LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

1.2.2014 – 31.1.2017

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 1

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 2

7 § Palkkaperusteet 2

8 § Erilliset lisät 6

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7

9 § Säännöllinen työaika 7

10 § Vuosityöajan lyhentäminen 11

11 § Työtuntijärjestelmä ja ajopäiväkirja 14

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset 14

13 § Keskituntiansio 16

14 § Hälytystyö 16

IV ERINÄISET KORVAUKSET 17

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 17

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus 17

17 § Vuosiloma 19

18 § Lomaltapaluuraha 20

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 21

19 § Erinäisiä määräyksiä 21

20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 23

21 § Lääkärintarkastukset 25

22 § Tilapäiset poissaolot 26

23 § Ryhmähenkivakuutus 29

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 29

24 § Palkanmaksu 29

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 30

26 § Kokoontuminen työpaikoilla 30

27 § Koulutustoiminta 31

28 § Luottamusmiehet 31

29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö 33

30 § Asiamiehet 34

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 34

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 35

32 § Sopimuksen voimassaolo 35

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 36

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 40

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 42

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 46

LIITE: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 49

LIITE: SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA 54

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2014 – 31.1.2017

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten harjoittaman linja-autoliikenteen henkilökunnan työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen vä- lillä solmittuja sopimuksia.

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2012

- Luottamusmiessopimus 3.3.2010

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.3.2003 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseninä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudes- sa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Linja-auton rahastajana älköön käytettäkö 16 vuotta nuorempaa työn- tekijää.

3. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi- tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kaksi

(2) kuukautta.

4. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatetta- va:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vii- si vuotta.

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko- naan keskeytettävä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 29

§:ssä ja tämän pykälän 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.

Tämän pykälän 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kaksiviikkojaksossa.

Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yksi- kertainen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.

2. Jos aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä ei ole tar- jota työtä 80 tuntia 2-viikkojaksossa kaikille työntekijöille, voidaan yri- tykseen tai sen toimipisteeseen palkata edellä mainittuun liikentee- seen myös muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja työntekijöitä. Tällöin muiden kuin osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön pe- rustuvalla osa-aikajärjestelyllä olevien osa-aikaisten työntekijöiden määrä voi olla yrityksessä keskimäärin enintään kaksi työntekijää toi- mipistettä kohti, elleivät erityiset liikenteelliset, aikataululliset tai tuo- tannolliset syyt muuta edellytä.

Soveltamisohje:

Toimipisteellä tarkoitetaan varikkoa tai muuta vastaavaa aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

Täysaikaisen työn järjestämismahdollisuuteen aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä vaikuttavia seikkoja arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi tilausajoliikenteen ja vuoroliikenteen yhteensovittaminen, linja-autoliikenteen vuoro- ja linjaliikenteen toi- mintavolyymin vaihtelut.

Työnantajan on keskusteltava ja annettava luottamusmiehelle tieto tämän kohdan mukaisten työntekijöiden käyttämisen perusteista en- nen heidän palkkaamistaan.

3. Paikalliset osapuolet voivat alistaa erimielisyyden koskien 2-kohdan tarkoittamien osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä ja määrää ratkaisu- lautakunnalle, jossa on yksi kummankin sopijaliiton nimeämä jäsen ja puolueeton puheenjohtaja. Mikäli osapuolet eivät pääse puheenjohta- jasta yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija. Ratkaisu- lautakunnalle jätetty erimielisyysasia on ratkaistava viimeistään kuu- kauden kuluessa.

Luottamusmiehelle ja ratkaisulautakunnalle on annettava kaikki tapa- uksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tarkoituksena on, että ratkai- sulautakunnan päätös olisi käytettävissä ennen vakituisten osa- aikaisten työntekijöiden palkkaamista.

4. Edellä oleva periaate ei estä vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista silloin, kun kysymyksessä on aikataulun mukaiseen säännölliseen linjaliikenteeseen kuulumaton työ, ellei työtä voida teet- tää kokoaikaisena työnä ilman kohtuutonta hankaluutta.

Pöytäkirjamerkintä 1 (koskee kohtia 2 ja 4):

Osa-aikaisten työntekijöiden lisäksi voidaan käyttää tämän työehtoso- pimuksen 29 §:n tarkoittamia työntekijöitä.

Pöytäkirjamerkintä 2 (koskee kohtaa 4):

Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet neuvotte- luin ja myötävaikuttavat siihen, että mahdollisia riitaisuuksia ei saateta tuomioistuinkäsittelyyn sopimuskauden aikana.

5. Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon työskentelyaika ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palve- lusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunni- telmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

Palkkataulukot

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	13,19	1055,20
4-8 vuotta	13,41	1072,80
8-12 vuotta	13,87	1109,60
yli 12 vuotta	14,16	1132,80
Rahastaja
alle 4 vuotta	11,46	916,80
4-8 vuotta	11,68	934,40
yli 8 vuotta	11,92	953,60

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	13,31	1064,80
4-8 vuotta	13,53	1082,40
8-12 vuotta	13,99	1119,20
yli 12 vuotta	14,28	1142,40
Rahastaja
alle 4 vuotta	11,58	926,40

4-8 vuotta	11,80	944,00
yli 8 vuotta	12,04	963,20

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	13,33	1066,40
4-8 vuotta	13,55	1084,00
8-12 vuotta	14,01	1120,80
yli 12 vuotta	14,30	1144,00
Rahastaja
alle 4 vuotta	11,60	928,00
4-8 vuotta	11,82	945,60
yli 8 vuotta	12,06	964,80

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	13,38	1070,40
4-8 vuotta	13,60	1088,00
8-12 vuotta	14,06	1124,80
yli 12 vuotta	14,35	1148,00
Rahastaja
alle 4 vuotta	11,65	932,00
4-8 vuotta	11,87	949,60
yli 8 vuotta	12,11	968,80

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	13,40	1072,00
4-8 vuotta	13,62	1089,60
8-12 vuotta	14,08	1126,40
yli 12 vuotta	14,37	1149,60

Rahastaja
alle 4 vuotta	11,67	933,60
4-8 vuotta	11,89	951,20
yli 8 vuotta	12,13	970,40

6. YTV (pääkaupunkiseutu)

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa liikennöivissä ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopi- musliikenteenä harjoittavissa yrityksissä sovelletaan paikallis- ja lähi- liikenteessä tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaeh- toja.

