TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 § SOVELTAMISALA
Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton välistä työsuojelun yhteistoimintasopimusta noudatetaan Kaupan liiton jäsenyrityksissä.
2 § YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
2.1 Työpaikkakäsite
Työpaikalla tarkoitetaan Kaupan liiton jäsenyritystä tai sen osaa, joka muodostaa alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden. Työpaikkakäsite määritellään paikallisesti.
2.2 Työsuojeluyhteistoiminta
Työsuojelumääräyksiä noudatetaan toimialoittain. Jos monitoimialayrityksessä toimialat eivät ole selvästi eroteltavissa, noudatetaan sen toimialan työsuojelumääräyksiä, johon enemmistö työnte- kijöistä kuuluu.
Paikallisesti sopien työsuojeluyhteistoiminta voidaan toteuttaa työsuojelutoimikunnan sijasta myös muulla tavoin. Tällöin noudatetaan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 2.9.3 määräyksiä työ- suojelutoimikunnan tehtävistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoimin- nasta annetun lain 26 §:n säännöksiä.
Työsuojeluvaltuutetun tulee olla mukana yhteistyössä.
2.3 Yhteinen työpaikka
Yhteiseksi työpaikaksi on määritelty työturvallisuuslain 49 § mukaisesti sellainen työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen.
Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolet yhteisellä työpaikalla ovat pääasiallista määräysvaltaa käyt- tävä työnantaja sekä tämän palveluksessa olevat työsuojeluvaltuutetut. Nämä työsuojeluvaltuutetut edustavat myös työpaikalla työskentelevien ulkopuolisten työnantajien työntekijöitä asioissa jotka liittyvät työolosuhteisiin.
Muut työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään asianomaisen työnantajan ja hänen palveluk- sessaan olevan työsuojeluvaltuutetun kesken. Ulkoisen työnantajan palveluksessa olevalla työ- suojeluvaltuutetulla on tehtävänsä hoitamiseksi oltava kulkuyhteydet yhteisellä työpaikalla samoilla edellytyksillä kuin hänen edustamillaan työntekijöillä ottaen huomioon työpaikan yleiset kulku- ja turvallisuusmääräykset.
2.4 Työsuojelupäällikkö
Työnantajan on nimettävä työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikkö, ellei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yksi yhteinen työsuojelupäällikkö, jos työsuojelun tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii.
Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan edustajana yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa sekä työ- suojeluasioiden hoidosta siten kuin työsuojelun valvontalain 28 §:ssa on säädetty.
Työsuojelupäällikön tulee olla huomioon ottaen työpaikan laatu ja laajuus riittävän perehtynyt työ- paikan työsuojelukysymyksiin. Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät tiedot ja toimintaedellytykset.
2.5 Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua valitsee henkilöstö sellaiselle työpaikalle, jonka henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Pienemmällekin työpaikalle henkilöstöllä on oikeus valita em. valtuutetut.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät on määritelty työsuojelun valvontalain 31 §;ssä. Tämän lisäksi työ- suojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojelu- yhteistoimintaelimessä käsiteltävien suunnitelmien sekä muiden työsuojelua koskevien asioiden valmisteluun.
Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäviä toimii hänen sijal- laan I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuutettu. Varavaltuutetun sijaan tulo ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jos työsuojeluvaltuutetun este kestää vain lyhyehkön ajan. Työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäällikölle. Jos tämä ei ole tavattavissa, ilmoitus tehdään ilmoittajan esimiehelle. Ilmoituksen tekee työsuojeluvaltuutettu, ellei hän ole tähänkin estynyt. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työsuojeluvaltuutettua valittaessa työntekijöihin luetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies voivat olla sama henkilö.
2.6 Päätyösuojeluvaltuutettu
Vähintään 30 työntekijän yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu on asemaltaan tässä sopimuksessa tarkoitettu päätyösuojeluvaltuutettu.
Jos vähintään 30 työntekijän yritykseen on valittu useita työsuojeluvaltuutettuja, nimeävät he tarvittaessa keskuudestaan yhden tämän sopimuksen mukaiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi. Päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun toimikausi on sama. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
Päätyösuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies voivat olla sama henkilö.
Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja työskentelytiloja koskevia määräyksiä.
Päätyösuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksen sen ammattiryhmän ansiokehi- tystä, johon hän kuuluu.
2.7 Työsuhdeturva
1. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen irtisanomissuoja ja vastaava irtisa- nomisperusteinen lomautussuoja.
Syrjintäkielto
2. Työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa valtuutetun tai asiamiehen tehtävien hoi- tamisen takia erottaa työstä.
3. Työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa valtuutetun tai asiamiehen tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Työsuojeluvaltuutetun ansio ei myöskään saa alentua, jos hänet on valtuutetun tehtäviensä vuoksi kokonaan vapautettu työnteosta.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
4. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestet- tävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.
Yksilösuoja
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.
Työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen takia on mahdollista vain, jos työ- suojeluvaltuutettu on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoit- teensa täyttämättä.
