KEMIANTEOLLISUUS RY • AMMATTILIITTO PRO RY •

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkan- maksutavalla eikä palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuk- sen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, analyysipalveluihin, laadunvarmistukseen, suunnitte- luun, logistiikkaan, talous- ja henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vien- tiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkit- see sitä, että esim. korkeakoulu, ammattikorkeakoulu tai muun erityiskou- lutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen sovelta- misalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje teh- tävää pois sopimuksen piiristä.

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka ja työehtoja määriteltä- essä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudel- linen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia henkilöitä voi olla yrityksen eri organisaatiotasoilla. Sopimus ei myöskään koske

henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantunte- musta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyy- den puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulko- puolelle jääviin henkilöihin. Edellä tässä kappaleessa tarkoitetuilta henki- löiltä edellytetään yleensä korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen ta- soista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, nouda- tetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyvät tulkinnat ratkaistaan osa- puolia sitovasti liittojen välisessä ratkaisulautakunnassa, jossa on yksi Ammattiliitto Pro ry:n nimeämä edustaja ja yksi Kemianteollisuus ry:n ni- meämä edustaja sekä osapuolten valitsema puheenjohtaja. Liitot tiedotta- vat syntyneistä ratkaisuista jäsenistöään.

2 § Liitesopimukset

Kemianteollisuuden yhteistoimintasopimus (KT - TU) Irtisanomissuojasopimus allekirjoituspöytäkirjoineen (KT - TU) TYÖSUHDE

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

1. Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.

2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättämi- nen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkiti- lille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin sopijapuolten laatimassa toimin- taohjeessa on ohjeistettu.

3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijai- sensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön esim. työnjohtajan vastuun omalle työnte- kijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osalta kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liiken- nevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 141,00 €, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,00 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,00 €. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajien vastuu- vakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

4. Yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdolli- suuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen ase- massaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toi- mihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiaan koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperi- aatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

Ns. marginaalisääntö

Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toi- meen sisältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta. Yri- tyksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevan toimihenkilön palkkataso ylittää alaisina toimivien palkkojen tason.

Esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitettävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun periaat- teet toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa. On myös tärkeää, että toi- mihenkilöiden luottamusmies sekä esimieskunta ovat tietoisia yrityksen palkkapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.

Marginaalisäännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukel- poisia ansio- ja palkkatekijöitä esimiehen ja alaisten välillä.

Pöytäkirjamerkintä:

Vertailulla tarkoitetaan esimiehen ja hänen alaisinaan olevien työnte- kijöiden palkkojen ryhmäkohtaista vertailua.

5. Muutokset työsuhteen ehdoissa

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopi- vat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Me- nettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojaso- pimuksen 4 § mukaista irtisanomisaikaa.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia siitä, että työsuhteen päättyessä erääntyvät saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäi- vänä.

PAIKALLINEN SOPIMINEN

4 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla il- maantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryk- sessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asi- allisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimieli- syyttä, jota toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keske- nään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimieli- syyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrit- tävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksi- mielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Sopijapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauk- sissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kulu- essa esityksestä. Esityksen saatuaan työnantajan on myös ilmoitet- tava toimihenkilöiden edustajalle ajankohta, milloin neuvottelut aloite- taan.

5. Neuvotteluista on jonkun sopijapuolen niin vaatiessa laadittava pöy- täkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekir- joitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyys- muistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jos edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käy- dään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvo- teltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, mene- tellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.

5 § Paikallinen sopiminen

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irti-sanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on sol- mittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää tai sopimuksen

on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa. Tässä tarkoitettu paikalli- nen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voi- daan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden paranta- miselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikko- jen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilme- tessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yh- teistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä on- nistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molem- pien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pää- semiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan viivytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen rat- kaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapau- teen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakko- luuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo, johon on lueteltu työehtosopi- muksen kohdat, joista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli yritykseen on valittu luottamusmies ja kysymys on koko yri- tystä, työosastoa tai suurempaa työryhmää koskevasta asiasta, sovi- taan siitä luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo kaikkia niitä, joita luottamusmiehen katsotaan edusta- van (edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä).

Pöytäkirjamerkintä 3:

Osapuolet toteavat, että paikallisen sopimisen lisääntyminen lisää ja vahvistaa luottamusmiehen roolia yhteistoiminnan onnistumisessa työpaikoilla.

PALKKAUS

6 § Palkka

Toimihenkilön palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä ole- van palkkausjärjestelmän mukaisesti hänen hoitamansa tehtävän vaati- vuuden, henkilökohtaisen pätevyyden ja nykyisen työsuhteen yhtäjaksoi- sen kestoajan perusteella.

Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käy- töstä. Näin voidaan sopia erityisesti tilanteissa, joissa jotakin muuta järjes- telmää sovelletaan yrityksen muuhun tai muihin henkilöstöryhmiin. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on saatettava liittojen tiedoksi.

Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa, eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman erillisinä maksettavia lisiä. Vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia, suurjuhlapyhäkorvauksia laskettaessa ja muissa vastaavissa palkkahallinnon eri tilanteissa käsitellään toimihenkilön yhtä- jaksoisen palvelusajan perusteella määräytyvää, erillisenä lisänä makset- tavaa palvelusvuosilisää kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luon- toisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontaisetujen raha-arvo määräytyy verotuk- sessa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tehtävässä, jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muo- dostetaan jakamalla asianomainen tehtäväkokonaisuuden vaativuu- den mukainen vaativuusluokkapalkka mahdollisine henkilökohtaisine lisineen työehtosopimuksen 22 §:n 5 momentin mukaisella, asian- omaisessa työssä tavanomaisesti noudatettavan työajan mukaan määräytyvällä tuntijakajalla.

Työnantajalla on oikeus antaa palkkalaskelma sähköisesti tai kirjallisesti. Sähköisen palkkalaskelman on oltava tulostettavissa tiedostomuodossa.

1. Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat

TVL-palkat ovat 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta seuraavat:

TVL	euroa / kk
1	1802
2	1942
3	2102
4	2338
5	2617
6	2966
7	3381
8	3851

TVL-palkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta seuraavat:

TVL	euroa / kk
1	1836
2	1979
3	2142
4	2382
5	2667
6	3022
7	3445
8	3924

2. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa op- pilaitoksissa, teknillisessä tai muussa opistossa. Ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai teknillisessä korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lu- kukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyt- tämää työkokemusta.

Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. – 30.9.) välisenä aikana tarkoi- tetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiske- levia alle 25-vuotiaita henkilöitä.

Harjoittelijan tai kesätyöntelijän palkka saa alittaa kyseessä olevan työn TVL:n mukaisen luokkapalkan 25 %:lla.

Irtisanomista ja lomautusta koskevien sopimusten työvoiman vähentä- mistä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske ta- pauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot ovat sopineet yhteisestä "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesä- harjoitteluohjelmasta, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Työehtosopimuksen liitteenä on soveltamisohje työharjoittelijoiden käyttämisestä kemianalan yrityksissä työvoiman irtisanomis- ja lo- mauttamistilanteissa.

Pöytäkirjamerkintä 4:

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan luottamusmiehelle uusista toi- mihenkilötehtäviin tulevista koulutussopimusoppilaista.

3. Palvelusvuosilisä

Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen keston mukaan porrastettua palve- lusvuosilisää.

Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palve- lusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelus- vuosilisä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtä- jaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava:

Palvelusvuosilisä 1.2.2018

vuotta	euroa/kk
5-9	44
10-14	59
15-19	86
20-24	108
25-	132

Palvelusvuosilisä 1.4.2022

vuotta	euroa/kk
5-9	45
10-14	60
15-19	88
20-24	110
25-	135

Maksettaessa palvelusvuosilisää kuukausittaisena korvauksena, käsitel- lään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia ja niin edelleen laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

Palvelusaika

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myöskin nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika sa- man yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palve- lusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä niin sanotusti vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirty- vien palvelusaikaan lasketaan työsuhteen kesto entisen omistajan palve- luksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.

7 § Osa‐ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 21 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnan- taja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetel- lään seuraavasti:

poissaolopäivä/-tunti

˗ lasketaan kuukauteen sisältyneet työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

˗ kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä poissa- olopäivän/-tunnin palkka

˗ poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2022

	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	20	150,0	160
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165,0	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165,0	176
joulukuu	21	157,5	168

(sisältää itsenäisyyspäivän)

KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2023

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

työpäiviä 37,5 t

21 157,5

20 150,0

23 172,5

18 135,0

21 157,5

23 172,5

21 157,5

22 165,0

19 142,5

40,0 t

168

160

184

144

168

184

168

176

152

(sisältää itsenäisyyspäivän)

KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2024

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

työpäiviä 37,5 t

22 165,0

21 157,5

20 150,0

21 157,5

19 142,5

23 172,5

22 165,0

21 157,5

23 172,5

21 157,5

19 142,5

40,0 t

176

168

160

168

152

184

176

168

184

168

152

(sisältää itsenäisyyspäivän)

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 9 § 7. kap- paleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.

8 § Sijaisuuskorvaus ja työnopastuslisä

Sijaisuuskorvaus

Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan toimihenkilölle, joka tilapäisesti hoitaa oman toimen ohella sellaisia toisen henkilön tehtäviä, joita ei ole otettu huomioon hänen omassa vaativuusluokituksessa, sijaisuuskor- vauksena työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Samoin edellytyksin maksetaan korvausta toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sijaisuuskorvaukseen liittyvä soveltamisohje on tämän työehtosopi- muksen liitteenä.

Työnopastuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihen- kilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työ- ympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työ- tehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei pereh- dyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palk- kauksessaan. Työnopastuslisä voidaan korvata myös paikallisesti sovitta- valla kiinteällä kuukausikorvauksella.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopasta- minen kuuluu toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainit- tujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta eril- listä lisää.

Työnopastuslisään liittyvä soveltamisohje on tämän työehtosopimuk- sen liitteenä.

TYÖAIKA

9 § Yleiset työaikamääräykset

Säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, xxxxx toimi- henkilön kanssa ole sovittu, että se on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa tai ellei toimihenkilön kanssa ole sovittu muusta säännöllisestä työajasta.

Työajan tasoittuminen

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi si- ten, että laaditaan työajan tasoittumissuunnitelma ajanjaksoksi, jona ai- kana työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa.

Tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jona työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä noudatettavan ta-

soittumissuunnitelman mukainen työaika. Työsuhteen päättyessä ei ta- soittumissuunnitelman mukaan työskennelleen toimihenkilön työaikaa erikseen tasata.

Keskimääräisiä työaikajärjestelyjä käytettäessä voidaan yksittäisen toimi- henkilön työaikaa seurata sen varmistamiseksi, että tehty työaika ja mak- settu palkka vastaavat toisiaan.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää paikalli- sesti sopimalla enintään neljällä tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

Työajan enimmäismäärä

Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Osa-aikatyö

Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaassa on käsitelty osa-ai- katyötä ja työajan vaikutusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssä- oloehtoon.

Jaksotyö

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Paikallinen sopimus tulee toimittaa tiedoksi liitoille.

Joustotyöaika

Joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika tasataan työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotokoh- taiseen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viik- koa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta.

