PÖYTÄKIRJA 7/2024 SISÄLLYSLUETTELO

Teknisen johtajan päätöksestä 18.12.2023 § 69 (suunnittelutarveratkaisu nro 23- 0053-SUU) on tehty oikaisuvaatimus 2.1.2024 kohdealueen naapurikiinteistöjen omistajan Xxxxx Xxxxxxx toimesta. Teknisen johtajan päätös ja oikaisuvaatimus ovat liitteinä nrot 1 ja 2.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx tekijä vaatii, että

1. Suunnittelutarveratkaisu hylätään ja oikaisuvaatimuksen alainen päätös kumotaan lainvastaisena

2. Hankkeeseen ei saa ryhtyä eikä hanketta valmistella kohdekiinteistöille ennen viranomaisen päätöksen lainvoimaisuutta

Tekijän mukaan suunnittelutarveratkaisu on hylättävä, koska rakennusluvan myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 137 § mukaisia edellytyksiä. Lisäksi tekijä katsoo, että hakemusta koskevaa muistutusta 29.11.2023 ei ole riittävällä tavalla huomioitu päätöksenteossa.

Vaatimuksia perustellaan seuraavasti:

1. Xxxxx on vastoin maakuntakaavaa, eikä hanke sovellu ympäristöön ja maisemaan

2. Selvitykset eivät ole riittäviä

3. Hanke aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa.

Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi, seuraavin perustein. Perustelut ottavat kantaa vain niihin oikaisuvaatimuksen tekijän argumentteihin, jotka koskevat suunnittelutarveratkaisulla ratkaistavia asioita.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx vaatimukset suunnittelutarveratkaisun hylkäämisestä on perusteeton, eikä tehty päätös ole lainvastainen.

1. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n (myöhemmin MRL) mukaisesti, maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet, ja siinä osoitetaan koko maakunnan kannalta tavoiteltu kehitys. Erityisesti sillä sovitaan useampien kuntien alueille sijoittuvia hankkeita tai maankäyttövarauksia. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön periaatteet. Alemman tason kaavoituspäätöksiä tehtäessä on huomioitava, ettei alemman tason kaavat ole ristiriidassa ylemmän kaavatason kanssa. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva alue on maakuntakaavassa merkitsemätöntä, ns. valkoista aluetta, koska siellä ei ole valtakunnallisella tai maakunnallisella tasolla aurinkovoiman energiantuotannon ohjaamistarvetta. Ainoa merkintä maakuntakaavassa tällä

alueella on olemassa olevan voimajohdon linjaus. Voimassa oleva Pirkanmaan maakuntakaava ei ohjaa aurinkoenergiatuotannon sijoittelua, eikä sellaista tällä hetkellä myöskään valmistella vireillä olevassa maakuntakaavassa. Pirkanmaan maakuntakaavan verkkosivuilla todetaan, että aurinkovoiman tuotanto ei aiheuta useinkaan tuulivoiman tavoin yhteensovittamisen tarvetta tai vaikutuksia ympäristöönsä (xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xx- suunnittelu/ymparisto-ja-ilmasto/kestava-energia/). Muidenkaan maakuntien maakuntakaavoissa ei ole ainakaan päätöksentekohetkellä ohjattu rajoittamalla aurinkoenergiaan suunniteltavia alueita. Maakuntien liitot ovat kyllä tutkineet sitä, missä alueilla aurinkoenergiaa voitaisiin parhaiten hyödyntää, esim.

Pohjanmaalla. Mikäli maakuntakaava ei osoita alueelle ristiriitaisia maankäytön tavoitteita, kunta voi harkintansa mukaan tehdä alueelle suunnittelutarveratkaisuilla tai kaavoituksella maankäytön suunnittelua.

Maa- ja metsätalousvaltainen alue on lähtökohtaisesti ravinnontuotannon sekä metsätalouden (energiana ja rakennusmateriaalina yms. käyttötarkoituksissa jalostettavan raaka-aineen) tuotantoaluetta. Aurinkovoima paneeleiden sijoittaminen väliaikaisesti (noin 30:ksi vuodeksi) maa- ja metsätalousalueille ei ole ristiriidassa alueen pääkäyttötarkoituksen, eli maa- ja metsätalouden kanssa. Aurinkopaneeleiden sijoittaminen ei estä myöhemmin alueen käyttöä muuhun maa- ja metsätalouteen. Hajautetun, uusiutuvan energiatuotannon, kuten aurinkoenergian, voidaan katsoa olevan osa modernia maaseutuelinkeinoa ja siitä saatavien tulojen tukevan metsä- ja maataloutta harjoittavien maanomistajien elinkeinoja. Tämä on todettu hakemuksen liitteenä olevassa, AFRY Finland Oy:n tekemässä, tätä hanketta koskevassa raportissa.

Hankekoko on aurinkovoimalaksi pieni, ja se sijoittuu maisemallisesti arvokkaimpien alueiden ulkopuolelle. ELY-keskukset ovat käytännössään linjanneet, että alle 200 ha:n kokoiset, ja pääosin peltoalueille sijoittuvat aurinkovoimala hankkeet ovat vaikutuksiltaan vähäisiä. Kyseessä on päästötön energiamuoto, jota valtiovalta on edistämässä vihreän siirtymän mahdollistamiseksi. Paneelien kaukomaisemavaikutus on vähäinen niiden matalan ja maaston sopeutuvan sijaintinsa ansiosta.

Suunnittelutarveratkaisua koskevassa päätöksessä on arvioitu, että aurinkovoimala noin neljä metriä korkeana rakenteena, on ympäristöön soveltuva ja sopusuhtainen. Rakenteet eivät näy kaukomaisemassa kuten esim. tuulivoimalat. Suunnittelutarve harkintaa tehtäessä, on harkittu, että aurinkovoimala hanke ei MRL §137 mukaisesti aiheuta maanviljelyskäytössä olevalle pellolle haittaa alueidenkäytön järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta. Päätöstä tehtäessä on katsottu, ettei hanke kulttuuriarvoltaan arvokkaampien alueiden ulkopuolella, esitettyjen selvitysten perusteella vaikeuta luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen ei muodosta kerrosalaa, eikä matalana toteutuksena aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Yksittäinen, vaikkakin pinta-alaltaan laaja hanke ei maaseututoimintojen haja- asutusalueella edellytä kaavan laatimista, koska hanke ei vaikuta kunnan muun yhdyskuntarakenteen suunnitteluun eikä alueella ole rakentamispainetta.

