SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: | Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: |
Toimintayksikön nimi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, vanhus- ja vammaispalvelut, Toimintakeskus Keto | |
Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kangasniemi | |
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaisille henkilöille, työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille, n.25 -30 henkilölle. | |
Toimintayksikön katuosoite Xxxx Xxxxxxxx tie 88 | |
Postinumero 51200 | Postitoimipaikka Kangasniemi |
Toimintayksikön vastaava esimies Xxxxx Xxxxxxx | Puhelin 040 678 3013 |
Sähköposti | |
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) | |
Palvelu, johon lupa on myönnetty | |
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta | Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta |
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat |
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)
Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toi- minta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa kos- keviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Toimintakeskus järjestää erityishuoltoon perustuvaa päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaisille asiakkail- leen. Lisäksi järjestetään työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille sosiaalihuoltolain perusteella. Asiak- kaan osallistuminen päivä- tai työtoimintaan perustuu yksilölliseen päätökseen. Toimintakeskuksen asi- akkaita ohjataan ja autetaan omien valintojen tekemisessä, yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kun- nioittaen. Asiakkaiden toimintakykyä tuetaan heille sopivien päivä- ja työtoimintojen kautta. Päivätoimin- taa järjestetään enemmän tukea tarvitseville asiakkaille. Päivätoiminnan tarkoituksena on mielekkään toiminnan avulla edistää henkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea heidän selviytymistään mahdollisimman itsenäisessä elämässä sekä järjestää sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa. Työtoiminnan tarkoituksena on erilaisten työtehtävien avulla ylläpitää ja edistää asiakkaiden toimintaky- kyä sekä tukea ja edistää heidän selviytymistään ja osallistumistaan yhdenvertaisina jäseninä yhteis- kunnassa. Työtoimintaa järjestetään myös avotyönä ns. ”tavallisilla” työpaikoilla. Päivä- ja työtoimin- nassa sekä avotyössä olevat henkilöt eivät kuitenkaan ole työsuhteessa palvelun järjestäjään, vaan kyse on aina huoltosuhteesta kehitysvammapalveluihin. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yk- sikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, amma- tillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoittei- den selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Toimintakeskuksen toiminta perustuu yhdessä laadittuihin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Tärkeitä työtä ohjaavia arvoja ovat: asiakaslähtöisyys, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, ilo, huumori ja teke- misen riemu, vammaisen henkilön omien voimavarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästä, asiakkaan yhdenvertainen osallistuminen ja osallisuus. Toimintaperiaatteet pohjautuvat jokaiselle asiakkaalle hänen kanssaan yhteistyössä laadittuun yksilölli- seen palvelusuunnitelmaan, viranhaltijapäätökseen sekä yksilöllisiin tavoitteisiin. Laadittaessa asiak- kaan päivä- tai työtoiminnalle tavoitteita suunnitellaan samalla myös keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteiden saavuttamista seurataan ja tavoitteita tarkistetaan vuoden välein tai tarvittaessa useam- min. Toimintakykyä kehittävä ja ylläpitävä työote on keskeinen työtä ohjaava periaate. |
RISKINHALLINTA (4.1.3)
Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asi- akkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyh- teisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analy- sointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omaval- vonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tie- toa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii ak- tiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitel- man laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, ky- kyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteutta- miseen ja kehittämiseen. |
Jokainen kehitysvammapalveluissa työskentelevä on suorittanut Potilasturvalisuutta taidolla–koulutuk- sen sekä tietoturva-koulutuksen. Lääkkeiden kanssa tekemisissä olevilla on voimassa oleva LOVE-kou- lutus. Elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevilla on hygieniapassi-koulutus. Lisäksi jokaisella ohjaa- jalla on voimassaoleva EA1-koulutus sekä ”Avekki - toimintatapa väkivaltatilanteisiin” -koulutus. Käy- tössä ovat myös läheltä piti- tilanteiden ja haittatapahtumien seurantaohjelma Haipro sekä väkivaltaisen käyttäytymisen seurantalomake. Lääkepoikkeamat-lomake lääkkeiden jakamisen tarkistamiseen. Työ- fysioterapeutilta on saatu tarpeen mukaan ergonomia-ohjausta liikuntarajoitteisten asiakkaiden siirtä- miskäytänteisiin. Toimintakeskuksen kiinteistössä on tehty tarkastus terveystarkastajan toimesta. Kiinteistössä on ajan- tasainen palo- ja pelastussuunnitelma, joka on käyty läpi yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. |
Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. |
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Henkilökunta tuo havaitsemansa seikat esille kerran viikossa järjestettävässä tiimipalaverissa. Lisäksi asiat kirjataan Haipro-ohjelmaan. |
Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallin- nassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattami- nen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. |
Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti–tilanteet kirjataan Haipro-ohjelmaan ja ne käsitellään tiimipalaverissa. |
Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilan- teen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettely- tapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. |
Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat korjataan välittömästi, samoin läheltä piti – ja haittatapahtumat kirjataan, järjestetään tarvittava hoito, käsitellään tiimissä ja yhdessä sovittua käytäntöä kaikki ryhtyvät noudattamaan. |
Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökun- nalle ja muille yhteistyötahoille? Henkilökunnalle tiedottaminen tapahtuu tiimipalavereissa ja sähköpostitse sekä puhelimitse. Tiimipala- vereista tehdään muistiot, jotka jaetaan kaikille. Yhteistyökumppaneita ja yhteistyötahoja tiedotetaan suoraan ja viivyttelemättä esimerkiksi puhelimitse. |
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. |
Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Toimintakeskuksen henkilökunta. |
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Xxxxx Xxxxxxx |
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. |
Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain |
Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omaval- vonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. |
Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Toimintakeskuksen ilmoitustaululla. |
ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
Palvelutarpeen arviointi Xxxxxx ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvit- tämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdolli- suudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kogni- tiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. |
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Palvelutarve kartoitetaan palvelusuunnitelmassa, tarvittaessa arvioitivälineinä käytetään TOIMI-toimin- takyvyn arviointia ja PSYTO: a. Päivä- tai työtoiminnan aloittamisesta tehdään asiakkaalle viranhaltija- päätös. |
Miten asiakas ja/tai hänen omaisensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, hänen läheisensä sekä henkilökunnan kanssa. Li- säksi jokaiselle toimintakeskuksessa käyvälle asiakkaalle laaditaan yksilölliset tavoitteet. |
Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suun- nitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoit- teet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitel- maa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. |
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Kaikille erityishuoltolain perusteella toimintakeskuksessa käyville laaditaan palvelusuunnitelma ja se päivitetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti joko tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa. |
Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Kehitysvammapalveluiden palvelusuunnitelmat ovat toimintakeskuksen henkilökunnan saatavana tar- vittaessa. |
Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 §) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunni- telma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijais- huollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. |
Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? |
Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemat- tomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistu- mistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Häntä ei kuitenkaan jätetä heit- teille, jos hän ei itse kykene kantamaan vastuuta tekemistään valinnoista. Häntä kuunnellaan ja hänelle annetaan tietoa häntä itseään koskevissa asioissa. |
Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asiakas on mukana palvelusuunnitelman laatimisessa, päätöksiä tehtäessä ja tavoitteita laadittaessa työ- tai päivätoimintaan. Asiakkaalla on oikeus tukeen, riskien ottamiseen, erehtymiseen ja oppimiseen. Työtehtävien suunnitte- lussa otetaan huomioon asiakkaan voimavarat ja kyvyt. Valintoja tehtäessä otetaan huomioon hänelle merkitykselliset asiat ja hänen oma näkemys. |
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtai- sesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuol- lossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoi- menpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Las- tensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Rajoittamistoimenpiteitä käytetään ainoastaan silloin kun asiakkaan, tai muiden terveys/turvallisuus on uhattuna. Asiakas voidaan tarvittaessa poistaa toimintakeskuksesta (vartiointiliike/henkilöstö). Rajoitustoimenpi- teitä on aina pidettävä viimesijaisena vaihtoehtona. Ensisijaisesti käytetään itsemääräämisoikeuden to- teutumista turvaavia työmenetelmiä. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen on laadittu toi- mintaohje. |
Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehty- mistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeustur- vaa. |
Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuo- rovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämis- vastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. |
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasial- lista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta koh- dannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Palvelusuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan, että asiakkaalla on oikeus osallistua omia asioita kos- kevaan päätöksentekoon, jossa huomioidaan itsemääräämisoikeus ja yksilölliset tarpeet. Asiakkaan palvelujen laatua arvioidaan henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmasta. Organi- saation kulttuuri tukee asiakasta arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista. Toimintakeskuksesta otetaan yhteyttä asumisyksikköön, omaisiin/läheisiin ja selvitetään tapahtumien kulku. |
Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asi- akkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. |
Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakas- palautetta kerätään? Ohjataan ja rohkaistaan asiakasta kertomaan toiveista, toiminnasta ja epäkohdista koskien jokapäi- väistä työ- tai päivätoimintaa. Luodaan omaisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin avoin vuorovaikutus suhde. Tiedotetaan avoimesti mahdollisista konfliktitilanteista ja suhtaudutaan ammatillisesti palauttee- seen. |
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Huomioidaan toiminnan suunnittelussa asiakas, kuullaan ja arvostetaan hänen mielipidettään. Toimin- taa pyritään kehittämään asiakaspalautteen suuntaisesti. Palveluun tai kohteluun tyytymättömän kannattaa ensisijaisesti keskustella palvelua anteen ammatti- henkilön, tämän esimiehen tai sosiaaliasiamiehen kanssa. Mikäli asia ei selviä näin, toimintayksikköön voi tehdä kirjallisen muistutuksen. |
Asiakkaan oikeusturva |
a) Muistutuksen vastaanottaja Muistutus lähetetään osoitteella: Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen ky, Kirjaamo, Porrassal- menkatu 35-37 50100 MIKKELI Muistutuksen käsittelee toimintayksikön vastuuhenkilö tai sosiaalihuollon johtava viranhaltija. |
b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaali- ja potilasasiamies p 044 7944307 |
c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista |
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutustilanteissa pyritään käsittelemään asiaa heti henkilökunnan, asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa keskustellen. Käsitellään seudullisten sote- ohjeiden mukaisesti. Vastaus toimitetaan asianmukaisesti. Vastaukseen on kirjattu selvitys mihin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty. |
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 4 viikkoa |
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)
Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta |
a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Huomioidaan asiakas kokonaisvaltaisesti ja tuetaan hänen yksilöllisiä tarpeita. |
b) Xxxxxx ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen |
Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutuk- seen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Tavoitteita seurataan säännöllisesti ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. |
Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Toimintakeskuksessa tarjotaan aamupala, lounas- ja päiväkahvi. Xxxxxx toimitetaan terveyskeskuk- sen keittiöstä. Aamupala valmistetaan toimintakeskuksessa, samoin päiväkahvin kanssa tarjottava. Tarvittaessa esim. diabeetikoille tarjoillaan lisävälipala. Keittiötyöntekijä huolehtii ruoan annostelusta. |
Ruokailussa otetaan huomioon mahdolliset allergiat. Ruokaa annosteltaessa huomioidaan painonhal- lintaan liittyvät asiat. Huolehditaan riittävästä nesteen saannista muistuttamalla ja jopa antamalla juo- mista (varsinkin helteellä). Ruokahuoltoon on laadittu omavalvontasuunnitelma, joka on hyväksytty. |
Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille ta- voitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen es- täminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Ohjaajilla on voimassa olevat hygieniapassit. Toimintakeskuksessa ohjataan asiakkaita hyvään käsihy- gieniaan. Keittiön omavalvontasuunnitelmassa on määritelty hygieniataso. Siivouskansiossa on ohjeet WC ym. tilojen puhdistamiseen. Toimintakeskuksen hygieniatasosta vastaavat ohjaajat ja keittiötyönte- kijä. Keittiön yleisohjeistuksesta vastaa ESSOTE :n ruokapalveluesimies Xxxxx Xxxxxxxx. Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje. |
Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemanta- pauksen varalta. |
a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkil- listä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Asiakkaille varatut hoitoajat merkitään kalenteriin, josta työvuorossa olevat ohjaajat voivat tarkistaa tiedot. Huolehditaan tiedonkulusta kaikille työntekijöille. |
b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Tuetaan ja ohjataan terveellisiin elintapoihin ja annetaan valistusta. |
b) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Työvuorossa oleva ohjaaja tarkistaa tilanteen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. |
Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lää- kehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähim- mäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. |
a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Tarkistetaan aina kun lääkehoidossa tapahtuu muutoksia. Suunnitelma on tarkastettu ja hyväksytty. |
b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Xxxx Xxxxxxxxx Ohjaajat ovat suorittaneet lääkehoito -oppikurssin(LOVE). Jokainen ohjaaja on vastuussa lääkehuollon asianmukaisesta toteutuksesta. |
Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti – esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asi- akkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. |
Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunan- tajien kanssa toteutetaan? ProConsona-tietojärjestelmään kirjataan asiakkaiden palvelusuunnitelmat ja asiakkaan elämään liitty- vät tapahtumat. Järjestelmä toimii sosiaalihuollon yhteistyövälineenä. Terveydenhuoltoon tiedonkulku tapahtuu suullisesti/kirjallisesti. Toimintakeskuksessa ei ole yhteyttä Effica -tietojärjestelmään. |
Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaati- muksia? Elintarvikkeita ostetaan Mikkelin vihannestukusta. Palveluita ostetaan tarvittaessa paikallisilta hoiva-alan yrittäjiltä (esim. jalkahoito) Siivous- ja hoitotarvikkeet tilataan ESSOTE:n Ostipalvelun kautta. Lattioiden koneellinen siivous 1kert/kk ostetaan paikalliselta siivousalan yrittäjältä. Palvelun sisältöä/laatua varmistetaan mittaamalla, arvioimalla ja tekemällä havaintoja. |
ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osal- taan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. |
Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakastur- vallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Toimintakeskukseen on laadittu ja hyväksytty pelastussuunnitelma. Etelä-Savon pelastuslaitos suorit- taa palotarkastuksia ja talonmiehet testaavat hälyttimien toimivuutta. Yhteistyötä tehdään talous- ja raha-asioista vastuussa olevien edunvalvojien kanssa. |
Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on lu- vanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asi- akkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pi- dettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja hen- kilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. |
a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Toimintakeskuksessa työskentelee 2 ½ vakituista ohjaajaa, keittiötyöntekijä/hoiva-avustaja, kaksi hen- kilökohtaista avustajaa. Ohjaajat työskentelevät pääsääntöisesti ma-pe n.klo7.30 -15.00. |
b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Sairaus- ja loma-ajan sijaisten käytöstä päättää esimies. |
c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Ennakoidaan sijaisten tarve loma-ajoille ja tarvittaessa sairaslomille. |
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnanta- jien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä ote- taan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakentee- seen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. |
a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Työntekijöiltä vaaditaan sosiaali- tai terveysalan koulutus |
b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Vakituiseen toimeen valitulta vaaditaan rikosrekisteriote. Jokaisella työntekijällä on vaitiolovelvollisuus. |
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä oma- valvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työ- hön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. |
a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Perehdyttämiseen nimetään siitä vastaava ohjaaja. Toimintakeskuksessa on käytössä perehdytyskan- siot. |
b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Täydennyskoulutusvelvoitetta noudatetaan. Koulutusvastaava on Xxxxx Xxxxxx. Talousarvioon varataan varat henkilöstön täydennyskoulutukseen. |
Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vie- railut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa. |
Tilojen käytön periaatteet Toimintakeskuksessa on tiloja eri toimintoihin (kutomo-, ompelu-, kehystämö-, taide-, silppuri- ja tera- piahuone). Ruokailut tapahtuvat ruokasalissa. Keittiönä on ns. jakelukeittiö. Lisäksi toimintakeskuk- sessa on henkilökunnan toimisto/kokoustila. Hoidolliset toimenpiteet ja lääkkeiden jako tapahtuvat lää- kehuoneessa. Ohjaajilla on yleisavaimet. Keittiötyöntekijällä ja henkilökohtaisilla avustajilla on avain, jonka käyttö on rajattu. Tiloja käyttävät myös ulkopuoliset ryhmät. |
Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Toimintakeskuksen lattia on kumilattia. Sen ylläpitohoito vaatii koneellisen puhdistuksen kerran kuussa (ulkopuolinen siivousyrittäjä). Päivittäisestä siivouksesta vastaa keittiötyöntekijä. Siivoukseen osallistuvat myös asiakkaat, joiden työ-/päivätoimintaan se on sisällytetty. Mopit ja siivousliinat pestään hyvinvointikeskuksessa. Muu pyykki pestään asuntola Mäntyrannan pyykkituvassa. |
Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suun- nitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Turvalaitteita ei ole tällä hetkellä käytössä. |
Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmis- tetaan? |
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotar- vikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheutta- mista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. |
Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutumi- nen? Selvitetään henkilökohtaisen apuvälineen tarve ja mahdollinen hankinta yhdessä asiakkaan kanssa apuvälinekeskuksesta. Ohjaajat saavat opastuksen. He tukevat ja ohjaavat asiakasta apuvälineen käytössä. |
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Tarvike/ apuväline hankinnoista vastaavat työvuorossa olevat ohjaajat (puh.0400 770242 ja 040 6781067). |
Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edel- lytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedon- hallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tie- toja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekis- tereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosi- aalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti poti- laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakas- tiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olen- naisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuu- delle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. |
Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tie- tojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. |
a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Ohjaajat ovat suorittaneet tieto- ja potilasturvallisuusopinnot. |
b) Xxxxx huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Henkilöstö on tehnyt vaitiolovelvollisuus sopimuksen. Henkilötietoja päivitettäessä huomioidaan oh- jeistus tietosuojasta. Henkilökunta tekee vuosittain tietosuoja- ja tietoturva koulutuksen. |
c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? |
d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot |
YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteutta- misesta Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskin- hallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuu- desta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. Toimintakeskuksen toimintaa kehitetään ja arvioidaan. Epäkohtiin ja riskeihin kiinnitetään huomiota ja pyritään korjaamaan. Huomioidaan jokaisen ohjaajan erikoisosaaminen jakamalla vastuualueita. Ohjaajilla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta. Työyhteisöpalaverit pyritään pitämään kerran viikossa. |
OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)
Paikka ja päiväys |
Allekirjoitus |
LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK- SIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
- xxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx/000/Xxxxxxxxxxx_0000.xxx
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille
- xxxx://xxx.xxx.xx/x/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxx_xxxx?xxxxxxXxx0000000&xxxxxXXXX-00000.xxx
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
- xxxx://xxx.xxx.xx/x/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxx_xxxx?xxxxxxXxx0000000&xxxxxXXXX-00000.xxx
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
- xxxx://xxx.xxx.xx/x/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxx_xxxx?xxxxxxXxx0000000&xxxxxXXXX-00000.xxx
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
- xxxx://xxx.xxx.xx/x/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxx_xxxx?xxxxxxXxx00000&xxxxxXXXX-0000.xxx&xxxxxxXxxxxxx- ten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
- xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx/xxxxxx/xxxx_xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxx- miseksi.pdf
Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxx- tukset-kirjallisuus-kasitteet/valtakunnallisia-ohjeita-ja-suosituksia
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:
- Turvallinen lääkehoito -opas: xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxx/_xxxxxxxx/0000000
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
- Xxxxxxxx määräys 4/2010: xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxx/x/x/xxxxxxx_0_0000_xxxxxxxxx_xx_xxxxxxxx.xxx
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
- Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx- teet.html
- Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xx- tachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/
- Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf
- Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/Xxxx/xxx00x00-xxxx-0000-0x0x- 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE:
Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Xxxxxx kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuu- det ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytän- nössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valiran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.