Työaikapankki

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työn- antajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehto- sopimuksen 9 §:n (Työajan tasoittuminen) enimmäismääriä koskeva kir- jaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopi- muksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

10 §Työvuoroluettelo

Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun näh- den mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

11 §Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muutta- minen

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista pysy- vistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luotta- musmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista tilapäi- sistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisim- man ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltä-

vänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osas- toa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

12 §Työaika päivä‐ ja yksi‐ ja kaksivuorotyössä

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ellei toimihenkilön kanssa ole sovittu, että se on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa tai ellei toimihen- kilön kanssa ole sovittu muusta säännöllisestä työajasta.

2. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviik- koon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. So- pimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomis- ajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 %. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 %.

40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan tämän pykälän 5 kohtaa.

3. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tar- koituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan ja porras- tetun työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työai- kaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisesta liukuma-ajasta maksimissaan neljään tuntiin ja enimmäiskertymästä siten, että ylitysten enimmäiskertymä on enintään 80 tuntia. Liukuvan työajan enimmäismäärän seuranta- jaksona voidaan käyttää kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voi- daan seurantajaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat porrastetun työajan käyttämistä ja järjestävät yrityskohtaista koulutusta porrastetusta työajasta.

4. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu alkavat työviikko ja työvuorokausi maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuoro- kausi päättyy samana ajankohtana.

5. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä on enintään 30 arkipäivän vuosiloma, sekä, että hänen vuosityöaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyys- päivä, jouluaatto ja uudenvuodenpäivä.

Paikallisesti voidaan sopia työajantasaamisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Jousto-vapaan osalta menetellään muutoin vuosi- lomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on so- vittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

A. Työajan tasaaminen/tasaamispäivät

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	17	työpäivää	1	vapaa
''	35	''	2	vapaata
''	53	''	3	''
''	71	''	4	''
''	88	''	5	''
''	105	''	6	''
''	121	''	7	''
''	138	''	8	''
''	155	''	9	''
''	172	''	10	''
''	189	''	11	''
''	205	''	12,5	''

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa sekä työnan- tajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös työehtosopimuksen 30 §

(lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja mak- saa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat va- paapäivät.

Työajan tasaamisen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 5 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle vii- meistään kertymiskalenteri-vuoden loppuun mennessä tai toimihen- kilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla va- paa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kai- kille toimihenkilöille tai työosastolle, noudatetaan tässä sopimuk- sessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työajan tasaamisjärjes- telmän muuttamisesta. Henkilökohtaisesti annetusta vapaasta on il- moitettava viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Il- moitusajoista voidaan paikallisesti toisin sopia.

Vapaiden antamisessa tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilön yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotan- non tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Toimihenkilökohtaisesti annettavana tasaamispäivänä tehdyiltä työ- tunneilta maksetaan toimihenkilölle normaalin palkan lisäksi korvaus kuten viikkoylityöstä, mikäli työskentelystä ao. työajan tasaamispäi- vänä sovitaan toimihenkilön kanssa myöhemmin kuin viikkoa ennen tasaamispäivää.

Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päi- vän osalta puolina päivinä. Vapaa voidaan antaa myös muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin työehtosopimuksen 7 §:ssä on tarkoitettu. Pi- dätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Jos tasaamisvapaita ei ole pidetty työsuhteen päättyessä, niitä ei ole voitu antaa ennen kalenterivuoden päättymistä tai, jos toimihenkilön kanssa on sovittu, ettei niitä pidetä, korvataan pitämättömät vapaat toimihenkilölle yksinkertaisella palkalla.

Ansiotaso

Työaika tasataan ansiotasoa alentamatta.

B. Työajan tasaaminen/keskimääräinen työaika

Työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös keskimää- räiseksi. Pitkän aikavälin keskiarvo on 36,4 tuntia viikossa. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopimuksen liitteenä ole- vasta taulukosta. Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu si- ten, että työajan tasaaminen (100 tuntia) on otettu huomioon sitä las- kettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaa- vat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana. Vuosiloma- päiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Työaikaa tasataan antamalla vapaata niin, että työaika enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu em. keskimääriin edel- lyttäen, että työtä varten on etukäteen laadittu työajan tasaamisjärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu keskimäärään. Työajan tasaamisjärjestelmä on luon- teeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työai- kamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaika- muotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jäl- keen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Työnantajan on ennen edellä tarkoitettujen työaikajärjestelyjen toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neu- votteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työ- aikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat. Neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoittaa minkä järjestelmän mukaan sovellettavat menet- telytavat määräytyvät.

Esimerkki 1

Kun työskennellään päivä- ja kaksivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seuraavalla tavalla:

˗ päivä- ja kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 365 ka- lenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 36,4 h/vk, eli 1716 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 214 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehto- sopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗ päivä- ja kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 196 ka- lenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 36,4 h/vk, eli 910 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 114 työvuoroa.

Mikäli edellisissä kuvatuissa esimerkeissä 1 ja 2 ajanjaksoihin yksit- täistä toimihenkilöä koskien sisältyy pidempiä palkattomia poissa- oloja, kuten esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan kyseinen aika esi- merkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä teki- jänä.

Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

6. Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannolli- sen tilanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa nou- dattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuoro- kautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työ- ajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasatta- essa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmää- räysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.

Enintään10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimihenkilöllä enintään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäi- senä työviikkona.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimus- määräyksen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asial- lisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, las- ten tai omaisten hoito).

Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteri- viikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, toimihenkilöllä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin vii- kossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijai- sesti kokonaisina päivinä. Toimihenkilön ilmoittamaa vapaata ei kui- tenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vaka- vasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työ- aikaa.

Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jää- neet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

13 §Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä

Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokau- dessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,9 tuntia viikossa. Ar- kipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräinen viikkotyöaika voi vuosit- tain vaihdella. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta taulukosta.

Esimerkki 1

Kun työskennellään keskeytyvässä kolmivuorotyössä koko vuosi ja pide- tään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu vuotuinen työaika seuraavalla ta- valla:

˗ keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 365 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 35,8 h/vk, eli 1689 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tar- koittaa 211 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopi- muksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗ keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 196 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 35,8 h/vk, eli 895 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 112 työvuoroa.

Mikäli edellisissä kuvatuissa esimerkeissä 1 ja 2 ajanjaksoihin yksittäistä toimihenkilöä koskien sisältyy pidempiä palkattomia poissaoloja, kuten esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa,

opintovapaa tai muu sellainen, huomioidaan kyseinen aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasaamisjärjestelmä enintään kalenterivuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen sään- nöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa vähentämättä.

Työajan tasaamisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asi- anomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyötä tekevien toimi- henkilöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työajan tasaamisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehto- sopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityökorvausten laskennassa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.

14 §Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa.

Edellä 1. kohdassa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ottamatta enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihenkilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalente- rivuoden aikana, on 1632 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pi- tuiseen vuosilomaan oikeutettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1666 tuntia.

Esimerkki 1

Kun työskennellään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu edellä mainittu vuotuinen työ- aika seuraavasti:

˗ keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajan- jakso 365 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 34,6 h/vk, eli 1632 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tar- koittaa 204 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗ keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä työskenneltävä ajanjakso

˗ sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk,

˗ toimihenkilöt ovat tuona aikana vuosilomalla

196 kalenteripäivää

eli 28 viikkoa

3 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 108 työvuoroa ja ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa.

Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä toimihen- kilöä koskien sisältyy pidempiä, muita kuin tämän pykälän 6. kohdassa mainittuja palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttö- myys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tai muu sellainen, huo- mioidaan kyseinen aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviik- koja vähentävänä tekijänä.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasaamisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimää- rään.

Työajan tasaamisjärjestelmänmukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asi- anomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien, päivätyötä tekevien toimi- henkilöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Jos lomakautena 2.5. - 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajaksoon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisiksi lomapäiviksi kelpaamat- tomia päiviä, määräytyy tässä pykälässä tarkoitettu vuosityöaika näitä päi- viä vastaten lyhyemmäksi.

Tässä työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työvii- kon työajan tasaamisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työ- ehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mukaan korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen työehtosopimuksen 30 § mukainen ly- hyt tilapäinen loma, jolta työnantaja maksaa palkkaa.

Työehtosopimuksen 22 § 5 momentin mukaisena jakajana käytetään lu- kua 148.

Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten työehtosopimuksen 7 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena sopi- muksen soveltamisohjeen taulukossa olevien työpäivien lukumäärää.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,5 % suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vapaapäivät (- päivät) ovat työs- säolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöillä asianomaiseen kalenterikuukauteen si- sältyvien tavanomaisten vapaapäivien määrällä.

15 §Vuorotyö sekä ilta‐ ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään nel- jän viikon pituisen ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi kat- sotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Vuorolisät

Vuorolisät 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta seuraavat:

iltavuoro yövuoro

senttiä/h senttiä/h

228 417

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuo- ron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimi- henkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Yötyötä voidaan teettää työaikalain 8 § mainitsemissa tilanteissa. Pai- kallisesti sopimalla yötyötä voidaan tehdä muissakin kuin työaikalain 8 § mainitsemissa tapauksissa.

5. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö jou- tuu tekemään sitä kello 18 - 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22 – 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan saman- suuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

6. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

7. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukau- sikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään toimihenkilösopimuksessa mainittuja senttimääriä perus- teena käyttäen.

Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa vuorolisien ja säännöllisen työajan ilta- ja yötyölisien ansainta-ajankohdista toisin

8. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suo- ritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta makset- tava palkka.

16 §Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä on paikallisesti sovitta- vissa. Ellei muuta sovita, toinen vapaapäivä voi olla:

˗ kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdol- lista, maanantai, tai

˗ vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työ- aika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.

17 §Arkipyhäviikot

1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauan- tain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

a) uudenvuodenpäivän viikon lauantai,

b) loppiaisviikon lauantai,

c) pääsiäislauantai,

d) pääsiäisen jälkeinen lauantai,

e) vapunpäivän viikon lauantai,

f) helatorstaiviikon lauantai,

g) juhannusaatto,

h) itsenäisyyspäiväviikon lauantai,

i) jouluaatto ja

j) joulun jälkeinen lauantai

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaa- päivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työai- kana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikko- ylityö, ellei samalta ajalta jo suoriteta seisokkiajan korvausta. Korvaa- mistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.

3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona työskenteleville toimihenkilöille maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Tätä mää- räystä ei sovelleta keskeytymättömässä vuorotyössä eikä säännölli- sessä ilta- tai yötyössä.

18 §Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla- päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä mak- setaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuk- sena yksinkertainen peruspalkka.

2. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä li- säksi edellä olevan kohdan 1 mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

3. Sunnuntaityökorotus voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauk- sena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomai- sen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuu- den kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

4. Paikallisesti voidaan sopia sunnuntaikorotuksen vaihtamisesta jous- tovapaaseen. Joustavampaan osalta menetellään muutoin vuosilo- malain 27 § mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovit- tava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

19 §Suurjuhlapyhäkorvaus

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, hela- torstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille ko. päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka. Siihen sisältyy mahdollinen sunnuntai- työkorotus. Mikäli se esimerkiksi noudatetun sovitun työvuororytmityksen, työvuorokauden vaihtumisajankohdan tai muun sellaisen syyn vuoksi kat- sotaan tarpeelliseksi, voidaan edellä mainittujen suurjuhlapyhäkorvauk- sen maksuajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.