Aurinkovoimalahankkeen toteuttamisesta ei seuraa muuta rakentamista tai

vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kaavoitusta. Päätöstä tehtäessä on myös huomioitu, että Xxxxxxxxxxx jää hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tuotantokäyttöön. Aurinkovoimala toiminnan päätyttyä, niiden kevyiden rakenteiden ansiosta, paneelien poistaminen on helppoa ja pellot saadaan aurinkovoimalan toiminnan päätyttyä tarvittaessa takaisin viljelyskäyttöön. Aurinkovoimalan toiminnan kannalta on tärkeää, että alueet säilyvät mahdollisimman avoimina, joten niiden metsittyminenkään ei ole uhkana peltoalueiden avoimena säilymiselle.

2. Pirkanmaan ELY-keskus on ympäristövaikutusten arviointia koskien (MRL 132

§) todennut lausunnossaan 28.11.2023 (liitteenä nro 3), että hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).

Hankkeen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura-alueita tai suojeluohjelmien kohteita eikä tiedossa olevia uhanalaisia tai muita huomionarvoisia lajeja. Alue ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaille maisema- alueille.

Hakemusta varten on tehty luontoarvojen selvitys (Juupajoen Salokunnan kylän suunnitellun aurinkovoimala-alueen luontoselvitys, Luontoselvitys Sundell Tmi. 2023), sekä tarkennus selvitykseen, (Täydennysliite Salokunta- Solarhankkeeseen, Terraniva Ky Xxxx Xxxxxxxxxx 2023) ja maastokartoituksia vuoden 2023 aikana. Selvitysten perusteella hanke ei aiheuta haittaa luonnolle tai direktiivilajien elinympäristöille. Hakemuksessa on otettu huomioon luontoselvityksen johtopäätökset.

Kokonaisuudessaan hanke sijoittuu pääosin pellolle ja puustosta hakatuille entisille metsäalueille, joissa ei ole erityisiä luontoarvoja selvitysten perusteella. Rakennettavalla alueella ei ole todettu sijaitsevan sellaista puustoa, joka voisi soveltua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Luontoselvitys on ollut kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä. Kokonaisuutena arvioiden hanke ei myöskään vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Hankealueen nykytila on kuvattu hakijan teettämissä selvityksissä kattavasti.

Päätöksen perusteena olleilla selvityksillä on siis osoitettu MRL §137 vaatimusten mukaisesti, että suunnittelualue soveltuu hyvin aurinkovoimatuotantoon. Muita hankkeita ei ole suunniteltu alueelle.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx tekijälle on esitelty hanketta useaan kertaan, ja hän on päässyt kertomaan omia näkemyksiään asiasta, joten on kiistatonta, että häntä on kuultu MRL §173 ja MRA §86 mukaisesti tämän hakemuksen johdosta.

Muistutuksessa esitettyihin seikkoihin on aurinkovoimalan hakija esittänyt vastineensa, joissa he toteavat, että hankkeessa pyritään massatasapainoon ja todetaan, ettei hankealuetta edes aidata, kuten yleensä tehdään. Kunta katsoo Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon ja hakijan vastineeseen tukeutuen, että selvitykset ja hakijan vastineet ovat olleet riittävät suunnittelutarveratkaisun myöntämiseksi.

3. Kokonaisuutena suunnittelutarveratkaisun myöntämisestä ei aiheudu naapurikiinteistön maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maatalouden harjoittamisen väheneminen ei lähtökohtaisesti ole heikennys oikaisuvaatimuksen tekijän asuinympäristöön, koska se vähentää liikennettä, maatalouskoneiden käyttöä ja siitä johtuvaa pölyämistä ja maanmuokkausta hänen kiinteistönsä läheisyydessä. Lähialueen peltoalueiden arvo ei tule laskemaan, koska aurinkovoimalan alueeksi käytetystä pelloista maksetaan huomattavasti enemmän kuin viljelyskäytössä olevista pelloista.

Hankealue sijaitsee yli 200 m etäisyydellä tekijän talouskeskuksesta. Xxxxx ei estä valittajaa harjoittamasta omaa elinkeinoaan ja maataloutta omilla maillaan. Hankkeen toteuttamisesta ei siis voi väittää tulevan naapurikiinteistöille kohtuutonta haittaa, eikä se vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista tai käyttämistä nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Rakentaminen ei haittaa oikaisuvaatimuksen tekijän kulkuyhteyksiä. Vaatimus rakenteiden näkymättömyydestä oikaisuvaatimuksen tekijän kulkureiteille on kohtuuton.

EHDOTUS:

Xxxxxxxxxxxxxx päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edellä mainituin perustein. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.2024, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon.

PÄÄTÖS:

Xxxxxx Xxxxxxx esitti, että oikaisuvaatimus hyväksytään, koska asiaa on valmisteltu asian ollessa pöydällä.

Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen. Xxxxxx Xxxxxxx jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Pöytäkirjaan merkittiin, että Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kunnanhallitus 15.4.2024 § 63

Oikaisuvaatimuksen tekijä on valittanut kunnanhallituksen päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valittaja vaatii, että hallinto-oikeus

1. kumoaa valituksenalaisen päätöksen, hyväksyy oikaisuvaatimuksen ja hylkää suunnittelutarveratkaisua koskevan päätöksen lainvastaisena

2. kieltää valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon

3. velvoittaa päätöksen tehneen viranomaisen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä laskettuna.

Lausuntopyyntö

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kehottaa valituksen johdosta antamaan lausunnon. Lausunnossa tulee antaa selostus asiasta, vastata oikeudenkäynnin osapuolen esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausua esitetystä selvityksestä.

2. Hallinto-oikeus pyytää liittämään asiakirjoihin alkuperäisinä tai jäljennöksinä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat.

Lausunto ja asiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 19.4.2024.

Kunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

1. Lausunto

Kunta liittää oheen valittajalle toimitetun oikaisuvaatimuksen vastineen ja vastaa valittajan väitteisiin seuraavaa:

- kunta ei kumoa päätöstä, eikä hyväksy oikaisuvaatimusta, tai kumoa tehtyä suunnittelutarveratkaisua.

- kunta ei kiellä päätöksen täytäntöönpanoa, eikä korvaa valittajan oikeudenkäyntikuluja.

LAUSUNTO JA PERUSTELUT:

Kohta 1. Suunnittelutarveratkaisu menettelyn soveltumisesta aurinkovoimalahanke hakemuksen käsittelemiseksi.

