OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Vaasan yliopiston strategian 2017 - 2020 mukainen uudistuminen on jatkunut ja investoinnit ovat edenneet suunnitellusti. Monitieteisyys ja ilmiölähtöisyys ovat yliopiston uudistumisen keskiössä ja tutkimusalustat ovat ottamassa keskeistä roolia yliopiston tutkimuksen uudistamisessa ja ulkopuolisen rahoituspohjan laajentamisessa. Ensimmäisiä tuloksia on jo havaittavissa, kun esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromääräinen volyymi on kaksinkertaistunut verrattaessa vuosia 2018 ja 2019.
Yliopiston uudistumista vauhdittava tenure track -uramalli on vakiintunut osaksi yliopiston toimintaa ja uusia tenure -tehtäviä on jo lähes 25. Yliopiston oppiaineisiin kiinnittyvät ja yliopiston tutkimusalustojen tutkimusteemoihin suuntautuvat uudet tutkijat vauhdittavat yliopiston muutosprosessia. Vapautuvat professorin tehtävät täytetään tenure track -uramallin tehtävinä, mikä vahvistaa yliopiston uudistumista ja strategian mukaista profiloitumista. Yliopisto panostaa vahvasti jokaisen uudistuvan tenure track- tehtävän määrittelyyn ja suuntaamiseen yhteistyössä yliopistoyhteisön kanssa ja hyödyntäen mm. yliopiston Scientific Boardin kansainvälistä asiantuntemusta tehtävämäärittelyissä.
Koulutuksen kehittämisen teemoissa heijastuvat niin ikään yliopiston strategiset tavoitteet. Keskiössä on tutkintojen modulaarirakenteen kehittäminen ja esimerkkinä voidaan mainita tutkimusalustojen teemoihin linkittyvät kaikille yliopiston opiskelijoille avoimet moduulit. Näiden suunnittelussa ja toteutuksessa tutkimusalustojen tutkimusteemoihin kytkeytyvillä tenure track -tutkijoilla on keskeinen rooli. Ensimmäiset monialaiset moduulit ovat yliopiston koulutustarjonnassa syksyllä 2020 ja kehitystyötä jatketaan parhaillaan. Myös jatko-opintojen kehittämiseen on panostettu mm. tarkastelemalla yliopiston alojen tohtorikoulutuksen periaatteita ja toimintatapoja yhtenä kokonaisuutena. Yliopiston strategian mukainen panostaminen jatkuvan oppimisen muotojen ja toimintatapojen kehittämiseen jatkuu vahvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Vaasan yliopistolle yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä strateginen valinta ja yliopiston vaikuttavuuden kehittäminen on yksi monitieteisten tutkimusalustojen toiminnan keskeinen tavoite. Yliopiston vaikuttavuus syntyy tutkimustulosten ja valmistuvien opiskelijoiden sekä henkilökunnan, erityisesti professoreiden ja muiden asiantuntijoiden, panoksena. Yliopiston asiantuntijat ovat poliittisen päätöksenteon, julkisen sektorin, yritysten ja median käytettävissä ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaasan yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, joka mittaa vaikuttavuutta systemaattisesti. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tehtävät kerätään kaikilta opetus- tutkimushenkilökuntaan kuuluvilta. Indikaattorit kattavat laajasti päätöksentekoon ja käytäntöön, talouteen ja liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Tulevaisuuden päättäjien ja vaikuttajien - tämän päivän lasten ja nuorten - kiinnostusta ja arvostusta tieteeseen edistetään mm. LUMA-keskus Pohjanmaan toiminnan kautta. Vaasan yliopisto on myös aloittanut kolmivuotisen yhteistyön Vaasan Yrityskylä Alakoulun kanssa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi Yrityskylä-yhteistyön tavoitteena on lisätä yliopiston yleistä tunnettuutta sekä houkuttelevuutta työ- ja opiskelupaikkana. Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskusten sekä Seinäjoen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa kehitetään alueellisia tutkinto-ohjelmia, avoimen yliopiston opetusta, täydennyskoulutusta ja palvelututkimusta. Lisäksi yliopistolla on useita yliopistokeskuksiin sijoitettuja professuureja yhteistyössä Seinäjoen ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa.
Kansainvälisyys on läpileikkaava teema Vaasan yliopiston toiminnassa. Uusiin tenure track -tehtäviin valituista tutkijoista yli 40 prosentilla on kansainvälinen tausta. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakeminen on painottunut aiempaa suurempiin kansainvälisenä yhteistyönä toteutettuihin hankkeisiin ja yliopisto on tietoisesti hakeutunut myös koordinaattorin rooliin aiempaa aktiivisemmin. Yhteistyö Kiinan tiedeakatemian CASISD (CAS Institutes of Science and Development) kanssa on jatkunut tiiviisti.
Esimerkiksi Vaasassa on syksyllä 2019 järjestetty Sino-Finnish Business Forum, jonka keskeisiä teemoja ovat olleet energiamurros, energiavarastoinnin tulevaisuus ja akkutehtaat.
Kansainvälisyys näkyy vahvasti yliopiston koulutuksessa ja sen kehittämisessä. Esimerkiksi Prahan kauppakorkeakoulun kanssa on tehty kaksoistutkintosopimus kandidaattiohjelmassa sekä IESEG School of Managementin kanssa uusi maisterivaiheen kaksoistutkintosopimus ja lisäksi yliopistolla on kuusi muuta kaksoistutkintosopimusta maisteriohjelmissa. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen osuus kaikista yliopistossa suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista on hyvällä tasolla ja yliopisto panostaa jatkossa entistä enemmän kansainvälisten ohjelmien kehittämiseen.
Opiskelijaliikkuvuus on niin ikään vahvassa kasvussa niin lähtevien kuin saapuvien opiskelijoiden osalta ja tätä vauhdittaa esimerkiksi tekniikan alalle tehdyt sopimukset huippuyliopistojen kanssa, esim. Karslruhe Institute of Technology, Technical University of Munich, RWTH Aachen University. Esimerkkinä voidaan myös mainita kielikeskus Linginnon yhdessä yliopiston kansainvälissten yhteistyökumppaneiden kanssa
organisoimat harjoittelupaikat Baden-Württembergin alueen yrityksiin.
Vaasan yliopiston kansainvälisyys näkyy myös syventyvänä yhteistyönä eurooppalaisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Vaasan yliopisto on osa seitsemän eurooppalaisen yliopiston allianssia, jossa ovat mukana puolalainen Poznan University of Technology, belgialainen University of Mons, italialainen University of Catania, espanjalainen University of Cantabria, saksalainen Brandenburg University of Technology ja ranskalainen Universite Polytechnique Hauts-de-France. Allianssin tavoitteena on monipuolinen yhteistyö, joista ajankohtaisin on yhteisen kehittämissuunnitelman mukaan perustaa Eurooppalaiset korkeakouluverkostot -aloitteen mukainen eurooppalainen yliopistoverkosto XXXXXX - European University for Customized Education. Yhteistyöyliopistot valmistelevat parhaillaan hankkeeseen liittyvää hakemusta Erasmus+ -ohjelman helmikuun 2020 hakukierrokselle. XXXXXX:n tavoitteena on olla aidosti avoin, kansainvälinen ja opiskelijalähtöinen koulutuksen tarjoaja, joka nostaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden globaalilla tasolla. Vaasan yliopisto on myös avannut tiiviimpään yhteistyöhön tähtäävät keskustelut esimerkiksi Uumajan yliopiston kanssa. Yhteistyöalueiksi on tunnistettu tutkijakoulutus, kesäkurssit, tutkija- ja opettajavaihdot sekä tiivistyvä yhteistyö tutkimuksessa yliopistojen vahvuusalueilla.
