MAKUUNI OY:TÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoit- teena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtosopi- musta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka päätettiin allekirjoittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaan sopijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.1.2017 ja on voimassa 31.12.2017 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 lukien alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen ja hen- kilöstön tarpeet huomioiden.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun tuntimäärän suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikai- sella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä las- ketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Xxxxxx pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, työehtosopimuksen työaikamää- räyksissä olevaa säännöllistä enimmäistä viikkotyöaikaan nostetaan 0,5 tunnilla si- ten, että säännöllinen viikoittainen työaika voi olla enintään 38 tuntia. Päivittäinen työaika voi olla enintään 8 tuntia. Vastaava viikkotyöajan muutos huomioidaan myös keskimääräisessä työajassa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tunnin vuosittai- sella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolel- le palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen mää- räyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan piden- nyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua val- mius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yri- tyksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioon- ottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menes- tyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuotta- vuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ym- märtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeukselli- siin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tekemänsä työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3 Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden toden- tavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja.

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työn- tekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytykse- nä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

5 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.1.2017 alkaen 31.12.2017 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 26.10.2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:een kuuluvan Makuuni Oy:n ja sen palveluksessa olevien tämän so- pimuksen palkkaliitteessä mainittujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n (TT:n) ja SAK:n välisiä sopimuksia:

Yleissopimus 4.6.1997 (muutettu 10.5.2001)

Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001

3 § Työsopimus ‌

Työnantajalla on oikeus määrätä työnjohdosta ja valvonnasta sekä oikeus ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijä. Työnantajan oikeudesta määrätä työnjohdos- ta seuraa, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoit- tamaa työtä. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti, jos sopijaosapuoli sitä vaatii. Työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavan kirjallisen selvityksen osalta viita- taan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työsopimusta solmittaessa, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä ja työntekijöiden työsuojeluval- tuutettuna.

4 § Koeaika ‌

Kullakin tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla työntekijällä on työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päättyy sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus työsuhteen purkamisesta tehtiin.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mut- ta enintään 4 vuotta;

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuh- teen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työsuhde päättyy ilman ir- tisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

6 § Työaika ‌

6.1. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika tasoittuu käytössä olevan työaikamuodon keskimäärään, enintään 37,5 tuntiin enintään 26 viikon ajanjak- sossa. Tällöin saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia.

Työtä varten on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa kello 06.00.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tun- nin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityk- sen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan xx- xxxxxxxxx tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukai- sen työsopimuksessa sovitun tuntimäärän suhteessa vastaavan kokoaikai- seen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Xxxxxx pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, työehtosopimuksen työai- kamääräyksissä olevaa säännöllistä enimmäistä viikkotyöaikaa nostetaan 0,5 tunnilla siten, että säännöllinen viikoittainen työaika voi olla enintään 38 tuntia. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 8 tuntia. Vastaava viikko- työajan muutos huomioidaan myös keskimääräisessä työajassa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tunnin vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisäl- tynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilai- suus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajan- kohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehto- sopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi si- joitettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

6.2. Lepoajat

1. Vuorokautisen työajan ollessa 6 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan tilai- suus aterioida työn ohessa.

2. Vuorokautisen työajan ollessa 6 tuntia lyhyempi, työntekijä saa nauttia vir- vokkeitaan työn kannalta sopivimpana aikana työntekoa häiritsemättä.

6.3. Arkipyhät

Arkipyhiä ovat:

− loppiainen arkipäivänä, ei lauantaina

− toinen pääsiäispäivä

− vapunpäivä

− helatorstai

− juhannusaatto

− jouluaatto

− toinen joulupäivä

Työntekijä, jonka työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään 3 kuukautta, saa työvuoronsa mukaisen arkipyhäkorvauksen, enintään 8 tunnilta, jos hän on arkipyhänä työssä. Arkipyhäkorvauksen maksamisen perustana on tuntipalkka.

6.4. Osa-aikainen ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä

1. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä sopivat keskimääräisen vähimmäisviikko- työajan. Tarvittaessa töihin kutsuttavalle henkilölle ei määritellä vähimmäis- viikkotyöaikaa.

2. Osa-aikatyöntekijöihin noudatetaan soveltuvin osin samoja työaikamääräyk- siä kuin kokoaikaisiinkin työntekijöihin.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin työaikalain 29 §:n mukaisesta vuorokausilevosta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia.