Suunnittelutarveratkaisupäätös on tehty lainmukaisesti ja päätöksen liitteenä olleiden selvitysten perusteella. Suunnittelutarveratkaisu on tehty ELY-keskuksen oppaan mukaisesti ja sitä on käytetty YM:n ohjeen ja MRL:n mukaisesti ratkaisemaan alueelle haettua lupaa aurinkovoimalan perustamiseksi.

Suomessa on tehty pelkästään viimeisen vuoden aikana useita suunnittelutarveratkaisuja aurinkovoimalahankkeille, ja lukuisia hankkeita on myös

vireillä. Aurinkovoimalahankkeet eivät suoraan rinnastu tuulivoimalahankkeisiin niiden huomattavasti vähäisemmän maisema- ym. vaikutustensa johdosta.

Kunta on päätöstä tehdessään arvioinut, ettei haettu aurinkopaneelivoimalan mahdollistaminen maaseututoimintojen haja-asutusalueella edellytä kaavan laatimista, koska hanke ei vaikuta Juupajoen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun eikä alueella ole muuta rakentamispainetta. Hanke ei myöskään ole Juupajoen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta suunnittelua rajoittava.

Aurinkovoimalahankkeen toteuttamisesta ei seuraa muuta rakentamista tai vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kaavoitusta. Päätöstä tehtäessä on myös huomioitu, että Xxxxxxxxxxx jää hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tuotantokäyttöön huomattavan paljon (arviolta noin 2800 ha).

Suunnittelutarveratkaisua tehtäessä hanke on kuulutettu ja osallisia kuultu ennen päätöksen tekemistä. Valittajaa on kuultu erikseen, häntä varten järjestetyissä tilaisuuksissa, mm. 3.11.2023 kunnanjohtajan henkilökohtaisesti (valittajan pyynnöstä) suorittamalla käynnillä valittajan kotona, jolloin kunnanjohtaja mm. opasti häntä muutoksenhakumenettelyssä, sekä 17.11.2023 tapaamisessa, jossa hanketoimija sekä valittaja neuvottelivat asiasta kunnantalolla. Valittajaa on kuultu ja hänelle on varattu useita tilaisuuksia oman näkemyksensä esittämiseen, joka on valittajan tekemässä oikaisuvaatimuksessakin todettu. On siis kiistatonta, että valittajaa on kuultu MRL §173 ja MRA §86 mukaisesti suunnittelutarveratkaisu hakemuksen johdosta.

Suunnittelutarveratkaisu päätös on tehty kuten muutkin vastaavat päätökset Juupajoen kunnassa.

Kohta 2. Maakuntakaavan vastaisuus

Maakuntakaava ei ohjaa aurinkoenergiatuotannon sijoittumista, eikä sellaista tällä hetkellä myöskään valmistella vireillä olevassa maakuntakaavassa. Pirkanmaan maakuntakaavan verkkosivuilla todetaan, että aurinkovoiman tuotanto ei aiheuta useinkaan tuulivoiman tavoin yhteensovittamisen tarvetta tai vaikutuksia ympäristöönsä (xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xx- suunnittelu/ymparisto-ja-ilmasto/kestava-energia/).

Hakemuksen kohteena oleva alue on merkitty maakuntakaavassa pääosin maa- ja metsätalouden käyttöön. Nykyisen maa- ja metsätaloustoiminnan vaikutukset saattavat olla jopa aurinkopaneeleiden asentamista suuremmat. Maa- ja metsätalousvaltainen alue on lähtökohtaisesti ravinnontuotannon sekä metsätalouden (energiana ja rakennusmateriaalina yms. käyttötarkoituksissa jalostettavan raaka-aineen) tuotantoaluetta. Aurinkovoima paneeleiden sijoittaminen väliaikaisesti (noin 30:ksi vuodeksi) maa- ja metsätalousalueille ei ole ristiriidassa alueen pääkäyttötarkoituksen, eli maa- ja metsätalouden kanssa.

Niiden sijoittaminen ei estä myöhemmin alueen käyttöä maanviljelyyn tai muuhun maa- ja metsätalouteen. Hajautetun, uusiutuvan energiatuotannon, kuten aurinkoenergian, voidaan katsoa olevan osa modernia maaseutuelinkeinoa ja siitä saatavien tulojen tukevan metsä- ja maataloutta harjoittavien maanomistajien

elinkeinoja. Tämä on todettu hakemuksen liitteenä olleessa, AFRY Finland Oy:n tekemässä, tätä hanketta koskevassa selvityksessä.

Päätöksessä on otettu huomioon maakuntakaavan ohjaamisvaikutus sekä siinä annetut määräykset. Hanke ei siis ole maakuntakaavan vastainen, jonka kunta on todennut myös oikaisuvaatimuksen vastineessa (liitteenä nro 1, oikaisuvaatimuksen vastineen kohta 1).

Kohta 3. Selvitysten riittävyydestä

Hakemuksen liitteenä on ollut selvityksiä sekä hakemuksesta on pyydetty lausuntoja ELY-keskukselta. Hakemusta varten on tehty luontoarvojen selvitys (Juupajoen Salokunnan kylän suunnitellun aurinkovoimala-alueen luontoselvitys, Luontoselvitys Sundell Tmi. 2023), tarkennus selvitykseen, (Täydennysliite Salokunta-Solarhankkeeseen, Terraniva Ky Xxxx Xxxxxxxxxx 2023) sekä maastokartoituksia vuoden 2023 aikana. Selvitysten perusteella hanke ei aiheuta haittaa luonnolle tai direktiivilajien elinympäristöille.

Hakemuksessa on otettu huomioon luontoselvityksen johtopäätökset. Kokonaisuudessaan hanke sijoittuu pääosin pellolle ja puustosta hakatuille entisille metsäalueille, joissa ei ole erityisiä luontoarvoja selvitysten perusteella.

Rakennettavalla alueella ei ole todettu sijaitsevan sellaista puustoa, joka voisi soveltua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Luontoselvitykset ovat olleet kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä. Kokonaisuutena arvioiden hanke ei myöskään vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Hankealueen nykytila on kuvattu hakijan teettämissä selvityksissä kattavasti.

Pirkanmaan ELY-keskus on ympäristövaikutusten arviointia koskien (MRL 132 §) todennut lausunnossaan 28.11.2023 (oikaisuvaatimusta koskevan päätöksen liitteenä nro 3), että hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).

