SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA


Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n sekä

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen


SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA


koskeva


TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2014 – 31.1.2017

SISÄLTÖ

1 § Sopimuksen soveltamisala 1

2 § Yleisten sopimusten noudattaminen 2

3 § Järjestäytymisvapaus 2

4 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen, työnjohto-oikeus 2

5 § Työaika 3

6 § Työajan lyhentäminen jaksotyössä sekä sellaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa työaika on 40 tuntia viikossa 6

7 § Ruokailu- ja virkistystauko 8

8 § Yli- ja sunnuntaityö 9

9 § Vapaapäivätyölisä 10

10 § Poikkeukselliset aatot ja lauantait 10

11 § Suurjuhlapyhäkorvaus 10

12 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo 10

13 § Työpalkat 11

14 § Suorituspalkat 20

15 § Vuoro- ja ilta- ja yötyölisät 20

16 § Keskituntiansio 20

17 § Palkanmaksu 21

18 § Korvaukset matkoista sekä päivä- ja ruokarahat 22

19 § Muita korvauksia 22

20 § Xxxxxxxxxxx, äitiys- ja isyysvapaan palkka 24

21 § Vuosiloma ja lomaltapaluuraha 27

22 § Työturvallisuus ja lääkärintarkastukset 28

23 § Ilmoitustaulujen käyttö 29

24 § Ammattiosaston kokoukset 30

25 § Luottamusmiehet 30

26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 31

27 § Tarkkailu 32

28 § Järjestys työpaikoilla 32

29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 32

30 § Ryhmähenkivakuutus 33

31 § Työvälineiden hoito 33

32 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 33

33 § Rikkomukset ja tulkintakysymykset 33

34 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä 33

35 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 33

36 § Sopimuskappaleet 34

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35

LISÄPÖYTÄKIRJA KOSKIEN SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISTA 38

LIITE: Työsuojeluvaltuutetuille annettavan vapautuksen määrästä ja sen laskemisesta 39

LIITE: Säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 20 § 7. kohdan soveltamisesta 40

LIITE: Työehtosopimuksen 5 § pöytäkirjamerkintään N:O 2 42

LIITE: Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmailuhuollon yritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavat työsuhteen ehdot ja menettelytavat 43

LOMAPALKKASOPIMUS 2008 45

YLEISSOPIMUS 2012 47

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2010 61

ASIAHAKEMISTO


Alasumutus 19

Alihankinta 32, 59

Allekirjoituspöytäkirja… 35

Ammattiosaston kokoukset… 30

Ammatissaoloaika… 15

Ammattiyhdistysjäsenmaksut 31

Arkipyhät 5, 10

Digitaalinen ajopiirturi 5, 23

Epidemia… 25

Hammassairaus… 29

Hautauspäivä 23

Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmailuhuollon kilpailutus… 43

Henkilökohtaiset työsuhdeasiat… 33

Hälytysluontoinen työ… 10

Hälytysraha 10

Hääpäivä 23

Ilmailuhuoltomiesten palkkaperusteet 19

Ilmoitustaulujen käyttö… 29

Iltatyölisä… 20

Irtisanominen, työehtosopimuksen 33

Irtisanominen, työsopimuksen 2, 61

Irtisanomisaika… 2, 62

Isyysvapaan palkka… 26

Itsenäisyyspäivä 5, 10

Jaksotyö 3

Jouluaatto… 5, 10

Juhannusaatto… 5, 10

Järjestäytymisvapaus… 2

Keskituntiansio 20

Koeaika… 2

Kokoukset työpaikalla 30, 56

Korvaava työ… 26

Koulutus 57

Kuljettajakortti 23

Kutsunta 23

Kuukausipalkan jakaja 19

Laboratorio- ja röntgentutkimukset 28

Lapsen sairastuminen 25, 40

Lomaltapaluuraha 27

Lomapalkka 45

Lomautus 66

Luontoisedut 20

Luottamusmies… 30, 49

Luottamusmiespalkkio 30, 31

Lyhin työpäivä… 4

Lääkärintodistus 26, 40

Lääkärintarkastukset… 28

Matkat kotimaassa 22

Matkat ulkomaille 22

Matkustusajan palkka 5

Odotusaika 5

Osapäiväraha 22

Palkanmaksu… 21

Xxxxxxxxxxxxx 00

Poikkeukselliset aatot ja lauantait 10

Päiväraha… 22

Pätevyyspalkkio 15

Pätevyystodistukset ja -kortit 22

Pääluottamusmiespalkkio… 30, 31

Pääluottamusmiesvapautus… 31

Pääsiäislauantai 5, 10

Reservin harjoitukset 23

Ryhmähenkivakuutus… 33

Sairausajan palkka 24

Sopijapuolia koskevia määräyksiä… 33

Soveltamisala… 1, 38

Sunnuntaityö 10

Suojalasit 29

Suojapuvut 29

Suorituspalkat… 20

Suurjuhlapyhäkorvaus… 10

Syntymäpäivät… 23

Säiliöpuhdistus 19

Tauko 4, 9

Tehtäväsiirrot… 18

Transito-liikenne 19

Työaika… 3

Työehtosopimuksen voimassaolo… 33, 35

Työnjohto-oikeus… 2, 47

Työpalkat 11

Työrauha 33

Työsuojeluasiamies… 50

Työsuojelupäällikkö… 50

Työsuojelutoimikunta… 51

Työsuojeluvaltuutettu… 50-54

Työsuojeluvaltuutetun vapautus… 39

Työtuntijärjestelmä… 3, 4

Työturvallisuus 28

Työvälineiden hoito… 33

Ulkomaanliikenne 19

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 32, 59

Urakkatyö… 20

Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja käsittely 19

Vaikeasti sairas lapsi 25

Valtiolliset vaalit 23

Vapaapäivät… 5

Vapaapäivätyölisä… 10

Varallaolo 11

Viikkolepo… 4, 5

Virkistystauot 9

Vuokratyö… 32, 60

Vuorokausilepo… 4

Vuorotyö… 5, 6, 42

Vuorotyölisät 20

Vuosiloma… 27

Vuosityöajan lyhennys… 6

Yleiset sopimukset 2

Äitiysvapaan palkka… 26


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N


ja ÖLJYTUOTE RY:N

sekä


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N


välinen


SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA


koskeva TYÖEHTOSOPIMUS


1 § Sopimuksen soveltamisala


1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Öljytuote ry:een liitty- neiden ja vastaisuudessa liittyvien yritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.


2. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös Autoliikenteen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten ja näiden työntekijöiden välisessä työ- suhteessa, kun kuljetus suoritetaan säiliöajoneuvolla tai kun kyseessä on säiliökonttikuljetus. Säiliöajoneuvolla tarkoitetaan nesteen tai kaasun tahi jauhemaisen taikka rakeisten aineiden kuljetukseen rakennettua ajoneuvoa, jossa on yksi tai useampia kiinteitä säiliöitä. Säiliökontilla tarkoitetaan 20 ja- lan tai sitä suurempaa säiliökonttia.


Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta kuljetettaessa elintarvikkeita, jätteitä, lan- noitteita, kiinteässä muodossa olevia maa-aineita tai rehuja elleivät ne ole ADR-luokiteltuja.


Soveltamisalaa koskeva täydentävä lisäpöytäkirja on tämän sopimuksen liit- teenä sivulla 37.


3. Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevaa työehto- sopimusta ei sovelleta satama-alueella suuryksiköiden esi- ja jälkikäsittelyyn eikä näiden varastointiin.


Pöytäkirjamerkinnät:


1. Varastoilla apuosastoineen suoritettavaan työhön kuuluu kaikkinainen itse varastoilla suoritettava työ, kuljetukset sekä varastojen täydennykset laivois- ta, rautatievaunuista tai autoista.


2. Mikäli toisin ei nimenomaisesti ole määrätty, sovelletaan tämän työehto- sopimuksen kaikkia määräyksiä niin Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnan- tajaliiton jäsenyrityksissä kuin voiteluainetehtaissa ja kaasuntäyttölaitoksissa työskentelevien työsuhteisiin.


2 § Yleisten sopimusten noudattaminen Yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välisiä sopimuk- sia:


- Suomen Säiliöautoliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry:n välinen lomapalkkasopimus 18.1.2008


- Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen yleissopimus 1.2.2012


- Suomen Säiliöautoliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry:n välinen irtisanomissuojasopimus soveltamisohjeineen 3.3.2010


3 § Järjestäytymisvapaus


Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään am- matillisiin järjestöihin.


4 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen, työnjohto-oikeus


1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työnteki- jän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa liittojen tutkittavaksi.


2. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.


3. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia koeajaksi. Koeajan enimmäispituus on voimassa olevan työsopimuslain mukaan 4 kuukautta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan jälkeen katsotaan työntekijä vaki- naiseen henkilökuntaan kuuluvaksi kuukausipalkkaa nauttivaksi, ellei häntä ole otettu määräajaksi tai määrättyä työtä varten.


4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 3.3.2010 allekirjoitettua irtisanomissuojasopimusta soveltamisohjeineen.


5. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan:


Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä


1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;


2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta;


3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;


4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;


5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli 12 vuotta.


Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä


1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut enintään viisi vuotta;



5 § Työaika

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli viisi vuotta.


1. Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa työaikalakia.


2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.


3. Työpäivän saa ennalta suunnitellusti jakaa kahteen yhdenjaksoiseen osaan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Tällä määräyksellä ei suljeta pois laeista johtuvia taukojen antamismahdolli- suutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.


4. Jos säännöllinen työaika muussa kuin jaksotyössä määrättyinä viikon- päivinä on kahdeksan tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pidentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, ja edellä 2. kohdan mainittua viikkotuntien lukumäärää lisäämättä.


5. Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä voi- daan paikallisesti sopia myös siitä, että säännöllinen työaika pidenne- tään enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 50 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 52 viikkoa.


Työpaikalle on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka ku- luessa työaika tasoittuu edellä sanottuun keskimäärään. Se on annetta- va työntekijälle tiedoksi sen käyttöönottoa edeltävällä viikolla.


6. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa:


- päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjak- sona;


edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoit- tuu sanottuun keskimäärään.


7. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkoisjaksossa. Työ- aikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäis- työaikoja eikä lepoaikoja sovelleta tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehto-


sopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.


8. Lyhyemmästä kuin 5 tunnin 30 minuutin työstä maksetaan täysi 5 tunnin 30 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.


Lyhintä työpäivää koskevaa määräystä ei sovelleta sellaiseen työpäivään, jossa kuljettaja ajaa pois laivalta suorinta tietä ilman lastauksia ja purkauksia enintään 25 kilometrin päähän satama-alueesta.


9. Työaikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työ- aika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähin- tään 15 minuutin mittainen.


10. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kestävä yh- täjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteriviikon aikana.


Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vähintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jaetun vuoro- kausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoaikajaksolta maksetaan vie- raalla paikkakunnalla 14. kohdassa tarkoitettua odotusajan palkkaa vähen- nettynä enintään 1 tunnin ruokatauolla.


Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehistönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tun- nin yhtäjaksoinen lepoaika.


11. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikottainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden peräkkäisen vii- kon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi. Lepoajan lyhen- nys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.


Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista.


12. Jaksotyössä työsuunnitelma laaditaan kahden viikon jakson pituiseksi ajak- si. Suunnitelman tulee olla työntekijöiden nähtävänä 1 viikkoa ennen jakson alkamista ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Välttämättömissä tapauksissa työsuunnitelmasta voidaan poiketa ilmoitta- malla muutoksesta työntekijöille vähintään päivää aikaisemmin. Vapaapäi- vää koskevaa muutosta ei kuitenkaan saa tehdä ilman asianomaisen työn- tekijän suostumusta.


Pöytäkirjamerkintä:


1. Edellä olevasta poiketen Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityk- sissä työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi päivittäisen työn alkamisaika se- kä työntekijän vapaapäivät.


13. Työnantajan on annettava kuljettajalle tämän pyynnöstä tulosteena digitaali- sesta ajopiirturista ja kuljettajakortista talletetut kuljettajan ajo- ja lepoaika- tiedot


14. Milloin autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä ai- kaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.


Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purka- jan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli auton- kuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua autonsa luota, maksetaan kysei- sestä ajasta odotusajan palkkaa lukematta sitä työaikaan. Odotusajalta palkka määräytyy työntekijän työnvaativuusluokkapalkan mukaan.


15. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikka- kunnalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamis- paikalle tai päinvastoin yksinkertainen tuntipalkka matka-aikaa työhön luke- matta.


16. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa sekä uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä- viikkojen sekä loppiaisen, pääsiäisen ja joulun jälkeisiä lauantaita, jotka ovat vapaapäiviä, ellei työn luonteesta muuta johdu.


Itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä ovat voimassa olevan lain mukaisia vapaa- päiviä.


17. Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on an- nettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.


Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojaksossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vä- hintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vähintään 4 vapaapäi- vää.


Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä työntekijälle annetaan sunnuntain lisäksi toi- nen vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen ensisijaisesti olla lauantai.


Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.


18. Päivittäisen säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajois- sa.


19. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokauden katsotaan alkavan samaan aikaan, kun työntekijäin on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä.


20. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään yhden vii- kon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijä voidaan kuitenkin, milloin liitot niin sopivat, pitää jatkuvasti samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa. Vuoro- ja päivätyössä on säännöllisen työn työtuntijärjestelmä oltava työnte- kijän nähtävissä viikkoa aikaisemmin.


Pöytäkirjamerkinnät:


2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 34,6 tun- tia viikossa. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat erityismääräykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.


3. Keskeytyvän kolmivuorotyön työaika on 35,8 tuntia viikossa.


4. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työ- aikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus.


6 § Työajan lyhentäminen jaksotyössä sekä sellaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa työaika on 40 tuntia viikossa


1. Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa sekä sellaista päivätyötä ja kaksivuoro- työtä, jossa työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työn- tekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.


Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilo- majärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.


Työajan lyhentäminen koskee osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläk- keellä, osa-aikalisällä tai muulla vastaavalla järjestelyllä olevaa työntekijää riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Kyseisen työntekijän työaikaa lyhennetään työajanlyhennystaulukoiden perusteella suhteessa hänen tekemäänsä työaikaan.


2. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden vuosityöaikaa lyhenne- tään 100 tuntia eli 12,5 päivää vuodessa.


Päivä- ja kaksivuorotyö


Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys


vähintään

136 t

1

päivä

"

272 t

2

päivää

"

408 t

3

päivää

"

544 t

4

päivää

"

680 t

5

päivää

"

816 t

6

päivää

"

952 t

7

päivää

"

1 088 t

8

päivää

"

1 224 t

9

päivää

"

1 360 t

10

päivää

"

1 496 t

11

päivää

"

1 696 t

12,5

päivää


Jaksotyötä koskevat työajan lyhennystaulukot


18 pv:n taulukko (loppiainen lauantaina tai sunnuntaina)


Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys


vähintään

94 t

1

päivä

"

188 t

2

päivää

"

282 t

3

päivää

"

377 t

4

päivää

"

471 t

5

päivää

"

565 t

6

päivää

"

659 t

7

päivää

"

754 t

8

päivää

"

848 t

9

päivää

"

942 t

10

päivää

"

1 036 t

11

päivää

"

1 130 t

12

päivää

"

1 225 t

13

päivää

"

1 319 t

14

päivää

"

1 413 t

15

päivää

"

1 507 t

16

päivää

"

1 602 t

17

päivää

"

1 696 t

18

päivää


19 pv:n taulukko (loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina)


Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys


vähintään

90 t

1

päivä

"

180 t

2

päivää

"

270 t

3

päivää

"

360 t

4

päivää

"

447 t

5

päivää

"

537 t

6

päivää

"

627 t

7

päivää

"

717 t

8

päivää

"

807 t

9

päivää

"

893 t

10

päivää

"

983 t

11

päivää

"

1 073 t

12

päivää

"

1 163 t

13

päivää

"

1 253 t

14

päivää

"

1 340 t

15

päivää

"

1 430 t

16

päivää

"

1 520 t

17

päivää

"

1 610 t

18

päivää

"

1 696 t

19

päivää


Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairau- den ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnan- taja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtuntei- hin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusajan Työntekijäliiton liittovaltuus- ton tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen välisiin työehto-


sopimusneuvotteluihin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.


4. Edellä 2 tai 3 kohdan perusteella kertyneet lyhennysvapaapäivät annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lyhennysvapaista muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata. Muut työntekijän an- saitsemat työajanlyhennysvapaapäivät annetaan erillisinä vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana. Työajanlyhennysvapaapäivän antamista- vasta voidaan paikallisesti sopia toisin. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin ly- hennystä.


Lyhennysvapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraa- van vuoden loppuun mennessä.


Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sai- rastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata, siirre- tään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajak- so annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän ly- hennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa.


Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyk- sen tuntimäärällä.


5. Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen vapaan antamista. Erillisinä annettavista vapaapäivistä ilmoi- tusaika on kolme päivää.


6. Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keski- tuntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan ly- hennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansait- tujen vapaapäivien lukumäärän perusteella senhetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilis- tä.


7. Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia myös siitä, ettei viiden päivän ylittäviä työajan- lyhennysvapaita pidetä. Työajanlyhennyspäivänä tehdystä työstä makse- taan työntekijälle työajanlyhennyskorvauksen (8 x kta) lisäksi yksinkertainen palkka. Liitot vahvistavat näin tehdyn sopimuksen.


8. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän py- kälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.


7 § Ruokailu- ja virkistystauko


1. Säännöllisessä päivätyössä on työntekijällä tunnin kestävä ruokailutauko, jolloin työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta ruokailemaan.


2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan varataan hänelle tilai- suus ruokailuun työnsä ääressä.


3. Varastoilla apuosastoineen työskentelevillä ja huoltoasemien työntekijöillä tulee olla mahdollisuus, mikäli työpäivän pituus on vähintään 5 tuntia, työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana enintään yhteen virkistystaukoon. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, tulee työntekijällä olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kan- nalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystau- koon.


4. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 5 tuntia, tulee moottoriajoneuvon kuljet- tajalla olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään yhteen virkistystaukoon. Mikäli työpäi- vän pituus on vähintään 8 tuntia, tulee moottoriajoneuvon kuljettajalla olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohta- na mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. Muista tauoista ei palk- kaa makseta.


5. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.


Pöytäkirjamerkintä:


Innogas Oy:ssä ja Tehokaasu Oy:ssä on päivätyössä olevilla työntekijöillä puolen tunnin mittainen ruokailutauko, jolloin työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta ruokailemaan.


8 § Yli- ja sunnuntaityö


1. Ylityötä voidaan teettää laissa tai työehtosopimuksessa säädetyin tai viran- omaisten antamin työaikaa koskevin rajoituksin ja siitä maksetaan lain mu- kaan korotettua palkkaa tämän työehtosopimuksen määräykset huomioiden.


Pöytäkirjamerkintä:


Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujaksoa.


Vuorokautinen ylityö


2. Ylityötä tehtäessä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka, paitsi lauantaisin sekä juhlapäivien aattoina, jolloin kaikesta vuorokautisesta ylityöstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.


Viikoittainen ylityö


3. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.


Jaksotyö


4. Jaksotyössä maksetaan jakson ylittävältä 10 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö kolmivuorotyössä


5. Keskeytymättömässä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtunti- järjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työ- tuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.


Sunnuntaityö


6. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä suoritetusta työstä maksetaan 100 %:lla koro- tettu palkka.


9 § Vapaapäivätyölisä


Työntekijän vapaapäivänä tekemästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan työntekijän työnvaativuusluokkapalkasta. Vapaapäi- vätyölisä sisältää mahdollisen viikkolepokorvauksen, mutta ei sunnuntai- ja ylityökorvausta. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.


10 § Poikkeukselliset aatot ja lauantait


1. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattoina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.


2. Vappu- ja itsenäisyyspäiväviikkojen lauantaina tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikkoylityöstä.


11 § Suurjuhlapyhäkorvaus


1. Uudenvuoden, loppiaisen, pitkäperjantain, I ja II pääsiäis-, vapun-, hellun- tai-, juhannus-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivien aatosta kello 18.00 al- kaen, suurjuhlapyhää seuraavan päivän kello 06.00 välisenä aikana kaikille työssä oleville maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnun- taityökorvaus.


2. Tämän pykälän 1. kohdassa mainittujen päivien aattoina maksetaan iltavuo- rossa työskenteleville vuorotyöntekijöille 100 %:lla korotettu palkka kello

18.00 saakka.


12 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo Edellytykset

1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskut- sun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsun- antamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello

00.00 ja 07.00 välisenä aikana.


Hälytysraha


Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella. Se on:


a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työ- aikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00,


b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.


2. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.


3. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.


Varallaolo


4. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaisesta varallaoloajasta puo- let keskituntiansion mukaisesta palkasta varallaoloaikaa työaikaan lukemat- ta. Tämän momentin tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työ- hön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.


13 § Työpalkat


1. Liittojen toimesta suoritetun työnluokituksen perusteella ovat täysin työky- kyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin luokitellut peruspalkat tämän so- pimuksen soveltamisalan piirissä seuraavat:


Työnvaativuusluokka €/kk     €/t


7 Säiliöautonkuljettaja

            yli 48 tonnia 2202,07 13,03

            Ilmailuhuoltomies Helsinki


      6      Asentaja                2144,61 12,69

           Erikoispumppumies/laitosmies

           Säiliöautonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia

           Ilmailuhuoltomies

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 48 tonnia


5      Vastaava sekoittaja          2088,84 12,36 Lämmittäjä

           Säiliöautonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia


4      Pumppumies 2044,90 12,10

            Bitumityöntekijä

           Säiliöautonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Tuotantomies


      3      Varastomies              1997,58 11,82

            Huoltoaseman vastaava myyjä

            Itsepalveluaseman myyjä/kassa

            Kuorma-autonkuljettaja


            alle 31 tonnia

            Trukin/traktorin kuljettaja


2 Huoltoaseman myyjä I 1957,02 11,58

            Huoltoaseman huoltomies


1 Huoltoaseman myyjä II 1923,22 11,38

            Konepesijä

            Siivooja


Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.


1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Työnvaativuusluokka €/kk     €/t


7 Säiliöautonkuljettaja

            yli 48 tonnia 2222,07 13,15

            Ilmailuhuoltomies Helsinki


6 Asentaja 2164,61 12,81

           Erikoispumppumies/laitosmies

           Säiliöautonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia

           Ilmailuhuoltomies

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 48 tonnia


5      Vastaava sekoittaja          2108,84 12,48 Lämmittäjä

           Säiliöautonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia


4 Pumppumies 2064,90 12,22

            Bitumityöntekijä

           Säiliöautonkuljettaja

            alle 31 tonnia


Kuorma-autonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Tuotantomies


3 Varastomies 2017,58 11,94

            Huoltoaseman vastaava myyjä

            Itsepalveluaseman myyjä/kassa

            Kuorma-autonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Trukin/traktorin kuljettaja

2 Huoltoaseman myyjä I 1977,02 11,70

            Huoltoaseman huoltomies


1 Huoltoaseman myyjä II 1943,22 11,50

            Konepesijä


            Siivooja


Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.


1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Työnvaativuusluokka €/kk     €/t


7 Säiliöautonkuljettaja

            yli 48 tonnia              2225,40 13,17

            Ilmailuhuoltomies Helsinki


6 Asentaja 2167,86 12,83

           Erikoispumppumies/laitosmies

           Säiliöautonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia

           Ilmailuhuoltomies

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 48 tonnia


5 Vastaava sekoittaja 2112,00 12,50 Lämmittäjä

           Säiliöautonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia


     4      Pumppumies    

            Bitumityöntekijä

           Säiliöautonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Tuotantomies

2068,00

12,24

3 Varastomies

2020,61

11,96

            Huoltoaseman vastaava myyjä

            Itsepalveluaseman myyjä/kassa

            Kuorma-autonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Trukin/traktorin kuljettaja


2 Huoltoaseman myyjä I 1979,99 11,72  

     Huoltoaseman huoltomies


1 Huoltoaseman myyjä II 1946,13 11,52

            Konepesijä

            Siivooja


Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.


     1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Työnvaativuusluokka €/kk     €/t


7 Säiliöautonkuljettaja

            yli 48 tonnia 2234,18 13,22

            Ilmailuhuoltomies Helsinki


6 Asentaja 2176,72 12,88

           Erikoispumppumies/laitosmies

           Säiliöautonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia

           Ilmailuhuoltomies

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 48 tonnia


5      Vastaava sekoittaja          2120,95 12,55 Lämmittäjä

           Säiliöautonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia


4      Pumppumies 2077,01 12,29

            Bitumityöntekijä

           Säiliöautonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Tuotantomies


3 Varastomies 2029,69 12,01

            Huoltoaseman vastaava myyjä

            Itsepalveluaseman myyjä/kassa

            Kuorma-autonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Trukin/traktorin kuljettaja


2 Huoltoaseman myyjä I 1989,13 11,77

            Huoltoaseman huoltomies


1 Huoltoaseman myyjä II 1955,33 11,57

            Konepesijä

            Siivooja


Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.


      1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Työnvaativuusluokka €/kk     €/t


7 Säiliöautonkuljettaja

            yli 48 tonnia 2237,53 13,24

            Ilmailuhuoltomies Helsinki


      6      Asentaja                2179,99 12,90

           Erikoispumppumies/laitosmies

           Säiliöautonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia

           Ilmailuhuoltomies

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 48 tonnia


5      Vastaava sekoittaja          2124,13 12,57 Lämmittäjä

           Säiliöautonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            yli 42-48 tonnia


4      Pumppumies 2080,13 12,31

            Bitumityöntekijä

           Säiliöautonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Kuorma-autonkuljettaja

            31-42 tonnia

            Tuotantomies


3      Varastomies             2032,73 12,03

            Huoltoaseman vastaava myyjä

            Itsepalveluaseman myyjä/kassa

            Kuorma-autonkuljettaja

            alle 31 tonnia

            Trukin/traktorin kuljettaja


     2      Huoltoaseman myyjä I        1992,11 11,79

            Huoltoaseman huoltomies


     1      Huoltoaseman myyjä II        1958,26 11,59

            Konepesijä

            Siivooja


Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.


Pätevyyspalkkio


2. Edellä mainittujen palkkojen lisäksi maksetaan pätevyyspalkkiota. Ammatis- saoloajan perusteella maksetaan pätevyyspalkkiota vähintään seuraavat määrät:


Ammatissaoloaika Pätevyyspalkkioprosentti


Alle 3 vuotta 0

3 vuotta 4

6 vuotta 8

10 vuotta 11

15 vuotta 14


Pöytäkirjamerkinnät:


1. Ammatissaoloajaksi lasketaan tämän työehtosopimuksen piirissä työs- kentely sekä kuljettajien osalta kaikki työtodistusten mukainen ammattimai- sessa kuorma-auto- ja linja-autoliikenteessä työskentelyaika sen jälkeen, kun työntekijä on kuusi kuukautta työskennellyt tämän työehtosopimuksen piirissä. Selvitysvelvollisuus aikaisempien työsuhteitten osalta on työntekijäl- lä.


Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan ammatissaoloaikaan kahdeksan kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta kaksi vuotta.


2. Lämmittäjällä tarkoitetaan raskasöljyvarastoilla ja lipeävarastoilla vas- tuunalaisissa tehtävissä toimivia A 1 lämmittäjän tutkinnon suorittaneita tai vastaavan ammattitaidon omaavia vähintään 3 vuotta sanotussa ammatissa toimineita työntekijöitä.


3. Mittariasentajan henkilökohtaista palkkaa määritettäessä on sähkötarkas- tuskeskuksen hyväksymä D-luokan tutkinto huomioitava yhtenä siihen vai- kuttavana tekijänä.


Edellä olevan perusteella kuukausipalkat eri työnvaativuusluokissa ovat:


Työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen


Euroa kuukaudessa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

2202,07

2284,88

2369,38

2431,91

2494,44

6

2144,61

2225,73

2308,54

2369,38

2430,22

5

2088,84

2169,96

2249,39

2308,54

2369,38

4

2044,90

2124,33

2202,07

2261,22

2318,68

3

1997,58

2075,32

2153,06

2210,52

2267,98

2

1957,02

2033,07

2107,43

2164,89

2220,66

1

1923,22

1995,89

2071,94

2127,71

2181,79


Euroa tunnissa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

13,03

13,52

14,02

14,39

14,76

6

12,69

13,17

13,66

14,02

14,38

5

12,36

12,84

13,31

13,66

14,02

4

12,10

12,57

13,03

13,38

13,72

3

11,82

12,28

12,74

13,08

13,42

2

11,58

12,03

12,47

12,81

13,14

1

11,38

11,81

12,26

12,59

12,91


Euroa kuukaudessa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

2222,07

2304,88

2389,38

2451,91

2514,44

6

2164,61

2245,73

2328,54

2389,38

2450,22

5

2108,84

2189,96

2269,39

2328,54

2389,38

4

2064,90

2144,33

2222,07

2281,22

2338,68

3

2017,58

2095,32

2173,06

2230,52

2287,98

2

1977,02

2053,07

2127,43

2184,89

2240,66

1

1943,22

2015,89

2091,94

2147,71

2201,79


Euroa tunnissa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

13,15

13,64

14,14

14,51

14,88

6

12,81

13,29

13,78

14,14

14,50

5

12,48

12,96

13,43

13,78

14,14

4

12,22

12,69

13,15

13,50

13,84

3

11,94

12,40

12,86

13,20

13,54

2

11,70

12,15

12,59

12,93

13,26

1

11,50

11,93

12,38

12,71

13,03


1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta luki- en:


Euroa kuukaudessa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

2225,40

2308,34

2392,96

2455,59

2518,21

6

2167,86

2249,10

2332,03

2392,96

2453,90

5

2112,00

2193,24

2272,79

2332,03

2392,96

4

2068,00

2147,55

2225,40

2284,64

2342,19

3

2020,61

2098,46

2176,32

2233,87

2291,41

2

1979,99

2056,15

2130,62

2188,17

2244,02

1

1946,13

2018,91

2095,08

2150,93

2205,09


Euroa tunnissa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

13,17

13,66

14,16

14,53

14,90

6

12,83

13,31

13,80

14,16

14,52

5

12,50

12,98

13,45

13,80

14,16

4

12,24

12,71

13,17

13,52

13,86

3

11,96

12,42

12,88

13,22

13,56

2

11,72

12,17

12,61

12,95

13,28

1

11,52

11,95

12,40

12,73

13,05


Euroa kuukaudessa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

2234,18

2316,99

2401,49

2464,02

2526,55

6

2176,72

2257,84

2340,65

2401,49

2462,33

5

2120,95

2202,07

2281,50

2340,65

2401,49

4

2077,01

2156,44

2234,18

2293,33

2350,79

3

2029,69

2107,43

2185,17

2242,63

2300,09

2

1989,13

2065,18

2139,54

2197,00

2252,77

1

1955,33

2028,00

2104,05

2159,82

2213,90


Euroa tunnissa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

13,22

13,71

14,21

14,58

14,95

6

12,88

13,36

13,85

14,21

14,57

5

12,55

13,03

13,50

13,85

14,21

4

12,29

12,76

13,22

13,57

13,91

3

12,01

12,47

12,93

13,27

13,61

2

11,77

12,22

12,66

13,00

13,33

1

11,57

12,00

12,45

12,78

13,10


1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Euroa kuukaudessa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

2237,53

2320,47

2405,09

2467,72

2530,34

6

2179,99

2261,23

2344,16

2405,09

2466,02

5

2124,13

2205,37

2284,92

2344,16

2405,09

4

2080,13

2159,67

2237,53

2296,77

2354,32

3

2032,73

2110,59

2188,45

2245,99

2303,54

2

1992,11

2068,28

2142,75

2200,30

2256,15

1

1958,26

2031,04

2107,21

2163,06

2217,22


Euroa tunnissa

TVL


4 %

8 %

11 %

14 %

7

13,24

13,73

14,23

14,60

14,97

6

12,90

13,38

13,87

14,23

14,59

5

12,57

13,05

13,52

13,87

14,23

4

12,31

12,78

13,24

13,59

13,93

3

12,03

12,49

12,95

13,29

13,63

2

11,79

12,24

12,68

13,02

13,35

1

11,59

12,02

12,47

12,80

13,12


Siirrot


3. Mikäli työntekijä siirretään tilapäisesti toiseen, omaa työtään joko alemmin tai korkeammin palkattuun työhön, maksetaan hänelle kahdelta viikolta enti- sestä työstä sovittu palkka. Mikäli toiseen, korkeammin palkattuun aikatyö- hön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työtehoon et-


tä työn laatuun nähden samalla tavalla kuin sanottua työtä varsinaisesti suo- rittava, maksetaan hänelle heti tämän uuden työn mukainen palkka.


Palkkaperuste ulkomaan liikenteessä


4. Ulkomaanliikenteessä määräytyy palkkaperuste asianomaisen ajoneuvo- luokan normaalia työnvaativuusluokkaa yhtä luokkaa korkeamman luokan mukaisesti. Mikäli kuljetukset suoritetaan työnvaativuusluokka 7:n tarkoitta- malla kalustolla, korotetaan työnvaativuusluokka 7:n palkkaa määrällä, joka vastaa luokkien 7 ja 6 erotusta.


Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja käsittely


5. Niissä tapauksissa, joissa säiliöautoilla jäljempänä mainittuja aineita kuljete- taan ja joissa kuljettaja osallistuu lastin kuormaukseen ja purkaukseen, ko- rotetaan asianomaisen ajoneuvoluokan taulukkopalkkaa määrällä, jonka suuruus on ajoneuvon varsinaisen luokkapalkan ja seuraavan luokan palk- kojen välinen erotus. Mikäli kuljetukset suoritetaan työnvaativuusluokka 7:n tarkoittamalla kalustolla, korotetaan työnvaativuusluokka 7:n palkkaa mää- rällä, joka on luokkien 7 ja 6 erotuksen suuruinen. Tätä määräystä sovelle- taan silloin, kun kuljetettava aine on vaarallisten aineiden kuljettamisesta teillä annetun liikenneministeriön päätöksen 610/78 kuljetusluokkiin 2, 4.1, 5.1, 6.1 ja 8 kuuluvaa.


Pöytäkirjamerkintä:


Transito-liikenteessä toimivan, tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvan työntekijän, joka joutuu osallistumaan em. aineita sisältävän lastin kuorma- ukseen ja purkaukseen, asianomaista taulukkopalkkaa korotetaan tämän sopimuskohdan periaatteiden mukaisesti.


Ilmailuhuoltomiesten palkkaperusteet


Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelevien ilmailuhuoltomiesten työn- vaativuusluokkapalkkana käytetään TVL 7:n työnvaativuusluokkapalkkaa korotettuna työnvaativuusluokkien 7 ja 6 luokkapalkkojen erotuksella, ellei paikallisesti toisin sovita.


Kuukausipalkan jakaja


6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 169.


7. Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hä- nen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, on hänelle maksettava säännöllistä työaikaansa vastaava palkka.


Alasumutus


8. Huoltoasemilla alasumutusta suorittaville työntekijöille maksetaan ko. työ- tunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa, ellei työtä ole järjestetty urakalla, joka tuottaa vähintään sanotun ansion.


Säiliöpuhdistus


9. Säiliöiden puhdistuksesta, jota työntekijä säiliössä ollen suorittaa maksetaan vähintään urakkapalkka.

Luontoisedut


10. Xxxxxxx palkkaan sisältyy luontoisetuja, lasketaan niiden raha-arvo sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman hinnoittelun mukaan.


14 § Suorituspalkat


Hinnoittelu


1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka vakiintuneen tavan mukaan tai teknil- lisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakka- työksi, suoritetaan urakkatyönä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän sopimuksen 13 §:n 1. tai 4. kohdissa oleviin työkohtaisiin tuntipalk- koihin ja oltava sellaisen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi ja kasvaa työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.


Palkkiopalkka


2. Sellaisiin työ- ja ammattiryhmiin, joiden töitä ei voida järjestää urakkatyöksi ja joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voi työnantaja, mikäli työ- saavutus on selvästi mitattavissa, soveltaa työtehon ja ansion kohottami- seksi tuotantopalkkiojärjestelmää. Tuotantopalkkion maksamisen edellytyk- senä on normaalia suurempi työteho.


Pöytäkirjamerkintä:


Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä voi tarkistaa suorituspalkkatyön pe- rusteella saamansa ansion.


15 § Vuoro- ja ilta- ja yötyölisät


1. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä iltavuoron tun- neilta 15 % ja yövuoron tunneilta 20 % asianomaisesta tuntiperusteiseksi lasketusta työnvaativuusluokkapalkasta ilman pätevyyspalkkiota.


2. Mikäli työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kel- lo 18.00 ja 22.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytys- luontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta il- tavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 22.00 ja 06.00 välille sattuvilta työ- tunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.


Pöytäkirjamerkintä:


Jaksotyössä maksetaan ilta- tai yötyölisää 2. kohdassa mainittuina aikoina kaikilta tehdyiltä työtunneilta.


16 § Keskituntiansio


Laskentajakso


1. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansiota lasketta- essa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuo- sineljännestä.

Laskenta


2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana työajalta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisi- neen lukuun ottamatta ylityön ja sunnuntaityön korotusosia jaetaan lasken- tajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.


3. Milloin säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tuntipalkkaa.


Käyttöajanjaksot


4. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käy- tetään seuraavasti:


- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosi- neljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keski- tuntiansiota

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.


Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan al- kaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.


Käyttö


5. Keskituntiansiota käytetään peruspalkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia lasketta- essa. Lisäksi sitä käytetään tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa ansionmenetyksen korvaamiseen.


Pöytäkirjamerkintä:


Edellä oleva ei velvoita niitä yrityksiä ottamaan käyttöön keskituntiansiota, joissa peruspalkka tai ansionmenetyksen korvaaminen on laskettavissa yk- sinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkäs- tään aikapalkka.


17 § Palkanmaksu


Palkanmaksu suoritetaan kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä on sunnuntai tai juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä arki- päivänä.


Jaksotyössä palkanmaksu suoritetaan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päättymisestä, jonka aikana työ on tehty.


18 § Korvaukset matkoista sekä päivä- ja ruokarahat Matkat kotimaassa

1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan ja yö- pymään toimipaikkakuntansa ulkopuolella, maksetaan matkakustannusten lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaan kulloinkin voimassa oleva koti- maan päiväraha. Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustan- nukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti edellä mainitun päi- värahan enintään puolitoistakertaiseen määrään saakka.


Pöytäkirjamerkinnät:


1. Vuonna 2014 on edellä tarkoitetun päivärahan määrä 39,00 euroa.


2. Päivärahavuorokausilta ei makseta osapäivärahaa.


Osapäiväraha


2. Työntekijälle, joka joutuu suorittamaan sellaista työtä, ettei hänellä ole tilai- suutta ruokailla työpaikalla tai kotonaan, suoritetaan 14,20 euron suuruinen osapäiväraha. Jos töistä johtuva este kestää 20 tuntia, on työntekijällä oike- us kahteen osapäivärahaan.


Pöytäkirjamerkintä:


Yrityskohtaisesti voidaan osapäivärahamenettelystä sopia toisinkin kuin täs- sä pykälässä on säädetty.


Matkat ulkomaille


3. Xxxxxxx työntekijä joutuu olemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 56,90 euroa vuorokautta kohti laskettuna rajan ylittä- misestä ajaen tai kuljetuslautan lähtöhetkestä tulohetkeen (Suomen satama lähtö- ja tulopaikkana). Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yh- teensä 60,90 euroa.


4. Milloin työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan ja asunnon, ei ruoka- ja päivärahaa tällöin makseta. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruokaraha, joka on 32,40 euroa. Vajaavuorokaudelta maksetaan puolet ruokarahasta 16,20 euroa.


5. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu ulkomaan päivä- ja ruoka- rahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjestetty vapaa ruoka ja asunto.


19 § Muita korvauksia


Pätevyystodistusten ja -korttien hankintakustannukset


1. Työnantaja maksaa työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodis- tusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut korttien tai todistusten hankkimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien tai todistusten hankintakus- tannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijäs- tä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on ku- lunut korttien tai todistusten hankkimisesta, työntekijä on velvollinen kor- vaamaan työnantajalle korttien tai todistusten jäännösarvon, joka on 50 % hankintakustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.


Kuljettajakortin hankkimiskustannukset


2. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suori- tettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työn- tekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuu- kautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jään- nösarvon lopputilistä.


Hautaus- ja hääpäivät


3. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.


Valtiolliset vaalit


4. Työnantaja korvaa valtiollisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilau- takunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansion me- netyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai toimikunta ko- koontuu hänen työaikanaan.


Merkkipäivät


5. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työ- aikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hä- nen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.


Kutsunta


6. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työntekijälle hä- nelle siitä aiheutuvan ansionmenetyksen.


Reservin harjoitukset


7. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet


palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestön suojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.


20 § Sairausajan, äitiys- ja isyysvapaan palkka


1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, saira- usajan palkkana täyden palkan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:


Korvausjakso


Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti


alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää


Sairausajan palkan epääminen


2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisel- lä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


Sairastuminen kesken työpäivän


3. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oi- keutettu palkkaansa.


Vähennykset


4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korva- usta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perus- teella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituis- ta korvauksista on suoritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.


5. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, on työnan- taja velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairausajan palkan ehdol- la, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. kohdan mukaisesti on palkkaa maksanut. Mi- käli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vas- taa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittami- sesta.


6. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja to- teuttaa kohtaan 1. perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutus- lain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.


Lapsen sairastuminen


7. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastu- essa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyk- sen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi vält- tämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissa- olosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yk- sinhuoltajiin.


Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltajis- ta.


Vaikeasti sairas lapsi


8. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 130/85 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.


Pöytäkirjamerkinnät:


1. Tämän pykälän 7 kohdan soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnan- tajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön yhteisesti hyväksymiä soveltamisohjeita, jotka ovat tämän työehtosopimuksen liittee- nä.


2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuu- kauden ajan ja hän on tästä poissaolostaan sopinut työnantajan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta tai naisten yötyökieltoa koskevan lainsäädännön synnytyslomaa koskevista määräyk- sistä, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katkenneen.


Epidemiat


9. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärin- palveluksia ei ole saatavilla.


Tällaisissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen.


Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa toden- nut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.


Äitiysvapaan palkka


10. Työnantaja maksaa työntekijälle hänen äitiysvapaan ajalta palkkaa 1 koh- dan mukaisten korvausjaksojen mukaisesti. Palkanmaksun edellytyksenä on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.


Isyysvapaan palkka


11. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.


Korvaava työ


12. Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.


Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä selvittävät, onko työntekijäl- le mahdollista osoittaa ns. korvaava työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoi- tuksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.


Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet


1 Yrityksen työterveyspalvelujen käyttö tulee olla ensisijaista


Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan työehtosopimuksen 20 §:n mukaisesti ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoi- don kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matka- työn tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mah- dollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen pois- tuttua.


2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet


Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun työntekijä on hyväksyttävästi selvittänyt sairausajan palkan maksamisen perusteet.


Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä työterveyslääkärin tai muun nimeä- mänsä lääkärin tarkastettavaksi sen selvittämiseksi, onko työntekijä sairau- den vuoksi estynyt työtä tekemästä. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärinto- distuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


3 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oi- keaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä


Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työnteki- jöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oike- aan soveltamiseen.


Uusille työntekijöille on suositeltavaa jakaa asiaa koskevaa valistusta ja oh- jausta heti perehdyttämisen yhteydessä.


Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissa- olojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalli- set osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.


4 Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle viipymättä


Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle viipymättä.


Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt järjestetään.


Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.


5 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy


Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaoloja ennal- ta ehkäisevään toimintaan.


21 § Vuosiloma ja lomaltapaluuraha Loman pituus

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Työntekijällä, jonka työ- suhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lo- manmääräytymisvuodelta lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Tämän ohella noudatetaan liittojen välistä lomapalk- kasopimusta (liitteenä).


Lomaltapaluuraha


2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluu- rahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.


Näin lasketusta lomaltapaluurahasta maksetaan kuitenkin puolet ennakolta lomalle lähdettäessä. Tätä osaa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapaluu- rahan saamista koskevat edellytykset.


3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työtekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.


4. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ol- lut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.


5. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työnte- kijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai sii- hen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.


6. Jos työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään lomakauden aikana tai kesken vuosi- loman siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt pa- laamasta työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomal- tapaluurahaan.


7. Se osa lomaltapaluurahasta, joka maksetaan loman päätyttyä, suoritetaan lomaa lähinnä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.


8. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä 2-5 kappa- leissa on määrätty.


9. Kun työntekijän työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai keskeytyy asevelvollisuuden suorittamisen takia, hänelle maksetaan lomaltapaluuraha viimeisen palkanmaksun yhteydessä.


22 § Työturvallisuus ja lääkärintarkastukset


1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen terveystarkastuk- sista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneu- voston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä, nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993), säteilylaissa (592/1991) ja kaivosasetuksessa (663/1965) tarkoitetuissa työsuhteen aikana suoritetuissa tutkimuksissa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan myös niissä terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka tapahtu- vat ja johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtä- vään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisis- tä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis- päivärahaa.


2. Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tut- kimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.


3. Kuljetettaessa ja käsiteltäessä ADR-luokiteltuja aineita on lääkärintarkastuk- set suoritettava vähintään kolmen vuoden välein, ellei muutoin ole sovittu, tai laki edellytä lyhyempiä tarkastusvälejä.


Sairauden toteamiseksi välttämättömät lääkärintarkastukset


4. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän la-


boratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaan- ottoa työajan ulkopuolella.


5. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeeton- ta menetystä välttäen.


6. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansion menetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.


Äkillinen hammassairaus


7. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoi- totoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuo- lella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.


8. Edellä mainitut korvaukset ansion menetyksestä maksetaan tämän työehto- sopimuksen keskituntiansiopykälän sekä matkakustannukset ja päiväraha tämän työehtosopimuksen työskentelyä tehdasalueen ulkopuolella koskevi- en määräysten mukaisesti.


Suojalasit


9. Jos työntekijä joutuu työturvallisuussyistä käyttämään työssään sekä silmä- laseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuo- den välein työntekijän näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit. Työntekijä on velvollinen käyttämään hankittuja suojalaseja työssään.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin

4 kuukautta on kulunut työntekijän hiottujen suojalasien hankkimisesta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit niiden hankintahinnalla. Jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut suojalasien hankinnasta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit 50 %:lla niiden hankintahinnasta. Työn- antaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.


Pöytäkirjamerkinnät:


Suojapuvut


1. Työnantaja antaa työssä käytettäväksi ja työpaikalla säilytettäväksi tar- peellisen määrän suojapukuja, lakkeja ja rukkasia. Samoin edellytyksin työnantaja antaa autonpesijöille kumisaappaita ja kumiesiliinoja sekä varas- tomiehille ja autonkuljettajille annetaan talvi- ja kesäolosuhteissa työssä käyttöön sopiva henkilökohtainen työpuku, kumi- ja nahkajalkineita sekä alusvaatekerta autoon.


2. Suojapukujen pesusta ja paikkaamisesta huolehtii työnantaja.


23 § Ilmoitustaulujen käyttö


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja sen paikallisten osastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan työpaikoilla kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille ilmoitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän


työehtosopimuksen kanssa eivätkä saa sisältää työnantajaa tai hänen edus- tajaansa loukkaavaa.


24 § Ammattiosaston kokoukset


1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdolli- suus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:


a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.


b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltu- va paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieni- asta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.


c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestä- jät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.


d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


25 § Luottamusmiehet


1. Liittojen välistä yleissopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen (liitteenä) nouda- tetaan tämän työehtosopimuksen osana.


2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies. Jos jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan 1. kohdassa mainitun yleis- sopimuksen mukaisesti toimipistettä kohti valita yksi luottamusmies.


Yrityksiin, joissa samoilla omistajilla on määräysvalta, voidaan, jos paikalli- sesti niin sovitaan, valita yhteinen pääluottamusmies.


3. Öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille maksetaan korvaus kuukausittain koko yhtiön työntekijämäärän mukaan seuraavasti:


Työntekijöitä Korvaus, €/kk


1 - 9

57

10 - 49

67

50 - 199

86

200 - 399

114

yli 400

137


Päävarastoilla toimii pääluottamusmies. Päävarastoilla ja muilla varastoilla voivat työntekijät yleissopimuksen mukaisesti valita osaston luottamusmie- hiä.


4. Kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies saa palkkana 15 %:lla koro- tettua henkilökohtaista taulukkopalkkaa.


5. Öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehelle annetaan yleissopimuksen 4.1 kohdan mukaisesti luottamustehtävien hoitamista varten vapautusta työstään 16 tuntia viikossa, joka sisältää työpaikkakäynnit. Lisäksi pääluottamusmiehelle varataan mahdollisuus käydä kerran vuodessa yhtiön varastolla tai muussa vakinaisessa vastaavassa toimipisteessä.


6. Muille kuin öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille annetaan yleissopimuksen

4.1 kohdan mukaisesti luottamustehtävien hoitamista varten vapautusta työstään seuraavasti:


Työntekijöitä Vapautus/viikko


enintään 10

11 - 29

2 t

4 t

30 - 49

5 t

50 - 100

8 t

101 - 179

16 t

180 - 259

22 t

260 - 339

28 t

340 - 399

34 t

400 tai yli

40 t


Jos vapautus on alle 8 tuntia, on pääluottamusmiehellä oikeus saada va- pautus rahassa (vapautuksen määrä x KTA).


Muille kuin öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille maksetaan luottamusmies- tehtävien hoitamisesta palkkiota seuraavasti:


Työntekijöitä Palkkio laskettuna työnvaativuusluokkapalkasta

ilman pätevyyspalkkiota


1 - 9

2,0 %

10 - 49

2,5 %

50 - 199

3,7 %

200 - 399

6,3 %

yli 400

8,3 %


7. Autoliikenteen Työnantajaliiton monitoimialoilla toimivissa jäsenyrityksissä pääluottamusmies saa em. korvausta vain yhden työehtosopimuksen perus- teella.


26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen


Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työnteki- jäin palkasta, jotka tilitetään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton nimeämäl- le pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä vero- tusta varten todistus pidätetystä summasta.


27 § Tarkkailu


Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyt- tämällä kontrollikelloa tai muita tätä tarkoittavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.


28 § Järjestys työpaikoilla


1. Väkijuomien nauttiminen työpaikoilla on ehdottomasti kielletty. Kiellon rikko- ja voidaan rikkomuksen sattuessa erottaa työstä.


2. Jos työntekijä luvatta poistuu työaikana, on hänen korvattava yhtiölle mah- dollisesti aiheuttamansa vahinko.


29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö


1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuippujen ta- saamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaati- musten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suo- rittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.


2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymykses- sä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.


3. Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mu- kaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyt- tämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisäl- löstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.


Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- hankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Jos alihankintaa käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehelleen.


Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen välillä il- maantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jä- senen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimieli- syyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan nähtäväksi.


Pöytäkirjamerkintä:


Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.


30 § Ryhmähenkivakuutus


Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteutet- taessa noudatetaan keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n antamia ohjeita.


31 § Työvälineiden hoito


Työnantajan omistamia työvälineitä ja koneita samoin kuin raaka- ja tarveai- neita, puolivalmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä työssä varovasti ja huolellisesti.


32 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat


1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asi- assa kääntyä esimiehensä tai työnjohtajansa puoleen, ellei asia koske työ- ehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista.


2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä työnjohdolle, jo- ka myöntää vapautuksen, mikäli työn esteetön jatkuminen sen sallii.


33 § Rikkomukset ja tulkintakysymykset


Tämän työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta syntyvät riitaisuudet kä- sitellään liittojen välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, alistetaan asia laillisessa järjestyk- sessä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.


34 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä


Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneet yhdistykset ovat velvolliset vält- tämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtoso- pimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Allekirjoittaneet yhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutenkaan riko työ- ehtosopimuksen määräyksiä.


Pöytäkirjamerkintä:


Tämän pykälän määräyksellä ymmärretään mm. sitä, että ryhtyminen lak- koon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän työehtosopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyk- sen saamiseksi siihen on kielletty.

35 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo


1. Tämä työehtosopimus on voimassa tammikuun 31. päivään 2017 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kir- jallisesti irtisanottu viimeistään kuukautta ennen päättymisaikaa.


2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehto- sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.


36 § Sopimuskappaleet


Tätä työehtosopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.


Helsingissä lokakuun 24. päivänä 2013


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA KOSKE- VAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 24.10.2013

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxx Xxxx AKT


Xxxx Xxxxxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxx XXX

Xxxx Xxxxxxx XXX


Xxxxx Xxxxx Öljytuote ry


1 § UUDISTAMINEN


Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kulje- tusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 13.9.2012 allekirjoitetun säiliöauto- ja öljy- tuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2014.


Päätettiin uudistaa liittojen välinen säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 te- kemän työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1.2.2014 – 31.1.2017. Osapuolet ovat sopineet työllisyys- ja kas- vusopimusta pidemmästä sopimuskaudesta, mikä on otettu huomioon kohdan 2.2. taulukkopalkkakorotuksissa.


2 § PALKANKOROTUKSET


2.1. Yleiskorotukset


2.1. 1. Vuonna 2014


Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on kuukausipalkkaisilla 20 euroa kuukau- dessa ja tuntipalkkaisilla 12 senttiä tunnilta.


2.1. 2. Vuonna 2015


Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on kuukausipalkkaisilla 8,45 euroa kuu- kaudessa ja tuntipalkkaisilla 5 senttiä tunnilta.


2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset


2.2. 1. Vuonna 2014


Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkki-


oineen) korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti: jokaiseen kuukausitaulukkopalkkalukuun lisätään 20 euroa, ja tuntipalkat lasketaan näin korotetuista kuukausitaulukkopalkkaluvuista jakamalla jokainen kuukausipalkkaluku 169:llä.


Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) koro- tetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntipalkkataulukkolukuun lisätään 0,15 prosenttia.


2.2.2. Vuonna 2015


Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkki- oineen) korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti: jokaiseen tuntitaulukkopalkkalukuun lisätään 5 senttiä, ja kuu- kausipalkat lasketaan näin korotetuista tuntitaulukkopalkkaluvuista kertomalla jo- kainen tuntipalkkaluku 169:llä.


Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) koro- tetaan 1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntitaulukkopalkkataulukkolukuun lisätään 0,15 prosenttia.


3 § VUOSI 2016


Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työl- lisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvi- tystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimi- kuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskus- järjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkarat- kaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Työmarkkinakeskusjär- jestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan säiliöauto- ja öljytuotealaa se- kä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen piirissä ns. kevään yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena sekä 1.12.2016 taulukkopalkkakorotuksena.


Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisiissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Öljytuote ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelevat kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvi- tystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvistaa maantiekuljetusalan kil- pailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työehtosopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen 35

§:n 1 kohdan mukaisesti päättymään 31.1.2016.


4 § PÄIVÄRAHAT


Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan vuosina 2014 – 2016 Verohallinnon niitä koskevan päätöksen ja liittojen aikaisemman käytännön mukaisesti kunkin kalenterivuoden alusta lukien. Vuoden 2014 päivärahat on merkitty työehtosopi- muksen 18 §:ään.


5 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN


Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevaan työehtosopimukseen.


6 § TYÖAIKADIREKTIIVI


Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämi- sestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artik- lan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä.


7 § TYÖRYHMÄ


Öljytuote ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sopimuskauden aikana säiliöauto- ja öljytuotealaa se- kä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevien sopimuskohtien kehittämistarpeita.


8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.


Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimus- neuvottelut ovat päättyneet.


9 § ALLEKIRJOITUS


Tällä kolmena samansanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen al- lekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoitta- vuus kuin työehtosopimuksella.


Vakuudeksi


Xxxx Xxxxxxxx


Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY


Xxxx Xxxxxxxxxx


ÖLJYTUOTE RY


Xxxxx Xxxxx


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx


LISÄPÖYTÄKIRJA KOSKIEN SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISTA


1. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksellä ja tällä pöytäkirjalla sopimus- osapuolet täsmentävät soveltamisalamääräyksen sisältöä vastaamaan sen ole- massa olevaa sisältöä ja tulkintaa.


2. Jätekuljetukset


Jätehuoltokuljetuksilla, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalan piiriin, tarkoite- taan niitä ympäristöhuoltoalan yritysten suorittamia yhdyskuntajätteen jätehuoltokul- jetuksia jotka päätyvät loppusijoitukseen, sekä niiden imuautoilla suoritettavia keräi- lykuljetuksia, jotka kuljetetaan välivarastoon, keräilyasemille tai loppusijoitukseen.


Sopimusta ei myöskään sovelleta niiden ympäristöhuoltoalan yritysten työntekijöi- den työsuhteissa, jotka kuljettavat pesujätettä säiliön- tai teollisuuspesun suoritta- neen yrityksen kalustolla, eikä yrityksellä ole muuta säiliöautoliikennettä.


Mikäli edellä mainitut kuljetukset suoritetaan ulkopuolisen yrittäjän toimesta, on kul- jetus säiliöautosopimuksen soveltamisalan piirissä.


Työehtosopimuksen 1 §:n 2-kohdan mukainen ongelmajätekuljetus kuuluu sopi- muksen soveltamisalan piirissä.


3. MePa-kuljetukset kuuluvat työehtosopimuksen piiriin aina kun ajoneuvo on tarkoi- tettu työehtosopimuksen 1 §:n 2-kohdan mukaisiin kuljetuksiin.


ÖLJYTUOTE RY


SUOMEN SÄILIÖAUTOLIITTO RY


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


LIITE


TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE ANNETTAVAN VAPAUTUKSEN MÄÄRÄSTÄ JA SEN LASKEMISESTA


Vapautus Kuorma-autoliikenne ei omaa

t/4 viikkoa oma huoltokorjaamo huolto- korjaamoa


4 alle 10 alle 10

6

10-

19

10-

20

7

20-

23

21-

25

8

24-

28

26-

30

9

29-

32

31-

35

10

33-

37

36-

40

11

38-

42

41-

45

12

43-

46

46-

50

13

47-

51

51-

55

14

52-

56

56-

60

15

57-

60

61-

65

16

61-

65

66-

70

17

66-

69

71-

75

18

70-

74

76-

80

19

75-

79

81-

85

20

80-

83

86-

90

21

84-

88

91-

95

22

89-

93

96-

100

23

94-

00

000-

000

24

98-

000

000-

000

25

103-

000

000-

000

26

107-

000

000-

000

27

112-

000

000-

000

28

117-

000

000-

000

29

121-

000

000-

000

30

126-

000

000-

000

31

131-

000

000-

000

32

135-

000

000-

000

ja niin edelleen kaavan T = (K x N) + 2 mukaan, missä T=vapautusaika/4 viikkoa

N=työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä K=toimialakohtainen kerroin


Kuorma-autoliikenne

- oma huoltokorjaamo K=0,216

- ei omaa huoltokorjaamoa K=0,201


LIITE


SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 20 § 7. KOHDAN SOVELTA- MISESTA


1 Selvitys lapsen sairaudesta


Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheut- tamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yritykses- sä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sai- raudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairau- desta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun so- siaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairaslomatodistusten antamisesta.


2 Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi


Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan lapsen äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äi- din tai isän kanssa. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansio- työssä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttä- mättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkit- see sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodin- hoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isää tai äitiä, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työnteki- jän taloudessa eläviä.


3 Lapsi sairastuu kesken työpäivän


Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee huoltajalle korvata pois- saolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä.


4 Saman sairauden uusiutuminen


Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakoh- taiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.


Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai use- amman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muo- dosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.


5 Poissaolon pituus


Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kah- den, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava ta- paus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet


ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korva- usta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.


6 Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus huoltajan vuosiloman ansait- semiseen


Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäivä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.


7 Yksinhuoltaja


Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan xxxx- xxxx aviopuolisostaan.


8 Molemmat huoltajat vuorotyössä


Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, et- tä huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mah- dollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissa- olon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.


LIITE


TYÖEHTOSOPIMUKSEN 5 § PÖYTÄKIRJAMERKINTÄÄN N:O 2


Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan seuraavia periaatteita:


1 Päivittäinen työaika on 8 tuntia.


2 Työajan lyhennys toteutetaan lisäämällä ylimääräisiä vapaapäiviä.


3 Työtuntijärjestelmät laaditaan paikallisesti. Työtuntijärjestelmä on laadit- tava ainakin sen pituiseksi ajaksi, josta tasoittuminen 34,6 tuntiin ilme- nee.


4 Liitot suosittelevat, että edellä kohdassa 2 mainitut vapaapäivät sijoitet- taisiin tasaisesti työtuntijärjestelmään.


5 Vuosilomat annetaan lain mukaan.


6 Työehtosopimuksen 5 §:n pöytäkirjamerkintä 2:ssa tarkoitetut vapaapäi- vät sisältyvät toteutettavaan työajan lyhennykseen eivätkä enää lyhennä 34,6-tunnin viikkotyöaikaa.


7 Yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perustana oleva tuntipalkka lasketaan kuukausipalkasta käyttäen jakajana lukua 155.


8 Sairausajan palkkamääräykset säilyvät ennallaan.


9 Työajan lyhennys toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työajan ly- hennyksestä aiheutuva vuoro- ja sunnuntaityökorvausten väheneminen korvataan siten, että kullekin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle suoritetaan erillisenä kuukausikorvauksena lisä, jonka suuruus on 4,4 % ao. työnvaativuusluokan mukaisesta perus- palkasta.


10 Työtuntijärjestelmään merkittynä vapaapäivänä tehty työ korvataan ku- ten viikkoylityökin.


LIITE


HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN ILMAILUHUOLLON YRITYSTEN KILPAILUTTAMIS- TILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT


1 § Sopimuksen soveltamisala


Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu Helsinki-Vantaan lentoaseman Ilmailuhuollossa toteutettuun len- tokoneiden polttoainetankkausta hoitavien yritysten kilpailuttamiseen ja kun yrityk- sen edellisen vuoden polttoainetankkausten määrä on ollut vähintään 18 miljoonaa litraa.


2 § Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua


Jos lentokoneiden polttoainetankkausta hoitavien yritysten tarjouskilpailussa hävin- neen yrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hä- nen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksessä annetussa laissa tarkoitetut neu- vottelut viimeistään kahden viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävis- sä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enintään kolmen viikon neuvotteluai- kaa.


Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteis- toimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työn- tekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirty- essä voittaneen yrityksen hoidettavaksi.


Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpai- lun voittanut yritys ei palkkaa häntä, työntekijään sovelletaan kuitenkin aina työeh- tosopimuksessa tarkoitettua irtisanomisaikaa.


3 § Lisähenkilöstön palkkaaminen


Jos lentokoneiden tankkausta hoitavien yritysten tarjouskilpailun voittanut yritys ai- koo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,


1. että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työnte- kijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina olevil- le työntekijöille, ja siitä,


2. että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, joille voittanut yritys on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen yri- tyksen on tehtävä työsopimukset kolmen viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen yrityksen työntekijöiden kanssa.


Työn tarjoamisvelvoitetta ei kuitenkaan ole sellaisille työntekijöille, jotka on aiemmin irtisanottu työntekijästä johtuvista syistä.


4 § Lentokoneiden polttoainetankkausta hoitavien yritysten kilpailuttamisessa noudatetta- vat työsuhteen ehdot


Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöi- den työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voitta- nutta yritystä.


Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena kuin se oli työntekijällä en- nen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymises- sä.


Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus toiminnan siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan noudattaen siirtoon saakka vanhan työehtosopimuksen määräyksiä ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapah- tunutkaan ja siirron jälkeen uuden työehtosopimuksen määräyksiä. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toiminnan siirrosta silloin, kun toiminnan siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.


Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosi- loma-aika kahden viikon kuluessa työsuhteensa alkamisesta.


Kilpailussa hävinnyt yritys maksaa siirtyvälle työntekijälle erääntyneen lomakorva- uksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lomaltapaluurahan.


5 § Muutosturvalainsäädäntö


Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yhteydessä voi- maantulleet yhteistoimintalain säädökset eivät tule näin ollen sovellettaviksi. Tilan- teessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään kilpai- lun voittaneen yrityksen palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöstä.


6 § Seurantaryhmä


Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin kaksi edustajaa tämän so- pimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuksen toimivuuden seuranta varsinkin uuden järjestelmän alkuvaiheessa. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi minkä tahansa allekirjoittaneen osapuolen kutsusta yhdessä asianomaisten työvoi- maviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat jous- tavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.


Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttamisesta.


7 § Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.


LOMAPALKKASOPIMUS 2008


Osapuolet ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:


1 § Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan liittojen jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosiloma- lain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.


Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijä metsä- ja uittotyössä tai lasta- us- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja lo- man korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen alle- kirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.


2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus


1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä perus- palkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaa- vien työtuntien lukumäärällä.


2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen

1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seu- raavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:


Lomapäivien lukumäärä

kerroin

2

16,0

3

23,5

4

31,0

5

37,8

6

44,5

7

51,1

8

57,6

9

64,8

10

72,0

11

79,2

12

86,4

13

94,0

14

101,6

15

108,8

16

116,0

17

123,6

18

131,2

19

138,8

20

146,4

21

154,4

22

162,4

23

170,0

24

177,6


25

26

27

28

29

30

185,2

192,8

200,0

207,2

214,8

222,4


Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.


Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ol- lut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kutienkin ker- tomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoi- met kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.


3 §

Työssäolopäivien veroiset päivät


Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työnte- kijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liitto- valtuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi va- pautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustajako- koukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapau- tusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tar- vitsemastaan ajasta.


4 § Voimaantulo


Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä helmikuuta 2008 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava kirjallisesti viimeistään syyskuun loppuun mennessä.


Helsingissä 18. tammikuuta 2008 ÖLJYTUOTE RY


SUOMEN SÄILIÖAUTOLIITTO RY


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


YLEISSOPIMUS 2012


1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


Lähtökohtia


Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.


Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväk- sikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.


Perusoikeudet


Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksit- täisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.


Työnjohto-oikeus


Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtami- sesta.


Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen


Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdolli- suuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.


Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.


Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.


Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jä- senyrityksissä säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.


Organisaatio- yms. muutokset


Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen pe- riaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.


Lakiviittaukset


Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006) ja työsuojelun valvonnas- ta annettua asetusta (954/1973), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.


2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA


Kehittämistoiminta


Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työteh- tävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.


Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovelta- misen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.


Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.


Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnuslu- vuista sovitaan paikallisesti.


Yhteistoiminnan toteuttaminen


Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projekti- ryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edus- tettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.


Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yri- tykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henki- löstöryhmät sitä haluavat.


Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoi- mintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuoje- lun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikalli- sesti sovittavassa laajuudessa.


Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toimin- ta on tämän sopimuksen mukaista.


On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytke- tään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuoje-


luun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.


Tyky-toiminta


Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviy- tymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimi- seen, toteuttamiseen ja seurantaan.


3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT


3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.


Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikalli- sesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamus- mies tai päinvastoin.


Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan pai- kallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamus- mies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituk- senmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kysees- sä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.


Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston ni- meämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.


Tehtävät


Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.


Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehitty- miseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.


Neuvottelujärjestys


Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liit- tyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.


Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kans- sa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamus- miehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.


Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.


Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudate- taan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.


Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.


3.2 Työsuojelua koskevat määräykset


Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työnteki- jöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.


Tehtävät


Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvi- en tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työ- suojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hä- nelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtä- vistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimi- aluettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi.


Asiamies


Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovi- taan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kol- mannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamie- hen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.


Toimikunta


Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksen- mukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpai- kan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.


Soveltamisalan rajoitus


Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työ- paikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.


3.3 Ilmoitukset


Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosas- ton tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puoles- ta neuvotteluja heidän kanssaan.


4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle jär- jestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamie- helle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttä- mään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.


Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. hen- kilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luon- teeseen sekä tehtävien määrään.


Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti tois- tuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin an- taa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.


Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työ- suojeluvaltuutetun ajankäyttö työehtosopimuksen liitteenä olevien toimialakohtais- ten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän pe- rättäisen viikon aikana.


Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.


Ansionmenetyksen korvaaminen


Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edusta- jien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Pääluottamusmies


Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 25 §:ssä.


Työsuojeluvaltuutettu


Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamien edellä tarkoitet- tujen työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.


Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suo- rittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.


4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan ylei- siä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.


Toimitilat


Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyis- tä sovitaan paikallisesti.


Palkka- ja siirtosuoja


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä am- matissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtä- vään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen


työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpai- kan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.


Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toi- mialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.


Ammattitaidon ylläpitäminen


Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutus- ta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.


Liikkeen luovutus


Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttävät itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jäl- kisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.


4.3 Työsuhdeturva


Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet


Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan täs- tä säännöstä kuitenkin poiketa.


Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lo- mauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asema, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.


Yksilösuoja


Muun luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työso- pimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irti- sanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työ- sopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioi- taessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.


Ehdokassuoja


Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka aset- tamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluval- tuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoi- mikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.


Jälkisuoja


Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.


Korvaukset


Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2

§:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksi- kössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöi- den ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työ- suojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.


Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.


4.4 Varamiehet


Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoi- tuksen mukaisesti toimivat sijaisina.


Työsuojeluvaltuutetun varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomaut- tamisensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena, ei saa perustua työntekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.


5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET


Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot


Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n palkkatilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmis- tuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryh- mittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työnteki- järyhmiä, ei anneta.


Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pää- luottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.


Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työn- tekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajas- ta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodes- sa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.


Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijois- ta ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.


Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta


Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.


Työaikakirjanpito


Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mu- kaan oikeus.


Tietojen luottamuksellisuus


Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten.


Säädökset


Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuo- jelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.


Yritystä koskevat tiedot


Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:


Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.


Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannatta- vuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.


Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.


Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.


Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henki- löstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.


Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstö- suunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.


Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henki- löstön tietoon.


Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tieto- jen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suh- danne- ja taloudellisia näkymiä.


Salassapitovelvollisuus


Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mu- kaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joi- ta asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovi- ta. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tie- dot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapi- don perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.


6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.


Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jäl- keen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen


työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.


Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitus- ten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyt- töön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoit- taja.


7 LUKU KOULUTUS


7.1 Ammatillinen koulutus


Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnteki- jän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskitun- tiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset ja koulutusajalta yksinkertainen taulukkopalkka koulutusaikaa työ- aikaan lukematta.


Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysi- hoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mu- kaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionme- netys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutuk- seen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajal- ta vähennetä.


Työnantajan tulee antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mu- kaista jatkokoulutusta sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ole- valle autonkuljettajalle, joka tarvitsee voimassa olevaa ammattipätevyyttä ao. työ- suhteessaan ja jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta, sekä sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle ilmailuhuol- tomiehelle, jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta. Kou- lutus annetaan työaikana, ellei paikallisesti toisin sovitaan.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuu- kautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle hänelle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneet suoranaiset kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijän johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 6 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajal- le kyseisistä kustannuksista jäännösarvon, joka on 50 % hänelle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneiden suoranaisten kustannusten sum- masta. Työnantaja saa kuitata tämän lopputilistä.


7.2 Yhteinen koulutus


Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.


Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.


Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.


Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.


Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.


7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat


SAK:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.


Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.


Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.


7.4 Korvaukset


Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien


koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.


Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.


Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.


7.5 Sosiaaliset edut


Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ


8.1 Yleistä


Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.


Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.


Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.


Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.


8.2 Alihankinta


Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.


Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.


8.3 Vuokratyövoima


Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.


Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.


Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.


9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS


Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.


Helsingissä 1. helmikuuta 2012


Allekirjoitettu Helsingissä 13. syyskuuta 2012 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2010


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 §

Yleinen soveltamisala


Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),


2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.


Soveltamisohje Yleinen soveltamisala


Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.


Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:


1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.


2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.


3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.


4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.


5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).


Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.


Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.


Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.


Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.


2 §

Irtisanomisen perusteet


Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.


Soveltamisohje


Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.


Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.


Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.


Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.


Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.


Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.


Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.


Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.


3 § Irtisanomisajat


Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1) enintään vuoden 14 päivää


2) vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi


3) yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta


4) yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta


5) yli 12 vuotta 6 kuukautta


Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1) enintään 5 vuotta 14 päivää


2) yli 5 vuotta 1 kuukausi


Soveltamisohje


Työsuhteen kestoajan määräytyminen


Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.


Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuus- aikaa.


Määräajan laskeminen


Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomis- aikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.


1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.


Esimerkki 1


Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.


2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.


Esimerkki 2


Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestys-


numeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.


Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.


Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus


Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.


4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen


Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.


Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.


Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.


Soveltamisohje


Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimus- puolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.


Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehto- sopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.


5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen


Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.


Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.


6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen


Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ


7 § Soveltamisala


Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.


8 §

Irtisanomisen toimittaminen


Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.


9 §

Työntekijän kuuleminen


Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.


Soveltamisohje


Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.


10 § Tuomioistuinkäsittely


Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.


11 § Välimiesmenettely


Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.


12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta


Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta


irtisanomisesta.


13 §

Korvauksen määrä


Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.


Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.


Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.


Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.


Soveltamisohje


Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia perus- päivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.


Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.


III LOMAUTUS


14 § Lomauttaminen


Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.


Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.


Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.


Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.


Soveltamisohje


Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.


15 § Ennakkoselvitys


Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.


Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.


16 § Lomautusilmoitus


Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.


Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.


Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.


Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.


Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista


Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.


Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.


Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa


Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.


Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.


Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.


Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.


Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.


Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.


Poikkeukselliset lomautustilanteet


1. Lomautuksen peruuttaminen


Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.


2. Lomautuksen siirtäminen


Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.


Esimerkki:


Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.


Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.


3. Lomautuksen keskeyttäminen


Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.


Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.


Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika


Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.


Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.


Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.


Työn alkamisesta ilmoittaminen


Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.


Muu työ lomautusaikana


Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.


Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.


Asunto lomautusaikana


Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi


enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.


IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys


Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.


Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.


Soveltamisohje


Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.


18 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle


Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.


19 § Takaisinottaminen


Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.


Soveltamisohje


Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoima- toimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin


perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.


20 § Seuraamusjärjestelmä


Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.


Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.


Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.


21 § Voimaantulomääräys


Tämä sopimus tulee voimaan 3.3.2010 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.


Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2010


SUOMEN SÄILIÖAUTOLIITTO RY ÖLJYTUOTE RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Document Metadata

Filed: February 17th, 2015