7. Turku

Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä noudate- taan tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaehtoja siltä osin kuin kuljettajat ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallisliikenteessä.

8 § Erilliset lisät

1. Vuorotyölisä

Mikäli työ joudutaan jakamaan vuorotyöksi, voidaan sen ajat työnteki- jän kanssa sopia paikallisesti.

Lähi- ja paikallisliikenteessä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jon- ka suuruus on 15 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Lähi- ja paikallisliikenne katsotaan vuorotyöluontoiseksi.

2. Lähi- ja paikallisliikenteen määritelmä

Lähi- ja paikallisliikenteen piirissä olevana pidetään aluetta, joka jää 30 kilometrin säteellä piirretyn ympyrän sisään mitattuna asutuskes- kuksessa olevasta linjan luonnollisesta lähtöpisteestä.

3. Ilta- ja yötyölisä

Muussa kuin vuorotyössä suoritetaan ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan ilta- työlisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yö- työlisää 20 % taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä suoritetusta työstä maksetaan joulutyöli- sä, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

6. U-tunnus

Sellaiselle ulkoisen liikenteen tariffisopimuksen (U-sopimuksen) teh- neen yrityksen kuljettajalle, jonka palkkaus on järjestetty muutoin kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen YTV- tai TLO-palkka- liitteiden mukaisesti maksetaan jokaiselta tariffisopimusvuorolta (U- vuorolta), joka liikennöidään YTV-alueella sijaitsevan ja YTV-alueen ulkopuolisen lähellä olevan päätepisteen välillä, tuntipalkka 0,51 eu- rolla korotettuna.

7. Tampereen yhteistariffiliikenne

Ajalta, jonka Tampereen yhteistariffiliikenteessä työskentelevä kuljet- taja ajaa ko. yhteistariffialueella, suoritetaan 0,51 euron suuruinen li- sä.

Pöytäkirjamerkintä:

Lisää maksetaan siltä ajalta, kun linja-autonkuljettaja ajaa Tampereen kaupungissa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen liikennöimällä yhteistariffialueella sellaista linja-autovuoroa, joka on yhteistariffilii- kennetunnuksella merkitty.

8. Tampereen kilpailutettu liikenne

Tampereen kilpailutetussa liikenteessä työskentelevälle kuljettajalle suoritetaan tehdyltä työajalta Tampereen yhteistariffiliikennelisän suu- ruista lisää.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

9 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moot- toriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.

Lähi- ja paikallisliikenteen vuorokautinen enimmäistyöaika

Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia, ellei paikallisesti muuta sovita.

2. Lyhyemmästä kuin 5 tunnin työstä maksetaan täysi 5 tunnin palkka ja se luetaan työajaksi.

3. Rahastajien työaika ja lepoajat määräytyvät kuten kuljettajilla 4. koh- dan määräystä lukuun ottamatta.

4. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kul- jettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen.

1.6.2014 lukien lisätään seuraava kappale:

Mikäli työaika on 7 tuntia pidempi, yksi edellä mainituista 30 minuutin tauoista tulee antaa yhtäjaksoisena.

5. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes- tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenterivii- kon aikana.

Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vä- hintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen le- poaika. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoai- kajaksolta maksetaan 7. kohdassa tarkoitettua taukoajan palkkaa vä- hennettynä enintään 7. kohdassa mainitulla palkattomalla katkolla. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

Vuorokausilepo monimiehitystilanteessa

Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis- tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.

6. Jos linja-autonkuljettaja seisonta-aikana on velvollinen oleskelemaan autossa tai muussa, josta hän ei vapaasti saa poistua, lasketaan sei- sonta-aika kokonaan työaikaan.

7. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän ai- kana olla yksi enintään 1 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhy- emmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

8. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen yhtäjaksoinen viikottai- nen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden peräk- käisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoi- sella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähin- tään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.

Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä vii- koista.

Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2- viikkojaksossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on olta- va vähintään 4 vapaapäivää.

Lähi- ja paikallisliikenteessä vapaapäivä on annettava viimeistään kuuden 24 tunnin jakson kuluttua edellisestä vapaapäivästä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Vapaapäivä on annettava työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.

Kansainvälisessä tilausajoliikenteessä kaksiviikkojakson vapaapäivät voidaan antaa 10 työpäivän jälkeen.

9. Työntekijälle on neljän viikon välein järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).

10. Lähi- ja paikallisliikenteen kuljettaja ei saa tehdä työtä työ- ja virkasuh- teessa kuljetusalalla tai sen ulkopuolella vähimmäisvuorokausi- ja vä- himmäisviikkolevon aikana.

11. Jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakun- naltaan poissa vähintään yhdeksän (9) tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan (8) tuntia työajaksi.

Alle 24 tuntia kestäviin tilausajomatkoihin sovelletaan 7. momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon anta- mista.

Jaetun vuorokausilevon osalta noudatetaan 5. kohdan määräystä.

12. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työai- kaan lukematta.

Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Mil- loin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lopet- tamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalk- ka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pöytäkirjamerkintä:

Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lo- pettamispaikkaa.

13. Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enintään 12 tuntia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliikenteessä voi olla enin- tään 14 tuntia, ellei toisin sovita.

14. Työntekijälle on järjestettävä työturvallisuuslain 31 §:n mukaisesti mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikai- sen poistumisen työpisteestä yhtäjaksoista paikallaan oloa vaativassa työssä, mikäli työehtosopimuksen ja lain mukaiset tauot eivät ole riit- tävät. Tämä on otettava työ- ja ajosarjasuunnittelussa huomioon siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus mm. käymälässä käyntiin vähintään 4 tunnin välein.

Mikäli yrityksessä esiintyy tämän kohdan osalta erimielisyyksiä, tulee nämä käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Tällöin käydään läpi ao. kuljettajan ajo-ohjelma, työtuntijärjes- telmä ja mahdolliset ajopiirturin tiedot sen selvittämiseksi, toteutuuko tämän kohdan määräys. Määräyksen toteutumiseksi ei riitä pelkäs- tään se, että ajo-ohjelmassa tai muussa yhtiössä käytössä olevassa työnsuunnittelussa on otettu tämä huomioon, jos riittävä tauko jää käytännössä jatkuvasti toteutumatta.

Mikäli asiaan ei saada tämän määräyksen mukaista ratkaisua paikalli- sesti, asia siirtyy liittojen välillä selvitettäväksi. Tällöin noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä on todettu.

Jos liittojen välillä todetaan, ettei riittäviä taukoja ole, asia on korjatta- va yhtiössä ensitilassa. Jos asiaa ei tästä huolimatta korjata yhtiössä, määräyksen toteutuminen on varmistettava merkitsemällä työntekijälle hänen työtuntijärjestelmäänsä vähintään 10 minuutin tauko enintään 3,5 tunnin työjaksoa kohti.

15. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei voi teettää työtä yli työso- pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai mui- ta pakottavia tilanteita.

16. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

10 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäk- si edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh- teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä maini- tut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustu- vat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimää- räiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kerty- män mukaan seuraavasti:

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	94	h	8	h	eli	1	päivä
	188	h	16	h	eli	2	päivää
	283	h	24	h	eli	3	päivää
	377	h	32	h	eli	4	päivää
	471	h	40	h	eli	5	päivää
	565	h	48	h	eli	6	päivää
	660	h	56	h	eli	7	päivää
	754	h	64	h	eli	8	päivää
	848	h	72	h	eli	9	päivää
	942	h	80	h	eli	10	päivää
	1036	h	88	h	eli	11	päivää
	1131	h	96	h	eli	12	päivää
	1225	h	104	h	eli	13	päivää
	1319	h	112	h	eli	14	päivää
	1413	h	120	h	eli	15	päivää
	1508	h	128	h	eli	16	päivää
	1602	h	136	h	eli	17	päivää
	1696	h	144	h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	90	h	8	h	eli	1	päivä
	180	h	16	h	eli	2	päivää
	270	h	24	h	eli	3	päivää
	360	h	32	h	eli	4	päivää
	447	h	40	h	eli	5	päivää
	537	h	48	h	eli	6	päivää
	627	h	56	h	eli	7	päivää
	717	h	64	h	eli	8	päivää
	807	h	72	h	eli	9	päivää
	893	h	80	h	eli	10	päivää
	983	h	88	h	eli	11	päivää
	1073	h	96	h	eli	12	päivää
	1163	h	104	h	eli	13	päivää
	1253	h	112	h	eli	14	päivää
	1340	h	120	h	eli	15	päivää
	1430	h	128	h	eli	16	päivää
	1520	h	136	h	eli	17	päivää
	1610	h	144	h	eli	18	päivää
	1696	h	152	h	eli	19	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika sil- tä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnaste- taan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajai- set, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnanta- jalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosi- loman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaa- päivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä. Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Yllämainitut 5 lyhennyspäivän jaksot sisältävät 7 kalenteripäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämi- seen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työn- tekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäes- sä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myö- hemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajak- son osalta kalenterivuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairas- loman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sai- rauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijär- jestelmässä tai mikäli työtuntijärjestelmää ei laadita, vähintään 2 viik- koa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yh- teydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetki- sen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisi- na myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7. Itsenäisyyspäivä

Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäivä- nä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin makse- tuksi.

11 § Työtuntijärjestelmä ja ajopäiväkirja

1. Kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmän tulee muussa kuin tilausajolii- kenteessä olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työnte- kijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ al- kaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat.

Ellei muuta ole sovittu, tilausajoliikenteessä tulee kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmästä ilmetä työntekijän vapaapäivät.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työ- tuntijärjestelmään muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.

3. Työvuorot on järjestettävä siten, että linja-autohenkilökunta ei tarpeet- tomasti joudu palkattomasti oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla.

4. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneu- von kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökoh- tainen ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajopiirturia.

Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukanaan ajon aikana.

Ajopäiväkirjat ja työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukai- sesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujaksoa.

2. Työajan määräytyessä työaikalain 6 §:n mukaan (päivittäinen työaika) ylityö lasketaan päivittäin, jolloin ylityöksi katsotaan työvuorolistan ylit- tävä työaika ja maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä ylityötunnilta viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta sadalla (100) pro- sentilla korotettu palkka. Sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä sa- moin vapun- ja itsenäisyyspäivänä sekä lauantaina ja edellä mainittu- jen päivien aattoina tehdystä ylityöstä maksetaan sadalla (100) pro- sentilla korotettu palkka.

3. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksi- viikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) en- simmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle noudatetaan työajan jaksotuksen osalta yrityksessä vallitsevaa käytäntöä kuitenkin niin, että osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kahdelle eri ta- soittumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tuntia kaksiviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suoritettava korvaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.

4. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sai- rauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytet- tyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Työpäivien veroisina pidetään tällöin työtuntijärjestelmän tasaamiseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. viikon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden veroisten päivi- en summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien luku ole tätä suurempi.

Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en- simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosen- tilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50-prosenttisten tuntien lukumäärä myös katkenneessa jak- sossa on enintään kaksitoista (12).

5. Hätätyöstä (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulko- puolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

7. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käytetään perusteena 13 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.

13 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksu- perusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuo- sineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saaman- sa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtunti- en kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntian- siota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske- taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

14 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.

2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytystyö- hön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti:

- kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa

- kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa

3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus- palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu- helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloaikaa työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomi- oon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus

Kotimaassa:

1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asema- paikkakunnalla, maksetaan osapäivärahana 13,60 euroa siten, että esteen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 30,20 euroa.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Päivärahojen suuruudet ovat seuraavat: osapäiväraha 14,20 euroa ja kokopäiväraha 31,50 euroa.

Osapäivärahan kertymäjaksoa ei keskeytä kahden tunnin kuluessa kertymäjakson alusta tai lopusta laskettuna kokonaan annettu tauko.

Soveltamisohje:

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän ase- mapaikka on, kuitenkin siten, että luottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuh- teet antavat siihen aiheen.

Luettelo päivärahojen määräytymisperusteena käytettävistä asema- paikkakunnista on työehtosopimuksen lopussa.

Jaksoon lasketaan kaikki se aika, jolloin este ruokailuun vallitsee eli ajoajan lisäksi myös se aika, jolloin työntekijä paikalliset olosuhteet huomioonottaen suorittaa lähdön valmisteluun ja selvittelyyn liittyviä tehtäviä.

2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan hänelle matkustajakotitasoisesta majoituksesta aiheutuneet kustan- nukset laskun mukaan.

3. Jos työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei osapäivärahaa tällöin makseta.

4. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

5. Kaukolinjoilla, joilla työntekijät säännöllisesti joutuvat yöpymään varsi- naisen asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, hankkii ja kustantaa työn- antaja asunnon työntekijöilleen.

Tilan tulee olla sovelias yöpymiseen ottaen huomioon muun muassa turvallisuus, riittävä häiriöttömyys ja siisteys.

Työnantajan tulee hankkia työntekijän käyttöön vuodevaatteet ja huo- lehtia niiden pesusta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia kor- vauksesta, jonka työnantaja maksaa työntekijöille omien vuodevaat- teiden käytöstä.

6. Siirrettäessä työntekijän asemapaikkaa paikkakunnalta toiselle, on siitä työntekijälle kirjallisesti ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen siirtoa, jolloin on ilmoitettava myös siirron syy sekä onko kyseessä vakinainen vai muu siirto.

Ennakkoilmoitusaika ei koske sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi tapahtuvaa siirtoa.

Muun kuin vakituisen siirron ajalta, kuitenkin enintään kahdelta (2) kuukaudelta maksetaan osapäiväraha ja majoituskorvaus työehtoso- pimuksen mukaisesti.

Alle kahden (2) kuukauden siirtoa ei katsota vakituiseksi.

Ulkomailla:

7. Xxxxxxx työntekijä joutuu olemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päi- vä- ja ruokarahaa yhteensä 56,70 euroa vuorokautta kohti laskettuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 11 kohdan mukaisesti ulkomaan päivä- ja ruokarahasäädösten piiriin.

Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yhteensä 60,70 euroa.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Päivärahojen suuruudet ovat seuraavat: Euroopassa 56,90 euroa ja Euroopan ulkopuolella 60,90 euroa.

8. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruokaraha 32,30 euroa vuorokautta kohti.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Ruokarahan suuruus on 32,40 euroa.

9. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonai- suudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulko- maan ruokarahasta eli 16,15 euroa.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Puolet ruokarahasta on 16,20 euroa.

10. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mu- kaisesti päivä- ja ruokarahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oi- keus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjes- tetty vapaa ruoka ja asunto.

Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajanjak- soon mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lauttamatka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.

11. Kotimaan osapäiväraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräytyvät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.

12. Xxxxxxx työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.

13. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lo- makautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta.

3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka- misajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakso-osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, vii- destä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäi- västä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

4. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lo- mapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

Loma- päivät

1	73,5
2	66,5
3	60,0
4	53,5
5	46,5
6	40,0
7	33,5
8	26,5
9	20,0
10	13,5
11	6,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksinker- tainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöiden osalta katso 12 §.

18 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kes- täessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa maini- tun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman

ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muu- toksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lo- maltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menet- täisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomalta- paluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettu- aan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan pää- tyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuh- teen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessaan makset- tavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle makset- tiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vas- taavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen mene- tä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työnte- kijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkas- ta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeu- tettu.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Erinäisiä määräyksiä

1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua tai pu- vunosaa siihen sopivine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on ne työnantajan kustannettava.

Mikäli työntekijä, joka on ollut vähintään 6 kuukautta saman työnanta- jan palveluksessa, itse hankkii itselleen Linja-autoliitto ry:n yleiseen käyttöön suositteleman virkapuvun tai sen osan, saakoon hän enin- tään kerran 12 kuukauden aikana työnantajalta 50 %:n korvauksen näin hankitun varastopuvun tai sen osan hinnasta.

2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnteki- jän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tar- vitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset se- kä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuk- sen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnäs- tä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintö- jen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

4. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljetta- jakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien mää- rävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkul- jettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakort- tia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uu- simisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljetta- jakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputi- listä.

5. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmatkal- la ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan

hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoi- don kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoidon jäl- keen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

6. Mikäli jossain tapauksessa linja-autohenkilökuntaan kuuluvalle työn- tekijälle on myönnetty parempia työ- ja palkkaehtoja kuin tässä työeh- tosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ulko- puolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikolli- sella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksel- la, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti

alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

56 päivän kalenteriajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riip- pumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.

2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama to- distus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveys- lääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun pe- rustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtu- vat kustannukset.

4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- kärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin

ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.

6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan pal- kan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palau- tuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansi- onmenetyksen korvaaminen.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

9. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yh- teensä 80 tunnilta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai- ja sunnuntaipäivää.

10. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.

11. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pide- tään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä:

Sairauspäivät

1	72
2	64
3	56
4	48
5	40
6	32
7	24
8	16
9	8
10	0

12. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

Ylityö lasketaan 12 §:n 4 kohdan mukaan.

13. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huo- limattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

15. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen ver- rattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

16. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työ- tään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmu- kaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn te- kemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittami- sesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kan- nanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin me- nettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

17. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.

18. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajal- ta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viidel- tä työpäivältä.

19. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

21 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveystar- kastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä anne- tun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa ter- veystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastuk- seen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista se- kä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh- teen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työn- tekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työ- vuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansiomene- tyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saa- da hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

22 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työnte- kijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansi- onmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnan- tajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauk- sesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxx- xxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx- ja avopuoli- son vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan pois- sa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kans- sa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sai- rastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lap- sen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä pois- saolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta esitetään sama selvitys kuin työehto- sopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mu- kaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkä- rintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työ- paikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapah- tuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairas- tumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuo- den 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaadi- taan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoi- tomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten ko- dinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tar- koittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pi- tuus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopi- mus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalli- seen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voi-

da aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si- sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sai- rastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sai- rastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuo- roltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopi- muksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.

6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4

§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 mo- mentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Palkanmaksu suorite- taan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päätty- misestä, jonka aikana työ on tehty.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijäin kanssa sopien mak- setaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian pal- kanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkan- maksua.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pi- dättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 allekir- joittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

26 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työolosuhteita koskevis- ta kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työ- paikan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymykses- tä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuu- desta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokoukses- sa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asi- anomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muas- sa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimi- sen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mah- dollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.

27 § Koulutustoiminta

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun keskusjärjestöjen sopimuksen mukaisissa tapauksissa keskituntian- siota.

28 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välillä 3.3.2010 allekir- joitettua luottamusmiessopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmies- tehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikottaista va- pautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

enintään 10	2 t
11 - 29	4 t
30 - 49	5 t
50 - 100	8 t
101 - 179	16 t
180 - 259	22 t
260 - 339	28 t
340 - 399	32 t
400 tai yli	40 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voi- daan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tar-

koitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljettajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä.

Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikottaista vapautusta työn- tekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

15 - 29 1 t

30 - 49 3 t

50 - 79 6 t

80 tai yli 8 t

4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2. kohdan säännös- ten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukaisesti.

5. Mikäli 3. kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työnte- kijän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovelle- taan häneen 2 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimintapaikan työntekijämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.

6. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavas- ti:

Työntekijöitä	Palkkio
20 - 49	1,5 %
50 - 179	3,7 %
180 - 399	6,3 %
400 tai yli	8,3 %

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 13 §:n mukaista keskitun- tiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien keski- tuntiansiota.

7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työeh- tosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamus- henkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.

29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 ja 9.5.1972 allekirjoitettuja sopimuksia.

2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä- liiton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen perusteella liitot toteavat lisäksi, että:

a) Osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 tekemän sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.

b) Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskoh- dan määräyksiä.

c) Tilapäisten työtekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylit- tää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilö- kunnan käyttömahdollisuudet.

Työnantajan on kerrottava luottamusmiehelle perusteet tilapäisten työntekijöiden käyttämisestä heti heitä palkatessaan.

d) Lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin asemaa, sekä tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuh- kakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajo- tehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalveluvaati- muksia tai muissa sen kaltaisissa tilanteissa on yrityksen voitava jär- jestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäisiä työn- tekijöitä. Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkirjan vastai- sena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yrityksen palve- luksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina va- paa-aikoina suorittavat ajotehtäviä joissakin muissa yrityksissä ole- matta näihin yrityksiin työsuhteessa.

e) Tilapäisten työntekijöiden käyttäminen on kiellettyä sen jälkeen, kun kohtien c ja d mukaiset olosuhteet lakkaavat.

f) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.

30 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaan, soveltamista ja tulkin- taa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työn- tekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuo- len painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen rat- kaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liitto- jen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perustelui- neen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikalli- sia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neu- vottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

32 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 23.10.2013

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT Xxxxxx Xxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxx XXX

Xxxx Xxxxxxx XXX

1 § UUDISTAMINEN

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välillä 20.12.2011 allekirjoitetun linja-autohenkilökunnan työ- ehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2014.

Päätettiin uudistaa liittojen välinen linja-autohenkilökunnan työehtosopimus työ- markkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 tekemän työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1.2.2014 – 31.1.2017. Osapuolet ovat sopineet työllisyys- ja kasvusopimusta pidemmästä sopimuskaudesta, mikä on otettu huomioon kohdan 2.2. taulukkopalkkakorotuk- sissa.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1 1. Vuonna 2014

Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta.

2.1 2. Vuonna 2015

Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 5 senttiä tunnilta.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 2 (4) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2014

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankoh- dasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2015

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankoh- dasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § VUOSI 2016

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvi- tystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkki- nakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Työmarkkina- keskusjärjestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen piirissä ns. kevään yleis- ja taulukkopalk- kakorotuksena sekä 1.12.2016 taulukkopalkkakorotuksena.

Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelevat kolmatta sopimus- vuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvistaa maantiekuljetusalan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yk- simielisyyteen, linja-autohenkilökunnan työehtosopimus voidaan irtisanoa kirjalli- sesti viimeistään 31.12.2015 päättymään 31.1.2016.

4 § PÄIVÄRAHAT

Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat:

Kotimaan päivärahat: - Osapäiväraha	13,60 €
- Kokopäiväraha	30,20 €
Ulkomaan päivärahat: - Eurooppa	56,70 €
- Euroopan ulkopuolella	60,70 €
- Ruokaraha	32,30 €
- ½ ruokaraha	16,15 €

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ja 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

5 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimukseen.

6 § TYÖAIKADIREKTIIVI

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämi- sestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artik- lan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

7 § TYÖRYHMÄT

1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä sopimuskauden aikana tarpeelliset tekniset päivitykset työehtosopimukseen.

2. Keväällä 1995 (22.3.1995) allekirjoitetun työehtosopimuksen perusteella osapuolilla on työryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan toisen kappaleen tarkoittamissa tilanteissa aiheutuneita ongelmia, ellei asiasta päästä paikallisesti sopimukseen. Työryhmä kut- suu tarvittaessa puolueettoman puheenjohtajan. Lisäksi liitot toteavat, että yrityksissä, joissa on ollut käytössä lähi- ja paikallisliikenteen osalta yli 11 tunnin pituisia vuorokautisia työaikoja, järjestelmät jatkuvat.

3. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää linja- autonkuljettajien turvallisuutta lisääviä keinoja ja välineitä sekä yrityksissä käytössä olevia työohjeita liittyen väkivalta- ja väkivallanuhkatilanteisiin. Työryhmän tulee selvitysten perusteella luoda turvallisuusmittareita ja - malleja, joissa otetaan huomioon turvallisuuteen vaikuttavia liikennöin- tiympäristöjä, sekä vaikuttaa niihin viranomaistahoihin, joilla on päätök- sentekovaltaa turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 4(4) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

4. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja seurata linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa lii- kenteessä tapahtuvaa kehitystä sekä lisätä liikenteen hankinnoista vas- tuussa olevien viranomaisten tietoisuutta linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimuksen soveltamisalasta ja sisällöstä. Työryhmä kokoontuu vähin- tään kaksi kertaa vuodessa.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

9 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoit- tavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT

1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 tekemään sopimukseen työsuojelu- työstä työpaikoilla jäljempänä mainituin alakohtaisin sovellutuksin.

2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tarkoittama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paikkakunnalla yhdessä tai use- ammassa toimipisteessä työskentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodos- tuu yksi työpaikka.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muodos- taa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa olevasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muodostaa yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työntekijöiden koko- naislukumäärän ollessa 20...200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaisluku- määrän ollessa yli 200.

Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yritykseen voidaan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yhteinen keskustoimikunta, jonka jä- senet valitaan eri toimikunnista.

3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi neljän perättäisen viikon aikana tämän sopi- muksen liitteenä olevan taulukon mukaisen ajan.

4 § Tämä sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivästä lukien ja on voimassa toistai- seksi kuuden (6) kuukauden irtisanomisajoin. Tällä sopimuksella kumotaan 3.3.2010 allekirjoitettu työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.

Helsingissä helmikuun 1. päivänä 2012 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Työsuojeluvaltuutetuille annetaan vapautusta seuraavasti:

Vapautus t/4 viikkoa	Linja-autoliikenne oma huoltokorjaamo		ei omaa huoltokorjaamoa
4	alle 10		alle 10
6	10-	23	10-	26
7	24-	29	27-	32
8	30-	35	33-	38
9	36-	41	39-	45
10	42-	47	46-	51
11	48-	53	52-	58
12	54-	58	59-	64
13	59-	64	65-	71
14	65-	70	72-	77
15	71-	76	78-	83
16	77-	82	84-	90
17	83-	88	91-	96
18	89-	94	97-	103
19	95-	00	000-	000
20	100-	000	000-	000
21	106-	000	000-	000
22	112-	000	000-	000
23	118-	000	000-	000
24	124-	000	000-	000
25	130-	000	000-	000
26	136-	000	000-	000
27	141-	000	000-	000
28	147-	000	000-	000
29	153-	000	000-	000
30	159-	000	000-	000
31	165-	000	000-	000
32	171-	000	000-	000

ja niin edelleen kaavan T = (K x N) + 2 mukaan, missä T = vapautusaika/4 viikkoa

N = työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä K = toimialakohtainen kerroin

Linja-autoliikenne

- oma huoltokorjaamo K=0,171

- ei omaa huoltokorjaamoa K=0,156

LIITE

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniai- sissa, Vantaalla ja Keravalla liikennöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näiden kuntien sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallis- ja lähiliikenteessä.