Vaasan yliopisto ja Vaasan kaupunki ovat huhtikuussa 2019 perustaneet yhteisen kiiinteistöyhtön Vaasan Merikampus Oy:n, joka on ostanut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä yliopiston käytössä olevat tilat Vaasan Palosaaren kampusalueella. Uuden kiinteistöyhtiön toiminta on organisoitu vuoden 2019 aikana.
Yliopisto on käynnistänyt kunnianhimoisen kampushankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa Vaasan yliopiston kampusalue kokonaisuudessan vastaamaan tulevien vuosien tarpeita sekä tehostaa toimintoja ja tilankäyttöä. Henkilöstö ja opiskelijat ovat mukana tilojen uudistamista, tilojen sijoittelua sekä muutoksen tukea käsittelevissä työryhmissä, joiden kautta halutaan vahvistaa henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen kehittämishankkeissa ja suunnata kehittämistyötä sekä varmistaa oikea-aikainen tiedonvälitys. Yliopisto investoi tulevina vuosina merkittävästi kampusalueen kehittämiseen ja yhtenä keskeisenä ajurina tilojen uudistamisessa on kestävän kehityksen periaatteet. Ensimmäinen rakennusvaihe on käynnistynyt syksyllä 2019 ja rakennushankket jatkuvat vuoden 2020 aikana mm. yliopiston keskeisten auditoriotilojen uudistamisella.
Yliopisto on parhaillaan organisoimassa tilakehityshankkeen keskeisten osien eli opetus- ja oppimisympäristötilojen, kirjastotilojen ja työskentelytilojen toteuttamista ns. allianssimallin muodossa. Allianssimallissa hankkeen eri osapuolet (yliopisto, suunnittelijat, urakoitsijat jne.) toteuttavat tämän vaativan hankkeen yhdessä kaiken mahdollisen innovaatiopotentiaalin hyödyntäen. Samanaikaisesti yliopisto panostaa digitalisuuteen ja pedagogisen osaamisen kehittämiseen sen varmistamiseksi, että uudet opetus- ja oppimisympäristötilat suunnitellaan niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudenlaisia oppimisen tapoja.
Yliopisto uudistuu ja kehittää toimintaansa vahvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistolla on vahvat yhteistyösuhteet alueen energiaklusteriin, muihin yrityksiin ja julkisiin toimijoihin, kuten Vaasan kaupunkiin, Vaasan sairaanhoitopiiriin ja Pohjanmaan liittoon. Laajemman kansallisen ja kansainvälisen näkemyksen yliopiston kehittämiseen tuovat erilaiset asiantuntijaryhmät. Kaikkien tutkimusalustojen työn taustalla on oma Advisory Board, jonka jäsenet edustavat alansa kansallista ja kansainvälistä huippuasiantuntemusta. Myös yliopiston Scientific Board on jatkanut työtään yliopiston uudistumisen tukena. Jäseninä ovat jatkaneet professori Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx (Oldenburgin yliopisto), professori Xxxxx Xxxxxxxx (Chalmersin teknillinen korkeakoulu), professori Xxxxxx Xxxxxx (EBS) ja professori Xxxxxx Xxxxxx (Innsbruckin yliopisto). Scientific Boardin toimintaa kehitetään jatkuvasti ja uutena toimintamallina on käynnistetty yliopiston uudistumisen eri teemoihin (jatkuva oppiminen, innovaatiot, energia) fokusoidut kehittämispäivät, joihin Scientific Boardin yksittäiset jäsenet osallistuvat asiantuntijan roolissa.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja
epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Vaasan yliopiston koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan kansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälisellä verkottumisella.
Vaasan yliopisto ja Vaasan alueen muut yliopistotoimijat (HY, ÅA, SHH), ammattikorkeakoulut sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.
Tavoitteena on Pohjanmaan alueen tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja Palosaaren kampusalueen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Palosaaren kampusalueelle vuonna 2017 rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja eri toimijoiden tiivistyvän yhteistyön kautta vahvistetaan energia-alan osaamiskeskittymää.
Vaasan yliopisto ja Svenska handelshögskolan syventävät yhteistyötään ja selvittävät mahdollisuudet yhteisen kielikeskuksen perustamiseksi sopimuskauden aikana.
Yliopisto sopii tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta siten, että toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä puretaan ja yhteistyötä lisätään erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja käyttämisessä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Yliopisto on jatkanut toimintansa kehittämistä strategiansa mukaisesti profiilinsa kirkastamiseksi. Tutkimusalustojen toiminnan vakiinnuttamisen lisäksi painopisteenä ovat vuonna 2019 olleet yliopiston erillislaitokset.
Digital Economy -tutkimusalustalla tutkitaan eri tieteenalojen näkökulmista uusien teknologioiden mahdollistamien innovaatioiden ja digitalisaation vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan. Tutkimusalusta tekee tutkimusta, kehitystä ja vuorovaikutusta laajasti eri toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti digimurroksen teemojen parissa. Tutkimusalustan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmentyy erityisesti kestävien digitaaliratkaisujen tutkimus- ja kehityshankkeiden muodossa, tutkimustulosten ja avoimen datan julkaisemisen sekä tutkimusviestinnän kautta. Aihepiirejä tutkimus- ja kehityshankkeissa ovat olleet vuoden aikana muun muassa robotiikan konenäkö, käyttöliittymien vuorovaikutteisuus, hyvinvointiteknologiat ja -palvelut, avaruusdatan hyödyntäminen ja uusi avaruustalous liiketoimintamalleineen sekä data-analytiikka ja tekoäly päätöksenteon, organisaatiojohtamisen ja -viestinnän sekä taloudenhallinnan tarpeisiin. Aikaansaatujen pilotointien ja demonstraatioiden kaupallistamisen aktiivinen edistäminen ja yritystoiminnan tukeminen digitalisaation tiimoilta on toiminnan keskiössä, mikä näkyy muun muassa hackathon-toimintaan osallistumisina.
InnoLab -tutkimusalustan tutkimustoiminta on käynnistynyt ja ulkopuolistarahoitusta on saatu kuudelle tutkimushankkeelle. Rahoituksen hakemisessa painopiste on kilpaillussa rahoituksessa, näitä hakemuksia on prosessissa useita. Aktiivinen sidosryhmätoiminta näkyy myös hankkeiden rahoittajissa, joihin kuuluvat mm. ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö, STTK, Energiateollisuus, MTK ja Kuntaliitto. InnoLab panostaa aktiivisesti tiedeviestintään, tutkimuksen vaikuttavuuteen ja popularisointiin. Yhdessä Wasa Innovation Centerin kanssa järjestetään nelipäiväinen tiede- ja tulevaisuustapahtuma, Wasa Future Festival. Innolab on myös mukana kehittämässä aivan uusia tapoja tuoda tiedettä lähemmäs yritysmaailmaa ja suurta yleisöä. Tästä yksi esimerkki on Vaasan Energy Weekin yhteydessä järjestettävä Exhibition on Energy, jossa tutkijat esittelevät popularisoituja postereitaan taidenäyttelyn hengessä.
