Sisällysluettelo

Sopijaosapuolten välillä on 4.12.2017 saavutettu uutta taloushallintoalan työeh- tosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 5.12.2017 hyväksytty kaikkien liit- tojen hallinnoissa.

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.10.2020, ellei sitä irtisanota viimeis- tään 30.9.2019 päättymään 31.10.2019. Sopimus jatkuu 31.10.2020 jälkeen vuo- den kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Palkankorotukset

2.1.1. Palkkaratkaisu vuosina 2018 ja vuosina 2019 Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, ko- rotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % yritys- tai työpaikka- kohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piiris- sä olevien toimihenkilöiden marraskuun 2017 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, ko- rotuksesta 0,9 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,7 % yritys- tai työpaikka- kohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piiris- sä olevien toimihenkilöiden marraskuun 2018 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Palkankorotuksen toteutustapa vuosina 2018 ja 2019

Yritys- tai työpaikkakohtaisen kohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauk- sen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpai- kalla, työnantajan palkkapolitiikan toteutumista, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huo- mioon muun muassa seuraavia tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, eri- tyisosaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Erän jako tulee selvittää luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät. Jos yrityksessä tai työpaikalla on alle 8 työ- ehtosopimuksen piirissä olevaa toimihenkilöä, euromääräisiä lukuja ei kuitenkaan anneta, vaan kerrotaan keskimääräisen korotuksen suuruus.

Selvitys annetaan kirjallisesti vuoden 2018 palkankorotusten osalta 15.3.2018 mennessä ja vuoden 2019 osalta ennen erän jakamista. Mikäli selvitystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.1. lukien.

2.1.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta

2.1.1 poiketen.

Paikallinen sopimus tehdään ensimmäisen vuoden osalta luottamusmiehen tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa kirjallisesti helmikuun 2018 loppuun mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankoh- dasta sovita, palkankorotukset maksetaan takautuvasti koroitta kohdan 2.1.1 mukaisesti. Korotukset maksetaan 1.3.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.

Paikallinen sopimus tehdään toisen vuoden osalta luottamusmiehen tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa kirjallisesti 14.12.2018 mennessä. El-lei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, pal- kankorotukset maksetaan kohdan 2.1.1 mukaisesti 1.1.2019 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteut- tamistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työ- paikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky mark- kinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot yrityksen taloustilanteesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityksestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä yrityksessä. Muuhun tarkoituk- seen tietoja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä pal- kankorotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

2.2. Palkankorotukset kolmantena sopimusvuotena

Osapuolet tarkastelevat kevään ja kesän 2019 aikana yleistä taloudellista tilan- netta, työllisyyttä ja alan kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioinnin pe- rusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2019 mennessä 1.1.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkankorotusten ta- sosta ja rakenteesta.

Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kolmannen sopimusvuoden palkantarkistuksista viimeistään 30.9.2019 mennessä, voi kukin sopimusosapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.10.2019.

2.3. Vähimmäispalkat

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.1.2018 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1775	1728
3	1958	1841
2	2204	2017
1	2573	2337

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.1.2019 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1791	1744
3	1976	1858
2	2224	2036
1	2597	2359

2.4. Henkilöstön edustajien palkkiot

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.1.2018
5-19	31
20-99	59
100-	77

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.1.2018
10-19	31
20-	59

3. Tekstimuutokset 1.11.2017 lukien

3.1. Työehtosopimukseen

2 § Yleiset sopimukset muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

1. Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Elinkeinoelämän Kes- kusliitto ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n välillä solmittua, kulloinkin voimassa olevaa sopimusta:

- Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää koskeva suositus 12.1.2006

Jos edellä mainittuun sopimukseen tehdään tämän työehtosopimuksen voimas- sa ollessa keskusjärjestöjen toimesta muutoksia, niitä noudatetaan tämän työeh- tosopimuksen allekirjoittajaliittojen erikseen sopimasta ajankohdasta lukien.

2. Liittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

- Luottamusmiessopimus

- Koulutussopimus

- Yhteistoiminta työpaikalla

3.2 §:n teksti muutetaan muotoon:

Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako toimihenkilö työnantajan edellyttä- miä vaatimuksia ja vastaako työsuhde toimihenkilön näkökulmasta sen solmimi- sen yhteydessä esitettyä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puo- lin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

5 §:n loppuun (taulukon jälkeen) lisätään:

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäi- vää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

6.6 §

lisätään 6. kappaleen loppuun teksti:

ja samalla on tarkoituksenmukaista keskustella töiden järjestelystä vapaan aika- na.

muutetaan 8. kappale kuulumaan seuraavasti:

Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli ~~seit-~~ ~~semän kalenteripäivää~~ kolme työpäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle va- paajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimi- henkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

IV PALKKAUS muutetaan johdantoteksti kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

Toimihenkilöiden palkkaus muodostuu seuraavista palkanosista:

• Vaativuustason vähimmäispalkka 10 §

• Henkilökohtaiseen pätevyyteen ja kokemukseen perustuva palkanosa 11 §

Toimihenkilön palkkaan voi sisältyä muitakin palkanosia, kuten esimerkiksi:

• työnantajakohtaisesti määritettävä suoriutumiseen tai tuloksellisuuteen perustuva palkanosa

Työnantajalla voi olla käytössään muunkinlainen paikallisesti määritetty tai sovit- tu palkkausjärjestelmä, jonka tulee kuitenkin olla tasoltaan vähintään TES 10-11

§:ien tasoinen.