Pöytäkirjamerkintä:

Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää.

Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 % ja aamuvuoron ajalta 20 %:lla korotettu palkka. Kor- vaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

Päivätyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan em. aattopäivinä korotus, jonka suuruus on 20 %:lla korotettu palkka työajan tasoittumisjär- jestelmän mukaiselta säännölliseltä työajalta. Ylityöajalta korvausta ei makseta. Korvaus ei sisällä mahdollista sunnuntaityökorotusta.

Pöytäkirjamerkintä 2

Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien edellä mainittuina aattoina lyhentää säännöllistä työaikaa aattokorvauksen suuruutta vastaten.

20 §Lepoajat ja viikkolepokorvaus

Päivittäinen lepoaika

1. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitem- piin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

2. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kes- tävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikalli- sesti sovittu, lyhentää ½ tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sel- laisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle vält- tämätöntä.

Paikallisesti voidaan sopia, ettei toimihenkilöllä ole päivätyössä ruo- kailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.

3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työ- hönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sel- laista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytän- nössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

4. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varataan mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankoh- tana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

Vuorokausilepo

Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 29 § 2 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja toimihenkilölle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat le- poajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja toi- mihenkilö voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä vähin- tään 7 tuntiin.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katso- taan tarpeelliseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämi- sestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika

1. Toimihenkilöille on, mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa- aika. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikoittainen vapaa-aika an- taa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaik- kina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen va- paa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin ker- ralla.

3. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakau- tuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voi- daan poiketa:

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enin- tään kolme tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydel- listä työstä vapauttamista;

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön, hänen viikoittai- sena vapaa-aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen ku- lun ylläpitämiseksi.

Korvaus viikoittaisesta vapaa-ajasta

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-ai- kana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen sään- nöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepokor- vaus jäljempänä olevan 5. kohdan mukaan kokonaisuudessaan ra- hana.

2. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päi- vätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjes- telmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

3. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan, tapaturman tai työn- antajan määräämän koulutuksen vuoksi.

4. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

5. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausi- palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta

- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

21 §Lisätyö

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työaikalain mukaisesti työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehtyä, työehtosopimuksen mukai- sen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mu- kaisen työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää (8 h/vrk ja 40 h/vk, tai jos työaika on keskimääräis- tetty, keskimäärin edellä mainittuja tuntimääriä).

2. Lisätyön muodot

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a) Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.

b) Vapaapäivänä

˗ tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai

˗ aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se sään- nöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kulu- essa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Milloin työajan tasaamisjärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työajan tasaamisjärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viik- kotyöaikaa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökor- vausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työajan tasaamisjärjestel- män mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisä- työstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisä-työ ei ole ylityötä.

Lisätyökorvaus voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toi- mihenkilön kanssa. Vapaan ajankohdasta sovitaan toimihenkilön kanssa.

Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 § mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

22 §Ylityö

1. Ylityöllä tarkoitetaan työaikalain mukaisesti työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella säännöllisen enimmäistyöajan (8 h/vrk ja 40 h/vko, tai jos työaika on keskimääräistetty, keskimäärin em. tun- timäärien) lisäksi tehtyä työtä.

Jos toimihenkilö työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, määräytyy viikkoylityö sen työaikamuodon työvuoroluettelon perus- teella, missä hän asianomaisella viikolla on työskennellyt eniten.

2. Xxxxxxx säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä

Mikäli tehtyjen työtuntien määrä työvuorokauden aikana ylittää 8 tun- tia, tai keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä ko. työvuoro- kaudelle työajan tasoittumisjärjestelmässä vahvistetun työtuntimää- rän, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhla- päivien aattona korvaus on suoraan 100 %.

Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä

Mikäli tehtyjen työtuntien määrä vähennettynä saman työviikon ai- kana tehdyillä, edellisen kohdan mukaisilla vuorokautisilla ylityötun- neilla työviikon aikana ylittää 40 tuntia, tai keskimääräistä työaikajär- jestelyä käytettäessä kyseessä olevalle viikolle työajan tasoittumisjär- jestelmässä vahvistetun työtuntimäärän, maksetaan kahdeksalta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä kyseessä oleva korvaus on suoraan 100 %.

Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen työvuoron jälkeen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko palkan ylityön ajalta vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetel- lään muutoin vuosilomalain 27 § mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomara- haa.

3. Mikäli toimihenkilöllä vuosiloman, sairauden, tapaturman, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, työajan lyhentämissopimuksen tarkoittamisen työajanlyhennysvapaiden, työ- aikapankkivapaan, kokonaisena päivänä pidetyn liukumavapaan, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, yhteistoimintasopimuk- sen 5.1 ja 5.2 kohdissa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitus- ten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, makse- taan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvaus siten kuin vii- koittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittä- mättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

5. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa, on perustun- tipalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jae- taan päivä- ja kaksivuorotyössä luvulla 160 säännöllisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä jakaja on 155 ja kes- keytymättömässä kolmivuorotyössä 148.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee henkilökohtaisen kuukausipalkan li- säksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvon lisäksi palvelusvuosilisä silloin, kun se on sovittu maksettavaksi palkanmak- sukausittain, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot ja mahdollinen sijai- suuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisiä, säännöllisestä sun- nuntaityöstä maksettavaa kiinteätä korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauk- sia, enintään kaksi kertaa vuodessa maksettavaa voitto- tai muuta vastaavaa palkkiota.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön sään- nöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huo- mioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

6. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä koh- tuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kan- nalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

7. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseessä olevan arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.

8. Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että pai- kallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten kyseessä olevat työt kussakin tapauksessa korvataan.

Esimerkki säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen tuntien korvaamisesta

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8	8	8	10	8	1,5	10

lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia

edellisestä vähennetään vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävät tunnit (To ja Su)

4,0 tuntia

49,5 tuntia

jäännöksestä vähennetään ao. työajan tasoittumisjärjestelmän säännöllinen työaika viikkoylityönä korvataan

40,0 tuntia

9,5 tuntia

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan 50

%:lla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo korvattu 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisen säännölli- sen työajan ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 %:lla korotettuna.

Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jäl- keen 100 %:lla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100

%:lla korotettuna.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnun- taityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.

Lisäksi on annettava viikoittainen vapaa-aika myöhemmin tai makset- tava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selos- tettu edellä 20 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 21 §. Arkipyhäviikkojen työ- ajan osalta ks. 17 §. Aatto-päivinä tehdyn ylityön osalta ks. sopimuk- sen 22 §.

9. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalente- rivuotta 31.12.2020 saakka.

23 §Päivystysvalmius ja puhelinohjeet

Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saa- pumaan suorittamaan työtehtäviään.

Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle päivystysvalmiu- desta korvausta.

Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:

1. 50 % säännöllisestä henkilökohtaisesta tuntipalkasta, jos toimi- henkilö on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kulut- tua kutsusta.

2. 25% säännöllisestä henkilökohtaisesta tuntipalkasta, jos toimi- henkilö on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.

3. 10% säännöllisestä henkilökohtaisesta tuntipalkasta, jos toimi- henkilö on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kulut- tua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö on valmiudessa työtä te- kemättä.

Jos valmiudessa oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukai- sesti.

Valmiudessa olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta häly- tysluonteista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa kos- kevia määräyksiä.

Valmiudesta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeen- päin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen niin vaatiessa, puhelimitse tai muulla tavoin erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä.

Paikallisesti voidaan sopia toisin päivystysvalmiudesta sekä puhelinoh- jeista maksettavasta korvauksesta ja niiden määräytymisperusteista. Kor- vaussummasta sovittaessa voidaan ottaa huomioon kutsun perusteella tehtävän työn sijoittuminen ilta-aikaan kello 18-22 tai yöaikaan kello 22- 06.

24 §Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulko- puolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perus- teella seuraavasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 16.00 men- nessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00, tai vapaapäivänä niin, että toimihenkilö joutuu lähte- mään töihin kahden tunnin sisällä hälytyskutsun saatuaan; ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja

07.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu ja työ tehdään kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana, maksetaan siihen käytetyltä ajalta 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset yli- työkorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toi- mihenkilön säännöllistä työaikaa.

Soveltamisohje

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toi- mihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona ylei- set kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittö- mästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityö- korvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu kello 21 - 07 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100

%:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Sopimuksen tarkoittamissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluon- toista työtä koskevia määräyksiä.

Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta työaikalain vuorokausilepoa koske- via säännöksiä.

MATKUSTAMINEN JA KOULUTUS

25 §Matkakorvaukset

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpai- kalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuoro- kaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Mää- räykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin lue- taan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Päivärahojen ja kilometrikorvausten määrien osalta noudatetaan kul- loinkin voimassa olevia verohallituksen päätöksiä verovapaista mat- kakustannusten korvauksista ja niiden määristä.

a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tun- nin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matka- paikkakunnalla, sekä

b) Osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia

c) Osapäiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun yli- tys on yli 6 tuntia.

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päi- värahojen lisäksi kulloinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaan

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpy- misrahaa kulloinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukai- sesti.

5. Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdolli- suutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toi- mipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumah- dollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle verohallinnon voi- massa olevan päätöksen mukainen ateriakorvaus. Näissä tapauk- sissa ei makseta päivärahaa.

6. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta päivärahojen ja hotellikorvausten osalta noudatetaan verohallituksen päätöstä. Mil- loin matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumis- kustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi jäljempänä mainittuihin enimmäismääriin saakka.

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matka- lipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puo- let edellä tässä pykälässä mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tar- koitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivära- han kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimei- sen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle makse- taan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja mil- loin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivära- hasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan- päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuo- rokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, makse- taan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokonaispäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaa- tion, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.

7. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomen- nus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysy- myksessä on pitkä työkomennus. Näissä tapauksissa voidaan paikal- lisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryh- tynyt oleskelua silmällä pitäen.

8. Työajan tasoittumisjärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työ- aikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työajan tasoittumisjärjes- telmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuoro- kauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tä- män vuoksi vähennetä.

9. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työajan ta- soittumisjärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan mat- kustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka- aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21 - 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön las- kemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käyte- tyt tunnit työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkusta- mispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

10. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa mat- kustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei kor- vausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen ase- mesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

11. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä verohallinnon voimassa olevan päätöksen mukainen korvaus.

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljet- tamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan au- tossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilo- metrikorvausta 2 sentillä henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää koh- den.

Korvausta korotetaan verohallinnon voimassa olevan päätöksen mu- kaisella korvauksella silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

12. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkus- tussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän mää- räyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuu- tena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

Soveltamisohje

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puoli- päivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä.

Eräitä esimerkkejä:

1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpai- kastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluu- matkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtuu kello 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä kello 13 - korvauksena maksetaan ateriakorvaus (yksi ruokailu).

2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä kello 11 ja palaa ta- kaisin työhön kello 16 - korvauksena maksetaan osapäiväraha puolitettuna (yksi ruokailu).

3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä kello 11 ja palaa työ- hön/kotiin kello 18.30 - korvauksena maksetaan kokopäiväraha puolitettuna (kaksi ruokailua).

4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun kello 08 ja palaa kello 15 korvauksena maksetaan osapäiväraha.

5. Varkaus-Kuopio-Varkaus kello 07 - 19, korvauksena maksetaan kokopäiväraha.

Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on jär- jestetty työnantajan toimesta.

26 §Koulutus ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteis- to-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuu- den ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa pai- kassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuo- dessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä, ellei paikallisesti muuta sovita. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Kou- lutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yhteistoi- mintasopimuksen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ul- kopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 25 §:n määräyksiä.

27 §Koulutustilaisuuksien korvaukset

Milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoitta-vaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakor- vaukset työehtosopimuksen 25 § määräysten mukaisesti.

Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintaso- pimuksen 5.2 kohdan mukaisen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistu- valle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti to- dettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen on hä- nelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annet- tava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapah- tuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoittamilta koulutustilaisuuksiin liitty- viltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Koulutukset eivät pääsääntöisesti ole työaikaa eikä niiltä makseta matka-ajan palkkaa. Poikkeustilanteissa koulutukset voivat olla sovel- tamisohjeen (TES Liite 1, Ammatillisen koulutuksen lukeminen työai- kaan) mukaisesti työaikaa ja silloin niiltä maksetaan matka-ajan palk- kaa siten kuin työmatkoilta maksetaan.

Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimi- henkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistu- misen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimi- henkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

VUOSILOMA

28 §Vuosiloma

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä, luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika sa- man työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toi- mihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opis- kelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jat- kuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

Paikallisesti voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän vuosiloman jakami- sesta pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työehtosopimuksen mukaiset työajan tasaamisvapaat, liukumava- paat, työaikapankkivapaat sekä työehtosopimuksen 30§:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo lue- taan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa. Mikäli työaika on järjestetty 12-tuntisiksi vuoroiksi ja toimihenkilö työs- kentelee työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti, hänen vuosilo- makertymäänsä eivät vaikuta ne poissaolot, jotka johtuvat työajan jär- jestämisestä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma tai sen osa voi sijoittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoihin.

2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikal- lisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmak- supäivinä.

Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkanmaksu- päivänä.

Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päivä- palkka lasketaan:

a) Lomapalkka määritellä siten, että kuukausipalkka ositetaan toi- saalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdis- tuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalk- kaa. Jotta näin tapahtuisi, suositellaan, että vuosilomapalkka las- kettaisiin osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.

Työsuhteen päättyessä pitämättömästä vuosilomasta maksettavan lomakorvauksen päiväpalkka muodostetaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 25 ja kertomalla se korvattavien lomapäivien lukumää- rällä.

b) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipal- kan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päi- väpalkka joko vuosilomalain 11 §:ssä säädetyllä taikka muulla pai- kallisesti sovitulla tavalla. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päivä- palkkaa

laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännölli- sesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetu- jen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9 § 2 momentin sään- nöksiä.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lo- marahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosiloma- lain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toi- mihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaa- masta työhön.

Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: Kahtena palkanmaksuajankohtana, joista toinen sijoittuu kesälomakaudelle ja toinen talvilomakaudelle. Työnantajan tulee vuosittain, luottamus- miestä kuultuaan, ilmoittaa viimeistään maaliskuun loppuun men- nessä, milloin maksuajankohdat ovat 2.5. alkavana kesälomakautena ja sitä seuraavana talvilomakautena. Ellei työnantaja ole ilmoittanut maksuajankohtia, ne ovat kesäloman osalta 15.6. ja talviloman osalta

15.2. tai mainittujen ajankohtien jälkeen lähinnä seuraavien palkan- maksujen yhteydessä. Lomaraha tulee olla maksettuna kesäloman osalta viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Tämä ei muuta lo- marahan saamisen edellytyksiä.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuo- delta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voi- massa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenki- löstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päät- tyessä lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeu- tettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle makset- tiin palvelukseen astuessaan.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu vii- meistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Lomara- havapaa lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman ansain- nassa. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vas- taavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päät- tyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, makse- taan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lo- marahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaa- seen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 § mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jousto- vapaan osalta ei makseta lomarahaa.

POISSAOLOT

29 §Xxxxxx sairauden, äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana sekä ta- paturman jälkeen

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden valli- tessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sai- rausajan palkkana 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausi- palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän mittaisen ajanjakson sisällä. Jos toimihenkilölle sairaus- vakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisem- min, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkka on maksettava.

2. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työky- vyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työ- terveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärinto- distus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenki- lön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nime- tyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheu- tuva lääkärintodistuspalkkio.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihen- kilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään

1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksu- velvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8. luvun 7

§ 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuu- tustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

4. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suo- rittamaan palkkaa sairauden ajalta.

5. Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan palkkana maksetaan palkan ja päivärahan erotus kolmelta kuukaudelta.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää toimihenkilön selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päivä- rahojen selvittämistä.

Työnantaja voi halutessaan maksaa palkan ja päivärahan ero- tuksen sijasta täyden palkan.

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synny- tystä. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäi- sen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittö- mästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnas- tettava palkallinen loma. Isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa. Osa- puolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainva- paan ja hoitovapaan käyttämisestä keskusliittojen yhteisesti laati- malle lomakkeelle

6. Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toi- mihenkilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtä- viä.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita saman tasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä.

Työnantajan tulee huolehtia perhevapaalta palaavan toimihenkilön perehdyttämisestä tämän työssä tapahtuneisiin muutoksiin.

Osapuolet suosittelevat, että ennen toimihenkilön perhevapaalle jää- mistä toimihenkilö ja työnantaja keskustelevat vapaaehtoisesta ja va- paamuotoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Keskuste- lussa voidaan pohtia esimerkiksi työpaikan ajankohtaisista asioista tiedottamista perhevapaan aikana sekä keinoja sujuvoittaa ja tehos- taa toimihenkilön paluuta tehtäviinsä perhevapaan päätyttyä.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstö it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toi- mihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

7. Korvaava työ

Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilö tekee ollessaan tapaturman tai sairauden vuoksi työkyvytön työsopimuksensa mukai- siin tai vakiintuneisiin työtehtäviinsä. Korvaavan työn tulee olla tarkoi- tuksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaa- leja työtehtäviä vastaava. Erikseen voidaan sopia korvaavasta työstä muussa tehtävässä tai koulutuksesta.

Korvaava työ on vapaaehtoista ja perustuu työterveyslääkärin arvioon työntekijän työkyvystä sekä työntekijän ja työnantajan väliseen kor- vaavaa työtä koskevaan sopimukseen. Korvaava työ ei saa vaaran- taa toimihenkilön paranemista. Korvaavan työn toteuttamistavat ja nii- hin liittyvät periaatteet tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä en- nen niiden käyttöönottoa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen yhteisessä Korvaava työ kemian aloilla -oppaassa käsitellään korvaavan työn käyttöä yrityksissä. Liitot opastavat ja kouluttavat tar- vittaessa yrityksiä korvaavan työn käyttöön.

30 §Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystar- kastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimi- henkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sai- rausvakuutuslain 11. luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.

Muut lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:

Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muissa sairastumis- tai ta- paturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuk- sen mukaiset syöpäseulonnat.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuk- sen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hank- kimiseksi.

Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnanta- jalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Toimihenkilön on esitettävä selvitys lääkärintarkastuk- sesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja nii- hin rinnastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaan- ottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Laskenta

Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastus- ten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tällä sopimusmääräysmuutoksella ei ole tarkoitettu muuttaa tämän pykälän vallitsevaa soveltamiskäytäntöä.

31 §Lyhyt tilapäinen loma

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapaukset tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, perheen lapsia, omia vanhempia, veljiä, sisaria ja isovanhempia sekä puolison vanhempia.

Pöytäkirjamerkintä 1: Lapsen sairauden johdosta annettava lyhyt ti- lapäinen loma

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta annettavaa tilapäistä lomaa ei työehtosopimuksen, lyhyttä tilapäistä lomaa koske-van määräyksen mukaisesti vähennetä toimi- henkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella ao. määräyk- sessä tarkoitetaan puolisoa, perheen lapsia, omia vanhempia, veljiä, sisaria ja isovanhempia sekä puolison vanhempia. Toimihenkilöllä on siis oikeus palkallisesti jäädä hoitamaan myös omia tai hänen puoli- sonsa lapsia.

Työsopimuslaki sisältää määräyksen ns. tilapäisestä hoitovapaasta ja sen mukaan vanhemmalla on alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, oikeus olla pois työstä enintään neljä työpäivää. Edellä mai- nitussa työehtosopimusmääräyksessä ei kestoaikaa sitä vastoin ole rajoitettu, vaan poissaolon pituus on sopimuksen mukaan määritet- tävä suhteessa esillä olevaan tilanteeseen. Hoitoon käytettävä aika voi siis vaihdella, mutta useimmiten se kestää 1-4 päivää. Poikkeus- tapauksissa tämä aika voi ylittyä. Sopimuksessa ei myöskään ole asetettu ikärajaa sille, minkä ikäistä lasta saa jäädä hoitamaan, joten hoidon vaatiessa (esim. lapsella kova kuume), toimihenkilö voi jäädä hoitamaan myös yli 10-vuotiasta lasta.

Jotta lasta voi jäädä hoitamaan, kyseessä tulee aina olla äkillinen sai- raustapaus. Jos toimihenkilöllä on etukäteen tieto esim. lääkinnälli- sestä tai kuntoutustoimen-piteestä tai terveystarkastuksesta, ei hä- nellä työehtosopimuksen mukaan ole oikeutta jäädä hoitamaan lasta

palkallisesti. Luonnollisestikin näissä tilanteissa toimihenkilöllä on oi- keus työsopimuslain mukaiseen (palkattomaan) tilapäiseen vapaa- seen.

Oikeus lyhyeen tilapäiseen lomaan säilyy, vaikka lapsen sairaus uu- siutuisi. Lapsen sairauden kohdalla ei ole sovittu sääntöä, jonka mu- kaan sairauksien välissä toimihenkilön täytyy olla töissä 30 päivää, jotta oikeus uuteen palkalliseen jaksoon syntyisi.

Jos alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa ja toinen vanhempi on ollut yövuo- rossa ja toisen työvuoro on päiväaikaan, varataan päiväaikaan työssä olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, mikäli yövuorossa olleella puolisolla on yövuoro myös seuraavana yönä.

2. Toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöl- listä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestel- män mukaiseksi työpäiväkseen.

3. Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausi- palkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista ai- heutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipal- kan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuu- kausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jäl- keen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteis- kunnallisten luottamustehtävien osalta.

4. Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

5. Työnantaja maksaa toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toimihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

6. Allekirjoittajaliittojen ja STTK:n edustajistoihin, hallituksiin ja neuvot- telukuntiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Luottamusmies, osaston luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi osallistua Ammattiliitto Pro:n järjestämille luottamusmiesten neuvot- telupäiville eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetä näiden päi- vien osalta. Varsinaisen luottamusmiehen ollessa estynyt osallistu- maan neuvottelupäiville voi hänen tilalleen osallistua varamies.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

32 §Suojavaatetus

Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhtei- sesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käy- töllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti paran- tava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai -varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuus- lain mukaan ei olisi välttämätöntä. Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaa- tetusta. Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on olennaisesti suurempi, noudatetaan em. määräyksiä.

33 §Kokoontumisoikeus

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mah- dollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koske- vista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seu- raavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah- dollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työ- paikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa- vat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa läsnä.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena ole-van liiton ja sen alayhdistyksen sekä asi- anomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO

34 §Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita järjestöjä,

b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuu- luvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöihin.

2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtais- telutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonai- suudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitto ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, ett- eivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toi- mihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpitei- siin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.

35 §Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 17.1.2022 lukien 31.12.2023 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelu uudesta sopimuksesta aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuo- lelle muutosesitys.

Helsingissä 21. tammikuuta 2022

KEMIANTEOLLISUUS KT RY AMMATTILIITTO PRO RY

KEMIANTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KEMIANALAN TOIMIHENKILÖSOPI- MUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 17.1.2021 - 31.12.2023

Aika 21.1.2022

Paikka Kemianteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

1. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat 17.1.2022 saavuttaneet neuvottelutuloksen kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uu- distamisesta vuosille 2022–2023. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet alaa koskevan työehtosopimuksen.

2. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus korvaa 17.1.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020–31.12.2021 hyväksytyn työehtosopimuksen. Työehtosopimus on voimassa 17.1.2022−31.12.2023 jatkuen sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

3. Palkantarkastukset

3.1 Paikalliset palkkaneuvottelut

Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskil- pailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoitteena on, että palkan muodostuk- sella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoit- teiden suuntaisesti.

3.2. Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat

• suuruus,

• ajankohta ja

• palkantarkistusten toteutustapa.

Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Sopimus tehdään 17.3.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kir- jallisesti.

3.3 Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopi- musmenettely

Neuvoteltaessa palkankorotusten suuruudesta, ajankohdasta ja toteutus- tavasta, työnantaja antaa ennen neuvotteluja luottamusmiehelle, tiedot tammikuussa 2022 työsuhteessa olleiden toimihenkilöiden henkilökohtais- ten yhteenlasketusta tunti- tai kuukausipalkkojen summasta sekä summan laskutavasta.

Toteuttamistavasta sovittaessa, sovitaan esimerkiksi millä perusteella tai mitä kriteerejä käytetään. Työnantaja päättää tämän sopimuksen perus- teella kenelle korotukset kohdennetaan.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyt- tää vain paikallisen erän jakamiseen.

3.4. Palkantarkistusten toteutustapa ja suuruus, ellei paikallista palkkaratkaisua

Yleiskorotus vuonna 2022

• korotusajankohta on 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta

• korotetaan palkkoja 1,4 % suuruisella yleiskorotuksella

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä vuonna 2022

• toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään lisäksi 0,5 % yritys- ja työpaikkakohtaista erää, jonka jakamisesta neuvotellaan paikallisesti. Ellei yritys- ja toimipaikkakohtaisen erän jakamisesta päästä paikallisesti sopimukseen, erä maksetaan 0,2 % suuruisena yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville toi- mihenkilöille laskettuna korottamattomasta palkasta ja työnantaja päättää 0,3 %:n erän jakamisesta.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitii- kan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä hen- kilökohtaisten korotusten jakamisessa. Yritys- ja työpaikkakohtaisen pal- kitsemisen periaatteena on, että korotukset koetaan aidosti palkitsevina.

Yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän laskeminen

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä lasketaan tammikuussa 2022 työsuh- teessa olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenki- löiden henkilökohtaisten palkkojen yhteenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien toimihenkilöiden palkkoja ei lasketa mu- kaan, mikäli toimihenkilölle on palkattu sijainen.

Palkkoina käytetään henkilökohtaisia tunti- tai kuukausipalkkoja luon- toisetuineen (ansiot ilman erillisiä lisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, suurjuhlapyhä- ja olosuhdelisiä).

Esimerkki yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän laskemisesta

Yrityksellä on tammikuussa kolme toimihenkilöä, A, B ja C. A:n palkka on 2 513 euroa/kuukausi, B:n palkka on 2 854 eu- roa/kuukausi ja C:n palkka on 3 204 euroa/kuukausi. Palkkojen yhteenlaskettu summa (2 513 + 2 854 + 3 204) on 8 571 eu- roa/kuukausi.

Paikallinen erä on siten 8 571 euroa/kuukausi x 0,5 % = 42,86 euroa/kuukausi. Toimihenkilöiden kuukausipalkkojen korotta- miseen käytetään yhteensä 42,86 euroa/kuukausi paikallisesti sovittavalla tavalla.

3.5. Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden palkankorotusten laskenta

Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden palkka muutetaan ensin kuukausipal- kaksi, jonka jälkeen kuukausipalkkaa korotetaan. Korotettua palkkaa ver- rataan työehtosopimuksen taulukkopalkkaan ja varmistetaan, että uusi palkka ylittää taulukkopalkan 4 %:lla, jos työsuhde on jatkunut yli 6 kuu- kautta. Lopuksi kuukausipalkka muutetaan takaisin tuntipalkaksi.

3.6. Palkantarkistusten ajankohdasta myöhentämisestä sopiminen

Mikäli korotuksen ajankohtaa ei ole sovittu paikallisessa palkkaratkai- sussa, mutta sitä halutaan myöhentää, sopimus tulee tehdä kirjallisesti 17.3.2022 mennessä. Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämi- sestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansi- onmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.

3.7. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa

Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkanko- rotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan kyseessä olevat erät paikalli- sesti luottamusmiehen kanssa sopia otettavaksi huomioon työehtosopi- mukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin toimihenkilölle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.

3.8. Luottamusmiehelle neuvottelujen jälkeen annettavat tiedot

Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy luottamusmiehen kanssa yh- dessä läpi kohtuullisessa ajassa toimihenkilöiden kokonaismäärän, kuinka moni toimihenkilö on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suu- ruuden sekä toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetyn summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen.

3.9. Vuosi 2023

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkai- sua syyskuun 2022 loppuun mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päät- tymään 31.12.2022, ellei toisin sovita.

3.10. Palkkataulukot

Toimenvaativuuspalkkoja korotetaan 1,9 prosentilla 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

TVL	euroa/kk
1	1836
2	1979
3	2142
4	2382
5	2667
6	3022
7	3445
8	3924

3.11. Palvelusvuosilisät

Palvelusvuosilisiä korotetaan 1,9 prosentilla 1.4.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

vuotta	euroa/kk
5–9	45
10–14	60
15–19	88
20–24	110
25-	135

3.12. Liittojen tuki

Liitot tukevat paikallisia osapuolia hakemaan aktiivisesti erilaisia ratkaisu- malleja työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen, kannus- tavaan palkkaukseen ja kannustavat löytämään yritykselle ja sen henki- löstölle parhaan mahdollisen ratkaisun.

4. Tekstimuutokset 17.1.2022 alkaen

4.1. 3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

Poistetaan 2. kohdan toisen kappaleen viimeinen lause ”Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.”

4.2. 5 § Paikallinen sopiminen

Lisätään kaksi uutta kappaletta ensimmäisen kappaleen jälkeen, ennen pöytäkirjamerkintöjä.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työ- paikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haas- teissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yh- teistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuiten- kin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostar- peen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kil- pailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tär- keistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pääsemiseksi. Tavoit- teena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puu- tutaan viivytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työeh- tosopimuksen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoeh- toja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallis- ten osapuolten sopimusvapauteen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakkoluuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdolli- suuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.

4.3. 6 § Palkka

Poistetaan kolmannesta kappaleesta ”sekä määriteltäessä vuorolisän suuruutta”. Kappale kuuluu seuraavasti:

Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toi- mihenkilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa, eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman erillisinä maksettavia lisiä. Vuosiloma- palkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia, suur- juhlapyhäkorvauksia laskettaessa ja muissa vastaavissa palk- kahallinnon eri tilanteissa käsitellään toimihenkilön yhtäjaksoi- sen palvelusajan perusteella määräytyvää, erillisenä lisänä maksettavaa palvelusvuosilisää kuten varsinaista kuukausi- palkkaa.

4.4. 9 § Yleiset työaikamääräykset, Työajan tasoittuminen

Muutetaan tasoittumisjakson pituutta päivä ja kaksivuorotyössä. Lisätään ensimmäisen kappaleen loppuun ”Tasoittumisjakso on enintään 52 viik- koa.” ja poistetaan toinen ja kolmas kappale. Kohta kuuluu seuraavasti:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimää- räiseksi siten, että laaditaan työajan tasoittumissuunnitelma ajanjaksoksi, jonka aikana työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa.

4.5. 9 § Yleiset työaikamääräykset, Työaikapankki

Muutetaan sopimuskauden ajaksi työaikapankkia koskeva kirjaus. Uusi kirjaus on voimassa 31.12.2023 saakka riippumatta optiovuoden käytöstä, jonka jälkeen työaikapankkikirjaus palautuu samaan muotoon kuin sopi- muskaudella 5.2.2020-31.12.2021, ellei työehtosopimusneuvotteluissa toisin sovita.

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjal- lisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 9 §:n (Työajan tasoittuminen) enim- mäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkalli- sia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteet- tinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen tur- vautumista.

4.6. 12 § Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä

Lisätään 3. kohtaan suositus porrastetun työajan käyttämisestä sekä mah- dollisuus tilata yrityskohtaista koulutusta porrastetusta työajasta. Kohta 3. kuuluu seuraavasti:

3. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liuku- van ja porrastetun työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisesta liu- kuma-ajasta maksimissaan neljään tuntiin ja enimmäiskerty- mästä siten, että ylitysten enimmäiskertymä on enintään 80 tun- tia. Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voi- daan käyttää kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan seurantajaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat porrastetun työajan käyttämistä ja järjestävät yrityskohtaista koulutusta porrastetusta työajasta.

4.7. 12 § Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä

Muutetaan 6. kohdan toinen kappale seuraavaan muotoon:

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimi- henkilöllä enintään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.

4.8. 15 § Vuorotyö sekä ilta‐ ja yötyö

Muutetaan 1. kohdan vuorotyön määritelmää siten, että paikallisesti voi- daan sopia vuorojen muuttumisajanjaksosta toisin siten, että se voi olla enemmänkin kuin neljä viikkoa. Kohta kuuluu seuraavasti:

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään neljän viikon pituisen ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtu- vat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin pääl- lekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

4.9. 19 § Suurjuhlapyhäkorvaus

Lisätään pykälän loppuun paikallisen sopimisen mahdollisuus aattokor- vauksen vaihtamisesta vastaavan suuruiseksi vapaaksi uudeksi pöytäkir- jamerkinnäksi seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä 2

Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien edellä mai- nittuina aattoina lyhentää säännöllistä työaikaa aat- tokorvauksen suuruutta vastaten.

4.10. 26 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Lisätään 3. kappaleeseen paikallisen sopimisen mahdollisuus seuraa- vasti:

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä, ellei pai- kallisesti muuta sovita. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämis- tilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

4.11. 28 § Vuosiloma

Lisätään 3. kohdan 7. kappaleeseen lause ”Lomarahavapaa lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman ansainnassa.” Kappale kuuluu seuraavasti:

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yh- tenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa loman- määräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan

korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Lo- marahavapaa lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilo- man ansainnassa. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

4.12. 29 § Palkka sairauden, äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen

Muutetaan kohdassa 5. äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräyksiä siten, että palkkana maksetaan palkan ja päivärahan erotus sekä lisätään uusi pöytäkirjamerkintä. 1. ja 2. kappale kuuluvat seuraavasti:

Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äi- tiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiys- vapaan palkkana maksetaan palkan ja päivärahan erotus kol- melta kuukaudelta.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta toimihenkilölle makse- taan säännöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyys- ajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äi- tiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää toimihenkilön selvitystä äitiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä per- hevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaa- vien perhevapaata koskevien päivärahojen selvittä- mistä.

Työnantaja voi halutessaan maksaa palkan ja päivä- rahan erotuksen sijasta täyden palkan.

4.13. Irtisanomissuojasopimus, 15 § Lomautusilmoitus

Muutetaan vähintään vuoden työsuhteessa olevan toimihenkilön lomau- tusilmoitusaika yhdestä kuukaudesta 14 vuorokauteen. Muutetaan ensim- mäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta toimihenkilölle henkilökohtaisesti 14 päivää ennen xxxxxxxxxxx alkamista, ellei lomautusilmoitusajoista ole sovittu toisin paikallisesti luot- tamusmiehen kanssa.

4.14. Irtisanomissuojasopimus, 19 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta

Muutetaan pykäläviittaukset vastaamaan uuden yhteistoimintalain (1333/2021) pykäliä. Kappale kuuluu seuraavasti:

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikais- taa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimin- talain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työeh- tosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täy- dentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat. Yhteistoimin- talain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työnte- kijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleen- järjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katso- taan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännök- sistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoi- mintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tietojen pohjalta yh- teistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

4.15. Liite 2, Työnopastuslisä (8 § kohta 2)

Tarkennetaan liitettä ja lisätään uudeksi tehtäväksi talon sisältä toimihen- kilötehtävästä erilaiseen toimihenkilötehtävään siirtyminen. Poistetaan viittaus 16.3.2010 Kemianteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU:n väli- seen pöytäkirjaan Harjoittelijat ja kesätyöntekijät, neljäs kappale. Poiste- taan viimeinen lause: Tällä liittojen yhteisellä tulkinnalla ei muuteta aikai- semmin paikallisesti sovittuja parempia työnopastuskorvauksia eikä -jär- jestelyjä. Liite kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunni- telman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työ- tehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työ- ympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työn- opastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkaukses- saan. Oman toimen ohella perehdyttäminen tarkoittaa sitä, että toimihenkilö omien työtehtäviensä lisäksi perehdyttää toista toi- mihenkilöä. Jos toimihenkilö on osittain vapautettu tehtävistään hoitamaan perehdytyksen, erillistä lisää ei makseta.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työn- opastaminen kuuluu toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastami- sesta makseta erillistä lisää.

Toimivassa työyhteisössä luonnollisena osana on jokapäiväi- nen kanssakäyminen työkavereiden kanssa. Kanssakäymi- seen kuuluu myös työtovereiden neuvonta. Työnopastaminen on suunnitelmallista työnantajan aloitteesta tapahtuvaa toimin- taa.

Työnopastamisessa toimihenkilö koulutetaan tuntemaan työ- paikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät sekä työssä ja työympä- ristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta. Työnopastusta teh- dään työnantajan aloitteesta.

Työnopastussuunnitelma

Työnopastuksesta tulee laatia ennalta työnopastussuunni- telma, jossa määritellään kuka opastaa, ketä opastetaan, mitä opastetaan ja kuinka kauan opastaminen kestää. Liitot ohjeis- tavat työnopastussuunnitelmien teossa tarvittaessa. Työnopas- tussuunnitelma voi poikkeuksellisesti olla myös suullinen.

Uusi toimihenkilö (lukuun ottamatta kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita)

Toimihenkilön opastaessa uutta toimihenkilöä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti tulee työnopastuslisä maksaa. Uu- deksi toimihenkilöksi katsotaan:

• taloon palkattava uusi toimihenkilö,

• talon sisältä työntekijätehtävästä toimihenkilötehtävään siirrettävä henkilö,

• talon sisältä toisesta toimihenkilötehtävästä erilaiseen toi- mihenkilötehtävään siirrettävä henkilö, esimerkiksi kirjan- pitäjä siirretään laborantiksi. Jos esimerkiksi kirjanpitäjä siirtyy yhtiön sisällä toisiin kirjanpitäjän tehtäviin, ei tällai- sissa tilanteissa makseta työnopastuslisää.

Talon sisältä tulevan uuden toimihenkilön perehdyttäminen ei yleensä vaadi yhtä laajaa perehdyttämistä ajallisesti ja määräl- lisesti.

Uuden toimihenkilön työsuhteen kestolla tai työsuhteen muo- dolla ei ole merkitystä, joten opastuslisä maksetaan myös mää- räaikaisten toimihenkilöiden perehdyttämisestä.

Ylempien toimihenkilöiden opastaminen

Työnopastuslisää maksetaan myös, kun toimihenkilö opastaa tehdyn suunnitelman mukaisesti uutta ylempää toimihenkilöä.

Ylempien toimihenkilöiden työnopastuksesta on kyse silloin, kun toimihenkilö opettaa ylemmälle toimihenkilölle tämän työ- tehtävin kuuluvien tehtävien tuntemista.

Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijoiden perehdyttämisestä tulee maksaa työnopastus- lisää. Kesätyöntekijän opastamisesta lisää ei tarvitse maksaa.

Työtuomioistuimen tuomiolla (TT 2010-32) myös ei työsuh- teessa olevien harjoittelijoiden opastamisesta tulee maksaa työnopastuslisä.

Raja harjoittelijan ja kesätyöntekijän välillä ei aina ole selvä. Usein yrityksissä puhutaankin kesäharjoittelijoista erittelemättä tarkemmin, onko kyseessä opintoihin liittyvä harjoittelu vai ke- sätyö.

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat amma- tillisissa oppilaitoksissa, teknillisessä tai muussa opistossa, am- mattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai teknillisessä korkea- koulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hank- kivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. – 30.9. välisenä ai- kana) tarkoitetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.

Jos harjoittelija on yrityksessä useammassa jaksossa teke- mässä samoja työtehtäviä, ei perehdyttämiseen ole välttämättä joka kerta tarvetta.

Työnopastuslisän ottaminen muutoin huomioon henkilön palkkauksessa

Mikäli työnopastus on osa toimihenkilön muuta tehtävää, mer- kitään se toimenkuvaukseen mahdollisimman yksiselitteisesti ja toimihenkilölle selvitetään, miten työnopastus näkyy hänen palkkauksessaan. Toimen vaativuusluokitusta arvioitaessa työnopastusta verrataan palkkausjärjestelmän vaativuustekijöi- hin samoin kuin muitakin toimenkuvan tehtäviä, ja se dokumen- toidaan otetun huomioon osana muuta tehtävää.

Paikallinen sopiminen

Työnopastuslisä voidaan korvata myös paikallisesti sovittavalla kiinteällä kuukausikorvauksella.

4.16. Liite 6, Työehtosopimuksen kohdat, joista voidaan paikalli- sesti sopia toisin

Lisätään luetteloon seuraavat uudet paikallisen sopimisen mahdollisuu- det:

15 § Vuorotyö, ilta- ja yötyö: Paikallisesti voidaan sopia vuoro- jen muuttumisajanjaksosta toisin.

19 § Suurjuhlapyhäkorvaus: Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien edellä mainittuina aattoina lyhentää säännöllistä työai- kaa aattokorvauksen suuruutta vastaten.

26 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet: Koulutuksen pituus voi paikallisesti sopien olla pidempikin kuin kaksi tuntia työvuoron yhteydessä.

4.17. Liite 9, Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa

Lisätään uudeksi kappaleeksi mahdollisuus käyttää poikkeuksellista loma- kautta silloin kun yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin. Liite kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia jousta- via työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia esimerkiksi:

˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ suurjuhlapyhien ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen va- paaseen

˗ porrastettu työaika

˗ vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakami- sesta

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolaitosta.

Selviytymislauseke

Työnantajan taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä käsitel- lään yhdessä luottamusmiehen kanssa asiakastarpeet, tilaus- kanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Kun yhteisesti todetaan luottamusmiehen kanssa, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikalli- sesti sopia luottamusmiehen kanssa yllä mainittujen toimenpi- teiden lisäksi työehtojen sopeuttamisesta enintään vuoden määräajaksi. Sovittavia asioita voivat olla työehtosopimuksen rahanarvoiset edut, esimerkiksi lomarahat ja suurjuhlapyhäkor- vaukset.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoi- mien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa. Samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisano- missuojasta sopeuttamistoimien ajalle. Sopimusta tehtäessä on arvioitava sen vaikutukset suhteessa voimassa olevaan työttö- myys- ja palkkaturvasäännöstöön.

Samalla sovitaan, miten toimihenkilöiden taloudelliset menetyk- set kompensoidaan yrityksen taloudellisen tilanteen kohennut- tua. Sopimuskauden aikana seurataan säännöllisesti yrityksen taloudellisen tilanteen kehittymistä ja mikäli kesken sopimus- kauden yrityksen taloudellinen tilanne paranee niin, ettei selviy- tymislausekkeen käytölle ole enää perusteita, voidaan sopimus purkaa.

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

Lisäksi on huomattava, että yhteistoimintalaki mahdollistaa so- pimisen lyhyemmästä neuvotteluajasta ja työehtosopimus lyhy- emmästä lomautusilmoitusajasta.

Sopijaosapuolet neuvovat tarvittaessa yrityksiä selviytymistoi- menpiteiden toteuttamisessa.

KEMIANTEOLLISUUS KT RY AMMATTILIITTO PRO RY

4.18. Liite 10, Liittojen välinen toimintaohje jäsenmaksujen perintää koskevista menettelytavoista

Muutetaan kolmas ja kuudes kohta sekä poistetaan seitsemäs kohta. Liite kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Jäsenmaksujen perintäjärjestelmä koskee vain Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksuja. Jäsenmaksukäsite saa sisältää kuiten- kin varsinaisen säännöllisen jäsenmaksun lisäksi työttömyys- kassamaksun edellyttäen, että perintä tapahtuu yhtenä eränä. Tähän ei saa sisällyttää muita erillisiä lisiä esim. liittymis- tai työ- taistelurahastomaksuja. Ammattiliitto Pro ja toimihenkilö ovat vastuussa perittävän erän verovähennyskelpoisuudesta.

Jäsenmaksun ollessa %-määräinen peritään se samasta palk- kasummasta kuin mistä veroennakon pidätys toimitetaan. Mi- käli perintäperusteesta on muunlaisia määräyksiä, on ne Am- mattiliitto Pron toimesta sopeutettava mainitun periaatteen mu- kaiseksi. Samoin mikäli %- ja/tai €-määräisenä perittävä jäsen- maksu on määritelty Ammattiliitto Pron säännöissä muulta kuin yrityksen palkanlaskentaan sopivalta perintäkaudelta, on perin- täperuste Ammattiliitto Pron toimesta sopeutettava perintä- kautta vastaavaksi.