4. Osa-aikaisen ja tarvittaessa töihin kutsuttavan työntekijän työvuoron pituus on vähintään 3 tuntia. Mikäli työvuoro olisi tätä lyhyempi, työnantaja on vel- vollinen maksamaan joka tapauksessa 3 tunnin palkkaa vastaavan määrän.

7 § Ylityö ‌

Ylityökorvaukset maksetaan työaikalain mukaan. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja niitä seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

8 § Palkkamääräykset ja työtehtävät ‌

1. Palkkojen osalta noudatetaan erillistä palkkaliitettä.

2. Myyjäryhmät ovat 1. ja 2.

3. Myyjä kuuluu siihen työntekijäryhmään, jonka mukaista työtä hän tekee pääosan työajastaan. Palkkaliitteessä on tarkemmin ohjeistettu kunkin työn- tekijäryhmän tehtäviä. Työntekijän työtehtävä(t) on määritelty työsopimuk- sessa.

4. Ryhmä 1: - myyjät Ryhmä 2: - vastuumyyjät

9 § Myyjien työasut ‌

1. Työnantaja hankkii vakinaiselle henkilökunnalle käyttökelpoisen työasun.

2. Työntekijä käyttää työtehtävissään vain työnantajan määräämiä työasuja.

3. Työntekijä vastaa haltuunsa luovutettujen työasujen siisteydestä.

10 § Kassavaje ‌

1. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.

2. Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestystä.

11 § Koulutus ‌

1. Työntekijä saa koulutuksen ja perehtyy tehtäviinsä työpaikallaan. Lähin esimies kouluttaa ja perehdyttää uuden työntekijän.

12 § Sairausajan palkka ‌

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mu- kaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä olta- essa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

yli 10 vuotta 56 päivää

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää tai jos työkyvyttömyys on johtunut työtapa- turmasta, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sel- laisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai vuoron, makse- taan hänelle palkkaa tämän §:n mukaisesti työpäivän tai vuoron loppuun.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön pa- luusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

⮚ poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairausjakso

⮚ palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastu- mispäivältä sen ollessa työpäivä

Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sai- rausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Sairausajan täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän palkkaa luontoisetuineen ja palkkaliitteen 5 §:n mukaisine lisineen sen suuruisena, kuin hän työssä olles- saan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

Pöytäkirjamerkintä:

Sairausajan täyteen palkkaan ei kuitenkaan katsota kuuluvan yli-, hätä- ja sunnuntaityöstä maksettavaa korotusosaa.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työn- antajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korja- ta laiminlyöntinsä.

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyk-

sistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sai- rausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapatur- mavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksis- ta on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumises- taan.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet ovat työehtosopimuk- sen liitteenä.

13 § Perhevapaat ‌

Palkallinen äitiys-, isyys- ja adoptiovapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka ilman lisiä äitiysvapaan ajalta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• Työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä,

• Työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukaut- ta äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja

• Työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.

Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perheva- paan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa äitiys- tai isyysvapaa-ajan palkka.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukau-

delta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

14 § Lapsen sairastuminen ‌

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 9 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1,2,3 tai 4 päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa ta- loudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden tai siviili- palveluksen suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on py- syvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 47/1988 (VNp lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille) 3

§:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen VNp:n 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa.

15 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus, jos hän työaikana käy työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämäs- sä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutki- mukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka.

2. Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden totea- miseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja ky- symys on:

⮚ Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimisek- si

⮚ Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

⮚ Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksesta

⮚ Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömäs- tä tarkastuksesta tai muusta synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista

⮚ Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

⮚ Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennal- taehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli tut- kimuksiin ei ole mahdollista päästä työajan ulkopuolella.

16 § Muut sosiaaliset säännökset ‌

1. Poissaolot

Työstä poissaolosta tulee ilmoittaa mahdollisimman hyvissä ajoin ennakolta.

Työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheutuneen vahingon mikäli hän muutoin kuin ylivoimaisesta esteestä laiminlyö ilmoitusvelvolli- suutensa.

2. Lyhyt tilapäinen loma

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa, jonka pituudes- ta on paikallisesti sovittava.

3. Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. Lähiomai- sena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, xxxx- ja avopuolison lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisa- ruksiaan sekä avio- ja avopuolison vanhempia.