10 § muutetaan Vaativuustaso 4 otsikko muotoon Avustavat tehtävät

lisätään 1. kappaleeseen teksti:

Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avustavia tehtäviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen ohjauksessa.

11 § muutetaan tutkintonimike:

Alalle soveltuvasta jatkotutkinnosta (esimerkiksi KLT- tai PHT ~~HTM-~~tutkinto)…

13 § korjataan 2. momentin kirjoitusvirhe seuraavasti:

Muutettaessa kuukausipalkkaa tuntipalkaksi käytetään jakajana lukua 159.

15 § Tilapäinen poissaolo, lisätään loppuun:

Kertausharjoitukset

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Sopimusehto ei koske va- paaehtoisia kertausharjoituksia.

22 § lisätään ennen toiseksi viimeistä kappaletta:

Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varaval- tuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähin- tään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita. Valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetyn lain 31 §:n mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle. Varavaltuutetun hoita- essa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdos- ta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli vali- tuksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mu- kaisin perustein ja lomauttaa vain työsopimuslain 5 luvun 2 § 4. momentin mu- kaisin perustein. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työ- sopimuslain 8 luvun säännöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu saa vapautusta työstä sekä käyttöönsä tilat ja laitteet ku- ten luottamusmies (luottamusmiessopimus 8 § ja 10 §). Jos työsuojeluvaltuutet- tu saa vapautusta työstä joko kokonaan tai osittain, ei hänen ansionsa saa tämän järjestelyn johdosta alentua.

(TAULUKKO)

Henkilöstön edustajan matkustaessa tehtäviensä edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

Lisätään uusi pykälä:

24 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuo- lella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnanta- jan toiminnalle. Lisäksi työntekijät ja työntekijöitä edustavat yhdistykset saavat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja ja tiedotteita.

(ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti)

3.2. Työsopimuslomakkeeseen (liite 3)

Päivitetään lomakkeeseen em. muutoksia vastaavasti:

• koeaika

• tutkintonimike PHT

• palkanmaksupäivä työsuhteen päättyessä

3.3. Luottamusmiessopimukseen (liite 4)

3 §

muutetaan otsikko muotoon: Luottamus~~henkilön~~miehen valitseminen ja lisätään 1. kappaleen loppuun:

Vaali voidaan suorittaa myös sähköisesti.

3.4. Uusi liite 7 Yhteistoiminta työpaikalla

Työpaikoilla tulee huolehtia työnantajien ja työntekijöiden välisestä yhteistyöstä sekä edistää tarvittavin toimenpitein yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuol- to- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista.

Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätök- sentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.

Yhteistoiminnassa tulee noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalan mukaisesti. Lakiviittaukset eivät ole työehtosopimuksen osa. Yrityksissä voidaan lainsäädännön puitteissa myös paikallisesti sopia erilaisista yhteistoimintaelimistä ja täsmällisemmistä henki- löstön edustuksen muodoista. Henkilöstö voi paikallisesti sopimalla valita yhteis- toimintamenettelyä varten lisäedustajan.

Yrityksen henkilöstömäärän ollessa alle 20 työnantajan on mahdollisuuksien mu- kaan tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olen- naisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehankin- noissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava olennai- sista muutoksista päätöksenteon jälkeen.

Työnantajalla on työterveyshuoltolaissa säädetty velvollisuus järjestää työnteki- jöiden työterveyshuolto ja käsitellä työterveyshuoltoa koskevat asiat henkilöstön kanssa työterveyshuoltolaissa tarkoitetulla tavalla. Lakiviittaus ei ole työehtoso- pimuksen osa.

Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida mahdollisuuksien mukaan osallistua työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen. Jos kehittämistoimenpiteistä aiheutuu olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, työtehtäviin, määrään tms., tulee ennen asioiden ratkaisemista menetellä yhteis- toiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti. Lakiviittaus ei ole työehtosopi- muksen osa. Myös niissä yrityksissä, joissa yt-lakia ei tarvitse noudattaa, kehit- tämistoimenpiteitä on tärkeää suunnitella ja seurata niiden toteutumista yhdessä henkilöstön kanssa.

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvasta käyttöönottoon liittyvästä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastamisesta huolehtii työnantaja.

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta, ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voi- massa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

3.5. Allekirjoituspöytäkirjaan

Suositus

Liitot suosittavat etätyömahdollisuuksien selvittämistä ja käyttöönottoa työpai- koilla.

Yhteinen koulutus ja työryhmätyö

Liitot järjestävät kesäkuussa 2018 yhteisen koulutustilaisuuden työnantajan edustajille, luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille.

Koulutuksen teemana on

• paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja edistäminen alalla

• luottamusmiesten määrän lisääminen ja toimintaedellytysten kehittäminen alalla

• digitalisaatio ja vastuu oman osaamisen kehittämisestä

• alan työaikoihin ja työhyvinvointiin liittyvät haasteet

Kesän 2018 koulutuksen jälkeen perustetaan työryhmä selvittämään sitä, miten em. teemoja voidaan edistää sopimuskauden aikana esimerkiksi yhteisillä uusilla koulutustilaisuuksilla tai hyvien yrityskohtaisten käytäntöjen kartoittamisella ja esille nostamisella.