VEBIC -tutkimusalustan toiminta vuoden 2019 aikana on keskittynyt yritysyhteistyön kehittämiseen, ulkoisen rahoituksen projektien hankintaan, sekä paikallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja
aktiiviseen toimintaan niissä. Tällä hetkellä VEBIC on mukana ETIP-SNET -verkoston työryhmissä kolme ja viisi sekä LeGRIP-verkostossa (Large Engine Global Research and Innovation Platform). DER-Lab - verkostoon hakemus on lähetty ja tietoa verkostoon hyväksymisestä odotetaan maalis-huhtikuun vaihteessa.
Levón-insituutin kehittämisellä yliopisto vahvistaa energia-alan osaamista ja siihen liittyvää hanketoimintaa sekä täydennyskoulutusta, avointa yliopistoa ja jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Levón-instituutti keskittyykin jatkossa aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Toimintaa kehitetään aktiivisesti, ja instituutin tavoitteena on olla tehokas ja asiakaslähtöinen koulutustoimija. Levón-instituutin energia-alan toiminnot siirtyvät osaksi tutkimusalusta VEBIC:iä. Energia-alan osaamisen keskittäminen antaa mahdollisuuden hyödyntää energiatutkimuksen osaamista yliopistotasoisesti mahdollisimman monipuolisesti ja joustavasti, minkä lisäksi myös yhteistyö sidosryhmien kanssa virtaviivaistuu.
Tiedekirjasto Tritonian toiminta uudistuu tulevien vuosien aikana. Kirjastotoiminta yleisesti on murroksessa ja myös korkeakoulukirjastot ovat uusien haasteiden edessä. Uudenlaisten toimintamallien ja palveluiden kehittäminen ja niitä tukevien tilaratkaisujen suunnittelu tulevat olemaan keskeisiä haasteita tulevina vuosina. Tritonian uusien toimitilojen suunnittelu onkin yksi keskeisiä kohtia yliopiston tilojen kehittämishankkeessa ja kirjasto saa vuoden 2021 loppuun mennessä täysin uudistetut tilat Palosaaren kampukselta. Parhaillaan yliopisto neuvottelee Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa uusista yhteistyömahdollisuuksista kirjastotoimintaan liittyen sekä myös Åbo Akademin kanssa esimerkiksi pedagogiseen yhteistyöhön liittyvistä uusista avauksista.
Kielikeskus Linginnon toisen toimintavuoden aikana erityisenä kehittämiskohteena on ollut joustavuutta lisäävän verkko-opetuksen kehittäminen, johon valtakunnalliset kärkihankkeet DIGIJOUJOU ja KiVAKO ovat tarjonneet vahvan viitekehyksen. Alueellisessa konsortioyhteistyössä on jatkettu Linguavaasan yhteisten kielikurssien koordinointia ja toteutusta sekä laajennettu tarjonta kiinan kieleen. Svenska handelshögskolanin kanssa on toteutettu englannin kielen sivuainekokonaisuudessa Minor in Business Communication 18 opintojaksoa, järjestetty kaksikielisiä kokouksia käsittelevä ruotsin kielen verkkokurssi sekä aloitettu syyslukukaudella 2019 suunnitella Vaasaan saapuville kansainvälisille opiskelijoille suunnattua Finnish & Swedish -verkkototeutusta, joka pilotoidaan Vaasan yliopiston ohjelmissa opiskelupaikan saaneiden kanssa touko-elokuussa 2020 Vaasan kaupungin koordinoiman ESR-hankkeen Talent Coastline Employment raameissa. Kansainvälisiä kehitystoimia opetuksen kontekstissa ovat olleet erilaiset verkkoyhteistyön muodot, Saksaan suuntautuvan työelämävalmiuksia kehittävän opintomatkan toteuttaminen sekä hankevalmistelu Uumajan yliopiston kanssa Tandemopetuksessa.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Vaasan yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä
muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto lisää avointa ajantasaista viestintää koulutuksen sisällöistä, tavoitteista ja vaikuttavuudesta ja vahvistaa toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä.
Yliopisto luo moderneja oppimisympäristöjä ja uusia opetusmuotoja sekä parantaa opettajien pedagogista osaamista. Ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi tehostetaan lukuvuoden käyttöä, hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja opiskelussa sekä tuetaan kesäopiskelua avoimessa yliopistossa.
Yliopisto vahvistaa työelämäyhteistyötä, sisällyttää yleiset työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet kaikkiin koulutusohjelmiin ja edistää opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia Vaasa Network -toiminnalla. Myös jatkokoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteistyötä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Koulutuksen kehittäminen
Yliopisto panostaa koulutuksen kehittämiseen. Yhtenä yliopiston uudistumiseen liittyvänä teemana on luoda yliopiston strategian mukaisia ilmiölähtöisiä monialaisia moduuleja, mikä on ollut keskiössä esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ohjelman uudistamisessa. Uudet moduulit ovatkin mukana yliopiston koulutustarjonnassa syksystä 2020 lähtien. Tavoitteena on luoda osasta moduuleja kaupallistettavia opintokokonaisuuksia luomaan tarjontaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Moduulirakenne tukee myös joustavia opiskelumahdollisuuksia, kun jatkossa pääosa moduuleista toteutetaan verkko-opetuksena niin, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa niitä myös erilaisista elämäntilanteista johtuen joustavammin ja esim. kesäaikana. Joustavuutta opiskeluun on toteutettu myös Exam tentti-yhteistyön kautta ja yliopiston opiskelijoilla on tällä hetkellä mahdollista tehdä tenttejä kahdeksan eri korkeakoulun EXAM-tenttitiloissa ympäri Suomea.
Yliopistossa on aloitettu suunnittelutyö, jonka tavoitteena on luoda yliopiston tutkinnoille yhteiset tutkintotason osaamistavoitteet ja niiden saavuttamista mittaava osaamisen varmennusjärjestelmä. Osaamistavoitteiden lähtökohtana on ollut lainsäädännön asettamat tavoitteet suomalaiselle yliopistokoulutukselle eri tutkintotasoilla sekä yliopiston missio, visio ja koulutusta koskeva strategia. Osaamistavoitteilla varmistetaan, että yliopistosta valmistuvilla on oman alansa syvällistä tiedollista osaamista, mutta myös viestintään, vuorovaikutukseen ja kriittiseen ajatteluun sekä päätöksentekoon liittyviä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan muutosagenttina toimimisessa.
Vaasan yliopisto in mukana Digicampus -hankkeen yhteisellä oppimisalustalla mm. toteuttamassa valtakunnallisia yhteisiä kursseja (mm. Digijoujou, Kivako). Vaasan yliopisto on mukana digikampus osahankkeessa "oppimismaiseman uudelleensovittaminen", jonka tukemana yliopistolla on kehitetty ja pilotoitu uudenlaisia opetustiloja. Tilojen kehitystyö jatkuu edelleen kampuskehittämisen myötä.
Vaasan yliopistossa otettiin vuonna 2019 käyttöön opinnäytetöiden sähköinen palautus, julkaisu ja arkistointi. Vaasan yliopisto on mukana valtakunnallisessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehitystyössä.
Opettajille annettavaa pedagogista tukea opetuksen kehittämiseen on lisätty. Vaasan yliopistossa on vuoden lopussa avattu haettavaksi yliopistopedagogin tehtävä tukemaan edelleen uusimuotoisen opetuksen toteutusta.
Akkreditoinnit
Vuonna 2018 aloitettu tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön sekä tekniikan että kauppatieteiden koulutusohjelmien akkreditointiprosessi saatettiin arviointivaiheeseen vuoden 2019 aikana ja kaikkiaan 7 ohjelmaa saivat laatuleimat. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen alan koulutuksen kansainvälinen AACSB- akkreditointiprosessi on edennyt ja alustava itsearviointiraportti hyväksyttiin marraskuussa 2019.
Akkreditointiprosessin arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.
Koulutusohjelmien akkreditointiin valmistauduttaessa on koulutusohjelmien johtamista terävöitetty mm.
vastuuttamalla jokaiselle koulutusohjelmavastaavalle akkreditointiin kerättävän aineiston ja raporttien tuottamista, jolloin myös yhteistyö ja muu kehittäminen on lisääntynyt. Koulutusohjelmien nykytilanteen arvioinneista on päästy joustavasti niiden kehittämiseen.
Työelämäyhteistyö
Vaasan yliopisto on aktiivisesti mukana Pohjanmaan ELY-keskuksen vuodesta 2019 koordinoimassa Talent Coastline -hankkeessa. Talent Coastline hankkeen tarkoituksena on kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja pitäminen alueella sekä työperäisen maahanmuuton osaajien hyödyntäminen tehokkaasti alueen työvoimapulassa.
Alueen toimijat ELY:n Talent Coastlinen koordinoimana ovat yhdessä luoneet Kokka kohti Suomea ESR- hankkeen Coastline Employment. Hanketta koordinoi Vaasan kaupunki ja osatoteuttajina ovat Kokkolan kaupunki sekä koulutustoimijat Vaasan yliopisto sekä ammatillisen koulutuksen puolelta Vamia ja Yrkesakademin. Yrityskumppaneina ovat erityisesti Wärtsilä ja Barona, jotka toimivat kansainvälisessä toimintaympäristössä ja tuovat ekosysteemiin tärkeän mahdollisuuden yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä työnvälitykseen ja rekrytointiin liittyen.
Yliopisto on edelleen vahvistanut työelämäyhteistyötä aloittamalla mentorointipilotin ABB Oy:n kanssa. Yliopisto aloittaa myös oman mentorointiohjelman, jossa opiskelijoiden mentoreina toimivat yliopiston omat alumnit. .
Monipuolinen opintojen ohjaus
Syksyn 2019 aikana Vaasan yliopistossa aloitettiin työelämätaitoihin liittyvä työpajatoiminta. Opiskelijoille pidettiin itsensä johtamiseen, itsensä työllistämiseen ja opinnoista työelämään siirtymiseen liittyen työpajoja.
Opintojen ohjaustyötä tekevien omaohjaajien ohjaus- ja pedagogista osaamista on edelleen kehitetty mm. tukemaan opiskelijoiden integroitumista yliopistoon. Lisäksi omaohjaajille on järjestetty koulutusta liittyen oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen, opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ohjaamiseen sekä itsensä johtamiseen ja tavoitteenasetteluun positiivisen pedagogiikan ja voimavarakeskeisen ohjauksen näkökulmia hyödyntäen.
Koulutusyhteistyö
Syksyllä 2018 alkaneen Väli-Suomen ICT-alan koulutushankkeen lisäksi v. 2019 Vaasan yliopisto on ollut mukana olemassa olevia kursseja hyödyntäen seitsemän tekniikan alan yliopiston muodostaman FITech- verkostoyliopiston kolmessa projektissa. FITech-Turussa on tarjottu pääosin etäopintoja erityisesti partnereiden tutkinto-opiskelijoille, uudet osaajapulahankkeet FITech-ICT ja Vaasan yliopiston koordinoima FITech Energy Storage laajentavat jatkuvan oppimisen tarjontaa alueellisesti ja valtakunnallisesti digitaalista pedagogiikkaa ja työkaluja hyödyntäen. Osaajapulahankkeita on yhteiskehitetty ELY/TE-toimiston ja yritysten kanssa.
Vaasan yliopisto on edelleen mukana tuottamassa valtakunnallista liiketoimintaosaamisen verkossa toteutettavaa opintokokonaisuutta (LITO). Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välistä tekniikan opetusyhteistyötä on kehitetty edelleen vuonna 2019 ja yhteistyö jatkuu.
Opiskelijavalintojen kehittäminen
Kauppatieteissä ja tekniikassa valtakunnallista yhteistyötä ja valintamenettelyjä on kehitetty alakohtaisesti yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa. Hallintotieteissä jatketaan yhteisvalintaa Tampereen yliopiston kanssa. Kahdessa muussa päävalinnan hakukohteessa (viestintätieteet sekä tuotantotalous ja tietojärjestelmätiede) on sovittu yhteisistä todistuspistetaulukoista valtakunnallisesti. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiöt ovat olleet 70 % kaikissa kandidaattiohjelmissa vuodesta 2018 alkaen.
Opiskelijavalinnassa tekniikan kandidaattiohjelmaan onnistuttiin erinomaisesti. Tekniikan kandidaattiohjelman hakuväylien palauttaminen opintosuuntakohtaisiksi yhdessä hyvin toteutetun hakijamarkkinointikampanjan kanssa toi ennätysmäärän hakijoita tekniikkaan ja uusia opiskelijoita valittiin ennätysmäärä. Kansainvälisten maisteriohjelmien laatuun ja markkinointiin on panostettu. Vaasan yliopiston kuudesta kansainvälisestä maisteriohjelmasta viisi on laatuakkreditoituja, viimeisimmät akkreditoinnit saatiin
joulukuussa 2019. Tehty työ on tuottanut tulosta ja kevään 2020 haussa hakijamäärät nousivat jälleen samalle tasolle kuin ennen lukuvuosimaksuja.
TRY - toinen reitti yliopistoon on Vaasan yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöhanke ja se on yksi OKM:n rahoittamista kärkihankkeista. Hankkeen suunnittelu eteni v. 2019 ja sen puitteissa tarjotaan sekä hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusta että yksittäisiä moduuleita 1.1.2020 lukien.
Hankkeessa yhdistetään erityisesti johtamisen ja oikeustieteiden opintoja. Kohteena ovat julkisella sektorilla tai sen rajapinnassa jo työskentelevät henkilöt, jotka haluavat täydentää ja päivittää johtamisen ja julkisoikeuden osaamista.