4. Merkkipäivät

Työntekijä saa vihkimispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäivänään sekä 50- ja 60-vuotispäivänään palkallisen vapaan silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäivälleen.

5. Kutsunta

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallis- tuvalle sekä kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastukseen osallistuvalle työnte- kijälle korvataan aiheutuva ansionmenetys.

6. Reservin harjoitukset

Reservin harjoitusten ajalta maksetaan palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestön- suojelun erikoistehtäviin kutsuttaviin.

7. Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

8. Tarvittaessa työhön kutsuttavat

Tämän pykälän mukaisten korvausten maksaminen edellyttää työvuorolistaan merkittyjä työvuoroja.

17 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Lomapalkka määräytyy lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina palkan- maksupäivänä.

2. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan kuukauden kuluessa vuosiloman päättymisestä.

Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. Pai- kallisesti voidaan sopia myös lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa- seen.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kui- tenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mi- käli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen loman- määräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä it- sestään johtuva syy.

Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole an- nettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, mak- setaan työntekijälle koko lomaraha.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais- eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Soveltamisohje:

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesti kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden loma- korvauksesta.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suoritta- miseksi lasketaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Lomaraha maksetaan asevelvollisuu- den jälkeen työhön palattaessa.

18 § Lisätyön tarjoaminen ‌

Liittyen työsopimuslain 2:5 §:n velvollisuuteen tarjota lisätyötä on osapuolten tavoite saada lisätunteja yrityksen vakituisille työntekijöille sekä välttää erimieli- syyksiä ja oikeudenkäyntejä.

Lisätyötä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ensin lisätyötä tarvitsevan toimi- paikan omille työntekijöille, sen jälkeen yrityksen muille työntekijöille ja viimei- senä yrityksen ulkopuolisille työntekijöille.

19 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Työnantajan määräyksestä matkustavalle työntekijälle korvataan matkakustan- nukset verohallituksen asiasta antamien ohjeiden mukaisesti.

20 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelu- alojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämille pankkitileille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työnte- kijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Luottamusmiehelle maksetaan yleissopimuksen 4 luvun tarkoittamaa lisäkor- vausta kuukausittain seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk

10 tai enemmän 112 euroa (1.11.2015 lukien)

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 70 % luottamusmiehelle maksettavasta kor- vauksesta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20.

Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä hoitamisek- si käyttää yrityksessä käytössä olevia henkilökohtaisia viestintävälineitä (säh- köposti, puhelin ja fax). Luottamusmiehellä on oikeus näitä välineitä käyttäen tarjota ammattiosaston ja liiton jäsenyyttä.

23 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloai- kana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ja palkkaliitteeseen kokonaisuudessaan tai joihinkin niiden yksityiseen mää- räykseen, ovat kielletyt.

24 § Neuvottelujärjestys ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on työ- rauha säilyttäen neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kes- ken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten liittojen kesken. Jollei yksimie- lisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tu- lokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asias- ta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoit- tavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

25 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhe- lua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omak- sua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla ediste- tään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla

luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työn- tekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsot- tava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassaoleva tai vähintään 9 kuukaudeksi sovittu määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen, määräaikainen sopimus kuitenkin vasta 9 kuukauden kuluttua sopi- muksen voimaantulosta.

Sopimus on tehtävä kirjallisena. Paikallinen sopimus on voimassa olevan työ- ehtosopimuksen osa.

26 § Muita määräyksiä ‌

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta työnantajan liiketoimintaan liitty- vissä asioissa.

2. Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevia ohje- sääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

27 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.1.2017 alkaen 31.12.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PALKKALIITE ‌

Makuuni Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkkaliite:

1 § Tuntipalkan määrittely

Työntekijän palkka määritellään tehtävän vaativuuden, henkilön työkokemuk- sen ja koulutuksen perusteella. Lisäksi otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon se, miten hyvin työntekijä on suoriutunut hänelle uskotuista tehtävis- tä.

Palkan määrittelyssä käytetään oheisia tyyppitehtäväkuvauksia sekä henkilö- kohtaisia palkanmääräytymisperusteita. Mikäli työtehtävien vaativuudessa ja/tai työntekijän henkilökohtaisissa palkanmääräytymisperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, tulee palkan määrittely suorittaa uudelleen.

Palkkausjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi liitot suosittelevat, että työn- tekijän palkkaperusteet tarkastetaan työnantajan ja työntekijän välisissä kehi- tyskeskusteluissa kerran vuodessa.

2 § Tyyppitehtäväkuvaukset

TASO 1: Myyjä

Osa-aikainen myyjä toimii asiakaspalvelutehtävissä hoitaen videoelokuvien vuokraukseen ja oheistuotteiden myyntiin liittyviä rutiiniluonteisia tehtäviä. Myy- jä ottaa vastaan tavarantoimituksia, tarkastaa ja kuittaa lähetykset, järjestää vi- deoelokuvakasetit vuokrauskuntoon ja pitää huolen oheistuoteosaston siistey- destä. Osa-aikaisen videovuokraamon myyjän keskeisin työtehtävä on asia- kaspalvelu. Hän osaa käyttää liikkeen kassakonetta sekä tietokonetta sekä sel- viytyy itsenäisesti liikkeen hoidosta. Osa-aikaisella myyjällä on kassavastuu oman työvuoronsa osalta.

TASO 2: Vastuumyyjä

Vastuumyyjä hoitaa omavastuullisesti jotain liikkeen keskeistä toimintoa: pa- lauttamatta jääneiden elokuvakasettien perintää, irtokarkkiosastoa ja/tai muuta esimiesasemassa olevan päällikkötason henkilön määräämää tehtävää. Jos liikkeessä toimii vastuumyyjä, on hän samalla liikkeen myymäläpäällikön vara- henkilö sekä liikkeen vastuullinen hoitaja silloin, kun liikkeessä ei ole myymälä- päällikköä paikalla tai lainkaan nimitettynä.

3 § Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat tehtävän vaativuuden lisäksi myös henkilön työsuoritus, ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuu- det. Palvelualalla hyvä asiakaspalvelu on keskeinen työn laatua määrittävä teki- jä, joten sosiaalisten taitojen huomioonottaminen palkkauksessa on sopijapuol- ten käsityksen mukaan eräs kannustavan palkkauksen keskeinen tekijä. Hen- kilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehit- tämisestä. Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjes- telmällisellä arvioinnilla, jossa kiinnitetään huomiota ainakin seuraaviin seikkoi- hin:

Työsuoritus:

• määrä

• laatu

• tulos

• vastuullisuus.

Ammattitaito:

• työn hallitseminen

• koulutus ja kokemus työn vaatimiin tietoihin ja taitoihin

• käytettävyys/monipuolisuus

• ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito.

Henkilökohtaiset ominaisuudet:

• luotettavuus

• täsmällisyys

• vuorovaikutustaidot/yhteistyökyky.

Liittojen käsityksen mukaan henkilökohtaiset palkanlisät tulisi oikeudenmukai- suus-vaatimuksen täyttämiseksi mahdollisuuksien mukaan sitoa ennalta mää- rättyihin, numeerisesti mitattaviin tavoitteisiin, joiden täyttymisestä nämä pal- kanlisät tulisi ennen muuta maksaa. Oikeudenmukainen kannustava palkkaus- järjestelmä on avoin, syrjimätön, mitattaviin suureisiin perustuva. Tavoitteet tu- lee asettaa niin, että työntekijä pääsee itse mahdollisimman paljon suoraan vai- kuttamaan tuloksiin.

4 § Palkkaryhmittely

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden palkan tulee työn vaa- tivuuden mukaan eri palkkatasoilla olla vähintään:

Vähimmäispalkat (euroa/tunti) 1.11.2015 lukien:

	Myyjä	Vastuumyyjä
1. vuotena	7,89	8,79
3. vuotena	8,11	9,37
5. vuotena	8,56	9,94
8. vuotena	8,79	10,39

Henkilökohtaisia kiinteitä tuntipalkkoja korotetaan 1.11.2015 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,50 %:lla.

Henkilökohtaisia kiinteitä kuukausipalkkoja korotetaan 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 18,67 eurolla, kuitenkin vähin- tään 0,50 %:n yleiskorotuksella.

Iltalisä 0,82

Yölisä 1,52

Paikallisesti voidaan sopia, että tehtäväluokitusten 2. mukaiset korotukset voi- daan maksaa kuukausikorvauksena.

Harjoittelijan palkka on 2 ensimmäisen kuukauden ajalta 70 % vähimmäispal- kasta. Sen jälkeen maksetaan vähintään 1. vuoden palkkaa vastaava tuntipalk- ka.

