JOENSUUN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

Hyväksytty: kaupunginvaltuusto 22.2.2021 § 15

(KV 26.4.2021 § 45 voimaan 1.8.2021)

Hyväksytty: kaupunginvaltuusto 16.8.2021 § 88

Muutokset § 55 (voimaan 16.8.2021)

SISÄLLYS

I	OSA. YLEISET MÄÄRÄYKSET	7
1	Luku. Yleistä	7
	1 § Soveltamisala	7
	2 § Kaupungin talouden ja toiminnan ohjaus	7
II	OSA. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO	8
2	Luku. Kaupunginvaltuusto	8
	3 § Kaupunginvaltuusto	8
	4 § Kaupunginvaltuuston tehtävät	8
3	Luku. Kaupunginhallitus	8
	5 § Kaupunginhallitus ja sen jaostot	8
	6 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta	9
	7 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät	12
	8 § Henkilöstö- ja työllisyysjaoston tehtävät ja ratkaisuvalta	12
	9 § Omistajaohjausjaoston tehtävät ja ratkaisuvalta	13
4	Luku. Osallisuus ja kaupungin vetovoima	14
	10 § Osallisuus- ja vetovoima	14
	11 § Osallisuus- ja vetovoimalautakunta	14
	12 § Osallisuus- ja vetovoimalautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	15
5	Luku. Hyvinvoinnin toimiala	16
	13 § Toimialan organisaatio	16
	14 § Kasvatus- ja koulutuslautakunta	16
	15 § Kasvatus- ja koulutuslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	16
	16 § Kulttuuri- ja liikuntalautakunta	18
	17 § Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	18
	18 § Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta	20
	19 § Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan tehtävät	20
6	Luku. Kaupunkiympäristön toimiala	20
	20 § Kaupunkirakennelautakunta ja seudullinen joukkoliikennejaosto	20
	21 § Kaupunkirakennelautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	21
	22 § Seudullisen joukkoliikennejaoston tehtävät	24
	23 § Rakennus- ja ympäristölautakunta	25
	24 § Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	25
	25 § Alueellinen jätelautakunta	27
	26 § Alueellisen jätelautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	27
	27 § Joensuun Vesi -liikelaitos ja sen johtokunta	28
	28 § Joensuun Vesi -liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta	29
7	Luku. Muut toimielimet	30

29 §	Vaalitoimielimet	30
30 §	Vaikuttamistoimielimet	30
31 §	Yhtiöt ja muut yhteisöt	30
III	VIRANHALTIJAORGANISAATIO	30
8	Luku. Kaupunginjohtaja	30
	32 § Kaupunginjohtajan tehtävät	30
9	Luku. Konsernipalvelut	32
	33 § Konsernipalvelut	32
	34 § Konsernipalvelujen yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta	32
	35 § Hallintopalvelut	33
	36 § Talouspalvelut	34
	37 § Henkilöstöpalvelut	35
10	Luku. Hyvinvoinnin toimiala	36
	38 § Hyvinvointipalvelut	36
11	Luku. Kaupunkiympäristön toimiala	37
	39 § Kaupunkiympäristön toimialan yksiköt	37
	40 § Kaupunkirakennepalvelut	38
	41 § Kunnan kiinteistöinsinööri	39
	42 § Lupa- ja viranomaistoiminnot	40
	43 § Joensuun Vesi –liikelaitos	41
	44 § Tilakeskus	42
IV	OSA. TALOUDENHOITO	43
12	Luku. Talousarvio	43
	45 § Talousarvio ja taloussuunnitelma	43
	46 § Talousarvion täytäntöönpano	43
	47 § Toiminnan ja talouden seuranta	43
	48 § Talousarvion sitovuus	43
	49 § Talousarvion muutokset	44
13	Luku. Muut taloutta koskevat määräykset	44
	50 § Poistosuunnitelman hyväksymien	44
	51 § Rahatalouden hoitaminen	44
	52 § Maksuista päättäminen	45
	53 § Asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävät maksut	45
V	OSA. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS SEKÄ SISÄINEN VALVONTA JA

RISKIENHALLINTA 45

14 Luku. Valvontajärjestelmä 45

54 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta 45

15 Luku. Tarkastuslautakunta 46

55 §	Lautakunnan kokoonpano	46
56 §	Lautakunnan kokoukset ja tiedonsaantioikeus	46
57 §	Lautakunnan tehtävät	46

16 Luku. Tilintarkastaja 47

58 § Tilintarkastajan valinta 47

59 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 47

17 Luku. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 47

60 §	Tilintarkastajan ilmoitukset	47
61 §	Tilintarkastuskertomus	48
62 §	Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle	48

18 Luku. Sisäinen valvonta 48

63 §	Sisäisen valvonnan järjestäminen	48
64 §	Riskienhallinta	48
65 §	Sisäisen tarkastuksen tehtävät	49

VI OSA. HENKILÖSTÖASIAT 49

19 Luku. Yleiset määräykset 49

66 § Määräysten soveltaminen 49

20 Luku. Virkojen täyttäminen, työsuhteisiin valinta sekä palkkauksesta päättäminen 49

67 § Hakumenettely 50

68 § Kelpoisuusvaatimukset 50

69 § Henkilöstövalinnoista päättäminen 51

70 § Sijaisuuksista päättäminen 51

71 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 52

72 § Palkkauksesta päättäminen 52

21 Luku. Tehtävien hoidosta pidättäminen ja palvelussuhteen päättyminen 52

73 § Tehtävien hoidosta pidättäminen 53

74 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 53

22 Luku. Erinäisiä säännöksiä 53

75 § Sivutoimi 53

76 § Muut henkilöstöasiat 54

VII OSA. PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY 54

23 Luku. Kokousmenettely 54

77 §	Määräysten soveltaminen	54
78 §	Toimielimen päätöksentekotavat	54
79 §	Sähköinen kokous	54
80 §	Sähköinen päätöksentekomenettely	55
81 §	Kokousaika ja –paikka	55
82 §	Kokouksen koollekutsuminen	55
83 §	Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa	55
84 §	Sähköinen kokouskutsu	55

85 §	Jatkokokous	56
86 §	Varajäsenen kutsuminen	56
87 §	Läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa	56
88 §	Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä	56
89 §	Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus	56
90 §	Tilapäinen puheenjohtaja	57
91 §	Kokouksen johtaminen	57
92 §	Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely	57
93 §	Esittely	57
94 §	Esteellisyys	57
95 §	Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi	58
96 §	Ehdotukset ja keskustelun päättäminen	58
97 §	Päätöksen toteaminen	58
98 §	Äänestykseen otettavat ehdotukset	58
99 §	Äänestys ja vaalit	58
100 §	Pöytäkirjanpitäjä	59
101 §	Pöytäkirja	59
102 §	Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle	60
103 §	Kaupungin nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen	60
104 §	Xxxxxxxx ja todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen	61

24 Luku. Toimivallan siirtäminen 61

105 § Toimivallan siirtäminen 61

25 Luku. Otto-oikeus ja hankintaoikaisun käsittely 61

106 §	Otto-oikeus	61
107 §	Päätöksen ilmoittaminen toimielimelle	62
108 §	Hankintaoikaisun käsittely	62

VIII OSA. KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMINTA 62

26 Luku. Yleiset määräykset 62

109 §	Valtuuston toiminnan järjestelyt	62
110 §	Valtuustoryhmän muodostaminen	63
111 §	Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen ja erottaminen	63
112 §	Istumajärjestys	63

27 Luku. Valtuutetun aloiteoikeus 63

113 §	Valtuutettujen aloitteet	63
114 §	Kaupunginhallitukselle esitettävä välikysymys	64
115 §	Kyselytunti	65

28 Luku. Valtuuston kokoukset 65

116 §	Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous	65
117 §	Kokouskutsu	66
118 §	Esityslista	66
119 §	Varavaltuutetun kutsuminen	66
120 §	Kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden läsnäolo kokouksessa	66
121 §	Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja	67
122 §	Päätösvaltaisuuden toteaminen	67

123 §	Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut	67
124 §	Asioiden käsittelyjärjestys	67
125 §	Puheenvuorot	68
126 §	Puheenvuorojen käyttäminen	68
127 §	Pöydällepanoehdotus	68
128 §	Ehdotukset	69
129 §	Äänestystapa	69
130 §	Äänestysjärjestys	69
131 §	Toivomusponsi	70

29 Luku. Vaalit 70

132 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset 70

133 § Vaalitoimituksen avustajat 70

30 Luku. Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 70

134 §	Ehdokkaat ja äänten antaminen vaaleissa	71
135 §	Valtuuston vaalilautakunta	71
136 §	Suhteellisen vaalin ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto	71
137 §	Ehdokaslistojen laatiminen	71
138 §	Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen	71
139 §	Ehdokaslistojen yhdistelmä	72
140 §	Vaalitoimitus	72
141 §	Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen	72
142 §	Äänestyslippujen säilyttäminen	72

31 Luku. Pöytäkirja 72

143 § Pöytäkirja ja sen tarkastus 72

IX OSA. ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 73

32 Luku. Kuntalain 23 §:n mukaisten aloitteiden käsittely 73

144 § Aloiteoikeus 73

145 § Aloitteen käsittely 73

146 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 74

33 Luku. Muut määräykset 74

147 § Tuomioistuinedustus 74

148 § Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet 74

34 Luku. Voimaantulo 74

149 § Voimaantulo 74

150 § Kumottava hallintosääntö 74

I OSA. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Luku. Yleistä

1 § Soveltamisala

Joensuun kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja ko- kousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.

Hallintosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hallintosääntöön tehtävät muutokset valmistelee kaupunginhallitus.

2 § Kaupungin talouden ja toiminnan ohjaus

Kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaamisen perusta on konser- nistrategia, joka sisältää kuntalaisten hyvinvointinäkökulman. Konsernistrategian hyväk- syy kaupunginvaltuusto.

Kaupungin vuosittaisen talousarvion valmistelu perustuu konsernistrategiaan ja sitä to- teuttaviin ohjelmiin, seuraavien vuosien tuloarvioon ja toimintaympäristön muutoksiin. Talousarvion valmistelu ja seuranta toteutetaan konsernipalvelujen johdolla yhteis- työssä toimialojen kanssa.

Talousarvion seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelman kolmeksi tai use- ammaksi vuodeksi hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Uusien palvelujen käynnistäminen tai entisten laajentaminen vaatii kaupunginhallituk- sen tai kaupunginvaltuuston päätöksen talousarvion toimintavaltuuksissa annettujen toimivaltarajojen mukaisesti.

Konsernijohdon tehtävänä on edistää kaupungin elinvoimaisuutta ja yhteensovittaa hy- vinvoinnin ja kaupunkiympäristön toimialojen toimintaa sekä vastata kaupungin edun- valvonnasta.

Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen omistajaohjausja- osto, kaupunginjohtaja ja kansliapäällikkö.

Toiminnan läpileikkaavista teemoista - asukaslähtöisyydestä, kumppanuuksien sekä osallistumisen ja osallisuuden kehittämisestä - päävastuu on osallisuus- ja vetovoima- lautakunnalla.

Toimialat tukevat toistensa toimintaa ja toimivat tiiviissä yhteistyössä kahta tai useam- paa toimialaa koskevassa asiassa.

Strategisesti ja taloudellisesti merkittävät ostopalvelut ja tukipalvelujen hankinnat esite- tään talousarviossa.

II OSA. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

2 Luku. Kaupunginvaltuusto

3 § Kaupunginvaltuusto

Valtuustossa on viisikymmentäyhdeksän (59) valtuutettua.

Kaupunginvaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin tämän hallintosäännön kau- punginvaltuuston toimintaa koskevissa määräyksissä.

4 § Kaupunginvaltuuston tehtävät

Kaupunginvaltuuston tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja erityislaeissa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös omistaja- ja maapoliittiset linjaukset ja päättää niitä koskevasta toiminnan seurannasta ja arvioinnin järjestämisestä.

Valtuusto päättää perusopetus- ja lukioverkostosta.

3 Luku. Kaupunginhallitus

5 § Kaupunginhallitus ja sen jaostot

Kaupunginhallituksessa on kaupunginvaltuuston valitsemat yksitoista (11) jäsentä ja hei- dän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajien tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen toimikausi on neljä vuotta, ellei kaupunginval- tuusto toisin päätä.

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat henkilöstö- ja työllisyysjaosto ja omistajaoh- jausjaosto.

Henkilöstö- ja työllisyysjaostoon kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenistään ja varajäse- nistään valitsemat viisi (5) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupungin- hallitus nimeää valitsemistaan jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.

Omistajaohjausjaoston jäseniä ovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja toinen varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta kaupunginhallituksen jäsenistään ja varajäsenistään nimeämää jäsentä. Kaupunginhallitus nimeää jäsenistään ja varajäsenistään jaoston jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet sekä jaoston jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.

Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.

Henkilöstö- ja työllisyysjaoston esittelijänä toimii henkilöstö- ja yhteysjohtaja lukuun ot- tamatta työllistämisasioita ja maahanmuuttajapalveluita koskevia asioita, joiden esitteli- jänä toimii kansliapäällikkö.

Omistajaohjausjaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus päättää esittelijöiden sijaisista.

6 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuulu- vista tehtävistä:

1. vastata kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämisestä sekä edunvalvon- nasta,

2. vastaa konsernistrategian ja muiden toimintaa linjaavien, koko konsernia koske- vien suunnitelmien valmistelusta,

3. valmistella kaupunginvaltuustolle talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus sekä hyväksyä vastuualueensa käyttösuunnitelma ja toimintakertomus,

4. vastata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja seuraamisen toi- meenpanosta,

5. hyväksyä talousarvion laadintaa varten talousarvion kehykset,

6. vastata konsernin ohjaus- ja johtamisjärjestelmän kehittämisestä,

7. antaa tarvittaessa ohjeet kaupungin edustajille kuntayhtymissä sekä sellaisissa seutuhallinnon toimielimissä, joissa Joensuu ei toimi isäntäkuntana,

8. vastata asuntopolitiikasta,

9. päättää toimialansa voimavarojen hankinnasta, suuntaamisesta ja kohdentami- sesta sekä kaupungin omaisuuden hoitoon liittyvistä periaatteista,

10. valvoa kaupungin oikeutta, käyttää sen puhevaltaa ja tehdä kaupungin puolesta sopimukset, ellei tätä tehtävää ole muussa johtosäännössä annettu tiettyjen asi- oiden tai toimialan osalta muulle viranomaiselle, sekä antaa lausunnot kaupun- ginvaltuuston puolesta valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin,

11. päättää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta ja määritellä alue, jolla vesihuolto- laitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä,

12. johtaa kaupungin markkinointia, tiedottamista ja viestintää sekä hyväksyä mark- kinoinnin, tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,

13. huolehtia sisäisen valvonnan järjestämisestä ja käsitellä sisäisen tarkastuksen vuosiraportti,

14. vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä ja antaa tar- kemmat ohjeet sopimushallinnasta,

15. saattaa vuosittain kesäkuussa kaupunginvaltuuston tietoon sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet,

16. vastata hankintatoimen järjestämisestä sekä hankintatoimen seurannasta ja ke- hittämisestä.

Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat, ellei niiden ratkaisemisesta ole toisin sää- detty tai määrätty:

1. kiinteän omaisuuden ja rakennusten ostaminen, myyminen ja vaihtaminen ta- lousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

2. asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ja muiden kuin tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden ostaminen ja myyminen talousarvion toimintaval- tuuksien määräämissä rajoissa,

3. tytär- ja osakkuusyhteisöjen osakkeiden hankkiminen ja myyminen talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

4. toimitiloina olevien tai niiksi tarkoitettujen rakennusten tai niiden hallintaan oi- keuttavien osakkeiden ostaminen ja myyminen talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

5. rakennusten ja rakennelmien vuokraaminen kaupungin käyttöön talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

6. tavaroiden ja palvelujen hankkiminen ja myyminen talousarvion toimintaval- tuuksien määräämissä rajoissa,

7. hankintalain mukaisten sidosyksikköjen kanssa tehtävät merkittävät palvelusopi- mukset,

8. lainan antaminen tytäryhteisöille ja oman pääomanehtoiset sijoitukset yhtiöihin (mm. osallistuminen osakeanteihin) kaupunginvaltuuston hyväksymien omistaja- politiikan linjausten mukaisesti talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

9. antolainojen lainaehtojen muuttaminen,

10. asuntohankkeiden etuoikeusjärjestyksen hyväksyminen, valtion asuntolainojen myöntämisvaltuusosuuksista, aravalainojen varauksista päättäminen sekä lau- sunnon antaminen asuntoyhteisöjen korkotuki- ja asuntolainahakemuksista, asunto-osakkeiden lunastusoikeuden käyttäminen,

11. kaupungin hankintaohjeiden hyväksyminen,

12. hankkeiden tarveselvitysten sekä hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväk- syminen talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

13. kehittämishankerahoista rahoitettavien ja muiden merkittävien hankkeiden ra- hoitusosuudet,

14. rakennus- ja laitesuunnitelmien hyväksymisen talousarvion toimintavaltuuksien- määräämissä rajoissa,

15. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen yksittäistapauksessa kaupungille tu- levan maksun tai saatavan suorittamista,

16. toimialansa palveluiden järjestämistavan ja hinnoittelun kaupunginvaltuuston hyväksymien maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti, ellei tehtä- vää ole annettu muulle toimielimelle,

17. eri toimielinten välisten tehtävien ja toimivallanjaon yksityiskohdista päättämi- nen tehtävien kuuluessa useammalle toimielimelle, tehtävien ja toimivallanjaon ollessa epäselvä taikka jos siitä ei ole hallintosäännössä määrätty,

18. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen, kun vaadittu korvaus on kaupun- ginvaltuuston päättämissä rajoissa,

19. suurtapahtumatukien myöntäminen,

20. kaavoituskatsauksen hyväksyminen (MRL 7 §),

21. maankäyttösopimusten hyväksyminen kaupunginvaltuuston hyväksymien yleis- ten perusteiden mukaisesti ja talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä ra- joissa (MRL 91b §), kehittämiskorvauksen määrääminen ja sille suoritettava korko (MRL 91 g §),

22. rakennuskiellon määrääminen ja sen pidentäminen (MRL 53 §),

23. asemakaavan ajanmukaisuudesta päättäminen (MRL 60 §),

24. kaupungin puhevallan käyttäminen kansallisen kaupunkipuiston perustamista koskevissa asioissa (MRL 69 ja 70 §),

25. rakentamiskehotuksen antaminen ja luettelon pitäminen niistä (MRL 97 §),

26. valituksen tekemisestä päättäminen kaupungin puolesta maankäyttö- ja raken- nuslain nojalla tehdyistä päätöksistä,

27. muiden maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittujen asioiden ratkaiseminen, joi- den osalta ei ole tässä johtosäännössä tai muutoin säädetty tai määrätty toimi- valtaista toimielintä tai viranhaltijaa.

7 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on

1. johtaa poliittista yhteistyötä, jota hallituksen tehtävien toteuttaminen edellyt- tää, käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa,

2. johtaa poliittista yhteistyötä pitämällä yhteyttä valtuustoryhmiin ja seuraamalla kaupungin viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta,

3. johtaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelua ja huolehtia hallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla,

4. käydä yhdessä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien kanssa vuosittaiset tavoite- ja arviointikeskustelut kaupunginjohtajan kanssa,

5. johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksessa,

6. antaa kaupunginjohtajan matkamääräykset, myöntää kaupunginjohtajan vuosi- lomat ja enintään 2 kuukauden virkavapaudet sekä hyväksyä kaupunginjohtajan viranhoitoon liittyvät laskut.

8 § Henkilöstö- ja työllisyysjaoston tehtävät ja ratkaisuvalta

Henkilöstö- ja työllisyysjaoston tehtävänä on

1. vastata kaupungin henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta,

2. vastaa henkilöstösuunnittelusta,

3. vastata kunnallisten virka- ja työehtosopimusten toteuttamisen valvonnasta,

4. huolehtia kaupungin yhteistoimintajärjestelmän, työsuojelutoiminnan sekä työ- terveyshuollon keskitetystä järjestämisestä työnantajan edustajana,

5. huolehtia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien kysymysten seurannasta ja paikallisten ohjeiden valmistelusta,

6. vastata osaltaan kaupungin henkilöstön osaamisen kehittämisestä,

7. vastata maahanmuuttoasioista,

8. vastata kaupungin työllistämispolitiikasta ja seurata työllisyyttä,

9. hyväksyä vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus, talousarvion käyttösuunnitelma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus.

Henkilöstö- ja työllisyysjaosto ratkaisee seuraavat asiat:

1. palkkaan vaikuttavien tekijöiden määrittelyssä toimivaltaiset viranhaltijat,

2. virkojen lakkauttaminen ja perustaminen,

3. viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkaan kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n pe- rusteella hallintosäännön 71 §:n mukaisesti,

4. työllisyysohjelman ja henkilöstöä koskevien ohjelmien hyväksyminen,

5. henkilöstön työterveydenhuollon järjestäminen.

9 § Omistajaohjausjaoston tehtävät ja ratkaisuvalta

Omistajaohjausjaoston tehtävänä on

1. vastata konsernin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden valmistelusta,

2. valmistella ja tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle talouden linjauksia ja toi- menpiteitä koskeviksi toimenpiteiksi kaupungin ja konsernin tuloksen pitä- miseksi positiivisena ja velkaantumisen hillitsemiseksi,

3. määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksiin ja antaa heille toimiohjeet siltä osin, kun yhteisöt ja säätiöt ovat konserniohjei- den mukaan jaoston ohjauksessa tai jaosto konserniohjeen mukaan muuten vas- taa edustajien määräämisestä ja toimiohjeiden antamisesta,

4. hyväksyä tytäryhteisöjen kanssa tehtävät tavoite- ja tulossopimukset,

5. hyväksyä tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakassopimukset,

6. seurata tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden toimintaa ja käsitellä niiden seurantaraportit,

7. nimetä kuntayhtymien toimintaa seuraavat viranhaltijat,

8. vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksesta,

9. vastata siitä, että kaupungilla on käytössään tarkoituksenmukaisella tavalla (omistus/vuokraus/muu järjestely) hankitut palvelutoiminnassa tarvittavat toi- mitilat ja huolehtia tilatehokkuudesta, toimitilakiinteistöjen arvon kehittämisestä sekä tilojen kustannustehokkuudesta,

10. päättää kaupungin toimitilojen investointiohjelmaehdotus ja investointisuunni- telmaehdotus samoin kuin toimitilainvestointeja koskevat talousarviomuutoseh- dotukset huomioitavaksi kaupunkirakennelautakunnan talousarvioesityksessä,

11. valmistella kaupungin toimitilahankkeiden tarveselvitykset, hankesuunnitelmat ja kustannusarviot sekä rakennusten ja rakennelmien toteuttamiseen, vuokraa- miseen ja myyntiin liittyvät asiat talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

12. seurata jaoston valmistelemien toimitilainvestointien talouden toteutumista,

13. valmistella elinkeino- ja tulevaisuusrahastojen sijoituspolitiikka ja seurata rahas- tojen tuottoa,

14. huolehtia muutoinkin omistaja- ja konserniohjauksen kehittämisestä ja omista- juuteen liittyvästä edunvalvonnasta, ja

15. päättää kohtien edellä olevien 2, 9, 13 ja 14 mukaisista asioista talousarvion määräämissä rajoissa.

4 Luku. Osallisuus ja kaupungin vetovoima

10 § Osallisuus- ja vetovoima

Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä asukaslähtöisyyden edistämisestä, kaupungin vetovoimaisuuden ylläpitämisestä ja kasvattamisesta sekä kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista vastaa tässä luvussa tarkoitetulla tavalla osal- lisuus- ja vetovoimalautakunta.

11 § Osallisuus- ja vetovoimalautakunta

Osallisuus- ja vetovoimalautakunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valit- semat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginval- tuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjoh- tajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Lautakunnan esittelijänä toimii henkilöstö- ja yhteysjohtaja. Xxxxxxxxxx päättää esitteli- jän sijaisesta.

12 § Osallisuus- ja vetovoimalautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Osallisuus- ja vetovoimalautakunnan tehtävä on:

1. vastata kaupungin vetovoimaisuuden ja tunnettavuuden edistämisestä alueelli- sesti ja valtakunnallisesti,

2. vastata osallisuuden kehittämisestä, kaupungin näkyvyydestä sekä näiden kyt- kennästä muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon,

3. vastata kaupungin markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumapalveluiden kehittä- misestä,

4. vastata kaupungin tapahtumien edistämiseen liittyvistä linjauksista,

5. vastata kansalaistoiminnan tukemisen kehittämisestä ja linjauksista (yhdistys- ja järjestöasiat, ml. avustusten linjaukset)

6. vastata maaseutualuiden kehittämisestä ja huolehtia maaseutuhallinnon viran- omaispalvelujen yhteistyön järjestämisestä,

7. vastata kaupungin maaseutuohjelman valmistelun ja täytäntöönpanon ohjauk- sesta ja seurannasta,

8. vastata kaupungin osallisuusohjelman valmistelun ja täytäntöönpanon ohjauk- sesta ja seurannasta,

9. vastata asukas- ja kyläyhdistysyhteistyön kehittämisestä ja osallisuuden vahvista- minen asuinalueilla,

10. vastata asukas- ja asiakaskokemuksen kehittämisestä,

11. hyväksyä vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus, talousarvion käyttösuunnitelma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus,

12. hoitaa muut kaupunginhallituksen määräämät tehtävät. Lautakunta ratkaisee toimialueellaan seuraavat asiat:

1. tavaroiden ja palvelujen hankinta ja myyminen talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

2. avustusten jakoperusteet,

3. oikaisuvaatimukset lautakunnan ja lautakunnan alaisten viranomaisten päätök- sistä,

4. muut kaupunginhallituksen määräämät asiat.

5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala

13 § Toimialan organisaatio

Hyvinvoinnin toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta, konservatorion ja kansalaisopiston toiminnan järjestä- minen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelut.

Toimialan tehtävistä vastaavat tässä luvussa määrätyllä tavalla kasvatus- ja koulutuslau- takunta sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunta.

14 § Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitse- mat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginval- tuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjoh- tajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Lautakunnan esittelijänä toimii hyvinvointijohtaja. Xxxxxxxxxx päättää esittelijän sijai- sesta.

15 § Kasvatus- ja koulutuslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat varhaiskasvatus, esi- ja pe- rusopetus, lukiokoulutus, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä hyvinvoinnin edistämi- sen palvelut. Lautakunta huolehtii vastuualueensa lainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lautakunnan tehtävänä on vastata vastuualueensa palveluista ko- konaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lautakunnan tehtävänä on vastuualueellaan:

1. vastata toiminnan yleisestä organisoinnista ja ohjeistuksesta,

2. vastata voimavarojen hankinnasta ja kohdentamisesta,

3. vastata omalta osaltaan konsernistrategian toimeenpanosta ja strategian mukai- sen johtamisen järjestämisestä,

4. vastata toiminnan ja työprosessien kehittämisestä ja palvelutuotannon tehok- kuudesta,

5. vastata asiakaslähtöisyyden kehittämisestä,

6. vastata osaltaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä osallistua osal- taan elinvoiman edellytysten luomiseen ja kaupunkiympäristön toimialan toi- minnan tukemiseen,

7. osallistua hankkeiden tarve- ja hankesuunnitelmien laatimiseen,

8. vastata asiakaspalautteen keräämisestä ja sen raportoinnista,

9. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta,

10. edistää yhteistyötä muiden lautakuntien, viranomaisten, yhteisöjen ja seudun kuntayhteisöjen kanssa palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä,

11. edustaa kaupunkia valvomalla kaupungin oikeutta ja käyttämällä sen puhevaltaa sekä tehdä sopimukset ja antaa lausunnot,

12. hyväksyä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus, talousarvion käyttösuunni- telma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus,

13. antaa omalta osaltaan lausunto hyvinvointikertomuksesta,

14. valmistella ja hyväksyä kasvatuksen ja opetuksen kuntatason suunnitelmat,

15. vastata koulutuksen kuntatason arvioinnista,

16. hoitaa muut vastuualueelleen kuuluvat tai kaupunginhallituksen määräämät teh- tävät.

