NÄYTTELIJÖIDEN

NÄYTTELIJÖIDEN

TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS

2022–2024

Suomen Teatterit - Finlands Teatrar ry

Eerikinkatu 3B 4.krs, 00100 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry

Vanha talvitie 10 G 2.krs, 00580 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Sisällysluettelo

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUKSEN 2022–2024

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

1 § Sopimuksen voimassaolo 1

2 § Palkantarkistukset 1

3 § Matkakustannusten korvaukset 1

4 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 1

5 § Jatkuva neuvottelumenettely 2

6 § Tekstimuutokset 2

7 § Työryhmät 12

8 § Kokeilut 12

9 § Suositukset ja muut toimenpiteet 13

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS 14

I LUKU: YLEINEN OSA 14

1 § Soveltamisala 14

2 § Työnantajan yleiset oikeudet 14

3 § Työsuhteen alkaminen ja kesto 14

4 § Näyttelijän tehtävät 15

5 § Esityksen valmistaminen 16

6 § Paikallinen sopiminen 17

7 § Sopimuksen voimassaoloaika ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin 18

8 § Työrauha 18

II LUKU: PALKKAUS 19

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 19

9 § Näyttelijän palkkaus 19

10 § Peruspalkka 19

HENKILÖKOHTAINEN PALKKA 20

11 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 20

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelu 20

13 § Henkilökohtainen lisä 21

14 § Esityslisä 21

15 § Tulospalkkio 22

MUUT LISÄT 22

16 § Kannustuslisä 22

17 § Rasitelisä 22

18 § Paikkauskorvaus 23

19 § Varsinainen palkka 23

III LUKU: TYÖAIKA 24

YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT 24

20 § Säännöllinen työaika 24

21 § Työajan sijoittelu 24

21 a § Säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävä työ 25

22 § Päivittäiset lepoajat 25

23 § Vapaapäivät 25

TYÖAIKAKORVAUKSET 27

24 § Esityksestä, valmistavasta tai pääharjoituksesta johtuva lisätyö 27

25 § Ylityö 27

26 § Sunnuntaityö 27

27 § Tunti- ja päiväpalkan laskenta 28

28 § Työsuunnitelmat 28

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 29

29 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset 29

IV LUKU: VUOSILOMA 30

30 § Vuosiloman ja kesävapaan antaminen 30

31 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 31

32 § Lomaraha 31

V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT 32

33 § Oikeus sairauslomaan 32

34 § Sairausloma-ajan palkka 33

35 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 34

36 § Työtapaturma ja ammattitauti 35

37 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 36

38 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 38

39 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin 39

38a § Raskaus- ja vanhempainvapaa 40

39a § Työnantajan oikeus työntekijän sairausvakuutuslain mukaisiin päivärahaetuuksiin sekä eräisiin muihin korvauksiin 41

40 § Tilapäinen hoitovapaa 41

41 § Opintovapaa 43

42 § Eräät työlomat 43

VI LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 45

43 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu 45

44 § Työnantajan hankkimat/näyttelijän omat varusteet 45

45 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset 45

46 § Työskentely muun työnantajan palveluksessa 46

47 § Vuosittaiset lahjanäytännöt 46

48 § Näyttelijän oikeus lääkärissä käynteihin 46

49 § Päihdeasioiden käsitteleminen 46

50 § Varallaolotehtävät 46

VII LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 49

51 § Neuvottelumenettely 49

52 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen 50

LIITE 1: VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN SOPIMUS 51

VIERAILIJOIDEN MATKAKULUSÄÄNTELYN TULKINTAOHJE 55

LIITE 2: VIERAILUSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISPALKKIOT 56

LIITE 3: NÄYTTELIJÄIN KIERTUESOPIMUS JA MATKAOHJESÄÄNTÖ 57

1 § Yleistä 57

2 § Matkakustannusten korvaukset 57

3 § Erityisiä määräyksiä 58

LIITE 4: PAIKKAUSOHJESÄÄNTÖ 59

LIITE 5: VAPAALIPPUSOPIMUS 62

LIITE 6: NÄYTTELIJÄN KOULUTUSSOPIMUS 63

1 § Soveltamisala 63

2 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate 63

3 § Koulutussuunnitelma 63

4 § Ilmaisutekninen ja muu perus-, jatko- ja täydennyskoulutus 63

5 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus 64

LIITE 7: LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS 65

1 § Soveltamisala 65

2 § Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoitus 65

3 § Luottamushenkilö 65

4 § Varaluottamushenkilö 65

5 § Luottamushenkilön ja varaluottamushenkilön valitseminen 65

6 § Luottamushenkilön tehtävät 66

7 § Tietojen ja selvitysten saanti 66

8 § Neuvottelujärjestys 66

9 § Luottamushenkilön asema 66

10 § Luottamushenkilön toimitilat 67

11 § Luottamushenkilön koulutus 67

12 § Vierailevien näyttelijöiden luottamushenkilö 67

13 § Luottamushenkilökorvaus 67

LIITE 8: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS 68

1 § Näyttelijäin edustus teatterin hallituksessa 68

2 § Neuvottelukunta 68

3 § Taiteellinen toimikunta 69

4 § Tuotantokokous 69

LIITE 9: SOVELTAMISOHJE: NÄYTTELIJÄN VAPAAPÄIVIEN LASKEMINEN TYÖSUHTEEN KESTÄESSÄ OSAN NÄYTÄNTÖVUOTTA 71

LIITE 10: TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUS, VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 72

89 § Työntekijän lomauttaminen 72

90 § Työsopimuksen päättyminen 73

91 § Työsopimuksen irtisanominen 73

92 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt) 75

93 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen 76

LIITE 11: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 77

1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka 77

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset 78

MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 80

3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta 80

4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmatkasta 80

5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta 81

PÄIVÄRAHA 82

6 § Päivärahan maksamisedellytykset 82

7 § Matkavuorokausi 82

8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 82

9 § Päivärahan suuruus 83

10 § Alennettu päiväraha 83

MUUT KORVAUKSET 84

11 § Ateriakorvaus 84

12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta 84

13 § Poistettu 85

14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä 85

15 § Yömatkaraha 85

16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 86

ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 88

17 § Yleistä 88

18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 88

19 § Päiväraha 88

20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 89

21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 90

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 91

22 § Matkaennakko 91

23 § Matkalasku 91

24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 91

LIITE 12: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VANHUUDENTURVASTA 92

1 § Vanhuudenturva 92

2 § ................................................................................................................................... 92

LIITE 13: HENKILÖKOHTAISTA LISÄÄ KOSKEVA OHJE 93

LIITE 14: KUUKAUSIPALKKAINEN VIERAILEVA NÄYTTELIJÄ LASTENTEATTERISSA 94

LIITE 15: MALLISOPIMUS KUUKAUSIPALKKAISEN VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN TYÖSUHTEESEEN 96

LIITE 16: KOKEILU NÄYTTELIJÄN VUOSITYÖPÄIVIEN VÄHENTÄMISESTÄ 98

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUKSEN 2022–2024 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌

1 § Sopimuksen voimassaolo‌

Näyttelijöiden teatterityöehtosopimus on voimassa 8.4.2022–28.2.2024.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu sopimuskauden päättymisen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkantarkistukset‌

Palkankorotukset vuonna 2022

1.5.2022 Yleiskorotus 1,5 prosenttia.

1.9.2022 Paikallinen järjestelyerä 0,5 prosenttia. Jos paikallisesti ei päästä neuvottelujen jälkeen sopimukseen erän kohdentamisesta, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä.

Taulukkopalkat ja euromääräiset lisät sekä henkilökohtaiset lisät korottuvat sopimuskaudella vähintään yleiskorotusten mukaisesti.

Vierailusopimusten vähimmäispalkkiota ja henkilökohtaista palkkiota korotetaan yleiskorotuksin ja järjestelyerien mukaisin korotuksin samoina ajankohtina.

Vuoden 2023 palkankorotukset neuvotellaan vuoden lopulla 2022. Mikäli palkankorotuksista ei päästä sopimukseen, voidaan tämä sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Irtisanominen on tehtävä viimeistään 16.1.2023.

3 § Matkakustannusten korvaukset‌

Matkakustannusten korvauksia koskevia määräyksiä muutetaan soveltuvin osin valtion virkamiesten em. korvausten tarkistuksia.

4 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen‌

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 30.11.1994 voimassa olleita määräyksiä ja perusteita.

5 § Jatkuva neuvottelumenettely‌

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.

6 § Tekstimuutokset‌

1 § Soveltamisala

Poistetaan 2. kohta:

2. Sopimus koskee myös harjoittelijoita 3 § ja 11 §:ssä mainituin poikkeuksin. Teatterikoulun käynyttä henkilöä ei voida palkata harjoittelijaksi.

Uusi 2. kohta:

2. Ammattiteattereissa vierailevien näyttelijöiden vähimmäistyö- ja palkkaehdot määrätään sopimuksen liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.

3 § kohta 6. poistetaan ja muutetaan numerointia vastaavasti: 6. Harjoittelijan työsopimus

Harjoittelijan työsopimus on voimassa 1–4 vuotta.

9 § poistetaan yliviivattu kohta:

9 § Näyttelijän palkkaus

Näyttelijän palkkaus määräytyy tämän sopimuksen mukaan seuraavasti:

- Tehtäväkohtainen palkka o Peruspalkka o Harjoittelijan palkka

- Henkilökohtainen palkka

o Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

o Henkilökohtainen lisä

o Esityslisä

- Tulospalkkio

- Muut lisät

o Kannustuslisä

o Rasitelisä

o Paikkauskorvaus

10 § poistetaan yliviivatut ja muutetaan numerointi vastaavasti, kohtaan 2. lisäys koulutuksen huomioimisesta.

1. Näyttelijälle maksettava vähimmäisperuspalkka on 1.9.2020 lukien 2026,23 euroa – 3281,44 euroa.

1.4.2021 lukien 2049,33 euroa – 3318,85 euroa.

1. Koulutetun Näyttelijän vähimmäisperuspalkka on 2370,49 euroa ja 1.5.2022 lukien 2406,05 euroa

Xxxxxxxx, joka oikeuttaa koulutetun näyttelijän vähimmäisperuspalkkaan:

- Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- Teatterikoulun tai vastaavan ruotsinkielisen koulun loppututkinto

- Tampereen yliopiston teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- ulkomainen tutkinto, josta Opetushallitus on antanut ns. rinnastamis- tai tunnustamispäätöksen, tai vastaavuus suomalaisiin tutkintoihin on muuten hyväksyttävästi selvitetty.

2. Peruspalkasta sovittaessa on otettava huomioon tehtävien laatu, vaativuus, vastuullisuus ja määrä̈ sekä̈ näyttelijän taito, kyky ja kokemus sekä koulutus.

11 § Poistetaan kokonaan, muutos koskee vain uusia sopimuksia. Pykälän poisto ei siis vaikuta takautuvasti jo aiemmin solmittuihin harjoittelijasopimuksiin.

NUMEROINTI MUUTTUU PYKÄLÄSTÄ 10 LUKIEN -1 AIEMPAAN VERRATTUNA, SISÄISET PYKÄLÄVIITTAUKSET MUUTETAAN

12 § Näyttelijän henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelu, lisäys soveltamisohjeeseen:

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla ammatissa toimiminen, joten esimerkiksi pelkkä̈ omistussuhde tai osakkuus tai toimiminen yksityisenä̈ elinkeinonharjoittajana ei sellaisenaan riitä kokemuksen kertymiseen.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Palveluksesta samalla ammattialalla on katsottava olevan aina olennaista hyötyä̈ . Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että̈ samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Näyttelijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelussuhde palvelusaikaa määrättäessä. Jos näyttelijällä on samana ajankohtana ollut useita osa- aikaisia lisään sinänsä oikeuttavia palvelussuhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti.

Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan tässä Näyttelijäliiton jäsenohjesäännössä hyväksyttyä kotimaista tai ulkomaista korkeakoulututkintoa. Lista liiton nettisivuilla.

14§ Esityslisä

2. Esityslisän euromäärä lasketaan jakamalla esityslisiin työehtosopimuksella sovittu palkkasumma luvulla, joka saadaan kertomalla yhteen esityskauden toteutuneiden esitysten ja niihin osallistuneiden näyttelijöiden lukumäärä.

Soveltamisohje

Tässä valtakunnallisella esityslisäjärjestelmällä ei ole vaikutusta teattereissa mahdollisesti paikallisesti sovittuihin esityskorvausjärjestelmiin, ellei paikallisesti toisin sovita.

17 § Rasitelisä

Esityslisän määrä on 4,1%. Mikäli teatteri on paikallisesti sopinut esityslisää korottavasti järjestelyerien tai muiden erien lisäämisestä esityslisään, ei tätä korkeampaa prosenttiosuutta saa pienentää.

1. Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuvalle näyttelijälle suoritetaan rasitelisänä 41,04 euroa, 1.5.2022 lukien 41,66 euroa ja 1.9.2022 lukien 41,86 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

2. Vähintään seitsemän tuntia kestävään kiertueeseen osallistuvalle näyttelijälle suoritetaan 48,31 euroa, 1.5.2022 lukien 49,03 euroa ja 1.9.2022 lukien 49,28 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

3. Edellä olevan rasitelisän lisäksi alueellista toimintaa harjoittavan teatterin näyttelijälle maksetaan kuukausikorvauksena 52,97 euroa, 1.5.2022 lukien 53,76 euroa ja 1.9.2022 lukien 54,03 euroa.

Vanhempainvapaauudistuksen huomioiminen

Pykälät 38 § ja 39 § ovat voimassa siihen asti, kunnes lait 28/2022 sekä 29–59/2022 tulevat voimaan 1.8.2022 lukien. Tämän jälkeen edellä mainittuja pykäliä ei sovelleta, vaan voimaan astuvat pykälät 38a § ja 39a §. Mikäli lakien voimaantulossa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden takia tässä sovitut pykälät eivät ole järkevästi sovellettavissa muutokset huomioiden, on työehtosopimuksen sopijapuolilla velvollisuus neuvotella näiden pykälien muutoksesta vastaamaan mahdollisesti muuttunutta lainsäädäntöä. 38a § ja 39a § koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perheitä joiden laskettu aika on tätä ennen, noudatetaan 38 § ja 39 §.

38 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Äitiysvapaan palkallisuus

1. Näyttelijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) näyttelijä on ollut ao. teatterin palveluksessa työsuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta,

2) äitiysvapaata on xxxxxx viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan aiottua alkamista,

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Soveltamisohje

Näyttelijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa (viittausmääräys).

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.

Isyysvapaan palkallisuus

2. Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2) isyysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että siitä on ilmoitettu vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä. Synnytyksen yhteydessä pidettävän isyysvapaan osalta todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen.

3. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaan sovelletaan 34 §:n 5 kohdan määräyksiä.

4. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös ottolapsen vanhempiin.

Soveltamisohje

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 39 §:ssä.

5. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 12 arkipäivää ylittävältä osalta.

Kokonaissuunnitelman tekeminen

6. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

39 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin

1. Työnantajalla on oikeus saada sairausloman ja äitiysvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.

Soveltamisohje

Jos päivä- tai äitiysrahaa on jostakin syystä suoritettu näyttelijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa sairaus- tai äitiysrahan määrällä.

2. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja näyttelijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää näyttelijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, 34, 36 ja 38 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

38a § Raskaus- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada raskausvapaan 40 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa ja vanhempainvapaalta 44 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1. työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2. palkalliset vanhempainvapaapäivät eivät ylitä syntyneen lapsen/lasten osalta yhteensä 44 päivää ja

3. raskaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen raskaus- ja vanhempainvapaan alkamista;

4. työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhempainpäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

Vanhempainvapaapäiviä on molempien vanhempien mahdollista käyttää 18 päivää samanaikaisesti. Molempien vapaat lasketaan 44 päivän kokonaismäärään.

Vanhempainvapaalla oleva työntekijä ja työnantaja voivat sopia osittaisesta, enintään 5 tunnin päivittäisestä, työnteosta.

Jos osittaisesta työnteosta sovitaan ajalla, jolloin työnantajalla on vanhampainvapaan palkanmaksuvelvollisuus, maksaa työnantaja palkan tehdyistä tunneista sekä vanhempainvapaan 50 % palkan ja hakee Kelan päivärahan itselleen.

Soveltamisohje

Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa ja sairausvakuutuslaissa.

Raskausvapaan osalta työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. Vanhempainvapaan osalta työnantajalle toimitetaan esitäytettynä Kelalle toimitettava vanhempainetuushakemus.

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiys- tai isyys raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaetuihin.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan 34 §:n 5 kohdan määräyksiä. Raskaus - ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan sairausvakuutuslain määrittelemiin vanhempiin.

Soveltamisohje

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 39a §:ssä.

44 päivän ylittävät perhevapaat ovat palkattomia. Kokonaissuunnitelman tekeminen

Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan raskaus - tai vanhempainvapaata haettaessa vapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

Soveltamisohje

Työntekijän hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

39a § Työnantajan oikeus työntekijän sairausvakuutuslain mukaisiin päivärahaetuuksiin sekä eräisiin muihin korvauksiin

Teatterilla on oikeus saada sairaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista vanhempainpäivärahaetuuksista.

Soveltamisohje

Jos päivärahaa tai vanhempainpäivärahaetuuksia on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta sairaus- tai vanhempainpäivärahan määrällä.

Saadakseen sairausloman ja vanhempainvapaan ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai vanhempainrahaetuuksien saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, vähennetään tämän työehtosopimuksen mukaisia palkkaetuja menetystä vastaavalla määrällä.

Soveltamisohje

Jos vuosiloma on vahvistettu sairausloman ajalle, työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha sekä vuosiloma-ajan palkka.

50 § VARALLAOLOTEHTÄVÄT

Varallaolo-määräyksellä tarkoitetaan tehtävää, jossa näyttelijä opettelee ja pitää yllä jonkun toisen näyttelijän roolia asettuakseen tarvittaessa hänen tilalleen. Varallaolojärjestelmää voidaan käyttää turvaamaan vain teatterin kannalta merkittäviä produktioita tilanteissa, joissa esityksiä ei voida muutoin turvata.

SANASTO:

Track tarkoittaa tässä yksittäisen näyttelijän esityksen kulkua, sisältäen kaiken toiminnan ja vastuutehtävät.

Roolit (A-rooli)

Understudy: Näyttelijä, joka opettelee ja ylläpitää toisen näyttelijän roolin ja esittää sitä tarvittaessa.

Huomioita: Understudy-tehtävän suorittava näyttelijä on itse mukana ensemblessä tai muussa roolissa teoksessa.

Ensemble-tehtävät (A-rooli/B-rooli)

Swing: Ensemblen sisäinen paikkaaja, joka opettelee sovitun määrän ensemble- track:jä oman ensisijaisen tehtävänsä lisäksi.

Off-stage-swing ja Stand-by-swing: Ensemblen ulkopuolinen varallaolija, joka opettelee sovitun määrän ensemble-track:jä. Off-stage swing kutsutaan paikalle tarvittaessa ja stand-by-swing on aina paikalla esityksissä.

Suositellaan, että yhdellä kuukausipalkkaisella näyttelijällä voi kerrallaan olla ainoastaan yksi understudy- tai korkeintaan neljä swing-tehtävää korkeintaan yhdessä tuotannossa.

MAHDOLLISUUS PAIKALLISEEN SOPIMISEEN:

Teatterissa laaditaan yhteistyössä näyttelijöiden ja teatterin edustajien välillä paikallinen toimintamalli varallaolotehtävien harjoittelemisesta, ylläpitämisestä, esittämisestä ja korvaamisesta. Mikäli tätä paikallista toimintamallia ei laadita, noudatetaan alla olevia määräyksiä.

SUUNNITTELU JA HARJOITTELU:

Teatteri arvioi hyvissä ajoin ohjaajan sekä näyttelijöiden luottamushenkilön kanssa varallaolotehtävien laajuuden ja tarvittavan harjoitusajan.

Varallaolotehtävään on osoitettava riittävä määrä harjoitusaikaa, jotta rooli on sen vaativuus huomioon ottaen mahdollista esittää. Roolin suorittamiseen liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Teatteri ilmoittaa ja sopii produktion roolijaon yhteydessä varallaolotehtävistä ja niiden mahdollisesta korvaamisesta kuukausipalkkaisen henkilökunnan osalta.

Soveltamisohje

Määräaikaisen henkilökohtaisen lisän määrässä huomioidaan tehtävän vaativuus ja vastuun määrä sekä harjoitteluun ja ylläpitoon osoitettu työaika.

Vierailijoiden osalta tulee erikseen työsopimuksessa sopia jokaisesta varallaolotehtävästä ja niiden korvaamisesta.

Soveltamisohje

Sovittaessa vierailijan kanssa käydään yhdessä läpi osoitettujen harjoitusten määrä, arvioidaan mahdollinen kotityö sekä sovitaan mahdollisesta oikeudesta tulla kutsutuksi kaikkiin roolin harjoituksiin.

Jos varallaolotehtävään ei voida osoittaa riittävää määrää työaikaan mahtuvaa harjoitusaikaa, on understudy-tehtävän harjoitusaikataulusta ja mahdollisesti tarvittavan ylimääräisen työn korvaamisesta sovittava erikseen.

Teatteri toimittaa rooliin liittyvät materiaalit varallaolotehtävää tekevälle henkilölle samaan aikaan kuin varsinaiselle esiintyjälle.

Produktion harjoituskaudella suositellaan varaamaan harjoitusviikosta neljä alkaen varallaolotehtäviä tekeville vähintään yksi harjoitus viikossa. A-roolin understudy- tehtävää tekevälle järjestetään läpimeno ennen ensimmäistä julkista esitystä.

YLLÄPITO

Roolin ylläpitämisestä tulee huolehtia siten, että jokaista alkavaa neljää viikkoa kohden osoitetaan vähintään 4 tuntia työaikaa. Mahdollisesta harjoitusten ja esitysten ulkopuolella tehtävästä ylläpitotyöstä ja sen korvaamisesta sovitaan erikseen. Varallaolotehtäviä tekeville suositellaan takaamaan yksi harjoituskerta kolmen viikon välein näytöskauden aikana. Xxxx on roolin läpiviennin vaatimasta harjoituksesta, ei täysimittaisesta läpimenosta.

Understudy-tehtävää tekevälle suositellaan takaamaan yksi näytös understudy- roolissa näytöskauden ensimmäisten kuukausien aikana.

LIITE 1: VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN SOPIMUS (Kirjattu vain muutetut kohdat)

2. Sopimus on voimassa    /   20   -    /   20   .

Sopimuksen päättymisaika määritellään suunniteltujen esitysten mukaan. Esitysten suunniteltu määrä on     .

Mahdollisesta jatkokaudesta neuvotellaan hyvissä ajoin kyseisen vierailijan kanssa.

4. Palkkioksi näyttelijä saa        euroa/näytäntö/pääharjoitus.

Harjoituksesta maksetaan 50 prosenttia sovitusta näytäntöpalkkiosta. Näytäntöpalkkio taataan vähintään 15 esityskerralta.

Soveltamisohje: Jos produktiosta on suunniteltu enemmän kuin 60 näytöstä, suositellaan takaamaan palkkio vähintään 30% osuudesta suunniteltuja näytöksiä.

5. Palkkiot sisältävät esityskohtaisena työaikana korkeintaan 4 tuntia, ellei toisin esityksen kokonaiskestosta johtuen sovita. Mikäli käytetty työaika ylittää 4 tuntia, sovitaan palkkio siten, että suunniteltu työajan kesto lasketaan palkkioon mukaan.

Ylitykset lasketaan kultakin alkavalta puolelta tunnilta.

Soveltamisohje: Tämä säännös koskee vain tämän työehtosopimuksen allekirjoituksen jälkeen solmittuja uusia sopimuksia eikä sillä ole takautuvaa vaikutusta.

Minimipalkkion laskenta, jos esitykseen suunnitellusti käytettävä aika on 4,5 tuntia: minimipalkkio + ½ tunnin tuntipalkka.

Esimerkki: sovittava esityspalkkio A-roolissa enintään 4,5 tunnin työajalla on ennen 1.5.2022 korotusta yhteensä 207,57 € (194,60 € + 0,5 * 194,60 € / 7,5)

14. Vierailevaan näyttelijään sovelletaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimusta pois lukien kohdat 9§, 10§, 14§, 19§ 2) kohdan esityslisä, 20§, 24§, 25§, 27§, 28 §:n säännökset vuosityösuunnitelmasta, 30 §, 31§, 36§:ää sovelletaan työtapaturmaa koskevilta osiltaan kokonaisuudessaan ja ammattitautia ja sairauslomaa koskevilta säännöiltä niiltä osin, kuin niillä on selkeä liityntä työhön, 37§, 41§, 46 §, LIITE 6, LIITE 10, LIITE 11 ja LIITE 12.

Soveltamisohje: Pykälän 32§ soveltaminen koskee vain tämän työehtosopimuksen allekirjoituksen jälkeen solmittuja uusia sopimuksia eikä sillä ole takautuvaa vaikutusta aiemmin solmittuihin sopimuksiin, joihin siis 32§:n määräystä lomarahan maksamisesta ei sovelleta.

LIITE 2: VIERAILUSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISPALKKIOT

Palkkiot

A-rooli 194,69 euroa

B-rooli 162,80 euroa

1.5.2022 lukien

A-rooli 197,61 euroa

B-rooli 165,24 euroa

1.9.2022 lukien

A-rooli 198,60 euroa

B-rooli 166,07 euroa

LIITE 4: PAIKKAUSOHJESÄÄNTÖ

1 §

Jos näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan hänen tehtävänsä kahdessa päivässä tai sitä lyhyemmällä valmistautumisajalla, sovitaan tehtävästä ja siitä maksettavasta korvauksesta etukäteen. Mikäli korvauksesta ei päästä sovintoon, hän saa vakinaisen palkkansa lisäksi 15 tunnin palkan jokaiselta alkavalta 30 riville kirjoitetulta A4-kokoiselta sivulta.

Soveltamisohje: Xxxxxx paikkauksesta suoritettavasta korvauksesta ei päästä erilliseen sopimukseen, noudatetaan palkkiolaskennassa tämän liitteen määräyksiä. Pyrkimyksenä luoda paikallinen kustannustaso äkillisten paikkaustarpeiden varalle, jotta molemmat osapuolet voivat ennakoida tulevat taloudelliset vaikutukset.

LIITE 7: LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

2 § Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoitus

Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on edistää Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Näyttelijäliiton välillä solmittua näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen noudattamista, työnantajan ja näyttelijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sen solmimishetken mukaisessa lainsäädännössä luottamusmies-termillä mainittua henkilöstön valitsemaa edustajaa eli aiempien työehtosopimusten mukaista luottamusmies-henkilöä. Tämän termimuutoksen ainoa tarkoitus on muuttaa luottamusmies-nimike sukupuolineutraaliksi.

13 § Luottamushenkilökorvaus

Luottamushenkilölle maksetaan luottamushenkilötehtävien hoitamisesta erilliskorvaus, jonka suuruus määräytyy luottamushenkilön edustamien näyttelijöiden mukaan seuraavasti: korvaus on 73,83 euroa kuukaudessa (1.5.2022 lukien 74,95 € ja 1.9.2022 lukien 75,31 €), jos edustettavia näyttelijöitä on 1-

49, ja 93,09 euroa kuukaudessa (1.5.2022 lukien 94,49 € ja 1.9.2022 lukien 94,96 €), mikäli edustettavia näyttelijöitä on 50 tai enemmän.

Vaihdetaan kaikki työehtosopimukseen kirjatut luottamusmies-sanat luottamushenkilö- sanaksi.

Vaihdetaan myös esimies-sanat esihenkilö-sanoiksi työehtosopimuksessa. LIITE 8: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS

2 § Neuvottelukunta

1. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä teatterikohtaisesti määritellyt henkilökuntaa ja teatterin käytännön työtä koskevat asiat. Se käy yhteistoimintalain (1333/2021) edellyttämää vuoropuhelua, ellei sitä sovita käsiteltäväksi muulla lain edellyttämällä tavalla.

LIITE 10:

89 §

1. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, yhteistoimintalain (1333/2021) ja tämän luvun määräysten mukaisesti.

4. Työntekijää lomautettaessa noudatetaan lomautusilmoituksessa työsopimuslain 5:4

§:n (55/2001) mukaista 14 vuorokauden määräaikaa.

93 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen

1. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa noudattamatta sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä on saavuttanut eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän eroamisikä on häneen sovellettavan eläkejärjestelmän mukainen korkein eläkkeellejäämisikä.

Soveltamisohje

Työntekijä voi jäädä normaalille vanhuuseläkkeelle joustavasti oman eläkejärjestelmänsä mukaisesti ennen viimeistä eläkeikää, mutta aikaisempi eläkkeelle siirtyminen edellyttää irtisanoutumista.

3. Poistetaan tarpeettomana kokonaan

LIITE 15: MALLISOPIMUS KUUKAUSIPALKKAISEN VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN TYÖSUHTEESEEN

5. Vähimmäispalkka B-roolista on 2824,42 euroa, 1.5.2022 lukien 2866,79 euroa ja 1.9.2022 lukien 2881,12 euroa.

LIITE 14: KUUKAUSIPALKKAINEN VIERAILEVA NÄYTTELIJÄ LASTENTEATTERISSA

1. Tätä liitettä voidaan kokeiluna soveltaa lastenteattereissa tämän liitteen mukaisin ehdoin. Sopimuskauden aikana sovittu työsopimus voi tämän liitteen mukaisin ehdoin alkaa viimeistään 1.12.2023 ja jatkua enintään 31.7.2024 saakka.

Lastenteattereita ovat esimerkiksi Ahaa, Hevosenkenkä, Mukamas, Raatikko, Sampo ja Unga Teatern.

5. Vähimmäiskuukausipalkka on 1.5.2022 alkaen 2866,79 euroa ja 1.9.2022 alkaen 2881,12 euroa.

Kokeilu ei koske kesäteatteritoimintaa.

7 § Työryhmät‌

Yhteisessä työryhmässä seuraavat asiat:

1. Työryhmä, jonka tavoitteena on selvittää vierailijoilta peruttujen esitysten määrää. Peruutukset tutkitaan näytäntövuosilta 2021-2022 ja 2022-2023 ja mahdollisuuksien mukaan näytäntövuosilta 2017-18 ja 2018-2019.

Peruttujen esitysten osalta selvitetään vierailijakohtaisesti kyseisen näytelmän esitysten määrä, myyntiin laitettujen esitysten määrä ja lopulta toteutuneiden/peruttujen esitysten määrä/vierailija, syyt perumiselle/perumisille sekä onko peruutukset tehty alle 10 vuorokautta ennen vai aiemmin. Niiltä osin kuin vierailijasopimukset on tehty ennen tämän sopimuskauden alkua, eikä sopimuksesta selviä suunniteltujen esitysten määrä, selvitetään suunniteltujen esitysten määrää kysymällä teatterilta ja näyttelijältä.

2. Työaikamuotojen muutosten tarpeellisuus. Pyritään saamaan myös Teme samaan työryhmään, jossa pohditaan mahdollista tarvetta työaikamääräysten muuttamiseen. Tavoitteena parantaa työssä jaksamista, ennakoitavuutta sekä työhyvinvointia. Xxxxxxxxx näyttelijöiden toteutunutta työaikaa ja pohditaan tarvetta työaikamääräysten uudistamiseen. Lisäksi seurataan toteutuneita työpäiviä.

8 § Kokeilut‌

Jatketaan sopimuskauden ajan sopimuskauden 2020–2022 mukaisia kokeiluja.

Toteutetaan työehtosopimukseen kirjatun tiedonsaantioikeuden rajoissa vuosittaista palkkakeskustelua näyttelijöiden edustajan ja työnantajan kanssa. Keskustelussa on

tarkoitus käydä läpi toteutunut palkkakehitys sekä tapahtuneet ja ennakoitavat muutokset henkilökunnassa.

9 § Suositukset ja muut toimenpiteet‌

Yhteisellä suosituksella kannustetaan teattereita kokeilemaan paikallisia työaikajärjestelmiä, kuten paikalliseen viisipäiväisen viikon työaikakokeiluun tai vuosityöajan ja vapaa-aikojen kokeilujaksoon vuosittaista vapaapäivien sijoittelua koskevia sääntöjä noudattaen.

Sopimuskauden sijoittuessa poikkeuksellisen haastavalle ajalle esittävän taiteen sektorilla suositellaan myös teattereita etsimään keinoja jaksamisen lisäämiseksi ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, ja toimivaksi havaittujen käytäntöjen jakamista tiedoksi kaikille ammattiorganisaatioille hyvien käytäntöjen levittämiseksi edelleen. Tähän liittyen kerätään yhteistä tietoa niistä toimenpiteistä, joita työssä jaksamisen edistämiseksi on eri toimijoilla toteutettu.

Sovitaan Teatterin tiedotuskeskuksen kanssa teattereiden vierailijasopimuksia ja avustajasopimuksia koskevan tiedonkeruun käytäntöjen tarkistamisesta siten, että tilastointi saadaan mahdollisimman kattavaksi. Aloitetaan ostettujen/tilattujen esitysten tilastointi.

Harjoittelijaa koskevien määräysten poistolla tästä työehtosopimuksesta ei ole takautuvaa merkitystä. Ennen tämän työehtosopimuksen allekirjoittamista ja voimaan tuloa tehdyt aiemman työehtosopimuksen mukaiset sopimukset ovat edelleen voimassa ja niihin sovelletaan vuoden 2020-2022 työehtosopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. Sama koskee tästä työehtosopimuksesta poistettua alempaa näyttelijän palkkaluokkaa (entinen 10 § 1. kohta).

Helsingissä 7. huhtikuuta 2022

SUOMEN TEATTERIT – FINLANDS TEATRAR RY

SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO – FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS I LUKU: YLEINEN OSA‌‌‌

1 § Soveltamisala‌

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin ammattiteattereiden palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset näyttelijät.

2. Ammattiteattereissa vierailevien näyttelijöiden vähimmäistyö- ja palkkaehdot määrätään sopimuksen liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.

2 § Työnantajan yleiset oikeudet‌

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä.

3 § Työsuhteen alkaminen ja kesto‌

Työsopimus

1. Työsopimus tehdään yleensä kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät siitä ilmi.

Pöytäkirjamerkintä

Näyttelijän niin halutessa työsopimus tehdään kirjallisena.

Soveltamisohje

Sen lisäksi mitä tässä sopimuksessa on määrätty työhön ottamisesta ja erottamisesta, noudatetaan työsopimuslakia.

Työsopimuslain mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy, määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen (viittausmääräys).

Suositellaan, että työnantajat myöntävät näyttelijöille työlomia.

2. Aikaisemmassa työehtosopimuksessa olleet määräykset koskien kaksivuotista määräaikaista työsopimusta ja siihen liittyvä liite 9 on poistettu. Vielä voimassa olevissa näitä määräyksiä noudattaneissa työsuhteissa noudatetaan 15.12.2004 allekirjoitetun työehtosopimuksen asiaa koskevia säännöksiä.

3. Näyttelijän kanssa voidaan tehdä myös työsopimuslain mukainen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jolloin molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Lomautusperusteena voi olla vain työsopimuslain mukainen töiden väheneminen (viittausmääräys). Roolien jakoon liittyvä normaali työnjako ei ole lomautusperuste.

Näyttelijäin toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen sovelletaan teatterialan työehtosopimuksen VII luvun määräyksiä lomautus- ja irtisanomismenettelyä koskevien määräysten osalta, lukuun ottamatta 91 §:n 3 ja 4 kohtia.

4. Vähintään yhden vuoden kestävä määräaikainen työsopimus tulee voimaan elokuun 1. päivänä ja päättyy 31.7. Tällaisella määräaikaisella työsopimuksella voi olla kiinnitettynä 1/4 teatterin näyttelijöiden lukumäärästä. Kiintiö voidaan perustelluista syistä ylittää, jos siitä sovitaan paikallisesti.

5. Vierailevan näyttelijän määräaikainen työsopimus on voimassa siten kuin liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.

6. Lääkärintodistuksen esittäminen

Näyttelijän on vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsopimus raukeaa, jollei todistusta esitetä määräajassa.

7. Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin näyttelijä tosiasiallisesti on työnantajan käytettävissä sopimuksen mukaiseen työhön.

4 § Näyttelijän tehtävät‌

1. Näyttelijä osallistuu teatterin työohjelman mukaisesti harjoituksiin ja näytäntöihin.

2. Mikäli näyttelijä joutuu rooliaan varten hankkimaan jonkin erityisen taidon, on tästä ennen tehtävään ryhtymistä sovittava hänen kanssaan. Aiheutuneet kustannukset suorittaa teatteri.

3. Näyttelijä on velvollinen työaikana esiintymään tilaisuuksissa, joita teatteri omaksi hyväkseen järjestää.

4. Näyttelijä osallistuu teatterin ohjelmiston ja muun taiteellisen työn suunnitteluun ja valmisteluun tämän sopimuksen liitteen taiteellista toimikuntaa ja näyttelijän edustusta teatterin hallinnossa koskevan suosituksen mukaisesti.

5. Xxx 20 vuotta näyttelijän työssä toimineen henkilön kanssa avustajatehtävästä sovitaan erikseen.

5 § Esityksen valmistaminen‌

1. Väliaikoineen vähintään kaksi tuntia kestävälle näytelmälle on varattava sen vaikeusastetta vastaava harjoitusmäärä, kuitenkin vähintään 40 varsinaista harjoitusta, ennen ensi-iltaa tai sellaista ennakkonäytäntöä, jossa maksavaa yleisöä on läsnä.

Harjoituksella tarkoitetaan tilannetta jossa kaikki kyseiseen harjoitukseen tarvittavat näyttelijät ovat paikalla.

2. Varsinaisiin harjoituksiin tulee sisältyä

- vähintään kolme valmistavaa harjoitusta, joissa tärkeimmät olosuhteet ja välineet ovat varsinaisen esityksen mukaiset sekä

- vähintään kolme pääharjoitusta, joissa lavastus, valaistus, tehosteet, musiikki, avustajat, puvusto, tarpeisto, naamiot ja muut lopulliseen esitykseen kuuluvat seikat ovat samat kuin esityksessä.

3. Saman harjoituksen aikana näyttelijä on velvollinen harjoittelemaan kahta näytelmää, jos harjoitusajan jakaantuminen niiden kesken käy työjärjestyksestä ajoissa ilmi. Harjoituksesta toiseen siirtynyt näyttelijä ei ole velvollinen palaamaan aikaisempaan.

4. Näyttelijä ei pääsääntöisesti ole velvollinen osallistumaan esityksen teknisiin rakentamis- ja pystytysharjoituksiin, paitsi esitystekniikan tai näyttelijän työturvallisuuden niin vaatiessa.

Näyttelijöille kerrotaan tuotannossa käytettävistä tehosteista, kuten savuista, pyrotekniikasta ym. Harjoituskauden alussa käydään läpi tehosteiden käyttöön liittyvät ja muut tarpeelliset työturvallisuusohjeet ja –määräykset. Tarpeetonta altistumista tehosteille vältetään.

Mikäli tuotantoon kuuluvan näyttelijän tilalle tulee toinen näyttelijä tai hänet paikataan tilapäisesti, työturvallisuusohjeet käsitellään vastaavasti uuden näyttelijän kanssa.

5. Viimeisen pääharjoituksen tulee jatkua kuin esitys. Sitä ei saa keskeyttää eikä näyttelijää saa sen päätyttyä pidättää kuin lyhyitä ohjeita varten.

6. Teatterin ulkopuoliset voivat seurata harjoitusta vain ohjaajan luvalla, jonka on neuvoteltava asiasta työryhmän kanssa. Ainoastaan teatterin henkilökuntaan ja hallintoelimiin kuuluvat ja heidän omaisensa, ulkopuoliset teatteritaiteilijat ja - opiskelijat sekä esityksen valmistamiseen osallistuneet asiantuntijat saavat olla seuraamassa valmistavia tai pääharjoituksia ohjaajan luvalla. Ohjaajan on neuvoteltava asiasta työryhmän kanssa. Viimeiseen tai muuhun sovittavaan pääharjoitukseen on kuitenkin teatterin henkilökuntaan ja hallintoelimiin kuuluvilla sekä heidän omaisillaan vapaa pääsy.

7. Ensi-iltaan ja sellaiseen ennakkonäytäntöön, jota on seuraamassa arvostelijoita, osallistuva näyttelijä ei samana päivänä osallistu muuhun teatterin osoittamaan työhön kuin ohjaajan ja näyttelijän keskinäisestä sopimuksesta järjestettävään kyseisen näytelmän harjoitukseen tai neuvotteluun.

8. Esitykselle on järjestettävä vähintään yksi muistiharjoitus alkavaa neljättä viikkoa kohti, jona sitä ei esitetä. Mikäli tästä määräyksestä halutaan poiketa, siitä on sovittava teatterin ja työryhmän kesken.

6 § Paikallinen sopiminen‌

1. Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi voimassa olevan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksistä. Mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, paitsi sopimalla vuosittaisten työpäivien vähennyksestä, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa alentaa työntekijän palkkaetuja, ellei se ole tarpeen välttämättömien palkkakustannusten säästöjen toteuttamiseksi. Teatterin on näytettävä toteen taloudellisten vaikeuksien olemassaolo. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkkahinnoittelun alinta peruspalkkaa pienemmäksi.

2. Edellä 1. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti teatterin ja liiton tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää liiton nimenomaista valtuutusta.

Soveltamisohje

Alayhdistystä edustaa neuvotteluissa luottamushenkilö ja muut alayhdistyksen mahdollisesti nimeämät neuvottelijat.

3. Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä.

4. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella.

Soveltamisohje

Tässä pykälässä tarkoitetun sopimisen lisäksi paikallista sopimustoimintaa voidaan harjoittaa suoraan lain nojalla kuten:

- työehtosopimusta paremmat paikalliset sopimukset,

- kokonaisuutena työehtosopimuksen tasoiset, mutta erilaiset paikalliset sopimukset,

- työehtosopimusta täydentävät paikalliset sopimukset, joissa on sovittu asioista, joista työehtosopimuksessa ei ole sovittu.

Mikäli paikallisen sopimuksen sisältö on ehdollinen, esim. teatterin taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvainen, paikalliseen sopimukseen tulee sisällyttää tarkastelulausekkeet ja paikallisen sopimuksen toteuttamisen ehdot.

5. Luottamushenkilölle tai muulle neuvottelijalle on toimitettava neuvotteluja koskeva materiaali riittävässä laajuudessa ja hänellä on oltava mahdollisuudet perehtyä neuvottelujen kohteena olevaan materiaaliin ennen neuvotteluja, aikaa käydä keskustelua yhdistyksen tai liiton kanssa ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua neuvotteluihin.

Soveltamisohje

Parhaimmillaan paikallinen sopiminen edistää joustavaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia, esimerkiksi työssäjaksamisen tukemista.

Paikallinen sopiminen voi muun muassa parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja. Onnistuminen paikallisessa sopimisessa voi vahvistaa keskinäistä luottamusta ja edistää työskentelyilmapiiriä. Paikallisessa sopimisessa on ensisijaisesti pyrittävä molempia osapuolia hyödyttäviin ratkaisuihin.

6. Teatterin on toimitettava paikallinen sopimus Suomen Teatterit ry:lle ja Suomen Näyttelijäliitto ry:lle tiedoksi.

7 § Sopimuksen voimassaoloaika ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin‌

Jollei tästä sopimuksesta muuta aiheudu, näyttelijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

8 § Työrauha‌

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

II LUKU: PALKKAUS TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA‌‌‌

9 § Näyttelijän palkkaus‌

Näyttelijän palkkaus määräytyy tämän sopimuksen mukaan seuraavasti: Tehtäväkohtainen palkka

- Peruspalkka Henkilökohtainen palkka

- Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

- Henkilökohtainen lisä

- Esityslisä Tulospalkkio Muut lisät

- Kannustuslisä

- Rasitelisä

- Paikkauskorvaus

10 § Peruspalkka‌

1. Näyttelijän vähimmäisperuspalkka on 2370,49 euroa ja 1.9.2022 lukien 2406,05 euroa.

2. Peruspalkasta sovittaessa on otettava huomioon tehtävien laatu, vaativuus, vastuullisuus ja määrä sekä näyttelijän taito, kyky ja kokemus sekä koulutus.

4. Näyttelijäopiskelijan vähimmäispalkka teatteritaiteen maisterin opintoihin kuuluvan työharjoittelun ajalta on 70 % liitteiden 1 ja 2 mukaisten vierailijasopimusten palkasta.

Soveltamisohje:

Tässä kohdassa tarkoitetaan sellaista korkeakouluharjoittelijaa, jonka harjoittelujaksosta yliopisto tekee sopimuksen teatterin kanssa ja teatteri tekee työsopimuksen harjoittelijan kanssa.

HENKILÖKOHTAINEN PALKKA‌

11 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa‌

Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun näyttelijä on ollut vähintään 5 vuotta ja vähintään 10 % peruspalkasta, kun näyttelijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa.

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelu‌

Lisään oikeuttavaa palvelua on palvelu:

1. Oman

2. tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä näyttelijän tehtävässä. Henkilökohtaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon ammatissa työskentely alalla työsuhteessa, apurahalla tai itsensä työllistäen. Korkeakoulututkinnosta lasketaan hyväksi 2 vuotta henkilökohtaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla ammatissa toimiminen, joten esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus tai toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana ei sellaisenaan riitä kokemuksen kertymiseen.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Palveluksesta samalla ammattialalla on katsottava olevan aina olennaista hyötyä. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Näyttelijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelussuhde palvelusaikaa määrättäessä. Jos näyttelijällä on samana ajankohtana ollut useita osa- aikaisia lisään sinänsä oikeuttavia palvelussuhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti.

Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan tässä Näyttelijäliiton jäsenohjesäännössä hyväksyttyä kotimaista tai ulkomaista korkeakoulututkintoa. Lista liiton nettisivuilla.

3. Oikeus lisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajaan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje

Lisää ei tarvitse hakea, mutta näyttelijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnantajan palvelusajoista.

13 § Henkilökohtainen lisä‌

1. Näyttelijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaa kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat näyttelijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.

2. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Näyttelijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Lisän luonteesta kuitenkin johtuu, ettei sen maksamisesta käydä virallisia paikallisneuvotteluja työntekijäjärjestön kanssa.

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla esitysten määrä.

Xxxxxxxxxx 00 on annettu henkilökohtaisesta lisästä suositusluonteisia ohjeita.

Pöytäkirjamerkintä

Uusia määräyksiä henkilökohtaisesta lisästä sovelletaan 1.9.2004 lukien. Näyttelijälle maksetaan 1.9.2004 lukien vähintään samansuuruinen harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä kuin hänelle mahdollisesti maksettiin 31.8.2004 samassa palvelussuhteessa.

3. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on näyttelijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai näyttelijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

14 § Esityslisä‌

1. Esitykseen osallistuvalle näyttelijälle maksetaan esityslisä, joka maksetaan esityskauden päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

Esityskaudet ovat: syyskausi kesävapaasta 31.12. saakka ja kevätkausi 1.1. alkaen kesävapaaseen saakka.

2. Esityslisän euromäärä lasketaan jakamalla esityslisiin työehtosopimuksella sovittu palkkasumma luvulla, joka saadaan kertomalla yhteen esityskauden toteutuneiden esitysten ja niihin osallistuneiden näyttelijöiden lukumäärä.

Soveltamisohje

Tässä valtakunnallisella esityslisäjärjestelmällä ei ole vaikutusta teattereissa mahdollisesti paikallisesti sovittuihin esityskorvausjärjestelmiin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Esityslisän määrä on 4,1%. Mikäli teatteri on paikallisesti sopinut esityslisää korottavasti järjestelyerien tai muiden erien lisäämisestä esityslisään, ei tätä korkeampaa prosenttiosuutta saa pienentää.

15 § Tulospalkkio‌

Näyttelijälle voidaan maksaa erillistä tulospalkkiota, joka perustuu teatterin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen. Tulospalkkiona voidaan maksaa ao. tulosyksikön näyttelijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle näyttelijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytysaika vuosilomaa lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkionmäärää, jollei työnantaja toisin päätä.

MUUT LISÄT‌

16 § Kannustuslisä‌

Näyttelijälle maksetaan kannustuslisänä määräaikaisesti tai toistaiseksi palkkaus 1–4 prosentilla peruspalkasta korotettuna, mikäli työnantaja harkitsee lisän suorittamisen työtehtävissä osoitetun erityisen ammattitaidon, ahkeruuden, pätevyyden lisääntymisen tai muun erityisen syyn vuoksi perustelluksi. Tämän kannustuslisän myöntämiseen saadaan käyttää enintään 0,4 % teatterin kuukausipalkkaisten näyttelijöiden palkkojen yhteismäärästä.

Soveltamisohje

Kannustuslisä maksetaan näyttelijälle vuosiloman ajalta sekä työloman ajalta siltä osin kuin yhdessä tai useammassa erässä myönnetty yhtäjaksoinen työloma ei ylitä 30 kalenteripäivää.

17 § Rasitelisä‌

Pöytäkirjamerkintä

Tämän pykälän kohdissa 1–3 tarkoitetut lisät korottuvat sopimuskaudella toteutettavia yleiskorotuksia vastaavasti.

1. Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuvalle näyttelijälle suoritetaan rasitelisänä 41,04 euroa, 1.5.2022 lukien 41,66 euroa ja 1.9.2022 lukien 41,86 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

2. Vähintään seitsemän tuntia kestävään kiertueeseen osallistuvalle näyttelijälle suoritetaan 48,31 euroa, 1.5.2022 lukien 49,03 euroa ja 1.9.2022 lukien 49,28 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

3. Edellä olevan rasitelisän lisäksi alueellista toimintaa harjoittavan teatterin näyttelijälle maksetaan kuukausikorvauksena kuukausikorvauksena 52,97 euroa, 1.5.2022 lukien 53,76 euroa ja 1.9.2022 lukien 54,03 euroa.

4. Rasitelisä maksetaan kalenterikuukausittain kiertueelle osallistumista seuraavan kuukauden aikana.

Teatterit, joissa alueellinen toiminta lopetettu

5. Näyttelijälle, jolle on 31.12.1992 maksettu 1.3.1990–29.2.1992 voimassa olleen näyttelijäin teatterityöehtosopimuksen 4 liitteen 3 §:n 5. kohdan 4. kappaleessa tarkoitettua lisää, maksetaan edellä mainitun lisän sijasta 38,85 euron suuruista henkilökohtaista lisää kuukaudessa 1.1.1993 lukien. Lisä poistuu tai pienenee palkan tarkistuksia vastaavasti. Yleiskorotus ei kuitenkaan vaikuta lisään.

18 § Paikkauskorvaus‌

Korvauksesta, joka suoritetaan näyttelijälle tämän joutuessa asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan uuden roolin poikkeuksellisen nopeasti, on määrätty paikkausohjesäännössä (liite 4).

19 § Varsinainen palkka‌

Näyttelijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:


1) peruspalkka tai vastaavanluonteinen palkka.


2) henkilökohtainen palkka ja esityslisä.

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa muun muassa vuosiloman sekä sairausloman ja äitiysvapaan ajalta.

III LUKU: TYÖAIKA‌

YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT‌

20 § Säännöllinen työaika‌

1. Näyttelijällä on enintään 224 työpäivää näytäntövuodessa.

Näyttelijällä jolla on 31 §:n 6. kohdan mukaisesti vuosilomaa 36 arkipäivää, on 218 työpäivää näytäntövuodessa 1.8.2010 lukien.

2. Näyttelijän säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä.

3. Päivittäinen säännöllinen työaika on mahdollista ylittää 9 tuntiin 15 minuuttiin saakka, mikäli se on tarpeen esitykseen tai esityksiin tai valmistaviin tai pääharjoituksiin käytetystä ajasta johtuen.

21 § Työajan sijoittelu‌

1. Päivittäinen työaika jakaantuu kahteen samoina aikoina alkavaan työjaksoon siten, että yksi työjakso voi kestää enintään neljä tuntia.

Esitysten, valmistavien ja pääharjoitusten osalta voidaan em. työjaksojen pituudet ylittää.

2. Näytännön alkamisajat voivat vaihdella, mikäli siitä on asianmukaisesti ilmoitettu.

3. Harjoitusten jaksottelu, alkamisajat ja pituudet voivat vaihdella, kun siitä on työryhmän kanssa sovittu.

4. Jos kyseessä on samana päivänä toistettava lyhyt näytelmä, lasketaan työajaksi niiden alkamis- ja loppumisajan väliin lisäksi 1,5 tuntia valmistautumiseen ja jälkitehtäviin.

5. Kahteen väliaikoineen yli kaksi tuntia kestävään näytäntöön osallistuva näyttelijä on sinä päivänä vapaa muusta teatterityöstä.

6. Näyttelijän työjaksot on päivittäin sijoitettava niin, että ne päättyvät viimeistään klo

23. Yli klo 23:n saa kestää työjakso, joka viimeistään klo 19.30 alkaneen näytännön pituuden vuoksi ei ole päättynyt klo 23.

7. Sunnuntaina pidettävä harjoitus on sijoitettava klo 14:n ja 22:n välille.

8. Näytäntöön valmistautuminen ja jälkityöt luetaan työajaksi toteutuvien aikojen mukaan, kuitenkin vähintään 30 minuuttia ennen näytäntöä ja 15 minuuttia näytännön jälkeen.

Soveltamisohje

Pääharjoitusten yhteydessä todetaan kunkin näyttelijän esityskohtainen työaika valmistautumisineen ja jälkitöineen.

9. Kahden työjakson väliin jäävä aika lasketaan työajaksi, mikäli työjaksojen väliin jäävä aika on vähemmän kuin 1,5 tuntia.

21 a § Säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävä työ‌

Näyttelijä voi tarvittaessa tehdä osan työstään säännöllisen työajan ulkopuolella, jos asiasta sovitaan työnantajan ja näyttelijän kesken. Työstä, joka ei mahdu näyttelijän säännölliseen työaikaan, maksetaan sovittua työn määrää vastaava palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Harjoitusaikataulut pyritään suunnittelemaan siten, ettei syntyisi tarvetta säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävään työhön. Xxxxxxx säännöllisen työajan ulkopuolisesta työstä edellyttää työnantajan määräystä.

22 § Päivittäiset lepoajat‌

1. Jokaiseen yli kolme tuntia kestävään työjaksoon sisältyy 15 minuutin tauko.

2. Näytäntöjen väliin on varattava riittävä lepoaika. Tehtäessä työtä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia, on työaikaan, esimerkiksi peräkkäisten näytäntöjen väliin, sisällytettävä mahdollisuus ruokailuun.

23 § Vapaapäivät‌

1. Näyttelijällä on 111 vapaapäivää näytäntövuodessa sekä vuosiloma, josta säädetään tämän sopimuksen IV luvussa.

Soveltamisohje

Vapaapäivät on pyrittävä järjestämään näyttelijäkunnalle samanaikaisesti, mutta ne voidaan erityisistä syistä antaa näytelmäkohtaisesti tai näyttelijän kanssa siitä sovittaessa näyttelijäkohtaisesti.

2. Näyttelijän vapaapäivät järjestetään siten, että

a) Näyttelijällä on vähintään yksi vapaapäivä viikossa siten, että näyttelijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikoittainen vapaa-aika on ilmoitettava viimeistään 10 päivää aikaisemmin. Ilmoitettua vapaa-aikaa ei ilman näyttelijän suostumusta voi vaihtaa toiseksi, ellei muutokselle ole työaikalaissa (872/2019) tarkoitettua perustetta.

b) Pääsiäisviikolla näyttelijällä on viisi vapaapäivää maanantaista lähtien. Vapaapäivien ajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

c) Helmi- ja maaliskuun toinen, toukokuun toinen, elokuun kolmas, lokakuun ensimmäinen sekä marraskuun kolmas maanantai sekä jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä. Elokuun, lokakuun ja maaliskuun vapaapäivien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Soveltamisohje

Vapaapäivien sijoittelusta käydään neuvottelu luottamusmiehen kanssa vuosityösuunnitelmaneuvottelun yhteydessä.

Vapaapäivät pyritään järjestämään seuraavasti syyskaudella:

- vähintään 5 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa;

- vähintään 2 x 3 pv yhtäjaksoinen vapaa, joista yksi pyritään järjestämään koulun syysloman aikaan;

- vapaapäivistä vähintään 2 on lauantaipäiviä;

- vähintään 1 yhtäjaksoinen em. vapaa toteutuu lokakuun ja yksi marraskuun aikana. ja seuraavasti kevätkaudella:

- vähintään 6 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa;

- vähintään 2 x 3 pv yhtäjaksoinen vapaa;

- vapaapäivistä vähintään 2 on lauantaipäiviä;

- vähintään 1 yhtäjaksoinen em. vapaa toteutuu helmikuun ja yksi maaliskuun aikana.

TYÖAIKAKORVAUKSET‌

24 § Esityksestä, valmistavasta tai pääharjoituksesta johtuva lisätyö‌

Mikäli näyttelijän päivittäinen säännöllinen työaika esitykseen, esityksiin, valmistavaan tai pääharjoitukseen käytetystä työajasta johtuen ylittää 7,5 tuntia, maksetaan näyttelijälle korvauksena toteutuneelta työajalta 9 tuntiin 15 minuuttiin asti korottamaton tuntipalkka. Korvaus voidaan vaihtaa kokonaan tai osittain annettavaksi vastaavana vapaa-aikana täysinä päivinä näyttelijän kanssa sovittavana aikana.

25 § Ylityö‌

1. Mikäli näyttelijän päivittäinen työaika esitykseen, esityksiin, valmistavaan tai pääharjoitukseen käytetystä työajasta johtuen ylittää 9 tuntia 15 minuuttia, maksetaan ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

2. Mikäli näyttelijän päivittäinen työaika muutoin ylittää 7,5 tuntia, ensimmäinen puoli tuntia on lisätyötä ja siitä maksetaan normaali tuntipalkka ja 8 tuntia ylittävältä työajalta maksetaan ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

3. Mikäli näyttelijän näytäntövuosittainen työpäivien määrä ylittyy, maksetaan kultakin ylittävältä työpäivältä 50 prosentilla korotettu päiväpalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.

26 § Sunnuntaityö‌

1. Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos näyttelijä osallistuu em. päivinä kolmeen näytäntöön, maksetaan kolmannen näytännön osalta kolminkertainen korottamaton tuntipalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.

2. Jos sunnuntaiksi tai muuksi kirkolliseksi juhlapäiväksi taikka itsenäisyys- tai vapunpäiväksi määrätty työ peruutetaan niin myöhään, että näyttelijä on jo saapunut työpaikalle, maksetaan sunnuntaityökorvauksena yhden tunnin palkka, eikä mainittua päivää voida laskea vapaapäiväksi.

27 § Tunti- ja päiväpalkan laskenta‌

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 163.

Muutettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi muulloin kuin lomapalkkaa laskettaessa, käytetään jakajana lukua 21.

28 § Työsuunnitelmat‌

Viikkotyösuunnitelma

Teatterin viikkotyöohjelma ja seuraavan viikon alustava työsuunnitelma asetetaan tiedotustaululle viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Jos viikkotyöohjelmaan on välttämättä tehtävä muutos, siitä neuvotellaan luottamusmiehen kanssa ja ilmoitetaan asianomaisille.

Vuosityösuunnitelma

Ennen näytäntövuoden alkua teatteri ilmoittaa sitovasti kesävapaan ajankohdan.

Ennen näytäntökauden alkua teatteri ilmoittaa sitovasti kyseisen näytäntökauden ja alustavasti seuraavan näytäntökauden vapaapäivät ja alkamis- ja päättymispäivät.

Vuosityösuunnitelmasta neuvotellaan hyvissä ajoin luottamusmiehen kanssa ennen sen ilmoittamista. Mikäli sitovaan työsuunnitelmaan on pakottavista syistä tehtävä muutoksia, niistä sovitaan luottamusmiehen ja näyttelijän kanssa.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌

29 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset‌

1. Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika lasketaan työajaksi silloinkin, kun ne tehdään vapaa-aikana. Niihin liittyvää matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu näyttelijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

2. Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli näyttelijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia varten, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu näyttelijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Tämän kohdan määräyksiä ei sovelleta hammaslääkärin määräämiin tutkimuksiin.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksissa käyntejä, jotka on suoritettu näyttelijän oma-aloitteisen lääkärissä käynnin yhteydessä.

3. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa työaikana, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

4. Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä. Poissaolot eivät saa lisätä harjoituskertoja.

IV LUKU: VUOSILOMA‌

30 § Vuosiloman ja kesävapaan antaminen‌

1. Vuosilomaa annettaessa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain (162/2005) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

2. Vuosiloma ja kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaa-päivät on annettava 31.7. mennessä yhtäjaksoisena kesävapaana, josta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

Soveltamisohje

Kesäteatteritoimintaa harjoittavassa teatterissa voidaan poiketa yhtäjaksoisuutta koskevasta määräyksestä.

3. Kesävapaasta on, jäljempänä 5. kohdassa mainituin poikkeuksin, annettava vuosilomakautena yhtäjaksoisesti vähintään 30 vapaapäivää vuosilomana, johon sisältyy vähintään 26 arkipäivää.

4. Opintovapaa-aika on työssäolon veroista aikaa siten kuin vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa 11 a kohdassa ja näyttelijäin koulutussopimuksen 3 §:n 2. kohdassa on määrätty.

5. Näyttelijälle, jolla on kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa näytäntövuoden loppuun mennessä vähintään vuosi, annetaan lomakauteen sijoitettavien 24 arkipäivän lisäksi edellä 24 §:n 1. kohdassa tarkoitetuista vapaapäivistä lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua vuosilomana kuusi arkipäivää yhdessä tai näyttelijän suostumuksella useammassa erässä. Näyttelijän suostumuksella voidaan tässä kohdassa tarkoitettu loman osa antaa muulloinkin sen kalenterivuoden kuluessa, jona lomanmääräytymisvuosi päättyy.

6. Näyttelijälle, jolla on kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa näytäntövuoden loppuun mennessä vähintään viisitoista (15) vuotta, annetaan vuosilomaa 36 arkipäivää.

Soveltamisohje

Näyttelijälle, joka on ollut teatterin palveluksessa 30.4.1995, määräytyy siihen mennessä kertynyt vuosilomaan oikeuttava aika 30.11.1994 voimassa olleen näyttelijäsopimuksen 13

§:ssä tarkoitetun palvelulisään oikeuttavan palvelusajan perusteella.

31 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus‌

1. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 26 arkipäivän palkan perusteella.

2. Edellä 30 §:n 5. kohdassa tarkoitettujen näyttelijäin vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 30 arkipäivän mukaan ja 6. kohdassa tarkoitettujen näyttelijöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 36 arkipäivän mukaan.

3. Päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Jollei täten laskettu lomapalkka vastaa näyttelijälle muuten maksettavaa palkkaa, on se lomapalkkaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä tasattava näyttelijän todellista palkkaa vastaavaksi.

4. Näyttelijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, on oikeus saada sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan. Sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että 1. kohdan mukaan laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia 1.8.–31.7. säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetut sunnuntaityökorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Näin laskettu lisäys voi olla enintään 30 prosenttia varsinaisesta vuosiloma-ajan palkasta.

5. Mikäli vuosiloma keskeytyy vuosilomalain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja työnantaja ryhtyy maksamaan 35 §:ssä tarkoitettua sairausajan palkkaa, on työnantaja oikeutettu saamaan tältä ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itselleen.

32 § Lomaraha‌

1. Näyttelijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 prosenttia hänen 32 §:ssä tarkoitetusta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaraha suoritetaan myös lomakorvauksiin.

3. Xxxxxxxx suoritetaan yhdellä kertaa elokuun palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvausten maksamisen yhteydessä. Jos työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksuajankohtaa, suoritetaan lomaraha viimeistään palkanmaksun yhteydessä.

4. Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos näyttelijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos näyttelijä purkaa työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työnantaja on purkanut näyttelijän työsopimuksen.

V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT‌

33 § Oikeus sairauslomaan‌

1. Näyttelijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

2. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään kolme päivää tai teatterin päätöksen perusteella pidemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

3. Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2. kohdassa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.

4. Esiintymisen estävästä äkillisestä sairaudesta on välittömästi ilmoitettava työnantajalle.

Soveltamisohje

Näyttelijän tulee antaa työnantajalle tieto työkunnostaan työnantajan edellyttämin tavoin.

Saadakseen sairauslomaa näyttelijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämän yleensä lääkärintodistuksella. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei näin ollen pelkästään riitä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.

Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen mukaan. Lääkärintodistus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta teatteri voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei näyttelijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä ko. aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan.

Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää näyttelijä osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Näyttelijä on oikeutettu saamaan sairauslomaa äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, eikä näyttelijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

34 § Sairausloma-ajan palkka‌

1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta

1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää.

3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta.

Soveltamisohje

Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon.

Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen.

4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo.

5. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa 32 §:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.

Soveltamisohje

Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.

6. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli näyttelijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20

§:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.

8. Näyttelijä, joka on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmaisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 39 §:n määräyksiä.

35 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko‌

Sairausajan palkka voidaan maksaa 34 §:n 7. kohdan estämättä täysimääräisenä jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973, myöhempine muutoksineen) nojalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimenpidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei näyttelijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta.

Soveltamisohje

Näyttelijällä on oikeus saada rikoksen johdosta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä sairausvakuuslain mukaista päivärahaa ja rikosvahinkolain mukaista korvausta. Tämän vuoksi teatterin tulee hakea korvauksia sekä Kansaneläkelaitokselta että valtiokonttorilta (molemmat hakemukset voidaan jättää Kelalle).

36 § Työtapaturma ja ammattitauti‌

1. Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, näyttelijällä on oikeus saada

1) varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.

2. Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 35 §:n 5. ja 7. kohdan määräyksiä.

3. Työnantaja voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

4. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palkkaan 34 §:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakkona maksettu palkka, näyttelijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla näyttelijän palkasta työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittaus.

5. Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä oikeutta 34 §:ssä mainittujen etujen saamiseen.

Soveltamisohje

Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen. Kalenterivuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä pykälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.

Näyttelijään ei sovelleta 60 päivän karenssia, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Esimerkki:

A on sairastanut työtapaturman johdosta ja edut ovat määräytyneet 36 §:n 1. kohdan mukaan. A paranee ja palaa työhön vuodeksi. Tämän jälkeen A joutuu leikkaukseen saman työtapaturman aiheuttaman vamman vuoksi. Tältä viimeksi mainitulta työkyvyttömyysajalta A saa edelleen 36 §:n 1. kohdan tarkoittamat edut ja sairausloma tulkitaan edellisen sairausloman jatkoksi.

Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.

37 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus‌

1. Näyttelijälle, jolle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, ei myönnetä sairauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen sairausloman ajalta on päättynyt. Ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan tai määräaikaiseen kuntoutustukeen johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan.

Soveltamisohje

Työntekijäin eläkelain (395/1961) 19 c §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Em. pykälän mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

2. Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty näyttelijälle siten, että se alkaa ennen kuin näyttelijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on 1 kohdan mukaan päättynyt, päättyy näyttelijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan 1 kohdasta poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

Soveltamisohje

Määräaikainen kuntoutustuki

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan näyttelijä on palkattomalla työvapaalla eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu. Määräaikaista kuntoutustukiaikaa ei siis katsota sairausloma-ajaksi sovellettaessa 34 §:n 4 kohdan määräystä enintään 12 kuukauden jatkuvasta palkallisesta sairauslomasta. Kuntoutustukiaika otetaan huomioon palvelussuhteen kestoaikana laskettaessa 34 §:n 2 kohdassa mainittua karenssiaikaa. Kyseinen aika luetaan myös henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi siltä osin kuin palkaton virka-/työvapaa yleensäkin.

Jos määräaikaiselta kuntoutustuelta palannut sairastuu uudelleen muuhun kuin kuntoutustuen maksamiseen johtaneeseen sairauteen, sairausajan palkka maksetaan 34

§:n mukaisesti. Jos kysymyksessä on sama sairaus, joka on aikaisemmin johtanut määräaikaisen kuntoutustuen maksamiseen, sovelletaan 37 §:n määräyksiä, ellei ole kulunut vähintään vuosi työnteon alkamisesta määräaikaisen kuntoutustuen päättymisen jälkeen. Tällöin työkyvyttömyyden katsotaan aiheutuvan eri sairaudesta.

3. Mikäli eläkepäätös tai kuntoutustukipäätös viipyy ja hakemuksen perusteena olevan sairauden takia on jo myönnetty 180 kalenteripäivältä palkallista sairauslomaa, voidaan palkallista sairauslomaa myöntää harkinnan mukaan enintään 185 kalenteripäivän ajalta saman kalenterivuoden kuluessa jolloin palkka on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta 36 §:ssä tarkoitetun sairausloman palkkaukseen.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävään henkilöön.

Tässä soveltamisohjeessa eläkkeellä tarkoitetaan myös määräaikaista kuntoutustukea. Määräyksiä sovelletaan, kun näyttelijälle on annettu ns. B-todistus eläkkeen hakemista varten tai kun eläkehakemus on pantu vireille. Näyttelijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle eläkehakemuksen vireillepanosta. Sen jälkeen, kun eläke on lainvoimaisella päätöksellä myönnetty, palkkaus on viimeistään korjattava tämän pykälän määräysten mukaiseksi ja mahdollisesti liikaa maksettu palkka perittävä takaisin.

Mikäli eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä, maksetaan sairausloma-ajan palkka 34 §:n määräysten mukaisesti. Jos palkkaa on maksettu 37 §:n mukaan, maksetaan jälkikäteen 34 ja 37 §:n mukaisten palkkojen välinen erotus.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja päätöksestä valitetaan, maksetaan palkkaus edelleen 37

§:n määräysten mukaisesti. Sen jälkeen, kun valitus on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, korjataan sairausajan palkkaus tarvittaessa päätöksen lopputuloksen edellyttämällä tavalla.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja näyttelijä panee välittömästi uudelleen vireille eläkehakemuksen, maksetaan palkka edelleenkin 37 §:n mukaan. Mikäli tämäkin eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä eikä uutta eläkehakemusta enää tehdä, korjataan palkka 34 §:n mukaiseksi koko sairausloma-ajalta eli maksetaan 34 ja 37

§:n mukaisten palkkojen erotus jälkikäteen. Mikäli taas eläke myönnetään, maksetaan palkka 37 §:n mukaan eläketapahtumaan johtaneen sairauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairaustapauksissa tarkistetaan lääkärintodistukset yleensä ainakin kulumassa olevalta ja sitä edeltävältä vuodelta sen seikan selvittämiseksi, onko kysymyksessä sama sairaus vai ei. Jos kuitenkin esimerkiksi jo marraskuussa 2009 alkanut sairausloma on jatkunut keskeytymättä vuoteen 2011, tarkistetaan lääkärintodistukset myös vuoden 2011 osalta.

Esimerkki 1

B on ollut maalis–huhtikuussa sairaslomalla 60 kalenteripäivää, jolta ajalta hänelle on maksettu täysi palkka. Syyskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tältä sairausloma-ajalta hänelle maksetaan 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivältä ja seuraavan vuoden alusta lukien edelleen 2/3 palkkaa 60 kalenteripäivältä eli eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella maksetaan palkkaa kaikkiaan 180 kalenteripäivältä. Kalenterivuoden vaihtuminen ei oikeuta uudestaan täyteen palkkaan.

Esimerkki 2

C on ollut heinäkuun loppuun mennessä sairauslomalla 180 kalenteripäivää, miltä ajalta hänelle on maksettu 60 päivältä täysi palkka ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Marraskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tältä sairausloma-ajalta hänelle ei marras–joulukuussa makseta palkkaa, mutta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien hänelle maksetaan eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella 60 päivältä täyttä ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Koska C:lle ei tässä tapauksessa edellisenä kalenterivuonna ole voitu maksaa eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella ollenkaan palkkaa eikä palkka siis ole missään vaiheessa alentunut 2/3:aan, maksetaan palkka vuoden alusta täytenä.

Esimerkki 3

D on vuoden alussa ollut sairauslomalla 108 kalenteripäivää, miltä ajalta hänelle on maksettu 60 päivältä täyttä ja 48 päivältä 2/3 palkkaa. Syyskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tämän sairauden perusteella hänelle maksetaan kyseisen kalenterivuoden puolella 2/3 palkkaa 72 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkkaa ei asianomaisena kalenterivuonna makseta. Seuraavan kalenterivuoden alusta lukien hänelle maksetaan 108 kalenteripäivältä 2/3 palkkaa eli hän saa eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella kaikkiaan palkkaa 180 kalenteripäivältä (72 päivää + 108 päivää).

Esimerkki 4

E on kalenterivuoden loppuun mennessä saanut muun sairauden perusteella täyttä palkkaa 15 kalenteripäivältä ja eläkkeelle johtaneen sairauden perusteella täyttä palkkaa

30 kalenteripäivältä. Vuoden vaihteen jälkeen E:lle maksetaan eläkkeelle johtaneen sairauden perusteella täyttä palkkaa vielä 15 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen 2/3 palkkaa 135 kalenteripäivältä.

Vanhempainvapaauudistuksen huomioiminen

Pykälät 38 § ja 39 § ovat voimassa siihen asti, kunnes lait 28/2022 sekä 29–59/2022 tulevat voimaan 1.8.2022 lukien. Tämän jälkeen edellä mainittuja pykäliä ei sovelleta, vaan voimaan astuvat pykälät 38a § ja 39a §. Mikäli lakien voimaantulossa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden takia tässä sovitut pykälät eivät ole järkevästi sovellettavissa muutokset huomioiden, on työehtosopimuksen sopijapuolilla velvollisuus neuvotella näiden pykälien muutoksesta vastaamaan mahdollisesti muuttunutta lainsäädäntöä. 38a § ja 39a § koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perheitä joiden laskettu aika on tätä ennen, noudatetaan 38 § ja 39 §.

38 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa‌

Äitiysvapaan palkallisuus

1. Näyttelijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) näyttelijä on ollut ao. teatterin palveluksessa työsuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta,

2) äitiysvapaata on xxxxxx viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan aiottua alkamista,

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Soveltamisohje

Näyttelijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa (55/2001). Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.

Isyysvapaan palkallisuus

2. Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2) isyysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että siitä on ilmoitettu vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä. Synnytyksen yhteydessä pidettävän isyysvapaan osalta todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen.

3. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaan sovelletaan 34 §:n 5 kohdan määräyksiä.

4. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös ottolapsen vanhempiin.

Soveltamisohje

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 39

§:ssä.

5. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 12 arkipäivää ylittävältä osalta.

Kokonaissuunnitelman tekeminen

6. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

39 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin‌

1. Työnantajalla on oikeus saada sairausloman ja äitiysvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.

Soveltamisohje

Jos päivä- tai äitiysrahaa on jostakin syystä suoritettu näyttelijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa sairaus- tai äitiysrahan määrällä.

2. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja näyttelijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää näyttelijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, 34, 36 ja 38 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

38a § Raskaus- ja vanhempainvapaa‌

Työntekijällä on oikeus saada raskausvapaan 40 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa ja vanhempainvapaalta 44 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

2. työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

3. palkalliset vanhempainvapaapäivät eivät ylitä syntyneen lapsen/lasten osalta yhteensä 44 päivää ja

4. raskaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen raskaus- ja vanhempainvapaan alkamista;

5. työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhempainpäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

Vanhempainvapaapäiviä on molempien vanhempien mahdollista käyttää 18 päivää samanaikaisesti. Molempien vapaat lasketaan 44 päivän kokonaismäärään.

Vanhempainvapaalla oleva työntekijä ja työnantaja voivat sopia osittaisesta, enintään 5 tunnin päivittäisestä, työnteosta.

Jos osittaisesta työnteosta sovitaan ajalla, jolloin työnantajalla on vanhampainvapaan palkanmaksuvelvollisuus, maksaa työnantaja palkan tehdyistä tunneista sekä vanhempainvapaan 50 % palkan ja hakee Kelan päivärahan itselleen.

Soveltamisohje

Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa ja sairausvakuutuslaissa.

Raskausvapaan osalta työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. Vanhempainvapaan osalta työnantajalle toimitetaan esitäytettynä Kelalle toimitettava vanhempainetuushakemus.

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiys- tai isyys raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaetuihin.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan 34 §:n 5 kohdan määräyksiä. Raskaus - ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelletaan sairausvakuutuslain määrittelemiin vanhempiin.

Soveltamisohje

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 39a §:ssä.

44 päivän ylittävät perhevapaat ovat palkattomia.

Kokonaissuunnitelman tekeminen

Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan raskaus - tai vanhempainvapaata haettaessa vapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

Soveltamisohje

Työntekijän hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

39a § Työnantajan oikeus työntekijän sairausvakuutuslain mukaisiin päivärahaetuuksiin sekä eräisiin muihin korvauksiin‌

Teatterilla on oikeus saada sairaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista vanhempainpäivärahaetuuksista.

Soveltamisohje

Jos päivärahaa tai vanhempainpäivärahaetuuksia on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta sairaus- tai vanhempainpäivärahan määrällä.

Saadakseen sairausloman ja vanhempainvapaan ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai vanhempainrahaetuuksien saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, vähennetään tämän työehtosopimuksen mukaisia palkkaetuja menetystä vastaavalla määrällä.

Soveltamisohje

Jos vuosiloma on vahvistettu sairausloman ajalle, työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha sekä vuosiloma-ajan palkka.

40 § Tilapäinen hoitovapaa‌

1. Näyttelijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 12 vuoden ikäisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 12 vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Työlomaa on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljä työpäivää kerrallaan. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Näyttelijän tilapäisestä hoitovapaasta on säädetty työsopimuslaissa.

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, näyttelijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Tällöin on kuitenkin pyrittävä siihen, että pääharjoitus ja esitykset eivät vaarannu eivätkä poissaolot lisää harjoituskertoja. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet.

Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 12-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat kehitysvammaiset lapset, ja vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Näyttelijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 12 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.

Työloman enimmäismäärä on neljä työpäivää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista (palkatonta) työlomaa.

2. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että kumpikin vanhemmista on ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi.

Soveltamisohje

Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut näyttelijän vapaapäivänä tai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen työlomapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää siitä riippumatta, ovatko nämä työpäiviä vai eivät.

Jos näyttelijä ei lapsen sairastumispäivänä saavu lainkaan työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen työlomapäivä.

Vanhemmalla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia.

Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisessa asuinpaikassa suoritettavaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esim. yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista työlomaa, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona, esim. viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen työlomaan. Sama koskee asevelvollista tms.

Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esim. puolisoiden työvuorot mahdollisine matka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, on kysymyksessä tässä tarkoitettu

palkallinen työloma. Samoin menetellään, jos esim. puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo estää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta.

3. Työnantajalle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja sen arvioidusta kestoajasta. Näyttelijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esim. terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

41 § Opintovapaa‌

1. Opintovapaalakia sovellettaessa

1) palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa,

2) synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

Soveltamisohje

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa-asetuksessa (864/1979).

Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

2. Opintovapaalain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ammattiyhdistyskoulutuksena pidetään liitteenä 6 olevan näyttelijän koulutussopimuksen 5 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Ammattiyhdistyskoulutusajasta jätetään kuitenkin enintään 30 kalenteripäivää saman kalenterivuoden aikana lukematta opintovapaa-ajaksi, mikäli teatteri on maksanut näyttelijälle palkkaetuja sanotulta ajalta.

3. Opintovapaalain mukaisena koulutuksena pidetään myös koulutussopimuksen

4 §:ssä tarkoitettua ilmaisuteknistä sekä muuta perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, ja se luetaan 1. kohdassa tarkoitetuksi opintovapaa-ajaksi.

42 § Eräät työlomat‌

1. Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n 1 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä.

2. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä, avio- tai avopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, em. puolison xxxxxxxxx, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

Soveltamisohje

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

3. Työnantaja harkitsee, maksetaanko muun kuin edellä tässä luvussa mainitun syyn vuoksi myönnetyn työloman ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka työlomaa ei ole myönnetty.

4. Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä eikä lisätä harjoituskertoja.

Soveltamisohje

Harkinnanvaraisella työlomalla tarkoitetaan sellaisia työlomia, joita teatteri ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään, esim. sairauden, tapaturman, raskauden tai synnytyksen vuoksi.

Sopimusosapuolten mielestä olisi teattereissa syytä omaksua mahdollisimman yhdenmukainen käytäntö harkinnanvaraisten työlomien myöntämisen perusteista, palkallisuudesta jne. ja tiedottaa nämä perusteet työntekijöille.

VI LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ‌

43 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu‌

Työnantaja suorittaa teatterin palveluksessa olleen näyttelijän kuoltua ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen edun siten, kuin siitä on työehtosopimuksin sovittu kuntien työntekijäin osalta.

44 § Työnantajan hankkimat/näyttelijän omat varusteet‌

Työnantaja hankkii kaikki esityksen vaatimat varusteet. Jos näyttelijä käyttää omia varusteitaan, työnantaja maksaa hänelle korvauksen, josta sovitaan erikseen. Työnantajan varustetta tai materiaalia ei saa käyttää muuhun kuin työnantajan osoittamaan tarkoitukseen. Jos näyttelijä hävittää hänelle luovutetun varusteen, hän on korvausvelvollinen. Vastaavasti työnantaja korvaa näyttelijän varusteen sen vahingoittuessa työnantajan työssä.

45 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset‌

1. Esityksessä tai harjoituksessa otetun valokuvan taikka ääni- tai kuvatallenteen teatteri voi korvauksetta käyttää ja esittää julkisesti epäkaupallisessa tarkoituksessa toimintansa esittelemiseksi ja ohjelmistonsa markkinoimiseksi. Käyttämiseen tai julkiseen esittämiseen ei saa liittyä muun toiminimen mainontaa.

Teatteri voi luovuttaa tallenteen Teatterimuseon arkistoon kulloinkin voimassa olevan Teatterimuseon audiovisuaalista arkistoa koskevan teatterialan järjestöjen ja Teatterimuseon välisen sopimuksen mukaisesti.

2. Näyttelijällä on oikeus tutustua ennakolta siihen informaatioon, jonka teatteri hänestä henkilönä julkistaa.

3. Teatterin toimesta harjoitettua ohjelmaa tai osia siitä saa esittää vain teatterin toimesta tai luvalla. Lisäksi on otettava huomioon tekijänoikeuslain määräykset.

4. Jos näyttelijä osallistuu näytelmän käsikirjoittamiseen, dramatisointiin tai muuhun luovaan työhön panoksella, joka ylittää teoskynnyksen, hänellä on oikeus korvaukseen, mikäli siitä on sovittu, ja oikeus tulla kreditoiduksi tämän luovan työn osalta ja syntyneen yhteisteoksen mahdollisesta jatkokäytöstä on sovittava kaikkien yhteisteoksen oikeudenhaltijoiden kanssa.

46 § Työskentely muun työnantajan palveluksessa‌

1. Työaikana tehtävään muuhun työhön tulee pyytää kirjallinen lupa.

2. Näyttelijän työstä toisessa teatterissa näyttelijä ilmoittaa työnantajalle.

3. Em. määräykset eivät sido näyttelijää loman aikana.

Viittausmääräys

Työsopimuslain 3 luvun kilpailevaa toimintaa koskeva 3 §.

47 § Vuosittaiset lahjanäytännöt‌

Työnantaja antaa, mikäli mahdollista, vuosittain hakemuksesta yhdelle tai useammalle näyttelijälleen yhteisen lahjanäytännön kotimaista tai ulkomaista opiskelua varten tai sen korvauksena näyttelijäyhdistyksen kanssa sovitun summan.


48 § Näyttelijän oikeus lääkärissä käynteihin‌

Näyttelijä voi maksutta kääntyä teatterin osoittaman lääkärin puoleen. Lisäksi näyttelijällä on oikeus teatterin kustannuksella kääntyä teatterin osoittaman korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin puoleen. Muista erikoislääkäripalveluista päättää työnantaja.

49 § Päihdeasioiden käsitteleminen‌

Näyttelijään sovelletaan soveltuvin osin kuntien päihdeohjelmaa.

50 § Varallaolotehtävät‌

Varallaolo-määräyksellä tarkoitetaan tehtävää, jossa näyttelijä opettelee ja pitää yllä jonkun toisen näyttelijän roolia asettuakseen tarvittaessa hänen tilalleen. Varallaolojärjestelmää voidaan käyttää turvaamaan vain teatterin kannalta merkittäviä produktioita tilanteissa, joissa esityksiä ei voida muutoin turvata.

SANASTO:

Track tarkoittaa tässä yksittäisen näyttelijän esityksen kulkua, sisältäen kaiken toiminnan ja vastuutehtävät.

Roolit (A-rooli)

Understudy: Näyttelijä, joka opettelee ja ylläpitää toisen näyttelijän roolin ja esittää sitä tarvittaessa.

Huomioita: Understudy-tehtävän suorittava näyttelijä on itse mukana ensemblessä tai muussa roolissa teoksessa.

Ensemble-tehtävät (A-rooli/B-rooli)

Swing: Ensemblen sisäinen paikkaaja, joka opettelee sovitun määrän ensemble- track:jä oman ensisijaisen tehtävänsä lisäksi.

Off-stage-swing ja Stand-by-swing: Ensemblen ulkopuolinen varallaolija, joka opettelee sovitun määrän ensemble-track:jä. Off-stage swing kutsutaan paikalle tarvittaessa ja stand-by-swing on aina paikalla esityksissä.

Suositellaan, että yhdellä kuukausipalkkaisella näyttelijällä voi kerrallaan olla ainoastaan yksi understudy- tai korkeintaan neljä swing-tehtävää korkeintaan yhdessä tuotannossa.

MAHDOLLISUUS PAIKALLISEEN SOPIMISEEN:

Teatterissa laaditaan yhteistyössä näyttelijöiden ja teatterin edustajien välillä paikallinen toimintamalli varallaolotehtävien harjoittelemisesta, ylläpitämisestä, esittämisestä ja korvaamisesta. Mikäli tätä paikallista toimintamallia ei laadita, noudatetaan alla olevia määräyksiä.

SUUNNITTELU JA HARJOITTELU:

Teatteri arvioi hyvissä ajoin ohjaajan sekä näyttelijöiden luottamushenkilön kanssa varallaolotehtävien laajuuden ja tarvittavan harjoitusajan.

Varallaolotehtävään on osoitettava riittävä määrä harjoitusaikaa, jotta rooli on sen vaativuus huomioon ottaen mahdollista esittää. Roolin suorittamiseen liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Teatteri ilmoittaa ja sopii produktion roolijaon yhteydessä varallaolotehtävistä ja niiden mahdollisesta korvaamisesta kuukausipalkkaisen henkilökunnan osalta.

Soveltamisohje

Määräaikaisen henkilökohtaisen lisän määrässä huomioidaan tehtävän vaativuus ja vastuun määrä sekä harjoitteluun ja ylläpitoon osoitettu työaika.

Vierailijoiden osalta tulee erikseen työsopimuksessa sopia jokaisesta varallaolotehtävästä ja niiden korvaamisesta.

Soveltamisohje

Sovittaessa vierailijan kanssa käydään yhdessä läpi osoitettujen harjoitusten määrä, arvioidaan mahdollinen kotityö sekä sovitaan mahdollisesta oikeudesta tulla kutsutuksi kaikkiin roolin harjoituksiin.

Jos varallaolotehtävään ei voida osoittaa riittävää määrää työaikaan mahtuvaa harjoitusaikaa, on understudy-tehtävän harjoitusaikataulusta ja mahdollisesti tarvittavan ylimääräisen työn korvaamisesta sovittava erikseen.

Teatteri toimittaa rooliin liittyvät materiaalit varallaolotehtävää tekevälle henkilölle samaan aikaan kuin varsinaiselle esiintyjälle.

Produktion harjoituskaudella suositellaan varaamaan harjoitusviikosta neljä alkaen varallaolotehtäviä tekeville vähintään yksi harjoitus viikossa. A-roolin understudy- tehtävää tekevälle järjestetään läpimeno ennen ensimmäistä julkista esitystä.

YLLÄPITO

Roolin ylläpitämisestä tulee huolehtia siten, että jokaista alkavaa neljää viikkoa kohden osoitetaan vähintään 4 tuntia työaikaa. Mahdollisesta harjoitusten ja esitysten ulkopuolella tehtävästä ylläpitotyöstä ja sen korvaamisesta sovitaan erikseen. Varallaolotehtäviä tekeville suositellaan takaamaan yksi harjoituskerta kolmen viikon välein näytöskauden aikana. Xxxx on roolin läpiviennin vaatimasta harjoituksesta, ei täysimittaisesta läpimenosta.

Understudy-tehtävää tekevälle suositellaan takaamaan yksi näytös understudy- roolissa näytöskauden ensimmäisten kuukausien aikana.

VII LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN‌

51 § Neuvottelumenettely‌

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamushenkilön pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään.

2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan toimihenkilön ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).

3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa, joita käydään allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.

4. Vaatimus liittoneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa.

6. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja liittoneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Liittoneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti.

7. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

8. Paikallis- ja liittoneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittoneuvotteluissa käsiteltäväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.

52 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen‌

1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut liittoneuvottelut. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelujen päättymisestä.

LIITE 1: VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN SOPIMUS‌

Tämä sopimus ja sen vähimmäispalkkiot on hyväksytty ammattiteattereiden palveluksessa olevan näyttelijän vierailusopimukseksi.

Teatterin nimi:                                          ottaa Näyttelijän nimi:                                     esiintymään

                                     nimisessä näytelmässä

                                                osassa seuraavin sopimusehdoin:

1. Osa luokitellaan A-/B-tehtäväksi.

Osaluokittelussa tulee ottaa huomioon roolihenkilön asema näytelmän kokonaisuu- dessa. Osaluokittelun suorittavat näytelmän ohjaaja ja taiteellinen johto.

Näyttelijän tehtävästä ei voi sopia avustajasopimuksella. Xxxxx roolitehtävien ja avustajatehtävien välillä määrittelevät tehtävien sisältö ja vaativuus.

Avustajan sopimus voidaan tehdä vähäisestä/pienehköstä tehtävästä, joka ei edellytä ammattimaista näyttelijän, tanssijan tai muusikon osaamista.

Ennen avustajasopimuksen tekemistä/käyttämistä käydään keskustelu luotta- musmiehen kanssa.

Mikäli työtehtävät muuttuvat harjoitusaikana avustajan tehtävästä A- tai B-rooliksi, avustajasopimus muutetaan A- tai B-vierailijasopimukseksi.

2. Sopimus on voimassa     /     20    –      /    20    .

Sopimuksen päättymisaika määritellään suunniteltujen esitysten mukaan. Esitysten suunniteltu määrä on     .

Mahdollisesta jatkokaudesta neuvotellaan hyvissä ajoin kyseisen vierailijan kanssa.

3. Näytelmän arvioidun valmistautumisaikataulun puitteissa sijoitetaan näytelmän harjoitukset ajalle     /     20    –      /    20    . Harjoitusten määrä on vähintään    kpl. Harjoituksia voidaan tarvittaessa lisätä yhteisesti sopimalla.

Ensi-ilta on     /     20    .

4. Palkkioksi näyttelijä saa        euroa/näytäntö/pääharjoitus.

Xxxxxxxx määräytymisperusteena on mm. näyttelijän työkokemus, koulutus ja ammatinhallinta.

Harjoituksesta maksetaan 50 prosenttia sovitusta näytäntöpalkkiosta. Näytäntöpalkkio taataan vähintään 15 esityskerralta.

Soveltamisohje: Jos produktiosta on suunniteltu enemmän kuin 60 näytöstä, suositellaan takaamaan palkkio vähintään 30% osuudesta suunniteltuja näytöksiä.

Jos työlistalla ollut näytäntö teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen näytäntöä, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia näytäntöpalkkiosta.

Jos työlistalla ollut harjoitus teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen harjoitusta, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia harjoituspalkkiosta.

Palkkiot sisältävät esityskohtaisena työaikana korkeintaan 4 tuntia, ellei toisin esityksen kokonaiskestosta johtuen sovita. Mikäli käytetty työaika ylittää 4 tuntia, sovitaan palkkio siten, että suunniteltu työajan kesto lasketaan palkkioon mukaan.

Ylitykset lasketaan kultakin alkavalta puolelta tunnilta.

Soveltamisohje: Tämä säännös koskee vain tämän työehtosopimuksen jälkeen solmittuja uusia sopimuksia eikä sillä ole takautuvaa vaikutusta.

Minimipalkkion laskenta, jos esitykseen suunnitellusti käytettävä aika on 4,5 tuntia: minimipalkkio + ½ tunnin tuntipalkka.

Esimerkki: sovittava esityspalkkio A-roolissa enintään 4,5 tunnin työajalla on ennen 1.5.2022 korotusta yhteensä 207,57 € (194,60 € + 0,5 * 194,60 € / 7,5)

5. Sunnuntaityökorvauksena maksetaan tehtävän edellyttämä palkkio kaksinkertaisena.

6. Vuosilomakorvaus määräytyy vuosilomalain 9 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että lomakorvauksen suuruus on 12 prosenttia vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitetusta palkasta. Lomakorvaus maksetaan viimeisen palkkionmaksun yhteydessä. Jos työsuhde jatkuu seuraavalle näytäntökaudelle maksetaan lomakorvaus (edellisen) näytäntövuoden päättyessä.

7. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa kunkin kuukauden viidentenätoista

/viimeisenä päivänä.

8. Edellä 3 §:ssä määriteltyä harjoitusajanjaksoa on pyrittävä noudattamaan, ellei ole erityisiä syitä sen muuttamiseen. Harjoitusaikataulu annetaan tiedoksi kuten vakituisille näyttelijöille.

9. Sopimusta uusittaessa siihen tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alustava näytäntösuunnitelma kulloinkin näytäntökauden alussa koko näytäntökaudeksi.

10. Työntekijälle, jonka vierailuajankohdan asunto sijaitsee vähintään 80 kilometrin etäisyydellä työn tekemispaikasta, korvataan vierailutehtävään liittyvät edestakaiset matkakulut, majoituskulut ja mahdollisesti lisääntyneet elinkustannukset tämän liitteen mukaisesti.

Matkojen määrästä ja matkustustavasta, majoituksesta, vierailuajankohdan päivämääristä ja mahdollisesti lisääntyneiden elinkustannusten korvaamisesta on sovittava tarkemmin työsopimuksella.

Soveltamisohje

Matkakustannukset korvataan edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan, ellei erikseen ole toisin sovittu. Mikäli työsopimuksella sovittu matkustusmäärä työsuhteen aikana työnantajasta johtuvasta syystä lisääntyy, työnantaja korvaa tästä syntyvän lisäkustannuksen tämän pykälän periaatteiden mukaisesti.

Majoituksen on oltava tasoltaan vähintään kohtuullinen.

Vierailuajankohdan päivämäärillä tarkoitetaan päiviä, jolloin työntekijän on oltava läsnä vierailuteatterilla.

Työnantajalla on velvollisuus lisääntyneiden elinkustannusten korvaamiseen silloin, kun vierailuajalta voidaan katsoa syntyvän lisääntyneitä elinkustannuksia.

Lisääntyneitä elinkustannuksia syntyy, jos työntekijän majoituksen yhdessä ei ole kohtuullista työskentelytilaa, mahdollisuutta valmistaa ruokaa ja pyykinpesukonetta.

Elinkustannuskorvauksen bruttomäärä on verottajan xxxxxxxxxx vahvistama päiväraha. Jos työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus henkilökuntahintaiseen ruokailuun tai ruoan valmistamiseen, pyykinpesukoneen käyttämiseen tai kohtuulliseen työskentelytilaan teatterilla, elinkustannuskorvauksen bruttomäärä on verottajan kulloinkin vahvistama osapäiväraha.

Kaikki tämän liitteen nojalla työntekijälle korvattavat kulut ovat työntekijälle palkkaan rinnastuvaa ansiotuloa, ellei verolainsäädännöstä muuta johdu.

Matkustamisesta on sovittu:

Majoituksesta on sovittu:

Vierailuajan elinkustannuksista on sovittu:

11. Xxxxxxxx antaa vierailusopimuksen päättyessä näyttelijälle työtodistuksen.

12. Työsopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkominen voi aiheuttaa kummallekin osapuolelle työ- ja/tai vahingonkorvauslainsäädännön mukaisen korvausvastuun.

13. Vierailevaan näyttelijään sovelletaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimusta pois lukien kohdat 9§, 10§, 14§, 19§ 2) kohdan esityslisä, 20§, 24§, 25§, 27§, 28 §:n säännökset vuosityösuunnitelmasta, 30 §, 31§, 36§:ää sovelletaan työtapaturmaa koskevilta osiltaan kokonaisuudessaan ja ammattitautia ja sairauslomaa koskevilta säännöiltä niiltä osin, kuin niillä on selkeä liityntä työhön, 37§, 41§, 46 §, LIITE 6, LIITE 10, LIITE 11 ja LIITE 12.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Paikka:     p:nä           kuuta 20  

Teatteri Näyttelijä

VIERAILIJOIDEN MATKAKULUSÄÄNTELYN TULKINTAOHJE‌

Vierailuajankohdan asunnolla tarkoitetaan työntekijän sen hetkistä asumispaikkaa eli kotia. Jos työntekijällä on vierailuajankohtana omassa henkilökohtaisessa käytössään useampi asunto, arvioidaan etäisyys työn tekemispaikan ja lähempänä sijaitsevan asunnon mukaan.

Työn tekemispaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työ tosiasiallisesti tehdään ko. ajankohtana.

Vierailuajankohdan asunnon ja työn tekemispaikan välinen etäisyys lasketaan lyhintä käytössä olevaa yleistä tietä käyttäen.

Työntekijälle korvataan majoituskustannukset aina kun vierailu edellyttää yöpymistä.

Majoituksen on oltava tasoltaan vähintään kohtuullinen, mikä tarkoittaa siisteydeltään, kunnoltaan ja varustukseltaan normaalin ja tavanomaisen asumisolosuhteen täyttävää majoitusta. Majoituksen tulee olla asumisterveyden, asumisturvallisuuden ja siisteyden kannalta moitteeton. Majoitusolosuhteilla tulee turvata työntekijän mahdollisuus lepoon ja palautumiseen. Majoituksen tulee olla kohtuullisen matkan päässä työntekopaikalta, jossa työntekijä työskentelee vierailun ajan.

Työntekijällä katsotaan olevan mahdollisuus valmistaa ruokaa silloin, kun majoituksessa/teatterilla on keittiö, jossa on siisti ja asianmukainen, normaaliasumistasoa vastaava keittiövarustus (kuten liesi, pannut, astiat ja aterimet, jääkaappi).

ELINKUSTANNUSKORVAUKSEN MAKSAMISEN EDELLYTYKSET

1. Xxxxx voitaisiin katsoa, että vierailijan elinkustannukset eivät vierailuaikana nouse, majoituksen tulee varustukseltaan vastata tavanomaista asumista ja sisältää normaalia asumista vastaavan riittävän kalustuksen ja varustuksen. Majoituksessa on oltava muun muassa asianmukaiset wc- ja kylpyhuonetilat, asianmukainen sänky ja jääkaappi.

2. Työntekijällä on oikeus lisääntyneiden elinkustannusten johdosta kokopäivärahaa vastaavaan elinkustannuskorvaukseen, mikäli jokin (yksikin) seuraavista puuttuu majoituksesta kokonaan:

A. mahdollisuus valmistaa ruokaa

B. kohtuullinen työskentelytila

C. pyykinpesukone

3. Kuitenkin, mikäli jokin edellä mainituista (A-C) puuttuu majoituksesta kokonaan, mutta työntekijällä on mahdollisuus tähän (kohtuulliseen työskentelytilaan, ruoan valmistamiseen

/ henkilökuntahintaiseen ruokailuun tai pyykinpesukoneen käyttämiseen) teatterilla, tulee työnantajan maksaa työntekijälle osapäivärahaa vastaava elinkustannuskorvaus.

4. Työnantajalla ei ole velvollisuutta lisääntyneiden elinkustannusten korvaamiseen kohdan 2 mukaisesti silloin, kun majoitus sisältää kaikki kohdassa 2 mainitut kohdat (A-C).

LIITE 2: VIERAILUSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISPALKKIOT‌

Palkkiot

Palkkiot

A-rooli 194,69 euroa

B-rooli 162,80 euroa

1.5.2022 lukien

A-rooli 197,61 euroa

B-rooli 165,24 euroa

1.9.2022 lukien

A-rooli 198,60 euroa

B-rooli 166,07 euroa

LIITE 3: NÄYTTELIJÄIN KIERTUESOPIMUS JA MATKAOHJESÄÄNTÖ‌

1 § Yleistä‌

1. Tämä liite koskee matkoja ja teatterin ulkopuolella tapahtuvia näytäntöjä kotimaassa. Muista vierailuista sovitaan kussakin tapauksessa näyttelijäyhdistyksen kanssa.

2. Näyttelijälle ilmoitetaan työsopimusta solmittaessa teatterissa vallitseva kiertuekäytäntö.

3. Kulkeminen ja kuljetus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta tehtävän varsinaiseen suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työaikaan.

4. Jos virkamatkaksi luettavasta matkasta suoritetaan matkakustannusten korvaus ja mahdollinen päiväraha, luetaan matkaan käytetystä ajasta työajaksi ainoastaan se aika, joka on kulunut virkatehtäväksi luettavien tehtävien suorittamiseen. Sen johdosta, että työntekijä on käyttänyt työaikaansa virkamatkaksi luettavan matkan suorittamiseen, älköön hänen työaikaansa pidennettäkö.

2 § Matkakustannusten korvaukset‌

1. Sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on sovittu, matkakustannusten korvaukset määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen mukaisesti.

2. Korvaukseen oikeuttava matka ei ole matka asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin (työmatka).

3. Virkamatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan sellainen työnantajan asiassa tehty matka, joka ei kuulu työntekijän tavanomaisiin tehtäviin ja joka perustuu asianomaisen teatterin hallintoelimen tai johdon antamaan määräykseen.

4. Virantoimitusmatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan matka, joka liittyy työntekijän tavanomaisiin tehtäviin ja suoritetaan teatterin toiminta-alueella tai sen ulkopuolella yhden matkavuorokauden aikana. Kuitenkin sellainen matka, joka kuuluu työntekijän tavanomaisiin tehtäviin, katsotaan virkamatkaksi luettavaksi matkaksi, mikäli jo matkaa järjestettäessä tiedetään, että sen aikana joudutaan majoittumaan ja yöpymään.

3 § Erityisiä määräyksiä‌

1. Edellä 1 §:n 1. kohdassa tarkoitetuista matkoista ilmoitetaan samalla tavalla kuin teatterin muustakin työstä lähtö- ja arvioituine paluuaikoineen.

2. Virantoimitusmatkaksi luettavilla matkoilla matkoihin kulunut sekä näytäntöjen välinen aika on työaikaa.

3. Lähtö matkalle voi tapahtua aikaisintaan kymmenen tuntia edellisen työpäivän tai kaksi tuntia edellisen työjakson päättymisen jälkeen, jollei paikallisesti toisin sovita.

4. Virka- ja virantoimitusmatkaksi luettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan ja työntekijän hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista.

5. Jos näyttelijän kiertue- ja matkaohjesäännössä tarkoitettu työ jatkuu klo 00.00 jälkeen, luetaan työaika edelliseen vuorokauteen kuuluvaksi.

LIITE 4: PAIKKAUSOHJESÄÄNTÖ‌

1 §

Jos näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan hänen tehtävänsä kahdessa päivässä tai sitä lyhyemmällä valmistautumisajalla, sovitaan tehtävästä ja siitä maksettavasta korvauksesta etukäteen. Mikäli korvauksesta ei päästä sovintoon, hän saa vakinaisen palkkansa lisäksi 15 tunnin palkan jokaiselta alkavalta 30 riville kirjoitetulta A4-kokoiselta sivulta.

Soveltamisohje

Mikäli paikkauksesta suoritettavasta korvauksesta ei päästä erilliseen sopimukseen, noudatetaan palkkiolaskennassa tämän liitteen määräyksiä. Pyrkimyksenä luoda paikallinen kustannustaso äkillisten paikkaustarpeiden varalle, jotta molemmat osapuolet voivat ennakoida tulevat taloudelliset vaikutukset.

2 §

Jos näyttelijä saa tehtäväänsä varten valmistautumisaikaa enemmän kuin kaksi päivää, teatterilla on oikeus paikkauskorvauksen suuruutta laskiessaan ottaa vähennyksenä huomioon 45 riviä päivässä puolen päivän tarkkuudella niiltä päiviltä, jolloin näyttelijä ei tee muuta teatterin hänelle määräämää työtä. Jokaisesta tämän jälkeen annettavasta harjoituskerrasta teatterilla on oikeus vähentää korvattavasta rivimäärästä 22.

3 §

Korvattavien rivien laskemisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

- puherivi on 60 kirjainpaikan, laulurivi kolmen lauletun tahdin ja runorivi yhden säkeen pituinen;

- puherepliikin 10 kirjainpaikan loppuriviä ei oteta huomioon;

- parenteeseja ei xxxxx xxxxxxxx;

- isku lasketaan yhdeksi riviksi.

4 §

Jos tehtävän merkitys on suurempi kuin riviluku edellyttää, on palkkiosta sovittava etukäteen kussakin tapauksessa erikseen.

5 §

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi teatteri ja näyttelijä voivat paikkauskorvauksesta sopiessaan ottaa huomioon myös tehtävän vaativuuden, tuttuuden ja syventymisajan.

6 §

Mikäli erittäin pakottavista syistä joudutaan tilanteeseen, jossa näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle niin poikkeuksellisen nopeasti ja niin harvoina esiintymiskertoina, että hän esiintyy roolivihko kädessään, maksetaan hänelle 50 % täysimääräisestä paikkauskorvauksesta. Osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan välttämään tällaisia tilanteita.

7 §

Kiistanalaisissa kysymyksissä arvion suorittavat teatterin taiteellinen johto ja luottamushenkilö.

8 §

Paikkaustapauksissa näyttelijälle suoritetaan korvauksena vähintään 15 tunnin palkka ja enintään korkein teatterissa näyttelijälle maksettu henkilökohtainen palkka.

9 §

Paikkaustapaukseksi ei katsota tehtävää, jonka näyttelijä saa

- työryhmän sisällä vaihdossa toisen näyttelijän kanssa harjoitusajalla, kun kohtuullinen määrä harjoituskertoja on vielä jäljellä;

- palatessaan sairaus-, äitiys-, opinto- tai muulta vastaavalta lomalta tai vapaalta entiseen rooliinsa, jolloin häneen sovelletaan työehtosopimuksen 5 §:n 8. kohdan määräyksiä.

10 § Vierailevan näyttelijän käyttäminen paikkaustehtävissä

1. Tätä sopimusta sovelletaan myös vierailevaan näyttelijään, jonka vähin palkkio paikkaustapauksessa on kaksi ylimääräistä näytäntöpalkkiota. Teatterilla on oikeus vähentää paikkauskorvauksen sivumäärästä annettua valmistautumisaikaa vastaava oppimisvelvollisuus, joka on 45 riviä vuorokaudessa, jolloin annetuista harjoituksista ei suoriteta lisävähennyksiä.

2. Vierailut, joissa näyttelijä asettuu toisen näyttelijän tilalle hänelle entuudestaan tuttuun tehtävään eikä näin ollen joudu oppimaan tehtäväänsä poikkeuksellisen nopeasti, jäävät nämä sopimuksen ulkopuolelle ja palkkiosta tulee sopia kussakin tapauksessa erikseen.

LIITE 5: VAPAALIPPUSOPIMUS‌

1. Teatterin kuukausipalkkaisella näyttelijällä on oikeus saada näytäntökuukaudessa vähintään neljä vapaalippua muihin kuin ensi-iltanäytäntöihin. Tarkemmasta käytännöstä sovitaan teatterikohtaisesti.

2. Vapaalipuista peritään teatterikohtaisesti määritelty perusmaksu. Näin kertyneistä vapaalipputuloista vähintään puolet luovutetaan teatterin opintorahastolle.

3. Opintorahaston hallinnossa on teatterin henkilökunnalla ja johtokunnalla tasaveroinen edustus. Rahasto tekee ehdotuksen vapaalippujen hinnasta (perusmaksusta) ja jakaa kertyneistä varoista koulutusapurahoja teatterin henkilökunnalle.

4. Perusmaksua korkeampaa vapaalippuhintaa perittäessä ei teatteri ole velvollinen maksamaan korotuksen osalta rahastolle lisäosuutta.

5. Näyttelijän perheen jäsenet pääsevät teatterin näytäntöihin asianomaisessa teatterissa sovitun käytännön mukaisesti.

6. Tällä sopimuksella ei huononneta teattereiden olemassa olevia vapaalippu- ja opintorahastokäytäntöjä.

LIITE 6: NÄYTTELIJÄN KOULUTUSSOPIMUS‌

1 § Soveltamisala‌

Tämän sopimus koskee ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

2 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate‌

Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteiskunnan kehittyminen, teatteritekniikan ja teatterityön luonteen muuttuminen ja erikoisvaatimusten täyttäminen edellyttävät jatkuvaa koulutustoimintaa. Sopijapuolet kehottavat suhtautumaan myönteisesti tällaiseen koulutukseen.

3 § Koulutussuunnitelma‌

Näyttelijöiden ammatillinen osaaminen sekä osaamisen vaatimuksissa tapahtuvat muutokset arvioidaan vuosittain yhdessä näyttelijöiden kanssa. Arvioiden perusteella laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma, jonka toteuttamista seurataan yhteistoiminnassa.

4 § Ilmaisutekninen ja muu perus-, jatko- ja täydennyskoulutus‌

1. Teatteri myöntää näyttelijälle, joka on saanut valtion taiteilija-apurahan vähintään puoleksi vuodeksi, anomuksesta palkatonta työlomaa koulutusta varten vähintään kaksi (2) kuukautta sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi seuraavan näytäntökauden alusta, edellyttäen, että näyttelijä on jättänyt anomuksensa teatterille kahdeksan (8) kuukautta ennen koulutuksen tai kurssin alkamista. Xxxxxxxx pyrkii järjestämään työlomaa myös muuna aikana edellyttäen, että anomus on jätetty teatterille riittävän ajoissa. Myönnetty kahden kuukauden työloma ei vaikuta vähentävästi näyttelijän vuosilomaan eikä muihin palveluksen jatkumiseen liittyviin etuuksiin.

2. Teatteri voi lähettää näyttelijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, jolloin teatteri korvaa näyttelijälle tästä aiheutuneet suoranaiset kustannukset (kurssimaksu, kurssiaineiston hankintakulut sekä matka- ja majoituskustannukset) hänen kuukausipalkkaansa vähentämättä. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

3. Ammatilliseksi koulutukseksi sopijapuolet hyväksyvät Teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja yhdessä järjestämänsä tai hyväksymänsä ammattikurssit. Niihin hyväksytylle näyttelijälle teatteri myöntää riittävän ajoissa jätetyn anomuksen perusteella joko kokonaan tai osittain palkallista työlomaa kalenterivuodessa vähintään

- yhdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 20 tai sitä pienempi,

- kahdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 21 tai sitä suurempi.

Soveltamisohje

Osittainen palkallinen työloma tulee kysymykseen silloin, kun näyttelijä on koulutustaan varten saanut taloudellista tukea teatterilta tai muulta yhteisöltä.

5 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus‌

1. Yhteistyön parantamiseksi ja työrauhan ylläpitämiseksi sopijapuolet suosittavat osapuolten yhteistä työsuhdeasioihin ja työturvallisuuteen liittyvää koulutustoimintaa.

2. Luottamushenkilön, varaluottamushenkilön ja/tai työsuojeluvaltuutetun, joka voi olla sama henkilö, osallistuessa sopijapuolten yhdessä järjestämiin tai näiden hyväksymiin koulutustilaisuuksiin teatteri korvaa henkilön kuukausipalkkaa vähentämättä kurssista aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuitenkin enintään viideltä työpäivältä näytäntövuodessa. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

LIITE 7: LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS‌

1 § Soveltamisala‌

Tämä sopimus koskee ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

2 § Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoitus‌

Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on edistää Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Näyttelijäliiton välillä solmittua näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen noudattamista, työnantajan ja näyttelijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sen solmimishetken mukaisessa lainsäädännössä luottamusmies-termillä mainittua henkilöstön valitsemaa edustajaa eli aiempien työehtosopimusten mukaista luottamusmies-henkilöä. Tämän termimuutoksen ainoa tarkoitus on muuttaa luottamusmies-nimike sukupuolineutraaliksi.

3 § Luottamushenkilö‌

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan näyttelijää, jonka teatterin näyttelijäyhdistys on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

2. Luottamushenkilön tulee olla asianomaisen teatterin palveluksessa oleva näyttelijä sekä perehtynyt näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen säännöksiin, määräyksiin ja sopimuksiin sekä asianomaisen teatterin olosuhteisiin.

4 § Varaluottamushenkilö‌

1. Varaluottamushenkilön hoitaessa luottamushenkilön tehtäviä häneen sovelletaan tämän liitteen määräyksiä.

2. Luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö voivat tarvittaessa jakaa tehtävien hoitamisen. Työnjaosta ilmoitetaan työnantajalle. Kuukausikorvaus maksetaan luottamushenkilölle, ellei osapuolten välillä toisin sovita.

5 § Luottamushenkilön ja varaluottamushenkilön valitseminen‌

1. Teatterin näyttelijäyhdistys valitsee luottamushenkilön ja varaluottamushenkilön. Vaali voidaan suorittaa myös työaikana ja -paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.

2. Valitusta luottamushenkilöstä ja varaluottamushenkilöstä on kirjallisesti ilmoitettava teatterille.

6 § Luottamushenkilön tehtävät‌

Luottamushenkilön tehtävänä on

1) edustaa näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sitä näyttelijäyhdistystä, joka on hänet valinnut,

2) välittää luottamushenkilötoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia teatterin ja näyttelijöiden välillä.

7 § Tietojen ja selvitysten saanti‌

Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä näyttelijän palkasta tai muista näyttelijän teatterityöehtosopimukseen liittyvistä asioista, tulee luottamushenkilön saada kaikki kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamushenkilöllä on oikeus tarkastaa edustamiensa näyttelijöiden kirjalliset työsopimukset.

8 § Neuvottelujärjestys‌

Palkkausta ja näyttelijän teatterityöehtosopimuksen ehtoja koskevat erimielisyydet pyritään selvittämään teatterin edustajan ja luottamushenkilön välisellä neuvonpidolla. Jos asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen 52–53 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

9 § Luottamushenkilön asema‌

1. Näyttelijä on velvollinen noudattamaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen määrittelemää työsopimusta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esihenkilöidensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii luottamushenkilönä.

2. Näyttelijän tehtäviä lukuun ottamatta luottamushenkilönä toimivalle näyttelijälle ei ilman hänen suostumustaan saa määrätä lisätehtäviä. Häntä ei myöskään saa siirtää toiseen tehtävään, jonka palkkaus on aikaisemmasta tehtävästä maksettavaa palkkaa alempi.

3. Työnantaja voi myöntää perustellusta syystä luottamushenkilölle luottamushenkilötehtävien hoitamista varten tilapäistä vapaata.

4. Luottamushenkilönä toimivalle näyttelijälle maksetaan yksilöityä laskua vastaan työajan ulkopuolella tehdystä luottamushenkilötyöstä tuntipalkka, jossa huomioidaan mahdollinen lisä/ylityö.

Soveltamisohje

Luottamushenkilön tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tärkeät kokoukset ja tapaamiset on järjestettävä siten, että luottamushenkilön osallistumiselle ei ole esteitä. Paikallisesti kannattaa sopia selkeä käytäntö työajan ulkopuolella tehtävän luottamushenkilötyön sopimisesta, raportoinnista ja laskuttamisesta.

10 § Luottamushenkilön toimitilat‌

Luottamushenkilölle on pyrittävä järjestämään sopiva tila, jossa hän voi säilyttää luottamushenkilötehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä.

11 § Luottamushenkilön koulutus‌

Luottamushenkilölle ja varaluottamushenkilölle varataan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamisessa. Koulutukseen osallistuminen on luottamushenkilölle työaikaa, ja tulee sellaisena korvata tai on sovittava vastaavasta vapaa-ajasta.

12 § Vierailevien näyttelijöiden luottamushenkilö‌

Tässä sopimuksessa tarkoitettu luottamushenkilö edustaa myös vierailevaa näyttelijää, joka on valtuuttanut luottamushenkilön tähän tehtävään.

13 § Luottamushenkilökorvaus‌

Luottamushenkilölle maksetaan luottamushenkilötehtävien hoitamisesta erilliskorvaus, jonka suuruus määräytyy luottamushenkilön edustamien näyttelijöiden mukaan seuraavasti: korvaus on 73,83 euroa kuukaudessa (1.5.2022 lukien 74,95 € ja 1.9.2022 lukien 75,31 €), jos edustettavia näyttelijöitä on 1–

49, ja 93,09 euroa kuukaudessa (1.5.2022 lukien 94,49 € ja 1.9.2022 lukien 94,96 €), mikäli edustettavia näyttelijöitä on 50 tai enemmän.

LIITE 8: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS‌

1 § Näyttelijäin edustus teatterin hallituksessa‌

1. Teatterin hallitukseen valitaan kaksi näyttelijäyhdistyksen ehdottamaa näyttelijää, joista yksityisissä teattereissa ainakin toisen tulee olla täysivaltainen hallituksen jäsen.

2. Hallituksen näyttelijäedustajat saavat rajoituksitta ottaa osaa hallituksen yleis- ja yksityiskohtaiseen keskusteluun.

3. Teatterin hallituksen työvaliokuntaan tulee kuulua näyttelijäedustus. Teatterin hallituksen muihin keskuudestaan asettamiin jaostoihin ja työryhmiin tulee kuulua näyttelijäedustus hallituksen näyttelijäedustajien harkinnan mukaan.

4. Näyttelijää, joka osallistuu edellä mainitulla tavalla hallituksen työskentelyyn, ei teatteri saa tämän tehtävän johdosta painostaa tai erottaa.

5. Teatterinjohtajia, ohjaajia ja dramaturgeja kiinnitettäessä teatterin hallitus pyytää heistä ensin näyttelijäyhdistyksen lausunnon.

6. Hallituksessa sekä sen asettamissa valiokunnissa ja jaostoissa käsiteltyjä asioita ei saa hallituksen luvatta saattaa muiden tietoon.

7. Hallituksen sekä sen työvaliokunnan ja jaostojen kokoukset pidetään mikäli mahdollista aikana, jona näyttelijäedustajat voivat niihin teatterityön estämättä osallistua.

2 § Neuvottelukunta‌

1. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä teatterikohtaisesti määritellyt henkilökuntaa ja teatterin käytännön työtä koskevat asiat. Se käy yhteistoimintalain (1333/2021) edellyttämää vuoropuhelua, ellei sitä sovita käsiteltäväksi muulla lain edellyttämällä tavalla.

2. Neuvottelukuntaan kuuluu teatterin työsuhteessa olevan johdon ja eri työntekijäryhmien keskuudestaan valitsemia edustajia.

3. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja muulloinkin jos vähintään kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä niin vaatii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä on läsnä.

4. Neuvottelukunnan kokousten päätökset tulee saattaa henkilökunnan tietoon.

5. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle, on niiden järjestämisestä ja korvaamisesta sovittava.

3 § Taiteellinen toimikunta‌

1. Taiteellisen toimikunnan tehtävänä on käsitellä teatterikohtaisesti määritellyt teatterin taiteellista suunnittelua ja työtä koskevat asiat.

2. Taiteelliseen toimikuntaan kuuluu teatterin johto sekä eri työntekijäryhmien keskuudestaan valitsemia edustajia.

3. Taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja toimii teatterin taiteellinen johtaja.

4. Taiteellinen toimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ja muulloinkin jos vähintään puolet toimikunnan jäsenistä niin vaatii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen kun puheenjohtaja ja puolet jaoston jäsenistä on läsnä.

5. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle, on niiden järjestämisestä ja korvaamisesta sovittava.

4 § Tuotantokokous‌

1. Tuotantokokouksen tehtävänä on käsitellä teatterin tuotantoon liittyviä käytännön asioita.

2. Tuotantokokoukseen osallistuu teatterin johto sekä eri työntekijäryhmien edustajia.

3. Tuotantokokouksen puheenjohtajana toimii teatterin johdon edustaja.

LIITE 9: SOVELTAMISOHJE: NÄYTTELIJÄN VAPAAPÄIVIEN LASKEMINEN TYÖSUHTEEN KESTÄESSÄ OSAN NÄYTÄNTÖVUOTTA‌

Vapaapäivien lukumäärä näyttelijän työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden työsuhteen alkamisen tai päättymisen johdosta lasketaan siten, että näyttelijän työsuhteeseen sisältyvät kalenteripäivät alkavana tai päättyvänä näytäntövuotena jaetaan kalenterivuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu osamäärä kerrotaan näytäntövuoden vapaapäivien lukumäärällä (111+vuosiloma). Vapaapäivien lukumäärästä vähennetään näyttelijän ansaitsemat vuosilomapäivät.

Esimerkki 1, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde päättyy 31.12.

153 : 365 x 111+vuosiloma = 59,10 = 59

Näyttelijä siis ansaitsee 1.8.–31.12. 59 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät.

Esimerkki 2, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde alkaa 1.2.

181 : 365 x 111+vuosiloma = 69,92 = 70

Näyttelijä siis ansaitsee 1.2.–31.7. 70 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät.

Työnteon keskeydyttyä kesken näytäntövuoden sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainloman, hoito- tai opintovapaan tai muun työloman vuoksi, ei suoriteta erityisiä laskelmia vapaapäivien suhteen, vaan ne kuluvat ko. lomien aikana.

Toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin noudatetaan kaksivuotisten työsopimusten käytäntöä.

Esimerkki 3

Näyttelijä hoitovapaalla 1.8.–31.1.

Näyttelijälle maksetaan teatterin kesävapaan ja vuosiloman ajalta palkka vähentämättömänä.

LIITE 10: TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUS, VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN‌

89 § Työntekijän lomauttaminen‌

1. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, yhteistoimintalain (1333/2021) ja tämän luvun määräysten mukaisesti.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

2. Jos työnantaja määrää työntekijän lomautettavaksi työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan vähentymisen vuoksi, työnantajan on lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

3. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöille annettava lomautusilmoitus työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän tai tilapäisen vähentymisen vuoksi, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden tai heitä edustavan luottamushenkilön kanssa, joita asia koskee. Tiettyä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Milloin työnantaja, työntekijä tai luottamushenkilö sitä vaatii, asiasta on neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamushenkilön kesken.

Soveltamisohje

Työn muusta kuin tilapäisestä vähentymisestä johtuvaa lomautusperustetta ei ole, jos työnantaja voi työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin kohtuudella sijoittaa työntekijän uudelleen tai kouluttaa hänet uusiin tehtäviin. Työn tilapäisestä vähentymisestä johtuvaa lomautusperustetta ei ole, jos työnantaja voi em. työsopimuslain pykälän tarkoittamalla tavalla kohtuudella järjestää työntekijälle muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Lomautusilmoitus

4. Työntekijää lomautettaessa noudatetaan lomautusilmoituksessa työsopimuslain 5:4§:n mukaista 14 vuorokauden määräaikaa.

Soveltamisohje

Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvollisuutta työsopimuslain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi koko lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta.

Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä. Xxxxxxxxxxx tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä.

Lomautuksen siirtäminen

5. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Xxxxxxxxxxx alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

90 § Työsopimuksen päättyminen‌

Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännösten mukaisesti (viittausmääräys), ellei jäljempänä 91 § ja 92 §:ssä ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Työsopimuslain työsopimuksen lakkaamista (Työsopimuslain 6–8 luvut) ja työsopimuksen päättämismenettelyä (Työsopimuslain 9 luku) koskevia säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi lukuun ottamatta 91 §:n 1., 5., 7. ja 8. kohdissa erikseen mainittuja säännöksiä.

91 § Työsopimuksen irtisanominen‌

Irtisanomisperusteiden ilmoittaminen (työntekijästä johtuva syy tai taloudellinen taikka tuotannollinen syy)

1. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työntekijästä tai taloudellisesta taikka tuotannollisesta syystä tapahtuvan irtisanomisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.

Irtisanomisperusteet (työntekijästä johtuva syy)

2. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään paitsi syitä, joiden vuoksi työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan purkaa, myös sellaisia työntekijästä itsestään johtuvia syitä, kuin töiden laiminlyöminen,

työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työssä.

Irtisanomisajat

3. Työnantajan ja työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisia irtisanomisaikoja, kuitenkin siten, ettei työnantajan noudatettavaksi säädettyjä lyhyemmistä irtisanomisajoista voida sopia työntekijän vahingoksi. Irtisanomisajat määräytyvät keskeytyksittä jatkuneen palvelussuhteen perusteella.

Soveltamisohje

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa työsuhteessa. Xxxx. äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelusuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Poikkeukset yleisistä irtisanomisajoista

4. Työnantajan ja ohjaajan, dramaturgin, skenografin, koreografin, sekä tanssijan/sirkustaiteilijan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

Lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkan menettämisen korvaaminen

6. Työntekijällä, joka työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella irtisanoo työsopimuksensa yli 200 päivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi toimeenpannun lomautuksen jälkeen, on oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutuvasta vahingosta.

Irtisanomisen toimittaminen (työntekijästä johtuva syy)

7. Työnantajan on toimitettava työntekijästä johtuvaan syyhyn perustuva työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon. Työntekijälle on ennen irtisanomisen toimittamista varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta (työntekijästä johtuva syy)

8. Työnantaja, joka on edellä 2. kohdassa mainittujen perusteiden vastaisesti irtisanonut tai purkanut työsopimuksen, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

9. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöitä irtisanottava työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän vähentymisen vuoksi, on työnantajan suoritettava edellä 89 § 3. kohdassa tarkoitettua selvittelyä vastaava menettely.

92 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)‌

Taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan teatterin toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat

näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja työsuhteen kestoaikaan.

93 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen‌

1. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa noudattamatta sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä on saavuttanut eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän eroamisikä on häneen sovellettavan eläkejärjestelmän mukainen korkein eläkkeellejäämisikä.

Soveltamisohje

Työntekijä voi jäädä normaalille vanhuuseläkkeelle joustavasti oman eläkejärjestelmänsä mukaisesti ennen viimeistä eläkeikää, mutta aikaisempi eläkkeelle siirtyminen edellyttää irtisanoutumista.

2. Jos työntekijälle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki ja hänen työsuhteensa tämän vuoksi lakkaa, työnantaja on, mikäli tällaisen työntekijän työkyky palautuu, velvollinen järjestämään hänelle hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä edellyttäen, että työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän lääkärintodistuksen työkykyisyydestään. Jos työntekijä on tällaisessa tapauksessa omasta pyynnöstään otettu uudelleen työhön, työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä työehtosopimuksen mukaisia etuuksia annettaessa. Aikaa, jonka työntekijä on ollut määräaikaisella kuntoutustuella, ei lueta työsuhteen kestoaikaan.

LIITE 11: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET‌

LIITE 16 (KVTES) MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka‌

1. Matkakustannusten korvaukseen oikeuttava virkamatka on kunnan/kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen antamaan määräykseen perustuva matka, joka ei kuulu tavanomaiseen virkatoimintaan/tavanomaisiin työtehtäviin. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita viranhaltijalla/työntekijällä on ollut virkamatkan johdosta.

2. Virantoimitusmatka on viranhaltijan/työntekijän tavanomaiseen virkatoimintaan/ tavanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka.

Soveltamisohje

"Virkamatkalla" ja "virantoimitusmatkalla" tarkoitetaan myös työntekijöiden vastaavia matkoja.

Virkamatka perustuu esihenkilöasemassa olevan viranhaltijan tai toimielimen antamaan matkamääräykseen, jonka tämä voi antaa johtosäännössä olevan valtuutuksen tai pysyväismääräyksen perusteella. Virkamatkat eivät ole luonteeltaan tavanomaista virkatoimintaa ja ne edellyttävät matkustamista virkapaikan ulkopuolelle.

Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virkatehtäviin/työtehtäviin liittyvänä tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virkapiiriin kuuluvalla alueella. Esimerkkeinä voidaan mainita tarkastus-, hoito- ja huoltomatkat, joita tekevät esim. rakennustarkastajat, terveystarkastajat, kotisairaanhoitajat ja sosiaalitarkkailijat.

3. Virka- ja virantoimitusmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen. Tällöin on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus ja päiväraha, myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö.

Soveltamisohje

Virka- ja virantoimitusmatkasta ei makseta korvausta enempää kuin olisi maksettava, jos matka olisi tehty kunnalle/kuntayhtymälle edullisimmalla tavalla. Matkamääräyksen antaja toteaa tarvittaessa etukäteen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kunnalle/kuntayhtymälle edullisin matkustustapa. Muussa tapauksessa matkalaskun hyväksyjä ratkaisee asian jälkikäteen. Virka- ja virantoimitusmatkoille mahdollisesti myönnetty oman auton käyttölupa helpottaa tätä harkintaa etukäteiskannanottona.

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset‌

1. Työmatka eli matka xxxxxxxxx toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei oikeuta korvauksiin muissa kuin tämän pykälän 2–6 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Soveltamisohje

Maatalouslomittajien matkakustannusten korvauksista on erityismääräyksiä ao. liitteessä. Eräiden viranhaltijoiden osalta on erityismääräyksiä alakohtaisissa sopimuksissa.

2. Jos viranhaltijalle/työntekijälle on määrätty pysyväisluonteinen toimipaikka ja matkasta asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipaikalle matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus korvataan matkustamiskustannuksia koskevien määräysten mukaan.

Soveltamisohje

Työmatkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa viranhaltija/työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole, sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Mikäli useat toimipaikat ovat edellä sanotuilla perusteilla samanarvoisia, pidetään näistä vain yhtä matkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana. Jos esimerkiksi terveystarkastajalla on saman kuntayhtymän alueella kaksi toimipaikkaa, joissa hän molemmissa on yleisön tavattavissa kahtena päivänä viikossa saman tuntimäärän, valitaan toinen näistä hänen pysyväisluonteiseksi toimipaikakseen (esim. viranhaltijan asuinpaikkakunta).

Esimerkki

X:n vakituinen toimipaikka on A. Työpäivänsä alkaessa X matkustaa kuitenkin kotoaan suoraan toimipisteeseen B, jonne on matkaa 25 km. Työpäivän kuluessa hän matkustaa toimipisteestä B kolmanteen toimipisteeseen C. Kysymyksessä on virantoimitusmatka ja X:lle maksetaan matkakustannusten korvaus väliltä B–C oman auton käytön mukaan.

Työpäivänsä päätyttyä X matkustaa toimipisteestä C 30 kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Koska X:lle muodostuu toimipisteeseen B matkustamisesta ja toimipisteestä C kotiin matkustamisesta ylimääräisiä matkakustannuksia verrattuna normaaliin työmatkakustannuksiin vakituiseen toimipaikkaan, viranhaltijalle korvataan oman auton käytön mukaan työmatkakustannusten erotus. Xxx X olisi matkustanut vakituiseen toimipisteeseensä työpäivän alkaessa ja sieltä kotiin työpäivän päättyessä olisi matkan pituudeksi tullut yhteensä 20 km. Nyt työmatkojen pituudeksi tulee kuitenkin 55 km (25 km

+ 30 km) ja matkojen pituuden erotus (55 km – 20 km) 35 km korvataan 2 §:n 2 momentin perusteella.

3. Mikäli toimipaikka siirretään tilapäisesti niin, että työmatkakustannukset vakinaisesta asunnosta uuteen toimipaikkaan ovat huomattavasti suuremmat kuin pysyväisluonteiseen toimipaikkaan, korvataan matkakustannukset tavanomaisia matkakustannuksia ylittävältä osalta enintään kuuden kuukauden ajan.

Esimerkki

Työntekijän toimipaikka on siirretty 1.10.–31.5. väliseksi ajaksi. Koska siirto kestää yli kuusi kuukautta, ei kysymys ole tilapäisestä siirrosta eikä matkakustannusten korvauksia makseta lainkaan.

4. Jos pysyväisluonteista toimipaikkaa ei ole määrätty virka-/työtehtävien laadun johdosta, niin matkasta asunnosta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuvat menot korvataan tämän liitteen matkustamiskustannuksia koskevien määräysten mukaisina siltä osin kuin matkat ylittävät työpäivässä yhteensä 15 kilometriä.

5. Jos viranhaltija/työntekijä on velvollinen saapumaan kunnallisen toimielimen kokoukseen, joka alkaa vähintään kaksi tuntia varsinaisen työajan päättymisen jälkeen ja hänelle aiheutuu kokouspaikalle saapumisesta kustannuksia, maksetaan hänelle näistä ja paluumatkasta asuntoon aiheutuneista suoranaisista vähimmäiskustannuksista korvaus.

6. Kunta/kuntayhtymä voi antaa viranhaltijalle/työntekijälle joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välisiä työmatkoja varten, mikäli viranhaltijan/työntekijän kanssa on sovittu lipun antamisesta osana palkkaa tai rahapalkan lisäksi. Työsuhdematkalippu on verovapaata siten kuin tuloverolaissa (1535/1992) säädetään (viittausmääräys).

MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS‌

3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta‌

1. Korvaus maksetaan matkalipuista sekä paikka- ja makuupaikkalipuista, rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

2. Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohden. Muita auton seisontapaikkamaksuja ei korvata.

Soveltamisohje

Välttämättöminä maksuina ei pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja. Jos viranhaltija/työntekijä on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan maksettu määrä.

4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmatkasta‌

MATKUSTUSVÄLINE	MAKSU
Juna, lentokone, laiva	edullisin vaihtoehto
Raitiovaunu, linja-auto, muu yleinen kulkuneuvo	virallinen taksa
Taksi	virallinen taksa
Vuokramoottorivene, muu tapa	suoritettu, kuitenkin enintään kohtuullinen maksu

5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta‌

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:

	KORVAUS	KORVAUS
MATKUSTUSVÄLINE	KOROTTAMATON	KOROTETTU
auto	- 5 000 ensimmäiseltä	Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna
kunkin 1.1. alkavan	kilometriltä 46 snt/km	- 8 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen
vuoden pituisen	- seuraavilta	edellyttää perävaunun kuljettamista autoon
ajanjakson	kilometreiltä 40 snt/km	kiinnitettynä - 12 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen
		edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon
		kiinnitettynä
		- 3 sentillä, jos viranhaltija/työntekijä joutuu
		autossaan kuljettamaan koiraa tai suurikokoisia
		tai painoltaan yli 80-kiloisia koneita tai laitteita
		- 10 sentillä, jos virkatehtävien hoitaminen
		edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai
		muulta liikenteeltä suljetulla
		tierakennustyömaalla kyseisten kilometrien
		osalta
		- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa
		olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita
		samalle virka- tai virantoimitusmatkalle
		osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia
		henkilöitä, maksetaan kunkin osalta lisäksi 3
		senttiä kilometriltä
moottoripyörä kunkin 1.1.	- 5 000 ensimmäiseltä	- xxx xxxxxxxxxxxxx/työntekijän hallinnassa
alkavan vuoden pituisen	kilometriltä 35 snt/km	olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita
ajanjakson	- seuraavilta	samalle virka- tai virantoimitusmatkalle
	kilometreiltä 32 snt/km	osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia
		henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä kilometriltä.
moottorivene		- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa
- yli 50 hv	116 snt/km	olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita
- 50 hv tai vähemmän	80 snt/km	samalle virka- tai virantoimitusmatkalle
moottorikelkka	110 snt/km	osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia
mopo	19 snt/km	henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä
mönkijä	104 snt/km	kilometriltä.
muu kulkuneuvo	11 snt/km
polkupyörä	84 snt/vrk

Soveltamisohje

Korotetut korvaukset perävaunusta ja raskaiden koneiden jne. kuljettamisesta voivat tulla kysymykseen yhtä aikaakin.

PÄIVÄRAHA‌

6 § Päivärahan maksamisedellytykset‌

1. Päivärahan maksaminen edellyttää, että virkamatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta ja virka/työpaikasta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai virka-/työpaikasta.

2. Mikäli viranhaltija/työntekijä joutuu poikkeuksellisesti tai työnantajan nimenomaisesta määräyksestä virantoimitusmatkalla yöpymään virka-/työtehtävien suorittamisen takia muualla kuin asunnossaan, maksetaan päiväraha 1 momentissa mainituin edellytyksin siten kuin virkamatkasta. Vähintään 10 tuntia kestävästä virantoimitusmatkasta toisen kunnan alueelle vähintään 150 kilometrin päähän pysyväisluonteisesta toimipaikasta ja asunnosta maksetaan osapäivärahan suuruinen korvaus. Muussa tapauksessa virantoimitusmatkan ajalta ei makseta päivärahaa.

Soveltamisohje

Päivärahaa ei makseta niissä tapauksissa, joissa yövytään työpaikalla esim. työperheessä (kodinhoitaja), kesäsiirtolassa tai leirillä. Osapäivärahan suuruinen korvaus voi tulla sovellettavaksi esim. autonkuljettajiin. Pysyväisluonteisen toimipaikan määrittelystä ks. 2

§:n 2 momentin soveltamisohje.

7 § Matkavuorokausi‌

Päivärahan määräämisen perusteena käytettävä matkavuorokausi on se 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa viranhaltijan/työntekijän lähtemisestä virka-

/työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa virka-/työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Soveltamisohje

Virkamatkan ei kuitenkaan katsota vielä päättyneen, kun viranhaltija/työntekijä palaa virka-

/työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa.‌

8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat

1. Osapäiväraha maksetaan, kun virkamatka on kestänyt

1) yli kahdeksan tuntia

2) yli kuusi tuntia, jos enemmän kuin kolme tuntia matkasta on tapahtunut kello 16.00–7.00.

2. Kokopäivärahaa maksetaan, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia.

3. Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja virkamatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan tältä vajaalta matkavuorokaudelta uusi päiväraha osapäivärahana, jos ylittävä aika on enintään 12 tuntia ja kokopäivärahana, jos ylittävä aika on enemmän kuin 12 tuntia.

Soveltamisohje

Virkamatka alkaa tiistaina kello 6.00 ja päättyy torstaina kello 15.00. Matkavuorokausi lasketaan

Ti	Ke	To
6.00–	6.00–	6.00–15.00

Tästä matkasta muodostui kaksi kokonaista matkavuorokautta ja yksi vajaa, alle 12 tunnin matkavuorokausi. Matkasta maksetaan kaksi kokopäivärahaa ja yksi osapäiväraha.

9 § Päivärahan suuruus‌

Kokopäiväraha on 44 euroa ja osapäiväraha 20 euroa jokaiselta ao. päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta.

10 § Alennettu päiväraha‌

Xxxxxxx viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt lounas ja päivällinen, maksetaan päiväraha tältä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna. Osapäivärahan alentamiseen riittää yksikin ateria.

Soveltamisohje

Päiväraha ei alene, jos hotellihuoneen hintaan tai muuhun täysihoitoon sisältyy aamiainen, päivä- tai iltakahvi.

MUUT KORVAUKSET‌

11 § Ateriakorvaus‌

1. Jos yli kuusi tuntia kestävästä virkamatkasta ei tule maksettavaksi päivärahaa, mutta viranhaltija/työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä virka-/työpaikastaan tai asunnostaan, maksetaan hänelle ateriakorvausta 11,25 euroa.

2. Mikäli viranhaltija/työntekijä joutuu yli seitsemän tuntia kestävän ja vähintään 15 kilometrin etäisyydelle virkapaikasta/työpaikasta tai asunnosta ulottuvan virantoimitusmatkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan, hänelle maksetaan 2,02 euron suuruinen ateriakorvaus edellyttäen, että ruokailua matkan aikana ei ole järjestetty työnantajan toimesta ja että kyseiseltä virantoimitusmatkalta ei makseta päivärahaa.

Soveltamisohje

Tavanomaisesta ruokailupaikasta on kysymys silloin, kun henkilö voi valita ruokailupaikkansa ja aterioida tavanomaisin kustannuksin. Näin on esimerkiksi virantoimitusmatkoilla silloin, kun se käsittää tietyn reitin tai tietyt kohteet, joissa käydään. Esimerkiksi kirjastoautohenkilökunnan viranhoitopaikkana on kirjastoauto, jolla he kiertävät säännöllistä, ennalta sovittua reittiä. Ruokailu reitin varrella tai autossa on ateriointia tavanomaisessa paikassa. Muussa kuin tavanomaisessa ruokailupaikassa aterioimisesta on tarvittaessa esitettävä kuitti tai muu selvitys kustannuksista. Selvityksellä ei sinänsä ole merkitystä korvauksen määrään. Eväitä ei korvata.

12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta‌

1. Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy ateriaetuuksia, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Soveltamisohje

Aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi. Majoitusliikkeen laskusta tulee ilmetä eriteltyinä siihen sisältyneet, viranhaltijalta veloitetut ateriat.

Kun kunta/kuntayhtymä maksaa täysihoitopaketin, johon sisältyvät sekä asuminen että ateriat, maksetaan viranhaltijalle alennettu päiväraha. Jos kunta maksaa pelkän majoittumisen, maksetaan viranhaltijalle alentamaton päiväraha.

Majoittumisvaihtoehdon valinta (sekä kotimaan että ulkomaan majoittumis- ja hotellikorvausten osalta) suoritetaan ottaen huomioon matkakustannusliitteen 16 1 § 3 momentin määräys. Majoitusvaihtoehdon tulee olla kohtuullinen. Sitä valittaessa tulee ottaa huomioon matkan pituus ja matkan tarkoitus.

2. Kunnan/kuntayhtymän mahdollisesti järjestämää, kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta on käytettävä. Muussa tapauksessa viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvauksena vain kunnan/kuntayhtymän järjestämän majoituksen kustannuksia vastaava määrä.

3. Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut majoittumispaikkakunnalla tai muulla kuin kotipaikkakunnallaan kello 21.00–7.00 vähintään neljä tuntia ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

13 § Poistettu‌

14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä‌

1. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka toimipaikka vaihtuu sen vuoksi, että hänet on määrätty virantoimitukseen kesäsiirtolaan tai leirille yli 15 kilometrin etäisyydelle asunnostaan ja virkapaikastaan/toimipaikastaan mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai virkapaikasta, maksetaan yöpymisrahana 6,73 euroa niiltä vuorokausilta, joina hän on joutunut yöpymään tällä virantoimituspaikallaan.

Soveltamisohje

Toimipaikka muuttuu esim. jos nuoriso-ohjaaja määrätään kesällä kesäsiirtolaan. Mikäli henkilö oma-aloitteisesti ottaa hoitaakseen muun kuin virkaansa/toimeensa kuuluvan tehtävän (esim. opettaja) kesäsiirtolassa tai leirillä eri palkkiota vastaan, ei tässä tarkoitettua yöpymisrahaa makseta. Yöpymisrahaa ei makseta, jos yöpyminen leirillä tai kesäsiirtolassa ei ole ollut välttämätöntä. Yöpymistä on pidettävä välttämättömänä silloin, kun työvuorot tai liikenneyhteydet muutoin sitä edellyttävät.

2. Milloin kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt maksuttoman ruoan, vähennetään yöpymisrahasta 50 % ja maksuttomasta majoituksesta lisäksi 25 %.

Soveltamisohje

Maksuttomana majoituksena ei pidetä telttamajoitusta. Majoitusolosuhteiden tulee kokonaisuutena olla sen tasoiset, että niiden yhteydessä on järjestetty mahdollisuus peseytymiseen, vaatteiden säilyttämiseen, puhdistamiseen sekä kuivattamiseen.

15 § Yömatkaraha‌

1. Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan tai toimitukseen on käytetty yli 12 tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00, maksetaan 13,00 euron yömatkaraha.

2. Yömatkarahaa ei makseta, jos

1) viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvausta,

2) viranhaltija/työntekijä saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua,

3) viranhaltijalla/työntekijällä ei muutoin ole kunnan tai kuntayhtymän järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.

Soveltamisohje

Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy sukulaisten luona.

16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset‌

1. Oppikurssilaisille maksettavista matkakustannuksista on yleisten määräysten lisäksi noudatettava, mitä tässä pykälässä on sanottu.

2. Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän alueen ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tai muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä viranhaltijaa/työntekijää, maksetaan matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa ja majoittumiskorvausta matkasta kursseille ja takaisin 3–10 ja 12 §:n mukaisesti.

3. Enintään 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) maksetaan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta edellä 6 § 1 momentin, 8–11

§ 1 momentin määräysten mukaisesti ja majoittumiskorvausta tai yömatkarahaa 12

§:ssä ja 15 §:ssä olevien määräysten mukaisesti.

Kurssipäiväraha

4. Yli 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) maksetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 6 § 1 momentissa ja 8 §:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 11 §:n 1 momentissa ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen suuruinen

2) 22–28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä

3) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

5. Milloin kunta/kuntayhtymä on järjestänyt oppikursseille osallistuvalle maksuttoman ruoan, vähennetään 4 momentin kurssipäivärahasta 50 %. Jos kunta/kuntayhtymä on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25

%:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

6. Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.

Soveltamisohje

Silloin kun on kysymys yli viikon kestävistä kursseista, ongelmaksi tulee usein se, korvataanko viikonloppuisin matkat kotipaikkakunnalle vai maksetaanko päiväraha myös viikonloppujen ajalta. Lähtökohtana on kustannusten korvaamisen edullisemmuusperiaate. Aina silloin kun työnantaja poikkeuksellisesti välttämättömästä syystä edellyttää, että viranhaltija/työntekijä palaa viikonlopun ajaksi virka-/toimipaikalle, korvataan matkat viikonloppuisin viranhoitopaikkakunnalle ja takaisin kurssipaikalle. Tältä ajalta ei makseta päivärahaa. Kurssin pituuden laskemiseen eivät vaikuta kurssin kestäessä viikonloppuisin tapahtuvat kotipaikkakunnalla käynnit (luetaan tällöin kurssiajaksi).

ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET‌

17 § Yleistä‌

Matkustamiskustannusten korvauksen, päivärahan ja hotellikorvauksen maksamisen osalta noudatetaan 1–7 §:n sekä 12 §:n 2 momentin määräyksiä.

18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä‌

Ulkomaan päivärahojen ja hotellikorvausten määrät ovat samat kuin valtion virkamiehillä.

Soveltamisohje

Päivärahojen ja hotellikorvausten määrät vahvistetaan kalenterivuosittain ja niistä ilmoitetaan erikseen yleiskirjeellä.

19 § Päiväraha‌

1. Päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

2. Viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden ylittävältä virkamatkan ajalta maksetaan päivärahaa seuraavasti:

1) 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli kaksi tuntia.

2) 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli 12 tuntia.

3) kotimaassa päättyvän täyden matkavuorokauden ylittävältä ajalta kotimaan päivärahaa koskevien määräysten mukaisesti.

3. Mikäli virkamatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, maksetaan päiväraha kotimaan matkojen määräysten ja euromäärien mukaisesti. Jos virkamatka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on virantoimituksen tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, päiväraha määräytyy kyseisen maan tai alueen mukaan.

Soveltamisohje

Esimerkki

X lähtee virkamatkalle kotoaan Rovaniemeltä 1.4. kello 7.00 siten, että hän saapuu ensin Helsinkiin, josta hän lähtee laivalla samana päivänä Ruotsiin kello 18.00. Tuloaika Ruotsiin on 2.4. kello 8.30. Virkamatka jatkuu 2.4. Ruotsista Tanskaan, josta X seuraavana päivänä

3.4. saapuu lentokoneella Helsinkiin kello 21.00. Virkamatka päättyy 4.4. kello 10.00, jolloin hän saapuu kotiinsa Rovaniemelle.

Päivärahat määräytyvät seuraavasti:

1. matkavuorokausi: 1.4. kello 7.00 – 2.4. kello 7.00

Koska matkavuorokausi päättyy laivalla ja laiva Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu Ruotsiin, maksetaan 1. matkavuorokaudelta Ruotsin päiväraha.

2. matkavuorokausi: 2.4. kello 7.00 – 3.4. kello 7.00

Koska matkavuorokausi päättyy Tanskassa, maksetaan 2. matkavuorokaudelta Tanskan päiväraha.

3. matkavuorokausi: 3.4. kello 7.00 – 4.4. kello 7.00

Koska ulkomailla päättynyt edellinen matkavuorokausi tässä tapauksessa ylittyy yli 12 tunnilla, maksetaan 3. matkavuorokaudelta 65 % Tanskan päivärahasta.

4. matkavuorokausi: 4.4. kello 7.00–

Koska em. matkavuorokausi (24 h) jatkuu vielä Suomessa, maksetaan 4. matkavuorokaudelta kotimaan päiväraha, joka tässä tapauksessa on osapäiväraha.

4. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivärahaa kotimaan matkojen säännösten ja määräysten mukaisesti.

20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus‌

1. Maksuton ateriointi alentaa ulkomaan päivärahaa siten kuin edellä 10 §:ssä on todettu.

Soveltamisohje

19 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista 35 %:n määrää alentaa yksi maksuton ateria ja 2 kohdan mukaista 65 %:n määrää kaksi ateriaa.

2. Milloin hotellikorvaus, jonka perushintaan sisältyy edellä mainittuja aterioita, ylittää hotellikorvauksen enimmäismäärän, otetaan ylittävä osa huomioon lisäämällä se 1 momentissa mainitulla tavalla alennettuun päivärahaan, kuitenkin enintään siltä osin, ettei täyttä päivärahaa ylitetä.

3. Hotellikorvaus maksetaan laskua vastaan, kuitenkin enintään vahvistettu enimmäismäärä. Korvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan.

4. Hotellikorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut hotellin sijaintipaikkakunnalla kello 21.00–7.00 vähintään neljä tuntia.

21 § Erinäisten kulujen korvaaminen‌

Virkamatkasta aiheutuvina kuluina korvataan lisäksi seuraavat kulut:

1) viranomaismaksut

2) passi- ja viisumimaksut sekä tarpeelliset lääke- ja rokotusmaksut

3) taksin käyttö matkalla lentotoimistoon tai -asemalle taikka lentoasemalta tai -toimistosta, milloin se on ilmeisen välttämätöntä, taloudellista tai olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaista

4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 840,94 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävän virkamatkaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50,46 euron vakuutusmaksu

5) välttämättömät virkamatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin

6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra

7) muut pakolliset edellisiin verrattavat kulut.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ‌

22 § Matkaennakko‌

Asianomaisella on oikeus saada virkamatkaa varten ennakkoa. Alle 24 tuntia kestävältä virkamatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

23 § Matkalasku‌

1. Matkalasku on laadittava kunnan/kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen hyväksymälle matkalaskulomakkeelle. Laskun tulee sisältää selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavasta, matkareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämääristä kellonaikoineen kunkin paikkakunnan osalta. Laskussa on lisäksi mainittava, kenen määräyksestä tai minkä viranomaisen päätöksen perusteella virkamatka on tehty.

2. Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen‌

1. Matkalasku on esitettävä viivytyksettä matkan päätyttyä. Matkakustannusten korvausten maksamisen edellytyksenä on, että matkalasku esitetään viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä sille, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu. Laskua vastaanotettaessa on siihen merkittävä sen saapumispäivä.

2. Mikäli matkalaskua ei viranhaltijasta/työntekijästä riippumattomasta syystä ole voitu esittää 1 momentissa mainitussa ajassa, voidaan matkalasku esittää välittömästi esteen poistuttua.

3. Matkakustannusten korvaus maksetaan kahden kuukauden kuluessa matkalaskun esittämisestä.

LIITE 12: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VANHUUDENTURVASTA‌

1 § Vanhuudenturva‌

1. Turvatakseen työntekijän toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuudenturvan varalta teatteri suorittaa kuukausittain Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiölle summan, jonka suuruus vahvistetaan Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön edustajiston kokouksessa.

2. Avustusten suoritusperusteet on määritelty Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön avustusohjesäännössä. Teattereita edustavat liitot sitoutuvat vaikuttamaan niin, että säätiö pystyy toimimaan sääntöjensä mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön edustajiston päätöksellä 15.12.1998 säätiö on suljettu uusilta teattereilta ja päätöksellä 30.11.2004 uusilta työntekijöiltä.‌

2 §

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksella.

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten näyttelijöiden teatterityöehtosopimus.

Helsingissä 7. joulukuuta 2000

SUOMEN TEATTERILIITTO - FINLANDS TEATERFÖRBUND RY. SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY.

LIITE 13: HENKILÖKOHTAISTA LISÄÄ KOSKEVA OHJE‌

Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtaisten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä.

Henkilökohtaisen lisän peruste

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Em. tekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus.

Uusia työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Poikkeuksellisesti henkilökohtaisen lisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Työkokemus vaikuttaa myönteisesti henkilön ammatinhallintaan ja työtuloksiin. Lisäksi työkokemus luo yleensä varmuutta ja luotettavuutta työyksikön toimintaan, parantaa yhteistyötä ja toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa myönteisesti työyksikön tuloksellisuuteen. Näin ollen työkokemuksella on käytännössä merkittävä vaikutus työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisen lisän maksamisessa.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on työntekijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

Paikallinen käsittely

Henkilöiden arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

Esihenkilöt suorittavat arvioinnin noudattaen sopimuksessa mainittuja ja niitä täydentäviä paikallisesti vahvistettuja arviointiperusteita. Objektiivisuus toteutunee parhaiten, jos arvioijia on kaksi. Esihenkilöiden suorittaman arvioinnin pitää olla objektiivista ja tasapuolista ja eri esihenkilöiden arvioinnin yhteismitallista. Esihenkilöille on annettava riittävä ohjaus henkilökohtaisten lisien käytöstä ja työsuorituksen arvioinnista.

Työnantaja päättää henkilökohtaisesta lisästä.