Työryhmä:

Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa muiden kun- tien mahdollista liittymistä pääkaupunkiseudun kunnalliseen so- pimusliikenteeseen (ns. YTV-liikenteeseen). Mikäli liittyminen ta- pahtuu ja siitä aiheutuva järjestelmä on sisällöltään ja korvauksil- taan samanlainen kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuk- sen pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliit- teen soveltamisalassa tarkoitettu paikallis- ja lähiliikenne, kysei- nen kunta sisällytetään pääkaupunkiseudun kunnallisen sopi- musliikenteen palkkaliitteen soveltamisalaan (1 §) kyseisen kil- pailutetun liikenteen alkamisajankohdasta lukien. Liikenteen kil- pailutukseen sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ensimmäisestä kilpailuttamisesta lukien.

Jos kyseinen liikenne edellä mainitussa muodossa loppuu, pää- kaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen ja Lonka-sopimuksen soveltaminen päättyy samasta ajankohdasta lukien.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

Taulukkopalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa sen, että taulukkopalkkojen ja todellisten ansioiden vä- liset erot supistuvat. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä reissu- tai urakkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli palkat näillä yleiskorotuk- silla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

4. Palvelusvuosien laskeminen

Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai kuorma- autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskentelyaika.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen ope- tussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittami- sesta 2 vuotta.

5. Erilliset lisät

Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja-auto- henkilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijasta seuraavia erillisiä lisiä:

1. Iltatyölisä

Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.

2. Yötyölisä

Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina kello 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän tau- lukkopalkasta ja 18.00 ja 24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50

% työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulutyö- lisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

6. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopi- musta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevat palkat

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,72	1177,60
4-8 vuotta	15,33	1226,40
8-12 vuotta	15,96	1276,80
yli 12 vuotta	16,36	1308,80

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,84	1187,20
4-8 vuotta	15,45	1236,00
8-12 vuotta	16,08	1286,40
yli 12 vuotta	16,48	1318,40

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,86	1188,80
4-8 vuotta	15,47	1237,60
8-12 vuotta	16,10	1288,00
yli 12 vuotta	16,50	1320,00

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,91	1192,80
4-8 vuotta	15,52	1241,60
8-12 vuotta	16,15	1292,00
yli 12 vuotta	16,55	1324,00

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,93	1194,40
4-8 vuotta	15,54	1243,20
8-12 vuotta	16,17	1293,60
yli 12 vuotta	16,57	1325,60

LIITE

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN

LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Turun kaupungin alueella liiken- nöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena so- pimusliikenteenä harjoitettavassa paikallisliikenteessä.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

Taulukkopalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus ai- heuttaa sen, että taulukkopalkkojen ja todellisten ansioiden väli- set erot supistuvat. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä reissu- tai urakkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli palkat näillä yleiskorotuk- silla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

4. Palvelusvuosien laskeminen

Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai kuorma- autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskentelyaika.

5. Erilliset lisät

Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijas- ta seuraavia erillisiä lisiä:

1. Iltatyölisä

Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.

2. Yötyölisä

Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

% työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulutyö- lisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

6. Palkkaliitteen voimaansaattaminen

Mikäli yrityksissä on toteutettu linja-autohenkilökunnan työehto- sopimuksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, esim. työntekijöiden pal- velusvuosilisäportaikkoon sijoittamisen osalta lakkaavat ne tä- män palkkaliitteen voimaansaattamisella.

7. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välistä Linja-autohenkilökunnan työehtosopi- musta.

Turun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskeva palkat

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,20	1136,00
4-8 vuotta	14,77	1181,60
8-12 vuotta	15,37	1229,60
yli 12 vuotta	15,73	1258,40

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,32	1145,60
4-8 vuotta	14,89	1191,20
8-12 vuotta	15,49	1239,20
yli 12 vuotta	15,85	1268,00

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,34	1147,20
4-8 vuotta	14,91	1192,80
8-12 vuotta	15,51	1240,80
yli 12 vuotta	15,87	1269,60

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,39	1151,20
4-8 vuotta	14,96	1196,80
8-12 vuotta	15,56	1244,80
yli 12 vuotta	15,92	1273,60

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,41	1152,80
4-8 vuotta	14,98	1198,40
8-12 vuotta	15,58	1246,40
yli 12 vuotta	15,94	1275,20

LIITE

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUH- TEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen lin- jaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen, seuraavan kunnalli- sen viranomaisen toimesta tai toimeksiannosta seuraavilla liikenne- alueilla:

1) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella;

2) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella;

3) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella;

4) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hä- meenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;

5) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;

6) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella;

7) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodos- tamalla alueella;

8) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.

9) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella; (kun tarjouksen tekemiselle ase- tettu viimeinen määräpäivä on 30.11.2013 tai sen jälkeen)

10) Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvo- lan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupunki yksinomaan asianomaisen kaupungin alueella. (kun tarjouksen tekemiselle asetettu viimeinen määräpäivä on 30.11.2013 tai sen jälkeen)

Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely johtuu lii- kenteenharjoittajan konkurssista.

2 §

Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua ja työntekijöiden irtisanominen

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon sovelle- taan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitetta- va yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvotte- lut viimeistään 2 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytä- vissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enintään 3 viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutues- saan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt liiken- teenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvottelui- den päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailutta- misen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidetta- vaksi.

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei sovel- leta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on toteutet- tava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kuluttua tarjouskilpailun rat- keamisesta. Työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen koh- teen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidettavaksi.

Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tiedot irti- sanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liikenteen- harjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tietojensa toimittami- sen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän so- pimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.

3 §

Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet si- toutuvat huolehtimaan siitä,

- että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvit- semansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irtisa- notuille työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina oleville työnteki- jöille, joista hävinnyt liikenteenharjoittaja on toimittanut tiedot voit- taneelle liikenteenharjoittajalle, ja

- että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden kulu- essa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työnte- kijöiden, joille voittanut liikenteenharjoittaja on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtarjouksen

saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoittajan on teh- tävä työsopimukset 3 viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työntekijöiden kanssa.

Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työntekijää, jonka työ- suhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päättänyt työnteki- jästä johtuvista syistä.

Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenharjoittajan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että

- hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liikenteenhar- joittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tämän sopimuksen mukai- seksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon sekä noudattaa muutenkin tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja;

- työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kanssa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymishetkeä osa- puolten sopimuksella, työntekijän omasta toimesta tai hävinneen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvista syistä;

- työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaaties- sa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastuksessa ja hänet on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työtehtävään; ja

- voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähentynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä mainituilla perusteilla.

4 §

Määräaikojen laskeminen

Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sunnun- tai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhan- nusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päivää lähinnä seuraavaa arkipäivää.

5 §

Liikenteen kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtoso- pimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liikenteenharjoittajaa.

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteenharjoit- tajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman ja sairausajan palkan sekä irtisanomisaikojen määräyty- misessä.

Muutetaan edellinen kappale seuraavaksi alkaen niistä kilpailutuksis- ta, joiden tarjouksen tekemiselle asetettu viimeinen määräpäivä on 1.2.2014 tai sen jälkeen:

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteenharjoit- tajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisanomisaikojen sekä huoltokor- jaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisän määräytymisessä.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus liikenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa liikenteen siirrosta sil- loin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on ilmoi- tettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lo- maltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma-ajan pitämisestä.

6 §

Irtisanomisaika eräissä tapauksissa

Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksistä huo- limatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenharjoittajan työt- tömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voitetun linjan tai linjo- jen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa tällöin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisanomisaikaa.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, kos- ka tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palkkaa häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on lukumäärältään pie- nempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työntekijään sovelletaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä on noudat- tanut tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja.

7 § Muutosturvalainsäädäntö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yh- teydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset ei- vät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.

Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoittajan palveluk- seen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksiä.

8 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edustajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuk- sen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yhdessä asian- omaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjes- telyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamis- tilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami- sesta.

9 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voi- massa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokorjaamoiden työ- ehtosopimusta.

Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla sopimuksella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja-autohenkilökunnan työehtoso- pimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksella.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LIITE

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN JA HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN OSANA NOUDATETTAVA SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA

1 §

Liitot sopivat seuraavista menettelytavoista ja aikatauluista koskien niitä Autoliikenteen Työn- antajaliitto ry:n jäsenyritysten linjaliikennelupiin perustuvia liikennöintisopimuksia (joukkoliiken- nelain 62 §),

- joiden voimassaolo päättyy 30.6.2014 – 2.12.2019,

- joihin ei sovelleta pääkaupunkiseudun, Turun, Porin tai Tampereen ns. Lonka-sopimusta taikka liittojen välistä ns. valtakunnallista Lon- ka-sopimusta ja

- joita koskevia uusia liikennöintisopimuksia joukkoliikennelain mu- kainen viranomainen ei ole tehnyt vielä 8 kuukautta ennen nykyi- sen liikennöintisopimuksen päättymistä.

1. Yhtiöt, joihin sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Liikenteenharjoittajan tulee aloittaa yhteistoiminnasta yrityksissä an- netussa laissa tarkoitetut neuvottelut 7-8 kuukautta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä riippuen siitä, noudatetaanko lain 51 §:n mukaisesti 14 päivän vai 6 viikon neuvotteluaikaa (= 6 kk + 14pvä/6 vko + 5 pvä).

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumisen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen viranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työsuhteet päättyvät vii- meistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.

Mikäli viranomainen ei ole kuitenkaan tehnyt liikennöintisopimuksia koskevaa päätöstä vielä 3 kuukautta ennen nykyisen liikennöintiso- pimuksen päättymistä, liikenteenharjoittaja voi tuolloin irtisanoa ko. työntekijät siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintiso- pimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisanomisajan mu- kaan.

2. Yhtiöt, joihin ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumisen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät viranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen si- ten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisanomisajan mu- kaan.

3. Irtisanomisten peruuttaminen

Mikäli liikenteenharjoittajalle tulee tieto esimerkiksi uusista liikennöin- tisopimuksista irtisanomisen jälkeen mutta ennen nykyisen liikennöin- tisopimuksen päättymistä, edellä mainittujen irtisanomisten peruutta- misessa noudatetaan työsopimuslakia.

2 §

Liitot toteavat työn tarjoamisjärjestyksen osalta tietyissä tilanteissa seuraavaa:

Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irtisanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vielä päättynyt.

Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuo- tannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työsuhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kainen takaisinottovelvollisuus.

Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on Lonka- sopimuksen mukaisesti irtisanonut.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN 16 §:n 1 KOHDAN KUNTALUETTELO:

Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola

Aura Brändö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Xxx Xxxxxxxxx Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina

Hammarland

Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski

Hämeenkyrö

Hämeenlinna Ii

Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari

Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi

Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä

Jyväskylän mlk

Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava

Kauniainen

Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö

Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko

Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola

Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi

Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo

Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi

Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi

Lappeenranta Lappi

Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa

Loimaan kunta Loppi

Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka

Maarianhamina Maksamaa Marttila

Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku Miehikkälä

Mietoinen

Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia

Noormarkku Nousiainen Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo

Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano

Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello

Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari

Pihtipudas

Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma

Rautalampi

Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi

Rovaniemen mlk Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi

Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Xxxxx Xxxx Saltvik Sammatti Sauvo

Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki

Siilinjärvi

Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund

Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi

Toholampi

Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila

Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala

Vaasa

Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vehmersalmi

Velkua

Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä

Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Document Metadata

Table of Contents

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata