |
3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.
Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen yli- työhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä iltavuoron mu- kaan.
4. Milloin työ ei ole ylityötä, vuorotyötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22-06 välillä tehtynä yötyöksi. Iltatyössä makse- taan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yö- työssä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.
20 § SAIRAUSAJAN PALKKA SEKÄ PALKKA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan taikka muulla törkeällä tuot- tamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pi- tuisilta ajoilta, kuin seuraavasta käy ilmi.
Työsuhde jatkunut Täysi palkka yhtäjaksoisesti
- 1 kuukauden mutta - 4 viikolta vähemmän kuin 1 vuoden
- 1 vuoden mutta - 5 viikolta vähemmän kuin 5 vuotta
- 5 vuotta tai kauemmin - 3 kuukaudelta
2. Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uu- siintuessa ei toimihenkilöllä 12 peräkkäisen kuukauden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyys- ajalta, kuin edellä on mainittu.
3. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoitta- malta odotusajalta.
4. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä, sekä mil- loin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen lääkärin tai työn- antajan hyväksymä ja kustantama muu lääkärintodistus sai- raudestaan.
Soveltamisohje:
Lääkärintodistus voidaan toimittaa työnantajalle esimerkiksi postin tai faksin välityksellä.
5. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole vel- vollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
6. Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutus- lain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi
Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittö- mästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rin- nastettava palkallinen vapaa.
Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempain- vapaata määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja -ase- tuksen mukaisesti. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihen- kilölle isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään viideltä työpäi- vältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta en- nen vapaan alkamista.
7. Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä pykä- lässä määrätyn palkan sairauden, äitiysvapaan, adoptiovapaan tai isyysvapaan ajalta, on oikeus saada toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- tai isyysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
8. Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairauden, äitiysvapaan, adoptio- vapaan tai isyysvapaan ajan palkasta se päivä-, äitiys- tai isyys- raha tahi sen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Xxxxx-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten on työnantaja velvollinen antamaan toimihenkilölle todis- tuksen siitä, mikä toimihenkilön ansio on ollut 6 edellisen kalen- terikuukauden aikana.
9. Xxxxxxx toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansion menetyksestä tapaturmavakuutuslain tai työn- tekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nos- taa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa sa- malta ajalta saadusta korvauksesta.
10. Tässä pykälässä määrätyn palkan sairauden, äitiys-, adoptio- tai isyysvapaan ajalta maksuperusteena olevalla täydellä palkalla tarkoitetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa.
1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1.1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen
(708/2013) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunni- telmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa ter- veystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämäl- tään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetel- lään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä an- netussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoite- tuista tutkimuksista.
1.2 Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jäl- kitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, makse- taan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivära- haa.
2. Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1. – 2.2.5)
2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
2.1.2 Muissa kuin kohdassa 2.1.1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaan- ottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
2.1.3. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.
2.1.5 Mikäli toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.
2.1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
2.2 Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihen- kilön sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokau- den kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suo- rittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenki- lön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palk- kamääräyksiä.
2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labora- torio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutki- muksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva an- sionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdolli- suutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajan- kohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltä- vien, äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääke- tieteellisten tutkimusten ajalta.
2.2.5 Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslää- kärin antamalla todistuksella.
3. Laskenta
Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työeh- tosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitus- sääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.2. tarkoite- tun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.
Soveltamisohjeet
Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa to- detaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisi- kaan työkyvyttömäksi.
Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellyte- tään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suo- ritetussa lääkärintarkastuksessa.
1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttä- mät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustan- nuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöl- lisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö
palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä pa- laa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.
3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön ai- kana, makuulippujen hinnat.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti sel- vittää ennen matkalle lähtöä.
4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta vuonna 2017 seuraavasti:
a) 41,00 euroa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä
b) 19,00 euroa vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia
c) 19,00 euroa, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täy- den matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja 41,00 euroa, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Päivärahojen suuruus vuosina 2018 – 2021 vahvistetaan myö- hemmin.
Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja jär- jestää toimihenkilölle vapaan ruoan.
Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mah- dollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskente- lystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisi- aan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumah- dollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, makse- taan toimihenkilölle 10,25 euron suuruinen ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
5. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mu- kaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:
a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 72,32 euroa.
b) Muualla 62,23 euroa.
Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 4,20 euroa.
6. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksista sekä päivärahaa siten, kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä on tä- män pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.
7. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä vuonna 2017 korvauksena 41 senttiä kilometriltä.
Kilometrikorvauksen suuruus vuosina 2018 – 2021 vahvistetaan myöhemmin.
8. Mikäli yrityksessä on matkustussääntö, ei tämän pykälän mää- räyksiä sovelleta. Matkustussäännön tulee kokonaisuutena vas- tata tämän pykälän mukaisia etuja.
9. Xxxxxxx toimihenkilön työ edellyttää toistuvaa matkustamista yri- tyksen eri toimipaikoissa tai asiakkaiden luona, voidaan matkus- tamiseen liittyvät seikat sopia ennalta tarkoituksenmukaisella ta- valla eikä tämän pykälän määräyksiä sovelleta.
1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantaja- liitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä sovit- tua koulutussopimusta.
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä vuosityöajan lyhentämiseksi annettavan va- paan pitämisen vuoksi.
1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovit- tuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtoso- pimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ- suhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostu- muksella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Tällaisia syitä ovat esim. toimihenkilön sairaus, reservin kertausharjoitus ja opintovapaa.
3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttö- myyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön pal- velukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumi- sesta annetun lain edellyttämällä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakor- vauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittö- mästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti toi- mihenkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yh- teismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopi- muksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosilo- man aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
5. Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päät- tyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös siitä loma- korvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräyty- misvuoden perusteella.
6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. momentissa mai- nitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuo- siloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.
Mikäli se palkanmaksupäivä, jona lomaltapaluuraha olisi mak- settava, sijoittuu siten, että toimihenkilö joutuisi odottamaan lo- maltapaluurahaa kauemmin kuin viisi työpäivää, maksetaan toi- mihenkilön pyytäessä enintään puolet lomaltapaluurahasta en- nakkona. Näin maksettu ennakko otetaan vähennyksenä huo- mioon lomaltapaluurahaa maksettaessa.
Maksupyyntö tulee tehdä välittömästi lomalta palattaessa.
7. Lomaltapaluurahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosilomapal- kan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomaltapa- luurahan saamisen edellä olevat edellytykset.
8. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi lomaltapaluumääräystä sovellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä tällöin on, että toimihenkilö on ennen äitiysloman alkua tehnyt työnanta- jalle kirjallisen ennakkoilmoituksen ja palaa työhön ennakkoil- moituksen mukaisesti. Ennakkoilmoituksesta tulee käydä ilmi vanhempainloman ja hoitovapaan käyttö. Lomaltapaluurahaa maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka hoitovapaalta paluun jälkeen maksetaan. Mikäli tärkeä syy vaatii ennakkoilmoituksesta poikkeamista, uusi ilmoitus voi- daan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.
9. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomaltapaluurahan vaih- tamisesta vapaaksi.
Sopimus lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi tulee tehdä kirjallisesti, ja se voidaan tehdä aina lomanmääräytymisvuo- deksi kerrallaan. Työnantajan on annettava tehty sopimus pyyn- nöstä tiedoksi luottamusmiehelle, kuitenkin siten, ettei siitä il- mene toimihenkilön yksilöintitietoja, ellei asianomainen toimi- henkilö ole antanut siihen suostumustaan.
Lomaltapaluuraha tai sen osa muutetaan vapaaksi siten, että lo- maltapaluuraha jaetaan toimihenkilön henkilökohtaisella, työeh- tosopimuksen 12 §:n 8 kohdan mukaisesti lasketulla tuntipal- kalla.
Lomaltapaluurahavapaan ajankohdasta sovitaan toimihenkilön ja työnantajan kesken. Lomaltapaluurahavapaata pidetään täy- sinä päivinä, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken muuta so- vita. Lomaltapaluurahavapaa on työssäolon veroista aikaa ja se lasketaan säännölliseksi työajaksi viikottaista ylityötä määritet- täessä.
Pöytäkirjamerkintä:
Lomaltapaluurahavapaata ei katsota kuitenkaan työajaksi työai- kalain 19 §:n yli- ja lisätyön enimmäismääriä laskettaessa.
Toimihenkilön ollessa työkyvytön ennen lomaltapaluurahava- paan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä vuosiloman siirtämi- sestä.
1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, lähei- sen omaisen kuoleman, yhteiskunnallisen luottamustehtävän taikka kutsunta-ajan takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Läheisenä omaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuoli- soa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisa- ria sekä hänen avio- ja avopuolisonsa vanhempia.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti korvataan äidille tai isälle säännöllisen työajan ansionmenetys lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä enintään neljän työpäivän poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissa- olosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan xxxxx- xxxxxxx koskevien määräysten mukainen selvitys.
Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Tämä kohta ei siten merkitse automaattista oi- keutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.
Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toi- selle vanhemmista.
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, toimihenkilölle korvataan säännöllisen työajan ansion- menetys eri sairausjaksoista yhteensä enintään neljältä työpäi- vältä. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään vanhem- man ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.
Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä koh- dassa määrätyn korvauksen, on oikeus saada toimihenkilön si- jasta tälle samalta ajalta tuleva muu lainsäädäntöön tai sopi- mukseen perustuva korvaus taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
3. Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukau- sipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouk- sista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toi- mihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansiomenetyksen kor- vauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.
4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteensa rekisteröintiä varten.
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivi- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
6. Työnantaja maksaa toimihenkilölle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmas- osaa (2/3) niistä. Määräys ei koske sellaisia reservin harjoituk- sia, joista valtio ei maksa reserviläispalkkaa.
7. STTK:n, ERTO:n ja Logistiikan toimihenkilöt ry:n edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana kyseisten elinten kokouksiin.
Sama mahdollisuus varataan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja ERTO ry:n välisten, tällä työehtosopimuksella perustettujen yhteisten työryhmien kokouksiin osallistuville toimihenkilöille.
Toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle kokouksen ajankoh- dasta niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen sel- vitys kokoukseen osallistumisestaan.
8. Toimihenkilöllä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täy- täntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolon ajalta toimi- henkilölle ei korvata ansionmenetystä.
1. Työnantaja maksaa liikenteenjärjestelytehtävissä työskentele- ville toimihenkilöille yhteisesti ilmoittamanaan ajankohtana ka- lenterivuotta kohden 84,09 euron suuruisen pukurahan, josta katsotaan kohdistuvan 1/12 kullekin kalenterikuukaudelle.
2. Pukurahan maksaminen edellyttää toimihenkilöiltä sovitunmu- kaista yhtenäistä pukeutumista.
3. Mikäli työsuhde kestää vain osan kalenterivuodesta, maksetaan em. tavoin määräytyvä pukurahan osuus kullekin työsuhteen täydelle kalenterikuukaudelle.
4. Niissä tapauksissa, joissa työsuhde päättyy ennen vuosittaista pukurahan maksamisajankohtaa, maksetaan lopputilin yhtey- dessä em. tavoin määräytyvä osuus pukurahasta. Vastaavasti on työnantaja oikeutettu kuittaamaan lopputilin maksun yhtey- dessä pukurahan siltä osin, kuin se kohdistuu työsuhteen päät- tymisen jälkeiselle ajalle.
5. Mikäli työnantaja kustantaa toimihenkilöille työpuvun kerran kahdessa vuodessa, ei em. pukurahaa makseta. Työpuvun kat- sotaan kuoleentuvan em. periaatteiden mukaisesti yhdessä vuodessa.
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tar- koitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työn- antajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluk- sessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenki- lön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin, kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henki- lövahingosta 126.140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50.456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omai- suusvahingosta 25.228,19 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
30 § TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES
Liittojen välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän sopimuksen osana.
Konttori-, liikenteenjärjestely- ja tekniset toimihenkilöt voivat va- lita yhteisen luottamusmiehen, mikäli paikallisesti näin sovitaan. Liittojen välisissä neuvotteluissa toimihenkilöä edustaa se sopi- jaliitto, jonka jäsen hän on.
Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työai- kana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikor- vauksen, jonka suuruus on:
- 70,30 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24,
- 92,40 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,
- 131,56 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,
- 158,68 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200 ja
- 188,81 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on yli 200.
Edellä mainitut kuukausikorvaukset ovat 1.1.2018 lukien seu- raavat:
- 74 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 5-24,
- 97 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,
- 138 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,
- 167 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200 ja
- 198 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on yli 200.
Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosilo- man, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään.
Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jaka- mattomana varaluottamusmiehelle.
Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovit- tuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kans- saan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Muutetaan em. kappale 1.1.2018 lukien seuraavaksi:
Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
31 § TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Työsuojeluvaltuutetun kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
32 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen val- tuutuksen, tähän sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen jär- jestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten, kuin keskusjärjestöjen 18.11.1971 allekirjoittamassa sopimus- pöytäkirjassa on erikseen sovittu.
Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyt- tyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä tai vastaavalla on kullakin työpaikalla mahdolli- suus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatau- olla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyk- sin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muusta tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tar- koitukseen soveltuva paikka.
Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tar- koituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa va-
littaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvalli- suudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja mää- räyksiä voidaan noudattaa, ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen teh- nyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
34 § TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU
1. Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan hen- kilöryhmän välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen, tulee toimihenkilön:
a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle sään- nöllisesti toimensa perusteella kuuluvat,
b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityk- sessä työskenteleville, tämän sopimuksen tarkoittamille toimi- henkilöille,
c) siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia, suorit- taa tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehostamista selkkauk- sen päätyttyä sekä
d) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käy- tön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla sekä toimenpi- teitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon tor- jumiseksi tai tavaravaraston pilaantumisen ehkäisemiseksi; tä- hän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syyttee- seen.
2. Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.
1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista toimialalla il- maantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmär- ryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksi- mielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsitel- täväksi.
3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy eri- mielisyyttä työnantajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liitto- jen käsiteltäväksi.
4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tar- koitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeis- tään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotte- luissa sovittava.
5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainit- tava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon ku- luessa neuvottelun päättymisestä.
6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskus- liittojen välillä neuvoteltavaksi.
7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työn- seisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpi- teeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen ku- lun estämiseksi.
8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 momenteissa.
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräyk- seen, ovat kielletyt.
1. Tämä sopimus on voimassa 31. maaliskuuta 2021 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti ir- tisanottu.
2. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvot- telujen on todettu päättyneen.
Helsingissä 26.1.2017
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1(13) ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
AUTOLIIKENNEALOJEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 26.1.2017
Paikka: Autoliikenteen Työnantajaliiton toimisto, Helsinki
Läsnä: Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxx Xxxxxxxx XXXX Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx XXXX Xxxx Xxxxxxxx ERTO
Xxxxx Xxxxx XXXX
1 § UUDISTAMINEN
Todettiin, että osapuolten kesken 21.10.2013 allekirjoitetun au- toliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 30.11.2016.
Päätettiin uudistaa liittojen välinen autoliikennealojen toimihen- kilöitä koskeva työehtosopimus ajalle 26 1.2017 – 31.3.2021.
2 § PALKANKOROTUKSET
2 1. Palkankorotukset vuonna 2017
2.1.1. Ohjepalkat
Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan 1.4.2017 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,3 prosentilla. Ohjepalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään euroon.
2.2. Palkankorotukset vuonna 2018
2.2.1. Yleiskorotus
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuk- sia) korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamal- lilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtoso- pimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä sama kuin em. mallin mukaisesti sovittu kustannusvaiku- tus. Yhteisenä tavoitteena on autoliikenteen toimihenkilöiden sopimusalan yleiskorotusten kustannusvaikutusten yhdenver- taisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopi- muksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2017 mennessä yksimielisyy- teen em. mallin mukaista kustannusvaikutusta vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asetetaan asiaa ratkaise- maan välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakun- nansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2017 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa rat- kaisun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
Osapuolten sopima kohdan A tarkennus:
Jos ns. vientiteollisuuden mallissa sovitaan 20 kuu- kauden sopimuskaudesta, jonka kustannusvaikutus on 2 %, on autoliikenteen toimihenkilöiden yleiskoro- tus 12/20 x 2 % eli 1,20 %. Loppuosa 0,80 % eli 8/20 x 2 % annetaan seuraavan yleiskorotuksen yhtey- dessä.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.8.2017 – 30.9.2018 aikana toteutettujen/toteutettavien yleis- korotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Tek- nologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Am- mattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopi- muskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kerta- eristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan autoliikennealojen toimihenkilöillä yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän laskennassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla. Mikäli jonkun verrok- kialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2017, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jaka- jasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäi- sen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2018 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavu- tettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankoh- tien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mah- dollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen mää- rästä 31.12.2017 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jom- mankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat pu- heenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee an- taa ratkaisu 31.1.2018 mennessä.
2.2.2. Ohjepalkat
Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi ohje- palkkoja korotetaan 0,4 prosentilla samasta ajankohdasta lukien (pyöristys lähimpään euroon).
2.2.3. Vuorotyölisät
Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuukausipalkkarajoja korotetaan vuonna 2018 yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Kuukausipalk- karajoista poistetaan vuoden 2018 korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukai- sesti lähimpään euroon.
2.3. Palkankorotukset vuonna 2019
2.3.1. Yleiskorotus
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuk- sia) korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamal- lilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtoso- pimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä sama kuin em. mallin mukaisesti sovittu kustannusvaiku- tus. Yhteisenä tavoitteena on autoliikenteen toimihenkilöiden sopimusalan yleiskorotusten kustannusvaikutusten yhdenver- taisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopi- muksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2018 mennessä yksimielisyy- teen em. mallin mukaista kustannusvaikutusta vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asetetaan asiaa ratkaise- maan välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakun- nansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2018 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa rat- kaisun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
Osapuolten sopima kohdan A tarkennus:
Jos ns. vientiteollisuuden mallissa sovitaan 20 kuu- kauden sopimuskaudesta, jonka kustannusvaikutus on 2 %, on autoliikenteen toimihenkilöiden yleiskoro- tus 12/20 x 2 % eli 1,20 %. Loppuosa 0,80 % eli 8/20 x 2 % annetaan seuraavan yleiskorotuksen yhtey- dessä.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.10.2018 – 30.9.2019 aikana toteutettujen/toteutettavien yleis- korotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Tek- nologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Am- mattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti
em. tarkastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopi- muskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kerta- eristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan autoliikennealojen toimihenkilöillä yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän laskennassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla. Mikäli jonkun verrok- kialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2018, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jaka- jasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäi- sen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2019 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavu- tettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankoh- tien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mah- dollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen mää- rästä 31.12.2018 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jom- mankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat pu- heenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee an- taa ratkaisu 31.1.2019 mennessä.
2.3.2. Ohjepalkat
Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi ohje- palkkoja korotetaan 0,4 prosentilla samasta ajankohdasta lukien (pyöristys lähimpään euroon).
2.3.3. Vuorotyölisät
Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuukausipalkkarajoja korotetaan vuonna 2019 yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Kuukausipalk- karajat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähim- pään euroon.
2.4. Palkankorotukset vuonna 2020
2.4.1. Yleiskorotus
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuk- sia) korotetaan 1.1.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamal- lilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtoso- pimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä sama kuin em. mallin mukaisesti sovittu kustannusvaiku- tus. Yhteisenä tavoitteena on autoliikenteen toimihenkilöiden sopimusalan yleiskorotusten kustannusvaikutusten yhdenver- taisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopi- muksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2019 mennessä yksimielisyy- teen em. mallin mukaista kustannusvaikutusta vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asetetaan asiaa ratkaise- maan välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakun- nansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2019 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa rat- kaisun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
Osapuolten sopima kohdan A tarkennus:
Jos ns. vientiteollisuuden mallissa sovitaan 20 kuu- kauden sopimuskaudesta, jonka kustannusvaikutus on 2 %, on autoliikenteen toimihenkilöiden yleiskoro- tus 12/20 x 2 % eli 1,20 %. Loppuosa 0,80 % eli 8/20 x 2 % annetaan seuraavan yleiskorotuksen yhtey- dessä.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.10.2019 – 30.9.2020 aikana toteutettujen/toteutettavien yleis- korotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Tek- nologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Am- mattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopi- muskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kerta- eristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan autoliikennealojen toimihenkilöillä yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän laskennassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla. Mikäli jonkun verrok- kialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jaka- jasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäi- sen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2020 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavu- tettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankoh- tien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mah- dollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen mää- rästä 31.12.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jom- mankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat pu- heenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee an- taa ratkaisu 31.1.2020 mennessä.
2.4.2. Ohjepalkat
Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi ohje- palkkoja korotetaan 0,4 prosentilla samasta ajankohdasta lukien (pyöristys lähimpään euroon).
2.4.3. Vuorotyölisät
Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuukausipalkkarajoja korotetaan vuonna 2020 yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Kuukausipalk- karajat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähim- pään euroon.
2.5. Palkankorotukset vuonna 2021
2.5.1. Yleiskorotus
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuk- sia) korotetaan 1.1.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.202 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtoso- pimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä neljäsosa (1/4) em. mallin mukaisesti sovitusta kustan- nusvaikutuksesta. Yhteisenä tavoitteena on autoliikenteen toi- mihenkilöiden sopimusalan yleiskorotusten kustannusvaikutus- ten yhdenvertaisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopimuksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2020 mennessä yksimielisyy- teen em. mallin mukaisen kustannusvaikutuksen neljäsosaa
vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asetetaan asiaa ratkaisemaan välityslautakunta, johon molemmat osapuo- let asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2020 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa rat- kaisun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
Osapuolten sopima kohdan A tarkennus:
Jos ns. vientiteollisuuden mallissa sovitaan 20 kuu- kauden sopimuskaudesta, jonka kustannusvaikutus on 2 %, on autoliikenteen toimihenkilöiden yleiskoro- tus 12/20 x 2 % eli 1,20 %. Loppuosa 0,80 % eli 8/20 x 2 % annetaan seuraavan yleiskorotuksen yhtey- dessä.
Jos sopimuskauden lopussa jää em. periaatteen mu- kaisesti jokin osa kustannusvaikutuksesta antamatta, annetaan se erikseen sovittavalla tavalla.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2020 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti on neljäsosa (1/4) seuraavien verrok- kialojen työehtosopimusten 31.12.2020 mennessä tiedossa ole- vien ja 1.10.2020 – 30.9.2021 aikana toteutettujen/toteutetta- vien yleiskorotusten matemaattisesta keskiarvosta (kaksi desi- maalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Tek- nologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Am- mattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopi- muskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kerta- eristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattisen keskiarvon neljäsosa (1/4). Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan au- toliikennealojen toimihenkilöillä yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän laskennassa jakajaan ote- taan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla. Mi- käli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2020, jätetään se myös kertaerän las- kennassa pois jakajasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2020 tai jonkun yksittäi- sen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2021 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2020 mennessä saavu- tettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankoh- tien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mah- dollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen mää- rästä 31.12.2020 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jom- mankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat pu- heenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee an- taa ratkaisu 31.1.2021 mennessä.
2.5.2. Ohjepalkat
Työehtosopimuksen ohjepalkkoja korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien (pyöristys lä- himpään euroon).
2.5.3. Vuorotyölisät
Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuukausipalkkarajoja korotetaan vuonna 2021 yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Kuukausipalk- karajat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähim- pään euroon.
3 § MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
Työehtosopimuksen 22 § 4 ja 7 kohtien mukaisten päivärahojen ja kilometrikorvausten suuruudet määräytyvät vuosina 2017, 2018, 2019, 2020 ja sopimuskauden aikana vuonna 2021 Vero- hallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.
Työehtosopimuksen voimaantullessa 26.1.2017 voimassa ole- vat matkakustannusten korvaukset on merkitty työehtosopimuk- sen edellä mainittuihin kohtiin.
4 § TEKSTIMUUTOKSET
Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun autoliiken- nealojen toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.
5 § TYÖRYHMÄT
Osapuolet perustavat seuraavat työryhmät:
1. Koulutussopimuksen 1 §:n mukainen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa ammattiyhdistyskoulutuk- sen kurssit sopimuskauden aikana.
2. Palkkausjärjestelmätyöryhmä, jonka tehtävänä on tar- kastella sopimuskauden aikana työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää ja pyrkiä yksinkertaistamaan sitä sekä laatia yrityksille sen käytöstä yksinkertaiset ohjeet.
3. Tilastoyhteistyötyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella sopimuskauden aikana palkkatilastotietoja ja alan palk- kakehitystä.
4. Paikallisen sopimisen työryhmä, jonka tehtävänä on sel- vittää mahdollisuuksia laatia paikallista sopimista kos- keva sopimus osaksi työehtosopimusta. Työryhmän työn tulokset voidaan ottaa osaksi työehtosopimusta työehto- sopimuskauden aikana, mikä edellyttää liittojen hallinto- jen hyväksyntää.
6 § SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS
Tällä kahtena samasanaisena kappaleena laaditulla pöytäkir- jalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hy- väksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopi- muksella.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxxxxx
Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)
Viikkotyöaika 37,5 tuntia | ||||||||
-3v | 4-5v | 6-8v | 9-11v | 12-14v | 15-17v | 18-20v | 21v … | |
4C | 2422,32 | 2468,19 | 2556,73 | 2647,40 | 2735,94 | 2825,55 | 2915,14 | 3001,51 |
4B | 2263,38 | 2304,99 | 2389,26 | 2471,39 | 2554,60 | 2637,81 | 2722,07 | 2802,65 |
4A | 2119,38 | 2157,77 | 2234,59 | 2312,45 | 2390,33 | 2468,19 | 2545,00 | 2620,27 |
3C | 2000,97 | 2037,23 | 2108,71 | 2181,26 | 2254,85 | 2328,45 | 2399,91 | 2470,82 |
3B | 1844,16 | 1878,30 | 1944,42 | 2009,50 | 2074,58 | 2142,84 | 2207,91 | 2273,07 |
3A | 1696,96 | 1726,82 | 1788,69 | 1848,44 | 1910,31 | 1968,96 | 2025,53 | 2085,21 |
2C | 1598,83 | 1625,49 | 1683,08 | 1738,55 | 1796,16 | 1851,64 | 1908,18 | 1964,34 |
2B | 1518,83 | 1544,42 | 1595,62 | 1648,96 | 1702,29 | 1755,62 | 1807,91 | 1861,06 |
Viikkotyöaika 40 tuntia | ||||||||
-3v | 4-5v | 6-8v | 9-11v | 12-14v | 15-17v | 18-20v | 21v … | |
4C | 2470,31 | 2516,20 | 2607,94 | 2698,60 | 2790,34 | 2882,09 | 2972,76 | 3060,86 |
4B | 2307,12 | 2349,79 | 2435,11 | 2519,39 | 2605,81 | 2690,07 | 2774,34 | 2856,49 |
4A | 2158,85 | 2198,31 | 2276,18 | 2356,19 | 2435,11 | 2514,04 | 2593,00 | 2669,70 |
3C | 2035,10 | 2072,43 | 2147,10 | 2220,71 | 2295,39 | 2370,06 | 2443,65 | 2515,88 |
3B | 1875,10 | 1909,22 | 1976,43 | 2041,50 | 2109,78 | 2179,11 | 2245,26 | 2311,54 |
3A | 1724,69 | 1754,58 | 1815,36 | 1878,30 | 1941,23 | 1999,91 | 2058,57 | 2119,24 |
2C | 1623,36 | 1651,08 | 1708,69 | 1767,35 | 1826,04 | 1882,57 | 1941,23 | 1998,39 |
2B | 1540,15 | 1565,74 | 1619,09 | 1673,49 | 1727,88 | 1782,30 | 1836,70 | 1890,72 |
LIITE 2(2)
TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)
Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.4.2017 tai lähinnä sen jälkeen.
Viikkotyöaika 37,5 tuntia | ||||||||
-3v | 4-5v | 6-8v | 9-11v | 12-14v | 15-17v | 18-20v | 21v … | |
4C | 2430 | 2476 | 2564 | 2655 | 2744 | 2834 | 2924 | 3011 |
4B | 2270 | 2312 | 2396 | 2479 | 2562 | 2646 | 2730 | 2811 |
4A | 0000 | 0000 | 0000 | 2319 | 2398 | 2476 | 2553 | 2628 |
3C | 2007 | 2043 | 2115 | 2188 | 2262 | 2335 | 2407 | 2478 |
3B | 1850 | 1884 | 1950 | 2016 | 2081 | 2149 | 2215 | 2280 |
3A | 1702 | 1732 | 1794 | 1854 | 1916 | 1975 | 2032 | 2091 |
2C | 1604 | 1630 | 1688 | 1744 | 1802 | 1857 | 1914 | 1970 |
2B | 1523 | 1549 | 1600 | 1654 | 1707 | 1761 | 1813 | 1867 |
Viikkotyöaika 40 tuntia | ||||||||
-3v | 4-5v | 6-8v | 9-11v | 12-14v | 15-17v | 18-20v | 21v … | |
4C | 2478 | 2524 | 2616 | 2707 | 2799 | 2891 | 2982 | 3070 |
4B | 2314 | 2357 | 2442 | 2527 | 2614 | 2698 | 2783 | 2865 |
4A | 0000 | 0000 | 0000 | 2363 | 2442 | 2522 | 2601 | 2678 |
3C | 2041 | 2079 | 2154 | 0000 | 0000 | 0000 | 2451 | 2523 |
3B | 1881 | 1915 | 1982 | 2048 | 2116 | 2186 | 2252 | 2318 |
3A | 1730 | 1760 | 1821 | 1884 | 1947 | 2006 | 2065 | 2126 |
2C | 1628 | 1656 | 1714 | 1773 | 1832 | 1888 | 1947 | 2004 |
2B | 1545 | 1570 | 1624 | 1679 | 1733 | 1788 | 1842 | 1896 |
Liitteenä olevien ohjepalkkataulukoiden kokemusvuosiryhmillä tarkoitetaan:
-3v = kokemusvuosia on alle 4
4-5v = kokemusvuosia on 4 tai yli mutta alle 6 6-8v = kokemusvuosia on 6 tai yli mutta alle 9 9-11v = kokemusvuosia on 9 tai yli mutta alle 12
12-14v = kokemusvuosia on 12 tai yli mutta alle 15 15-17v = kokemusvuosia on 15 tai yli mutta alle 18 18-20v = kokemusvuosia on 18 tai yli mutta alle 21 21v- = kokemusvuosia on 21 tai enemmän
1
YLEISTÄ
Seuraavassa selvitetään liittojen välisissä neuvotteluissa sovittuja palkkaus- järjestelmää ja vaativuusluokittelua. Tavoitteena on antaa käytännön sovel- tajalle yksityiskohtainen kuva palkkausjärjestelmästä kokonaisuudessaan.
2
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toi- saalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen vaativuusluokitustaulukkoon.
2.1 Tehtävän vaativuus
Toimihenkilön tehtävät luokitellaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti.
2.2 Toimenkuvaus
Toimenkuvalla tarkoitetaan palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaativuus- luokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä.
Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus teh- dään erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Toimenkuvauslomake siihen liit- tyvine toimintaohjeineen on tämän palkkausjärjestelmän lopussa.
Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu parhaiten esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä.
Koska toimi pyritään ensisijaisesti luokittamaan kokonaisuutena, on toimen jakamista tarpeettoman pieniin tehtäviin vältettävä. Vain jos toimi sisältää selvästi eritasoisia tai eri tehtävätyyppeihin kuuluvia tehtäviä, luokitellaan nämä luokituslomakkeen päätehtäväsarakkeeseen. Tällöinkin on tarpeellista kiinnittää huomiota tehtävän merkitykseen toimen kokonaisvaativuutta aja- tellen ja välttää mitättömien aikaosuuksien määrittelemistä (alle 5 %).
Erityisesti on vältettävä työvaiheiden merkitsemistä päätehtäväksi.
Jos toimen vaativuustason arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista toimen sisältämien tehtävien moninaisuuden ja/tai suurien vaativuuserojen vuoksi, sijoitetaan päätehtävät toimenkuvauksessa toimen kokonaisluon- teen mukaiseen tärkeysjärjestykseen prosentuaalisine aikaosuuksineen ja vaativuustasoineen. Toimen yleinen luokitustaso on silloin sama kuin sen tehtävän vaativuustaso, jonka kohdalla 40 % ajankäytöstä täyttyy.
Tehtäväselvitys-sarakkeeseen selvitetään, mitä päätehtävillä kulloinkin tar- koitetaan.
Toimen muuttuessa oleellisesti tai pysyvästi on toimenkuvaus tarkistettava. Muutoin on suositeltavaa tarkastaa toimenkuvaus esim. kerran vuodessa.
Käytännön soveltamiskysymyksiin toimihenkilö ja luottamusmies voivat puuttua normaalin neuvottelujärjestyksen edellyttämällä tavalla.
2.3 Vaativuusluokitus
Vaativuusluokitus jakautuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleisku- vauksiin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin.
Määriteltäessä toimihenkilön vaativuusluokkaa, on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Luokitellaan tehtävä, ei henkilöä. Tä- män jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Lähtökohdat vaativuusluoki- tusta suoritettaessa saattavat vaihdella yrityksen toimialan, koon ja organi- saation mukaan.
Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin:
1) Vaativuusluokassa edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja tai- dot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella.
2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan mää- rään.
3) Työnantajan valvonnan asteeseen.
Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusluokkaan kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot.
2.4 Karkealuokitus
Karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena järjes- telmän yleismääritelmiin, jolloin toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määritelmää se lähinnä vastaa. Järjestelmän lähtökohtana on, että enin osa toimista voi- daan tällä tavalla yleismääritelmien avulla suoraan sijoittaa oikealle karkea- luokitustasolle.
Karkealuokituksen yleismääritelmät
Taso 2 Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat ylei- siin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työ- menetelmien välillä, tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.
Taso 3 Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoiminto- jen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen pe- rusteella tai välittömän yleisluontoisen työjohdon ohjauksessa. Harkintati- lanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.
Taso 4 Tehtävät ovat vaativampia kuin 3 tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtävän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjeiden puitteissa. Tehtävissä edellytetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menettelytapojen valinnassa il- man valmiita ohjeita tai ratkaisumalleja.
Tas o | Yleismääritelmä | Toimen edellyttämät TIEDOT JA TAIDOT | Toimen edellyttämä HAR- KINTA (ohjeet, työnjohto ja itseohjaus) | ||||
. | 3 | Tehtävissä vaaditaan eri- koistietoja ja/tai taitoja, jotka on saatu koulutuk- sella ja/tai työkokemuk- sella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osa- toimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koor- dinointia yrityksen ulko- puolelle. Harkinta tapah- tuu monipuolisten menet- telytapasääntöjen tunte- muksen perusteella tai vä- littömän yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvi- taan oma-aloitteista päät- telyä, mutta käytännöllä ja menettelyllä on kuitenkin selvä esikuva. | Koulutukseen ja/tai työ- kokemukseen perustu- vat erikoistiedot ja/tai - taidot. Monipuolisten menette- lytapasääntöjen tunte- mus. Yrityksen erilais- ten osatoimintojen tunte- mus ja yhdistämiskyky tai koordinointi yrityksen ulkopuolelle. | Monipuoliset menettelyta- pasäännöt tai välittömän yleisluontoisen työnjohdon ohjaus. Päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä. Käytännöllä ja menettelytavoilla on selvä esikuva. Harkintatilanne vaihtelee. Yritysten erilaisten osa- toimintojen tuntemus tai koordinointi yrityksen ulko- puolelle. | |||
2 | Tehtävissä tarvitaan har- jaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on stan- dardisoitu ja tarkasti määri- telty tai ne perustuvat ylei- siin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia. | Yleisten työohjeiden tun- temus. Standardisoitujen työ- menetelmien tuntemus. Harjaantuminen konei- den ja työvälineiden käy- tössä. | Yleiset työohjeet. Stan- dardisoidut ja tarkasti määritellyt työmenetel- mät. Tehtävät ovat useimmiten toistuvia. Saattaa edellyttää valin- taa eri työmenetelmien välillä. | 4 | Tehtävät ovat vaativam- pia kuin 3-tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtä- vän tai tehtäväalueen hoi- tamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjei- den puitteissa. Tehtävissä edellytetään ratkaisuja ti- lanteen vaatimien menet- telytapojen valinnassa il- man valmiita ohjeita tai ratkaisumalleja. | Erityistehtävän tai tehtä- väalueen hoitamisen edellyttämät tiedot ja tai- dot. | Yritysjohdon asettamat ta- voitteet ja esimiehen ylei- set ohjeet. Ratkaisuja tilanteen vaati- mien menettelytapojen va- linnassa. Ei valmiita ohjeita tai ratkai- sumalleja. |
2.5 Hienoluokitus
Toimen lopullinen vaativuustaso määräytyy siten, että tasojen 2, 3 ja 4 kar- kealuokitustasoon kuuluvia toimia verrataan keskenään.
Hienoluokituksen määritelmät
Taso A
Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin saman karkealuokitustason teh- tävät yrityksessä keskimäärin.
Taso B
Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin saman kar- kealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.
Taso C
Hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin saman karkealuokitustason teh- tävät yrityksessä keskimäärin.
Hienoluokituksessa voidaan erikseen ottaa huomioon muita vaativuusteki- jöitä. Nämä tulee tarvittaessa yrityskohtaisesti määritellä. Tästä johtuva ver- tailu voi perustua ensin suoritetun keskinäisen vertailun jälkeen tapahtuvaan vaativuustekijäkohtaiseen tarkistukseen.
Hienoluokituksen tarkistaminen pienissä yrityksissä
Pienissä yrityksissä toimet sisältävät usein erilaisia tehtäväalueita, jotka voi- vat sijoittua eri karkealuokitustasoille tai olla vaikeasti luokiteltavissa. Tällöin ensin selvitetään karkealuokan toimien keskinäinen vaativuusjärjestys. Sen jälkeen luokitettavaa tointa verrataan lähinnä alemman tai ylemmän karkea- tason yleismääritelmään ja tarkistetaan, onko toimi sijoitettu oikealle hieno- luokitustasolle.
2.6 Esimiestehtävät
Toimihenkilön katsotaan olevan esimiestehtävässä, mikäli toimeen kuuluu toisiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin kohdistuvaa toimivaltaa. Esimies, jolla on työntekijäalaisia, on rinnastettavissa muihin esimiehiin. Esimiesase- massa olevan toimihenkilön tehtävän vaativuustasoa korotetaan esimies- aseman perusteella yhdellä hienoluokitustasolla.
2.7 Esimerkkityöt
Palkkaliitteen mukaisen toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu luet- telo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Työt voivat esiintyä itsenäisinä toimina tai toimi koostuu useista samaan tai eri tasoon sijoittuvista tehtävistä. Ryhmittely suoritetaan tasojen yleismääritelmien pe- rusteella, joista esimerkeillä on annettu vain täydentävä kuvaus. Mikäli luo- kitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään toimeentuloluokitus pelkästään yleismääritelmien perusteella.
Taso 2 - asiakasneuvontatyö
- asiakaspalvelutyö
- ATK-tallennus
- laskutus
- puhelinvaihteenhoitotyö
- rahaliikenteen hoitotyö
- rahditustyö
- reskontranhoitotyö
- tietojen arkistointi
- tilausten vastaanottotyö
- tilitysten vastaanottotyö
- huollon ja/tai henkilöstön käytön järjestelytyö joko huoltotoimintaan osal- listuen tai osallistumatta
Taso 3
- itsenäinen rahaliikenteen hoitotyö, johon kuuluu kassavastuu
- itsenäinen kirjanpitotyö, johon kuuluu tilinpäätöksen teko ja/tai veroilmoi- tusten teko (ei siis verosuunnittelua tms.)
- palkanlaskentatyö, joka edellyttää työehtosopimusten ja työlainsäädän- nön tuntemusta
- liikenteenjärjestelytyö ja sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta
- yrityksen tietojärjestelmän käyttöön liittyvä koordinointi-, seuranta- ja opastustyö sekä pääkäyttäjätyö
- korjaamo- ja huoltotoiminnan järjestelytyö, johon kuuluu kaluston huollon ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai huoltotoi- minnan valvontaa ja tarkastusta
- terminaalin työnjohto
- myyntineuvottelija
- mikrotukihenkilö
- toimistoesimies
- varastoesimies
Taso 4
Tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3.
2.8 Viitetehtävät
Luokitusta helpottaa huomattavasti, mikäli luokitustyön alussa haetaan eri tasoille helpommin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi. Tällöin on mahdollista suorittaa myöhemmässä luokituksessa vertailua sekä luokitusmääritelmiin että näihin viitetehtäviin.
2.9 Uudet toimihenkilöt
Milloin uuden toimihenkilön toimen muotoilu osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimihenkilön kanssa sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimen- kuvaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kolme kuukautta.
2.10 Luokitus toimihenkilön vaihtuessa
Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu tehtävien luokitus annettujen ohjeiden perusteella. Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu usein toimen sisällön uudel- leenmuotoilua, minkä takia uuden toimihenkilön vaativuusryhmä ei ilman muuta ole sama kuin tointa hoitaneen edellisen toimihenkilön vaativuus- ryhmä.
2.11 Toimien muutokset
Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi on työnantajan tehtävä vaati- vuusluokituksen tarkastus ja toimeenpantava toimen muutoksen mahdolli- sesti edellyttämät korjaukset.
2.12 Ohjepalkat
Tasokohtaiset ohjepalkat ovat luonteeltaan vähimmäispalkkoja. Vähimmäis- palkat perustuvat toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuustasoon. Oh- jepalkoista on sovittu sopijapuolten välillä.
Ohjepalkat ovat 18 vuotta täyttäneitä täysin työkykyisiä toimihenkilöitä kos- kevia. Seitsemäntoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 % ao. ohjepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta. Kuusitoista vuotta täyttä- neen toimihenkilön ohjepalkka on 70 % ao. ohjepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentele- vien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää kun- kin toimihenkilön palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka 6,0 prosentilla.
Muualla kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentelevien taksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuu- kausipalkkojen tulee ylittää työehtosopimuksen ohjepalkkataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka vähin- tään 48 €/kk. Osa-aikaisilla toimihenkilöillä ylitteen suuruus lasketaan työ- ajan suhteessa.
2.13 Henkilökohtaiset tekijät
Henkilökohtaisia tekijöitä tulee ottaa huomioon yrityksen palkkahallinnon so- veltamisessa osana yrityskohtaista palkkapolitiikkaa. Tällöin huomio on kiin- nitettävä toimihenkilön työtaitoon, työtehoon tai kokemukseen tahi hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimihen- kilöryhmän yleisestä keskitasosta taikka olosuhdetekijät, kuten poikkeuksel- linen rasittavuus ja erityiset työsuhdehaitat.
2.14 Kokemusvuodet
Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon koko voimassaolevan työ- suhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö on toimi- nut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa
yrityksissä työskentelyajasta otetaan huomioon kokemusvuosina vain se aika, jona toimihenkilö on toiminut tämän palkkausjärjestelmän laatijaliittojen välisen työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.
Toimeen tarvittava koulutus oikeuttaa kauppakoulun osalta kahteen, ajojär- jestelijän erikoisammattitutkinnon osalta kolmeen ja kauppaopiston ja tekni- sen koulun tai sitä vaativamman tutkinnon osalta neljään vuoteen.
Kokemusvuosilla on ohjepalkkoja korottava vaikutus. Mikäli uusi ohjepalkka on toimihenkilön palkkaa korkeampi, toteutetaan tästä aiheutuva palkantar- kistus kunkin kalenterivuosineljänneksen alussa kuitenkin siten, että työeh- tosopimuksen uusien palkkamääräysten voimaantuloa lähinnä oleva tarkis- tus siirretään toteutettavaksi yhdessä uusien palkkamääräysten voimaan- saattamisen kanssa.
2.15 Siirtäminen vaativampaan tehtävään
Xxxxxxx toimihenkilö harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisään- tymisen suhteessa omasta toimesta maksettavan palkan lisäksi 10-30 % hä- nen henkilökohtaisesta palkastaan. Xxxxxx toimihenkilö hoitaa toisen sijai- sena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle tältä ajalta 10-30 %:n suurui- nen sijaisuuskorotus.
Työmäärän lisääntymisestä tai sijaisuudesta johtuvan korotuksen maksami- sen edellytyksenä on, että työmäärässä on todellisuudessa tapahtunut olen- nainen lisääntyminen tai sijaisena hoideltavaan toimeen sisältyy olennaisesti suurempi vastuu.
Sijaisuuskorotus maksetaan vain yli kaksi viikkoa kestävissä sijaisuuksissa kuitenkin siten, että vuosiloman sijaisuudessa korvaus maksetaan jo silloin, kun sijainen on tehnyt olennaisesti lisääntynyttä tai muuttunutta työtä vähin- tään 10 työpäivää. Sijaisuuskorotusta voidaan maksaa enintään kolmelta kuukaudelta.
Korotus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen si- jaisuuden alkamista.
Sijaisuuskorotusta ei makseta silloin, kun on kyse toisen tehtävän hoitami- sesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai muulla vastaavalla perusteella poissa. Sijaisuuskorotusta ei myöskään makseta, mikäli sijaisena toimimi- nen on otettu huomioon toimihenkilön omassa vaativuusluokituksessa ja pal- kassa.
2.16 Kielilisä
Xxxxxx toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän kotimais- ten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, tulee hänen henkilökohtaisen kuukausipalkkansa ylittää palkkaluokituksen mukainen oh- jepalkka 5 prosentilla.
Kielitaito on vaadittaessa osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vas- taavalla tavalla.
Soveltamisohje:
Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimi- henkilö käyttää kielitaitoaan työnantajan tosiasiallisesti edellyt- tämänä huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoi- dossa.
Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäansioedellytystä.
3
NEUVOTTELUJÄRJESTYS
Työehtosopimuksen 35 §:n neuvottelujärjestyssäännös edellyttää, että mah- dollisesti sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä on aina pyrittävä paikallisesti neuvotellen sovintoon. Xxxxxx toimihenkilö ei siten ole saanut työehtoihin liittyvää kysymystä selväksi lähimmän esimie- hensä kanssa, hän voi saattaa asian luottamusmiehen ja työnantajan välillä neuvoteltavaksi. Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, voidaan erimielisyyskysymys saattaa asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
4
LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT
Luottamusmiehelle tulee antaa seuraavat tiedot: Henkilötiedot:
- suku- ja etunimet
- palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä
- organisatorinen osasto
- nimike
- vaativuustaso
- kokemusvuodet Tilastotiedot:
- keskimääräinen kuukausiansio ja kuukausipalkka Muut YT-lain määräämät tiedot
Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden toimenkuvauksiin.
YRITYS OY Vaativuusluokituksen Toimenkuvaukseen TOIMENKUVAUSLOMAKE liittyvät selostukset
Toimi: | Sarake: | Selostus: | ||||||
Toimen tarkoitus: | "Toimi " "Toimen tarkoitus" "Päätehtävät" "Tehtävän selvitys" "Vaativuustekijät" "Aikaosuus %" "Jaksottaisuus" "Muut tehtävät" "Toimipaikka" "Sijaisuustoimi" "Vaativuustaso" ja "Toimen taso" | Toimen nimike tai pääasiallinen tehtävä. Lyhyt selostus toimen tarkoituksesta. Kuvaukset tehtävien sisällöstä. Tarvittaessa yksityiskohtaisemmat selvitykset tehtävien sisällöstä. Luokitukseen vaikuttavat toimen vaativuustekijät, joita ovat tiedot, taidot ja harkintatarve (esim. kielitaitoa, säännösten tuntemus, myyntitaito, suunnittelutarve jne.). Tehtävän suorituksen vaatima arvioitu osuus koko toi- men hoitamiseen käytetystä työajasta. Täytetään, jos mahdollisesti olisi merkitystä luokituksen kannalta. Esimerkki: A=joka päivä, B=joka viikko, C=joka toinen viikko, D=joka kuukausi, E=joka vuosineljännes, F=joka vuosi. Mahdolliset muut tehtävät ja tekijät, joilla voi olla merki- tystä luokituksen kannalta. Tuotantolaitos, paikkakunta tms. Toistuva(t) sijaisuustoimi(et) Täytetään toimenluokituksen yhteydessä Toimen organisatorisen aseman selvittämiseksi voidaan haluttaessa piirtää organisatoorinen kaaviokuva. | ||||||
Päätehtävät: | Tehtävän selvitys/ vaativuustekijät | Aika- osuus % | Jaksot- taisuus | Vaati- vuus- taso | ||||
Muut tehtävät: | ||||||||
Toimen taso | ||||||||
Toimipaikka: | Osasto/toimintayksikkö: | |||||||
Sijaisuustoimi: | Välittömän esimiehen toimi: | |||||||
Välittömät alaisuuteen kuuluvat toimet: | ||||||||
Toimihenkilön nimi: | Päivämäärä: | |||||||
Toimihenkilön allekirjoitus: | Esimiehen allekirjoitus: | |||||||
59
Toimenkuvausten laatimiseen liittyviä keskeisiä toimintaohjeita
Toimenkuvaus on vaativuusluokituksen apuväline ja se tehdään sitä varten laadi- tulle toimenkuvauslomakkeelle.
Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteis- työnä.
Toimenkuvauksessa mainitaan henkilön sillä hetkellä todella tekemät tehtävät - henkilöön tai muihin toimen sisällön kannalta epäolennaisiin tekijöihin ei kiinnitetä huomiota.
Toimenkuvauksessa vältetään toimen jakamista tarpeettoman pieniin osiin siten, että esim. alle 5 %:n aikaosuuden käsittäviä tehtäviä ei mainita. Työvaiheita ei kir- jata erillisinä tehtävinä.
Toimenkuvauksessa pyritään käyttämään selkeää ja lyhyttä ilmaisua sekä välte- tään tulkinnanvaraisia käsitteitä. Päätehtävien selvitykset on aiheellista aloittaa te- kemistä kuvaavalla sanalla (suorittaa, laatii, vastaa jne.) ja selvityksissä vältetään tulkinnanvaraisia ilmaisuja (hyvin, paljon, melko jne.).
Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi, tarkistetaan toimenkuvaus. Esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimenkuvaus vastaa toimihenkilön kulloinkin suo- rittamia tehtäviä. Yrityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yksinkertai- seen menettelyyn toimenkuvausten ylläpitämiseksi.
Toimihenkilön vaihtuessa laaditaan uuden toimihenkilön tehtävistä toimenkuvaus.
Milloin toimen muotoilu esim. uuden toimihenkilön osalta osoittautuu vaikeaksi, voi- daan toimenkuvauksen laatiminen siirtää kolmella (3) kuukaudella.
Toimen vaativuusluokitus tehdään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuusluoki- tusta suoritettaessa luokitellaan henkilön suorittamat tehtävät - ei henkilöä eikä toi- minimikettä.
Toimi luokitellaan kokonaisuutena.
Toimen karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta palkkausjärjestelmän yleismääritelmiin.
Toimen hienoluokitus ja vaativuustaso määräytyvät vertaamalla yrityksessä esiin- tyviä saman karkeatason piiriin kuuluvia toimia keskenään (vähemmän vaativa, keskimääräinen, vaativampi).
Luokiteltaessa tehtäviä, joissa toimen vaativuuden arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista, voidaan käyttää ns. 40 %:n sääntöä.
Luokitusten helpottamiseksi yrityksessä voidaan ensin määrittää karkeatasokohtai- sesti eri tasoille helpoimmin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi.
TYÖAIKAPANKKI
1. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että työaikaa, ansaittuja vapaita ja va- paa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia siirretään työ- aikapankkiin alla esitetyllä tavalla. Sopimus työaikapankista ja siihen liittyvistä menettelytavoista on tehtävä kirjallisesti.
Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luottamusmiehelle, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toimihenki- lön yksilöintitietoja, ellei asianomainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.
2. Toimihenkilön ja työnantajan sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää esimerkiksi:
- lisä- ja ylitöiden perus- ja korotusosia,
- sunnuntaityökorvauksia,
- viikkolepokorvauksia (1.1.2018 lukien vapaapäivätyökor- vauksia),
- lomaltapaluurahoja,
- iltavuoro-, yövuoro-, iltatyö- ja yötyölisiä,
- aattopäivälisiä ja lauantaityölisiä sekä
- varallaolokorvauksia ja hälytysluontoisen työn korvauksia.
Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin siirrettä- essä tunneiksi ja minuuteiksi siten, että korvaus jaetaan toimi- henkilön siirtohetken henkilökohtaisella, työehtosopimuksen 12
§:n 8 kohdan mukaisesti lasketulla tuntipalkalla.
3. Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan toimihenki- lön ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan kokonaisina päi- vinä, ellei toisin sovita.
Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, menetellään tämän liitteen kohdan 8 mukaan.
4. Palkanerien siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava toimihen- kilön ja työnantajan kesken viimeistään kaksi viikkoa ennen pal- kanmaksupäivää, ellei toisin sovita.
5. Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 160 tuntia, ellei toisin sovita.
6. Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilö- kohtaista kuukausipalkkaa.
Jos toimihenkilö on synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön ennen työaikapankkivapaan alkamista tai sen aikana, työkyvyttömyyden aikainen työaikapankkivapaa siirre- tään toimihenkilön pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. Edel- lytyksenä vapaan siirtämiselle on, että toimihenkilö toimii työeh- tosopimuksen 20 §:n 4 kohdan mukaisesti ja pyytää viivytyk- settä työnantajalta vapaan siirtoa sekä että työnantajalla on työ- kyvyttömyyden ajalta työehtosopimuksen 20 §:n mukaan pal- kanmaksuvelvollisuus.
7. Työaikapankkivapaa on työssäolon veroista aikaa ja se laske- taan säännölliseksi työajaksi viikottaista ylityötä määritettäessä. Työaikapankkivapaata ei kuitenkaan katsota työajaksi työaika- lain 19 §:n yli- ja lisätyön enimmäismääriä laskettaessa.
8. Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken sovita lyhyemmästä irtisanomisajasta.
Työaikapankkivapaat pyritään pitämään työaikapankin irtisano- misajan kuluessa. Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, korvataan ne toimihenkilölle hänen henki- lökohtaisella tuntipalkallaan viimeistään työaikapankin irtisano- misajan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan toimihenki- lön henkilökohtaisella tuntipalkalla. Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen toimihenkilöstä johtuvasta syystä, työnantaja voi määrätä enintään puolet työaikapankissa ole- vasta vapaasta pidettäväksi irtisanomisaikana.
10. Toimihenkilön työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti toi- mihenkilön ja työnantajan kesken on sovittava, miten toimitaan työaikapankin tuntien suhteen. Mikäli sopimukseen ei päästä, korvataan työaikapankissa oleva vapaa toimihenkilölle muu- toshetkeä edeltäneen henkilökohtaisen tuntipalkan mukaan.
Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimi- henkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoi- tettuja työsuhteita,
2. työsopimuslain 7 luvun 5, 7 ja 8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä TSL 1 luvun 4 §:ssä tar- koitettuna koeaikana. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Koeajan enimmäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan.
Työsopimuksen päättämiseen koeaikana noudatetaan työsopimuslain 9 luvun 2 §:n 1 momentin, 4 §:n ja 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
2 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia syitä, joiden johdosta työ- sopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laimin- lyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan
vaikuttavat seikat.
Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään yhden vuoden;
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli 12 vuotta.
Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään viisi vuotta;
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli viisi vuotta.
4 §
Irtisanomis- ja lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen
Työnantaja, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa taikka lomauttanut toimihenkilön noudattamatta tämän sopimuksen 18
§:n 1 kappaleessa tarkoitettua lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksa- maan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomis- ja lomautusilmoitusaikaa vastaavalta ajalta.
Toimihenkilölle 1 kappaleen nojalla maksettavasta palkasta työnantaja saa työsopimuslain 2 luvun 17 §:ää noudattaen vähentää, mitä toimihenkilöltä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.
Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvol- linen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikki- sena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vas- taavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle mak- settavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Mikäli irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajasta, suoritus- velvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan palkasta.
5 §
Selvitysvelvollisuus irtisanottaessa toimihenkilö taloudellisilla tai tuotannollisilla perus- teilla
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, työnantajan on selvitettävä mahdollisesti irtisanottavalle toimihenkilölle irtisanomisen perusteet ja vaih- toehdot. Tällainen selvitys on annettava toimihenkilölle ennen työsopimuk- sen irtisanomista ja siihen on sisällytettävä:
1. selvitys niistä työnantajayrityksessä avoimena olevista töistä, joihin työnantaja katsoo irtisanottavan toimihenkilön ammattitaitoonsa, työkykyynsä ja koulutukseensa nähden työnantajan harjoittamaan toimintaan liittyen soveltuvan;
2. missä työnantajan yksikössä kohdassa 1 mainittua työtä tehdään, mikä on työvoimatarve ennen irtisanomista ky- seisissä yksiköissä sekä mikä on työnantajan arvio työvoi- man tarpeen kehityksestä näissä toimintayksiköissä; sekä
3. selvitys työnantajan muusta mahdollisesta henkilöstön li- säystarpeesta ja niistä syistä, joiden vuoksi työnantaja kat- soo, ettei irtisanottavaa toimihenkilöä voitaisi tällaisiin teh- täviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan sijoittaa tai kouluttaa.
Jos irtisanominen kohdistuu useampaan toimihenkilöön, selvitys voidaan tehdä luottamusmiehelle. Mikäli selvitys on tehty yhteistoiminnasta yrityk- sissä annetun lain (334/2007) mukaisen menettelyn yhteydessä, tämän säännöksen mukaista selvitystä ei tarvitse erikseen antaa.
6 §
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tä- män edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole
mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää kirjeitse tai sähköisesti työnantajan tai toimihenkilön ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan osoitteeseen. Jos ilmoitus irtisanomisesta on lähetetty postitse, katsotaan sopimuksen irti- sanominen toimitetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisa- nominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa- ajan päättymistä seuraavana päivänä.
7 §
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjal- lisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan ole- vat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
8 §
Raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön irtisanomissuoja
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän toimi- henkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen toimihenkilön raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Todettiin, että selvitys tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa toimi- henkilö vetoaa po. säännöksen hänelle antamaan suojaan.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
9 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
10 §
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisano- misen peruste on tullut työnantajan tietoon.
11 §
Toimihenkilön kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oi- keus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
12 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen kä- siteltäväksi. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
13 §
Asian saattaminen välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan oikeudenkäyn- nistä työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjes- tyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
14 §
Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.
15 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työn- antajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivära- hojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen tar- koitettuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahingon- korvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Pöytäkirjamerkintä 4:
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suh- teutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan te- kemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosi- aaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen koh- tuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perustee- tonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovi- tusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten, kuin edellisessä kap- paleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
16 § Lomauttaminen
Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava 18 §:ssä tarkoitettua ilmoi- tusaikaa, ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa.
Työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä muutenkin voidaan toimihenkilön tai työnantajan aloitteesta sopia toimihenkilön lomauttamisesta. Lomautta- misoikeutta voidaan laajentaa työehtosopimuksella tai sopimuksella, jota tar- koitetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 8 §:n 6 momen- tissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13 lu- vun 5 §:ssä.
17 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työn- tekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laa- juudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomau- tus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tar- peen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lo- mautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmie- helle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopi- muslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
18 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtu- vasta työn vähentymisestä tapahtuvasta lomautuksesta noudattaen yhden
(1) kuukauden lomautusilmoitusaikaa.
Edellä tämän pykälän 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomau- tuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tar- koitetuista tapauksista.
Ilmoitus lomautuksesta annetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos il- moitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti 1 kappaleessa mainittua ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituk- sessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen ar- vioitu kesto.
Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi lomautettavien toimi- henkilöiden luottamusmiehelle. Jos lomautus kohdistuu vähintään kymme- neen toimihenkilöön, työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työ- voimaviranomaiselle paitsi, jos hänellä on muun säädöksen perusteella vas- taava velvollisuus.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituk- siin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällainen lomautuksen peruuttaminen kokonaan ei ole mah- dollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä mää- rällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomaut- tamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta anta- matta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perus- tua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopi- mus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien sään- nöksiin.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
19 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työn- antajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
20 §
Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toi- mihenkilökunnan vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä työ- ehtosopimuksen tarkoittamalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista viimeistään samanaikaisesti, kun vähentämisestä ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymme- neen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.
Neuvottelut tämän sopimuksen 19 §:ssä, 20 §:n 1 kappaleessa ja 21 §:ssä mainituista toimenpiteistä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 5:
Todettiin, että sopimuskohdassa tarkoitettujen neuvottelujen aikana on tarkoituksenmukaista ottaa esille kysymys siitä, voidaanko irtisano- misuhan alaisille toimihenkilöille järjestää työtä muualla saman työpai- kan piirissä.
21 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimis- tosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työ- suhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työ- ja elin- keinotoimistosta, onko irtisanottuja toimihenkilöitä hakemassa työtä sen vä- lityksellä. Paikallisella työ- ja elinkeinotoimistolla tarkoitetaan sen paikkakun- nan työ- ja elinkeinotoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.
Soveltamisohje:
Jos irtisanottu työsuhde on päättynyt 25.1.2017 tai sitä ennen, takai- sinottovelvollisuuden pituus on yhdeksän kuukautta.
22 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 15 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen
23 §
velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on mää- rätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtoso- pimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudatta- matta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Voimaantulomääräys
Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä liittojen välisen työehtoso- pimuksen voimassaolon mukaisesti.
Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava KOULUTUSSOPIMUS
1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa var- ten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyh- mästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Xxxxxxx hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulu- tustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurs- sin viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 §
AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansio- menetys toimihenkilön kuukausipalkkaa vähentämättä. Jos koulutus tapah- tuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenki- lölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Työnantaja varaa tarvittaessa, koulutukseen osoittamiensa varojen puit- teissa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua koulutukseen, joka mahdol- listaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Toimihenkilön koulutustarve todetaan yhteisesti esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä keskustelussa.
3 §
YHTEINEN KOULUTUS
Yhteistoiminnan edellyttämä erikseen sovittava yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työ- paikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihen- kilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yrityk- selle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoi- mikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, kou- lutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vä- hennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.
Lisätään 1.1.2018 lukien seuraava virke:
Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta suoritetaan ansi- onmenetyksen korvausta, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
5 §
SOSIAALISET EDUT
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § VOIMASSAOLOAIKA
Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työ- ehtosopimuksen voimassaolon mukaisesti.
Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
Johdanto
Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu mm. työn- antaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan tur- vata osapuolten välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukainen ja no- pea selvittäminen, muiden työnantajan ja toimihenkilön välillä esiintyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimus- järjestelmän edellyttämällä tavalla.
Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luotta- musmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopi- muksen.
1 §
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tätä sopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamis- alalla.
2 § LUOTTAMUSMIES
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toi- mihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamus- mies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskentelee vähintään 15 työehtosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten valitaan luottamusmies. Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työpaikan toimi- henkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mah- dollisuudet tavata toimihenkilöt tätä edellyttävät.
Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka luot- tamusmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.
Mikäli yrityksessä on valittu eri paikkakunnilla sijaitsevia toimipaikkoja varten useampia luottamusmiehiä, voivat luottamusmiehet valita keskuudestaan pää- luottamusmiehen edellyttäen, että edellä mainitusta järjestelystä on sovittu työnantajan kanssa. Pääluottamusmies käy neuvotteluja työnantajan kanssa, kun asia koskee laajemmin eri paikkakunnilla sijaitsevia yrityksen toimipaikkoja.
3 §
LUOTTAMUSMIESVAALIN JÄRJESTÄMINEN
Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työ- paikalla, on työpaikan kaikille toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaa- liin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
4 § VAALIKELPOISUUS
Luottamusmieheksi voidaan valita toimihenkilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut toimihenkilönä asianomaisen työnantajan palveluksessa ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
5 § ILMOITUKSET
Toimihenkilöyhdistys ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luotta- musmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
6 §
LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
Luottamusmiehen tehtävänä on
- edustaa työpaikalla toimihenkilöjärjestöä em. työehtosopimuksen ja osapuol- ten välisten muiden sopimusten soveltamisessa sekä yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä
- valvoa toimihenkilöiden osalta edellä mainittujen sopimusten noudattamista
- johtaa toimihenkilöiden puolesta em. työehtosopimuksen mukaisia paikallisia neuvotteluja
- välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta edustamansa yhdistyksen tai toimihenkilöiden välillä.
7 §
LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE
Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtai- sesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
8 §
LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN
Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan.
9 §
LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei luottamusmiehen työ pääty kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 § 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvel- voitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luotta- musmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luot- tamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu.
10 §
LUOTTAMUSMIES JA LIIKKEEN LUOVUTUS
Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava
liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus 9 §:ssä sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymi- sestä lukien.
11 §
VAPAUTUKSEN ANTAMINEN
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten tulee asianomaisen esimiehen an- taa luottamusmiehelle tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivana aikana. Luottamusmiehelle annetaan lisäksi tilapäistä vapautusta työstään osallistu- mista varten paikalliseen neuvotteluun työnantajan kanssa tai työsuojelutarkas- tajan työpaikalla suorittamaan tarkastukseen.
12 §
PALKANMAKSU VAPAUTUKSEN AIKANA
Xxxxxxx luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työaikana, ei tällaisen vapautuksen takia vähennetä kuukausipalkkaa ja mahdollisten mat- kakorvausten osalta noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:ä.
Muutetaan 12 § seuraavaksi 1.1.2018 lukien:
12 §
PALKANMAKSU VAPAUTUKSEN AIKANA
Xxxxxxx luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja luottamusmiesteh- täviä työaikana, ei tällaisen vapautuksen takia vähennetä kuukausipalkkaa.
Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoi- tamista varten joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta työehtosopimuksen 22 §:n mukaan. Mi- käli tällainen matkustaminen tapahtuu työnantajan määräyksestä työvuoroluet- telon mukaisena vapaa-aikana, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta. Korvausta maksetaan vain siltä osin kuin työaika ja matka-aika yhteensä ylittävät työvuovuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan tuntimäärän. Matka-aikaan luetaan täyttyneet täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
13 §
VAPAA-AJAN MENETYKSEN KORVAAMINEN
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle, jonka edustamien toimihenkilöiden lu- kumäärä on vähintään 10, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus ilmenee työehtosopimuksen 30 §:stä.
Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan kor- vaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luot- tamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Muutetaan 13 § seuraavaksi 1.1.2018 lukien:
13 §
VAPAA-AJAN MENETYKSEN KORVAAMINEN
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle, jonka edustamien toimihenkilöiden lu- kumäärä on vähintään viisi, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus ilme- nee työehtosopimuksen 30 §:stä.
Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan kor- vaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle viisi ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai so- vitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
14 §
LUOTTAMUSMIEHEN TOIMITILAT
Ellei luottamusmiehellä muutoin ole tarkoituksenmukaista säilytystilaa käytös- sään, työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.
Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja osoittaa tarkoituksen- mukaisen tilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
15 §
LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUS
Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen osapuolten välisen koulutussopimuk- sen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
16 §
HENKILÖ-, TILASTO- JA TYÖVOIMATIEDOT
1. Yleinen tiedonvälitys
Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä
välittömästi tai välillisistä koskevista asioista.
2. Erimielisyystapaukset
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauk- sen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
3. Henkilötiedot
Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kai- kista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä:
1 toimihenkilön suku- ja etunimet
2 palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä
3 organisatorinen osasto
4 nimike
5 vaativuustaso
6 kokemusvuositiedot
Edellä kohdissa 1, 3, 4 ja 5 mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa työehto- sopimuksen tultua hyväksytyksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien vaativuusta- somuutosten tultua työpaikassa toteutetuiksi tänä ajankohtana olevista kaikista em. toimihenkilöistä.
Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot välittömästi työ- suhteen alettua. Koeajaksi otetun toimihenkilön osalta annetaan hänen nimi- kettään ja vaativuustasoaan koskevat tiedot kuitenkin vasta koeajan päätyttyä.
Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjallisesti luottamusmiehelle, mihin tehtävänimikkeeseen ja vaativuustasoon toimihenkilö on sijoitettu.
4. Tilastotiedot
Työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkati- lastotiedot kerran vuodessa samalta ajankohdalta, miltä sopijapuolten väliseen tilastoyhteistyösopimukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerä- tään. Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle vaativuustasoittain säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuukausipalkka (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta). Samalla ilmoitetaan myös vastaavien toimihenkilöiden lukumäärät.
Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamusmie- helle välittömästi sen jälkeen, kun alan toimihenkilötilasto on valmistunut.
Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin yleensä toimi- henkilötilastossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Vertailukelpoisuutta teollisuutta koskeviin ansioihin heikentävänä tekijänä on otettava huomioon toimihenkilöiden työpaikkakohtaisten lukumäärien pienuus eri vaativuustasoissa.
5. Työvoimatiedot
Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännes- vuosittain organisatoristen osastojen puitteissa täysin työkykyisten työntekijöi- den ja toimihenkilöiden lukumäärät. Työvoiman kehitystä koskevat tiedot anne- taan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankohdalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.
6. Palkkausjärjestelmä ym.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin ja työehtosopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä koskeviin pal- kanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä mainittujen toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.
7. Tiedot yrityksen työsuhteista
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) soveltamisalaan kuulu- van työnantajan on annettava neljännesvuosittain luottamusmiehelle hänen pyynnöstään selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.
8. Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.
Pöytäkirjamerkintä:
Luottamusmiehelle annettujen tietojen luottamuksellisuuteen kuuluu, ettei niitä tule saattaa yrityksen muiden luottamusmiesten eikä muiden yritysten tietoon eikä muullakaan tavalla levittää.
17 §
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työeh- tosopimuksen voimassaolon mukaisesti.
Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2017 AUTOLIIKENTEEN ERITYISALOJEN
TYÖNANTAJALIITTO RY TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
Puhelin: (00) 0000 0000 (vaihde) Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Nettisivut: xxx.xxx.xx
Toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxx, p. (00) 0000 0000
Johtava asiantuntija Xxxx Xxxxxxxx, p. (00) 0000 0000
Johtava asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx, p. (00) 0000 0000
Asiantuntija Xxxxxx Xxxxxxxx, p. (00) 0000 0000
Asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx, p. (00) 0000 0000
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
Puhelin: (09) 613 231 (vaihde) Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx Nettisivut: xxx.xxxx.xx
Asiantuntija Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx, p. (00) 0000 0000