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tehtäväkohtainen palkka on harjoitteluajan jäl- keen vähintään 85 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

5 § Ilta-, lauantai-, ja yötyö

Iltalisää maksetaan kello 20.00 – 01.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauan- taina iltalisä maksetaan kello 18.00 alkaen. Kello 01.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yölisää. Lisät ovat samansuuruisia arkisin ja sun- nuntaisin.

Em. lisiä ei makseta yli- eikä hätätyöstä.

6 § Tilapäinen siirto toiseen työhön

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yhtä- jaksoisesti yli kahden viikon, maksetaan työntekijälle sen yli menevältä ajalta palkka sen palkkatason mukaan, mihin hänet on siirretty. Siirron toistuessa kuukauden kuluessa ensimmäisen siirron päättymisestä maksetaan tässä py- kälässä tarkoitetusta siirrosta heti korkeampi palkka.

Tämä säännös ei kuitenkaan koske harjoittelijoita eikä uuteen tehtävään koulu- tettavia.

7 § Voimassaoloaika

Voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen. Helsingissä 28.10.2015

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet ‌

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO

PALVLUALOJEN AMMATTILIITTO 1.6.2008

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymän selvityksen perusteella, vaa- dittaessa yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkä- rintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistuk- seen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:

• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä sel- vityksen työnantajalle, ja

• kyseessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti).

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja.

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyy- tää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuu- den edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta ni- meämältään lääkäriltä.

2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan pal- kan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työn- antaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti.

3 Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työ-kyvyttömyydestä kel- paa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työn- antajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännös- ten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärin- käytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan sovelta- miseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti työsuhteen alkaessa.

Sekä työnantaja että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi.

On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai- rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.

5 Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6 Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työn- antajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olo- suhteet huomioon ottaen on mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnanta- jan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnan- tajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jo- na ilmoitus on tehty.

7 Vapaa ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheutta- vat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vai- keuksia työntekijän työhön sijoittamisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien en- nalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

Liite 2 Työsopimus ‌

TYÖSOPIMUS

Työsopimuksen tekijät (nimi ja osoite)

Työnantaja

Työntekijä

Henkilötunnus

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa

( ) toistaiseksi ( ) määräajan;

-kesto

-peruste

Koeaika kuukautta

(enintään 4 kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta)

Pääasiallinen työntekopaikka

Pääasialliset tehtävät työsuhteen alkaessa

Työntekijä on velvollinen tarvittaessa tekemään muutakin työnantajan toimialaan kuuluvaa työtä

Palkkaus (työsuhteen alkaessa)

Palkka euroa kuukaudessa / tunnissa

Palkkataso (1 tai 2)

Palkanmaksukausi ( ) kuukausi

( ) muu, mikä?

Työsuhteen päättyessä on lopputilin maksamisen edellytyksenä, että työntekijä palauttaa työnantajalle kaikki työnantajan hänelle luovuttamat varusteet, avaimet ja laitteet

Työaika

Säännöllinen työaika on tuntia vuorokaudessa

tuntia viikossa

Osa-aikatyössä säännöllinen työaika on keskimäärin kossa

Sovellettava työehtosopimus

tuntia vii-

Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n vä- linen Makuuni Oy:tä koskeva työehtosopimus

Yleiset ehdot

Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin palkka-, työaika-, vuosiloma-, irtisano- misaika- ja muiden ehtojen osalta voimassa olevia lakeja ja edellä mainittua työehto- sopimusta, ellei tässä sopimuksessa ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista

Muut työsuhteessa noudatettavat ehdot

_ _ _

Tähän työsopimukseen tehtävistä muutoksista sovitaan kirjallisesti erillisellä liitteellä.

Tätä työsopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osa- puolelle

Paikka ja aika

. .20

Allekirjoitukset

Työnantaja Työntekijä

Liite 3 Pöytäkirja työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista ‌

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY 4.2.2005

PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjel- maa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tule- maan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopi- musmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsää- dännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteis- toimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2005

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Liite 4 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli ‌

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllis- tyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suun- niteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huo- mioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimi- taan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintame- nettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, kou- lutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irti- sanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitel- lään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjotta- vien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä nii- den toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnanta- jaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen anta- maan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työ- kokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työn-

antaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimi- seen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllisty- misohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymis- ohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitte- luun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

MAKUUNI OY:TÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata