SOPIMUS JUUTTIA KÄSITTELEVÄN KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSRYHMÄN TOIMEK- SIANNON VAHVISTAMISESTA, 2001

KÄÄNNÖS

SOPIMUS JUUTTIA KÄSITTELEVÄN KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSRYHMÄN TOIMEK- SIANNON VAHVISTAMISESTA, 2001

JOHDANTO

Tämän sopimuksen osapuolet, jotka

tunnustavat juutin ja juuttituotteiden merkityksen monien maiden taloudelle,

katsovat, että kyseiseen perushyödykkeeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tehtävällä tiiviillä kansain- välisellä yhteistyöllä suositaan viejämaiden talouden kehitystä ja vahvistetaan viejä- ja tuojamaiden välistä yhteistyötä,

katsovat lisäksi, että vuosien 1982 ja 1989 kansainväliset juutti- ja juuttituotesopimukset ovat vaikuttaneet huomattavasti viejä- ja tuojamaiden väliseen yhteistyöhön ja että jatkossa kyseistä yhteistyötä on suotavaa vahvistaa,

tiedostavat tarpeen edistää ja toteuttaa hankkeita ja toimia, joiden tavoitteena on lisätä juutista saatavia tuloja juuttia tuottavissa kehitysmaissa ja siten osaltaan lievittää näissä maissa vallitsevaa köyhyyttä,

ovat sopineet seuraavaa:

Perustaminen

1. Perustetaan juuttia käsittelevä kansainvälinen tutkimusryhmä, jäljempänä ’ryhmä’, hallinnoimaan tämän toimeksiannon määräyksiä ja valvomaan niiden soveltamista. Tämän toimeksiannon voimaantulon myötä ryhmästä tulee oikeudellisesti, hallinnollisesti, rahoituksellisesti ja toiminnallisesti sen Kansainvä- lisen juuttijärjestön seuraaja, joka perustettiin vuoden 1982 kansainvälisellä juutti- ja juuttituotesopi- muksella, ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1989 kansainvälisellä juuttisopimuksella.

Määritelmät

2. Tässä toimeksiannossa tarkoitetaan

a) ’juutilla’ raakajuuttia, kenafia ja niiden sukuisia kuituja, joihin kuuluvat Xxxxx lobata, Abutilon avicennae ja Cephalonema polyandrum;

b) ’juuttituotteilla’ tuotteita, jotka on tehty kokonaan tai melkein kokonaan juutista, tai tuotteita, joiden tärkein aineosa painon perusteella on juutti;

c) ’jäsenellä’ valtiota, Euroopan yhteisöä tai 5 kohdassa määriteltyä hallitustenvälistä järjestöä, joka on 23 kohdan mukaisesti ilmoittanut hyväksyvänsä tämän sopimuksen tai soveltavansa sitä väliaikai- sesti;

d) ’liitännäisjäsenellä’ 6 kohdassa tarkoitettua järjestöä tai yhteisöä;

e) ’äänten määräenemmistöllä’ vähintään kahta kolmasosaa läsnä olevien äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä edellyttäen, että kyseiseen äänimäärään sisältyy läsnä olevien äänestykseen osallistu- vien jäsenten lukumääräinen enemmistö;

f) ’yksinkertaisella ääntenenemmistöllä’ yli puolta läsnä olevien äänestykseen osallistuvien jäsenten kokonaisäänistä edellyttäen, että kyseiseen äänimäärään sisältyy läsnä olevien äänestykseen osallistu- vien jäsenten lukumääräinen enemmistö;

g) ’varainhoitovuodella’ heinäkuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välistä ajanjaksoa mainitut päivät mukaan luettuina;

h) ’juuttivuodella’ heinäkuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän väliin sijoittuvaa juutin kansainvälistä satovuotta mainitut päivät mukaan luettuina;

i) ’toimeksiannolla’ tätä vuoden 2001 sopimusta juuttia käsittelevän kansainvälisen tutkimusryhmän toimeksiannon vahvistamisesta.

Tavoitteet

3. Ryhmän tavoitteena on

a) luoda toimivat puitteet kansainväliselle yhteistyölle, neuvonpidolle ja toimintalinjojen laatimiselle jäsenten kesken maailman juuttitalouden kaikkia merkityksellisiä näkökohtia silmällä pitäen;

b) edistää kansainvälisen juutti- ja juuttituotekaupan laajentumista olemassa olevia markkinoita ylläpi- tämällä ja uusia kehittämällä sekä ottamalla käyttöön uusia juuttituotteita ja kehittämällä juutille uusia käyttötarkoituksia;

c) luoda yksityissektorille foorumi osallistua aktiivisesti juuttialan kehittämiseen;

d) käsitellä köyhyyden lievittämiseen sekä työllisyyteen ja inhimillisten, erityisesti naisten, voimava- rojen kehittämiseen juuttialalla liittyviä kysymyksiä;

e) edistää juuttialan rakenteellisia edellytyksiä parantamalla tuottavuutta ja laatua sekä edistämällä uusien prosessien ja tekniikoiden käyttöä;

f) luoda ja lisätä tietoisuutta niistä edullisista vaikutuksista, joita juutin käytöllä ympäristöystävällisenä, uusiutuvana ja biohajoavana luonnonkuituna on;

g) parantaa markkinatietoutta kansainvälisten juuttimarkkinoiden avoimuuden lisäämisen varmistami- seksi yhteistyössä muiden järjestöjen, muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kanssa.

Tehtävät

4. Tavoitteisiinsa pyrkiessään ryhmän tehtävänä on

a) laatia asianmukainen strategia maailman juuttitalouden kohentamiseksi painopisteen ollessa juutin ja juuttituotteiden menekin yleisessä edistämisessä;

b) käydä neuvotteluja ja vaihtaa tietoja kansainvälisestä juuttitaloudesta;

c) panna alulle, rahoittaa, valvoa, seurata ja viedä eteenpäin hankkeita ja muita toimia, joiden tavoit- teena on parantaa maailman juuttitalouden rakenteellisia edellytyksiä ja siitä toimeentulonsa saavien taloudellista hyvinvointia. Poikkeuksellisissa tapauksissa neuvosto hyväksyy ryhmän osallistumisen hankkeiden täytäntöönpanoon edellyttäen, että osallistumisesta ei johdu lisäkustannuksia ryhmän hallinnolliseen talousarvioon;

d) tuottaa juuttia ja juuttituotteita koskevia tilastoja ja markkinatietoutta sekä parantaa alan tilastointia ja markkinatutkimusta yhdessä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja muiden asianomaisten tahojen kanssa;

e) tehdä selvityksiä maailman juuttitalouden eri näkökohdista ja siihen liittyvistä kysymyksistä; ja

f) tarkastella kansainvälisessä juuttitaloudessa mahdollisesti esiin tulevia ongelmia ja vaikeuksia.

Edellä mainittuja tehtäviä suorittaessaan ryhmä ottaa huomioon muiden asianomaisten kansainvälisten järjestöjen, muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, toimet.

Jäsenyys

5. Ryhmän jäsenyys on avoin Euroopan yhteisölle ja kaikille valtioille, jotka ovat kiinnostuneita juutin ja juuttituotteiden tuotannosta, kulutuksesta tai kansainvälisestä kaupasta, sekä neuvoston suostumuksella sellaisille hallitustenvälisille järjestöille, joilla on kansainvälisten sopimusten, erityisesti perushyödykeso- pimusten, neuvottelemiseen, tekemiseen ja soveltamiseen liittyviä velvollisuuksia.

6. Ryhmän liitännäisjäsenyys on neuvoston suostumuksella avoin sellaisille järjestöille ja yhteisöille, jotka 5 kohdan mukaisesti eivät kelpaa täysjäseniksi. Neuvosto laatii liitännäisjäsenten kelpoisuutta, oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännöt.

Neuvoston kokoonpano ja valtuudet

7. a) Tämän toimeksiannon mukaisesti perustetun ryhmän ylintä toimivaltaa käyttää neuvosto, johon kaikki jäsenet kuuluvat. Neuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

b) Neuvostolla on valtuudet toteuttaa tai antaa toteutettaviksi tarvittavat toimet tämän toimeksiannon määräysten täytäntöönpanemiseksi ja niiden noudattamisen varmistamiseksi.

c) Neuvosto hyväksyy äänten määräenemmistöllä ryhmän tehtävien suorittamisen kannalta tarpeelli- siksi katsottavat säännöt, joiden on oltava tämän toimeksiannon mukaiset. Tällaisia sääntöjä ovat i) menettelytapasäännöt, ii) rahoitusta ja hankkeita koskevat säännöt, iii) henkilöstöä koskevat määräykset ja säännöt sekä iv) henkilöstön eläkerahastoa koskevat säännöt.

d) Neuvostolla ei ole valtuuksia eikä sen jäsenten katsota antaneen sille valtuutusta ottaa vastatakseen mistään tämän toimeksiannon tai minkään c alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamisalan ulkopuolisesta velvoitteesta.

e) Edellä 3 kohdassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi neuvosto vahvistaa työohjelman, jota tarkistetaan määräajoin.

Kotipaikka

8. Ryhmän kotipaikka on Dhakassa, Bangladeshissa, jollei neuvosto äänten määräenemmistöllä toisin päätä. Xxxxxxxx tekee isäntähallituksen kanssa kotipaikkaa koskevan sopimuksen mahdollisimman pian tämän perustamisasiakirjan voimaantulon jälkeen.

Päätöksenteko ja äänten jakautuminen

9. a) Jollei toisin määrätä, neuvosto, 10 kohdassa tarkoitettu hankekomitea sekä mahdollisesti perustet- tavat muut komiteat ja avustavat toimielimet pyrkivät d alakohdan määräyksiä noudattaen teke- mään päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, mikä tahansa jäsen voi pyytää päätöksen tekemistä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei äänten määräenemmistöstä ole määrätty.

b) Jokainen jäsen on oikeutettu äänestämään sille c alakohdan määräysten mukaisesti annetulla ääni- määrällä. Euroopan yhteisöllä ja hallitustenvälisillä jäsenjärjestöillä on äänestettäessä käytettävissään äänimäärä, joka vastaa niiden jäsenvaltioille kuuluvien äänten kokonaismäärää.

c) Kaikkien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on 2 000 ääntä. Viisikymmentä prosenttia jäsenten kokonaisäänimäärästä jaetaan tasaisesti jäsenten kesken ja noudattaen mitä b alakohdassa määrä- tään. Jäljelle jäävät viisikymmentä prosenttia kokonaisäänimäärästä jaetaan jäsenille niiden painoarvoa juuttialalla kuvaavan, d alakohdan mukaisesti lasketun kertoimen (coefficient of jute- related importance) perusteella. Kunkin jäsenen perusäänten ja painoarvokertoimen perusteella jaettujen äänten yhteenlaskettu määrä pyöristetään niin, että ääniä ei jaeta osiin, ja jäsenten äänten yhteenlaskettu määrä ei mene 2 000:n yli, kuitenkin noudattaen mitä e alakohdassa määrätään.

d) Tässä toimeksiannossa kunkin jäsenen painoarvoa juuttialalla kuvaava kerroin on sen osuus kaik- kien jäsenmaiden yhteenlasketusta arvosta seuraavan kaavan mukaan laskettuna:

i) juuttia tuottavat maat: 40 prosenttia juutin ja juuttituotteiden tuotannon painotetusta keskimää- rästä ja 60 prosenttia kyseisten tuotteiden nettokaupan keskimäärästä viimeisimmältä kolmivuo- tisjaksolta, jota koskevat tilastot ovat käytettävissä;

ii) juuttia itse tuottamattomat juutin nettotuojamaat: juutin ja juuttituotteiden nettotuonnin keski- määrä viimeisimmältä kolmivuotisjaksolta, jota koskevat tilastot ovat käytettävissä.

e) Yhdelläkään yksittäistä maata edustavalla jäsenellä ei saa olla yli 450 ääntä. Tämän määrän yli edellä c ja d alakohdassa selostetun menetelmän ja jäljempänä i alakohdan määräysten mukaan laskettuna menevät äänet jaetaan muiden jäsenten kesken kyseisissä alakohdissa määrättyä laskutapaa käyttäen.

f) Jos äänien määrittämisessä c—e alakohdassa selostettua menetelmää käyttäen syntyy jostain syystä ongelmia, ryhmä voi äänten määräenemmistöllä päättää eri menetelmän käyttämisestä äänten jakamiseen.

g) Neuvoston kokous voidaan aloittaa vain, jos läsnä olevien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on vähintään 1 000. Neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä olevien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on vähintään 1 200.

h) Neuvosto jakaa äänet tämän kohdan määräysten mukaisesti kullekin varainhoitovuodelle edellisen vuoden viimeisen istunnon alussa. Äänten jako on voimassa koko juuttivuoden, jollei i alakohdasta muuta johdu.

i) Kun ryhmän jäsenyys muuttuu tai jäsenen äänioikeus menettelytapasääntöjen nojalla perutaan tai sitä rajoitetaan, neuvosto jakaa kaikkien muiden jäsenten äänet uudelleen tämän kohdan määräysten mukaisesti. Neuvosto määrää ajankohdan, jolloin äänten uudelleenjako tulee voimaan.

j) Jäsenen, jonka toinen jäsen on valtuuttanut äänestämään sille tämän kohdan nojalla kuuluvilla äänillä, on äänestettävä valtuuttaneen jäsenen ohjeiden mukaisesti.

Hankekomitea

10. a) Neuvosto perustaa hankekomitean, joka on avoin kaikille jäsenille. Komitea voi kutsua liitännäisjä- seniä ja muita asiasta kiinnostuneita osallistumaan sen työskentelyyn.

b) Hankekomitea toimii neuvoston neuvonantajana kaikissa hankkeiden ja niihin liittyvien toimien näkökohdissa neuvoston myöhemmin vahvistamia sääntöjä noudattaen.

c) Neuvosto voi tietyissä olosuhteissa siirtää hankekomitealle hankkeiden ja niihin liittyvien toimien hyväksyntää koskevat toimivaltuutensa. Neuvosto vahvistaa tällaista toimivaltuuksien siirtoa hanke- komitealla koskevat säännöt.

Yksityissektorin neuvoa-antava komitea

11. a) Kanssakäymisen helpottamiseksi yksityissektorin kanssa neuvosto perustaa yksityissektorin neuvoa- antavan komitean, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’. Nimensä mukaisesti se on neuvoa-antava elin, joka antaa neuvostolle suosituksia tähän toimeksiantoon liittyvissä kysymyksissä.

b) Neuvoa-antavan komitean muodostavat liitännäisjäsenet. Muut yksityissektorin tahot, jotka ilmai- sevat asianmukaisen kiinnostuksensa, voivat osallistua kutsusta.

c) Neuvoa-antava komitea antaa neuvostolle määräajoin raportteja.

d) Neuvoa-antava komitea vahvistaa tämän toimeksiannon mukaiset menettelytapasääntönsä.

Komiteat ja avustavat toimielimet

12. Neuvosto voi hankekomitean ja yksityissektorin neuvoa-antavan komitean lisäksi perustaa muita komiteoita tai avustavia toimielimiä itse määritteleminsä ehdoin.

Sihteeristö

13. a) Ryhmällä on sihteeristö, joka muodostuu pääsihteeristä ja muusta tarvittavasta henkilöstöstä.

b) Neuvosto nimittää pääsihteerin äänten määräenemmistöllä. Pääsihteerin nimitysehtoja säännellään nimitystä koskevilla menettelytapasäännöillä ensimmäisen pääsihteerin nimitystä lukuun ottamatta.

c) Pääsihteeri on ryhmän ylin hallintovirkailija ja vastaa neuvostolle siitä, että tätä perustamisasiakirjaa hallinnoidaan ja sovelletaan neuvoston päätösten mukaisesti.

d) Pääsihteeri nimittää henkilöstön neuvoston vahvistamia määräyksiä noudattaen. Henkilöstö on vastuussa pääsihteerille.

Neuvonpito ja yhteistyö muiden kanssa

14. a) Ryhmä voi toteuttaa tarpeellisina pitämiään toimia neuvonpidon ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdis- tyneiden Kansakuntien, sen eri elinten ja erityisjärjestöjen sekä muiden hallitustenvälisten järjestöjen ja laitosten kanssa.

b) Ryhmä voi myös toteuttaa tarpeellisina pitämiään toimia pitääkseen yhteyttä sellaisten asiasta kiinnostuneiden muiden kuin jäsenmaiden hallitusten, kansallisten ja kansainvälisten valtiosta riip- pumattomien järjestöjen, yksityissektorin järjestöjen sekä sellaisten tutkimuslaitosten kanssa, jotka eivät ole liitännäisjäseniä.

c) Tarkkailijoita voidaan kutsua osallistumaan neuvoston tai sen avustavien toimielinten kokouksiin neuvoston tai kyseisten elinten määräämin ehdoin.

Suhde Perushyödykkeiden yhteisrahastoon

15. Ryhmä voi pyytää, että se nimetään Perushyödykkeiden yhteisrahaston perustamisesta tehdyn sopi- muksen 7 artiklan 9 kappaleen mukaisesti kansainväliseksi perushyödyketoimielimeksi rahastosta rahoitettavien juuttia ja juuttituotteita koskevien hankkeiden tämän toimeksiannon mukaisesti tapah- tuvaa rahoittamista varten. Päätökset tällaisten hankkeiden rahoittamisesta tehdään yleensä yksimieli- sesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, päätökset tehdään äänten määräenemmistöllä. Yksikään jäsen ei ole neuvoston jäsenyytensä perusteella vastuussa mistään toisen jäsenen tai yhteisön hankkeiden yhtey- dessä ottamasta tai antamasta lainasta. Pääsihteerillä on valtuudet tehdä hyväksyttyjä hankkeita koskevat sopimukset rahaston kanssa.

Oikeudellinen asema

16. a) Ryhmä on kansainvälinen oikeushenkilö. Ryhmällä on kunkin jäsenen alueella kyseisen jäsenen kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti toimivalta tehdä sopimuksia, oikeus hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteä omaisuutta sekä ryhtyä oikeustoimiin, jollei 7 kohdan b alakohdan määräyksistä muuta johdu.

b) Ryhmän asemasta isäntämaan alueella määrätään isäntähallituksen ja neuvoston välisessä, 8 kohdassa tarkoitetussa kotipaikkaa koskevassa sopimuksessa.

c) Kansainvälisen juuttijärjestön oikeudellisena seuraajana ryhmä vastaa kaikista järjestön varoista ja vastuista.

Varainhoitotilit ja talousarvion maksuosuudet

17. a) Tämän toimeksiannon soveltamiseksi ryhmä perustaa seuraavat tilit:

i) hallinnollinen tili; ja

ii) erityistili.

b) Kukin jäsen suorittaa menettelytapasääntöjen määräysten mukaisesti hallinnolliselle tilille maksu- osuutensa vuosittaisesta hallinnollisesta talousarviosta, jonka neuvosto hyväksyy. Jäsenten maksu- osuudet ovat suoraan suhteessa niille 9 kohdan määräysten nojalla kuuluvien äänten määrään. Kukin jäsen suorittaa maksuosuutensa valtiosääntönsä edellyttämien menettelyjen mukaisesti.

c) Hallinnolliselle tilille suoritettavien vuotuisen hallinnollisen talousarvion maksuosuuksien lisäksi ryhmä voi ottaa vastaa erityistilille maksettavia suorituksia. Erityistili perustetaan hankkeiden, esihankkeiden ja niihin liittyvien toimien rahoittamista varten. Erityistilin muita mahdollisia rahoi- tuslähteitä ovat:

i) jäsenten, liitännäisjäsenten ja muiden tahojen vapaaehtoiset suoritukset, sekä

ii) alueelliset ja kansainväliset rahoituslaitokset, muun muassa Perushyödykkeiden yhteisrahasto, Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, Kansainvä- linen maatalouden kehittämisrahasto, Latinalaisen Amerikan kehityspankki ja Afrikan kehitys- pankki.

Tilastot, tutkimukset ja markkinoita koskevat tiedot

18. a) Ryhmä analysoi ja käsittelee juuttikauppaa koskevia tietoja ja tilastoja, joita se kerää Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöltä, muilta kansainvälisiltä ja kansallisilta elimiltä sekä yksityissektorilta. Ryhmä toimittaa jäsenten, liitännäisjäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön markkinaennusteita ja -tutkimustietoa, myös tietoja määrättyjen markkinoiden ja juuttia käyttävien tuotannonalojen varastoista ja kulutuksesta. Ryhmä myös kannustaa tuottajajäsenmaiden kansallisia elimiä kehittämään tiedonkeruuta juuttialalla ja jakamaan tietoa kaikille asiasta kiinnostu- neille. Näin toimittaessa on tehtävä kaikki mahdollinen päällekkäisyyksien välttämiseksi.

b) Ryhmä toteuttaa neuvoston suostumuksella kansainväliseen juuttitalouteen liittyviä tutkimuksia.

c) Xxxxx pyrkii varmistamaan, etteivät sen toimittamat tiedot vaaranna juuttia tuottavien, jalostavien, markkinoivien tai kuluttavien hallitusten, yksilöiden tai yritysten toiminnan luottamuksellisuutta.

Vuosikatsaukset ja -kertomukset

19. a) Ryhmä tekee vuosittaisen katsauksen maailman juuttitalouden tilasta ja siihen liittyvistä kysymyk- sistä jäsenten toimittamien tietojen sekä muista asiaankuuluvista lähteistä, myös rahoittajien määräaikaisista arviointikertomuksista, saatujen täydentävien tietojen perusteella. Vuosikatsaukseen sisältyy arvio juutin tulevien vuosien tuotantokapasiteetista sekä seuraavaa kalenterivuotta koskeva ennuste juutin tuotannosta, kulutuksesta ja kaupasta; niiden tarkoituksena on tukea jäseniä niiden omissa kansainvälisen juuttitalouden kehitystä koskevissa arvioissa.

b) Ryhmä laatii kertomuksen, johon sisällytetään vuosikatsauksen päätelmät, ja jakaa sen jäsenille. Jos ryhmä katsoo aiheelliseksi, se voi menettelytapasääntöjä noudattaen toimittaa kyseisen kertomuksen sekä muut jäsenille jaettavat raportit ja tutkimustulokset muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön.

c) Ryhmä arvioi vähintään kahden vuoden välein toimintaansa ja sen yhdenmukaisuutta ryhmän 3 ja 4 kohdassa määriteltyihin tavoitteisiin ja tehtäviin nähden.

Markkinakehitys

20. Ryhmä määrittelee yhteistyössä jäsenten, liitännäisjäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneiden osapuolten kanssa juutin ja juuttituotteiden maailmanmarkkinoilla vallitsevat rajoitteet ja mahdolli- suudet tarkoituksenmukaisten toimien toteuttamiseksi niin, että erityistavoitteena on juutin ja juutti- tuotteiden kysynnän lisääminen ja niiden markkinoiden kehittäminen sekä uusien tekniikoiden levittä- minen ja kaupallinen hyödyntäminen.

Jäsenten velvoitteet

21. Jäsenet tekevät parhaansa toimiakseen yhteistyössä ja edistääkseen ryhmän tavoitteiden saavuttamista, erityisesti toimittamalla 19 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Varaumat

22. Tämän toimeksiannon määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

Voimaantulo

23. a) Tämä toimeksianto tulee voimaan, kun valtiot, Euroopan yhteisö tai 5 kohdassa tarkoitetut hallitus- tenväliset järjestöt, joiden yhteenlaskettu osuus juutin ja juuttituotteiden kaupasta (tuonti ja vienti yhdistettynä) on tämän toimeksiannon liitteen A mukaan vähintään 60 prosenttia, ovat ilmoittaneet b alakohdan mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, jäljempänä ’tallettaja’, sovelta- vansa tätä toimeksiantoa väliaikaisesti tai hyväksyvänsä sen lopullisesti.

b) Ryhmän jäseneksi haluava valtio, Euroopan yhteisö tai 5 kohdassa tarkoitettu hallitustenvälinen järjestö ilmoittaa tallettajalle hyväksyvänsä tämän toimeksiannon lopullisesti tai soveltavansa sitä väliaikaisesti, kunnes sen sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen. Valtiot, Euroopan yhteisö ja hallitustenväliset järjestöt, jotka ovat ilmoittaneet soveltavansa tätä toimeksiantoa väliaikaisesti, pyrkivät saattamaan sisäiset menettelynsä loppuun mahdollisimman pian ja ilmoittavat sen jälkeen tallettajalle hyväksyvänsä tämän toimeksiannon lopullisesti.

c) Jos tämän toimeksiannon voimaantuloa koskevia edellytyksiä ei ole täytetty 31 päivään joulukuuta 2001 mennessä, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri pyytää niitä valtioita, Euroopan yhteisöä ja niitä hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tämän toimek- siannon tai soveltavansa sitä väliaikaisesti, tekemään päätöksen tämän toimeksiannon saattamisesta voimaan välillään.

d) YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri kutsuu koolle neuvoston avausistunnon xxxxxxxx- xxxxxx pian tämän toimeksiannon tultua voimaan. Asiasta ilmoitetaan jäsenille mahdollisuuksien mukaan vähintään kuukausi ennen kokousta.

Muuttaminen

24. Tätä toimeksiantoa voidaan muuttaa ainoastaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Pääsihteeri ilmoittaa tallettajalle kaikista tämän kohdan nojalla tehdyistä muutoksista. Muutos tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut muutoksen hyväksymistä koskevat ilmoitukset jäseniltä, joiden yhteenlaskettu osuus äänistä on vähintään 60 prosenttia.

Voimassaolo, voimassaolon jatkaminen ja uudelleen neuvotteleminen

25. a) Ryhmän toiminta kestää kahdeksan vuotta, ellei neuvosto äänten määräenemmistöllä päätä jatkaa tämän toimeksiannon voimassaoloa tai neuvotella sitä uudelleen b ja c alakohdan mukaisesti tai päättää sen voimassaoloa 27 kohdan mukaisesti.

b) Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää jatkaa tämän toimeksiannon voimassaoloa enintään kahdella kahden vuoden jaksolla.

c) Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä päättää neuvotella tämän toimeksiannon uudelleen.

Eroaminen

26. a) Jäsen voi milloin tahansa erota ryhmästä antamalla asiasta kirjallisen ilmoituksen tallettajalle ja ryhmän pääsihteerille.

b) Ero ei vaikuta eroavalle jäsenelle jo aiheutuneisiin rahoitusvelvoitteisiin eikä oikeuta sitä hyvitykseen sen vuoden maksuosuudesta, jona ero tapahtuu.

c) Xxx tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoi- tuksen.

d) Xxxxxx pääsihteeri ilmoittaa viipymättä kullekin jäsenelle kaikista tämän kohdan nojalla vastaanot- tamistaan ilmoituksista.

Voimassaolon päättäminen

27. Neuvosto voi milloin tahansa tehdä äänten määräenemmistöllä päätöksen tämän toimeksiannon voimassaolon päättämisestä. Toimeksiannon voimassaolo päättyy neuvoston määräämänä ajankohtana. Pääsihteeri ilmoittaa tallettajalle tämän kohdan nojalla tehdystä päätöksestä.

Selvitystila

28. Tämän toimeksiannon voimassaolon päättymisen tai päättämisen jälkeen neuvosto jatkaa tehtävässään niin kauan kuin se on tarpeen ryhmän selvitystilan hoitamiseksi loppuun tiliselvitykset mukaan luettuina, kuitenkin enintään kahdentoista kuukauden ajan.

Xxxxx Genevessä 13 päivänä maaliskuuta 2001. Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

LIITE A

Tilastotietoja juutin ja juuttituotteiden maailmanlaajuisesta nettokaupasta (tuonti ja vienti) tämän perustamisasia- kirjan voimaantuloa varten

Taulukko 1: Juutin ja sen sukuisten kuitujen nettovienti

(tuhatta tonnia vastaavana kuitumääränä ilmaistuna)

Maa	1996/1997	1997/1998	1998/1999	Vuosien 1996/1997— 1998/1999 keskiarvo	Osuus (%)
Koko maailma	1 011,2	1 090,6	997,9	1 033,2	100,0
A. IJO:n (*) nykyiset jäsenet
Bangladesh	794,1	801,3	779,3	791,6	76,6
Intia	193,3	262,6	192,6	216,2	20,9
Nepal	11,7	10,7	10,7	11,0	1,1
A yhteensä	999,1	1 074,6	982,6	1 018,8	98,6
B. IJO:n entiset jäsenet Thaimaa	10,1	11,1	12,1	11,1	1,1
B yhteensä	10,1	11,1	12,1	11,1	1,1
C. Muut	2,0	4,9	3,2	3,4	0,3
Yhteensä (A+B+ C)	1 011,2	1 090,6	997,9	1 033,2	100,0

(*) IJO tarkoittaa vuoden 1989 kansainvälisellä juutti- ja juuttituotesopimuksella perustettua Kansainvälistä juuttijärjestöä (International Jute Organization).

Taulukko 2: Juutin ja sen sukuisten kuitujen nettotuonti

(tuhansia tonneja vastaavana kuitumääränä ilmaistuna)

	Vuosien 1996—1998 keskiarvo	Osuus (%)
Koko maailma	992,3	100,0
A. IJO:n nykyiset jäsenet
A.1 EY-maat
Itävalta	0,8	0,08
Belgia-Luxemburg	86,3	8,70
Tanska	1,2	0,12
Suomi	0,2	0,02
Ranska	19,3	1,94
Saksa	17,5	1,76
Kreikka	2,9	0,29
Italia	10,3	1,04
Irlanti	1,4	0,14
Alankomaat	22,0	2,22
Portugali	1,5	0,15
Espanja	10,0	1,01
Ruotsi	0,2	0,02
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningakunta	43,5	4,38
A.1 yhteensä	217,1	21,87
A.2 Muut kuin EY-maat
Kiina	85,6	8,77
Japani	37,1	3,74
Egypti	24,2	2,44
Indonesia	12,7	1,28
Sveitsi	0,3	0,03
Norja	0,2	0,02
A.2 yhteensä	160,1	16,28
A yhteensä (A.1 + A.2)	377,2	38,15
B. IJO:n entiset jäsenet
Pakistan	92,2	9,29
Turkki	65,1	6,56
Yhdysvallat	62,8	6,33
Australia	43,2	4,35
Kanada	7,9	0,80
Puola	4,9	0,49
Jugoslavian liittotasavalta	2,2	0,22
B yhteensä	278,3	28,04

(tuhansia tonneja vastaavana kuitumääränä ilmaistuna)

	Vuosien 1996—1998 keskiarvo	Osuus (%)
C. Muut maat
Iranin islamilainen tasavalta	53,8	5,42
Syyrian arabitasavalta	53,3	5,37
Sudan	37,6	3,79
Entinen Neuvostoliitto (*)	27,2	2,74
(Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liettua, Moldo-
va, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjän
federaatio ja Viro)
Norsunluurannikko	18,6	1,87
Marokko	13,0	1,31
Brasilia	11,2	1,13
Ghana	10,9	1,10
Saudi-Arabia	10,8	1,09
Filippiinit	0,5	0,05
Tšekin tasavalta	1,6	0,16
Malesia	2,4	0,24
Korean tasavalta	7,0	0,71
Senegal	1,2	0,12
Algeria	9,9	1,00
C yhteensä	259,0	26,10
D. Muut	77,8	7,71
Yhteensä (A+B+C+ D)	992,3	100,00

(*) Entisestä Neuvostoliitosta ei ole käytettävissä tasavaltakohtaisia juutitilastoja. Niiden osuutta nettotuonnista ei oteta huomioon vahvistet- taessa tämän toimeksiannon voimaantuloa 23 kohdan mukaisesti.