Perintäjärjestelmässä käytettävät sopimus- ja päättymisilmoi- tuslomakkeista vastaa Ammatti-liitto Pro. Perintäjärjestelmässä voidaan käyttää sähköisiä lomakkeita. Ammattiliitto Pro kustan- taa lomakkeiden painatuksen ja huolehtii niiden jakelusta.

Perintäjärjestelmän pääkohdat ovat seuraavat:

1. Menettelyn yksilöimiseksi toimihenkilö ja työnantaja tekevät kirjallisen tai sähköisen sopimuksen jäsenmaksun perinnästä.

2. Tieto perintäprosentista tai €-määrästä voidaan ilmoittaa ka- lenterivuosittain ja työehtosopimuksessa sovitun korotuksen yhteydessä. Ilmoitus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.

3. Tehdystä perintäsopimuksesta välittyy tieto toimihenkilölle, työnantajalle ja Ammattiliitto Prolle.

Jäsen ilmoittaa Ammattiliitto Xxxxxx työsuhteen päättymisestä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana.

Jäsen ilmoittaa jäsenmaksuperinnän päättymisestä Ammatti- liitto Prolle ja työnantajalle, jos jäsenyys päättyy kesken työ- suhteen.

4. Perintäkausittain peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto toimihenkilölle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla ta- valla.

5. Työnantaja toimittaa perittyjen jäsenmaksujen yhteismäärän perintäkausittain Ammattiliitto Pron ilmoittamalle pankkitilille.

Selvityksen aikataulu on seuraava:

• 1.1.–30.6. pidätetyt jäsenmaksut on selvitettävä 15.8. kuluvaa vuotta mennessä

• 1.7.–31.12. pidätetyt jäsenmaksut on selvitettävä 15.1. seuraavaa vuotta mennessä

Selvitykseen merkitään:

• liittotunnus (Ammattiliitto Pro 022)

• työnantajan nimi, tilittäjätunnus (y-tunnus ilman väliviivaa tai muu tilittäjätunniste)

• jäsenen henkilötunnus ja nimi

• miltä ajalta jäsenmaksua on peritty ja kuinka paljon.

Selvitysaineiston vaihtoehtoiset toimittamistavat ovat seuraa- vat:

1) TYVI (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä)

-tiedostona.

Internetin kautta toimivalla ohjelma, joita tarjoavat operaattorit Aditro Human Resources, Itella-Pro ja WM-data Oy. Prolla on edellä mainittujen operaatto- rien kanssa sopimus ay-jäsenmaksutietojen lähettä- misestä sähköisessä muodossa TYVI-mallin mukai- sesti.

2) Sähköpostitiedostona.

Tiedoston tulee olla palkkahallinnon tekemä ASCII- tai ANSI-tekstitiedosto. Tiedoston sisällön on nou- datettava vakioitua tietuekuvausta.

3) YAP-järjestelmällä.

Mikäli työnantaja selvittää muiden liittojen jäsen- maksut YAP:n (YAP Solutions Oy) järjestelmään, voi samaan tiedostoon liittää Pron selvitystiedot liit- tonumerolla 022 ja YAP toimittaa tiedot edelleen Prolle.

4) Paperilistalla.

Toimitusosoite on Ammattiliitto Pro, työnantajape- rintä, PL 183, 00181 Helsinki.

5) Jäsenkohtaisilla viitteillä.

Jäsenkohtaisiin viitteisiin sisältyy tieto jäsenmaksua perivästä työnantajasta, jäsenestä ja palkkakau- desta, joten erillistä selvitystä ei tarvitse tehdä. Jä- senkohtaiset viitteet soveltuvat 1–5 henkilön jäsen- maksuperintään. Jokaisen jäsenen jäsenmaksu maksetaan kuukausittain omalla viitteellään.

6. Ammattiliitto Pro toimittaa jäsenten jäsenmaksutiedot verot- tajalle seuraavan vuoden alkupuolella verottajan määrittämän aikataulun mukaan, siten että tiedot ehtivät mukaan ao. henki- lön veroehdotukseen. Verottajalle toimitettavat edellisen vuo- den jäsenmaksutiedot perustuvat työnantajilta 15.1. mennessä saatuihin jäsenkohtaisiin selvitystietoihin.

4.19. Liite 11, Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2022-2023

Muutetaan liitteen 11 otsikon vuosiluvuiksi 2022-2023 sekä muutetaan kohdat 2−3 seuraavasti:

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoit- teluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2022-2023. Nuorella voi olla use- ampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suo- rittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 365 euroa vuosina 2022 ja 2023. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kerty- neen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosi- aaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4.20. Liite 12, Etä- ja hybridityöohje

Muutetaan liitteen 12 otsikko etätyöohjeesta etä- ja hybridityöohjeeksi. Liite kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Sopijapuolet kannustavat työpaikkoja nykyaikaisten, tuotta- vuutta ja työhyvinvointia edistävien työntekomahdollisuuksien käyttämiseen. Tässä tarkoituksessa sopijapuolet kiinnittävät työpaikkojen huomiota kysymyksiin, jotka on hyvä huomioida etä- ja hybridityötä tehtäessä.

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovi- tun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työnte- koa. Etätyötä ei kuitenkaan ole työ, jota pääsääntöisesti teh- dään sovitun työpaikan ulkopuolella. Hybridityöllä tarkoitetaan puolestaan työskentelymallia, jossa töitä tehdään sekä ajoittain etänä että fyysisesti työpaikalla.

Yhtä kaikille työpaikoille sopivaa toimintamallia ei ole olemassa. On kuitenkin tärkeää keskustella yhdessä kunkin yrityksen koh- dalla parhaiten toimivista käytännöistä. Hybridityön positiiviset puolet kannustavat hyödyntämään etätyöskentelyn ja lähityös- kentelyn yhdistämistä.

Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti tavanomaisia työelä- män pelisääntöjä. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat sa- mat kuin työpaikalla tehdyssä työssä. Työntekijällä on etätöissä sama työsopimuslain, työehtosopimuksen ja sosiaalivakuutuk- sen suoja, kuin tavanomaisella työpaikalla työskennellessään. Tapaturmavakuutus on voimassa myös etätyössä, mutta sen tarkempi soveltaminen työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan työ- hön määräytyy työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvun mukai- sesti. Työsuojelun osalta on huomioitava, että työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan ulkopuoliseen työympäristöön, mutta työturvallisuuslain mukainen työnanta- jan yleinen huolehtimisvelvoite ulottuu kaikkeen työntekoon.

Etä- ja hybridityöstä teettämisessä on huomioitava myös työn- tekijöiden tasapuolinen kohtelu, ellei työtehtävistä muuta johdu.

Etä- ja hybridityön tekeminen voi perustua yrityksen ohjeeseen, erityisiin sopimuksiin tai esimiehen ja työntekijän väliseen ta- pauskohtaiseen sopimiseen.

Etä- tai hybridityöjärjestelyissä olisi hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Xxxxxxx etätyön tekeminen on mahdollista

• Milloin kaikkien tulee olla toimipaikalla

• Hoidetaanko palaverit virtuaalisesti vai kasvokkain, vai näiden yhdistelmänä

• Miten yhteisöllisyydestä huolehditaan

• Etätyön määrä, järjestelyn kesto ja päättyminen

• Etätyössä tehtävät työt

• Etätöissä tehdystä työstä raportoiminen

• Aika, jolloin työntekijän on oltava tavoitettavissa

• Yhteydenpito työpaikalle

• Työvälineiden ja -tarvikkeiden hankinta- ja ylläpitovas- tuut

• Tietoturva-asiat ja tekninen tuki

• Työajan seuranta

4.21. Tekniset muutokset

Tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa pykäläviittaukset, esim. liitteessä 2 sijaisuuskorvauksen oikea pykälä on 8 § ensimmäinen kohta.

5. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät

5.1. Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työ- paikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden ai- kana siten, että sopimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.

Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnossa ja ne tulevat voimaan erikseen sovittuna ai- kana.

Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi

Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteel- liseksi kehittämiseksi 31.5.2022 mennessä, jonka jälkeen toteutus tapah- tuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asettamissa työryhmissä.

Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkreti- soidaan suuntaviivojen sisältö:

• Työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä.

• Asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaamaan kette- rästi ja nopeasti yhdessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin.

• Ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yri- tysten pärjäämisessä.

• Yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityi- sesti nuorten keskuudessa.

• Sopimuskausien aikana kunnioitetaan työrauhavelvoitetta.

• Kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteolli- suuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla.

Perhevapaauudistustyöryhmä

Xxxxxx perhevapaauudistus toteutuu, työryhmä toteuttaa perhevapaa- uudistuksen voimaantuloon mennessä (näillä näkymin elokuu 2022) työ- ehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus teh- dään kustannusneutraalisti siten, että palkallisten vapaapäivien kokonais- lukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äi- tiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskaus- vapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että van- hempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan van- hempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

Työaikakokeilu

Liitot käynnistävät ajalle 18.1.2022–31.12.2023 määräaikaisen hankkeen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikallisesti so- pien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen työaikaluvun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kui- tenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lainsää-

däntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työ- ajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajan- jaksolla).

Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyk- sistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot ei- vät puutu osapuolten sopimusvapauteen.

Työantajan edustaja ja luottamusmies, tai silloin kun luottamusmiestä ei ole valittu, henkilöstö yhdessä, voivat ilmoittaa työpaikkansa kokeiluun, milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu säh- köpostitse osoitteeseen xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pakottavista työaikamääräyksistä.

Työryhmä laatii 31.10.2023 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esit- tävät näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen tai Mo- nipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaaseen.

Työaikatyöryhmä

Liittojen välisen työaikatyöryhmän tavoitteena on seurata, kouluttaa, edis- tää joustavien työaikakäytäntöjen käyttöönottoa ja kehittää työaikamää- räyksiä siten kuin allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu työaikakokeilusta, työaikapankista ja paikallisen sopimisen kokonaisuudesta. Lisäksi uusi- taan kysely 10-tuntisen käytöstä ja muista työaikakäytännöistä.

5.2. Paikallisen sopimisen kehittäminen Työpaikan sisäinen tiedottaminen

Mikäli työpaikalla neuvotellaan paikallisesti työehtosopimuksen mukai- sesta palkkaratkaisusta, työnantajan tulee varata toimihenkilöille mahdol- lisuus keskustella neuvottelujen sisällöstä työajalla. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja päättää palaverin enimmäiskeston ja ajankohdan.

Paikallista sopimista ja sen edistymistä usein edesauttaa se, että luotta- musmies yhdessä työnantajan kanssa pohtii tavat, jolla käynnissä olevia neuvotteluja ja sopimuksen lopullista sisältöä avataan yhdessä toimihen- kilöille.

Sparraustilaisuudet

Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoit- taa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikka- tason sopimiselle alalla.

Yhteiset koulutukset

Sopimusosapuolet järjestävät yritysten neuvotteluosapuolille koulutuksen neuvotteluosapuolten asemasta ja roolista, työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuden tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeile- maan paikallista sopimista.

Työkalu työaikojen suunnitteluun

Sopimusosapuolet rakentavat kevään 2022 aikana helppokäyttöisen työ- kalun paikallisen sopimisen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyk- sissä.

Työaikaopas

Päivitetään Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -opas. Oppaassa huomioidaan pienten, keskisuurten ja suurten yritysten erityistarpeet.

Yhteistyön tasomittaus

Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoavat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauksen tavoitteena on yhteistyön vah- vuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voidaan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomittarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.

Tarinakilpailu

Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimisesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla hyviä esi- merkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuu- rista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yhdessä, yk- sin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen

nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämi- sessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Teolli- suusliiton kanssa pidettävässä gaalaillassa.

Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla

Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopi- musneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edistytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja min- kälaisia toimenpiteitä nämä liitoilta vaativat.

5.3. Palkkausjärjestelmäkoulutuksen kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa palkkausjärjestel- mäkoulutusta materiaaleineen 30.6.2022 mennessä siten, että yritysten palkkausjärjestelmätyöryhmille tarjotaan yrityksen tarpeisiin räätälöityä monimuotokoulutusta. Koulutusta voidaan tarpeen mukaisesti tarjota laa- jemmallekin kohderyhmälle.

5.4. Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen ennakoinnilla varmistetaan, että henkilöstövoimavarojen ke- hittäminen perustuu tulevaisuuden tarpeisiin ja tukee yritysten strategian toteuttamista. Jatkuva muutos edellyttää osaamistarpeiden muutosten, tarpeettomaksi käyvän osaamisen sekä aivan uuden osaamistarpeen en- nakointia ja analysointia.

Liitot pitävät tärkeänä, että työyhteisön ja tätä kautta toimihenkilön osaa- mista kehitetään tulevaisuuden kehitystarpeisiin perustuen. Osaava hen- kilöstö on muutostilanteissa edelläkävijä eikä sopeutuja, innovatiivinen eikä passiivinen. Yrityksen osaamistarpeisiin vaikuttavat muun muassa hiilineutraalisuuteen tähtäävät toimet, palveluiden ja tuotantotapojen uu- distukset, teknologiakehitys sekä työurien pidentyminen. Osaamisen ke- hittäminen edistää monitaitoisuutta, käytettävyyttä erilaisissa tehtävissä ja sitä kautta työurien pidentymistä sekä toimihenkilöiden työllistymistä.

Kehityskeskustelussa tai vastaavassa on suositeltavaa käydä läpi toimi- henkilön yksilölliset yrityksen strategisista tavoitteista johdetut osaamisen kehittämisen tarpeet. Osaamista voidaan kehittää sekä työpaikan sisäi- sissä että ulkoisissa koulutuksissa ja perehdytyksissä. Osaamisen kehit- tämisen tarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi työhön liittyvällä oppimi- sella, osallistumalla projekteihin tai työryhmiin tai opiskelemalla omaehtoi- sesti ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta tai suorittamalla kokonaan uusi tutkinto.

Eläkeikää lähestyttäessä on aiheellista suunnitella jäljellä olevia työvuo- sia. Kehityskeskusteluissa tai muussa yhteydessä on syytä käsitellä myös eläkkeelle siirtymistä ja sen ajankohtaa, kertyneen osaamisen siirtämistä nuoremmille työntekijöille sekä mahdollista halua osallistua työelämään eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Liitot selvittävät sopimuskauden aikana hyviä käytäntöjä työpaikalla ta- pahtuvan osaamisen kehittämisestä ja työpaikan ulkopuolella järjeste- tyistä koulutustilaisuuksista sekä koetusta koulutusten vaikuttavuudesta.

5.5. Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyh- teisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva toimihenkilöstö on myös tuot- tava.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijaosapuolet suosittavat työhyvin- vointikortin suorittamista. Lisää tietoa työhyvinvointikortin suorittamisesta saa liitoista.

Työkyvyn tukeminen

Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten toimihenkilöiden työkyvyn ylläpitämisestä järjestämällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.

Sairastavuuden vähentäminen

Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissa- olojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheut- tamien tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kerätään hyviä käytän- töjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspois- saolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

Hyvää huomista -ohjelma

Hyvää huomista -ohjelmaa ei jatketa vaan sopijaosapuolet kehittävät työ- hyvinvointia osana jatkuvaa neuvottelua. Hyvää huomista ohjelman logo ja visuaalinen ilme säilytetään ja sitä voidaan käyttää liittojen yhteisessä materiaalissa niin sanottuna brändimerkkinä.

5.6. Työpaikan suunnitelmat

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitel- mat yhdistetään käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoiminta- lain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuus- suunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi hel- pottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien ylläpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käytännön työelämän tarpeita.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuu- den edistämistä työpaikoilla.

Tasa-arvolain 6 § a mukaan vähintään 30 työntekijän yrityksissä työnan- taja laatii yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitel- man ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituksen. Suunnitelma päivite- tään, ellei paikallisesti toisin sovita, vuosittain. Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi joka 3. vuosi, jos tasa-arvosuunnitelma tehdään vuosittain.

Yhdenvertaisuuslain 7 § mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertai- suuden edistämistä koskevista toimenpiteistä (yhdenvertaisuussuunni- telma).

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi laaditut suunnitelmat ja sen toteuttaminen edistävät organisaation houkuttelevuutta työnantajana, henkilöstön hyvinvointia, tehtävien ja työolojen kehittämistä sekä työsuo- ritusten parantumista.

Osapuolet järjestävät tarvittaessa neuvontaa ja koulutusta.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Yhteistoimintalain (334/2007) mukaan sen soveltamisalaan kuuluvissa yri- tyksissä on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muuttuu uuden yhteistoimintalain voi- maan tullessa työyhteisön kehittämissuunnitelmaksi. Työyhteisön kehittä- missuunnitelmasta säädetään uuden yhteistoimintalain 9 §:ssä.

5.7. Ateriakorvaus

Ateriakorvauksen suuruus (yhteistoimintasopimuksen mukaisessa koulu- tuksessa):

Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2022 26,21 euroa. Ateriakorvauk- sen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalen- terivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltä- västä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtu- neella muutoksella. Ateriakorvauksen suuruus vahvistetaan vuosittain koulutustyöryhmässä.

Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2023 todetaan syyskuussa 2022 pohjautuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2021 − heinäkuu 2022.

5.8. Tulos- ja voittopalkkiot

Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- ja voittotavoitteita ei saavu- teta.

Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotan- nollista toimintaa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistelmiin.

Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttö- katteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.

Yritysjohdon päätettävissä olevien tulos- ja voittopalkkioiden käyttö, mää- räytymisperusteet ja perusteiden muuttuminen selvitetään toimihenkilöille ennen niiden käyttöönottoa.

5.9. Työllistymisen edistäminen

Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tar- koitetulla perusteella, on toimihenkilöllä sen työllistymisvapaajärjestelyn li- säksi, josta säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

Työnantaja ja luottamusmies pyrkivät irtisanomistilanteissa selvittämään yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia tukipalveluita irtisanomisuhan alla oleville. Tukipalveluiden tavoitteena on auttaa parantamaan toimihenkilön työllistymistä.

5.10. Työn vaarojen ja haittojen arviointi

Työn vaarojen ja haittojen arvioinnista säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002). Työnantajan on lain mukaan työn ja toiminnan luonne huomi- oon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden mer- kitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Liitot toteavat, että työturvallisuuslakiin on vuonna 2013 lisätty työajat ni- menomaisesti yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on selvitettävä ja arvioitava.

Vaarojen ja haittojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työter- veyshuollon asiantuntemusta.

6. Rinnakkaissopimukset

Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen sovel- tamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.

7. Viittausmääräykset

Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehto- sopimuksen osia. Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

8. Sopimuskauden päättyminen

Työehtosopimus on voimassa 17.1.2022−31.12.2023 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei löydetä ratkaisua syyskuun 2022 loppuun mennessä, voidaan irtisanoa päättymään 31.12.2022, ellei ei toisin sovita.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut ovat päättyneet.

9. Pöytäkirjan tarkastaminen

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen al- lekirjoituksin. Pöytäkirjaa on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä 21.1.2022

KEMIANTEOLLISUUS RY

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN

Toimihenkilön palkka perustuu hänen suorittamiensa tehtävien vaativuu- teen ja henkilökohtaiseen pätevyyteen. Yhtäjaksoisen työsuhteen keston perusteella maksetaan myös palvelusvuosilisää.

1 Tehtävän vaativuus

Tehtävän vaativuuden arviointi

Toimihenkilöiden tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käytettävät tehtä- vien vaativuuden arviointijärjestelmä on painettu erilliseksi matriisiksi, jota on saatavissa sopijaliitoista. Matriisin avulla mitataan toimihenkilötehtä- ville ominaisia vaativuustekijöitä ja kytketään toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka. Arvioitavana on tehtävän sisältö, eivät niitä hoitavat toimihenki- löt.

Tehtävän vaativuutta arvioivia mittareita on neljä:

1. Tehtävässä vaadittavat tiedot ja taidot

Tehtävässä vaadittavilla tiedoilla ja taidoilla mitataan tehtävän hoitami- sessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös har- kintatilanteissa tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi mitä

˗ useammin harkintatilanteita esiintyy,

˗ erilaisempia ne ovat,

˗ lyhempi on harkinta-aika,

˗ laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan,

˗ enemmän viranomaismääräykset ja –järjestelmät säätelevät työnte- koa,

˗ suurpiirteisemmät ovat ohjeet ja mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.

Tehtävässä vaadittavat tiedot ja taidot
T1	Työtä tehdään yksiselitteisten ohjeiden mukaan. Valintatilanteessa selkeät vaihtoehdot. Tarvittava osaaminen saadaan yleensä työpai- kalla tapahtuvalla opastuksella.
T2	Ohjeiden soveltaminen ja menettelytavat samankaltaisissa tilan- teissa. Tarvittava osaaminen saadaan yleensä tehtävään suunnatulla koulutuksella.
T3	Uusiutuvien ja monialaisten ohjeiden soveltamista uusissa tilan- teissa. Tarvittava osaaminen saadaan yleensä koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuk- sella.
T4	Harkintaa ja kehittämistä, ohjeiden ja normien luovaa soveltamista. Useiden toimintojen asiantuntemus ja ymmärrys. Tarvittava moni- puolinen osaaminen saadaan yleensä koulutuksella ja/tai kokemuksen avulla.
T5	Kehittämistä, suunnittelua ja uusia itsenäisiä ratkaisuja. Ratkaisut vaativat tiedon hankintaa ja analysointia. Soveltaminen vaatii laajoja pohjatietoja sekä tiedon itsenäistä hankintaa ja soveltamista. Tarvittava moni- puolinen osaaminen saadaan yleensä koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn kokemuksen avulla.
T6	Tavoitteellista kehittämistä laajojen tietojen pohjalta. Tehtävässä on vahvaa kehittämistä ja asiantuntijuutta sekä uusien ratkaisujen luo- mista. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset erityistiedot ja –taidot saadaan yleensä koulutuksen ja/tai pitkän monipuolisen kokemuk- sen avulla.

2. Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikutus. Vaa- tivuus on sitä suurempi mitä

˗ suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

˗ laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,

˗ merkittävämmät ovat ihmisiin, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.

Document Metadata

Table of Contents

KEMIANTEOLLISUUS RY • AMMATTILIITTO PRO RY •

Document Metadata