Sen lisäksi mitä muutoin on määrätty lautakunnan päätettäväksi, lautakunta ratkaisee vastuualueellaan seuraavat asiat:

1. tavaroiden ja palveluiden hankinta ja myyminen talousarvion toimintavaltuuk- sien määräämissä rajoissa,

2. vastuualueella perittävät maksut kaupunginvaltuuston hyväksymän maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti,

3. perusteet, joilla vastuualueen hallinnassa olevia kiinteistöjä ja tiloja voidaan luo- vuttaa ulkopuolisten käyttöön lyhytaikaisesti,

4. avustusten jakoperusteet ja avustusten jakamisen,

5. oikaisuvaatimukset lautakunnan ja lautakunnan alaisten viranomaisten päätök- sistä,

6. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen talousarviossa määrätyissä rajoissa

7. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen vastuualueellaan yksittäistapauk- sessa kaupungille tulevan maksun tai saatavan suorittamisesta,

8. oppilaaksi ottamisen perusteet,

9. oppilaitosten työ- ja loma-ajat,

10. kaikki ne asiat, joista varhaiskasvatusta, perus- ja lukio-opetusta ja -koulutusta ja nuorisopalveluja ohjaavien säännösten mukaan on päätettävä monijäsenisessä toimielimessä (mukaan lukien päättäminen oppilaan ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi),

11. muut kaupungille lautakunnan vastuualuetta koskevien lakien mukaan kuuluvat asiat,

12. muut kaupunginhallituksen määräämät asiat.

16 § Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsemat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Lautakunnan esittelijänä toimii hyvinvointijohtaja. Xxxxxxxxxx päättää esittelijän sijai- sesta.

17 § Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vastuualueeseen kuuluvat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä konservatorion ja kansalaisopiston toiminnan järjestäminen. Lautakunnan vastuu- alueeseen kuuluivat myös museot, kaupunginorkesteri, seutukirjasto ja urheiluakate- mian toiminnan koordinointi. Lautakunta huolehtii vastuualueensa lainsäädännön mu- kaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lautakunnan tehtävänä on vastata vastuualu- eensa palveluista ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lautakunnan tehtävänä on vastuualueellaan:

1. vastata toiminnan yleisestä organisoinnista ja ohjeistuksesta,

2. vastata voimavarojen hankinnasta ja kohdentamisesta,

3. vastata omalta osaltaan konsernistrategian toimeenpanosta ja strategian mukai- sen johtamisen järjestämisestä,

4. vastata toiminnan ja työprosessien kehittämisestä ja palvelutuotannon tehok- kuudesta,

5. vastata asiakaslähtöisyyden kehittämisestä,

6. vastata osaltaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä osallistua osal- taan elinvoiman edellytysten luomiseen ja kaupunkiympäristön toimialan toi- minnan tukemiseen,

7. osallistua hankkeiden tarve- ja hankesuunnitelmien laatimiseen,

8. vastata asiakaspalautteen keräämisestä ja sen raportoinnista,

9. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta,

10. edistää yhteistyötä muiden lautakuntien, viranomaisten, yhteisöjen ja seudun kuntayhteisöjen kanssa palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä,

11. edustaa kaupunkia valvomalla kaupungin oikeutta ja käyttämällä sen puhevaltaa sekä tehdä sopimukset ja antaa lausunnot,

12. hyväksyä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus, talousarvion käyttösuunni- telma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus,

13. antaa omalta osaltaan lausunto hyvinvointikertomuksesta,

14. valmistella ja hyväksyä kasvatuksen ja opetuksen kuntatason suunnitelmat,

15. vastata koulutuksen kuntatason arvioinnista,

16. hoitaa muut vastuualueelleen kuuluvat tai kaupunginhallituksen määräämät teh- tävät.

Sen lisäksi mitä muutoin on määrätty lautakunnan päätettäväksi, lautakunta ratkaisee vastuualueellaan seuraavat asiat:

1. tavaroiden ja palveluiden hankinta ja myyminen talousarvion toimintavaltuuk- sien määräämissä rajoissa,

2. vastuualueella perittävät maksut kaupunginvaltuuston hyväksymän maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti,

3. perusteet, joilla vastuualueen hallinnassa olevia kiinteistöjä ja tiloja voidaan luo- vuttaa ulkopuolisten käyttöön lyhytaikaisesti,

4. avustusten jakoperusteet ja avustusten jakamisen,

5. oikaisuvaatimukset lautakunnan ja lautakunnan alaisten viranomaisten päätök- sistä,

6. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen talousarviossa määrätyissä rajoissa,

7. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen vastuualueellaan yksittäistapauk- sessa kaupungille tulevan maksun tai saatavan suorittamisesta,

8. museolain 2 §:ssä (729/1992) tarkoitetut museoiden säännöt,

9. oppilaaksi ottamisen perusteet,

10. oppilaitosten työ- ja loma-ajat,

11. nimeää konservatorioon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 §:n mu- kaisen kurinpitoasioita käsittelevän monijäsenisen toimielimen,

12. muut kaupungille lautakunnan vastuualuetta koskevien lakien mukaan kuuluvat asiat,

13. muut kaupunginhallituksen määräämät asiat.

18 § Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta on sosiaali- ja terveyspalveluja koordi- noiva ja ohjaava lautakunta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudek- seen valitsemat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kau- punginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden vara- puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuu- tettuja.

Neuvottelukunnan esittelijänä toimii hyvinvointijohtaja. Neuvottelukunta päättää esit- telijän sijaisesta.

19 § Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan tehtävät

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

1. osaltaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen,

2. lausunnon antaminen omalta osaltaan hyvinvointikertomuksesta,

3. sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen ja toiminnan seuraaminen,

4. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) ja Joen- suun kaupungin palvelujen rajapintaan liittyvien toimintojen yhteensovittaminen tekemällä tähän liittyviä aloitteita,

5. sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä järjestöavustuksista päättäminen,

6. vastata sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä kumppanuus- ja yhteistyösopimuk- sista,

7. toimia ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä.

6 Luku. Kaupunkiympäristön toimiala

20 § Kaupunkirakennelautakunta ja seudullinen joukkoliikennejaosto

Kaupunkirakennelautakunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsemat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa toimii seudullinen joukkoliikennejaosto. Ja- ostossa on kaupunkirakennelautakunnan nimeämät viisi (5) jäsentä ja yhtä monta hen- kilökohtaista varajäsentä. Kolme (3) jäsentä ja varajäsentä valitaan kaupunkirakennelau- takunnan jäsenistä tai varajäsenistä, yksi (1) jäsen ja varajäsen Kontiolahden kunnan eh- dottamista henkilöistä ja yksi (1) jäsen ja varajäsen Liperin kunnan ehdottamista henki- löistä. Kaupunkirakennelautakunta nimeää jaoston puheenjohtajan, jonka on oltava lau- takunnan varsinainen jäsen. Varapuheenjohtaja tulee valita Kontiolahden tai Liperin kunnan ehdottamista jäsenistä.

Kaupunkiympäristöjohtaja toimii xxxxxxxxxxx esittelijänä ja xxxxxxxxxxx määräämä vi- ranhaltija jaoston esittelijänä. Xxxxxxxxxx päättää esittelijöiden sijaisista.

21 § Kaupunkirakennelautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Lautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta anne- tun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, etuostolain sekä tieliikennelain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toi- mielimille ja rakennusvalvontaviranomaiselle säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä. Lisäksi lautakunnan alaisuuteen kuuluu Tilakeskus ottaen huomioon edellä tässä hallintosään- nössä määrätty omistajaohjausjaoston toimivalta koskien toimitilainvestointeja.

Kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä on:

1. vastata omalta osaltaan konsernistrategian toimeenpanosta ja strategian mukai- sen johtamisen järjestämisestä,

2. vastata vastuualueellaan toiminnan ja työprosessien kehittämisestä ja palvelu- tuotannon tehokkuudesta,

3. vastata vastuualueellaan asiakaslähtöisyyden kehittämisestä,

4. osallistua osaltaan terveyden ja hyvinvoinnin sekä elinvoiman edellytysten luo- miseen sekä hyvinvointitoimialueen toiminnan tukemiseen,

5. laatia vastuualueellaan hankkeiden tarve- ja hankesuunnitelmat,

6. vastata vastuualueensa asiakaspalautteen keräämisestä ja sen raportoinnista,

7. vastata vastuualueensa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta,

8. edistää yhteistyötä muiden lautakuntien, viranomaisten, yhteisöjen ja seudun kuntayhteisöjen kanssa palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä,

9. huolehtia toiminnan yhteensopivuudesta konsernin strategioihin ja hyväksyä vastuualuetta koskevat strategiset ja muut toimintaa linjaavat suunnitelmat,

10. vastata yleis- ja asemakaavojen valmistelusta,

11. tehdä ehdotus kaavoituskatsauksesta,

12. seurata yhdyskuntarakenteen ja rakennustoiminnan yleistä kehitystä sekä vas- tata maankäyttöä ja liikennettä koskevien suunnitelmien valmistelusta,

13. vastata maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hal- linnasta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta,

14. vastata liikenteen suunnitteluun ja hallintaan liittyvistä tehtävistä,

15. vastata kunnalle kuuluvista vesihuollon yleisistä kehittämistehtävistä,

16. vastata kunnalle kuuluvasta hulevesien hallinnan järjestämisestä ja järjestelmän toteuttamisesta,

17. vastata maapoliittisten päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta,

18. vastata kiinteistörekisterin ylläpidosta ja kiinteistötoimituksista,

19. vastata paikkatiedon hallinnasta,

20. huolehtia toimitilojen hoidon ja kunnossapidon järjestämisestä sekä toimitilojen kunnon säilymisestä,

21. hyväksyä vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus sekä käyttö- suunnitelma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus kuitenkin niin, että toimitilainvestointien osalta lautakunta on talousarvio- ja taloussuunni- telmaehdotuksessaan sekä käyttösuunnitelmassaan sidottu omistajaohjausjaos- ton päättämään investointiohjelmaehdotukseen ja investointisuunnitelmaehdo- tukseen sekä em. investointeja koskeviin omistajaohjausjaoston talousarviomuu- tosehdotuksiin,

22. huolehtia vastuualueensa talouden seurannasta,

23. seurata toimitilainvestointien toteuttamista kuitenkin niin, että toimitilainves- tointien talouden toteutumista seuraa omistajaohjausjaosto,

24. päättää vastuualueensa voimavarojen hankinnasta ja kohdentamisesta,

25. edustaa kaupunkia vastuualueellaan valvomalla kaupungin oikeutta ja käyttä- mällä sen puhevaltaa sekä tehdä sopimukset ja antaa lausunnot,

26. asettaa katunimitoimikunta valmistelemaan uusia katujen ja muiden yleisten alueiden nimiä,

27. koordinoida kaupungin järjestämiä kuljetuksia,

28. antaa omalta osaltaan lausunto hyvinvointikertomuksesta,

29. suorittaa muut kaupunginhallituksen määräämät tehtävät. Kaupunkirakennelautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

1. kaupungin ratkaistavaksi kuuluvat edellä mainittujen lakien mukaiset asiat, siltä osin kuin niitä ei ole määrätty muiden toimielinten ratkaistavaksi,

2. vastuualueella perittävät maksut ja myönnettävät avustukset kaupunginvaltuus- ton hyväksymän maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti,

3. kiinteän omaisuuden myyminen, ostaminen ja vaihtaminen talousarvion toimin- tavaltuuksien määräämissä rajoissa,

4. tavaroiden ja palvelujen hankkiminen ja myyminen vastuualueellaan talousar- vion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

5. kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen tai vuokralle ottaminen,

6. rakentamattomien tonttien myyminen ja vuokraaminen kaupunginvaltuuston päättämien yleisten periaatteiden mukaisesti,

7. rakentamisvelvoitteelle asetetun määräajan jatkaminen,

8. tonttien myynti- ja vuokrahinnoittelun kaupunginvaltuuston hyväksymien peri- aatteiden mukaisesti,

9. yhdyskuntatekniikan investointiohjelman hyväksyminen talousarvion mukaisesti,

10. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen vastuualueellaan talousarviossa määrätyissä rajoissa,

11. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen yksittäistapauksessa kaupungille tu- levan maksun tai saatavan suorittamisesta,

12. tapahtumien järjestämiseen ja torikauppaan liittyvät taksat, ehdot ja muut ylei- set periaatteet,

13. päättää kaupungin sisäisen palvelu- ja asiointiliikenteen palvelutasosta,

14. hyväksyy vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat ja –kaavamuutokset, (MRL 52 §),

15. hyväksyy maankäyttösopimukset valtuuston hyväksymien yleisten perusteiden mukaisesti ja talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa (MRL 91 b

§),

16. perii asemakaavan laatimis-, muuttamis- ja käsittelykustannukset (MRL 59 §) sekä maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset, (MRL 91a ja 91c §),

17. hyväksyy erillisen tonttijaon (MRL 79 §),

18. antaa kadunpidon muiden tehtäväksi (MRL 84 §), aloittaa ja lopettaa kadunpi- don (MRL 86 §) sekä ja määrää kadun ja yleisten alueiden laatutasoluokitukset,

19. hyväksyy katusuunnitelmat (MRL 85 §) ja muut katuun liittyvät suunnitelmat,

20. hyväksyy muun yleisen alueen kuin kadun suunnitelmat talousarvion toiminta- valtuuksien määräämissä rajoissa (MRL 90 §),

21. osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän rajakoh- dat ja antaa hulevesien johtamiseen liittyviä määräyksiä (MRL 103 g §),

22. määrää siirtämään yleisellä alueella sijaitsevan johdon, laitteen tai rakennelman ja hyväksyy sellaisen sijoituspaikan (MRL 89 §),

23. hyväksyy hulevesisuunnitelman (MRL 103 l §),

24. määrää katu- tai yleisille alueille sijoitettavien mainos- ja muiden laitteiden sekä rakennelmien yleisperiaatteet, sekä yleisperiaatteet yleisten alueiden käytöstä eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin,

25. määrää maanomistajan maksettavaksi katualueen korvauksen maankäyttö- ja rakennuslain 105 §:n mukaisessa tapauksessa (MRL 105 §),

26. ratkaisee maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin tarkoittamien raken- nusluvan erityisten edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella (MRL 137 §),

27. myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, mää- räyksistä, kielloista ja muista rajoituksista (MRL 171 §),

28. kadun tai muun yleisen alueen nimen sekä kaupunginosan ja korttelin numeron muuttaminen asemakaava- alueella erillisellä päätöksellä (MRL 55.4 §),

29. antaa kunnan suostumuksen määräalan lohkomiseen rakennuspaikaksi ja käyt- tää muutenkin kaupungin puhevaltaa kiinteistönmuodostamislain 33 §:n 2 mo- mentin mukaisissa tilanteissa (KML 33 §) ja

30. ratkaisee oikaisuvaatimukset lautakunnan ja sen alaisten viranomaisten päätök- sistä.