Päätyösuojeluvaltuutettu
6. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan hänen nimeämisestään lähtien sekä 6 kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvamääräyksiä.
7. Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuoje- luvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellä esitetystä poiketa.
8. Päätyösuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen työnantaja ja valtuutettu selvittävät yh- dessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpito entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.
Korvaukset
9. Päätettäessä päätyösuojelu- tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon tämän sopimuksen rikkominen.
Liitot voivat sopia yksittäistapauksissa 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
2.8 Työsuojeluasiamies
1. Jos paikallisesti on sovittu työsuojeluasiamiesten valitsemisesta, noudatetaan seuraavaa:
• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla yrityksen toimipaikka tai tietty osa, esimerkiksi myymälä, varasto tai konttori
• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla myös tietty ammattiryhmä, esimerkiksi myyjät, varastotyöntekijät tai konttorityöntekijät
• työsuojeluasiamiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikausi on sama
• työsuojeluasiamiehen tehtävän hoitamiseen tarvitsemasta työstävapautusajasta sovitaan paikallisesti
• työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluasiamiehellä on tarvittaessa käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten välttämättömät lait, asetukset, työsuojelumääräykset ja -ohjeet.
2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan mm.
• osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen
• osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpano johtuu tapaturman tai ammattitaudin vaarasta tai sattuneen tapaturman laadusta taikka sen mahdollisesta vaikutuksesta työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
• tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta
• ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensisijassa asianomaiselle esimiehelle ja milloin se on asian laatuun nähden tarpeellista, työsuojeluvaltuutetulle, sekä huomauttaa työsuojelu- määräysten noudattamisesta ja havaituista vaaratekijöistä työntekijöille
• tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämisestä ja olla yhtey- dessä toimialueensa asioista työsuojeluvaltuutettuun.
2.9 Työsuojelutoimikunta
1. Työsuojelutoimikunnan jäsenten lukumäärä on:
Työntekijöitä | Jäseniä |
enintään 150 | 4 |
151–500 | 8 |
yli 500 | 12 |
2. Toimikunnan jäsenistä 25 % edustaa työnantajaa ja 75 % työntekijöitä.
3. Työsuojelutoimikunnalle tai sitä korvaavalle yhteistoimintaelimelle kuuluvat mm. seuraavat tehtävät:
• laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma, jos- sa otetaan huomioon myös työnantajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteiksi kustannusarvioineen
• käsitellä turvallisuuteen ja terveyteen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimia, sekä työympäristön tilaa ja tasoa, työtapaturmia ja henkilöstöön kohdistuvia mahdolli- sia väkivaltatapauksia
• käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdekuntoutusta
• käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tämän perus- teella ehdotus yrityksen koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten
• käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon korvaushakemus. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole valittu, korvaushakemus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Työsuojelutoimikunnan kokoukset
4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa ja lainsäädännössä asetetut tehtävät edellyttävät. Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan teh- tävänä on kutsua toimikunta koolle. Lisäksi toimikunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelupäällikkö tai valtuutettu tai vähintään neljännes toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten.
Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että mahdollisim- man moni voi osallistua kokouksiin.
5. Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille jo kokouskutsun yh- teydessä tai muutoin ennen kokousta, mikäli se on mahdollista. Ennen asian käsittelyä kokouksessa annetaan jäsenille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajille järjestetään mahdollisuus ennen kokousta tai sen aikana valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan siten kuin työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu siitä sopivat.
6. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä toimikunnassa on mm: osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadit- taessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
7. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä ohjeet. Lisäksi näitä asiakirjoja on tarvittaessa han- kittava myös muiden työsuojeluelimien käyttöön siten kuin työsuojeluyhteistoimintaorganisaatiossa on yhteisesti todettu.
2.10. Yksintyöskentely
Työsuojeluosapuolten tulee lisäksi ottaa toiminnassaan huomioon liittojen välisen Väkivallan uhka
-pöytäkirjan 3 §:n määräykset.
2.11. Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika
1. Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
2. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työstävapautusaikaa työpaikan työntekijöiden lukumäärän pe- rusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) seuraavasti:
Työntekijöiden lukumäärä | Työstävapautusaika tuntia / 4 viikossa | |
myymälä | varasto | |
10–34 | 6 | 6 |
35–59 | 8 | 8 |
60–109 | 14 | 16 |
110–159 | 22 | 24 |
160–209 | 28 | 33 |
210–259 | 37 | 41 |
260–309 | 43 | 50 |
310–409 | 55 | 62 |
Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksessa olevan viikkotyöajan alittaessa taulukon mukaisen työstäva- pautusajan sopimustunnit nostetaan työsuojeluvaltuutetun toimikauden ajaksi lähinnä korkeampaan työstävapautusaikaan.
ESIMERKKI 70.
Myyjänä toimivan työsuojeluvaltuutetun työsopimustunnit ovat 10 tuntia viikossa. Työntekijöiden lukumäärä on 400. Taulukon mukaiset vapautustunnit olisivat 55 tuntia 4 viikossa.
Työsopimustunnit nostetaan kuitenkin vain työsopimustunteja lähinnä korkeampaan vapautus- aikaan (43 tuntia / 4 viikossa) eli 10,75 tuntiin viikossa.
Työpaikan työntekijöiden enemmistön työskennellessä joko myymälässä noudatetaan myymälätau- lukkoa tai varastossa noudatetaan varastotaulukkoa.
Alle 37,5 tuntia tekevät otetaan huomioon keskimääräisen viikkotyöajan suhteessa. Työntekijämäärä todetaan vuosittain.
Työntekijöiden lukumäärän ollessa vähintään 410, sovitaan työstä vapautusajan määrästä ja ajan- kohdasta paikallisesti ottaen huomioon edellä olevan taulukon laskentaperiaatteet.
Konttorin muodostaessa työpaikkakäsitteen mukaisen työpaikan, sovitaan työstävapautusaika pai- kallisesti. Tällöin otetaan erityisesti huomioon työpaikan olosuhteet, alueellinen laajuus ja työnteki- jöiden lukumäärä sekä työsuojeluvaltuutetun tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen tarvitsema aika.
3. Alueellisesti laajan yrityksen eri toimipaikkojen väliseen matkustamiseen käytettävästä työstäva- pautusajasta sovitaan paikallisesti. Tämä ei vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.
Työsuojeluvaltuutetun osallistuessa koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen tämä ei vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.
4. Paikallisesti sopien voidaan työstävapautusaikoja yhdistää.
Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa säännöllisistä vastaanottoajoistaan.
2.12. Työsuojeluvaltuutetun korvaus
1. Työnantaja korvaa päätyösuojeluvaltuutetulle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojeluasiamiehelle sekä työsuojelutoimikunnan jäsenille ja sihteerille työsuojelutehtävän hoitamisesta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen. Ansiomenetys määritellään sen ansion mukaan, jonka työntekijä olisi ansainnut työssä ollessaan.
2. Työnantaja maksaa komiteapalkkion suuruisen korvauksen työajan ulkopuolella tehdystä työnan- tajan edellyttämästä työsuojelutyöstä ja työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta, ellei muusta korvauksesta erikseen sovita.
3. Yrityksen työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyy- destä) seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.3.2016 alkaen: | |
Työntekijöiden lukumäärä | Korvaus euroa / kk |
20–49 | 40 |
50–149 | 70 |
150–299 | 100 |
300–499 | 151 |
500–799 | 191 |
vähintään 800 | sovitaan paikallisesti |
Jos yritykseen on valittu useita työsuojeluvaltuutettuja, maksetaan korvaus vain päätyösuojeluval- tuutetulle (ks. kohta 2.6.), ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.
Yrityksen toimipaikan työsuojeluvaltuutetulle maksetaan kuitenkin edellä esitetyn taulukon mu- kaan korvaus, jos hänen toimialueeseensa kuuluu vähintään 80 työntekijää (riippumatta järjestäytyneisyydestä).
Yrityksen toimipaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueeseen kuuluvien työntekijöiden lukumäärää ei oteta huomioon laskettaessa päätyösuojeluvaltuutetun korvausta.
ESIMERKKI 71.
Yrityksessä on 3. kohdan mukaisia työntekijöitä 350. Yritykseen on valittu 1 työsuojeluvaltuu- tettu. Hänelle maksetaan korvausta 151 euroa kuukaudessa.
Yrityksessä on 3. kohdan mukaisia työntekijöitä 350. Yritykseen on valittu 2 työsuojeluvaltuu- tettua, joista toinen on päätyösuojeluvaltuutettu.
Xxxxxxxxx toimipaikan työsuojeluvaltuutettu työskentelee 130 työntekijän toimipaikassa. Hänelle maksetaan korvausta 70 euroa kuukaudessa.
Päätyösuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta (350 - 130 = 220) 100 euroa kuukaudessa.
Työntekijämäärä todetaan vuosittain.
3 § TIETOJEN SALASSAPITOVELVOLLISUUS
Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle henkilöstölle tai henkilöstön edustajalle.
Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovel- vollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Salassa pidettäviä tietoja saadaan käsitellä, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen välillä muuta sovita, vain niiden henkilöiden tai henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee.
Asianomaisen henkilön kirjallisella luvalla saadut tiedot, jotka koskevat henkilön taloudellista ase- maa, terveyden tilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti on pidettävä salassa, jollei tietojen ilmai- semiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.
Salassapitovelvollisuudesta määrätään myös 43 § Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.
4 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS
Erimielisyyden koskiessa työsuojelu- tai päätyösuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä käydään paikallis- ja liittoneuvottelut viipymättä.
5 § VOIMASSAOLO
Sopimus on voimassa toistaiseksi sopimuksen allekirjoittamisesta. Irtisanomisaika on 1 kuukausi.