Aikaisempaan osaamiseen ja saavutuksiin perustuvia hakuväyliä on kehitetty. Valintakokeet eivät edellytä valmistautumista ollenkaan tai vähäisessä määrin. Hakuväyliä, joissa valinta perustuu aikaisempiin opintoihin ja saavutuksiin, on lisätty. Energia- ja informaatiotekniikan sekä tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelmien lisäksi keväästä 2020 alkaen myös kauppatieteen opintoihin on mahdollista hakea kilpailumenestyksen perusteella (Talousguru-kilpailu). Lisäksi on avattu väylät erityisten saavutusten perusteella hakeville. Avoimen yliopiston väylä on käytössä kaikilla aloilla. Avoimen väylän opintopistevaatimuksia on laskettu kauppatieteissä ja hallintotieteissä 100 opintopisteestä 60 opintopisteeseen, joten kaikissa Vaasan yliopiston avoimen väylän hakukohteissa on opintopistevaatimus keväästä 2020 alkaen 50-60 op.
Kauppatieteisiin voi lisäksi hakea keväällä 2020 avoimen yliopiston väylää, ns. Gateway-väylä, jossa kaikki kriteerit täyttävät hakijat saavat opiskelupaikan. Lukiolaisilla on mahdollisuus hakeutua energia- ja informaatiotekniikan sekä tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen tutkinto-opiskelijoiksi lukion suoraväylän kautta ilman valintakokeita.
Yhteistyö toisen asteen kanssa
Yhteistyö toisen asteen kanssa on aktiivista ja lukiolaisille tarjotaan mm. yhteistyö- ja tutustumiskursseja yliopisto-opinnoista kiinnostuneille ja mahdollisuutta hakeutua useiden väylien kautta opiskelijoiksi.
Koulutuksen sisällöistä viestitään kattavasti yliopiston verkkosivuilla, alueen lukiot laajasti tavoittavilla Lukiopäivillä ja lukioihin tehtävillä vierailuilla ja Opinlakeus-yhteistyön kautta. Tutustumiskurssit tarjoavat mahdollisuuden tutustua Vaasan yliopiston hallintotieteiden, kauppatieteiden ja viestintätieteiden koulutuksiin jatko-opintojen suunnittelun tueksi. Kurssit ovat maksuttomia ja opinnot suoritetaan omaan tahtiin itsenäisesti verkko-opintoina.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Vaasan yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä alueen muiden tutkimustoimijoiden ja tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimuksen johtamista ja kiinnittää erityistä huomiota opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytointiin. Koulutukseen ja tutkimukseen sisällytetään elementtejä, jotka tukevat osaamisen hyödyntämistä ja valmistuneiden työllistymistä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Vaasan yliopiston uudistumisprosessin keskiössä on tutkimustoiminnan vahvistaminen. Vaasan yliopiston tutkimusalustat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja mahdollistaneet monitieteiset ja yllättävätkin tieteiden väliset tutkimushankkeet. Erityisesti tutkimusalustat ovat toiminnallaan vahvistaneet tutkimuksen laatua yhteistyössä alueen muiden tutkimustoimijoiden ja tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Tutkimuksen johtamista ja suuntautumista ajankohtaisiin ilmiölähtöisiin monitieteisiin teemoihin vahvistaa tutkimusalustojen Advisory Boardien työskentely sekä huolella valmistellut tutkimusalustojen mukaisesti suunnatut tenure track -tehtävät.
Vuonna 2019 Vaasan yliopistosta lähti Suomen Akatemian syksyn haussa ennätysmäärä hakemuksia. Myös Strategisen tutkimuksen neuvostolle lähti vuoden 2020 alussa kolme konsortiohakemusta, joissa Vaasan yliopisto on koordinaatiovastuussa. EU-rahoitusta on haettu aiempaa enemmän. Isoja, Vaasan yliopiston koordinoimia hankkeita on entistä enemmän. Tämän positiivisen kehityksen ovat mahdollistaneet onnistuneet rekrytoinnit, työajalliset panostukset sekä tukipalveluiden nopea saatavuus. EU-rahoituksen tukena toimi EU- Affairs Manager, joka on Vaasan alueen yhteinen resurssi etenkin H2020 ja Erasmus+ hauissa. Suomen Akatemian STN:n myöntämää EU-vastinrahoitusta on edellisvuosien tapaan voitu käyttää kansainvälisten hankehakujen edistämiseen ja tutkimusrahoitustuntemuksen kehittämiseen useille Vaasan yliopiston henkilökuntaan kuuluville.
Tutkimuksen tukipalveluita on kehitty määrätietoisesti. Yliopistossa on mm. aloitettu projektikoordinaattori- palvelu hankejohtajan tueksi yliopiston isoimmille hankkeille. Tukipalveluista on tiedotettu erilaisten tiedotus- ja koulutustilaisuuksien kautta ja näin on tavoitettu merkittävän osa yliopiston tutkijoista.
Tutkimusorganisaatioiden toimintakulttuurin avoimuus -selvityksen tuloksena yliopisto nosti arvioinnin perusteella tasoaan kaksi pykälää, tasolle 4, mikä oli tavoitettakin parempi suoritus. Selkeää kehitystä on tapahtunut avoimuuden tukemisen ja seuraamisen sekä osaamisen vahvistamisen osalta. Tämä kertoo kehittyneistä avoimen tieteen palveluista, joita tuotetaan yhdessä tutkimuksen palveluiden, Tiedekirjasto Tritonian ja Tietohallinnon yhteistyönä. Yliopistoon on perustettu avoimen tieteen ohjausryhmä koordinoimaan avointa tiedettä ja toimintakulttuuria. Avoimen julkaisemisen tilanne on kehittynyt eniten, mm. rinnakkaistallennus Osuvaan tallennettujen julkaisujen määrä on kasvanut. Avoimen tieteen ja tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää koulutusta tarjotaan jatkuvasti sekä jatko-opiskelijoille että myös tutkijoille. Vuoden 2019 aikana on mm. haastateltu yliopiston jokainen tutkimusryhmä ja tutkimusalusta heidän avoimen tieteen tarpeistaan. Näistä teemoista viestitään koko yliopistoyhteisölle säännöllisesti. Xxxxx avoimen tieteen edistämistä Vaasan yliopistossa on vuoden 2019 aikana siirrytty opinnäytetöiden sähköiseen palauttamiseen, julkaisuun ja arkistointiin.
Vuoden 2019 aikana on aloitettu tohtorikoulutuksen ja sen prosessien kehittäminen siten, että saadaan synergioita yliopiston eri alojen välille. Jatko-opintojen yhteinen opintokokonaisuus keskittyy vahvistamaan tulevien tutkijoiden tutkimusmenetelmätaitoja. Vuonna 2019 kehitettiin myös väitöskirjatutkijan ja yliopiston yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö- ja rahoitusmalli, joka mahdollistaa uuden tavan pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tällä vahvistetaan yrityksen kilpailu- ja innovaatiokykyä. Xxxxx toimii myös rekrytointi- ja koulutuspolkuna tohtorien palkkaamisessa vaativiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.
Tutkimustulosten kaupallistamisen palveluprosessin ja toimintamallien kehittäminen koko yliopiston tasolla on aloitettu. Yhteistyötä Muovan ja West Coast Start Upin kanssa jatketaan.
Käyttäjälähtöisenä tutkimushankkeena voidaan nostaa esiin esimerkiksi monitieteinen DigiConsumers hanke, jossa keskitytään nuorten kulutuskulttuureiden muutoksiin, kulutus- ja talouskäyttäytymiseen sekä talous- ja digitaalisten taitojen tutkimukseen. Jyväskylän yliopiston johtama hanke toteutetaan vuosina 2019-2025.
Rahoittajana on Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Koko yliopiston tutkimustulokset kokoava tutkimustietokanta SoleCRIS:n päivitystyö aloitettiin vuonna 2019. Tavoitteena on entistä selkeämpi kanava yliopiston tutkimuksesta kiinnostuneille. Tietokanta toimii myös tutkimusviestinnällisenä sekä vaikuttavuutta lisäävänä työkaluna koko yhteiskuntaan.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla
organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Vaasan yliopisto on panostanut kuluvan vuoden aikana systemaattiseen - jokaiselle päätöstasolle ulottuvaan - johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Tämän lisäksi yliopistossa on aloitettu työn ja työtapojen uudistumiseen liittyvä kampusalueen kehittämishanke sekä käynnistetty henkilöstön ja opiskelijat huomioiva muutoksen tukiprosessi.
Syksyllä 2019 yliopisto järjesti osana yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaperiaatetta koko henkilöstölle mahdollisuuden osallistua yliopiston strategian valmistelutyöhön. Tiimit pohtivat esimiesten johdolla megatrendejä ja tavoitteita sekä jokainen sai yksilönä ottaa kantaa Ideatehtaan työkalun avulla itseä koskeviin tärkeisiin strategisiin kehittämiskohteisiin.
Xxxxxxxxxx hallitus päättää henkilöstöstrategian tavoitteet osana kokonaisstrategiaa sekä hyväksyy toimenpidesuunnitelmat, joita tulosyksiköt toteuttavat yksiköissään HR:n tuella. Tulosyksiköt tarkentavat syksyisin toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä henkilöstörakennettaan ja toimenpiteitä rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen osalta. Samalla yksiköt raportoivat keskeiset, työhyvinvointikyselyn perusteella nousseet, hyvinvointia ja henkilöstön jaksamista edistävät toimenpiteet (3 -5 kpl). Systemaattinen seuranta ja raportointi ylimmälle johdolle on nostanut ammattijohtamisen (uusi johtamisrakenne 2018) ja jatkuvan esimieskoulutuksen roolia sekä edesauttanut hr-työvälineiden hyödyntämistä.
Yhtenä uutena työvälineenä tulosyksiköiden esimiehet laativat yhdessä rekrytoidun tutkijan/opettajan kanssa tavoitteet ura/työsopimuskaudelle ja hyödyntävät näitä suunnitelmia kehityskeskusteluissa. Tämä jäntevöittää tutkijoiden työtä ja tukee uralla etenemistä. Yliopiston työhyvinvointikyselyssä (2019) Vaasan yliopiston työhyvinvointipalautteet olivat nousseet huomattavasti ja keskiarvovertailussa yliopisto oli neljännellä sijalla 12 yliopistosta.
Varhaisessa vaiheessa olevien tutkijoiden ja PhD- tutkijoiden työtä ja yhteisöllisyyttä tukee oppiaine- esimiesten ja -yhteisön lisäksi yliopiston Tutkimuspalvelut ja tutkijakoulu, joka on systemaattisesti kehittänyt tutkijoiden verkkopalveluja. Tutkijoiden aseman selkeyttämistä tuetaan myös tohtorikoulutettaville vuosittain suunnatuilla ypj-keskusteluilla ja -arvioinneilla, joissa voidaan etenemistä tukea myös vaativuustasoarviointien kautta.
Lisää selkeyttä yliopiston henkilöstön rekrytointiin ovat tuoneet tenure track -rekrytoinnit sekä vuoden aikana päivitetty ja järjestöjen kanssa läpikäyty Urarakenne-ohjeistus, jossa mahdollistetaan mm. opettajien urapolku Vaasan yliopistossa.
Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä n. 30 % on kansainvälistä henkilöstöä, mikä näkyy mm. englannin kielen ohjeistuksissa, käytössä ja viestinnässä. HR on selvittänyt yliopistolaisten tarvetta koulutuksiin ja tarjoaa henkilöstölle yliopiston kielellisten toimintaperiaatteiden mukaista kielikoulutusta. Tavoitteena on, että yliopistoon rekrytoitavat saavuttavat suomen kielessä peruskielitaidon neljässä vuodessa. Tutustumista eri kansallisuuksien kulttuuriin ja toimintaan järjestää eri tahot (Liikkuvuuspalvelut, Henkilöstön ja ylimmän johdon palvelut, oppiaineet jne).
Syksyllä yliopisto aloittaa HRM:n strategisen toimenpideohjelman mukaisen koko henkilöstölle (opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö) suunnatun systemaattisen, modulaarisen Academic Leadership Programmen. Koulutushankkeen suunnittelusta vastaa henkilöstöjohtamisen professori ja vararehtori.
Koulutusohjelma tukee opetus- ja tutkimushenkilöstön uralla kehittymisen lisäksi myös muun henkilöstön
uralla etenemistä niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti.
Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia on tuettu jo useita vuosia järjestämällä yhteistyössä HR:n, opiskelun ja opetuksen tuen hyvinvointivastaavien sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa hyvinvointiviikko ja erilaisia aiheeseen liittyviä tempauksia. Virkistystoiminnasta vastaa Hyvinvointityöryhmä, joka on mahdollistanut myös useita vapaa-ajalla tapahtuvia yhteisiä toimintoja. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja henkilökunnan työhyvinvointiin on panostettu yhteistyössä opintohallinnon ja ylioppilaskunnan sekä työterveyden kanssa. Yhtenä uutena muotona on liikuntapalvelujen monimuotoinen järjestäminen yhdessä xxx xxxxxxxxxxxx kanssa. Opiskelijoiden hyvinvointiin sekä ennalta ehkäisevään toimintaan ja sovittuihin menettelyihin on panostettu ammattiosaajien kautta viime vuosina. Tähän liittyy myös opettajakunnan tukeminen haastavissa monikanavaisissa opetustehtävissä ja opiskelijoiden kohtaamisissa.
Yliopiston kampuskehittäminen on käynnistynyt yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa alkuvuodesta 2020. Henkilöstö ja opiskelijat ovat mukana tilojen uudistamista, tilojen sijoittelua sekä muutoksen tukea käsittelevissä työryhmissä, joiden kautta halutaan vahvistaa henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen kehittämishankkeissa ja suunnata kehittämistyötä sekä varmistaa oikea-aikainen tiedonvälitys.
3. VAASAN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Vaasan yliopisto profiloituu liiketoimintaorientoituneena ja verkostoituneena yliopistona, joka painottaa toiminnassaan kansainvälisyyttä ja alueellista vuorovaikutusta.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Vaasan yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen: 1) johtaminen ja muutos, 2) energia ja kestävä kehitys ja 3) rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 480 |
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat | 50 |
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat | 85 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 290 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 55 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 19 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 500 |
Yliopisto luopuu tutkintoon johtavasta kielikoulutuksesta 1.8.2017 alkaen. Vaasan yliopistossa opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamisesta huolehditaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkintoon johtavan kielikoulutuksen siirtyessä Vaasan yliopistosta Jyväskylän yliopiston järjestettäväksi Jyväskylän yliopisto ottaa myös kielikylpykoulutuksen osaksi koulutustarjontaansa. Yliopistot valmistelevat keskenään kielikylpykoulutuksen siirron yksityiskohdat.
Tutkintoon johtavan kielikoulutuksen loppuessa ja sitä vastaavien ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteen
(35) lakatessa sopimuskauden 2017-2020 jälkeen yliopiston alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitetta kasvatetaan muilla yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvilla aloilla yhteensä 45 vuodesta 2021 lukien. Ministeriö päättää tutkintotavoitteiden alakohtaisesta kohdentumisesta Vaasan yliopiston ehdotuksen pohjalta vuoden 2017 aikana.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Vuosi 2019 seuraa vuosien 2017 ja 2018 kehitystä, joiden aikana tavoitteet sekä ylempien korkeakoulututkintojen että tohtorin tutkintojen osalta ylittyivät. Alempien korkeakoulututkintojen osalta vuoden 2019 tutkintotavoitteet jäivät hieman vajaiksi (6 %), mutta v. 2018 alemmat korkeakoulututkinnot ylittivät tutkintotavoitteet 7 %:lla.
Koulutuksen määrälliset tavoitteet on sopimuskauden aikana saavutettu. Ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoitteet ylittyivät vuositasolla 17 %:lla. Suurin ylitys on humanistisessa koulutuksessa, jossa tavoite ylitettiin 32 % vuositasolla. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat -kokonaisuudessa tutkintojen määrä on noussut viime vuosina tasaisesti ja nyt tavoitteet ylitettiin 30 %:lla. Myös yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa tavoitteet ylitettiin merkittävästi (23 %). Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet ylittivät viime vuoden tapaan tavoitteensa (8 %).
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat -kokonaisuudessa on odotettavissa jatkuvaa kasvua tutkintotavoitteiden osalta, koska v. 2019 hakijamäärät esim. tekniikan alalla kasvoivat huomattavasti (66 %).
Opintojen etenemisen seurannan valossa yliopiston kehitys jatkuu hyvänä koulutuksen ja opiskelun tehokkuutta kuvaavan niin kutsutun 55 opintopisteen indikaattorin valossa. Vaasan yliopiston 55 op suorittaneiden osuus on kasvanut hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja on lukuvuonna 2018 - 2019 43,8%.
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 31 645 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 28 822 000 euroa.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 3 400 000 euroa vuonna 2017, 3 400 000
euroa vuonna 2018, 3 300 000 euroa vuonna 2019 ja 3 200 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen
- Koulutuksen uudelleenjärjestelyt
- Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
- Yrittäjyyden ja innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen
Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen.
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 684 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 139 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 14.2.2020
Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen
Vaasan yliopiston yhteistyö yritysten ja erityisesti Vaasan alueen energia-alan osaamiskeskittymän yritysten kanssa on keskeinen osa yliopiston strategiaa. Yliopistolla on perinteisesti vahvat yhteistyösuhteet alueen keskeisin toimijoihin. Avoimet tutkimusalustat omalla toiminnallaan vahvistavat yliopiston linkkittymistä paikalliseen energiasektoriin entisestään. Keskeisessä asemassa on luonnollisesti VEBIC -tutkimusalusta ja VEBICissä on panostettu ja panostetaan myös tulevaisuudessa laajojen kumppanuusverkostojen kehittämiseen ja aktiiviseen vastavuoroiseen kanssakäymiseen em. verkostoissa. Tutkimusalustan toiminnassa on mukana kolmisenkymmentä jäsentä edustaen yrityksiä, korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita, kaupunki- ja kuntakehittäjiä sekä muita sidosryhmiä.
Esimerkkinä alueellisesta energia-alan yhteistyöstä voidaan mainita entisestään tiivistyvä yliopiston ja Wärtsilän yhteistyö ja erityisesti yhteistyö Vaasan Vaskiluotoon rakenteilla olevan Wärtsilä Smart Technology Hub tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen tiimoilta. Osaksi Hubia rakentuu monipuolinen älykkään merenkulun ja energiatuotannon osaamiskeskittymä Smart Partner Campus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä alan yritysten, startupien, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden sekä Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa.
Yliopisto on mukana yhtenä ensimmäisistä kumppaneista Smart Partner Campuksen toimintamallin muodostamisessa yhteiskehittämisen menetelmin. Yhteisen Smart Partner Campus -toiminnan kehittämiseksi on muodostettu Wärtsilän ja yliopiston monialainen ja -tieteinen yhteistyöryhmä, joka luo tulevaisuuden yhteistoiminnalle ja tilojen yhteiskäytölle pelisääntöjä ja toimintatapoja. Yhteistyön malleissa on keskitytty verkottumiseen, tavoitteidenasetantaan opetuksen ja tutkimuksen saralla, osaamisen jakamisen keinoihin sekä yhteisiin toimiin osaajarekrytoinnissa.
Koulutuksen uudelleenjärjestelyt
Kielten koulutus- ja tutkimustoiminnan siirtyminen Jyväskylän yliopistoon
Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten opetus ja tutkimus siirtyivät Jyväskylän yliopistoon 1.8.2017. Jyväskylän yliopisto järjesti Vaasan yliopiston kielten opiskelijoille ensimmäisen siirtohaun keväällä 2017, jolloin 127 perus-ja jatkotutkinto-opiskelijaa siirtyi Jyväskylään. Jyväskylän yliopisto on järjestänyt yhteensä 6 siirtohakua, joista viimeinen järjestettiin syksyllä 2019. Siirtohakujen kautta Jyväskylän yliopistoon on siirtynyt yhteensä 169 opiskelijaa.
Vaasan yliopistossa opintojaan jatkaneille opiskelijoille on toteutettu opetus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa lukuvuoden 2017 - 2018 alusta lähtien Vaasan yliopiston koulutusohjelmien opetussuunnitelmien mukaisesti, jolloin opinnoista ja tutkinnoista on vastannut Vaasan yliopisto.
Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa on suunniteltu opetussuunnitelmat, joissa on huomioitu vähenevä opetustarve opiskelijoiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien perusteella.
Vaasan yliopistossa on alle 100 aktiivista kielten perustutkinto-opiskelijaa. Suurin osa maisterivaiheen opiskelijoista valmistuu vuoden 2020 aikana. Lähes kaikkien aktiivisten kandidaattiopiskelijoiden on
mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinto vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän jälkeen kandidaatin tutkinnon suorittaneet voivat siirtyä suoraan teknisen viestinnän maisteriohjelmaan ja opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan myös muihin maisteriohjelmiin. Jatko-opiskelijoita on vain muutama ja hekin ovat viimeistelemässä opintojaan.
Kielten koulutus- ja tutkimustoiminnan siirtyminen Jyväskylään ja siihen liittyvä kielten koulutusvastuusta luopuminen on ollut suomalaisessa korkeakoulukentässä ainutlaatuinen rakenteellisen kehittämisen toimenpide, joka on vaikuttanut niin opiskelijoihin kuin henkilökuntaan. Kokonaisuutena arvioiden kielten toiminnan siirtymiseen liittyvä prosesi on sujunut hyvin Vaasan yliopiston näkökulmasta.
Tekniikan alan koulutusyhteistyö Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa
Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yhteistyöopintoja on järjestetty jo lukuvuodesta 2016 - 2017 lähtien. Vuonna 2019 yliopisto järjesti 10 tekniikan kandidaattiopintoihin kuuluvaa opintojaksoa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille ja ammattikorkeakoulu järjesti yhteensä 30 opintojaksoa tekniikan kandidaattiopiskelijoille ja omille tekniikan alan opiskelijoilleen. Koulutusyhteistyön piirissä suoritetaan yhteensä noin 3000 opintopistettä vuodessa. Yhteistyöopinnot on käytännössä toteutettu niin, että kummallakin korkeakoululla on yhteisopintoihin kuuluvilla opintojaksoilla ollut oma nimetty vastuuopettaja ja opintojaksot on siten toteutettu kummankin korkeakoulun omana opetuksena.
Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat jatkaneet sopimusta tekniikan alan opetusyhteistyöstä lukuvuosille 2019 - 2021. Vuoden 2020 alusta lukien opetusyhteistyö toteutetaan yliopistolain 7a §:n ja ammattikorkeakoululain 8a §:n tarkoittaman opetusyhteistyön puitteissa. Samalla tarkennettiin opetusyhteistyön toteuttamista käytännössä ja sovittiin yhteisistä opiskelijahallinnon käytänteistä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yhteistyötä seuraa, ohjaa ja arvioi ohjausryhmä, johon kuuluu 3 jäsentä molemmista korkeakouluista.
Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
Vaasan yliopiston panostukset tutkimustoiminnan kehittämiseen näkyvät mm. aiempaa laajempana ja syvempänä yhteistyönä muiden suomalaisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa. Myös aktiivinen toiminta erilaisissa verkoistoissa syventää yhteistyötä. Yliopisto jatkaa esimerkiksii Allied ICT Finland -verkoston ja kansallisessa autonomisten järjestelmien verkostossa (RAAS, Research Alliance for Autonomous Systems) verkoston jäsenenä ja pääpainona näissä verkostoissa on tiivistyvä hankeyhteistyö muiden yliopistojen ja esimerkiksi VTT:n kanssa. Myös kansainväliset yhteydet mm. Kiinan tiedeakatemian CASISD (CAS Institutes of Science and Development) kanssa tiivistävät yliopistoyhteistyötä.
Yrittäjyyden ja innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen
Tutkimustulosten kaupallistamisen toimintamallien kehittäminen koko yliopiston tasolla on aloitettu. Vuoden 2019 aikana on toteutettu joitakin kaupallistamiseen liittyviä pilottikokeiluja eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja saatujen kokemusten pohjalta tavoitteena on yhtenäisen ja Vaasan yliopsiton tarpeita palvelevan mallin käyttöönotto. Myös yhteistyötä Muovan ja West Coast Start Upin kanssa jatketaan.
Yrittäjyys ja innovaatiomallit ovat myös keskeisesti mukana yliopiston tutkimushankkeissa. Esimerkiksi yliopiston koordinoimassa, EU:n InterReg Botnia-Atlantica-ohjelmasta rahoitettavassa 'Kvarken Space Eco'- hankkeessa yhteistyötä on jatkettu CERN:n IdeaSquaren kanssa ja syksyllä toteutetaan Challenge Based Innovation -kurssi avaruusinnovaatioista/liiketoiminnasta. Yliopiston tutkijat ja opiskelijat ovat myös osallistuneet useisiin erilaisiin challenge -tapahtumiin, mm. TurkuScienceParkin järjestämään WeSeaChallengeen.
Yrittäjuus ja innovaatiomallit näkyvät myös yliopiston koulutustarjonnassa. Yliopistossa käynnistyy lukuvuodesta 2020-2021 alkaen kaikille yliopiston opiskelijoille suunnatun 15 opintopisteen User and Open Innovation -moduulin. Moduuli rakentuu nykyisessä opintotarjonnassa olevalle Käyttäjäinnovaatiot - opintojaksolle, jolla opiskelijat kehittävät käyttäjäinnovaatioiden konsepteja monitieteisissä ryhmissä.
Laajemmassa moduulissa opiskelijat jatkojalostavat näitä alkuvaiheessa olevia konsepteja, syventävät käyttäjäinnovaatioihin liittyvää teoreettista osaamistaan ja tutustuvat innovaatioiden kaupallistamisen ja yrittäjyyden eri näkökulmiin.
Jatkuva oppiminen
Vaasan yliopistossa on muodostettu jatkuvan oppimisen tiimi kehittämään jatkuvan oppimisen toimintamallia yliopistossa ja Pohjanmaan maakunnissa. Toimintamallia on pohjustettu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Vaasan yliopistossa on tehty selvitys erilaisista mahdollisuuksista tuottaa suunniteltuun toimintamalliin ja yhteistyöalustaan teknisiä ratkaisuja, jotta saadaan vertailupohjaa verkostomaisille, toiminnallisuuteen ja vuorovaikutukseen rakentuville vaihtoehdoille. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä innovaatioekosysteemin toimijoiden kanssa alueen osaamistarpeiden ennakoinnissa ja tarvelähtöisen koulutuksen tarjoamisessa.
Yliopisto on kartoittanut alueen osaamistarpeita ja tehnyt aloitteen alueellisen ennakointiyhteistyön tiivistämisestä työelämän uudistamiseksi ja osallistuu yhteistyön mallintamiseen mm. Pohjanmaan liiton, ELY:n, AVI:n ja alueen kehittämisyhtiöiden kanssa.
Xxxxxxxxxxx elinikäisen ja jatkuvan oppimisen haasteeseen yliopisto tehostaa opetuksen kehittämiseen tähtääviä toimintoja ja tukee pedagogista uudistumistyötä, joka edistää jatkuvan oppimisen jalkautumista ja parantaa sen saavutettavuutta. Yliopisto on lisäksi lähestynyt muita yliopistoja, korkeakouluja ja oppilaitoksia yhteisten koulutustoteutusten puitteissa, jotta voidaan paremmin vastata työelämän tarpeisiin ja työssä käyvien osaamisen uudistamiseen. Moduulirakenteisten koulutuskokonaisuuksien tarjoamiseksi tehdään yhteistyötä Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskusten kanssa, Vaasassa toimivien korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten sekä muutaman muualla Suomessa sijaitsevan korkeakoulun kanssa.
Tutkimustoiminnassa syntyvä uusi ja monitieteinen tieto halutaan saada siirrettyä nopeasti yhteiskunnan hyödynnettäväksi, ja siksi on kiinnitetty erityistä huomiota myös tutkimusalustoilla kehitettäviin moduuleihin, mikä osaltaan tukee moduulipohjaiseen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi on käynnistetty keskustelut osaamis- ja innovaatioekosysteemin yhteisen työ- ja elinkeinotoiminnan yhdyspintaan sijoittuvan oppimisympäristön perustamiseksi.
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Johtaja Rehtori