22 § Seudullisen joukkoliikennejaoston tehtävät

Seudullinen joukkoliikennejaosto toimii liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisena palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuna tieliikenteen toimivaltaisen viran- omaisen toimielimenä Joensuun kaupungin, Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.

Jaosto vastaa palvelusopimusasetuksessa tarkoitetulle tieliikenteen toimivaltaiselle vi- ranomaiselle liikenteen palveluista annetun lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä joukko- ja tilausliikennettä koskevista ja niiden järjestämiseen liittyvistä muista asioista.

23 § Rakennus- ja ympäristölautakunta

Rakennus- ja ympäristölautakunnassa on kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitse- mat yksitoista (11) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kaupunginval- tuusto valitsee varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjoh- tajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuutettuja.

Lautakunnan esittelijänä toimivat rakennustarkastaja sekä ympäristöpalveluihin liitty- vissä asioissa ympäristönsuojelupäällikkö. Lautakunnan valitessa rakennustarkastajaa esittelijänä lautakunnassa toimii kuitenkin kaupunkiympäristöjohtaja. Lautakunta päät- tää esittelijöiden sijaisista.

24 § Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii Joensuun kaupungissa lainsäädännön tarkoit- tamana rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena sekä vastaa muista sille tässä hallintosäännössä määritellyistä tehtävistä.

Sen lisäksi, mitä lainsäädännössä on säädetty ympäristönsuojelulain mukaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusval- vontaviranomaisen tehtäviksi, rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävänä on:

1. vastata omalta osaltaan konsernistrategian toimeenpanosta ja strategian mukai- sen johtamisen järjestämisestä,

2. vastata toiminnan ja työprosessien kehittämisestä ja palvelutuotannon tehokuu- desta,

3. vastata vastuualueellaan asiakaslähtöisyyden kehittämisestä,

4. vastata vastuualueellaan asiakaspalautteen keräämisestä ja sen raportoinnista,

5. vastata vastuualueellaan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta,

6. edistää yhteistyötä muiden lautakuntien, viranomaisten, yhteisöjen ja seudun kuntayhteisöjen kanssa palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä,

7. huolehtia toiminnan yhteensopivuudesta konsernin strategioihin ja hyväksyä vastuualuetta koskevat strategiset ja muut toimintaa linjaavat suunnitelmat,

8. hyväksyä oman vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus, ta- lousarvion käyttösuunnitelma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakerto- mus,

9. huolehtia vastuualueensa talouden seurannasta,

10. seurata ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja rakennustoiminnan yleistä kehi- tystä ja tehdä tätä koskevia aloitteita ja esityksiä,

11. valmistella ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristönsuojelumääräykset,

12. toimia kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain tarkoittamana kaupungin valvontaviranomaisena,

13. toimia luonnonsuojelulain mukaisena kunnallisena viranomaisena ja päättää luonnonsuojelulain 26 §:ssä tarkoitettujen luonnonmuistomerkkien rauhoittami- sesta ja 28 §:n mukaisesta rauhoituksen lakkauttamisesta,

14. toimia maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena,

15. valvoa maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun säännösten noudattamista,

16. huolehtia ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (5.12.2008/828) kunnalle määrätyistä tehtävistä,

17. toimia kunnan määräämänä viranomaisena maankäyttö ja rakennuslain 103 f §:n ja 161 a §:n 2 mom mukaisissa asioissa,

18. toimia maankäyttö- ja rakennuslain 103 j §:n ja 103 k §:n mukaisena toimieli- menä,

19. edustaa kaupunkia vastuualueellaan valvomalla kaupungin oikeutta ja käyttä- mällä puhevaltaa sekä tehdä sopimukset ja antaa tarvittavat lausunnot.

Rakennus- ja ympäristölautakunta ratkaisee vastuualueellaan seuraavat asiat:

1. perittävät maksut ja myönnettävät avustukset kaupunginvaltuuston hyväksymän maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti,

2. päättää tavaroiden ja palveluiden hankinnasta ja myymisestä talousarvion toi- mintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

3. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen talousarviossa määrätyissä rajoissa,

4. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen vastuualueellaan yksittäistapauk- sessa kaupungille tulevan maksun tai saatavan suorittamisesta,

5. asettaa kaupunkikuvatoimikunta ja nimetä sen jäsenet sekä vahvistaa toimikun- nan toimintasääntö,

6. ratkaisee maisematyöluvan myöntämisen (MRL 128 §),

7. ratkaisee oikaisuvaatimukset lautakunnan ja sen alaisten viranomaisten päätök- sistä.

Rakennus- ja ympäristölautakunta ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mu- kaan rakennusvalvontaviranomaisena ja ympäristönsuojeluviranomaisena kuuluvat asiat. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelulain mukaisena kunnan viranomaisena talousjätevesiasioissa.

25 § Alueellinen jätelautakunta

Alueellinen jätelautakunta toimii lainsäädännön tarkoittamana kunnan jätehuoltoviran- omaisena niissä kunnissa, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen jäsenyydestä yhtei- sessä lautakunnassa ja jotka ovat jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n osakaskuntia, sekä vastaa muista sille tässä hallintosäännössä määritellyistä tehtävistä.

Lautakunta toimii Joensuun kaupungin lautakuntana.

Vastuukunnan (Joensuun kaupunki) kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnan toimikau- dekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäsenelle nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä. Lautakunnassa on yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Sopi- jakunnat nimeävät lautakuntaan jäseniä seuraavasti: Joensuun 5 jäsentä, Liperi 1 jäsen, Kontiolahti 1 jäsen, Polvijärvi 1 jäsen ja Ilomantsi 1 jäsen.

Vastuukunnan valtuusto valitsee yhden nimeämistään jäsenistä lautakunnan puheen- johtajaksi ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohta- jaksi.

Esittelijänä lautakunnassa toimii lautakunnan tehtävään määräämä viranhaltija. Lauta- kunta määrää esittelijälle sijaisen.

26 § Alueellisen jätelautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Lautakunnan tehtävänä on jätelain (646/2011) nojalla kunnalle kuuluvien jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien hoitaminen toimialueellaan. Lautakunta hallinnoi ja ylläpitää jätehuollon viranomaisrekisteriä, joka sisältää jätelain 143 §:n mukaisen rekisterin jätteen kuljetuksista. Lautakunta hallinnoi jätehuollon asiakasrekisteriä, jota ylläpidetään jätehuoltoyhtiössä.

Lautakunta vastaa ja päättää vastuualueellaan mm. seuraavista asioista, jotka xxxxxxxx mukaan on säädetty kunnan hoidettavaksi:

1. jätteen keräyspaikasta määrääminen kuntien tekemien esitysten perusteella,

2. päätökset kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä,

3. päätökset jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä,

4. päätökset kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja päätökset niistä poikkeami- sista,

5. jätetaksan hyväksyminen,

6. jätemaksujen määrääminen ja maksuunpano,

7. jätemaksua koskevien muistutusten käsittely,

8. päätöksen kunnan jätemaksun maksamisesta ja sen palauttamisesta,

9. ratkaisee oikaisuvaatimukset lautakunnan ja sen alaisten viranomaisten päätök- sistä.

Xxxxxxxxxx päättää vastuualueellaan myös tavaroiden ja palveluiden hankinnasta ta- lousarvion toimivaltuuksien määräämissä rajoissa.

Lautakunta hyväksyy oman vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuk- sen sekä käyttösuunnitelman, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomuksen.

Lautakunta hoitaa edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös muut vastaavat lainsäädän- nön mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät. Mikäli jätelainsäädäntö muuttuu, lautakunta hoitaa kunnalle säädetyt ja tässä mainittuja tehtäviä vastaavat teh- tävät uusien säännösten mukaisesti.

Lautakunta seuraa jätelainsäädännön sekä kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutu- mista toimialueellaan ja huolehtii tarpeellisesta säännöksistä tiedottamisesta yhteis- työssä muiden viranomaisten ja jätehuoltoyhtiön kanssa. Lautakunta huolehtii toimin- nan edellyttämästä asiakaspalvelun järjestämisestä.

Poiketen siitä, mitä muualla tässä hallintosäännössä määrätään, vastuukunnan ylem- mällä toimielimellä ei ole otto-oikeutta lautakunnalle siirrettyihin asioihin.

Lautakunnan on toimittava yhteistyössä kuntien, valvontaviranomaisten ja Puhas Oy:n kanssa. Lautakunnan on varattava toimialueensa kuntien ympäristön- ja terveydensuo- jeluviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen jätehuoltomääräyksien muutoksista päättämistä.

Lautakunnan on otettava käsittelyyn toimialueensa kunnan tai valvontaviranomaisen aloitteesta lautakunnan tehtäviin kuuluva asia.

Toimielimen virat täyttää Joensuun alueellinen jätelautakunta.

Pöytäkirja lautakunnan kokouksista tulee välittömästi tarkastuksen jälkeen lähettää so- pijakuntien kunnanhallituksille. Pöytäkirjat lautakunnan kokouksista pidetään nähtävillä jokaisessa sopijakunnassa kuntalain mukaisesti.

27 § Joensuun Vesi -liikelaitos ja sen johtokunta

Joensuun Vesi –liikelaitos toimii kuntalain 9 luvun mukaisena kunnallisena liikelaitok- sena. Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on vastata vesihuoltolain (9.2.2001/119) mukaisesta vesihuollosta toimialueellaan noudattaen liiketaloudellisia periaatteita.

Liikelaitos on kaupunkirakennelautakunnan alainen.

Joensuun Vesi -liikelaitoksella on johtokunta, jossa on kaupunginvaltuuston toimikau- dekseen valitsemat seitsemän (7) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.

Kaupunginvaltuusto nimeää valitsemistaan johtokunnan jäsenistä puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia valtuu- tettuja.

Johtokunnan esittelijänä toimii Joensuun Vesi –liikelaitoksen johtaja. Johtokunta päät- tää esittelijän sijaisesta.

28 § Joensuun Vesi -liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta

Johtokunnalla on kuntalaissa kunnan liikelaitoksen johtokunnan tehtäväksi säädetyt tehtävät ja kunnan liikelaitoksen johtokunnan ratkaisuvalta alla olevin lisäyksin.

Johtokunnan tehtävänä on:

1. vastata omalta osaltaan konsernistrategian toimeenpanosta ja strategian mukai- sen johtamisen järjestämisestä,

2. vastata toiminnan ja työprosessien kehittämisestä ja palvelutuotannon tehok- kuudesta,

3. vastata asiakaslähtöisyyden kehittämisestä,

4. vastata asiakaspalautteen keräämisestä ja sen raportoinnista,

5. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta,

6. edistää yhteistyötä muiden toimielinten, viranomaisten, yhteisöjen ja seudun kuntayhteisöjen kanssa palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä,

7. hyväksyä vastuualueensa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus sekä käyttö- suunnitelma, määrärahojen käytön perusteet ja toimintakertomus,

8. vastata toiminnan organisoinnista ja ohjeistuksesta,

9. hoitaa muut vastuualueelleen kuuluvat tehtävät.

Johtokunta ratkaisee seuraavat asiat, ellei niiden ratkaisemisesta ole toisin säädetty tai määrätty:

1. tavaroiden ja palveluiden hankinta ja myyminen talousarvion toimintavaltuuk- sien määräämissä rajoissa,

2. kokeilut, toiminnan kehittämishankkeet ja lupahallintoon liittyvät tehtävät,

3. maksut ja avustukset kaupunginvaltuuston hyväksymän maksu- ja taksapolitiikan yleisperusteiden mukaisesti,

4. merkittävät sopimukset, sopimus- ja yleiset toimitusehdot ja lausunnot,

5. oikaisuvaatimukset johtokunnan ja sen alaisten viranomaisten päätöksistä,

6. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen vastuualueellaan yksittäistapauk- sessa kaupungille tulevan maksun tai saatavan suorittamisesta,

7. vahingonkorvausvaatimusten ratkaiseminen talousarviossa määrätyissä rajoissa,

8. vesihuollon investointiohjelman hyväksyminen talousarvion mukaisesti,

9. liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista päättäminen kaupunginvaltuuston päättämissä rajoissa,

10. hanke-, rakennus-, ja laitesuunnitelmien hyväksymisen talousarvion toimintaval- tuuksien määräämissä rajoissa.

7 Luku. Muut toimielimet

29 § Vaalitoimielimet

Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista määrätään vaali- laissa.

30 § Vaikuttamistoimielimet

Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoon- panosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus.

31 § Yhtiöt ja muut yhteisöt

Kaupungin yhtiöiden ja muiden yhteisöjen ohjauksesta määrätään kaupunginvaltuuston hyväksymissä kaupungin omistajapoliittisissa linjauksissa ja konserniohjeissa.

III VIRANHALTIJAORGANISAATIO

8 Luku. Kaupunginjohtaja

32 § Kaupunginjohtajan tehtävät

Kaupunginjohtaja johtaa kaupunkikonsernin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa yh- teistyössä kaupungin luottamuselinten ja konsernipalvelujen kanssa.

Kaupunginjohtajan tehtävänä on:

1. vastata kaupungin edunvalvonnasta,

2. johtaa konsernistrategian laadintaa ja muiden merkittävien koko konsernia kos- kevien suunnitelmien ja ohjelmien laadintaa,

3. johtaa ja koordinoida kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman, hyvinvoinnin ja kau- punkiympäristön kehittämistä,

4. seurata aluekehitystä ja kaupunkipolitiikkaa,

5. johtaa kaupunkikonsernia ja edistää konsernirakenteen tarkoituksenmukai- suutta ja toimivuutta,

6. johtaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelua,

7. huolehtia yhteistoiminnasta kaupungin kannalta tarpeellisten kansainvälisten, valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä pitää huolta, että kaupungin näkemykset ajankohtaisista asioista tulevat ao. tahojen tietoon,

8. huolehtia yhteydenpidosta kaupungin poliittisiin päätöksentekijöihin, kansalais- järjestöihin, elinkeinoelämään ja työmarkkinajärjestöihin,

9. ohjata kuntalaisiin ja muihin tahoihin kohdistuvaa kaupungin viestintää sekä tar- vittavan yhteistoiminnan järjestämisestä eri yhteistyötahojen kanssa,

10. vastata sisäisestä valvonnasta,

11. vastata kaupungin kansainvälisistä asioista ja kontakteista,

12. koordinoida, ohjata ja kehittää kaupunkikonsernin kansainvälistä toimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä,

13. huolehtia kaupungin omaisuuden vakuuttamisesta,

14. huolehtia kaupungin riskienhallintaan liittyvistä asioista sekä valmius- ja turvalli- suussuunnittelusta ja

15. suorittaa muut kuntalaissa säädetyt ja kaupunginhallituksen ja kaupunginval- tuuston määräämät tehtävät.

Kaupunginjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. välittömien alaisten virka- ja työsuhteita sekä työmatkoja (kaupunginjohtajan toimivallasta henkilövalinnoissa on määrätty hallintosäännön henkilöstöasiat - osassa),

2. pitkäaikaisen lainan ottamista tai antamista, uusimista ja muita lainajärjestelyjä sekä lainojen korkosuojausta,

3. kaupunginhallituksen hyväksymien leasingsopimusten ehtojen teknisluontoisia tarkistuksia,

4. konsernipalvelujen eri yksiköiden välistä tehtäväjakoa sikäli, kun siitä ei ole mää- rätty hallintosäännössä,

5. vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemista, kun vaadittu korvaus on kaupungin- valtuuston päättämissä rajoissa,

6. helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä kaupungin palveluksessa olevien vel- vollisuudesta korvata kaupungille aiheutuneet vahingot, jos vahinko on aiheu- tettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella,

7. kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamista,

8. tiedonhallintayksikön vastuiden määrittämistä,

9. tavaroiden ja palvelujen hankkimista tai myymistä konsernipalveluissa talousar- vion toimivaltuuksien määräämissä rajoissa silloin, kun asia ei kuulu kenenkään konsernipalvelun yksikön johtajan toimivaltaan ja

10. kaupungin omaisuuden vakuuttamista ja riskienhallintaa kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

9 Luku. Konsernipalvelut

33 § Konsernipalvelut

Konsernipalvelujen tehtävänä on johtaa, ohjata, yhteensovittaa ja valvoa kaupunkikon- sernin toimintaa kaupunginjohtajan johdolla. Konsernipalvelut vastaa kaupungin talou- den johtamisesta, tarve- ja hankesuunnitelmien yhteensovittamisesta, henkilöstövoima- varojen johtamisesta, hallinnon kehittämisestä sekä johdon tuesta.

Konsernipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt: hallintopalvelut, talouspalvelut ja henki- löstöpalvelut. Hallintopalveluja johtaa kansliapäällikkö, talouspalveluja talousjohtaja ja henkilöstöpalveluja henkilöstö- ja yhteysjohtaja. Yksikköjen johtajat toimivat kaupungin- johtajan alaisuudessa.

Lisäksi konsernipalveluissa on kaupunginjohtajan alaisuudessa kehitysjohtaja ja strate- giajohtaja.

34 § Konsernipalvelujen yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta

Konsernipalvelujen yksiköt vastaavat kukin vastuualueellaan:

1. kaupunkikonsernin kokonaisohjauksesta kaupunginjohtajan johdolla,

2. yhteistyöstä kaupungin strategisten linjausten ja strategisen kehittämisen val- mistelussa,

3. yhteistyöverkostojen luomisesta, sidosryhmäviestinnästä ja edunvalvonnasta,

4. toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä asioiden valmistelusta kaupungin- hallitukselle ja sen jaostoille sekä osallisuus- ja vetovoimalautakunnalle,

5. toiminnan järjestämisestä ja hinnoittelusta,

6. yksikön määrärahojen käytöstä talousarvion ja vahvistetun käyttösuunnitelman puitteissa,

7. muista kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan määräämien tehtävien suorit- tamisesta.

Konsernipalvelujen yksikön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat vastuualueensa:

1. irtaimen omaisuuden poistamista tai luovuttamista käytettäväksi sekä tavaroi- den tai palveluiden hankkimista tai myymistä talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa.

35 § Hallintopalvelut

Hallintopalvelujen toiminnasta vastaa kansliapäällikkö yhteistyössä muun henkilöstön kanssa.

Hallintopalvelujen tehtävänä on:

1. johtaa ja valvoa kaupungin hallintotehtävien tehokasta, taloudellista ja lainmu- kaista hoitoa,

2. valvoa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelua ja huolehtia niiden päätösten täytäntöönpanosta,

3. valmistella tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallintoelinten jäsenten valinta ja kau- pungin puhevallan käyttö yhtiö- ja vuosikokouksissa,

4. huolehtia seutuyhteistyön koordinoinnista,

5. huolehtia kaupungin asuntotoimen viranomais- ja palvelutehtävistä,

6. huolehtia konserniohjauksen kehittämisestä ja konsernin tytäryhteisöjen rapor- toinnista kaupungille,

7. huolehtia kaupungin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden valmistelusta,

8. vastata elinkeinojen kehittämiseen liittyvien asioiden valmistelusta,

9. huolehtia kaupungin kehittämishankemäärärahojen käyttöön liittyvien asioiden valmistelusta,

10. vastata kaupungin hankintatoimen järjestämisestä,

11. vastata työllistymisasioiden hoidosta,

12. vastata maahanmuuttajapalveluiden hoidosta,

13. huolehtia kaupungin keskusarkistosta sekä arkistoinnin, asiakirjahallinnon ja tie- donhallinnan ohjauksesta ja kehittämisestä,

14. huolehtia edustustilaisuuksien järjestämisestä ja muista niihin liittyvistä tehtä- vistä,

15. vastata asiakirjahallintopalvelujen tuottamisesta toimialoille,

16. hoitaa muut kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan määräämät tehtävät.

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. edustus- ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämistä,

2. asukasvalintoja, asuntolainojen myöntämistä ja irtisanomista sekä vuokrien vah- vistamista,

3. asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostamista ja myymistä ta- lousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

4. muiden kuin asunto-osakeyhtiöiden tai keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkei- den ostamista ja myymistä talousarvion toimivaltuuksien rajoissa,

5. lainopillisten palvelujen järjestämistä,

6. hankintapäällikön tekemistä päätöksistä tehtyjen hankintalain mukaisten han- kintaoikaisujen ratkaiseminen.

36 § Talouspalvelut

Yksikön toiminnasta vastaa talousjohtaja yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Talouspalvelujen tehtävänä on

1. vastata talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta,

2. johtaa ja valvoa kaupungin taloushallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta,

3. vastata kaupungin laskentatoimesta, rahoituksesta, sijoitustoiminnasta ja kon- sernirahoituksesta,

4. osallistua Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Siun so- ten) omistajaohjauksen valmisteluun ja vastata kuntayhtymän talouden seuran- nasta,

5. vastata kaupungin tietohuollosta, tietohallinnon järjestämisestä, yhteensovituk- sesta ja ohjauksesta sekä talouden raportointijärjestelmistä,

6. valmistella konserniyhtiöiden taloutta ja rahoitusta koskevat asiat kaupungin toi- mielimille.

Talousjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. lyhytaikaista rahoitusta, konsernitilin limiittirajoja, kassavarojen sijoittamista ja maksuliikettä,

2. kaupungin puolesta annettavia jälkipanttaussitoumuksia.

37 § Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelujen toiminnasta vastaa henkilöstö- ja yhteysjohtaja yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on

1. johtaa ja valvoa kaupungin henkilöstöhallintoa,

2. vastata henkilöstöpolitiikasta ja henkilöstösuunnittelusta,

3. huolehtia henkilöstön uudistumiskyvystä ja osaamisen kehittämisestä sekä hen- kilöstön motivointi- ja kannustusjärjestelmistä,

4. vastata palvelussuhdeasioita koskevista työnantajaneuvotteluista, virka- ja työ- ehtosopimusten tulkinnasta ja täytäntöönpanosta,

5. vastata henkilöstöpalveluiden, työhyvinvointiasioiden ja työsuojelun järjestämi- sestä, työterveyshuollon hankkimisesta ja ohjauksesta,

6. vastata henkilöstöasioiden viestinnästä sekä johdon ja henkilöstön yhteistoimin- nan kehittämisestä,

7. huolehtia kaupungin yhteisökuvan kehittämisestä, viestinnästä ja kaupunkimark- kinoinnista,

8. vastata kaupungin tapahtumapalveluista ja vastata kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin ja niiden käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista yhdessä kau- punkirakennepalvelujen kanssa,

9. vastata tapahtumamarkkinoinnista ja tapahtumiin liittyvistä yhteistyöstä tapah- tumajärjestäjien kanssa,

10. huolehtia asukasosallistumisen kehittämisestä,

11. huolehtia palvelupisteiden toiminnasta

12. huolehtia maaseutuhallinnon viranomaispalvelujen yhteistyön järjestämisestä ja

13. koordinoida maaseutuohjelman toteuttamista. Henkilöstö- ja yhteysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. virka- ja työehtosopimusten tulkintaa ja palkanlaskennan ohjeistoa,

2. virka- ja työehtosopimuksen mukaista palkkausta kaupunginhallituksen henkilös- töjaoston erikseen päättämissä rajoissa,

3. muiden kuin henkilöstön vähentämiseen, osa-aikaistamiseen tai lomauttamiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä (esim. toiminnan uudel- leen järjestämisen ja organisoinnin edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut),

4. kaupungin yleisiä ilmoituksia, viestintää, julkaisutoimintaa ja monistuspalveluja kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti,

5. avustusten myöntämistä osallisuus- ja vetovoimalautakunnan vahvistamien pe- rusteiden mukaisesti,

6. henkilöstön koulutuksen järjestämistä,

7. muita henkilöstöpalveluja.

10 Luku. Hyvinvoinnin toimiala

38 § Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalveluja johtaa kaupunginjohtajan alaisuudessa hyvinvointijohtaja. Hyvin- vointijohtaja on kasvatus- ja koulutuslautakunnan alainen viranomainen käsitellessään kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaan kuuluvia asioita ja kulttuuri- ja vapaa-aikalauta- kunnan alainen viranomainen käsitellessään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaan kuuluvia asioita.

Hyvinvointijohtajan tehtävänä on toimialallaan:

1. johtaa ja kehittää toimintaa toimialan lautakuntien asettamien tavoitteiden mu- kaisesti,

2. vastata toiminnan ja talouden suunnittelusta, yhteensovittamisesta ja raportoin- nista,

3. johtaa palvelujen kehittämistä ja työprosessien tehostamista,

4. vastata asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

5. huolehtia osaltaan henkilöstön kehittämisestä ja tehtävien määrittelystä,

6. vastata viestinnästä, sidosryhmäyhteistyöstä ja yhteistoiminnasta yhteistyötaho- jen kanssa,

7. päättää kaupungin edustamisesta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa kaupunginvaltuuston määrittämissä rajoissa,

8. ohjata ja koordinoida kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteute- tuista toimenpiteistä raportointia ja hyvinvointikertomuksen valmistelua ja laati- mista koko kaupungin osalta,

9. suorittaa muut lautakuntien määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät. Hyvinvointijohtaja ratkaisee toimialallaan asiat, jotka koskevat:

1. toiminnan järjestämistä ja organisointia toimialan lautakuntien linjausten mukai- sesti,

2. irtaimen omaisuuden poistamista tai luovuttamista käytettäväksi sekä tavaroi- den ja palvelujen hankintaa sekä myyntiä talousarvion toimintavaltuuksien mää- räämissä rajoissa,

3. henkilöstöasioita hallintosäännön henkilöstöasioita koskevan osan mukaisesti,

4. merkittäviä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita,

5. urakka-, suunnittelu-, hankinta- tai muun sopimuksen tekemistä kaupungin ta- lousarvion määräämissä rajoissa,

6. yksiköiden tehtäviä.

11 Luku. Kaupunkiympäristön toimiala

39 § Kaupunkiympäristön toimialan yksiköt

Kaupunkiympäristön toimiala koostuu kaupunkirakennepalveluista, lupa- ja viranomais- toiminnoista, Joensuun Vesi –liikelaitoksesta ja tilakeskuksesta. Tilakeskus toimii erilli- senä taseyksikkönä.

Kaupunkiympäristön toimialaa johtaa kaupunginjohtajan alaisuudessa kaupunkiympäris- töjohtaja, joka on samalla kaupunkirakennepalvelujen johtaja.

Kaupunkiympäristöjohtajan tehtävänä on kaupunkiympäristön toimialalla:

1. huolehtia toimialan yksiköiden toiminnan sopivuudesta konsernin strategioihin, ohjeisiin ja ohjelmiin,

2. päättää henkilöstöasioista hallintosäännön henkilöstöasioita koskevan osan mu- kaisesti,

3. päättää tilakeskuksen toiminnan järjestämistä ja organisoinnista,

4. päättää lupa- ja viranomaistoimintojen järjestämisestä,

5. osallistua yksiköiden talousarvioiden valmisteluun,

6. päättää kaupungin edustamisesta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa kaupunginvaltuuston määrittämissä rajoissa,

7. ratkaista asiat, jotka koskevat merkittäviä tutkimus- kokeilu- ja kehittämishank- keita,

8. vastata osaltaan hyvinvointijohtajan koordinoimana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä toteutettujen toimenpiteiden raportoinnista ja hyvinvointiker- tomuksen laatimisesta,

9. ratkaista yksiköiden tehtävät siltä osin, kun niitä ei ole määritelty hallintosään- nössä.

40 § Kaupunkirakennepalvelut

Kaupunkirakennepalvelujen tehtävänä on

1. vastata kaupunkirakennelautakunnan ja seudullisen joukkoliikennejaoston asioi- den valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä huolehtia sen sihteeritehtävistä,

2. huolehtia maankäytön, yhdyskuntatekniikan, liikenteen ja joukkoliikenteen suunnittelusta ja yhteensovittamisesta,

3. huolehtia maaomaisuuden hallintaan liittyvistä tehtävistä,

4. huolehtia paikkatiedon hankintaan, hallintaan ja jakeluun liittyvistä tehtävistä,

5. huolehtia kiinteistönmuodostuksesta,

6. huolehtia yleisten alueiden rakennuttamisesta ja ylläpidon järjestämisestä,

7. huolehtia yleisten alueiden luvituksen ja valvonnan järjestämisestä,

8. vastata tapahtumiin ja niiden käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista yhdessä hallintopalvelujen kanssa,

9. laatia vastuualueeseensa liittyvät keskeiset yhdyskuntakehityksen ennusteet,

10. koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liit- tyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta ja

11. huolehtia osoitejärjestelmästä.

Kaupunkiympäristöjohtajan tehtävänä on kaupunkirakennepalvelujen vastuualueella:

1. johtaa ja kehittää toimintaa kaupunkirakennelautakunnan asettamien tavoittei- den mukaisesti,

2. vastata toiminnan ja talouden suunnittelusta, yhteensovittamisesta ja raportoin- nista,

3. johtaa palvelujen kehittämistä ja työprosessien tehostamista,

4. vastata asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

5. huolehtia osaltaan henkilöstön kehittämisestä ja tehtävien määrittelystä,

6. vastata viestinnästä, sidosryhmäyhteistyöstä ja yhteistoiminnasta yhteistyötaho- jen kanssa,

7. suorittaa muut toimielimen määräämät vastuualueeseensa kuuluvat tehtävät.

Kaupunkiympäristöjohtaja ratkaisee kaupunkirakennepalvelujen vastuualueella asiat, jotka koskevat:

1. toiminnan järjestämistä ja organisointia kaupunkirakennelautakunnan linjausten mukaisesti,

2. irtaimen omaisuuden poistamista tai luovuttamista käytettäväksi sekä tavaroi- den ja palvelujen hankintaa sekä myyntiä talousarvion toimintavaltuuksien mää- räämissä rajoissa,

3. henkilöstöasioita hallintosäännön henkilöstöasioita koskevan osan mukaisesti,

4. kaupungin edustamista maanmittaus-, lunastus- ja muissa kiinteää omaisuutta koskevissa toimituksissa ja kokouksissa,

5. urakka-, suunnittelu-, hankinta- tai muun vastuualuetta koskevan sopimuksen tekemistä kaupungin talousarvion määräämissä rajoissa,

6. vastuualueensa irtaimen omaisuuden ostamista, myymistä ja vuokraamista tai luovuttamista tilapäisesti yksityisen käytettäväksi,

7. liikenneväylän sulkemista taikka muita liikennejärjestelyjä,

8. johtojen, kaapeleiden sekä niihin liittyvien ja muiden laitteiden ja rakennelmien sijoittamista yleiselle paikalle tai liikenneväylälle,

9. suostumuksen antamista työn aloittamiseen kadulla ja yleisellä alueella,

10. osoitejärjestelmän mukaisten osoitenumeroiden antamista ja kaava-alueiden ulkopuolella teiden nimeämistä, ellei tie ole nimettävissä muulla päätöksellä,

11. liikenneväylän nimeä tai liikenneväylän varrella olevaa kohdetta osoittavan kil- ven sijoittamista risteykseen tai liittymään.

41 § Kunnan kiinteistöinsinööri

Kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain tarkoittamana kiinteistöinsinöörinä toimii kaupungingeodeetti, ellei kaupunkiympäristöjohtaja määrää tehtävään muuta kelpoi- suusehdot täyttävää viranhaltijaa tai ellei maanmittauslaitoksen asianomaisen toimin- tayksikön kanssa ole sovittu, että toimintayksikön palveluksessa oleva kelpoisuuden täyttävä toimihenkilö hoitaa kunnan kiinteistöinsinöörille kuuluvia tehtäviä oman toi- mensa ohella.

42 § Lupa- ja viranomaistoiminnot

Lupa- ja viranomaistoimintoihin kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, pysä- köinninvalvonta sekä alueellisen jätelautakunnan viranhaltijat.

Rakennusvalvontaa johtaa rakennustarkastaja, joka johtaa samalla lupa- ja viranomais- toimintoja.

Ympäristönsuojelua johtaa ympäristönsuojelupäällikkö.

Pysäköinninvalvontaa johtaa yhdyskuntalakimies, joka toimii kaupungin pysäköinninval- vojana.

Rakennustarkastajan tehtävät:

1. johtaa ja kehittää rakennusvalvonnan toimintaa rakennus- ja ympäristölautakun- nan asettamien tavoitteiden ja kaupungin strategioiden mukaisesti,

2. vastata lupa- ja viranomaisyksikön talouden suunnittelusta, yhteensovittami- sesta ja raportoinnista,

3. johtaa rakennusvalvonnan palvelujen kehittämistä ja työprosessien tehostamista sekä kehittää rakennusvalvonnan asiakaspalvelua ja vastata rakennusvalvonnan palveluiden asianmukaisuudesta, toimivuudesta ja laadusta,

4. vastata rakennus- ja ympäristölautakunnan päätettäväksi tulevien maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvien ja muiden rakennusvalvontaa koskevien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

5. huolehtia osaltaan henkilöstön kehittämisestä ja tehtävien määrittelystä,

6. päättää lupa- ja viranomaisyksikön irtaimen omaisuuden poistamista tai luovut- tamista käytettäväksi sekä tavaroiden ja palvelujen hankinnasta ja myynnistä ta- lousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa.

Ympäristönsuojelupäällikön tehtävät:

1. johtaa ja kehittää ympäristönsuojelun toimintaa rakennus- ja ympäristölauta- kunnan asettamien tavoitteiden kaupungin ja strategioiden mukaisesti,

2. johtaa ympäristönsuojelun palvelujen kehittämistä ja työprosessien tehosta- mista sekä kehittää ympäristönsuojelun asiakaspalvelua ja vastata sen järjestä- mien palveluiden asianmukaisuudesta, toimivuudesta ja laadusta,

3. vastata rakennus- ja ympäristölautakunnan päätettäväksi tulevien ympäristön- suojeluun kuuluvien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

Pysäköinninvalvojan tehtävät:

1. huolehtia poliisin ohella Joensuun kaupungin alueella ajoneuvojen pysäyttä- mistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudatta- misen jatkuvasta valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen määräämistä koske- vista tehtävistä siten kuin niistä on säädetty ja määrätty,

2. huolehtia ajoneuvojen siirtämistä ja säilyttämistä koskevista asioista sekä päät- tää kaupungin omistukseen siirtyneiden ajoneuvojen luovuttamisesta, ja

3. ratkaista yksityisalueiden ottaminen pysäköinninvalvonnan piiriin ja päättää py- säköinninvalvonnan tehtäviä koskevista sopimuksista.

43 § Joensuun Vesi –liikelaitos

Joensuun Vesi –liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on vastuualueellaan:

1. johtaa ja kehittää toimintaa liikelaitoksen johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti,

2. vastata toiminnan ja talouden suunnittelusta, yhteensovittamisesta ja raportoin- nista,

3. johtaa toiminnan kehittämistä ja työprosessien tehostamista,

4. vastata asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

5. huolehtia osaltaan henkilöstön kehittämisestä ja tehtävien määrittelystä,

6. vastata viestinnästä, sidosryhmäyhteistyöstä ja yhteistoiminnasta yhteistyötaho- jen kanssa,

7. suorittaa muut liikelaitoksen johtokunnan määräämät vastuualueelleen kuuluvat tehtävät.

Liikelaitoksen johtaja ratkaisee vastuualueellaan asiat, jotka koskevat:

1. palvelutoiminnan järjestämistä ja organisointia liikelaitoksen johtokunnan lin- jausten mukaisesti,

2. irtaimen omaisuuden poistamista tai luovuttamista käytettäväksi sekä tavaroi- den ja palvelujen hankintaa sekä myyntiä talousarvion toimintavaltuuksien mää- räämissä rajoissa,

3. henkilöstöasioita hallintosäännön henkilöstöasioita koskevan osan mukaisesti,

4. urakka-, suunnittelu-, hankinta- tai muun sopimuksen tekemistä kaupungin ta- lousarvion määräämissä rajoissa.

44 § Tilakeskus

Tilakeskuksen tehtävänä on hankkia kaupunkikonsernille tarkoituksenmukaiset toimiti- lat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja muut tilapalvelut sekä huolehtia toimiti- lojen hoidosta ja kunnossapidosta. Tilakeskus vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuu- den ylläpidosta, arvon säilymisestä, tuottavuudesta, monikäyttöisyydestä ja tehokkaasta käytöstä.

Tilakeskuksen toimintaa johtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtajan tehtävänä on

1. vastata toiminnan ja talouden suunnittelusta, yhteensovittamisesta ja raportoin- nista,

2. vastata asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

3. huolehtia osaltaan henkilöstön kehittämisestä ja tehtävien määrittelystä,

4. vastata osaltaan hankkeiden tarve- ja hankesuunnitelmien laatimisesta,

5. vastata viestinnästä, sidosryhmäyhteistyöstä ja yhteistoiminnasta yhteistyötaho- jen kanssa, ja

6. vastata muista omistajaohjausjaoston, kaupunkirakennelautakunnan ja kaupun- kiympäristöjohtajan määräämien tehtävien suorittamisesta.

Tilakeskuksen johtaja ratkaisee vastuualueellaan asiat, jotka koskevat

1. tavaroiden ja palvelujen hankintaa sekä myyntiä talousarvion toimintavaltuuk- sien määräämissä rajoissa,

2. yksikön vastuualueeseen kuuluvien rakennusten ja rakennelmien vuokraamista talousarvion toimintavaltuuksien määräämissä rajoissa,

3. yksikön vastuualueeseen kuuluvan irtaimen omaisuuden ostamista, myymistä ja vuokraamista tai luovuttamista tilapäisesti yksityisen käytettäväksi,

4. liike-, teollisuus-, toimisto- ja muiden vastaavien muuhun kuin asuinkäyttöön tar- koitettujen tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden sekä mainittuun käyttöön tarkoitettujen rakennusten (ilman maapohjaa) ostamista ja myymistä talousar- vion määrittelemissä rajoissa,

5. urakka-, suunnittelu-, hankinta- tai muun yksikköä koskevan sopimuksen teke- mistä kaupungin talousarvion määräämissä rajoissa.

IV OSA. TALOUDENHOITO

12 Luku. Talousarvio

45 § Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion kehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen ta- lousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio otetaan ta- lousarvioon bruttomääräisenä.

46 § Talousarvion täytäntöönpano

Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan liikelaitoksen talousarvion.

Kaupunginhallitus hyväksyy erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ennen talous- arviovuoden alkua.

47 § Toiminnan ja talouden seuranta

Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista hyväksyttyjen talousarvion täytän- töönpano-ohjeiden mukaisesti.

Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan toimielimille talousarvion hyväksy- misen yhteydessä päätetyllä tavalla.

48 § Talousarvion sitovuus

Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hy- väksymät toiminnan tavoitteet. Valtuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupungin viranomaisia.

Kaupunginhallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia si- tova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on viipymättä tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämi- sestä tai korottamisesta.

49 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen ta- lousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekir- joittamisen jälkeen valtuustolle ei voi tehdä talousarvion muutosehdotusta.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan ta- voitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

Valtuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organi- saatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.

Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen johtokuntatasoisten sitovien tavoittei- den muutoksista. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden osalta muutoksista päät- tää valtuusto.

13 Luku. Muut taloutta koskevat määräykset

50 § Poistosuunnitelman hyväksymien

Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.

Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

51 § Rahatalouden hoitaminen

Kaupungin rahatalouden tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.

Valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päät- tää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yh- teydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

Muutoin kaupungin rahataloudesta vastaa kaupunginhallitus.

Rahatalouden käytännön hoitamisesta vastaa rahataloudesta vastaava viranhaltija.

52 § Maksuista päättäminen

Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen ylei- sistä perusteista.

Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat päättävät tässä hallintosäännössä määrä- tyin tavoin tarkemmin omalla toimialallaan/vastuualueellaan maksujen perusteista ja euromääristä.

53 § Asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävät maksut

Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä pe- rusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peri- tään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä.

V OSA. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS SEKÄ SISÄINEN VAL- VONTA JA RISKIENHALLINTA

14 Luku. Valvontajärjestelmä

54 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta

Kaupungin talouden ja hallinnon valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen val- vonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta val- vonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Lisäksi tarkastuslautakunnan ehdotuksesta kaupunginhallitus nimeää tilin- tarkastajaehdokkaan tytäryhtiöihin.

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä huolehtii hallintosään- nön mukaisesti kaupunginhallitus. Kaupunginjohtajan tehtävänä on vastata sisäisestä

valvonnasta. Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhalli- tus ja kaupunginjohtaja sekä muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset.

Sisäisen tarkastuksen toimikunta on osa kaupunkikonsernin sisäistä valvontajärjestel- mää. Sisäisen tarkastuksen yksikkö on osa johdon ohjaus- ja valvontajärjestelmää sisäi- sen tarkastuksen toimikunnan ja sisäisen tarkastuksen yksikön toimintasäännön mukai- sesti. Yksikkö toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa.

Lisäksi hallintokunnat tekevät omaa erillistä sisäistä tarkastusta.

15 Luku. Tarkastuslautakunta

55 § Lautakunnan kokoonpano

Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Jokai- sella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. (KV 16.8.2021 § 88)

Tarkastuslautakunnalla on oikeus asettaa toimikunta määrätyn tehtävän hoitamista var- ten.

56 § Lautakunnan kokoukset ja tiedonsaantioikeus

Lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viran-/toimenhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä.

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä.

Esittelijästä päättää lautakunta.

Tarkastuslautakunnalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kaupungin viranomaisilta tiedot ja nähtäväkseen asiakirjat, joita se pitää tarpeellisena tarkastustehtävän hoitamiseksi.

Lautakunnan apuna ulkoisen valvonnan järjestämisessä toimii sisäisen tarkastuksen yk- sikkö, joka tarvittaessa avustaa myös tilintarkastajaa.

57 § Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävät on säädetty kuntalain 121 §:ssä. Sen lisäksi lautakunnan on

1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,

2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyt- tämässä laajuudessa, sekä

3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan ja tilintarkastajan tehtävien yhteenso- vittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

16 Luku. Tilintarkastaja

58 § Tilintarkastajan valinta

Tarkastuslautakunnan ehdotuksesta valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkasta- mista varten tilintarkastusyhteisön. Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkas- tajaksi JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastaja toimii tehtävissään virkavastuulla.

Kaupungin tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä.

Tilintarkastusyhteisö voidaan valita kerrallaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.

59 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät

Tarkastuslautakunta voi antaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täy- täntöönpanoon liittyviä toimeksiantoja tilintarkastajalle, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.

17 Luku. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakun- nan valmistelu valtuustolle

60 § Tilintarkastajan ilmoitukset

Kuntalain 123 § mukaan tilintarkastajan on ilmoitettava havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

61 § Tilintarkastuskertomus

Kuntalain 125 § mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toi- mielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuva- paus.

Jos tilintarkastaja havaitsee, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin la- kia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkas- tuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus. Muistutusta ei voida kohdistaa valtuustoon.

Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuk- sesta asianomaisen selitys sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toi- menpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehty muistutus antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vas- tuuvapaudesta tilivelvollisille.

62 § Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle

Kuntalain 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston pää- tettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tar- peellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

18 Luku. Sisäinen valvonta

63 § Sisäisen valvonnan järjestäminen

Kaupungin toiminnat on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organi- saation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.

Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö.

64 § Riskienhallinta

Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita ris- kejä välttäen.

Riskien hallitsemiseksi on selvitettävä todennäköisten riskien olemassaolo ja niiden mahdolliset vahinkokustannukset.

Vahinkoihin on varauduttava siten, etteivät niiden kustannukset aiheuta häiriöitä kau- pungin toiminnoille ja rahoitukselle.

65 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvon- nan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi ar- vioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Si- säisen tarkastuksen yksikkö raportoi kaupunginhallitukselle, sisäisen tarkastuksen toimi- kunnalle ja kaupunginjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen yksikön toiminnan tarkoitus, toimivalta ja vastuut määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimikunnan ja sisäisen tar- kastuksen yksikön toimintasäännössä.

VI OSA. HENKILÖSTÖASIAT

19 Luku. Yleiset määräykset

66 § Määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa, muussa laissa tai kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa muuta määrätä.

Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnalli- sesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhalli- tuksen henkilöstö- ja työllisyysjaosto, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallinto- säännössä muuta määrätty.

20 Luku. Virkojen täyttäminen, työsuhteisiin valinta sekä palkkauksesta päättämi- nen

67 § Hakumenettely

Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan vir- kaan. Viran, johon kaupunginvaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haetta- vaksi kaupunginhallitus.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä, kun kyseessä on

1. kuntalain 43 §:ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan tai määräaikaisen kaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen;

2. Joensuun kaupungin palveluksessa olevan henkilön valitseminen virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden tai vamman taikka tapaturman vuoksi on kykenemätön hoitamaan työsopimuksen mukaista entistä työtään. Xxxxx- xxxxx- ja yhteysjohtaja hyväksyy valinnan edellytykset;

3. avoin virka, johon valittu hakija ei ole ottanut virkaa vastaan tai irtisanoutuu vi- rasta ennen virantoimituksen alkamista. Tällöin uusi valinta voidaan tehdä tätä virkaa hakeneiden joukosta; tai

4. työsuhteessa olevan henkilön tehtävien lakkaaminen tai siirtäminen kokonaan tai pääosin virassa hoidettavaksi toiminnan uudelleen järjestelyn tai muun pe- rustellun syyn vuoksi edellyttäen, että siirtoon on erityinen syy ja että työntekijä täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Henkilöstö- ja yhteysjohtaja hyväksyy siirtä- misen edellytykset.

Työsuhteisten osalta voidaan käyttää myös sisäistä hakua, jolloin tehtävää voivat hakea hakuaikana kaupungin palveluksessa olevat.

Virkojen täytössä ja työsuhteisiin valinnassa noudatetaan lisäksi henkilöstö- ja työllisyys- jaoston antamia tarkentavia ohjeita.

68 § Kelpoisuusvaatimukset

Kaupunginjohtajan, hyvinvointijohtajan, kaupunkiympäristöjohtajan, kehitysjohtajan, strategiajohtajan ja konsernipalvelujen yksiköiden johtajien kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johta- mistaito.

Muilta osin kelpoisuudesta päätetään viran perustamisen yhteydessä. Kelpoisuusehto- jen muuttamisesta päättää henkilöstö- ja työllisyysjaosto.

Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6

§:n 2 momentin mukaisesti päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhtee- seen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta.

69 § Henkilöstövalinnoista päättäminen

Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan, hyvinvointijohtajan ja kaupunkiympä- ristöjohtajan. Hyvinvointijohtajan ja kaupunkiympäristöjohtajan avoimen viran hoitajan enintään 12 kuukauden ajaksi valitsee kuitenkin kaupunginhallitus.

Kaupunginhallitus valitsee kehitysjohtajan, strategiajohtajan, hallintojohtajan sekä kon- sernipalvelujen yksiköiden johtajat.

Lautakunta tai johtokunta valitsee toimialallaan/vastuualueellaan hyvinvointijohtajan ja kaupunkiympäristöjohtajan välittömässä alaisuudessa ja johtavassa asemassa olevat vi- ranhaltijat. Liikelaitoksen johtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta. Tilakeskuksen joh- tajan valitsee kaupunkirakennelautakunta. Lisäksi ympäristönsuojelupäällikön valitsee rakennus- ja ympäristölautakunta.

Kaupunginjohtaja, hyvinvointijohtaja, kaupunkiympäristöjohtaja, kehitysjohtaja, strate- giajohtaja, liikelaitoksen johtaja sekä konsernipalvelujen yksiköiden johtajat valitsevat alaisensa henkilöstön ja esimiehet, ellei tässä hallintosäännössä ole muuta määrätty.

Henkilöstön valintamenettelystä henkilöstö- ja työllisyysjaosto antaa tarkemmat ohjeet. Valinnasta päättävä viranomainen päättää alaistensa virkojen ja työsuhteiden osalta

1. viran tai työtehtävän haettavaksi julistamisesta,

2. hakuajan jatkamisesta tai uudesta hausta,

3. viroista ja työtehtävistä, joihin sovelletaan lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä,

4. viroista ja työtehtävistä, joita täytettäessä tulee esittää muu erityinen selvitys (esim. luottotiedoista tai luotettavuudesta),

5. koeajan käytöstä sekä

6. ehdollisen virkavaalin tai valinnan vahvistamisesta.

Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan osalta em. seikoista päättää kuitenkin kaupunginhallitus.

Haettavaksi julistamisessa noudatetaan lisäksi virkojen ja työsuhteiden täyttölupame- nettelystä tehtyjä kaupunginhallituksen tai henkilöstö- ja työllisyysjaoston päätöksiä.

70 § Sijaisuuksista päättäminen

Kaupunginjohtajan sijaisesta päättää kaupunginhallitus valtuustokausittain. Kaupun- kiympäristöjohtajan, kehitysjohtajan, strategiajohtajan sekä konsernipalvelujen yksiköi- den johtajien sekä liikelaitoksen johtajan sijaisen määrää se toimielin, jonka xxxxxxx xx- ranhaltija on. Hyvinvointijohtajan sijaisen määrää kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Muulle henkilökunnalle sijaisen määrää toimialallaan/vastuualueellaan hyvinvointijoh- taja, kaupunkiympäristöjohtaja, kehitysjohtaja, strategiajohtaja, liikelaitoksen johtaja tai konsernipalvelujen yksikön johtaja.

71 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa päättää kaupunginhallituksen henkilöstö- ja työl- lisyysjaosto silloin, kun toimivalta päättää virkasuhteisiin (virka, josta siirretään, ja virka, johon siirretään) ottamisesta on eri viranomaisella. Silloin kun kyseessä oleviin virkasuh- teisiin ottamisesta päättää sama viranomainen, toimivalta päättää siirrosta on tällä vi- ranomaisella.

Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan siirrosta toiseen virkaan päättää kuitenkin valtuusto.

72 § Palkkauksesta päättäminen

Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan tehtävään sovellettavaa virka- ja työehtosopi- musta sekä Joensuun kaupungin linjauksia. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää palk- kausta koskevista yleisistä periaatteista ja palkkausta koskevasta yksityiskohtaisesta toi- mivallasta.

Henkilöstö- ja yhteysjohtaja päättää hallintosäännön 37 §:n mukaan virka- ja työehtoso- pimuksen palkkausta koskevat asiat henkilöstö- ja työllisyysjaoston erikseen päättä- missä rajoissa.

Henkilöstö- ja yhteysjohtaja neuvottelee, päättää ja allekirjoittaa paikalliset virka- ja työ- ehtosopimukset sekä linjaa keskitettyjen palkkaratkaisujen kohdentamisen sekä palkan- määritysten perusteet ja valvoo niistä tehtäviä päätöksiä.

Viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista palvelus- suhteen alkaessa päättää edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toisin ole määrätty.

Tehtäväkohtaisen palkkauksen muutoksista palvelussuhteen aikana päättää henkilöstö- ja yhteysjohtaja. Kuitenkin kaupunginvaltuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta asi- asta päättää henkilöstö- ja työllisyysjaosto.

21 Luku. Tehtävien hoidosta pidättäminen ja palvelussuhteen päättyminen

73 § Tehtävien hoidosta pidättäminen

Muun kuin valtuuston valitseman viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päät- tää henkilöstö- ja työllisyysjaosto. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan osalta asiasta päättää kaupunginhallitus. Kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä määrätään kunnallisesta viranhaltijasta annetusta laista.

Hyvinvointijohtajan, kaupunkiympäristöjohtajan, kehitysjohtajan, strategiajohtajan ja konsernipalvelujen yksiköiden johtajien väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää kaupunginjohtaja. Muiden viranhaltijoiden osalta väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää toimialallaan hyvinvointijohtaja, kaupunkiympäristöjohtaja, kehitysjohtaja, stra- tegiajohtaja ja konsernipalvelujen yksikön johtaja.

Muilta osin noudatetaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48 §:n määräyksiä.

74 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Viranhaltijalle tai työntekijälle kirjallisen varoituksen antaa, viranhaltijan tai työntekijän irtisanoo tai palvelussuhteen purkaa sekä eron myöntää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhal- tijan osalta edellä mainituista asioista päättää kuitenkin kaupunginhallitus. Kaupungin- johtajan irtisanomisesta määrätään kuntalain 43 §:ssä.

Lomauttamisesta päättää henkilöstö- ja työllisyysjaosto. Lomautusilmoituksen antaa se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

22 Luku. Erinäisiä säännöksiä

75 § Sivutoimi

Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämi- sestä päättää kaupunginjohtajan, hyvinvointijohtajan, kaupunkiympäristöjohtajan, kehi- tysjohtajan, strategiajohtajan, liikelaitoksen johtajan ja konsernipalvelujen yksiköiden johtajien osalta henkilöstö- ja työllisyysjaosto sekä muun henkilöstön osalta hyvinvointi- johtaja, kaupunkiympäristöjohtaja, kehitysjohtaja, strategiajohtaja, liikelaitoksen johtaja ja konsernipalvelujen yksikön johtaja.

Sivutoimen hoitamiseen on saatava lupa, mikäli siihen kuuluvien tehtävien suorittami- nen edellyttää työajan käyttämistä.

Sivutoimi-ilmoitus muusta kuin työaikana tehtävästä sivutoimesta tehdään lähimmälle esimiehelle.

76 § Muut henkilöstöasiat

Henkilöstö- ja työllisyysjaosto antaa tässä osassa säännellyistä asioista yksityiskohtai- semmat ohjeet ja määrittelee toimivallan.

VII OSA. Päätöksenteko- ja hallintomenettely

23 Luku. Kokousmenettely

77 § Määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimieli- missä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.

78 § Toimielimen päätöksentekotavat

Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahal- linta- tai äänestysjärjestelmää.

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallis- tutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).

Xxxxxxxxx voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).

Toimielin tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin ja sähköi- seen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat asianmukaiset tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä.

79 § Sähköinen kokous

Xxxxxxxxx voi pitää kokouksen sähköisesti.

Kokouksen aikana toimielimen jäsenen tulee huolehtia siitä, etteivät luottamukselliset keskustelut tai salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.

80 § Sähköinen päätöksentekomenettely

Xxxxxxxxx voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain 100 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösval- taan kuuluviin asioihin.

81 § Kokousaika ja –paikka

Xxxxxxxxx päättää kokoustensa ajan ja paikan.

Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enem- mistötoimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä ilmoitta- mansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan.

Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.

82 § Kokouksen koollekutsuminen

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asia- lista). Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudate- taan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, kutsussa tulee ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti.

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.

Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muille, joilla on läs- näolo-oikeus tai -velvollisuus.

83 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa

Esityslistat julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta pois- tetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä, sekä salassa pidettävät tiedot.

84 § Sähköinen kokouskutsu

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin toimielin tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat asianmukaiset tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä.

85 § Jatkokokous

Mikäli kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleille on lähetettävä sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen pää- töksentekotavasta.

86 § Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotain asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, toimielimen esittelijä tai sihteeri voi huoleh- tia varajäsenen kutsumisesta.

87 § Läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoi- keus kaupunginhallituksen kokouksissa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla on läsnäolo- ja puheoi- keus muiden toimielimien kokouksissa, ei kuitenkaan keskusvaalilautakunnan, tarkas- tuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa.

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asi- anomainen toimielin.

Toimielin voi harkintansa mukaan kuulla käsiteltävänä olevan asian valmistelijoita.

88 § Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä

Kaupunginhallituksella on oikeus päättää, xxxxx toimielimiin se valitsee edustajansa. Kaupunginhallituksen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus siinä toimielimessä, johon kaupunginhallitus on hänet valinnut. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhalli- tuksen varajäsen.

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa keskusvaalilautakuntaan, tarkastuslauta- kuntaan eikä valtuuston tilapäiseen valiokuntaan.

89 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

90 § Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asi- assa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

91 § Kokouksen johtaminen

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Jos kokouksessa läsnä oleva henkilö käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukai- sesti. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

92 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely

Xxxxxxxxx voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ot- taa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

93 § Esittely

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esi- tyslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohja- ehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslis- talta.

Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Esittelijän ja hänen sijaisensa ollessa poissa tai esteellinen, toimielin voi valita määrättyä asiaa tai kokousta varten tilapäisen esittelijän. Toimielimen esittelijää koskevat asiat kä- sitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Xxxxxxxxx voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

94 § Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydes- tään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimieli- men ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.

Henkilö, jonka esteellisyydestä päätetään, voi olla läsnä esteellisyydestä päätettäessä, mutta ei saa osallistua esteellisyysasian käsittelyyn.

Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

95 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palautta- misesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheen- vuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja kes- keyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

96 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kanna- tettu.

97 § Päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa poh- jaehdotuksen toimielimen päätökseksi.

Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.

98 § Äänestykseen otettavat ehdotukset

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen.

99 § Äänestys ja vaalit

Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä hallinto- säännössä valtuuston osalta määrätään.

100 § Pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirjanpitäjänä (sihteerinä) toimielimen kokouksessa toimii toimielimen määräämä viranhaltija tai toimihenkilö.

101 § Pöytäkirja

Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Jos puheenjohtaja ja pöytä- kirjapitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näke- myksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpi- täjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätöksentekome- nettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaa erikseen ennen kokousta.

Pöytäkirjaan tulee merkitä:

1. Järjestäytymistietona: toimielimen nimi, merkintä käytetyistä päätöksentekota- voista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenettelyssä) kokouksen alkamis- ja päätymis- aika sekä kokouksen keskeytykset, kokouspaikka, saapuvilla ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösval- taisuus.

2. Asian käsittelytietoina: asianumero, asiaotsikko, asiaselostus ja päätösehdotus, esteellisyydet ja niiden perusteet, tehdyt ehdotukset sekä onko niitä kannatettu, äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen ja päätös sekä eriävä mielipide.

3. Muina tietoina: salassapitomerkinnät, puheenjohtajan allekirjoitus, pöytäkirjan- pitäjän varmennus, merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta, merkintä nähtävänä pi- dosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikai- suvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.

Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoi- tus ja samalla mainittava, mihin säännökseen kielto perustuu.

Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenki- lön tekemiin päätöksiin.

Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa määräyksiä pöytäkirjan laadinnan yhtenäistämi- sestä.

102 § Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjei- neen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin määrätään.

Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Julkaistaessa pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja julkisessa tietoverkossa on huolehdittava siitä, että pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta oikai- suvaatimus- tai valitusajan päättyessä.

Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottami- sesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lauta- ja johtokunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan/vastuualueellaan.

103 § Kaupungin nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen

Valtuuston ja kaupunginhallituksen puolesta tehtävät sopimukset ja sen puolesta annet- tavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja varmentaa konsernipalvelujen yksi- kön johtaja tai kaupunginlakimies. Valtuusto ja kaupunginhallitus voivat myös päätök- sessään määrätä, kuka kyseisessä asiassa asiakirjan allekirjoittaa.

Valtuuston ja kaupunginhallituksen kirjelmät ja toimituskirjat allekirjoittaa kaupungin- johtaja. Kaupunginjohtaja allekirjoittaa myös kaupunginhallituksen puolesta annettavat valtakirjat.

Muiden toimielimien päättämissä asioissa tehtävät sopimukset, sitoumukset, toimitus- kirjat ja muut asiakirjat allekirjoitetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimen alai- nen tehtävään määrätty.

Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimen määräämä henkilö.

Viranhaltija allekirjoittaa päätökset, sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat päättä- missään asioissa.

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

104 § Xxxxxxxx ja todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen

Xxxxxxxx tai todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta ottaa vastaan kaupun- ginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, keskushallinnon yksikön johtaja tai kaupunginlakimies.

Xxxxxxxx tai todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toi- mialalla/vastuualueella ottaa vastaan myös lautakunnan puheenjohtaja tai lautakunnan alainen toimialan johtava viranhaltija.

24 Luku. Toimivallan siirtäminen

105 § Toimivallan siirtäminen

Toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää ratkaistavakseen säädetyn tai hallintosään- nöllä sille määrätyn asian alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle, mikäli se lain mu- kaan on mahdollista.

Viranhaltija voi toimivaltansa rajoissa siirtää ratkaistavakseen säädetyn tai hallintosään- nöllä hänelle määrätyn asian alaiselleen viranhaltijalle, mikäli se lain mukaan on mah- dollista.

Se, jolle toimivaltaa on siirretty tähän pykälään perustuvalla päätöksellä, ei voi enää siir- tää tätä toimivaltaa edelleen.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa/vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

25 Luku. Otto-oikeus ja hankintaoikaisun käsittely

106 § Otto-oikeus

Asian ottamisessa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi noudatetaan kuntalain säännök- siä. Kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitettu otto-oikeus on myös lautakunnalla ja sen puheenjohtajalla lautakunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei asiaa ole otettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Niin ikään otto-oikeus on lii- kelaitoksen johtokunnalla ja sen puheenjohtajalla liikelaitoksen johtokunnan alaisen vi- ranomaisen toimivaltaan siirretyissä asioissa.

Lautakunnan käsiteltäväksi asian voi ottaa myös lautakunnan esittelijä ja johtokunnan käsiteltäväksi myös johtokunnan esittelijä.

107 § Päätöksen ilmoittaminen toimielimelle

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle teke- mistään päätöksistä, lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhalli- tus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan tai liikelaitoksen johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava ao. lautakunnalle tai johtokunnalle päätöksensä sellaisissa asioissa, jotka voidaan ottaa lau- takunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi, lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta tai johtokunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta tai päätöksen tekemi- sestä.

108 § Hankintaoikaisun käsittely

Mikäli hankintapäätöksestä tehdään sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu että kuntalain mukainen oikaisuvaatimus, toimivalta käsitellä myös hankintaoikaisu on sillä toimielimellä, joka on toimivaltainen käsittelemään kuntalain mukaisen oikaisuvaati- muksen.

VIII OSA. KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMINTA

26 Luku. Yleiset määräykset

109 § Valtuuston toiminnan järjestelyt

Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa pu- hetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa, 1. ja 2. varapuheenjohtaja.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuus- ton puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii hallintoyksikön nimeämä viranhaltija ja valtuuston muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii hallintopalvelut.

110 § Valtuustoryhmän muodostaminen

Valtuutetut voivat valtuustokäsittelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuus- tolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitet- tava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle.

Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Valtuustoryhmän nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaan- tumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.

111 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen ja erottaminen

Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjalli- sesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.

112 § Istumajärjestys

Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istu- majärjestyksen mukaisesti.

27 Luku. Valtuutetun aloiteoikeus

113 § Valtuutettujen aloitteet

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuu- tetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asi- oista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Sähköisessä kokouksessa aloite lähetetään säh- köisesti kokouksen puheenjohtajan ilmoittamalla tavalla.

Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kaupunginhallituksen valmistelta- vaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Kaupunginhallituksen on esitettävä vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähin- tään viisi valtuutettua, kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Aloitteeseen, jonka on alle- kirjoittanut vähemmän kuin viisi valtuutettua, vastauksen antaa kaupunginhallitus suo- raan aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

Kaupunginhallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, jotka vähintään viisi valtuutettua on allekirjoittanut ja joita valtuusto ei edellisen vuoden lop- puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

114 § Kaupunginhallitukselle esitettävä välikysymys

Vähintään neljäsosa (1/4) valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kir- jallisen välikysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Välikysymys on tarkoitettu käytettäväksi niissä tilanteissa, joissa valtuuston halutaan ar- vioivan, onko kysymyksessä yksilöidyssä asiassa menetelty valtuuston linjausten mukai- sesti ja/tai nauttiiko jokin kaupungin toimielin valtuuston luottamusta. Välikysymystä ei saa käyttää tavanomaisen informaation pyytämiseksi kaupunginhallitukselta kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa.

Jos välikysymys ei koske edellä tarkoitetulla tavalla kaupungin toimintaa ja hallintoa, tu- lee kaupunginhallituksen antaa neljän viikon kuluessa välikysymyksen jättämisestä kysy- myksen ensimmäiselle allekirjoittajalle ilmoitus, että välikysymykseen ei vastata. Ilmoi- tus on merkittävä valtuuston kokouksessa tiedoksi.

Silloin kun välikysymykseen on annettava vastaus, kaupunginhallituksen on vastattava välikysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään neljän

(4) viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa.

Jos välikysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta pää- töstä ei välikysymyksen johdosta saa tehdä. Välikysymykseen annettua vastausta ei voida myöskään palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

115 § Kyselytunti

Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi ly- hyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista.

Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä.

Kysymys on kirjallisena toimitettava hallintopalvelujen kirjaamoon viimeistään viikkoa ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus mää- rätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys.

Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.

Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julki- nen.

28 Luku. Valtuuston kokoukset

116 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous

Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää teknistä (säh- köistä) asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallis- tutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdol- lisuus seurata valtuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mai- nitussa tilassa.

Valtuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.

Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tie- toturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

117 § Kokouskutsu

Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapu- heenjohtaja. Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava yleisessä tietoverkossa.

Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti sähköpostina tai luottamushenkilöiden verk- kopalvelussa.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Ko- kouskutussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous. Kokouskutsussa on myös mainittava, jos osa kokousasioista käsitellään suljetussa kokouksessa.

118 § Esityslista

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston pää- töksistä, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä.

Esityslista ja sen liitteet sekä muu kokouksen oheismateriaali voidaan lähettää sähköi- sesti sähköpostina tai luottamushenkilöiden verkkopalvelussa.

Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan.

119 § Varavaltuutetun kutsuminen

Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen kä- sittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohta- jalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös kaupunginvaltuuston sih- teerin tehtävistä huolehtivalle hallintopalveluille.

Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä, pu- heenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 17 §:n 1 momentissa tarkoi- tettu varavaltuutettu.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.

120 § Kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden läsnäolo kokouksessa

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.

Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.

Hyvinvointijohtajan, kaupunkiympäristöjohtajan, kehitysjohtajan, strategiajohtajan ja konsernipalvelujen yksiköiden johtajien on oltava läsnä valtuuston kokouksissa silloin, kun käsitellään heidän toimialaansa koskevia asioita. Heidän poissaolonsa ei estä asioi- den käsittelyä.

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen teke- miseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

121 § Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja

Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon ko- kouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asi- assa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.

122 § Päätösvaltaisuuden toteaminen

Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan teknisen kokouslaitteiston avulla tai aakkosjärjestyksessä nimenhuudolla.

Tämän jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat va- ravaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden päätösvaltaisuuden toteamisen.

123 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut

Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka on nimenhuudossa todettu kokouksessa läsnä oleviksi, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi.

124 § Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.

Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus.

Jos ehdotuksen valmistellut toimielin on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan en- nen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus.

Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

125 § Puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä teknisellä kokouslaitteistolla, sähköisesti tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö taikka muulla selvästi havaittavalla ta- valla.

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen pu- heenjohtaja voi antaa:

1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;

2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä

3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.

Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kes- tää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 3 minuuttia.

126 § Puheenvuorojen käyttäminen

Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta.

127 § Pöydällepanoehdotus

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdo- tusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiassa jatketaan. Xxx xxxx- xxx hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu kä- sittely.

Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu ko- kouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäs- osa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä.

128 § Ehdotukset

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun ku- luessa tehdyistä ehdotuksista.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ote- taan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu.

Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.

Xxxxxx ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.

129 § Äänestystapa

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin tek- nisellä kokouslaitteistolla tai nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohta- xxx xxxxxxxxx sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen kokouslaitteis- tolla tai nimenhuudolla.

130 § Äänestysjärjestys

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi ää- nestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että

1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohja- ehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otet- tava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetet- tava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan;

2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi mää- rältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksy- tään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä

3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erik- seen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheen- johtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

131 § Toivomusponsi

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupungin- hallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asi- aan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajen- taa sitä.

Asiassa, joka koskee vain valmistelua, ei saa hyväksyä toivomusponsia.

29 Luku. Vaalit

132 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset

Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toi- mitetaan aina suljetuin lipuin.

Xxxxxxx vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjes- tyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.

133 § Vaalitoimituksen avustajat

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimi- vat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.

30 Luku. Enemmistövaali ja suhteellinen vaali

134 § Ehdokkaat ja äänten antaminen vaaleissa

Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat hen- kilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai eh- dokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävis- sään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdok- kaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyt- tää.

Suhteellisessa vaalissa ääni annetaan ehdokaslistalle.

135 § Valtuuston vaalilautakunta

Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilau- takunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheen- johtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

136 § Suhteellisen vaalin ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuus- ton puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

137 § Ehdokaslistojen laatiminen

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vä- hintään kahden (2) valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 138 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

138 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja an- taa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilauta- kunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeen ehdok- kaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedus- teltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

139 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten, kun oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväk- sytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjes- tysnumero.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava.

140 § Vaalitoimitus

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

141 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen

Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakun- nalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen so- veltuvin osin, mikä kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohta- jalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

142 § Äänestyslippujen säilyttäminen

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

31 Luku. Pöytäkirja

143 § Pöytäkirja ja sen tarkastus

Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta tässä hallinto- säännössä määrätään.

Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuu- tettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

IX OSA. ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

32 Luku. Kuntalain 23 §:n mukaisten aloitteiden käsittely

144 § Aloiteoikeus

Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.

Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.

145 § Aloitteen käsittely

Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloit- teista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.

Kaupunginhallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpi- teistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.

Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.

Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsi- teltäväksi.

146 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta missä vi- ranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloit- teen käsittelystä.

Sen jälkeen, kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.

33 Luku. Muut määräykset

147 § Tuomioistuinedustus

Kaupunginjohtaja ja kaupunginlakimies voivat molemmat yksin edustaa kaupunkia tuo- mioistuimissa. Kaupunginjohtajalla ja kaupunginlakimiehellä on edustaessaan kaupunkia tuomioistuimissa oikeus sopia tuomioistuimessa vireillä oleva riita-asia talousarviossa määrätyissä rajoissa.

148 § Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet

Kaupunginvaltuusto päättää kunkin valtuustokauden lopussa seuraavan valtuustokau- den osalta luottamushenkilöiden palkkioista ja korvauksista.

34 Luku. Voimaantulo

149 § Voimaantulo

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.8.2021. Hallintosäännön hyväksymisen jälkeen en- nen sen voimaantuloa voidaan ryhtyä hallintosäännön täytäntöönpanemiseksi tarpeelli- siin toimenpiteisiin.

150 § Kumottava hallintosääntö

Tällä hallintosäännöllä kumotaan kaupunginvaltuuston 24.2.2020 § 19 hyväksymä hal- lintosääntö siihen tehtyine myöhempine muutoksineen.

Document Metadata

Table of Contents

JOENSUUN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

Document Metadata