Hakemukseen liitetyt selvitykset osoittavat, että tämä hanke ei aiheuta luonnolle merkittäviä vaikutuksia, eikä se rajoitu merkittäviin luonnonsuojelu- tai muihin suojelua vaativiin alueisiin, jotka edellyttäisivät hankealuetta laajempia selvityksiä. Hankealueessa ei ole metsäalueita, vaan suurin osa hankealueesta rajoittuu peltoihin ja hakattuihin metsäalueisiin. Hankkeen ilmastovaikutukset ovat positiivisia, koska aurinkoenergian hyödyntäminen korvaa fossiilista energiantuotantoa.

Tuulivoimaloista poiketen, aurinkopaneelien kaukomaisemavaikutus on vähäinen niiden matalan ja maaston sopeutuvan sijaintinsa ansiosta. Hankkeen vaikutukset ovat paikallisia, ja matalina rakenteina niistä ei voi aiheutua merkittäviä ilmasto yms. vaikutuksia. Aurinkopaneelien sijoittaminen maa- ja metsätalouskäytössä oleville alueille on ekologista, maanomistajille taloudellisesti kannattavaa, ja hakemuksen liitteenä olleiden selvitysten arvioinnin perusteella vaikutuksiltaan vähäistä.

Nyt haetun aurinkovoimalan paneelikentät olisivat vain enintään n. 4 m korkeita, maan pinnalle kevyesti perustettavien rakenteiden varassa olevia paneelikenttiä.

Rakenteet eivät näy kaukomaisemassa kuten esim. tuulivoimalat. Suunnittelutarve harkintaa tehtäessä, on katsottu, että aurinkovoimala hanke ei MRL §137 mukaisesti aiheuta maanviljelyskäytössä olevalle pellolle haittaa alueidenkäytön järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta.

Lähistöllä ei ole lentokenttiä, joiden lentoliikenteeseen paneelit voisivat aiheuttaa heijastuksia.

Kohta 4. Rakennusluvan edellytyksistä ja maanarvosta

Hankealueen naapurimaanomistajille ei aiheudu suunnittelutarveratkaisupäätöksestä maan arvon laskua, vaan päinvastoin, aurinkoenergian tuotantoon käytettävästä pellosta maksetaan moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen maanviljelykseen käytettävästä pellosta. Yleisestikin on nähtävissä, että peltopinta-alan arvo siis nousee toteutettujen aurinkovoimalahankkeiden läheisyydessä huomattavasti. Valittajan ei kuitenkaan tarvitse muuttaa omien peltojensa käyttöä nykyisestä.

Kuten valittajan tekemään oikaisuvaatimuksen vastineessa kunta toteaa (liitteenä 1), aurinkovoimalahankkeen paneelialueet sijoittuvat yli 200m etäisyydelle valittajan kiinteistöstä. Valittaja voi edelleen käyttää omia maitaan haluamallaan tavalla maa- ja metsätalouden harjoittamiseen kuten tähän asti. Hankealueen välittömässä läheisyydessä tehtäviä maanviljelyksen peltotöitä voidaan tehdä edelleen vapaasti omaan tahtiin, eikä myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukainen aurinkovoimala estä niitä tai aiheuta niille haittaa. Aurinkovoimalahankkeen toteuttaja vastaa itse paneelialueen ja paneeleiden puhtaana pitämisestä.

Kohta 5 Täytäntöönpanon keskeyttämisestä

Päätöksen täytäntöönpanoa ei tarvitse keskeyttää, koska kuten edellä on kuvattu, päätös on tehty selvityksiin perustuen kunnan omaa harkintaa käyttäen maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti. Tehty päätös ei vaikuta merkittävästi alueen maisema- tai ruuantuotantoarvoihin tai suojeluun.

Rakennuslupaa suunnittelutarveratkaisu päätöksen perusteella käsiteltäessä naapureilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä

rakennusluvasta, joten tehty päätös ei siltäkään osin ole vaarantanut osallisten muutoksenhakumahdollisuuksia.

Kohta 6 esitetty oikeudenkäyntikulujen korvaaminen:

Kunta ei korvaa valittajan itse hankkimiensa ja palkkaamiensa avustajiensa käytöstä aiheutuneita kuluja. Xxxxx on käsitellyt lain mukaisesti sille toimitetut hakemukset viivytyksettä ja asianmukaisesti.

2. Liitteenä pyydetyt asiakirjat

Liite 1 oikaisuvaatimuksen vastine Lausuntopyyntö ja valitus ovat liitteenä nro 2

Lausuntopyyntö ja valitus liitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa kunnan

verkkosivuilla esityslistan liitteessä nro 2. EHDOTUS:

Kunnanhallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle edellä selostetun lausunnon. PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Pöytäkirjaan merkittiin, että Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

64 § TÄYTTÖLUPAPYYNTÖ TEKNISEEN TOIMEEN

Valmistelija: tekninen johtaja Xxxxx Xxxxxxxx, p. 040 0131 174

Xxxxxxxxxxxxxx talonmies jää eläkkeelle 31.5.2024. Tekninen johtaja anoo täyttölupaa koulukeskuksen kiinteistön ja urheilualueiden kiinteistönhoitajan toimeen 1.8.2024 alkaen.

EHDOTUS:

Kunnanhallitus myöntää täyttöluvan koulukeskuksen kiinteistönhoitajan vakituisen työsuhteen täyttämiseen 1.8.2024 alkaen.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Pöytäkirjaan merkittiin, että tekninen johtaja Xxxxx Xxxxxxxx poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17.37.

65 § TÄYTTÖLUPAPYYNNÖT PERUSOPETUKSEEN

Valmistelija perusopetuksen rehtori Xxx Xxxxxxxx, puh. 050 5112836 Pyydän täyttölupaa henkilön palkkaamiseen:

1. koulunkäynninohjaajan (osa-aikainen, 34-35 h/vko) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024-2025

perustelu: perhevapaan sijainen

2. koulunkäynninohjaajan (osa-aikainen, 34-35 h/vko) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024-2025

perustelu: hankerahoituksella palkattava ohjaaja, tämä täyttöluvan täyttäminen on ehdollinen, sillä hankerahoituspäätöstä ei ole vielä tullut

3. osa-aikaisen opinto-ohjaajan palkkaamiseen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen

perustelu: opinto-ohjaajan irtisanoutuminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi, nykyisen oppilasmäärän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista rekrytoida kokoaikaista opinto-ohjaajaa

4. luokanopettajan (tuntiopettaja) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024- 2025 perustelu: muutokset henkilöstön opetustyöajoissa

EHDOTUS:

Kunnanhallitus myöntää täyttöluvan

1. koulunkäynninohjaajan (osa-aikainen, 34-35 h/vko) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024-2025

2. koulunkäynninohjaajan (osa-aikainen, 34-35 h/vko) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024-2025

3. osa-aikaisen opinto-ohjaajan palkkaamiseen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen

4. luokanopettajan (tuntiopettaja) palkkaamiseen lukuvuodeksi 2024- 2025 PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

66 § VALMISTELURAHAN HAKEMINEN ÄLYKKÄÄT KYLÄT- KEHITTÄMISHANKKEEN KARTOITUKSEEN LEADER POKO RY:LTÄ

Valmistelija: hyvinvointijohtaja Xxxx Xxxxxxx, p. 050-591 5456

Älykkäät kylät -yhteistyöhanke on kehittämishanke, jossa vähintään kaksi toimijaa etsii yhdessä ratkaisua haasteeseen. Toimijat voivat olla esimerkiksi kyliä tai kylä ja kehittäjäorganisaatio (kunta) yhdessä. Älykkäät kylät -hankkeella edistetään uudistumista, uusia ratkaisuja, rohkeita kokeiluja, uusia kumppanuuksia ja verkostoitumista niin aluetasolla kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Älykkäät kylät -hanke on useamman vuoden projekti, johon voi liittyä erikseen haettavina hankkeina yleishyödyllisiä investointeja tai kehittämistoimia.

Tuki investointeihin haetaan erikseen. Investointituilla on tuettu mm. ulkoliikuntapaikkojen, kylätalojen, kyläverkkojen, reitistöjen ja laavujen rakentamista ja kunnostamista. Tärkeää on, että rahoitettava kohde tulee yleiseen ja yhteiseen käyttöön. Rahoitusta voi hakea myös energiatehokkuutta, energian säästöä ja uusiutuvaa energiaa lisääviin investointeihin, vesistöjen tilaa parantaviin investointeihin ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin investointeihin.

Kehittämistoimet voivat olla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä.

Ennen varsinaisen hankkeen aloittamista voi hakea 5000 euroa valmistelurahaa Älykkäät kylät -hankkeen valmisteluun. Hakijan ei tarvitse käyttää omaa rahoitusta valmisteluvaiheessa. Tuloksena syntyy aiesopimus, jossa kuvataan hankkeen idea, kumppaneiden hakeminen hankkeeseen, hankkeen tavoite ja se, miten hankkeessa viestitään, verkostoidutaan ja osallistetaan. Aiesopimus konkretisoi suunnitteilla olevaa hanketta.

Valmistelurahan avulla selvitetään juupajokelaisten yhdistysten ja muiden toimijoiden halukkuutta ja mahdollisuutta lähteä kehittämään tällä hetkellä työnimellä olevaa Juupajoki liikkeelle-hanketta. Juupajoki liikkeelle- hankkeessa kartoitettaisiin mm. kunnan alueella sijaitsevat luontokohteet (vuorenhuiput, tulentekopaikat, luolat, metsäreitit). Hankeidea on lähtöisin juupajokelaisilta yhdistyksiltä Kuntatiimin kokoontumisista. Mahdollisen hankkeen tavoitteet toteuttavat vahvasti kunnan strategiaa.

Juupajoen kunta hakee valmistelurahaa PoKo ry:ltä yhteistyössä kunnan yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Mikäli hakemus hyväksytään, yhdistysten edustajista koottu työryhmä aloittaa työnsä loppuvuodesta 2024 siten, että hankehakemus saadaan kirjoitettua vuoden loppuun mennessä ja valmisteluraha saadaan maksatukseen.

Kunnan henkilöstö osallistuu tarvittaessa työryhmän työskentelyyn avustaen ja konsultoiden. Vapaa-aikakoordinaattori, viestintä- ja markkinointikoordinaattori sekä hyvinvointijohtaja ovat valmiita avustamaan työryhmän toimintaa tarvittaessa.

EHDOTUS:

Kunnanhallitus merkitsee valmistelurahan haun tiedoksi. PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Pöytäkirjaan merkittiin, että hyvinvointijohtaja Xxxx Xxxxxxx poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17.52.

67 § VUOSIKOKOUSEDUSTAJIEN VALINTA SPR:N HÄMEEN PIIRIN JA TAMPEREEN KESÄYLIOPISTOYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUKSIIN

Valmistelija: hallintopäällikkö Xxxxxxxx Xxxxxxxxx, p. 044 4138248

Hallintosäännön 27 §:n 8. xxxxxx mukaan kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- tai vuosikokouksiin sekä antaa tarvittaessa toimiohjeet edustajille.

SPR:n Hämeen piirin vuosikokous pidetään lauantaina 20.4.2024 ja Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry:n vuosikokous perjantaina 26.4.2024.

EHDOTUS:

Kunnanhallitus valitsee vuosikokousedustajat seuraaviin vuosikokouksiin

1. SPR:n Hämeen piiri 20.4.2024

2. Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry 26.4.2024 PÄÄTÖS:

Kunnanhallitus valitsi edustajiksi

1. SPR:n Hämeen piirin 20.4.2024 pidettävään vuosikokoukseen Xxxxx Xxxxxxx

2. Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry:n 26.4.2024 pidettävään vuosikokoukseen Xxxxx Xxx

Merkittiin pöytäkirjaan, että kokouksessa pidettiin tauko klo 18.00-18.11.

68 § JUUPAJOEN KUNNAN EDUSTAJA POKO RY:N VUOSIKOKOUKSEEN

24.4.2024 JA HALLITUKSEEN

Valmistelija: hallintopäällikkö Xxxxxxxx Xxxxxxxxx, p. 044 4138248

PoKo ry on maaseudun kehittämisyhdistys, jonka tarkoituksena on toimia paikallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseksi ja edistää alueen asukkaiden ja vieraiden viihtyisyyttä. Leader-toiminnan ytimessä on ajatus kehittää paikkakuntaa ja alueen elinvoimaa yhdessä asukkaiden kanssa rahoittamalla paikallisten yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeita.

PoKo ry:n toimialueen kuntia ovat Ruovesi, Virrat, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki. Juupajoen kunta on kuulunut Poko -toimialueeseen vuodesta 2014 lähtien.