Tilastotyöryhmä

Perustetaan tilastotyöryhmä, joka kokoontuu 31.3.2018 mennessä selvittämään sitä, miten EK:n palkkatilastoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin alan tar- peisiin ja samassa yhteydessä käydään läpi menettelytapa, jolla palkansaajalii- toille jatkossa annetaan tieto palkkatuloksista.

Helsingissä, 5 päivänä joulukuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TALOUSHALLINTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

I SOVELTAMISALA JA YLEISET SOPIMUKSET ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella on sovittu tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentele- vien toimihenkilöiden työehdoista.

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta yrityksen johtoon eikä toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työehdoista.

2. Taloushallintoalalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yrityksiä, joiden pääasiallisena toimintana on:

a) tuottaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita sekä niihin liittyvää rapor- tointia ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalveluita,

b) tuottaa asiakkaalle tilinpäätöksen valmisteluun liittyviä palveluita ja

c) antaa vero- ja talousneuvontaa sekä muita taloushallinnon palveluita.

2 § Yleiset sopimukset ‌

1. Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Elinkeinoelämän Kes- kusliitto ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevaa sopimusta:

- Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää koskeva suositus 12.1.2006

2. Liittojen väliset sopimukset

• Luottamusmiessopimus

• Koulutussopimus

• Yhteistoiminta työpaikalla

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN ‌

3 § Työsuhteen syntyminen ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen syn- tymiseen liittyen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

1. Työsopimussuhde

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja toimihenkilö sopivat työnteon aloitta- misesta.

Työsopimussuhteen olemassaolo vahvistetaan työsopimuksella, jossa sovitaan työn alkamisajankohdasta, työtehtävien keskeisestä sisällöstä, työsuhteen kes- toajasta ja sen ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Tämän työehtosopimuk- sen liitteenä on malli työsopimuksesta.

2. Koeaika

Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako toimihenkilö työnantajan edellyttä-

miä vaatimuksia ja vastaako työsuhde toimihenkilön näkökulmasta sen solmimi- sen yhteydessä esitettyä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puo- lin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

4 § Työsuhde ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen ai- kana työsuhteisiin liittyvää, kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen päättymiseen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantaja noudattaa seuraavia irtisa- nomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilö noudattaa seuraavia irti- sanomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäi- vää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

5a § Muutosturva ‌

Jolleivat työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisano- misaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllis- tymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk- seen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloit- teeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennuk- seen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidem- pi, mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää hait- taa.

III TYÖAIKA ‌

Työsuhteessa voidaan noudattaa joko 6 §:n tarkoittamaa säännöllistä työaikaa tai 7 §:n tarkoittamaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.

Paikallisesti, noudattaen tämän työehtosopimuksen 23 §:n säännöstä, voidaan työaikaa koskevista määräyksistä sopia tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu.

6 § Säännöllinen työaika ‌

1. Vuorokautinen ja viikoittainen työaika

Säännöllistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön vuorokautinen työaika on enintään 7 tuntia 36 minuuttia ja viikkotyöaika enintään 38 tuntia.

Vuorokautinen säännöllinen työaika on yhdenjaksoinen, ellei siitä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.

2. Lisätyö

Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä työ vuorokaudessa 8 tuntiin ja viikossa 40 tuntiin saakka on lisätyötä, josta maksetaan 50 % korotettua palkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on 8 tunnin lisäksi vuorokaudessa tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavil- ta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

4. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on 40 tunnin lisäksi viikon aikana tehtävä työ, ellei se ole vuoro- kautista ylityötä.

Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

5. Ylityön määrä

Ylityötä saadaan sovittaessa tehdä enintään 330 tuntia kalenterivuodessa.

6. Liukuva työaika

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta. Liukuman maksimimäärä on 150 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa käytettäes- sä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tuntia.

Liukuva työaika tarkoittaa, että toimihenkilö voi työaikalain 13 §:n mukaisesti so- vituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen aloittamis- ja päättämisajankoh- dan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työ- ajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännölli- sen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Työnantajan tulee seurata liukumasaldon kertymää ja liukumasaldon ylittyessä 50 tuntia, neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta.

Liukumasaldon tulee tasoittua 50 tuntiin vuoden loppuun mennessä, ellei paikal- lisesti muuta sovita. Jos työnantaja ja toimihenkilö eivät pääse sopimukseen toimihenkilön esittämän vapaan pitämisen ajankohdasta kalenterivuoden tai työnantajan muun etukäteen ennen jakson alkamista vahvistaman 12 kuukauden ajanjakson loppuun mennessä, koko positiivinen saldo maksetaan toimihenkilölle 2 kuukauden kuluessa liukumajakson päättymisestä, ellei paikallisesti muuta so- vita. Työsuhteen päättyessä liukumasaldo maksetaan tai vähennetään tunti tun- nista.

Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon kertymän pitämisestä ensisijaisesti kokonaisina vapaapäivinä ja samalla on tarkoituksenmukaista kes- kustella töiden järjestelystä vapaan aikana.

Jos toimihenkilö on sovitun saldovapaan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimi- henkilön pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli kolme työpäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoittuvasta työky- vyttömyysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman ai- heetonta viivytystä.

Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

7. Tauot ja vapaapäivät

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

Kalenteriviikon aikana toimihenkilöllä on oikeus vähintään kahteen kalenterivuo- rokauden mittaiseen vapaaseen. Vapaapäivät ovat pääsääntöisesti lauantai ja sunnuntai.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä.

Jos vapaapäivistä sovitaan paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 23 §:n säännöstä, on toimihenkilöllä oikeus kutakin kalenteriviikkoa kohti vähin- tään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

7 § Säännöllinen keskimääräinen työaika ‌

1. Keskimääräinen työaika ja tauot

Säännöllistä keskimääräistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön säännöllisen työajan on tasoituttava keskimääräiseen 38 tunnin viikoittaiseen työaikaan vii- meistään 52 viikon kuluessa. Tästä määräyksestä ei voi paikallisesti muuta so- pia.

Työaika tasoitetaan keskimäärin 38 tuntiin tasoittumisjakson aikana pääsääntöi- sesti kokonaisina vapaapäivinä. Toimihenkilön vuorokautinen työaika voi olla keskimääräistä työaikaa noudattaen enintään 13 tuntia ja viikkotyöaika enintään 55 tuntia.

Jos vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia, työ on järjestettävä niin, että toimi- henkilöllä on ruokailutauon lisäksi oikeus halutessaan pitää enintään 0,5 tuntia kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Tästä määräyksestä ei voi paikal- lisesti muuta sopia.

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

2. Vapaapäivät tasoittumisjakson aikana

Toimihenkilöllä on oikeus tasoittumisjakson aikana keskimäärin kahteen kalente- rivuorokauden mittaiseen vapaapäivään kalenteriviikkoa kohti. Kutakin kalenteri- viikkoa kohti on toimihenkilöllä oikeus vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoi- seen viikkolepoon. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä.

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista työnantajaa sitovat vapaapäivien ajankohdat koko tasoittumisjaksolle tai kuitenkin vähintään 8 viikon pituiselle ajanjaksolle kerrallaan. Näin ilmoitetuis- ta vapaapäivistä voidaan poiketa vain töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

3. Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava tasoittumisjakson aikana kutakin kahta kalenteriviik- koa kohti työtuntijärjestelmä.

Työtuntijärjestelmässä ilmoitetaan työnantajaa sitovasti työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä ruokailu- ja muut tauot. Siihen on kirjattava myös 7 §:n

2. kohdassa tarkoitetut vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmä annetaan kirjallisesti toimihenkilölle tiedoksi 7 kalenteripäi- vää ennen kunkin kaksiviikkojakson alkamista. Työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain tarkoittamalla tavalla.

4. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavil- ta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

5. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun viikkotyöajan lisäksi tehtävä työ.

Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

8 § Työaika arkipyhän sisältävinä viikkoina ‌

Tässä työehtosopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan:

• pitkäperjantaita,

• toista pääsiäispäivää,

• helatorstaita,

• juhannusaattoa ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvaa uudenvuoden päivää, loppiaista, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää ja ta- paninpäivää.

Noudatettaessa 6 §:ssä tarkoitettua säännöllistä työaikaa, toimihenkilön viikko- työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla säännöllistä vuorokautista työaikaa vas- taavasti kutakin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

Noudatettaessa 7 §:ssä tarkoitettua keskimääräistä säännöllistä työaikaa, toimi- henkilön viikkotyöaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 7 tuntia 36 minuuttia kuta- kin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

9 § Pyhätyö ‌

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- tävästä työstä maksetaan 100 % korotettua palkkaa.

IV PALKKAUS ‌

Toimihenkilöiden palkkaus muodostuu seuraavista palkanosista:

• Vaativuustason vähimmäispalkka 10 §

• Henkilökohtaiseen pätevyyteen ja kokemukseen perustuva palkanosa 11 §

Toimihenkilön palkkaan voi sisältyä muitakin palkanosia, kuten esimerkiksi:

• työnantajakohtaisesti määritettävä suoriutumiseen tai tuloksellisuuteen perustuva palkanosa

Työnantajalla voi olla käytössään muunkinlainen paikallisesti määritetty tai sovit- tu palkkausjärjestelmä, jonka tulee kuitenkin olla tasoltaan vähintään TES 10-11

§:ien tasoinen.

10 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat ‌

1. Kalleusryhmittely

Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat on jaettu kahteen kalleus- ryhmään seuraavasti:

a) pääkaupunkiseutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

b) muu Suomi

2. Vaativuustasot ja vähimmäispalkat

Luokittelussa voidaan käyttää apuna liittojen laatimaa yhteistä toimenkuvauslo- maketta (liite 2).

Vaativuustaso 4: Avustavat tehtävät

Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avustavia tehtäviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen ohjauksessa.

Tyypillisiä työtehtäviä ovat annettujen ohjeiden ja selvästi määriteltyjen menette- lytapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjes- tely ja maksu- sekä tositeliikenteen käsittely ja palkkatapahtumien tallentaminen ja tekninen tarkastaminen.

Vaativuustaso 3: Ammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät aikaisempaa alan kokemusta tai ammatillista koulutusta sekä kykyä itsenäiseen harkintaan annettujen ohjeiden perusteella.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen, suoriteperusteisen ja säännöllisesti täs- mäytyvän kirjanpidon ja tilinpäätösehdotuksen laatiminen pienyrityksille sekä laajojen tilinpäätöksien määriteltyjen osien valmisteleminen. Palkanlaskennassa tyypillisiä töitä voivat olla annettujen ohjeiden mukainen palkanlaskenta, joka edellyttää työehtosopimuksiin liittyvien perusasioiden tuntemusta.

Vaativuustaso 2: Erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutuksella tai itse- opiskelulla ja työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja taitoja sekä työhön liit- tyvien laajojen asiayhteyksien ja työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan.

Tyypillisiä töitä voivat olla eri yhtiömuotoisten yritysten tilinpäätösten itsenäinen kokonaisvaltainen laadinta, asiakkaan neuvonta verotuksen ja yritystalouden asi- oissa tai lisäksi muiden tekemien tilinpäätösten oikeellisuuden tarkastaminen tai työehtosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden neuvonta. Palkanlaskenta, joka edellyttää työehtosopimusten tulkintaa ja työsuhdeasioiden neuvontaa.

Vaativuustaso 1: Vaativat erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti- jatko-, täydennyskoulutuksella tai itseopis- kelulla ja työkokemuksella hankittua laaja-alaista asiantuntijuutta sekä työhön liittyvien laajojen asiayhteyksien hallintaa, kykyä toimia muiden työntekijöiden kouluttajana sekä laaja-alaista työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan. Työtehtäviin voi liittyä esimiestehtäviä.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen vastuu konsernitilinpäätöksistä, suurten tai muuten erityisluonteisen vaativien tilinpäätösten itsenäinen laadinta, asiakkaan neuvonta verotukseen, yritystalouteen tai yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, työeh- tosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden vaativa neuvonta. Vastuu muiden te- kemien tilinpäätösten tai tulkintojen oikeellisuudesta. Vastuu muiden työntekijöi- den osaamisesta ja sen kehittämisestä, vastuu useiden henkilöiden tuottamasta asiakastyytyväisyydestä, esimiestehtävät.

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.1.2018 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 775	1 728
3	1 958	1 841
2	2 204	2 017
1	2 573	2 337

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.1.2019 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 791	1 744
3	1 976	1 858
2	2 224	2 036
1	2 597	2 359

11 § Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus ‌

Alalle soveltuvasta jatkotutkinnosta (esimerkiksi KLT- tai PHT -tutkinto) tai säännöllistä erityisosaamista edellyttävistä tehtävistä (esimerkiksi konsernitilin- päätöksen laatiminen) maksetaan erillinen euromääräinen lisä tai otetaan muu- toin huomioon palkkauksessa.

Samalla tavalla palkan määräytymisessä tulee ottaa huomioon toimihenkilön työkokemus vastaavissa tehtävissä. Jos toimihenkilö on työskennellyt samalla alalla tai muualla vastaavissa vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä viisi vuotta, on toimihenkilön vähimmäispalkka 5 prosenttia yli asianomaisen vaati- vuustason palkan.

12 § Harjoittelijat ‌

Toimihenkilön tullessa ensimmäistä kertaa tässä työehtosopimuksessa tarkoite- tun toimialan työtehtäviin, voidaan työsuhteen alkaessa sopia enintään 6 kuu- kauden pituisesta harjoitteluajasta. Harjoitteluajan pituutta määriteltäessä työs- kentely vastaavissa tehtävissä muilla toimialoilla otetaan huomioon harjoitteluai- kaa lyhentävänä tekijänä.

Harjoitteluaikana toimihenkilölle on maksettava vähintään 85 % kyseisen tehtä- väryhmän mukaisesta vähimmäispalkasta.

Harjoitteluajasta on sovittava kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.

13 § Kuukausipalkan osittaminen ‌

Muutettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi käytetään jakajana joko lukua 21 tai kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää. Päiväpalkan jaka- jasta on sovittava paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 23 §:n määräystä.

Muutettaessa kuukausipalkkaa tuntipalkaksi käytetään jakajana lukua 159.

14 § Sairausajan palkka ‌

1. Työkyvyttömyys

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumisesta tai tapa- turmasta.

Toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja edellyttää lääkärintodistusta, työnantaja maksaa tästä aiheutuvat kustannukset.

Toimihenkilön tullessa työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi, työnan- taja maksaa palkkaa työkyvyttömyysajalta seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle 1 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 %
1 kk ja alle 4 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkka
4 kk ja alle 3 v	4 viikon palkka
3 v ja alle 5 v	5 viikon palkka
5 v ja alle 10 v	6 viikon palkka
10 v	8 viikon palkka

Mikäli sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka näin on jäänyt suorittamatta.

Työnantajalla on oikeus hakea itselleen toimihenkilölle kuuluvaa sairauspäivära- haa tai muun lain mukaan maksettavaa päivärahaa tai korvausta siltä ajalta, jolta se on maksanut toimihenkilölle sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön pa- luustaan maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti: Poissaolojaksot lasketaan

yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumis- päivältä sen ollessa työpäivä.

3. Lääkärintarkastukset

Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi vält- tämättömän lääkärintarkastuksen ja tutkimuksen ajalta.

Xxxxxx palkkaan edellyttää kuitenkin, että tarkastuksesta tai tutkimuksesta on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettu työnantajalle etukäteen, tarkastusta tai tut- kimusta ei ole voitu toteuttaa työajan ulkopuolella ja tarkastus tai tutkimus on to- teutettu työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

4. Raskaus

Raskaana olevalla toimihenkilöllä on oikeus palkkaa työsopimuslain 4 luvun 8.2

§:ssä tarkoitettujen synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.

15 § Tilapäinen poissaolo ‌

Sairaus

1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pal- kattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen joh- dosta. Tällöin ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enin- tään 3 päivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, että toisella huoltajis- ta ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun tosiasiallisen esteen vuoksi mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset

3. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen pois- saolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa (avio- ja avopuoliso ja re- kisteröity parisuhde), vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, sisaria ja puolison samassa taloudessa asuvia lapsia.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen re- kisteröintiä varten.

5. Toimihenkilö jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60 -vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.

Yhteiskunnallinen toiminta

6. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai lakisää- teisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan taikka lakisääteisen tarkas- tuslautakunnan työskentelyyn. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

Järjestötoiminta

7. Toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valit- tuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi-, ja hallituksen kokouksiin.

Kertausharjoitukset

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Sopimusehto ei koske vapaaehtoisia kertausharjoituksia.

V MUUT YKSITTÄISTÄ TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

16 § Perhevapaat ‌

Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Vähintään 6 kuukautta työsuhteessa olleelle toimihenkilölle maksetaan työnanta- jan toimesta sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan ja toimihenkilön palkan välinen erotus 3 kuukaudelta äitiysvapaan alkamisajankohdasta lukien. Tätä ero- tusta ei makseta, jos toimihenkilö saa muun järjestelyn kautta vastaavaa tai pa- rempaa etuutta.

Edellisessä kappaleessa mainituilla edellytyksillä maksetaan toimihenkilölle palkkaa isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän pituisen ajan.

17 § Matkakustannusten korvaus ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen määräytymisperusteiden sekä tason osalta noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevaa päätöstä.

17a § Matka-ajan korvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä yrityksen toimipisteen normaalin toimialueen ulkopuolelle työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa- aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta, siltä osin kuin se ylittää toimihenkilön normaaliin työmatkaan kuluvan ajan, korvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Sovittaessa korvaus matka-ajasta voidaan vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.

Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä ta- pauksissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toi- mihenkilön palkan määrittelyssä, ellei sitä ole jo huomioitu.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa palveluksessaan olevan henkilöstön osalta ryhmähenkiva- kuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.

19 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja perii toimihenkilön valtuutuksella Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittaman jäsenmaksun toimihenkilön pal- kasta, tilittää pidätetyn summan liitolle annettujen ohjeiden mukaisesti ja antaa toimihenkilölle kunkin vuoden verotusta varten todistuksen pidätetystä jäsen- maksusta.

20 § Työsuhteen voimassa olevat ehdot ‌

Toimihenkilön ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa voimassa olleet työsopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot ovat voimassa tämän työehtosopi- muksen voimaantulon jälkeenkin.

21 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Vuosiloma

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Paikallisesti, noudattaen 23 §:n mukaista menettelyä, voidaan kuitenkin sopia vuosiloman jakamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.

2. Lomaraha

Toimihenkilölle, joka aloittaa ja päättää vuosilomansa sovitun mukaisesti, mak- setaan lomarahana 50 % lomapalkasta viimeistään lomaltapaluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Paikallisesti, noudattaen 23 §:n mukaista menettelyä, voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta edellä sanotusta poiketen.

Toimihenkilöllä on oikeus lomarahaan, jos loman alkaminen tai päättyminen poikkeaa sovitusta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Xxxxxx xxxxxxxxxx on myös toimihenkilöllä, joka siirtyy eläkkeelle tai asevelvolli- suuden suorittamisen jälkeen palaa työhön.

Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

22 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies ja tämän vara- henkilö toimimaan liittojen välisen luottamusmiessopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Luottamusmiehen valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajan edustajalle.

Kaikki työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat voivat osallistua luot- tamusmiehen valintaan. Luottamusmieheksi voidaan kuitenkin valita vain allekir- joittajajärjestön jäsen.

Luottamusmiehelle on varattava riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoita- mista varten. Työnantajan kanssa sovitut, työajan ulkopuolella suoritetut luotta- musmiestehtävät korvataan erikseen.

Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tehtävään liittyvät velvoitteet on määritelty liittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa.

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.1.2018
5-19	31
20-99	59
100-	77

Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään vuosiloman, perhe- vapaiden, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun palkattoman poissaolon ajan. Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään myös yli kaksi viikkoa kestävän sairauspoissaolon ajan. Mikäli luottamusmies on estynyt hoi- tamasta tehtävänsä, hoitaa hänen tehtäviään tuon ajan varaluottamusmies.

Työnantajalle on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä kirjallinen ilmoitus luotta- musmiehen estyneenä olemisesta. Ilmoituksen voi tehdä luottamusmies, vara- luottamusmies tai muu ammattiliiton edustaja.

Jos luottamusmiehen estyneenä oleminen kestää yli puolet kalenterikuukauden työpäivistä, ei hänelle makseta luottamusmieskorvausta koko kyseiseltä kalente- rikuukaudelta. Tällöin korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle, mikäli hän on hoitanut luottamusmiehen tehtäviä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetyn lain 31 §:n mukaan.

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.1.2018
10-19	31
20-	59

23 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisen sopimisen rajoista, sopimisen menettelytavoista, sopimuksen voi- massaolosta ja oikeusvaikutuksista on sovittu työehtosopimuksen liitteessä.

24 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ‌

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

Paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtosopimuksen sopijapuol- ten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon ku- luessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

26 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäi- seen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat tämän työehtosopi- muksen sovitun voimassaoloajan aikana kiellettyjä.

Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat lisäksi pidättäytymään työtais- telutoimenpiteistä, jotka perustuvat muiden työmarkkinaosapuolten välisiin työ- riitoihin.

27 § Voimassaoloaika ‌

Työehtosopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.10.2020, ellei sitä irtisanota vii- meistään 30.9.2019 päättymään 31.10.2019. Mikäli työehtosopimusta ei irtisano- ta viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä, sen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan.

Helsingissä 5. päivänä joulukuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Vaativuustason määrittäminen (liite 1)‌

Vaativuustaso määritellään työnantajan ja toimihenkilön välillä työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä työtehtävien muuttuessa. Vaativuustason vastaavuus suhteessa työtehtäviin tarkastetaan työnantajan ja toimihenkilön vä- lillä aina työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa. Vaativuustasoa määriteltäessä voidaan käyttää apuna toimenkuvauslomaketta, joka on ryhmittelyn liitteenä.

1. Määriteltäessä vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustason yleismääritelmän perus- teella, minkä tason yleistä vaativuustasoa tehtävä vastaa.

2. Toimihenkilön vaativuustaso määräytyy sen mukaisesti mihin vaativuustasoon työtehtävät pääosiltaan kuuluvat.

3. Jos toimihenkilön työn sisällön tilapäisestä muuttamisesta sovitaan etukäteen (sijaisuus) niin, että työtehtävät pääosin kuuluvat ylempään vaativuustasoon, maksetaan tältä sijaisuusajalta palkanlisää vähintään vaativuusluokkien minimi- palkan erotuksen verran, ei kuitenkaan enempää kuin tehtävän varsinaisen toimi- henkilön palkka on, ellei muusta ole sovittu.

Toimenkuvauslomake (liite 2)‌

Tehtävänimike	Työntekopaikka
Toimihenkilö	Esimies
Toimihenkilön sijaisena toimii
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Keskeiset työtehtävät

Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset

Koulutus ja kokemus Erityisvaatimukset

Vaativuustason määrittely: Vaativuustaso: 1, 2, 3, 4

Päivämäärä ja allekirjoitukset

Toimihenkilö Työnantaja

Tehtävänkuvaus tarkistetaan seuraavan kerran viimeistään 201

(Tehtävänkuvaus tarkistetaan työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa.)

Työsopimuslomake (liite 3)

1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET

Työnantaja

Y-tunnus

Toimihenkilö

Henkilötunnus

Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työsuhteen alkamispäivä

Työsopimus on voimassa

Toistaiseksi

Määräajan saakka.

Määräaikaisen työsuhteen peruste:

3. KOEAIKA

Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Koeajan kuluessa tämä työso- pimus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä

Xxxxxxx määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:

4. TYÖAIKA

kokoaikainen; säännöllinen työaika on tuntia/ vuorokausi ja osa-aikainen; viikkotyöaika on tuntia/ viikko

muu työaika (esim. keskimääräinen työaika):

tuntia / viikko

5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖNTEKOPAIKKA

Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa Työntekopaikka työsuhteen alkaessa

Toimenkuvauslomake on tehty työsopimuksen liitteeksi

Työsuhteen alussa vaativuusryhmä on: Taso 1 Taso 2 Taso 3

Taso 4

6. PALKKA

Työsuhteen alussa palkka on

Palkkaan sisältyy henkilökohtaisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella maksettava(t) lisä(t): KLT euroa

PHT euroa

Muu euroa

Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus on muuten huomioitu palkkauksessa Palkanmaksupäivä on

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen

tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

7. IRTISANOMISAIKA

Työehtosopimuksen mukaan muu:

8. TYÖEHTOSOPIMUS

Työsuhteessa noudatetaan taloushallintoalan työehtosopimusta.

9. MUUT EHDOT

(Tarvittaessa eri liitteellä esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto)

10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Paikka

Aika

Työnantajan allekirjoitus

Toimihenkilön allekirjoitus

Luottamusmiessopimus (liite 4)‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tilitoimistojen Työnantajayhdistykseen kuuluvia jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimi- henkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen toimi- henkilöliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen si- dottujen toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmies- tä.

2. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan sopia suureen tai alueellisesti ha- jautettuun yritykseen valittavaksi tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

3. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen esty- neenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmie- hen oikeudet ja velvollisuudet.

4. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toi- mihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtoso- pimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhtei- siin.

5. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilan- netta. Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työehto- sopimuksen soveltamisalan piirissä oleville toimihenkilöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaali- paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä työpaikka- osasto ja/tai luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen vara-

luottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi. Vaali voidaan suorittaa myös säh- köisesti.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroami- sesta tai erottamisesta tehtävästään tulee ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle. Ilmoittamisesta huolehtii työpaikkaosasto tai työntekijäliitto.

4 § Xxxxxxxxx toimimaan luottamusmiehenä

Luottamusmiehen tehtävään siirtyy hänen varahenkilönsä tai valittava uusi luot- tamushenkilö, jos hän lakkaa olemasta ERTO ry:n tai PRO ry:n alaisen yhdistyk- sen jäsen, eroaa työnantajan palveluksesta tai pyytää eron itse tehtävästään.

Luottamusmies voidaan erottaa luottamushenkilötehtävästään, jos hän tahalli- sesti jättää noudattamatta liiton edustajiston tai hallituksen antamia ohjeita taik- ka päätöksiä tai jos ¾ hänen työehtosopimuksen mukaan edustamistaan työnte- kijöistä sitä kirjallisesti vaatii. Jos erottamisesta ei olla yksimielisiä, asiasta voi- daan pyytää liittohallituksen lausunto.

5 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiar- voiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaito- aan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työs- tä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanot-

tu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopi- muslain 7 luvun 10§:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi- henkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §: ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös yri- tyksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamus- miehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisa- nomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaa- valle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päätty- neen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauk- sen suuruutta määrättäessä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

1) Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä.

3) Vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoonsa ryhmän vaativuus- tason keskipalkka. Luottamushenkilöiden tulee saada ryhmän vaati- vuustason palkkatiedot jaoteltuina myös sukupuolen perusteella. Tie- dot annetaan ryhmistä vain, jos ryhmässä on vähintään 5 toimihenki- löä.

4) Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika.

3. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

4. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa ja saada vapaata työstä luottamustehtävien hoitamiseksi.

2. Työstä vapautus annetaan säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huo- mioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtä- vät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

9 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muis- sa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että yritystasolla määritettäisiin, miten mahdolliset työehtosopimuksessa määrittelemättömät palkan- osat, esimerkiksi tulospalkkio, huomioidaan luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun osalta.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai sovi- taan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies joutuu työantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvaus työehtosopimuksen mukaan.

10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat ja laitteiden käyttöoikeus

Luottamusmiehellä on oikeus saada lukollista säilytystilaa tehtävässään tarvitta- ville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yksikkökohtaisella ja pääluottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähkö- postia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä liittojen välillä erikseen sovitaan voimassa olevassa koulutusso- pimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimi- henkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekir- joitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neu- votteluissa, paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtosopimuk- sen sopijapuolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnis- tettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja it- se hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasi- oiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.10.2020 osana allekirjoittajajär- jestöjen välistä taloushallintoalan työehtosopimusta.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toisille osapuolille kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen väli- sissä neuvotteluissa.

Helsingissä joulukuun 5. päivänä 2017

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Koulutussopimus (liite 5)‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutus- työryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tar- peen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulu- tustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edelly- tyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyö- ryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta en- nen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehit- tämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa. Työnantajan antaessa toimihenkilöl- le ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liitty- viin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus- työ-ryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työn- antajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallis- tuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähin- tään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen kor- vaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyö- tehtäviin yrityksessä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännön- mukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaika- na pidettävälle koulutukselle.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 30. päivänä lokakuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6)‌

1 § Paikallisen sopimisen laajuus

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksis- tä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämi- sestä.

2 § Neuvottelun osapuolet

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla PALTAn jäsenenä työehtosopi- mukseen sidottu työnantaja, työnantajan nimeämä edustaja tai edustajat sekä työehtosopimuksen perusteella valittu allekirjoittajaliiton jäsenenä oleva luot- tamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Toimihenkilöt voivat valita kes- kuudestaan useampia edustajia neuvotteluja varten. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

2. Jos työpaikalla ei ole valittuna luottamusmiestä, paikalliseen työnantajan tai toimihenkilöiden aloitteesta tapahtuvaan neuvotteluun on kutsuttava kaikki toimihenkilöt.

3. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työ- ehtosopimukseen.

3 § Esitys paikalliseksi sopimukseksi

1. Kirjallisen esityksen paikalliseksi sopimukseksi voi tehdä 2 §:ssä mainittu osapuoli.

2. Kirjallisessa esityksessä on yksilöitävä asia, josta halutaan sopia paikallisesti ja kuvattava yksilöidysti työehtosopimusmääräyksestä poikkeamisen sisältö sekä esitettävä perustelu, jonka vuoksi poikkeamisen katsotaan olevan tar- peen.

4 § Paikallisen sopimuksen muoto

1. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen, siinä on oltava päiväys, siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee ja sopijapuolten on allekirjoitettava

se. Sopimuksessa on myös mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mikä on tämän sopimuksen sisältö.

2. Sopimus voi olla joko voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Vähintään vuodeksi tehty määräaikainen sopi- mus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Irtisano- minen on tehtävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi toiselle osapuolelle.

5 § Paikallisen sopimuksen rajoitukset

Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on erikseen kirjaus, että niistä voidaan paikallisesti sopia toisin. Muista kohdista ei ole mahdollista paikallisesti sopia toisin.

6 § Paikallisen sopimuksen voimaantulo

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa määriteltynä ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan ajankohdasta, jolloin se on tullut kirjallisesti työehtoso- pimusosapuolten tietoon.

2. Paikallinen sopimus on sopimusosapuolen irtisanottavissa kahden kuukau- den ajan sopimuksen voimaantulosta. Paikallisen sopimuksen voimassaolo päättyy kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Irtisanominen on tehtävä kirjalli- sesti.

3. Työehtosopimusosapuolella on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus kahden kuukauden kuluessa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on yh- dessä mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

4. Työehtosopimusosapuolilla on lisäksi mahdollisuus estää paikallisen sopi- muksen soveltaminen, mikäli sopimus on työehtosopimuksen tai lain vastai- nen.

7 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutus

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuol- ten välisellä työehtosopimuksella.

8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

9 § Sopimuksen voimassaolo

Yhteistoiminta työpaikalla (liite 7)‌

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvasta käyttöönottoon liittyvästä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastamisesta huolehtii työnantaja.

Jälkipainos kielletään

Toimihenkilöliitto ERTO, Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

(09) 613 231, xxx.xxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata