Kotitalouskone- ja kodin- tekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa koskeva työehtosopimus

30.3.2020 saavutettiin kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 1.4.2020.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.4.2020–28.2.2022.

2. Palkantarkistukset 2020-2021

2.1. Palkantarkistukset 2020

Palkkoja korotetaan 1.7.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajia korotetaan 1.7.2020 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %.

2.2. Palkantarkistukset 2021

Palkkoja korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,S % suuruisella yleiskorotuksella.

Alan palkkatason kuvaajia korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S %.

2.3. Luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus

Allekirjoituspöytäkirja

fluottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvauksia korotetaan 1.7.2020 lukien 3,2 %:lla koko sopimuskaudelle.

3. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys ja työaikalakiin liittyvät viittaukset

3.1. Osapuolet toteavat, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys poistuu viimeistään 31.12.2020 lukien.

3.2. Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. Osapuolet toteavat, että työehto- sopimuksen kirjausten on todettu olevan 1.1.2020 voimaan tulleen työaikalain mukaiset. Mikäli työehtosopimukseen on jäänyt viittauksia vuoden 1SSG työaikalakiin siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, viittaukset käydään tarvittaessa läpi sopimuskauden aikana ja päivitetään ne viittaamaan 1.1.2020 voimaantulleeseen työaikalakiin.

4. Tekstimuutokset

4.1. Työaika G §

Korvataan 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

2. Keskimääräinen säännöllinen työaika

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuu- kauden pituisena ajanjaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaikajärjestelmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työajan tasoittumissuun- nitelma, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoit- tuu enintään kuuden kuukauden aikana sanottuun keski- määrään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Korvataan kohta 3. kuulumaan seuraavasti

3. Liukuva työaika

Allekirjoituspöytäkirja

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamis- ta koskevista määräyksistä poiketen työnantaja ja työntekijä saa- vat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

fliukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään viisi tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään G0 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Palta ja PAM pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luottamusmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivInä.

Lisätään uusi kohta 9.

S. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Allekirjoituspöytäkirja

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.1.2020 umpeen menneen työehtosopimuksen määräystä:

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisätyöstä kalenterivuodessa.

Lisätään uusi kohta 10.

10. Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikko- lepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Lisätään uusi kohta 11.

11. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuotta- vuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämisti- laisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työ- ehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuu- den ajalta maksetaan tuntipalkkaa.

Allekirjoituspöytäkirja

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulu- tussuunnitelmaan.

4.2. Työehtosopimuksen 13 §

Muutetaan matkakustannusten korvausta koskevat sentti- ja euromäärät jatkossa määräytyväksi verohallituksen kulloinkin voimassa oleviksi verovapaiksi korvauksiksi.

4.3. Muutetaan työehtosopimuksen 21 §:n 8. kohta seuraavasti

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työn- tekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumista niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Työehtosopimus

Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa koskeva työehtosopimus ‌‌‌‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä Palvelualojen työnantajat PAflTA:n sekä Palvelualojen ammat- tiliiton välisellä työehtosopimuksella määrätään kotitalouskone- ja kodintekniikkahuollossa sekä palveluautomaattialalla työskentelevien työntekijöiden työ- ja palkkaehdot.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määrä- yksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset

Erikseen on sovittu seuraavista sopimuksista:

· yleissopimus (EK-SAK)

· luottamusmiessopimus (EK-SAK)

· koulutussopimus (ETfl-PAM)

· suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä sekä hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK)

· työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (EK-SAK)

· yhteistoimintasopimus (EK-SAK)

Työehtosopimus

Jos mainittuihin sopimuksiin tehdään työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä työeh- tosopimukseen.‌‌

4 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaan. Koeaikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomis- aikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka

aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

fliitot suosittelevat uusissa työsuhteissa työsopimuksen tekemistä kirjallisena.

2. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

5 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seu- raavia irtisanomisaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanomisaika 1 kuukautta, jos työsuhde kestänyt enintään 1 vuoden

2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään S vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 12 vuotta

5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 15 vuotta ja G kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika:

Työehtosopimus

14 vuorokautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 vuoden 1 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta ja 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edelly- tyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen pur- kamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 4 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymi- sen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toi- sin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riip- puu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopi- muksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irti- sanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.

G. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin päättyy työsuhde irtisano- misajan päätyttyä.

7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomauttaa noudattaen tämän työehtosopimuksen pii- rissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää lomautusilmoitus- aikaa. Samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat työntekijät voidaan lomauttaa ne työntekijät, jotka ovat määräaikaisissa tai muuten määräaikaisina pidettävissä työsuhteissa.

G § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia viikossa.

Työehtosopimus

2. Keskimääräinen säännöllinen työaika

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuukauden pituisena ajanjaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaikajärjestelmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työajan tasoittumissuunnitelma, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden kuu- kauden aikana sanottuun keskimäärään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

3. fliukuva työaika

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

fliukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään viisi tuntia. Viikoit- tainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitys- ten kertymä saa olla enintään G0 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Palta ja PAM pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luotta- musmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

Työehtosopimus

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muuhun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. flepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määrää- mänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamat- ta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa.

G. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus- ja jouluaatto samoin kuin uudenvuoden-, loppiaisen, vapun- ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

8. Työajan lyhentämispöytäkirja on työehtosopimuksen liitteenä.

S. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.1.2020 umpeen menneen työehtosopimuksen määräystä:

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enim- mäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisätyöstä kalenterivuodessa.

10. Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdel- le seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoit- tuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

11. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työehtosopimus

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täy- dennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa tai työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta makse- taan tuntipalkkaa.

Koulutus- tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutus- suunnitelmaan.

7 § Palkat ja vaativuusluokat ‌

Työehtosopimus

Yleistä

Kodintekniikka- ja palveluautomaattihuoltotyötä tekevän henkilön palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella.

Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä kokonaispalkan määrittelystä, on jom- mallakummalla osapuolella oikeus pyytää liittotasolta neuvotteluapua erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttö- tutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytet- ty. flisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

Henkilökohtainen kokonaispalkka

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon jäljempänä mainitut työtehtävien vaativuusryhmittely ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet.

Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Tehtävien vaativuusryhmittely

A OHJATUT

PERUSTEHTÄVÄT

Tehtävät ovat ammatti- töitä, jotka suoritetaan seLvien määräysten mukaisesti. Tehtävä edeLLyttää ammatiLListen tietojen ja työmeneteL- mien tuntemusta. Työn suorittamiseen Liittyy ohjausta.

B PERUSTEHTÄVÄT

Tehtävät ovat aLaLLe

tyypiLLisiä ja monipuo- Lisia ammattitehtäviä. Tehtävät edeLLyttävät ammatiLListen tietojen ja työmeneteLmien haLLintaa, joka perustuu

ammattikouLutukseen tai ammattikokemukseen. Työ on LuonteeLtaan itsenäistä.

VAATIVAT AMMATTI- JA ERIKOISTEHTÄVÄT

Tehtävät ovat Laaja- aLaisia tai vaativia aLan ammattitehtäviä tai kapea-aLaisia korkeata-

soisia tietotaitoa vaativia erikoistehtäviä. Tehtävät edeLLyttävät tietojen ja tai- tojen vankkaa haLLintaa, joka perustuu ammatti- kouLutukseen tai hyvään ammattikokemukseen.

Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi henkilön työsuoritus ja ammattitaito.

Työehtosopimus

Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestel- mällisellä arvioinnilla, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Työsuoritus

· määrä

· laatu

· tulos

2. Ammattitaito

· koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin/ taitoihin

· käytettävyys/monipuolisuus

· ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen (kurssit/tutkinnot)

3. Henkilökohtaiset ominaisuudet

· luotettavuus

· täsmällisyys

· aktiivisuus kouluttajana ja perehdyttäjänä

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Kokemuksen karttuessa tulee työnantajan ja työntekijän yhdessä vähintään kahden vuoden välein arvioida henkilökohtaisen palkan määräytymis- perusteet uudelleen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Hyväksyttävästi suoritetun työhön liittyvän ammatti- ja erikoisammatti- tutkinnon jälkeen työntekijän esityksestä on arvioitava henkilökohtaisen palkan määräytymisperusteet uudelleen.

Palkkatason kuvaajat

Työehtosopimus

Palkkaa määriteltäessä käytetään apuna seuraavia käytännön ansioihin perustuvia palkkatason kuvaajia:

1.7.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

A. 1845,8G – 2277,1G

B. 2037,32 – 2555,34

C. 2281,81 – 2838,1G

1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

A. 1880,S3 – 2320,43

B. 207G,03 – 2G03,8S

C. 2325,1G – 28S2,0S

SOVELLUTUSOHJE

Henkilö sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuusluokkaan A, B tai C, jonka jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräy- tymisperusteensa. Tehtäväryhmän palkkatason kuvaajista nähdään, minkä markkamäärien välille suurin osa asianomaisen tehtävätason käytännön palkoista sijoittuu. Mikäli henkilön kanssa sovittava palkka sijoittuu tälle välille, voidaan todeta sen olevan normaalitasoa.

8 § Yli- ja pyhätyö ‌‌

Työehtosopimus

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mu- kaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota ylittämättä vuorokau- tista säännöllistä työaikaa, tehdään lain mukaisen enimmäistunti- määrän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellet- taessa jakson aikana. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä ylityötapauksissa edellä 2 tai 3 kohdan mukainen ylityökorvaus.

4. Ylityö voidaan paikallisesti sopien korvata vastaavasti korotetulla vapaa-ajalla. Vapaa-aika on pidettävä ylityön tekemistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

9 § Kuukausipalkan jakajat

1. Ylityön laskemista varten tuntipalkan jakajana käytetään lukua 1G0.

2. Päiväpalkan määrittämiseksi lomautuksen tai työsuhteen alkamis- ja päättymistilanteita tms. varten jakajana käytetään lukua 21,5.

3. Vuosiloman määrittämiseen käytettävä jakaja on 25.

10 § Työntekijän sairastuminen ‌

Työehtosopimus

1. Jos työntekijää kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää hän- tä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapatur- maa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työ- suhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

· jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja S seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta

· jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon pituiselta ajanjaksolta

· jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta

· jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta

· jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdek- san viikon pituiselta ajanjaksolta. Sairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Keskusjärjestöjen G.3.1S75 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yritys- kohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjak- solta päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritetta- van päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edel- lyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työn- antaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saira- usvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

Työehtosopimus

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 1G ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatus- maksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työnteki- jäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaa- misesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemas- ta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajal- le sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

G. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnan- taja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvi- tys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

· kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus ja

· työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoai- kaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoi- don kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

SOVELTAMISOHJE

Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentä- vistä oh- jeista sairauspoissaolojen johdosta.

Työehtosopimus

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyt- tömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todenta- vaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.‌

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyt- tömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaa- seen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Jos työntekijän poissaolo on johtunut edellä mainitusta syystä tai synnytykseen liittyvästä sairaudesta, ei työntekijän työsuhteen katsota tämän poissaolon vuoksi katkenneen.

3. Työntekijän ollessa 1. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli laki- sääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissa- oloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 3 kuukauden ajanjaksolta. Siltä ajalta, kun työnantaja maksaa palkkaa, suorite- taan äitiysraha työnantajalle. Jos äitiysrahaa ei makseta työnte- kijän laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava määrä. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuo- den ja että työntekijä palaa perhevapaan jälkeen takaisin työhön. Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen, maksetaan hänelle palkkaa 3 kuukaudelta vastaavin edellytyksin.

5. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkka kuuden arki- päivän ajanjaksolta samoin edellytyksin kuin äidille äitiysvapaan ajalta.

12 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

Työehtosopimus

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai rönt-

gentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työ- ajan ulkopuolelta.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- van valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suori- tettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitet- tuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutki- muksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tar- kastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tar- kastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Työehtosopimus

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan matkakustannusten korvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seuraavasti:

a. Kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi kustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva- ym. matka- lippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan siitä verohallituksen kulloinkin voimassa oleva verovapaa korvaus.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kun- kin mukana seuraavan osalta verohallituksen kulloinkin voimassa oleva verovapaa korvaus.

b. Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja muiden elinkus- tannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritet- tavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä palkansaajan varsi- naisesta työpaikasta tai asunnosta taikka, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kunnan rajasta.

Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät määräytyvät verohallinnon kulloinkin voimassa olevien verovapaiden korvausten perusteella.

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli G tuntia.

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro- kauden

· vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha tai

· yli G tunnilla, maksetaan kokopäiväraha.

Työehtosopimus

Jos henkilö xxxxxxx matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 ja 2 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollessa kahta ja osapäivärahan kysy- myksessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa.‌

Kun työntekijälle ei sopimuksen mukaan suoriteta päivärahaa ja kun työmatka kestää vähintään G tuntia eikä hänellä ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvauksena verohallituksen kulloinkin voimassa oleva verovapaa määrä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Niiltä työpäiviltä, joilta työntekijä saa työnantajan kustantaman aterian, josta hän maksaa veron, tai lunastaa verotusarvolla verohallituksen hyväksymän maksimihintaisen lounassetelin, ei ateriakorvausta makseta.

c. Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, sovitaan majoittumiskustannusten maksamisesta työnantajan ja työnte- kijän välillä.

d. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

e. Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusoh- jesäännössä poiketa, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työntekijöille kokonaisuutena katsoen tasoltaan yhtä edul- liseen lopputulokseen.

14 § Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Työtekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

15 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomalta- paluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

Työehtosopimus

2. flomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraava- na palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. flomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alka- mista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomalta- paluuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työnte- kijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. flomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattu- aan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lo- maltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astues- sa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle makset- tiin hänen palvelukseen astuessaan.

G. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkal- lisena vapaana.

xxxxxxxxxxxxxxx ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosi- lomalain säädöksiä.

1G § Jäsenmaksun periminen ‌‌‌

Työehtosopimus

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työntekijän palkan- maksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen ammat- tiliiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammatti- liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan pää- tyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työ- paikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Työehtosopimus

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.‌

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisen keskusjärjestön edustajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

19 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamus- mies, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkin- taa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. fluottamusmiehen vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle. Varaluottamusmiehestä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luotta- musmiehen tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamusmiehellä luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

2. fluottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painos- taa tai työstä erottaa.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseen

vaikuttavat tiedot.

4. fluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

A. Työntekijän suku- ja etunimet.

B. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä.

C. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Työehtosopimus

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa A

– C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Työntekijän valtuu- tukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

fluottamusmiessopimuksen tarkoittamalla luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusmiehellä perehtyä ylityöstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. fluottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtävien- sä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

G. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamusmies menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan määräämis- sä tehtävissä.

7. fluottamusmiestehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulko- puolella maksetaan erillistä korvausta seuraavasti:

1.7.2020 lukien:

korvaus työntekijöiden lukumäärä

37,4G fl/kk 4 – 1S

GS,5G fl/kk 20 –

8. Muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta.

S. Työsuojeluvaltuutettuun noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä yhteis- toimintasopimusta. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillisenä korvauksena 1.7.2020 lukien 37,4G fl/kk, mikäli edustettavien määrä on 20 työntekijää tai enemmän.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

Työehtosopimus

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu. fluottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voi- massa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuksen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

21 § Tilapäinen poissaolo ‌

Työehtosopimus

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työnte- kijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mu- kaisesti 1–3 päivää kestävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Huoltajaan rinnastetaan muu lapsen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Edellä oleva koskee myös vammaisen tai vaikeasti sairaan lapsen sairastumista.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Tilanteeseen rinnastetaan myös se, jos toinen on estynyt osal- listumasta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukaiseen ja työt- tömyysetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi. Työntekijän, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuuttaan suo- rittamassa tai kertausharjoituksissa, rinnastetaan yksinhuoltajaan.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen- netä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajai- sista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä. flähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, isovan- hempia ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja pari- suhteen rekisteröimistä varten, mikäli päivä on hänen työpäivänsä.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai ‌

Työehtosopimus

-toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuo- silomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja siltä osin, kuin ansion- menetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorit- tamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

G. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituk- sen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja an- taa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumista niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumi- seen tarvitsemasta ajasta.

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevis- ta erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöi- den tai luottamusmiehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavu- teta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavute- ta, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulok- seen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mai- nittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulok- seen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

23 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌‌

Työehtosopimus

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimus- lain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

24 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2020 alkaen 28.2.2022 saakka ja sen jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankum- man neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌

Palvelualojen työnantajat Paltan ja Palvelualojen ammattilitto PAMin väliseen kodinkonealaa koskevaan työehtosopimukseen.

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat kodinkone- ja AV- tekniikka ja palvelu- automaattihuoltoa koskevan työehtosopimuksen G §:n 7. kohdan tarkoit- tamasta työajan lyhentämisestä.

Liitteet

2 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. flisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Mikäli paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuen viikkotyöaika jo toteuttaa tämän pöytäkirjan tarkoittaman vuotuisen työajan lyhennyksen, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhen- netään vuonna 1SS0 ja sitä seuraavina vuosina 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Liitteet

Työajan lyhentäminen voidaan yritys-, toimipaikka tai osastokohtaisesti toteuttaa jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla keskimääräisen viik- kotyöajan lyhentämisenä, antamalla työajan lyhennys kokonaisina työ- vuoroina tai muulla työantajan ja työntekijän kirjallisesti sopimalla tavalla. Mikäli yrityksen palvelutaso kärsii kohtuutonta haittaa kokonaisten työvuorojen antamisesta vapaana, voidaan paikallisesti sopia ns. seka- mallista, jossa osa vapautuksesta annetaan kokonaisina työvuoroina ja osa keskimääräisenä viikkotyöajan lyhennyksenä.

Työajan lyhennyksen toteuttamistavasta on tarkoituksenmukaista sopia siten, että se on yhdenmukainen toimipaikan muiden työntekijöiden kanssa.

Valittu työajan lyhentämistapa on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 § Keskimääräinen viikkotyöaika

Annettaessa työajan lyhennys keskimääräisenä viikkotyöajan lyhentä- misenä, tapahtuu lyhentäminen antamalla vapaata niin, että työaika on keskimäärin enintään 37 tuntia 50 minuuttia viikossa vuoden aikana.

Työtä varten tulee laatia ennakolta työtuntijärjestelmä, josta käy ilmi kunkin viikon työaika. Suositeltavaa on, että työtuntijärjestelmä laadi- taan vähintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan.

Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään viikkoa ennen sen käyt- töönottamista.

Työnantajalla on oikeus muuttaa ilmoitettua työtuntijärjestelmää vain perustelluista syistä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan lyhentämisestä johtuvia vapaita työvuoroja pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.

flakiin tai työehtosopimukseen perustuvat poissaolot eivät aiheuta muu- tosta laadittuun työtuntijärjestelmään.

Työntekijän työsuhteen alkaessa, päättyessä tai työnteon keskeytyessä kesken vuoden, katsotaan hänen saaneen työajan lyhennyksen, mikäli työntekijä on työskennellyt oman ryhmänsä työtuntijärjestelmän mu- kaisesti.

Liitteet

flomautettaessa katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen muun ryhmän työaikaa ja mikäli koko ryhmä on lomautettu, katsotaan lomau- tusjakson työajan vastanneen keskimääräistä lyhennettyä työaikaa.

5 § Lyhentäminen kokonaisina työvuoroina

Annettaessa työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina, annetaan vapaata vuoden aikana tehtyjen säännöllisten työvuorojen perusteella seuraavasti:

TYÖVUOROJA VÄHINTÄÄN	VAPAAPÄIVIÄ	TAI	TUNTEJA
18	1	8
3G	2	1G
54	3	24
72	4	32
S0	5	40
108	G	48
12G	7	5G
144	8	G4
1G2	S	72
17S	10	80
1SG	11	88
208	12	SG
213	12,5	100

Kilpailukykysopimuksen 14.G.201G mukainen kertymätaulukko ‌

Liitteet

Voimassa 31.12.2020.

TYÖPÄIVIÄ VÄHINTÄÄN	VAPAATA (TUNTIA)
18	G
3G	12
54	18
72	24
S0	30
108	3G
12G	42
144	48
1G2	54
17S	G0
1SG	GG
208	72
213	78

Tehdyksi säännöllisiksi työvuoroiksi katsotaan myös ne työntekijän poissaolopäivät, joilta työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on velvollinen maksamaan palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta, ei kuitenkaan vuosiloman aikaa.

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina työajan lyhentämisestä johtuneita vapaita.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavaan aikaan, katsotaan vapaa pidetyksi.

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei pai- kallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

G § Yrityskohtainen sopiminen

Liitteet

Edellä 4 ja 5 §:stä poiketen voivat työnantaja ja työntekijä sopia muustakin 3 §:ssä mainittujen lyhennysten toteuttamistavasta. Tällöin edellytetään, että sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen työajan lyhentämisestä, osapuolet voivat jommankumman toimesta saattaa sopimuksen liitto- tasolla ratkaistavaksi.

7 § Muita määräyksiä

Sellaisesta lisätyöstä, joka ylittää työtuntijärjestelmän mukaisen työajan tai jota on tehty tässä pöytäkirjassa tarkoitettuna vapaavuorona, mutta joka ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1.1.1SS2 lukien ja on voimassa kuten kodinkonealaa koskeva työehtosopimus.

Tämän pöytäkirjan mukaisesta kyseisen vuoden työajan lyhentämises- tä tulee sopia ja ilmoittaa paikallisesti maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli lyhentämistavaksi valitaan keskimääräisen viikkotyöajan lyhen- täminen, annetaan vuoden alusta saamatta jäänyt työajan lyhennys kokonaisina päivinä.

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Kotitalouskone- ja kodin- tekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa koskeva työehtosopimus

Document Metadata