Ylintä päätösvaltaa Poko ry:ssä käyttää yhdistyslain mukaisesti yleinen kokous. Vuosikokous valitsee yhdistyksen hallitukseen 9-15 varsinaista jäsentä, joista yksi valitaan puheenjohtajaksi.

Yhdistyksen toimintaa ohjaa Leader -ryhmäperiaatteita noudattava kolmikantaperiaatteen mukaan muodostettu hallitus. Hallitukseen nimetään edustajia yritystoimijoista, maaseudun asukkaista sekä kunnista.

Hallituksen muodostamisessa noudatetaan alueellista tasapainoa, eli alueen jokaisesta kunnasta valitaan kolme edustajaa hallitukseen, yksi kustakin kolmikannasta. Hallituksen muodostamisessa painotetaan hallituksen moninaista osaamista ja erilaisia yhteiskunnallisia taustoja. Tasa-arvonäkökulmat ja ikäjakauma huomioidaan. Hallituksen puheenjohtajuus ja jäsenyydet ovat auki jokaisessa vuosikokouksessa. Xxxxxxx toimikausi on kuusi vuotta yhtäjaksoisesti.

Juupajoen kunnan edustajana Poko ry:n hallituksessa on ollut Xxxxxx Xxxxxxx. EHDOTUS:

Kunnanhallitus nimeää Juupajoen kunnan edustajan Poko ry:n 24.4.2024 pidettävään yleiseen kokoukseen.

Kunnanhallitus antaa kokousedustajalle toimiohjeen Juupajoen kunnan edustajaksi Poko ry:n hallitusjäseneksi.

PÄÄTÖS:

Kunnanhallitus nimesi Poko ry:n 24.4.2024 pidettävään yleiseen kokoukseen Juupajoen kunnan edustajaksi Xxxxxx Xxxxxxx.

Toimiohjeena hallitusjäseneksi kunnanhallitus esittää Xxxxxx Xxxxxxx.

69 § VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KUULUMISESTA TAMPEREEN SEUDUN TYÖLLISYYSALUEESEEN JA MUUTETUN TAMPEREEN SEUDUN TYÖLLISYYSALUEEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirretään valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Kunnat tai kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoituksensa työllisyysalueiden muodostamisesta 31.10.2023 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriölle lähetetyissä asiakirjoissa kunnat tai yhteistoiminta-alueet ovat kuvanneet työvoimapalvelujen järjestämiseen liittyvät suunnitelmansa ja sopimuksensa työvoimapalveluiden siirtyessä kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 alkaen.

Tampereen seudun työllisyysalueen ja Valkeakosken osalta työllisyysalue muodostetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn kautta, koska valtioneuvosto ei ole myöntänyt poikkeuslupaa Valkeakosken kaupungille järjestää palvelut itse. Valtioneuvostolla on työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 16 §:n nojalla oikeus päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet.

Valtioneuvoston on kuullut asianomaisia kuntia ennen päätöksentekoa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 22.2.2024, jonka mukaan

- valtioneuvosto ei myönnä Valkeakosken kaupungille työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lupaa järjestää työvoimapalveluita.

- valtioneuvosto päättää Valkeakosken liittämisestä Tampereen kaupungin, Kangasalan kaupungin, Lempäälän kunnan, Nokian kaupungin, Oriveden kaupungin, Pirkkalan kunnan, Vesilahden kunnan, Ylöjärven kaupungin, Akaan kaupungin, Juupajoen kunnan, Kuhmoisten kunnan, Pälkäneen kunnan, Ruoveden kunnan, Urjalan kunnan ja Virtain kaupungin valtuustojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti perustettuun työllisyysalueeseen.

- Tampereen kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena vastuukuntana. Valkeakosken kaupungin vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä ja muista työvoimaviranomaiselle säädetyistä tehtävistä siirretään Tampereen kaupungille.

- kuntalain mukaisena yhteisenä toimielimenä toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto. Työllisyysjaostossa on 17 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunta valitsee 8 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala, Lempäälä ja Valkeakoski valitsevat 6 jäsentä, eli kukin valitsee yhden jäsenen. Akaa, Orivesi, Virrat,

Pälkäne, Urjala, Vesilahti, Ruovesi, Kuhmoinen ja Juupajoki valitsevat 3 jäsentä sopimallaan tavalla. Edellä todettujen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet (9 varajäsentä) valitaan erikseen sovittavalla tavalla kuitenkin siten, että ensiksi 6 varajäsentä valitaan niiden kuntien edustajista, joilla ei valintakerralla ole varsinaista jäsentä toimielimessä. Tarkoitus on, että kullakin kunnalla on joko varsinainen jäsen tai varajäsen nimettynä toimielimeen. Jäsenen tai varajäsenen nimeämän kunnan on ilmoitettava uusi jäsen Tampereen kaupungille viimeistään kuukausi ennen jäsenen toimikauden alkamista. Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunta valitsee jaostoon varsinaisiksi jäseniksi valituista lautakunnan jäsenistä tai varajäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

- yhteistoimintasopimuksen kohdasta 6 poiketen lautakunnan tehtäviin eivät kuulu Valkeakosken kaupungin osalta ne tehtävät, joita ei kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023) ole säädetty työvoimaviranomaiselle, elleivät osapuolet toisin sovi.

- kustannustenjaon perusteita koskevaa yhteistoimintasopimuksen kohtaa 9 sovelletaan Valkeakoskeen siltä osin, kuin kustannukset koskevat työvoimaviranomaisen tehtäviä. Ennen tämän päätöksen antamista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen edellyttää Valkeakosken kaupungin osalta erillistä sopimusta.

- työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain (383/2023) 6 §:ssä tarkoitettu työ- ja elinkeinotoimistoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta siirtyvä henkilöstö siirtyy Tampereen kaupungille. Poiketen yhteistoimintasopimuksen kohdasta 7 Valkeakosken kaupunkiin palvelussuhteessa oleva työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain (1269/2021) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia tehtäviä hoitaneen henkilöstön siirtyminen Tampereen kaupungin palvelukseen edellyttää erillistä sopimusta.

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 16 §:n mukaan valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Asianomaisten kuntien on käynnistettävä yhteistoimintasopimuksen muutosmenettelyt välittömästi. Näin ollen valtioneuvoston päätöstä on noudatettava heti ja kuntien on muutettava yhteistoimintasopimus valtioneuvoston päätöksen mukaisesti elleivät kaikki sopijakunnat yhdessä toisin sovi. Valtioneuvoston päätös on pantava täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Päätöksessä varaudutaan siihen, että Valkeakosken kaupunki päättäisi huhtikuun loppuun mennessä sopia samoista ehdoista koskien henkilöstön siirtoa ja kotoutumispalveluja kuin muutkin sopijakunnat. Tämän vuoksi oikeutetaan kaupunginjohtaja tekemään yhteistoimintasopimukseen muutokset siten, että Valkeakosken kaupunkiin sovelletaan samoja ehtoja kuin muihinkin sopijakuntiin.

Tampereen seudun työllisyysalueen yhteistoimintasopimukseen on tehty valtioneuvoston päätöksen mukaiset muutokset. Muutettu yhteistoimintasopimus on esityslistan liitteenä nro 3.

EHDOTUS:

Kunnanhallitus esittää, että valtuusto

1. merkitsee tiedoksi Valtioneuvoston päätös Valkeakosken liittämisestä Tampereen seudun työllisyysalueeseen.

2. kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen 23.10.2023 § 27 yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen osalta.

3. hyväksyy liitteenä oleva 1.8.2024 voimaantuleva yhteistoimintasopimuksen Tampereen seudun työllisyysalueen yhteisestä toimielimestä työvoimapalveluiden viranomaistehtävien hoitamisessa.

4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään yhteistoimintasopimukseen muutokset siten, että Valkeakosken kaupunkiin sovelletaan samoja ehtoja kuin muihinkin sopijakuntiin, mikäli Valkeakosken kaupunki päättää sopia näistä ehdoista.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

70 § LAUSUNTO PIRKANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVASTA

Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavan tehtävänä on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita, ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Nyt kyseessä oleva vaihemaakuntakaava tarkoittaa sitä, että voimassa olevaa Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 sekä Keski-Suomen maakuntakaavaa päivitetään vain tiettyjen teemojen osalta.

Maakuntakaavan rooli ja sisältövaatimukset esitetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 4. luvussa. Myös kaavatyöhön osallistumisesta säädetään samassa laissa.

Pirkanmaan maakuntahallitus on kokouksessaan 18.3.2024 päättänyt pyytää viranomaisilta lausunnot Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan viranomaisehdotuksen aineistosta. Vaihemaakuntakaavan teemana ovat elonkirjo ja energia.

Vaihemaakuntakaavalla täydennetään ja muutetaan voimassa olevia Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 (hyväksytty. 27.3.2017) ja Keski-Suomen maakuntakaavaa (hyväksytty. 1.12.2017). Asukkaille kaavaehdotus on tulossa nähtäville myöhemmin tänä vuonna. Tästä tullaan kuuluttamaan ja tiedottamaan erikseen.

Elonkirjo ja energia eli luonnon monimuotoisuus ja kestävä energiantuotanto ovat nyt valmisteilla olevan vaihemaakuntakaavan teemoina. Energia kattaa monia erilaisia kysymyksiä tuulienergiasta aurinkoenergiaan sekä vedyn siirrosta teollisuusalueiden energiayhteisöihin. Osaa teemoista ohjataan aluevarauksilla, toisia kehittämissuosituksilla tai yleismääräyksillä, joilla luodaan pelisääntöjä tulevalle kehittämiselle.

Elonkirjon teemassa tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden ydinalueita Pirkanmaan alueella. Uutena näkökulmana osoitetaan myös siniviherluonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset aluekokonaisuudet. Merkinnöillä toteutetaan Pirkanmaan LUMO-ohjelmaa, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden tilaa pyritään parantamaan ennen kaikkea vapaaehtoisin toimin tietoon perustuen.

Juupajoen alueen osalta kaavamerkinnät tai selostukset eivät vaihemaakunta- kaavaehdotuksessa muutu verrattuna Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan.

Yleismääräyksissä todetaan seuraavasti:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet, hajautetun energiantuotannon tarpeet ja maaseutualueiden muiden elinkeinojen toimintaedellytykset.

Aurinkoenergian tuotantoalueiden suunnittelussa on edellä mainittujen lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman, virkistyksen ja luonnonarvojen säilymiseen”

Kaavamateriaalit ovat saatavissa Pirkanmaan maakuntaliiton tietopalvelussa.

EHDOTUS:

Xxxxxxxxxxxxxx päättää todeta lausuntonaan, että kunnalla ei ole huomautettavaa varsinaiseen kaavaluonnokseen. Yleismääräysten aurinkoenergian tuotantoalueiden suunnittelumaininnasta kunta toteaa, että on hyvä että aurinkovoimaloiden suunnittelusta linjataan, mutta linjaus ei saa kaventaa kunnan maankäytön suunnittelumahdollisuuksia ja -joustavuutta. Aurinkovoimalat ovat rakenteina keveitä, eikä niiden rakentaminen muuta maankäytön mahdollisuuksia pysyvästi.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

71 § EI JULKINEN: JULKL 24 § 1 mom. kohta 25

72 § YLÄ-PIRKANMAAN KUNTIEN YHTEINEN SOPIMUS PIRKANMAAN TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄSSÄ KUNTAKOKEILUSSA 2024

Juupajoen kunta on osallistunut Työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun Pirkanmaan alueella. Kuntakokeilu päättyy 31.12.2024 TE-uudistuksen astuessa voimaan. Työllisyyden kuntakokeilujen tavoitteena on mm. nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Ylä-Pirkanmaan kunnat ovat Pirkanmaan työllisyyttä edistävän kuntakokeilun ajan sopineet yhteisistä resursseista ja toimintojen jaosta. Tätä hyvää käytäntöä on tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen vuodelle 2024.

Oheinen sopimus noudattaa aikaisemmin sovittua:

Sopimuksella yhteisten resurssien ja toimintojen jaosta Ylä-Pirkanmaan kuntien kesken Pirkanmaan työllisyyttä edistävässä kuntakokeilussa 1.1.2024-31.12.2024 mukaisesti Ylä-Pirkanmaan kunnat sopisivat seuraavasta:

1. TE-toimistosta siirtyvä henkilöresurssi jakautuu seuraavasti: Mänttä-Vilppula ja Juupajoki yhteensä 3,6 htv, Ruovesi 1 htv ja Virrat 1,4 htv ja varauksella määräaikainen 1 htv kotikuntaa vailla olevien tilapäisen suojelun asiakkaiden palveluun koko Ylä-Pirkanmaalla. Tämän lisäksi Tampereelle on keskitetty kotouttamisajan asiakkaiden palvelu (0,3 htv) sekä Tampereen ja Pirkanmaan reunakuntien yhteinen psykologiresurssi (0,1 htv). Mikäli TE- toimistosta tulee Ylä-Pirkanmaalle vuoden 2024 aikana lisähenkilöstöresurssia, sovitaan siitä erikseen kuntien kesken.

2. Ylä-Pirkanmaan aluekoordinaattorina ja operatiivisen johtoryhmän jäsenenä toimii Mänttä-Vilppulan kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Xxxxxx Xxxxx ja hänen varahenkilönä Virtain

kaupungin työllisyyspalveluiden palveluohjaaja Xxxx Xxxxx. Ylä-Pirkanmaan kunnat esittävät TYP-johtajaksi edellä mainitun palveluohjaajan ja hänen varahenkilökseen edellä mainitun työllisyyspalvelupäällikön. Ylä-Pirkanmaan yhteisistä työryhmien jäsenyyksistä ja muusta yhteisestä työskentelystä sovitaan siten, että aluekoordinaattori jakaa vastuuta kaikkiin kuntiin.

3. HakosaloCRM -asiakastietojärjestelmän sopimus on irtisanottu päättymään 31.3.2024. Siihen saakka kustannuksien kuukausimaksu jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa ja käyttömaksut kukin kunta maksaa itse. Laskutus hoidetaan Mänttä-Vilppulan toimesta.

4. Roidu-asiakaskokemuksenmittauksen vuosikustannus jaetaan tasan kuntien kesken. Laskutus hoidetaan Mänttä-Vilppulan toimesta.

5. Jokainen kunta vastaa lakisääteisistä velvoitteistaan itse. Ylä-Pirkanmaan kunnat antavat työllisyyskokeilun viranhaltijoille toimivallan kaikissa Ylä- Pirkanmaan kunnissa. Kunnilla on mahdollisuus avustaa toisiaan ja tarjota toiselle sopijapuolelle apua tapauskohtaisesti sopien.

Sopimusta muutetaan tarvittaessa kuntien yhteisellä päätöksellä. Kokeilun aikana ilmenevistä muista tehtävistä tai kustannuksista sovitaan erikseen kuntien kesken.

Sopimus on liitteenä nro 4. EHDOTUS:

Kunnanhallitus päättää

1. hyväksyä sopimuksen yhteisten resurssien ja toimintojen jaosta Ylä-Pirkanmaan kuntien kesken Pirkanmaan työllisyyttä edistävässä kuntakokeilussa ajalla 1.1.- 31.12.2024

2. oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja hyväksymään siihen vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

73 § TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT

1) Seuraava valtuuston kokous pidetään 20.5.2024.

2) Seuraava kunnanhallituksen kokous pidetään 13.5.2024.

EHDOTUS:

Merkitään kunnanhallitukselle tiedoksi. PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

74 § TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT

1) Kunnanjohtajan päätös 22.3.2024. Kirjaston käyttökielto.

2) Teknisen johtajan päätös 4.4.2024. Ammattimiehen valinta.

3) Hyvinvointijohtajan päätös 26.3.2024. Sopimuksen irtisanominen: Xxxxxxxx kanssa tehty toimitussopimus ELSH 1003/2024.

4) Hyvinvointijohtajan päätös 9.4.2024. Kirjaston aukioloaikojen muutokset vappuna ja helatorstaina 2024.

EHDOTUS:

Kunnanhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä. PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

75 § KIRJELMÄT

1) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAN korkotukipäätöksen oikaisu 25.3.2024.

2) Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yleiskirje 11/2024 2.4.2024. Lappeenranta-seminaari 22.-23.8.2024.

3) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsaus 26.3.2024 helmikuu 2024.

4) Sasky koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksen 22.3.2024 pöytäkirja.

5) Suomen Kuntaliiton yleiskirje 5/2024 27.3.2024. Europarlamenttivaalit.

6) Tampereen kaupungin alueellisen jätehuoltolautakunnan kokouksen 10.4.2024 pöytäkirja.

7) Valtiovarainministeriön kirje 8.4.2024. Vuoden 2024 kotikuntakorvauksen perusosan korjaus.

8) Ympäristöministeriön kirje 8.4.2024 Suomen kuntiin rakennetun ympäristön digitalisaatiouudistuksesta ja liitteet.

EHDOTUS:

Merkitään tiedoksi.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

76 § AJANKOHTAISET ASIAT

Kunnanhallitus käy keskustelua ajankohtaisista asioista. EHDOTUS:

Merkitään tiedoksi.

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu

Kunnanhallitus 15.4.2024 139

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa:

Pykälät: 63-66, 69-70, 73-76

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Pykälät: 67-68, 72

HallintolainkäyttöL 5 §:n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella/valittamalla:

Pykälät ja valituskieltojen perusteet:

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen siltä osin, kun kyse ei ole kunnallisten virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta tai tulkinnasta. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite:

Juupajoen kunnanhallitus Xxxxxxxx 00

35500 Korkeakoski

Pykälät: 67-68, 72

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx saa tehdä: − se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä − kunnan jäsen.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Xxxxxxxxxxxxxxx on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Juupajoen kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä,

kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx muoto ja sisältö

Xxxxxxxxxxxxxxx on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan oikaisua

2) miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

3) millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

MUUTOKSENHAKUOSOITUS HANKINTA-ASIOISSA

Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetuin lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli arvo ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kynnysarvon.

Hankintaoikaisu Pykälät:

Seuraavat päätökset voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi:

Pykälät:

Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5

00520 Helsinki

Puhelin: 050 4061 132 Faksi: 029 5643 314

Sähköposti: xxxxxxxxxxxxxx@xxxxxx.xx Markkinaoikeudessa voi asioida myös käyttämällä hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköistä asiointipalvelua.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (hakemusosoitus).

Hankintalain 163 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

VALITUSOSOITUS

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksen myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxxx

Puhelin: 029 5642 200 (vaihde), Faksi: 029 5642 269

Sähköposti: xxxxxxxxxxx.xxx@xxxxxx.xx . Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa xxxxx://xxxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kunnallisvalitus, valitusaika 30 päivää

Pykälät: 71

Hallintovalitus, valitusaika 30 päivää

Pykälät:

Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi, xxxxxxx, asuinkunta ja postiosoite

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

- muutosvaatimuksen perusteet.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla

valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksuna hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Tällä hetkellä maksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista

päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on

valituskirjelmäkohtainen.

Document Metadata

Table of Contents

PÖYTÄKIRJA 7/2024 SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata