Yksilöfysioterapia (suomenkielinen), kaikki vakuutuspiirit, sopimuskausi 1.12.2022-31.12.2024

Hankintapalveluryhmä Kela 152/331/2021

227/331/2021

229/331/2021

165/331/2021

201/331/2021

11.4.2022

Yksilöfysioterapia (suomenkielinen), kaikki vakuutuspiirit, sopimuskausi 1.12.2022-31.12.2024

Tässä esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset koskevat vain nyt hankittavana olevia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöfysioterapiapalveluja, eikä niitä saa käyttää muissa tarjouskilpailuissa.

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa tässä tiedostossa olevat kysymykset ja vastaukset.

1 TARJOUSPYYNTÖ

1.1 Soveltuvuusvaatimukset

Kysymys 1:

Ensiapukoulutuksesta kysymys:Milloin viimeistään pitää todistaa että on voimassa oleva ensiapukoulutus?- ennen tarjouksen antaminen eli 27.4.2022 - ennen 1.12.2022- ennen .- ennen 1.1.2023.

Vastaus 1:

Tarjouspyynnön kohdan Soveltuvuusvaatimukset /Palvelua koskevat vähimmäisvaatimuk- set mukaan: ”Tarjoaja vakuuttaa, että kaikilla tarjottavilla terapeuteilla (mukaan lukien rek- rytoitavat terapeutit) on palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdan 9.1 mukainen en- siapuvalmius viimeistään 1.1.2023 mennessä.”

Kysymys 2:

Voinko jättää tarjouksen, kun olen äitiyslomalla tällä hetkellä? Töihin paluu tapahtuu syk- syn 2022 aikana. Tällä hetkellä en maksa YEL-maksuja enkä potilasvakuutusmaksuja, mutta ne maksetaan kun töihin paluu tapahtuu. Äitiysloman vuoksi jouduin luopumaan myös toi- mitilasta, mutta uusi toimitilan hankinta on loppuvuodesta 2022. Voinko jättää tarjouksen toimitilallisena ja toimitilattomana?

Vastaus 2:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot/6.1 Tarjous toimitilalli- sena tarjoajana voidaan jättää jos seuraavat neljä (4) edellytystä täyttyvät: 1) Tarjoajan tar- joama toimipiste täyttää palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan lukujen 10 ja terapioiden yleisen osan luvun 4 sekä 9 vaatimukset, 2) Tarjottu toimipiste sijaitsee tar- jouspyynnön kohteena olevassa vakuutuspiirissä ja sellaisessa kuntaryhmässä, johon tar- joaja tarjoaa asiakaspaikkoja, 3) Tarjottava toimipiste on tarjoajan tiedossa tarjouksen jät- töhetkellä ja käytettävissä 1.1.2023 lukien, 4) Tarjotun toimipisteen tiedot ovat yksilöitä- vissä Soveltuvuusvaatimusten kohdissa Osoitetiedot sekä Tilat. Tarjouspyynnön ko. koh- dassa 3.1 Terapeuttien tarjoaminen on kerrottu terapeuttien tarjoamisesta tarkemmin ja myös vanhempainvapaalla olevan terapeutin tarjoamisesta. Tarjouspyynnön kohdassa So- veltuvuusvaatimukset on vaatimuskohdittain merkitty määräajat erikseen kuten mm. poti- lasvakuutus tulee olla voimassa viimeistään 1.1.2023 mennessä.

Kysymys 3:

Soveltuvuusvaatimukset osa: Mitä tarkoittaa, että sähköpostiosoite tulee ilmoittaa muo- dossa xx.xx@xx.xx ? Mitä jos sähköposti on muotoa xxxx@xx ilman pistettä ja/tai se loppuu päätteeseen com ?

Kysymys 4 :

Tarjouspyyntö: Sähköposti pyydetään muodossa xx.xx@xx.xx. Voiko se olla muodossa xx@xx.xx?

Kysymys 5:

Eikö virkasähköpostiksi kelpaa com. päätteinen sähköposti.

Vastaus 3-5:

Tarjouspyynnön kohdassa Soveltuvuusvaatimukset tarjoajaa pyydetään ilmoittamaan 1) sähköpostiosoite, johon Kela voi lähettää puitejärjestelyyn valitulle palveluntuottajalle so- pimuksen allekirjoitettavaksi, 2) vain virkakäyttöön tarkoitetun sähköpostiosoitteen sekä

3) asiakaskäyttöön tarkoitetun sähköpostiosoitteen.

Tarjouspyynnössä on kerrottu, että ”Sähköpostiosoite tulee ilmoittaa muodossa xx.xx@xx.xx”. Esimerkillä on kuvattu, missä muodossa sähköpostiosoite tulee ilmoittaa. Säh- köpostiosoitteen ei tarvitse olla .fi –päätteinen, eikä esimerkin mukainen.

Kysymys 6:

Voiko vuonna 2023 valmistuvat fysioterapeutin rekrytoida kelan sopimukseen?

Vastaus 6:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 3.1.2 Rekrytoitavat terapeutit mukaan tarjoaja voi tarjota rekrytoitavia terapeutteja seuraavalla tavalla: ”Rekry- toitavat terapeutit ovat terapeutteja, jotka

• eivät ole tarjoajan nimettävissä tarjouksen jättöhetkellä, ja/tai

• eivät täytä koulutus- tai pätevyysvaatimuksia tarjouksen jättämisen määräaikaan mennessä

.”

Tarjouspyynnön kohdassa Soveltuvuusvaatimukset kohdassa on seuraava vaatimus; ”Tarjo- ajan kaikki tarjouksessa nimetyt terapeutit täyttävät palvelukuvauksen mukaiset terapeutille asetetut koulutus- ja pätevyysvaatimukset (yksilöterapioita koskeva osa luku 9 Yksilöterapia- muodot ja yksilöterapeutit) tarjouksen jättöhetkellä ja rekrytoitavien osalta viimeistään 18.9.2022 klo 23:59 mennessä.”

Kysymys 7:

Sitoudutaanko tarjouksessa toteuttamaan myös etäkuntoutusta, toisin sanoen onko se pa- kollista?

Kysymys 8:

Kysymys etäkuntoutuksesta. Kohdassa "Palvelua koskevat vähemmäisvaatimukset" vas- taukset Kyllä tai ei. - jos vastaa ei- hylätäänkö tarjousta? - pitääkö sitoutua antamaan etä- kuntoutusta saadakseen sopimusta?

Vastaus 7-8:

Tarjouspyynnön kohdan Kuvaus hankinnasta kerrotaan seuraavasti: ”Palvelukuvauksen yk- silöterapioita koskevan osan luvun 11 mukaan etäkuntoutus on vaihtoehtoinen tapa toteuttaa yksilöterapiaa ja yksilöterapiaa voidaan toteuttaa etäkuntoutuksena ko. kohdan mukaisten

edellytysten täyttyessä.” Tarjoja vakuuttaa kohdassa tarjouspyynnön kohdassa Soveltuvuus- vaatimukset seuraavasti:” Jos tarjoajan tarjoamat terapeutit (mukaan lukien rekrytoitavat terapeutit) käyttävät vaihtoehtoisena tapana terapian toteuttamisessa etäkuntoutusmenetel- miä, tarjoaja sitoutuu siihen, että tarjotut terapeutit toteuttavat etäkuntoutusta palveluku- vauksen mukaisesti (yksilöterapioita koskeva osa luku 11).” Etäterapiaa ei ole pakko toteut- taa, mutta on sitouduttava toteuttamaan etäkuntoutusta palvelukuvauksen mukaisesti sitä toteutettaessa.

Kysymys 9:

Kohta: Sähköpostiosoite, johon Kela voi lähettää puitejärjestelyyn valitulle palveluntuotta- jalle sopimuksen allekirjoitettavaksi. Käyttääkö Kela sähköistä allekirjoitusta sopimusten allekirjoittamiseen? Ilmoitetaanko tässä kohdassa sähköisen allekirjoittajan sähköposti- osoite?

Vastaus 9:

Kela ei käytä sähköistä allekirjoitusta, joten ko. kohtaan ei voi ilmoittaa sähköisen allekir- joittajan sähköpostiosoitetta.

Kysymys 10:

Kun osallistuu kilpailutukseen toimitilallisena niin riittääkö, että toimitilan vuokrasopimus alkaa 1.1.2023?

Vastaus 10:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot/6.1 Tarjous toimitilalli- sena tarjoajana voidaan jättää jos seuraavat neljä (4) edellytystä täyttyvät: 1) Tarjoajan tar- joama toimipiste täyttää palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan lukujen 10 ja terapioiden yleisen osan luvun 4 sekä 9 vaatimukset, 2)Tarjottu toimipiste sijaitsee tarjous- pyynnön kohteena olevassa vakuutuspiirissä ja sellaisessa kuntaryhmässä, johon tarjoaja tarjoaa asiakaspaikkoja, 3) Tarjottava toimipiste on tarjoajan tiedossa tarjouksen jättöhet- kellä ja käytettävissä 1.1.2023 lukien, 4) Tarjotun toimipisteen tiedot ovat yksilöitävissä Soveltuvuusvaatimusten kohdissa Osoitetiedot sekä Tilat.

Kysymys 11:

Mikä on luotettava kumppani -raportti ja mistä se hankitaan?

Kysymys 12:

Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset: Tarvitseeko hakemukseen liittää verojen mak- samistodistus ja Luotettava kumppani-raportti vai näkeekö KELA ne muualta? Vai riittääkö Luotettava Kumppani? Pitääkö se ladata jostakin ja liittää mukaan

Vastaus 11-12:

Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusten mukaisesti ”Tarjoaja vakuuttaa, että sitä eivät koske hankintalain 81 §:ssä säädetyt harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet”.

”Tarjoaja liitää tarjoukseensa verottajalta saadun todistuksen verojen maksusta. Tiedon voi esittää myös voimassa olevalla Luotettava Kumppani –raportilla (xxx.xxxxxxxxxxx.xx).”

Kysymys 13:

Voinko täyttää tarjoukseen soveltuvuusvaatimus -näkymään tarjoajaksi Kuntoutuskeskus xxxxOy? Tarkalleen ottaen Y-tunnuksen mukainen nimi on xxx, mutta käytännössä on tär- keää, että asiakkaat löytävät nimen Kuntoutuskeskus xx.

Vastaus 13:

Tarjouspyynnössä kohdassa Soveltuvuusvaatimukset kohdassa Tarjoajan Y- tunnus ja yh- tiömuoto pyydetään ilmoittamaan tiedot seuraavasti: ”Tarjoajan Y-tunnus” ja ”Tarjoajan Y- tunnuksen mukainen nimi”. Lisätieto kentässä on kerrottu vielä seuraavasti: ”Tätä nimeä käytetään hankintapäätöksessä ja sopimuksessa. Nimi tulee näkyviin Kelan Palveluntuottaja- haku-sovellukseen asiakkaille”.

Kysymys 14:

Miten yhdyshenkilö sopii kirjata? Sopimuksen allekirjoittaja on toimitusjohtaja, mutta jos kaikki postit menevät suoraan toimitusjohtajan sähköpostiin, se tukkeutuu. REKKU- kirjautumisissa käytettiin toimitusjohtajan sähköpostia ja sillin tästä keskusteltiin. Siis sopi- muksen allekirjoittaja vai yhteyshenkilö, joka huolehtii tarjousten kirjaamisesta?

Vastaus 14:

Tarjouspyynnön Soveltuvuusvaatimukset kohdassa pyydettyä ilmoitettavaa Yhteyshenkilöä ei ole tarkemmin määritelty, joten tarjoaja voi itse ilmoittaa ko. kohdassa haluamansa yh- teyshenkilön yhteystietoineen.

1.2 Hankinnan kohteen kriteerit

Kysymys 15:

Voiko hintaa tarkistaa alaspäin kesken sopimuskauden? Mikäli hinnan tarkistus on mahdol- linen, otetaanko se huomioon etusijajärjetyksessä?

Vastaus 15:

Ei. Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 5. Hinta mukaan: ”Hinta tarjotaan sopimuskaudelle 1.12.2022−31.12.2024.” Tämän lisäksi Tarjouspyynnön Soveltuvuusvaatimukset kohdassa on Tarjouksen tekemiseen liittyvät vaatimukset mu- kaan: ”Tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön liitteenä 3 olevan sopimusluonnoksen ilman ehtoja ja varaumia.”

Kysymys 16:

Xxxxxxxxx toimitilattomana tarjouksen tekemiseen. Annetaanko tarjoushinta 45 minuutin perushintana ja Kela laskee siitä hinnat 60 minuutin hinnaksi sekä kotikäynneiksi lisillä, kuten toimitilallisillakin?

Vastaus 16:

Tarjouspyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit/Fysioterapian 45 minuutin terapia- kerran hinta tarjoaja antaa hintatarjouksen 45 minuutin terapiasta (ALV 0%). Ko. kohdassa tarjoaja vastaa seuraavaan vaatimukseen: ”Antamalla tarjouksen 45 minuutin terapiaker- ralle tarjoaja sitoutuu siihen, että Kela vahvistaa tarjotun hinnan perusteella hinnat 60 ja 90 minuutin terapiakerroille sekä kotikäyntikertojen hinnat palvelukuvauksen liitteen 1 mukai-

sesti.”

Kysymys 17:

Korvaako Kela tulevalla sopimuskaudella Covid-19 tilanteesta johtuvia kustannuksia vai tuleeko nämä mahdolliset kustannukset huomioida tarjousta laadittaessa (sisällytettävä hintaan)?

Kysymys 18:

Onko kotikäyntiprosentteihin tulossa mitään korotusta vai onko tämä huomioitava annetta- vassa hinnassa? Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet huomattavasti eikä ole mitään merk- kejä että ne laskisivat.

Vastaus 17-18:

Tarjouspyynnön kohdassa Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 5. Hinta mukaan ”Xxxxxxxx antaa hintatarjouksen 45 minuutin terapiakerralle (Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa 1x 45 min). Kela vahvistaa tarjotun hinnan perusteella hinnan 60 ja 90 minuutin terapiakerroille sekä kotikäyntikerroille palvelukuvauksen liitteellä 1 ilmoitetun mukaisesti.” Tarjouspyynnön liitteen 3 sopimusluonnoksessa on kerrottu, että ”Hyväksytyt hinnat sisäl- tävät kaikki palveluista ja tämän sopimuksen mukaisesta toiminnasta Kelalle aiheutuvat kus- tannukset, ellei nimenomaisesti erikseen ole muuta tässä sopimuksessa mainittu. ”Tarjous- pyynnön liitteen 3 Sopimusluonnos / 3 Palvelun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset mukaisesti ”palveluntuottaja on velvollinen seuraamaan Kelan verkkosivuja, missä on tera- piapalveluihin liittyviä ohjeita ja tiedotteita”. Kela tiedottaa verkkosivuillaan mm. koronati-

lanteesta johtuvista poikkeusmenettelyistä. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä sillä ne eivät liity tarjousten antamiseen.

1.3 Tarjouksen antaminen toimitilallisena/toimitilattomana tarjoajana

Kysymys 19:

Jos antaa tarjouksen toimitilallisena ja yrityksen toimipiste sijaitsee alueella 8. Ja jos lisäksi haluaisi tarjota palveluja alueelle 7, niin voiko nämä tehdä samaan tarjoukseen? Vai teh- däänkö alueelle 7 oma erillinen tarjous toimitilattomana?

Kysymys 20:

Liite 6 tarjouksen jättäminen. Voiko toimitilallisena jättää tarjouksen eri kunnan alueelle kuin missä kunnassa oma toimipiste sijaitsee vai pitääkö näiden kuntien alueelle tehdä eril- linen tarjous toimitilattomana?

Kysymys 21:

Tarjouksen antaminen toimitilallisena/toimitilattomana... Jos teen toimitilallisena tarjouk- sen x kuntaan niin voinko samaan tarjoukseen liittää toimitilattomana y kuntaan/kuntiin tarjouksen vai TEENKÖ MOLEMMISTA ERILLISEN TARJOUKSEN? Ja saako tätäkään tehdä?

Kysymys 22:

Onko mahdollista antaa tarjous sekä toimitilallisena että toimitilattomana?

Kysymys 23:

Xxxxxxxxxx voi antaa tähän tarjouskilpailuun vain joko toimitilattomana tai toimitilallisena tarjoajana. Tarjouskilpailuun voi antaa vain yhden tarjouksen toimitilattomana tarjoajana (ks. Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 10. Rinnakkainen tarjous). Tarkoittaako tämä, että jos samalla yrityksellä on vakuutuspiirin alueella useampia toimipisteitä ja antaa kaikista toimipisteistään tarjouksen, niin ei voi antaa erikseen muuhun kuntaryhmään toi- mitilatonta tarjousta?

Vastaus 19-23:

Tarjouspyynnön kohta Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 6. Tarjouksen antami- nen toimitilallisena tai toimitilattomana tarjoajana on erikseen kerrottu, miten tarjous an- netaan toimitilallisena ja toimitilattomana tarjoajana. Tarjouspyynnön ko. kohdan 6.1 Tar- jous toimitilallisena tarjoajana mukaan ”Tarjoajan on annettava jokaisesta tarjouspyynnön kohteena olevan vakuutuspiirin alueella sijaitsevasta tarjottavasta toimipisteestä oma erilli- nen tarjouksensa.” ja ”Kun tarjoaja antaa tarjouspyynnön kohteena olevaan tarjouskilpailuun tarjouksen toimitilallisena tarjoajana, se ei voi antaa tarjousta ilman toimitiloja olevana (toi- mitilattomana) tarjoajana (ks. Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 10. Rinnakkai- nen tarjous).” Tämän lisäksi kohdassa 6.2 Tarjous tarjoajana ilman toimitiloja (toimitilatto- mana) mukaan” Tarjouksen voi antaa tähän tarjouskilpailuun vain joko toimitilattomana tai toimitilallisena tarjoajana. Tarjouskilpailuun voi antaa vain yhden tarjouksen toimitilatto- mana tarjoajana (ks. Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 10. Rinnakkainen tar- jous).”

Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Tarjottava yksilöfysioterapian asiakasmäärä kunta- ryhmittäin pyydetään tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan mille alueille tarjoaja tarjoaa palveluaan ja tämä tapahtuu ilmoittamalla alueittain tarjottava asiakasmäärä. Esimerkiksi tarjoaja antaa toimitilallisen tarjouksen (toimitila sijaitsee alueella 8) alueelle 8 tarjoten alueelle ko. kohdassa asiakasmäärän ja tilanteessa, jossa tarjoaja haluaa tarjota palvelua myös alueelle 7, tämä tarjoaa alueelle 7 asiakasmäärän.

Kysymys 24:

Tarjouspyyntö kohta 6. Tarjouksen antaminen toimitilallisena tai toimitilattomana tarjo- ajana: Kysymys: Toimitilallinen tarjoaja tekee tarjouksen kuntaryhmään, jossa sillä on toi- mitila. Lisäksi hän tarjoaa samassa tarjouksessa asiakkaita toiseen kuntaryhmään. Vali- taanko tarjoaja palveluntuottajaksi tähän toiseen kuntaryhmään toimitilallisena vai toimiti- lattomana?

Kysymys 25:

Tarjouspyyntö kohta 6. Tarjouksen antaminen toimitilallisena tai toimitilattomana tarjo- ajana: Kysymys: Toimitilallinen tarjoaja tarjoaa kuntaryhmään a, jossa sillä on toimitila. Li- säksi hän tarjoaa samassa tarjouksessa asiakkaita kuntaryhmään b. Valitaanko palvelun- tuottaja kuntaryhmään b toimitilallisena vai toimitilattomana, kun tarjouksen toimitila si- jaitsee eri kuntaryhmässä?

Kysymys 26:

Tarjouspyyntö kohta 6. Tarjouksen antaminen toimitilallisena tai toimitilattomana tarjo- ajana: Kysymys: Toimitilallinen tarjoaja tarjoaa kuntaryhmään a, jossa sillä on toimitila. Li- säksi hän tarjoaa samassa tarjouksessa asiakkaita kuntaryhmään b. Valitaanko palvelun- tuottaja kuntaryhmään b toimitilallisena vai toimitilattomana, kun tarjouksen toimitila si- jaitsee kunryhmässä a ?

Kysymys 27:

Jos jättää tarjouksen useisiin kuntaryhmiin ja toimitilat sijaitsevat vain yhdessä ryhmässä, kohdellaanko palveluntuottajaa tällöin hankinnassa toimitilattomana muiden kuntaryh- mien osalta?

Kysymys 28:

Jos tarjoajalla on yksi toimitila vakuutuspiirin alueella, voiko hän tarjota ko. toimipisteellä kaikkiin vakuutuspiirin kuntaryhmiin ja katsotaanko tarjoaja toimitilalliseksi kaikissa kun- taryhmissä vai pelkästään siinä kuntaryhmässä, jossa toimitilat tosiasiallisesti sijaitsevat? Ymmärrämmekö oikein, että tarjoaja ei voi jättää saman vakuutuspiirin alueelle toimitilal- lista ja toimitilatonta tarjousta vaikka toimitilat ovat vain yhdessä kuntaryhmässä? (Kohta

6.1 Tarjoustoimitilallisena, ja kohta 10 rinnakkainen tarjous). Kelan tarkoitus ei varmaan- kaan ole se, että terapeutit kulkisivat yhdestä toimitilasta koko vakuutuspiirin alueella ja

aiheuttaisivat näin ollen kohtuuttomia matkakertaistuskustannuksia tilaajalle, vaan eikö olisi kannattavampaa, että kyseisessä kuntaryhmässä tulee olla toimitilat, jotta tarjoaja voi tarjota kyseiseen kuntaryhmään asiakkaita toimitilallisena tarjoajana? Tässä tapauksessa Kelan tulisi sallia toimitilattomien rinnakkaistarjouksien tekeminen kuntaryhmiin, jossa tarjoajalla ei ole toimitiloja.

Vastaus 24-28:

Tarjoajan tarjous vertaillaan toimitilallisena vain siinä kuntaryhmässä, missä tarjouksessa tarjottu toimipiste sijaitsee. Katso myös vastaus 19-23. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, koska ne eivät liity tarjousten antamiseen.

Kysymys 29:

Onko mahdollista antaa tarjous samaan toimipisteeseen ammatinharjoittajana, mikäli olet toisen yrityksen tarjouksessa samanaikaisesti alihankkijana? Onko mahdollista antaa tar- jousta toimitilattomana, mikäli olet toisen yrityksen toimitilallisen tarjouksessa alihank- kiajna?

Vastaus 29:

Voi. Kysymys on eri tarjoajien tekemistä tarjouksista. Tarjouspyynnön kohdan Hankintame- nettelyä koskevat lisätiedot kohta 11. TARJOUSTEN ITSENÄISYYS mukaan ”Hankintayksi- kön pitää tarvittaessa lisäselvitystä vaatimalla tarkistaa tarjousten itsenäisyys ja riippumat- tomuus, kun sillä on todisteita, joilla kyseenalaistetaan tiettyjen tarjoajien jättämien tarjous- ten itsenäinen ja riippumaton luonne. Jollei tarjoaja anna riittävää ja uskottavaa selvitystä

siitä, että tarjoukset on esitetty täysin riippumattomasti ja itsenäisesti, tarjoukset hylätään.” Tarjoajan tulee huomioida mm. tarjouspyynnön kohdat Hankintamenettelyn lisätiedot kohta 3/3.2 Terapeuttien tarjoaminen useaan tarjoukseen.

Kysymys 30:

Voinko jättää samassa kuntaryhmässä (alue 1) tarjouksen yksilöfysioterapian osalta toimi- tilallisena ja allasterapian osalta toimitilattomana?

Vastaus 30:

Fysioterapia ja allasterapia hankitaan erillisillä tarjouskilpailuilla. Antamalla tarjous tämän

tarjouspyynnön kohteena olevaan tarjouskilpailuun toimitilattomana tai toimitilallisena tarjoajana ei vaikuta siihen, miten tarjous annetaan allasterapiatarjouskilpailuun.

1.4 Terapeuttien tarjoaminen

Kysymys 31:

Tarjouspyyntö 18-20/36 Koulutuksista: Tuleeko koulutukset listata tai kirjata johonkin tar- jouspyyntöä tehdessä, esimerkiksi liitteeksi?

Vastaus 31:

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty liittämään koulutuksiin liittyviä todistuksia tai listausta koulutuksista tarjoukseen. Tarjouspyynnön liitteenä olevan Sopimusluonnoksen kohdan 6 Palvelua toteuttavat terapeutit mukaan ”Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että kaikista ilmoi- tetuista terapeuttien tiedoista (lisä- ja täydennyskoulutus sekä työkokemus) on todistukset tai muut selvitykset, jotka Kela voi tarvittaessa tarkistaa. ” Katso myös Hanki- palvelusta an- nettu 4.3.2022 annettu tiedote koulutuksista.

Kysymys 32:

Xxxx tekemässä alihankintasopimusta ison palveluntuottajan kanssa, jossa on paljon fy- sioterapeutteja työssä. Lähinnä käyttäisin alihankintaan esim. tule-ongelmien erikoisosaajia kuten omt-terapeutteja, joten nyt kysynkin, että pitääkö tarjouksessa luetella alihankin- tayrityksen kaikki fysioterapeutit vai vaan ne, joiden palvelua ajattelen tarvitsevani?

Kysymys 33:

alihankinta;Xxx xxxxxxx sisältää alihankintaa; ilmoitetaako alihankkijan terapeuttitiedot sa- malla tavalla kuin terapeuttien ja rekrytoitavien terapeuttien tiedot?

Vastaus 32-33:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohdassa 3. TERAPEUTTIEN TARJOAMINEN/3.1 Terapeuttien tarjoaminen mukaan ”Tarjoaja ilmoittaa jokaisen tarjottavan terapeutin (mukaan lukien rekrytoitavat terapeutit) tiedot tarjous- pyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit "Tarjotun terapeutin tiedot". Tarjoaja vas- taa siitä, että sen tarjoamat terapeutit toteuttavat kasvokkaista terapiaa kussakin tarjotussa

kuntaryhmässä ja vuosittain tarjotulle asiakasmäärälle. Tarjoaja täyttää kaikkien tarjotta- vien terapeuttien osalta (ml. rekrytoitavat terapeutit) kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot tarjousten laatuvertailua varten. Laadun pisteytyksen osalta katso tarjouspyynnön kohta Pää- töksenteon perusteet kohta 3. Tarjousten vertailu.” Tarjouspyynnössä kohdassa Hankinta- menettelyn kriteerit on kirjattu kohdassa Terapeuttien laatu tarkemmin ohjeistus siitä, mi- ten rekrytoitavien osalta annettavat tiedot merkitään tarjoukseen. Tarjouksessa annetaan tiedot vain niistä terapeuteista, jotka toteuttavat tämän tarjouspyynnön mukaista terapiaa.

Kysymys 34:

Onko terapeuttien koulutuksissa nyt aikaraja, vai käykö koulutuksiin kaikki valmistumisen jälkeen käydyt koulutukset? Osa koulutuksista on 10-20v sitten? Mikä luetaan pitkäksi kou- lutukseksi ja mikä lyhyeksi?

Kysymys 35:

Xxxxxxxxx kohteen tietojen syötössä terapeuttien laadun arvioinnissa pyydetään erittele- mään käydyt koulutukset. Mikäli fysioterapeutilla on lisäksi muu ammattitutkinto, kuten esim. liikunnanohjauksen tai sairaanhoitajan tutkinto, voidaanko tästä toisesta ammattitut- kinnosta laskea tiettyjä osa-alueita mm. pitkiin menetelmäkoulutuksiin? Esim. liikunnanoh- jaajan koulutuksen kuuluvat erityisliikunnan ohjauksen opinnot?

Kysymys 36:

Yksilöfysioterapian tarjouspyyntö, sivu 18/36, kohdassa Terapeutin lisä- ja täydennyskou- lutuksen ilmoittaminen: Otetaanko lisä- ja täydennyskoulutuksena huomioon, jos henkilö on ennen fysioterapeutiksi valmistumistaan suorittanut pitkän koulutuksen? Tällaisia voisi- vat olla esimerkiksi Liikuntalääketieteen approbatur, Terveys- ja erityisliikunta.

Vastaus 34-36:

Tarjouspyynnön kohdan Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Terapeuttien laatu koh- dassa Terapeutin lisä- ja täydennyskoulutuksen ilmoittaminen kohdissa 1 ja 2 (pitkät kou- lutukset eli vähintään 1,5 opintopistettä= 1 opintoviikko= 5 päivää) mukaisesti:

” Koulutuksena huomioidaan palvelukuvauksen yksilöterapioiden osan luvun 9 mukaisen vaa- ditun koulutuksen valmistumisen jälkeiset ko. lisä- ja täydennyskoulutukset.”

Tämä tarkoittaa sitä, että edellä mainituissa kohdissa 1 ja 2 ilmoitetaan vasta vaaditun fy- sioterapeuttikoulutuksen suorittamisen jälkeen hankittu pitkä lisä- ja täydennyskoulutus.

Lyhyet koulutukset on määritelty Tarjouspyynnön kohdan Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Terapeuttien laatu/ 3. Terapeutin pisteet terapian sekä kuntoutuksen toteuttami- seen liittyvistä ja ammattitaidon päivittämiseen liittyvistä lyhyistä lisä- ja täydennyskoulu- tuksista (lyhyet koulutukset vähemmän kuin 1,5 opintopistettä = 1 opintoviikko = 5 päivää) mukaan ”Lyhyet lisä- ja täydennyskoulutukset ilmoitetaan 1.1.2017 lukien.” Katso myös 4.3.2022/11.3.2022/22.3.2022 Hanki palvelussa annettu tiedote lisä- ja täydennyskoulu- tuksien ilmoittamisesta.

Kysymys 37:

otetaanko tarjouskilpailussa mitenkään huomioon terapeutin suuntautuneisuus esim. las- ten ja nuorten terapiaan.

Kysymys 38:

Huomioidaanko lasten ja nuorten fysioterapian suuntautuminen tällä kertaa jotenkin, jotta alueellinen saatavuus säilyy?

Kysymys 39:

Tarjouspyyntö: Xxxxx kohtaan tarjouspyyntöä palveluntarjoaja kirjaa, tuottaako terapeutti avoterapiaa aikuisille, nuorille, lapsille?

Kysymys 40:

Missä kohtaa tarjousta kerrotaan mitä asiakasryhmiä/minkä ikäisiä asiakkaita terapeutti ottaa vastaan?

Vastaus 37-40:

Tarjoukseen ei ilmoiteta tarjottujen terapeuttien erikoistumistietoja. Palvelukuvauksen te- rapioiden yleisen osan kohdan 10 Kuntoutuksen markkinointi mukaan, tarjoaja voi ilmoit- taa sopimuskaudella nämä asiat ajantasaisilla verkkosivuillaan. Katso myös sopimusluon- noksen kohta 3 Palvelun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset. Tarjouspyynnöllä han- kintaan palvelut koko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakasryhmälle, joka määritelty Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa yksilöterapian

osassa kohdassa 1. Yksilöterapian asiakas. Tarjouspyynnön kohdan Soveltuvuusvaatimuk- set kohdassa tarjoaja vakuuttaa seuraavasti: ”Tarjoaja vakuuttaa, että kaikki tarjottavat te- rapeutit (mukaan lukien rekrytoitavat terapeutit) sitoutuvat toteuttamaan palvelua palvelu- kuvauksen mukaisesti (terapioiden yleinen osa ja yksilöterapioita koskeva osa).”

Kysymys 41:

3 Terapeuttien tarjoaminenAsiakohdassa on mainittu käsitteenä "terapeutit"; tarkoittaako tämä työntekijöitä ja alihankkijan yrityksen työntekijöitä sekä mahdollisia alihankkijana toimivia yksittäisiä ammatinharjoittajia? "Tarjoajan kaikki tarjouksessa nimetyt terapeutit täyttävät palvelukuvauksen mukaiset terapeutille asetetut koulutus- ja pätevyysvaatimuk- set." Mitkä nämä "koulutus- ja pätevyysvaatimukset" tosiasiassa on? Ammattitutkinto?

Kysymys 42:

Mikäli terapeutti on päivittänyt ns. vanhan opistokoulutuksen AMK-koulutukseks voi- daanko tämä päivityskoulutus kirjata täydennyskoulutuksiin?

Vastaus 41-42:

Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohdassa 3. TERAPEUTTIEN TARJOAMINEN/3.1 Terapeuttien tarjoaminen mukaan ”Tarjoaja ilmoittaa jokaisen tarjottavan terapeutin (mu- kaan lukien rekrytoitavat terapeutit) tiedot tarjouspyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kri- teerit ”Tarjotun terapeutin tiedot". Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne terapeutit, jotka halu- taan toteuttamaan ko. tämän tarjouspyynnön kohteena olevaa terapiaa tulee ilmoittaa tar- jouksessa.”

Tarjouspyynnössä kohdassa Soveltuvuusvaatimukset on tarjoajalle asetettu seuraava kysy- mys: ” Tarjoajan kaikki tarjouksessa nimetyt terapeutit täyttävät palvelukuvauksen mukai- set terapeutille asetetut koulutus- ja pätevyysvaatimukset (yksilöterapioita koskeva osa luku 9 Yksilöterapiamuodot ja yksilöterapeutit) tarjouksen jättöhetkellä ja rekrytoitavien osalta viimeistään 18.9.2022 klo 23:59 mennessä.” Palvelukuvauksen ko. kohdassa on vaa- timukset kerrottu seuraavasti:

”Fysioterapeutin koulutus ja pätevyys

Fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattinimike, jonka myöntää Xxxxxxx. Fy- sioterapeutilla on fysioterapeutin (AMK), fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislää- kintävoimistelijan koulutus.”

Esimerkiksi jos terapeutti on valmistunut ensin lääkintävoimistelijaksi ja myöhemmin opis- kellut fysioterapeutti AMK tutkinnon, ei fysioterapeuttikoulutus (AMK) koulutukseen liitty- viä opintoja voi ilmoittaa lisä-ja täydennyskoulutuksina, koska ne ovat palvelukuvauksen mukainen vähimmäiskoulutus- ja pätevyysvaatimus.

Kysymys 43:

lihankinta: Saako palveluntuottaja käyttää alihankkijana terapeuttia, joka on itsekin sopi- mussuhteessa Kelaan?

Kysymys 44:

Palveluntuottajalla on kaksi toimipistettä samalla alueella. Terapeutti työskentelee molem- missa toimipisteissä. Voiko terapeutti olla nimettynä molemmista toimipisteistä tehdyissä rinnakkaistarjouksissa?

Kysymys 45:

Terapeutit: Voinko tarjota samoja terapeutteja kahteen toimipisteeseemme, kun osa tera- peuteista työskentelee niissä molemmissa?

Vastaus 43-45:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot/3.2 Terapeuttien tarjoa- minen useaan tarjoukseen kohdan mukaan ”Tarjoaja vastaa siitä, että sen tarjoamat tera- peutit pystyvät toteuttamaan terapiaa kasvokkain toteutettuna kussakin tarjotussa kuntaryh- mässä ja vähintään sille asiakasmäärälle, jonka tarjoaja on kuntaryhmäkohtaisesti ilmoitta- nut. Jos tarjoaja on tarjonnut samoja terapeutteja useaan eri tarjoukseen ja tarjotut asiakas- määrät tarjouksissa ovat tämän vuoksi epärealistisia, Kela varaa oikeuden selvittää asiaa.” Terapeutti voi olla useammassa eri tarjouksessa esim. alihankintana ja itsenäisenä amma- tinharjoittajana ja myös näissä tilanteissa edellä mainitut edellytykset tulee täyttyä.

Kysymys 46:

Mistä työtehtävistä fysioterapeutin työkokemus voi koostua? Voiko työkokemus koostua kuntoutuspalveluiden fysioterapeutin työstä esim. Tules- ja Kiila-kursseilla?

Kysymys 47:

Miten pisteytyksessä huomioidaan minkälaisen asiakaskunnan kanssa työskentelee, onko lapset, nuoret vai aikuiset.?

Vastaus 46-47:

Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Terapeuttien laatu kohta Terapeutin työkokemuk- sen ilmoittaminen /4. Terapeutin työkokemus mukaan ”Terapiatyökokemukseksi ilmoite- taan vain se aika, jonka terapeutti on tosiasiallisesti toteuttanut terapiaa (työkokemukseen ei ilmoiteta sitä aikaa, jonka terapeutti on ollut esim. pitkällä sairauslomalla tai vanhempainva- paalla).”sekä ” Fysioterapiassa terapiatyökokemuksena huomioidaan sekä fysioterapian että allasterapian toteuttaminen.” Terapiatyökokemusta eri kohderyhmille ei erikseen ilmoi- teta, eikä sitä myöskään erikseen huomioida pisteytyksessä. Jos Tules- tai Kiila –kursseilla toteutetaan fysio- tai allasterapiaa, voidaan tämä terapian toteuttaminen ilmoittaa työkoke- muksena.

Kysymys 48:

Vakinaisessa työsuhteessa oleva työntekijäni on nyt äitiyslomalla ja jatkaa äityislomaa hoi- tovapaalla vuoden 2022 loppuun. On tässä vaiheessa ilmoittanut tulevansa töihin 1.1.2023 alkaen. Teenkö siis tarjouksen hänen tiedoillaan?

Vastaus 48:

Tarjouspyynnössä Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohdan 3.1.1 Nimettävät tera- peutit mukaan: ”Nimettävät terapeutit ovat tarjouksen jättöhetkellä tarjoajan tiedossa ja täyttävät kaikki tarjouskilpailussa terapeuteille asetetut vaatimukset. Terapeuttien tulee olla tarjoajan käytettävissä palvelun toteuttamiseen viimeistään 1.1.2023 mennessä. Xxxxxxxxxx, joka on tarjouksen jättöhetkellä perhevapaalla (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa), mutta palveluntuottajan käytettävissä sopimuskauden ja mahdollisten optiovuosien aikana, tarjo- taan siten, että perhevapaalla olevan terapeutin nimen perään ilmoitetaan arvio ajankoh- dasta jolloin ko. henkilö on käytettävissä palvelun toteuttamiseen (esimerkiksi 5.7.2023).

Vaihtoehtoisesti tarjouskilpailussa voi ilmoittaa perhevapaalla olevan terapeutin sijaan tä- män sijaisena toimivan terapeutin, joka täyttää palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja päte- vyysvaatimukset. Ilmoitettu terapeutti (sijainen tai perhevapaalla oleva terapeutti) otetaan huomioon tarjottavana terapeuttina sekä laadun arvioinnissa (ks. kohta Päätöksenteon pe- rusteet kohta 3 Xxxxxxxxxx vertailu) että kuntaryhmittäin tarjotun asiakasmäärän arvioin- nissa.”

Kysymys 49:

Työkokemus: Vanhempainvapaa ei kerrytä työssäoloaikaa. Miten äitiysvapaan aika, hyväk- sytäänkö se työskentelyajaksi?

Vastaus 49:

Tarjouspyynnössä on kerrottu, kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit kohdassa Terapeut- tien laatu/Terapeutin työkokemuksen ilmoittaminen 4. Terapeutin työkokemus ”Terapia- työkokemukseksi ilmoitetaan vain se aika, jonka terapeutti on tosiasiallisesti toteuttanut terapiaa (työkokemukseen ei ilmoiteta sitä aikaa, jonka terapeutti on ollut esim. pitkällä sairauslomalla tai vanhempainvapaalla).” Jos terapeutti ei ole tosiasiallisesti toteuttanut äitiysvapaalla terapiaa, ei tätä aikaa lasketa työkokemukseksi.

Kysymys 50:

Itseni lisäksi hoitolaitoksessani on 2 terapeuttia, jotka hoitavat Kelan vaikeavammaisia. Toi- nen terapauteista lähtee pois yrityksestä ennen uuden sopimuskauden alkua. Olen jää- mässä eläkkeelle tulevan sopimuskauden aikana ja tarkoitus on myydä yritys. Miten ilmoi- tan terapeutit tarjoukseen:A Jos saan hankittua uuden terapeutin: Ilmoitanko kaikki 3 tera- peuttia, myös itseni ja jään sitten pois eläköityessäni. Ei ole varmaa saako uutta terapeuttia tilalle.B. Jos en saa hankittua uutta terapeuttia, ilmoitanko 2 terapeuttia, joista 2. olen itse, jolla on koulutuksen ja työkokemuksen perusteella paljon pisteitä. Kun eläköidyn, en voi tietää saako uusi yritys tilalle terapeutin, jolla olisi vastaavat pisteet.

Vastaus 50:

”Tarjouskilpailuun annettu tarjous on sitova ja sen peruttaminen johtaa vahingonkorvaus- velvollisuuteen. Tarjouskilpailuun annettujen tarjousten tulee olla voimassa 1.1.2023 saakka.” Tarjouspyynnön liitteen 3 Sopimusluonnos/ 3 Palvelun hankinta ja palvelun ylei-

set edellytykset kohdan mukaan ”Palveluntuottaja sitoutuu koko sopimuskauden ajan to- teuttamaan palvelua kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hy- väksytty” sekä ”Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteuttamaan edellä mainituissa kunta- ryhmissä vähintään kyseiseen kuntaryhmään tarjoamansa asiakasmäärän.”

Sopimusluonnoksessa on kerrottu kohdassa 4 Muutoksista ilmoittaminen ja niiden hyväk- syminen mm. omistussuhteiden muuttumisen ilmoittamisesta. Katso myös vastaus 161.

Kysymys 51:

Voiko rekrytoitavaksi terapeutiksi ilmoittaa opiskelijan, joka valmistuu 18.9.22 mennessä ja muutoin täyttää palvelukuvauksen mukaiset pätevyysvaatimukset? -Jos on ilmoittanut ja nimennyt rekrytoitavaksi terapeutiksi opiskelijan, joka kuitenkaan ei valmistu 18.9.22 men- nessä, riittääkö että rekrytoi toisen vastaavan tasoisen terapeutin, vai voidaanko tarjouskil- pailusta sulkea pois jos rekrytoitava terapeutti onkin eri henkilö, kuin mitä tarjouksen jät- tövaiheessa on nimennyt?

Vastaus 51:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohdan 3.1.2 Rekrytoita- vat terapeutit mukaan ”Rekrytoitavat terapeutit ovat terapeutteja, jotka

• eivät ole tarjoajan nimettävissä tarjouksen jättöhetkellä, ja/tai

• eivät täytä koulutus- tai pätevyysvaatimuksia tarjouksen jättämisen määräaikaan men- nessä.

Tarjoajan on pystyttävä nimeämään rekrytoitavaksi ilmoitetut terapeutit viimeistään 18.9.2022 klo 23:59 mennessä. Rekrytoitavaksi ilmoitettujen terapeuttien on täytettävä palve- lukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset ja vastattava kaikilta osin vähintään tarjouksessa ilmoitettuja tietoja.”

”Mikäli tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan rekrytoitavia terapeutteja ja tulee valituksi puitejärjestelyyn, hyväksytään tarjoajan tarjous ehdollisena. Tarjoajan tulee toimittaa rekry- toitavien terapeuttien tiedot Kelaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. Mikäli tar- joaja ei pysty määräaikaan 18.9.2022 klo 23:59 mennessä toimittamaan Kelalle selvityksiä rekrytoitavista terapeuteista (hankinnan ehtojen täyttymisestä) tai mikäli rekrytoitavien te- rapeuttien tiedot eivät vastaa laadultaan vähintään tarjouksessa ilmoitettuja tietoja, Kela te-

kee hankintaoikaisun”. Jos tarjoaja tarjoaa nimettyä rekrytoitua terapeuttia ja nimetty rek- rytoitava terapeutti ei täytä kaikkia yllä olevia tarjouspyynnön vaatimuksia ilmoitettuun määräaikaan, ei ko. nimettyä rekrytoitavaa terapeuttia voi korvata toisella terapeutilla.

1.5 Tarjouksen laatupisteytys

Kysymys 52:

Laatupisteet: Tänä päivänä teknologia on kehittynyt pitkälle ja on olemassa erityisesti neu- rologisiin ongelmiin uutta laitteistoa, mitä on vain muutamia Suomessa. Näihin laitteisiin on investoitu paljon ja niiden huomioiminen kilpailutuksessa on tärkeää. Miten tällaiset lait- teet voidaan ilmoittaa kilpailutuksessa?

Vastaus 52:

Tarjouspyynnön mukaan laitteistoa ei ilmoiteta tarjouksessa, eikä niitä myöskään huomi- oida tarjouksen laadun pisteytyksessä.

Kysymys 53:

Jos palveluntuottaja toimii yksin ja hänellä on käytössä esim. 30 neliön terapiatila jossa LHT- laitteet, voiko hän kirjata tilan sekä pieneksi terapiatilaksi että LHT-saliksi jota se käy- tännössä on-molemmissa tapauksissa.

Kysymys 54:

Tarjouspyyntö. Tarjouspyynnössä lukee: Tarjotussa toimipisteessä pitää olla kuntosali ja/tai LHT-sali ja /tai erillinen vähintään 20 neliön tila, jota voi hyödyntää terapian toteut- tamiseen. Pitääkö tuon kuntosalin / LHT-salin olla 20 neliöä?

Kysymys 55:

Fysioterapia tila: Fysioterapiaan on käytössä yksi yhtenäinen n. 40m 2 tila, mikä sisältää LHT salin sekä yksilöhoitoon leveän ja kapean plintin. Tila on suunniteltu käyttäjien tarpei- den mukaisesti esteettömäksi sekä mahdollistaen itsenäisen liikkumisen apuvälinein ja mm Bobath terapian toteuttamisen. Miten tämä tila pisteytetään? Tilasta voi erotella 10 m2 "hoitohuoneen" ja sitten jää vielä reilusti yli 20 m2 LHT salia, mutta koko tilan idea, esteet- tömyys sekä terapian laatu kärsii tästä. Neurologisessa fysioterapiassa (Bobath) välillä on käytössä mm kaksi plinttiä samaan aikaan ja siihen vielä päälle kuntoutujan apuvälineet. Ne ei 10 m2 tilaan mahdu. Tila on yhden terapeutin ja yhden asiakkaan käytössä kerrallaan.

Kysymys 56:

Tarjouspyyntö: Jos ammatinharjoittajalla, jolla on aina vain yksi asiakas kerrallaan, on yli 10 m2 hoitohuone ja samassa tilassa LHT-välineistöä, lasketaanko tämä LHT-saliksi?

Kysymys 57:

Terapiatiloista: Voiko LHT-tila laitteineen olla kevein seinin eristettynä muusta terapiati- lasta vai pitääkö olla kokonaa erillinen tila?

Kysymys 58:

Jos terapeutilla on käytössään yksi yli 20 m2 kokoinen terapiahuone, eikä lainkaan pienem- piä huoneita, saako hän laatupisteitä tällöin 3, 9 vai 12?

Kysymys 59:

Terapiahuoneiden koosta annettavat pisteet kohdasta kysymys: Jos on yrityksessä käytössä vain yksi suuri hoitotila , se 20neliömetriä, joka toimii LHT-salina ja hoitohuoneena, ja vain yhtä asiakasta hoidetaan kerrallaan, niin saako silloin laatupisteitä 9 vai 0?

Kysymys 60:

Taloyhtiössä missä toimitilat sijaitsee on olemassa 52m2 erillinen kuntoiluhuone avoin ta- lon asukkaille, oikeuttaako tämä saamaan 9p terapåiatiloista?

Vastaus 53-60:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 10.1 Yksilöterapiatoimipisteen tilavaatimukset mukaan

”Toimipisteessä on

• odotustila, joka voi olla

o erillinen odotustila

o lämmin, riittävän iso ja ovellinen/suljettava eteinen tai

o esimerkiksi koulun käytävä

• wc-tila, jossa asiakas pystyy toimimaan itsenäisesti tai avustettuna

• vähintään yksi terapiahuone, joka on kooltaan vähintään 7 neliömetriä”

”Huomioitavaa: Jos palveluntuottajan yksilöterapiatoimipisteen tilat eivät täytä edellä mainittuja vähimmäisvaatimuksia, tilaa ei voi käyttää yksilöterapian toteuttamiseen.”

Tarjouspyynnössä kohdassa Päätöksenteon perusteet kohdassa 2. Terapiahuoneiden koko mukaan, ”Jos kaikki tarjotun toimipisteen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysiote- rapian toteuttamisessa käytettävät terapiahuoneet ovat” yli 7 neliömetriä annetaan pisteitä toimipisteen terapiahuoneiden osalta tarjouspyynnön mukaisesti. Terapiahuoneiden lisäksi tarjottavassa toimipisteessä voi olla myös muita tarjottavia tiloja ja näistä annettavat pis- teet on kerrottu kohdassa 3.1 Muut terapiatilat. Tarjotussa toimipisteessä on kuntosali ja/tai LHT-sali ja/tai erillinen vähintään 20 m² tila neliömäärään ei lasketa odotustiloja ja wc:tä), jota voidaan hyödyntää terapian toteuttamisessa, esimerkiksi liikuntasali tai tila, jota ei lasketa edellisen kohdan terapiahuoneeksi.”

Tarjouspyynnön ko. kohdan mukaan ”LHT-sali on tila, missä asiakkaiden lääkinnällinen tera- peuttinen harjoittelu on mahdollista. Asiakas voi harjoittaa lihasvoimaa, tasapainoa, liikku- vuutta, kestävyystyyppistä kuntoa. Tila on tarkoitettu terapeuttiseen harjoitteluun ja siellä on sitä varten tarvittavia erilaisia välineitä. Kuntosalissa (FT) on aerobisen ja lihaskunnon har- joittamiseen tarkoitettuja laitteita. Siellä voi käydä myös muita kuin terapia-asiakkaita”.

Kuntosalin ja LHT –salin neliömäärää ei ole tarkemmin määritelty, mutta kyseisen määritel- män mukaan sen tulee olla tarjotussa toimipisteessä sijaitseva erillinen tila terapiahuo- neesta. Jos tarjoajalla on vain yksi tila, jossa on sekä terapiahuone että kuntosali, voi tar- joaja saada tilojen osalta pisteet tarjouspyynnön mukaan vain terapiahuoneesta, jos sen koko on yli 7 neliömetriä. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, sillä ne eivät liity tarjousten antamiseen.

1.6 Asiakasmäärän tarjoaminen

Kysymys 61:

"Yhdeksi asiakkaaksi lasketaan asiakas, joka käy terapiassa vuoden aikana 40 kertaa 45 mi- nuuttia." Miten lasketaan kotikäynnit? Esim. 60min kotikäynti tunnin matkan päässä, vie aikaa 3 tuntia/kerta. Moneksi asiakkaaksi Kela laskee tällaisen asiakkaan, jos kotikäyntejä on 40 kertaa?

Kysymys 62:

Asiakasmäärän Tarjoaminen: Tarjouksessa en ole löytänyt miten voin laskea asiakasmää- rän jos kertamäärät vuodessa on enemmän kuin 40 kertaa ja käyntiaika/kerta on 60 mi- nuuttia.- miten voin laskea käynnit asiakasmääräksi suhteutettuna "edellä mainittuihin käynti ja minuuttimääriin" joka oli mainittua hankintamenettelyssä kohdassa 4, kun siellä

ainoastaan mainitaan että terapeuttikohtainen laskennallinen asiakasmäärä tulee olla vä- hintään 1 ja enintään 50 ja yhdeksi asiakkaaksi lasketaan asiakas joka käy terapiassa 40 kertaa vuodessa kertaa 45 minuuttia. Kaipaan laskentamallia, jonka mukaan voin laskea.

Kysymys 63:

Tarjouspyyntö, 4: Mitä tarkoitetaan vuosittaisella asiakasmäärällä? Aktiivisena pyöriviä kuntoutusjaksoja vai uusia kuntoutusjaksoja / vuosi?

Vastaus 61-63:

Tarjouspyynnön kohdassa Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot / 4. Asiakasmäärän tar- joaminen kerrotusti:

”Yhdeksi asiakkaaksi lasketaan asiakas, joka käy terapiassa vuoden aikana 40 kertaa 45 mi- nuuttia. Mikäli asiakas käy kertamäärinä useammin/harvemmin tai kestoltaan pidem- mässä/lyhyemmässä terapiassa, lasketaan käynnit asiakasmääräksi suhteutettuna edellä mainittuihin käynti- ja minuuttimääriin”. Asiakasmäärän tarjoamista ei ole määritelty tar- kemmin tarjousmateriaalissa.

Kysymys 64:

Tarjouspyynnössä s. 27 kohta 4 asiakasmäärän tarjoaminen, todetaan maksimi asiakasmää- rän olevan 50 asiakasta/terapeutti. Yksi asiakas on Kelan laskukaavan mukaan 40x45min/v. Laskettaessa yhden terapeutin työskentelevän 10,5kk/v ja kuukaudessa 21 työpäivää saadaan asiakasmääräksi 9,1 asiakasta per päivä. Tämä ei ole mahdollista työajan eikä työaikalain puitteissa ja näin suuri asiakasmäärä taatusti heikentää laatua. Onko mak- simimäärässä virhe?

Kysymys 65:

Asiakasmäärä: Pitääkö asiakasmäärä eritellä kuntakohtaisesti? Lasketaanko asiakasmäärä kaikista tarjottavista terapioista yhteen, jolloin sen pitää olla max 50? Voiko tarjota eri tera- pioita 50/ terapia vai yhteensä 50?

Kysymys 66:

Asiakasmäärä:Lasketaanko tarjottavaan asiakasmäärään pelkästään fysioterapia-asiakkaat, allasterapiatarjouksessa erikseen allasterapian asiakkaat?

Vastaus 64-66:

Tarjouspyynnön kohdassa Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohdassa 4. Asiakas- määrän tarjoaminen mukaan ”Tarjoajan tulee huomioida tarjottavassa vuosittaisessa asia- kasmäärässä, että sen tarjoamat terapeutit pystyvät toteuttamaan terapiaa tarjotuissa kun- taryhmissä kasvokkain toteutettavana terapiana sille asiakasmäärälle, joka tarjouksessa on tarjottu. ” Tarjottavan asiakasmäärän tulee olla realistinen suhteessa tarjottavien terapeut- tien lukumäärään. Terapeuttikohtainen laskennallinen asiakasmäärä tulee olla vähintään 1 ja enintään 50 asiakasta/vuosi/terapeutti (ks. kohta Hylkäämisperusteet). Antamalla tarjouk- sen tarjoaja sitoutuu toteuttamaan terapiapalvelua vuosittain kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty. Tämän velvoitteen laiminlyönti johtaa sopi- muksen mukaisten sanktioiden käyttöön (ks. Liite 3 Sopimusluonnos kohta 17.3. Sopimus- sakko).

Tarjoaja tarjoaa jokaiseen antamaansa tarjoukseen asiakasmäärän erikseen. Tarjoajan tulee huomioida seuraava tarjouspyynnön ko. kohta 3. Terapeuttien tarjoaminen/ 3.2 Terapeut- tien tarjoaminen useaan tarjoukseen. ”Jos tarjoaja on tarjonnut samoja terapeutteja useaan eri tarjoukseen ja tarjotut asiakasmäärät tarjouksissa ovat tämän vuoksi epärealistisia, Kela varaa oikeuden selvittää asiaa.”. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, sillä ne ei- vät liity tarjousten antamiseen.

Kysymys 67:

Tehdäänkö tarjous koskemaan kaikkia alueen kuntia eikä enää yksilöidä kunnittain?

Kysymys 68:

Kun kuulumme kuntaryhmä 3:en, tarkoittaako se että meillä on velvollisuus mennä mihin tahansa ko. kuntaryhmän kuntaan, vaikka sinne olisi matkaa kuinka paljon tahansa? Etäi- syyttä näyttäisi olevan kuitenkin lähes 200 km yhteensuuntaan.

Kysymys 69:

Jos tarjoaa terapiota toimitilattomana esim. alueelle 1, pitääkö sitoutua tekemään käyntejä jokaiseen alueen kuntaan?

Kysymys 70:

Täytyykö palvelua pystyä tarjoamaan lähipalveluna jokaisen kunnan alueella, joka kunta- ryhmässä on mukana? Vai riittääkö, että palvelua voidaan tuottaa yhdessä kunnassa, joka kuuluu kuntaryhmään?

Kysymys 71:

Kun tarjous tehdään toimitilallisena yhden kunnan alueelta, niin voiko palveluntuottaja tar- jota terapiapalveluja myös eri kuntaryhmiin, kuin missä itse sijaitsee? Edellyttääkö tämä tässä tapauksessa joko palveluntuottajan tekemään kotikäyntejä ko. eri kuntaryhmiin vai voivatko asiakkaat käydä terapiassa eri kunnan alueella toimitiloissa?

Kysymys 72:

Kohta: Tarjottava yksilöfysioterapian asiakasmäärä kuntaryhmittäin. Jos naapurikunnan puolelta on kuntoutujia , jotka tulevat toimipaikkaan saadakseen itselle tarvittavan kuntou- tuskokonaisuuden, niin onko toimipaikka velvollinen ottamaan vastaan myös kotikäynti- asiakkaita koko kunnan alueelta, jos ko kunta on valittu palvelualueeksi?

Kysymys 73:

Kysymys koskien tarjouksen osoittamista eri kuntaryhmään: Toimitilamme sijaitsee kunta- ryhmässä 2 ja meillä käy asiakkaita kuntaryhmästä 3. Miten toimin, jotta voimme jatkaa kuntaryhmä 3:n asiakkaiden kanssa ?

Kysymys 74:

Tarjouspyynnön kohta asiakasmäärän tarjoamisessa. Onko palveluntuottajan sitouduttava toteuttamaan palvelua kaikissa kuntaryhmän kunnissa, kun nyt ei ole mahdollista tarjouk- seen eritellä vain osaa kunnista mukaan? Matkat eri kuntaryhmän kuntiin ovat kovin erilai- set, joka tekee ongelmalliseksi koko kuntaryhmän mukaan ottamisen palveluntuottami- seen.

Kysymys 75:

Tarjouspyynnön kohta asiakasmäärän tarjoamisessa. Onko palveluntuottajan sitouduttava toteuttamaan palvelua kaikissa kuntaryhmän kunnissa, kun nyt ei ole mahdollista tarjouk- seen eritellä vain osaa kunnista mukaan?

Kysymys 76:

Tarjouspyyntö / Tarjottava fysioterapian asiakasmäärä kuntaryhmittäin: Onko kotikäynnit toteutettava kaikkiin kuntaryhmän kuntiin vai voiko palveluntuottaja rajata alueesta kun- nat, joihin kotikäynti on mahdollista toteuttaa? Joihinkin esim. saaristokuntiin (lauttayh- teyksien päässä) kotikäynnin toteuttaminen yhden työpäivän sisällä ei ole mahdollista, vaikka etäisyys kilometreinä ei edes olisi kovin suuri. Onko mahdollista, että palvelunostaja edellyttää käytännössä kaikilta palveluntarjoajilta ajokorttia ja omaa / työnantajan autoa?

Kysymys 77:

Mitä tarkoittaa että, sitoutuu tuottamaan palveluja kaikissa tarjousryhmään kuuluvissa kunnissa? Ei voida vaatia palvelun toteuttamista oman kunnan ulkopuolella.

Kysymys 78:

Sitoudutaanko kotikäyntien tekemiseen koko kuntaryhmän alueella? Tämä tarkoittaa käy- tännössä sitä, että palveluntuottajalla on oltava käytössään auto.

Vastaus 67-78:

Tarjouspyynnön kohdassa Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot / 4. Asiakasmäärän tar- joaminen on kerrottu, että: ”Tarjoaja tarjoaa asiakasmäärän kuntaryhmäkohtaisesti tarjouk- sen kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit. Tarjoajan tulee huomioida tarjottavassa vuosittai- sessa asiakasmäärässä, että sen tarjoamat terapeutit pystyvät toteuttamaan terapiaa tarjo- tuissa kuntaryhmissä kasvokkain toteutettavana terapiana sille asiakasmäärälle, joka tar- jouksessa on tarjottu”.

Tarjouspyynnön kohdassa Kuvaus hankinnasta on kerrottu, että ”Jättämällä tarjouksen tar- joaja vastaa siitä, että sen tarjoama palvelu on palvelukuvauksen mukaista. Lisäksi tarjoaja vastaa siitä, että palvelua toteuttavat terapeutit pystyvät toteuttamaan kasvokkain toteutet- tua terapiaa kussakin tarjotussa kuntaryhmässä (mukaan lukien kaikki ko. kuntaryhmään kuuluvat kunnat) ja vähintään sille vuosittaiselle asiakasmäärälle, jonka tarjoaja on tarjouk- sessaan ilmoittanut”. Muihin kysymyksiin ei tässä yhteydessä vastata, sillä ne eivät liity tar- jousten antamiseen.

Kysymys 79:

TARJOUSMATERIAALIN KOHTA: Tarjouspyyntö/Tarjottava yksilöfysioterapian asiakas- määrä kuntaryhmittäin.KYSYMYS: Toimitila sijaitsee alueella 5 ja palvelua tarjotaan siten toimitilallisena alueelle 5, voiko samalla tarjouksella tarjota myös alueelle 4? Alueen 4 ala- valikon kunnissa toimitiloja kyseisellä palveluntarjoajalla ei ole.

Kysymys 80:

Asiakkaani käy fysioterapiassa Forssa/Tammela-suunnalta. Mihin mainituista alueista hä- net ilmoitan, jotta hän voi jatkossakin käydä luonani fysioterapiassa? Muut asiakkaat Turun seudulta, johon päätarjoukseni.

Kysymys 81:

Pyytäisimme tarkennusta tarjouksen jättämisestä seuraavassa tilanteessa: Tarjoajalla on toimitila vakuutuspiirin kuntaryhmän 1 alueella. Tarjoaja tekee koti/lähiympäristökäyntejä asiakkailleen myös kuntaryhmän 2 alueella, mutta sillä ei ole siellä omaa toimitilaa.Kysy- mys 1: Voiko tarjoaja ilmoittaa kohdassa "Tarjottava yksilötoimintaterapian asiakasmäärä kuntaryhmittäin" tarjottavan asiakasryhmän sekä kuntaryhmään 1 että kuntaryhmään 2 yllä esitellyssä tilanteessa?Kysymys 2: Lasketaanko tällöin tarjous kokonaisuudessaan tar- joukseksi toimitilallisena tarjoajana?Kysymys 3: Mikäli yllä oleva ei ole mahdollista, kuinka tarjoukset tulee tehdä kuvatussa tilanteessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti?

Vastaus 79-81:

Tarjouspyynnössä kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit/ Tarjottava yksilöfysioterapian asiakasmäärä kuntaryhmittäin tarjoaja ilmoittaa kuntaryhmittäin tarjoamansa asiakasmää- rän. Esimerkiksi toimitilallinen tarjoaja tarjoaa tarjotun toimipisteen alueelle 5 asiakasmää- rän, ja mikäli tarjoaja haluaa tarjota palveluja myös alueelle 4, hän tarjoaa asiakasmäärän ilmoittamalla alueelle 4 myös asiakasmäärän. Esimerkin tarjoaja on vertailussa toimitilalli- nen tarjoaja alueella 5 ja toimitilaton tarjoaja alueella 4.

Tarjouspyynnön kohdassa Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot tarjoaja huomioi seu- raavat asia kohdasta 4. Asiakasmäärän tarjoaminen: ”Tarjoaja tarjoaa asiakasmäärän kun- taryhmäkohtaisesti tarjouksen kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit. Tarjoajan tulee huomi- oida tarjottavassa vuosittaisessa asiakasmäärässä, että sen tarjoamat terapeutit pystyvät to- teuttamaan terapiaa tarjotuissa kuntaryhmissä kasvokkain toteutettavana terapiana sille

asiakasmäärälle, joka tarjouksessa on tarjottu”. ”Tarjoaja huomioi kaikki vaativan lääkinnäl- lisen kuntoutuksen terapia-asiakkaat tarjoamassaan asiakasmäärässä. Tarjoaja, jolla on voi- massa oleva sopimus ko. terapiapalvelujen toteuttamisesta, ja joka haluaa jatkaa nykyisten asiakkaiden terapian toteuttamista (tullessaan hyväksytyksi puitejärjestelyyn tässä tarjous- kilpailussa) huomioi nykyiset asiakkaat kuntaryhmittäin tarjoamissaan asiakasmäärissä.”

Kysymys 82:

Tarjottava yksilöfysioterapian asiakasmäärä kuntaryhmittäin: Jos kuuluu alueeseen 1, mi- ten Kela määrittelee maksimi kilometrit kotikäynneille? Pitäisi olla valmius ja katsoa hinta sen mukaan, että kuntoutuja voi sijaita missä kaupungissa vain, kunhan sijaitsee alueella 1 kyseisessä kuntaryhmässä? Jos tarjotaan alueelle 1, vaaditaanko että kotikäynti on Es- poosta Hankoon saakka - Jos terapeutti sijaitsee Espoossa ja kuntoutettava Hangossa, Kela voi määrittää kotikäyntikuntoutettavan Espoossa sijaitsevalle terapeutille? Tai toisin päin?

Vastaus 82:

Tarjousmateriaalissa olevan palvelukuvauksen yksilöterapioita koskeva osan liitteessä 1 on kerrottu Terapiakäynnin ja kotikäyntilisän hinnan laskeminen sekä erillisen matkakorvauk- sen maksaminen. Tämän lisäksi Xxxxx palvelussa on annettu 8.3.2022 tiedote kotikäyntili- sän maksamisen perusteista. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa asiakas itse valit- see palveluntuottajan (palvelukuvaus yksilöterapioita koskeva osa 3.1. Asiakkaan oikeus valita palveluntuottaja). Muihin kysymyksiin ei vastata, sillä ne eivät liity tarjousten antami- seen.

Kysymys 83:

Asiakasmäärän laskennalla on vaikutus myös sivun 35/35 ilmaistuun "palveluntuottajien nostoon" kuntaryhmäkohtaisesti, jos 80% tarjoajista on täynnä. Mikäli asiakasmäärä on las- kettu 50 asiakkaan mukaan, tekee se tosiasiallisen vajeen palvelujen tarpeeseen. Onko Kela ottanut huomioon, että laskennallinen ilmoitettu asiakasmäärä ei tule tuolloin riitä asiak- kaiden palvelujen tuottamiseen?Xxxx Xxxx huomioinut asiakkaina ikäryhmäkohtaista eroa 0-65 vuotiaiden asiakkaiden määristä? Kuinka paljon kelan asiakkaista on lapsia/nuoria ja kuinka paljon aikuisia? Mikäli yritys saa puitesopimuksen tarjouskilpailussa, velvoittaako Kela sen tuottamaan palveluja lupaamaansa n-määrän siten, että yrityksen tulee antaa pal- veluja kelan kaikille ikäryhmän asiakkaille (0-64v), vaikka yrityksessä ei olisi osaamista esim lapsiasiakkaat huomioituna?

Vastaus 83:

Tarjouspyynnön kohta Päätöksenteon perusteet/ 4. Tarjoajien valinta puitejärjestelyyn kohdan lopussa oleva ”Mikäli 80 % kuntaryhmäkohtaisista tarjoajista saadaan hankintapää- töksen jälkeen tapahtuvan tarjouspyynnön ehtojen täyttymisen tarkistamisen jälkeen valit- tua, palveluntuottajien nostoja ei enää kyseisen rajan ylittymisen jälkeen tehdä kuntaryh- mäkohtaisesti, vaikka osa tarjoajista tulisikin hankintaoikaisumenettelyssä hylättäväksi. ” Kyseinen kohta tarkoittaa, että jos 80 % kuntaryhmäkohtaisista tarjoajista saadaan hankin- tapäätöksen jälkeen tapahtuvan tarjouspyynnön ehtojen täyttymisen tarkistamisen jälkeen hankittua, palveluntuottajien nostoja ei enää kyseisen rajan ylittymisen jälkeen tehtäisi.

Tällä tarjouspyynnöllä hankintaan palvelut koko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fy- sioterapian asiakasryhmälle, joka määritelty Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelu- kuvauksessa yksilöterapian osassa kohdassa 1. Yksilöterapian asiakas.

Kysymys 84:

Kysymys liittyen kuntaryhmiin ja tarjottaviin alihankkijoihin/työntekijöihin.Mikäli tarjoan itseni ja 4 alihankkijaa (yhteensä 5 terapeuttia) oman toimipisteen alueelle (8) 20 asiakasta, ja haluaisin tarjota myös alueelle 9, niin voinko tarjota alueelle 9 vain yhden asiakkaan, vai onko minun tarjottava sillekin aluelle minimissään 5 asiakaspaikkaa, koska tarjottavia tera- peuttejakin on yhteensä 5, jotta tarjoukseni ei suljeta pois tarjouskilpailusta?Kysymys liit- tyy siis tarjouspyynnön kohtaan (s 25/39 )"Asiakasmäärä on tarjottu siten, että kutakin tar- jottua terapeuttia (mukaan lukien rekrytoitavat terapeutit) kohden laskennallinen asiakas- määrä on vähintään 1 ja enintään 50."

Kysymys 85:

Jos jättää osakeyhtiönä tarjouksen, voiko lisäksi jättää omalla toiminimellä tarjouksen (sa- maan vakuutuspiiriin ja kuntaryhmään), kunhan huomioi lupaamansa asiakasmäärän?

Vastaus 84-85:

Tarjouspyyntö kohta Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot/4. Asiakasmäärän tarjoami- nen kohdan mukaan ”Tarjoajan tulee tarjota vähintään yksi (1) asiakas kuhunkin kuntaryh- mään, johon se tarjoaa terapiapalvelua. Tarjottavan asiakasmäärän tulee olla realistinen suhteessa tarjottavien terapeuttien lukumäärään. Terapeuttien lukumäärässä huomioidaan

sekä tarjouksessa nimettyinä että rekrytoitavina terapeutteina ilmoitut terapeutit. Terapeut- tikohtainen laskennallinen asiakasmäärä tulee olla vähintään 1 ja enintään 50 asia- kasta/vuosi/terapeutti (ks. kohta Hylkäämisperusteet).” Eli kyseisen kysymyksen mukaan tarjoajan minimiasiakasmäärä alueelle 9 on 1 asiakaspaikka.

Tarjoajan tulee huomioida jättäessään useamman tarjouksen eri yritysmuodoilla Tarjous- pyynnön Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 3.2 Terapeuttien tarjoaminen use- aan tarjoukseen sekä 11. Tarjousten itsenäisyys sekä 14. Tarjouksen sitovuus.

Kysymys 86:

Voinko tehdä Kelalle tarjouksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tuottamisesta fy- sioterapiana koskien vain toimipisteessä tuotettua palvelua? Toimin fysioterapeuttiyrittä- jänä ammatinharjoittajana Tampereen keskustassa ja minulla ei ole autonkäyttömahdolli- suutta, mutta haluaisin osallistua kuntoutuspalveluiden tuottamiseen. Tarjoaisin fysiotera- piapalveluja toimipisteessäni. Lisäksi voin tarjota kotikäyntejä ainoastaan Tampereen kes- kustan alueella - en koko kuntaryhmän alueella.

Vastaus 86:

Tarjoaja tarjouspyynnön mukaan voi antaa tarjouksen toimitilallisena sellaiseen kuntaryh- mään, jossa tarjottava toimipiste sijaitsee. Tarjouspyynnön kohta Soveltuvuusvaatimukset/ Palvelua koskevat vähimmäisvaatimukset mukaan ”Tarjoaja sitoutuu siihen, että sen tarjoa- mat terapeutit (mukaan lukien rekrytoitavana tarjotut terapeutit) toteuttavat kasvokkain toteutettua terapiaa kaikissa tarjoamissaan kuntaryhmissä (mukaan lukien kaikki ko. kunta- ryhmään kuuluvat kunnat) ja vähintään tarjoamalleen asiakasmäärälle. ” Tarjoaja ei voi an- taa tarjousta pelkästään yhteen kuntaryhmän kuntaan.

Kysymys 87:

Miten palveluntuottajien on tarkoitus arvioida toteutettava asiakasmäärä, jos sopimuksen tekee sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin terapiapalveluihin? Onko arvioitava xxxx- seen suomenkielisten ja ruotsinkielisten asiakkaiden määrä?

Vastaus 87:

Suomenkielinen fysioterapia ja ruotsinkielinen fysioterapia hankitaan erillisillä tarjouskil- pailuilla, joten tarjottavat asiakasmäärät eri kielillä hankittaviin palveluihin arvioidaan

erikseen. Tarjoajan tulee huomioida jättäessään useamman tarjouksen eri yritysmuodoilla Tarjouspyynnön Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 3.2 Terapeuttien tarjoami- nen useaan tarjoukseen sekä 11. Tarjousten itsenäisyys sekä 14. Tarjouksen sitovuus.

1.7 Alihankinta ja ryhmittymänä tarjoaminen

Kysymys 88:

Rinnastetaanko ammatinharjoittaja alihankkijaksi?

Kysymys 89:

Alihankinta: "Palvelun toteuttamisessa voi käyttää alihankintaa. Koko palvelua ei saa to- teuttaa alihankintana, vaan tarjoajan pitää itse toteuttaa ainakin osa tämän hankinnan koh- teena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttamisesta)."

Tällä hetkellä terapeutit, ketkä toteuttavat Kelan kuntoutusta, ovat työskennelleet sopimuk- sella yrityksessämme ammatinharjoittajina monia vuosia. Olemme keskittyneet niin, että ammatinharjoittajat ovat erikoistuneet toteuttamaan Kelan kuntoutusta. Yrittäjänä olen eri- koistunut akuutteihin ortopedisiin hoitoihin. Tarkoittaako tämä kohta nyt sitä, että kun emme voi jatkossa toteuttaa koko palvelua alihankintana, meidän tulee rekrytoida uusi pal- kallinen terapeutti toteuttamaan ammatinharjoittajien lisäksi Kelan kuntoutusta säilyttääk- semme hyvän laatupistetason, jota olemme ylläpitäneet vuosia jatkuvalla ammatinharjoitta- jien lisäkoulutuksella?

Kysymys 90:

Jos käyttää alihankintaa, onko osallistuttava jokaisen kuntoutujan kuntoutukseen, vai riit- tääkö että ottaa vastuulleen osan kuntoutujista ja osan ohjaa alihankkijalle?

Kysymys 91:

Moi, voinko tehdä alihankintana toiselle paikkakunnalle tapahtuvan ft palveluntuotanon jos en itse sitä kykene tekemään?

Vastaus 88-91:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot/7. ALIHANKINTA kohdan mukaan ”Palvelun toteuttamisessa voi käyttää alihankintaa. Koko palvelua ei saa toteuttaa

alihankintana, vaan tarjoajan pitää itse toteuttaa ainakin osa tämän hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttamisesta). Tarjoajan käyttäessä alihankkijoita tarjoaja on selvittänyt, että sen alihankkijoita eivät koske ne poissulkemisperusteet, jotka on asetettu tarjoajalle. Sopimus tehdään sen tarjoajan (yrityksen) kanssa, jonka nimissä tarjous on tehty. Kyseinen tarjoaja on vastuussa kaikista sopimuksen mukaisista velvoitteista myös

silloin, kun se käyttää alihankkijoita.”

Tämän lisäksi ko. tarjouspyynnön kohdassa 8. Ryhmittymä on kerrottu seuraavasti:”Huom! Alihankinnan ja ryhmittymän ero: alihankkija ei ole sopimussuhteessa Kelan kanssa.” Palvelu- kuvauksen yleisen osan kohdan 11 Kelan tehtävät/ Palveluntuottaja kohdan mukaan ali- hankkija ja palveluntuottaja ovat aina eri yrityksiä, alihankkija ei ole sopimussuhteessa Ke- laan ja alihankkija ei voi olla julkinen tai siihen rinnastettava taho. Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa edellä kuvattuja määritelmiä, voidaan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi.

Kysymys 92:

Tarjouspyynnön kohta alihankinnasta: Onko alihankintana tuotettavan palvelun terapeut- tien tiedot oltava tiedossa kilpailutusta tehdessä? Xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx tekevien terapeut- tien tiedot laittaa omaan kilpailutukseen? Lasketaanko heidän pisteet mukaan yrityksen laatupisteisiin? Xxxxx xxxxxxxxxxxx käyttää vaikkei tässä vaiheessa ole sellaista tiedossa?

Kysymys 93:

Jos käytetään alihankintaa, tuleeko alihankintaa toteuttavien terapeuttien tiedot ilmoittaa hankintailmoituksessa? -Vaikuttaako alihankintaa tuottavien terapeuttien laatu palvelun- tuottajan ensisijaisuusjärjestykseen?

Kysymys 94:

Alihankinta. Miten ilmoitan alihankkijoiden tiedot? Tuleeko heistä täyttää muuta, kuin pää- osin laatupisteiden tiedot kohtaan hankinnan kohteen tietojen syöttö/terapeuttien laatu, sekä liitteeseen 2?

Vastaus 92-94:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 3.1 Terapeuttien

tarjoaminen mukaan ”Tarjoaja ilmoittaa jokaisen tarjottavan terapeutin (mukaan lukien rek- rytoitavat terapeutit) tiedot tarjouspyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit "Tarjotun terapeutin tiedot" ja ”Tarjoaja täyttää kaikkien tarjottavien terapeuttien osalta (ml. rekrytoi- tavat terapeutit) kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot tarjousten laatuvertailua varten.

Laadun pisteytyksen osalta katso tarjouspyynnön kohta Päätöksenteon perusteet kohta 3. Tarjousten vertailu.”

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot on kerrottu vaatimukset rekrytoitavana terapeuttina tarjottujen terapeuttien osalta kohdassa 3.1.2 Rekrytoitavat terapeutit seuraavasti: ”Rekrytoitavat terapeutit ovat terapeutteja, jotka

• eivät ole tarjoajan nimettävissä tarjouksen jättöhetkellä, ja/tai

• eivät täytä koulutus- tai pätevyysvaatimuksia tarjouksen jättämisen määräaikaan men- nessä.

Tarjoajan on pystyttävä nimeämään rekrytoitavaksi ilmoitetut terapeutit viimeistään 18.9.2022 klo 23:59 mennessä. Rekrytoitavaksi ilmoitettujen terapeuttien on täytettävä palve- lukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset ja vastattava kaikilta osin vähintään tarjouksessa ilmoitettuja tietoja. Rekrytoitaviksi tarjouksessa ilmoitettujen terapeuttien tulee olla tarjoajan käytettävissä viimeistään 1.1.2023 mennessä.”

Kysymys 95:

Jos osakeyhtiö jättää tarjouksen ja ilmoittaa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien te- rapeuttien tiedot osakeyhtiön tarjoukseen, onko kyse ryhmittymästä vai alihankinnasta? Olen törmännyt väittämään, että jos osakeyhtiöllä on töissään ammatinharjoittajia, niin am- matinharjoittajia ei lasketa alihankkijoiksi. Onko Kela tulkinnut asiaa näin?

Vastaus 95:

Tarjouspyynnössä kohdassa Soveltuvuusvaatimukset kohdassa Tarjoajan Y- tunnus ja yh- tiömuoto, on kerrottu vaihtoehdot millä yhtiömuodolla tarjous voidaan antaa, ja näistä yksi valittava yhtiömuoto on osakeyhtiö. Muihin kysymyksiin ei vastata, sillä ne eivät liity tar- jousten antamiseen.

Kysymys 96:

Miten hinta muodostuu yksilöfysioterapiassa ryhmittymänä tarjotessa, onko yksi yhteinen

xxxxx vai jokaisella palveluntuottajalla oma hinta?Tarvitseeko yksilöfysioterapiassa ryhmit- tymänä tarjoavilla yrityksillä olla yhteinen potilastietojärjestelmä ja asiakasrekisteri?Miten toimitaan potilaan tietosuoja-asioiden suhteen, jos useampi yritys tekee yksilöfysioterapi- aan tarjouksen ryhmittymänä, mutta vain yksi valittu palveluntuottaja saa laskuttaa Ke- laa?Tekeekö jokainen ryhmittymänä yksilöfysioterapiaa tarjoava palveluntuottaja oman sopimuksen Kelan kanssa?Jos tarjous tehdään ryhmittymänä niin tehdäänkö yksi yhteinen tarjous vai tekeekö jokainen palveluntuottaja oman tarjouksen?

Kysymys 97:

Tarjouspyyntö/Ryhmittymänä tarjoaminen: Jos tekee tarjouksen osana ryhmittymää, te- keekö jokainen oman tarjouksen? Entä tekeekö jokainen erillisen sopimuksen kelan kanssa? Tuleeko ryhmittymällä olla yhteinen asiakasrekisteri, mikäli näin on, miten käy tie- toturvan kanssa? Jos ryhmittymässä on esim.4 jäsentä, miten laskutus hoidetaan? Voiko las- kutus tapahtua esim. lähettämällä 4 koontilaskua, joissa yhden palveluntuottajan y-tunnus ja tilinumero? Laskeeko ryhmittymä yhteen jäsentensä laatupisteet esim. tilat ja terapeutti- lista? Entä hintapisteet? Onko ryhmittymän kaikilla jäsenillä sama hinta käytössään?

Kysymys 98:

1. Voiko itsenäiset ammatinharjoittajat (esim. 3-7 ammatinharjoittajaa) tehdä tarjoukset ryhmittymänä yksilöfysio - ja allasterapiaan?2. Tarjoaako ryhmittymä yhtä yhteistä hintaa 45 min fysioterapiaan - hintapisteet - vai tarjoaako jokainen ryhmittymässä omaa hntaa?3. Tekeekö ryhmittymä yhteisen tarjouksen vai tekeekö jokainen ryhmittymän jäsen oman tarjouksensa?4. Miten asiakkaan tietosuoja toteutuu, jos ryhmittymässä on itsenäisiä am- matinharjoittajia ja jokaisella on oma asiakashallintaohjelma, mutta vain yksi voi toimia las- kuttajana?

Vastaus 96-98:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 8 Ryhmittymänä tarjoaminen mukaan ”Tarjoajan tulee tarjouksessaan selvästi yksilöidä, jos tarjous on tehty ryhmittymänä. Jokaisen ryhmittymän jäsenen tulee osallistua tämän hankinnan kohteena ole- van terapiapalvelun toteuttamiseen. Tarjoukseen pyydetään liittämään selvitys ryhmittymän jäsenistä ja siitä, millä tavalla kukin ryhmittymän jäsen osallistuu terapiapalvelun toteuttami- seen. Sopimuksen tekeminen ryhmittymän kanssa edellyttää ryhmittymään kuuluvien yritys-

ten yhteisvastuullista sitoutumista sopimuksen velvoitteisiin ja vastuisiin. Ryhmittymän jäsen- ten tulee yhdessä täyttää hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat vaatimukset. Kelan toimeenpano- ja maksujärjestelmiin voidaan kirjata sopimukseen vain yksi vastuullinen palve- luntuottaja, minkä vuoksi Kela edellyttää, että ryhmittymä nimeää joukostaan yhden palve- luntuottajan, jonka kautta sopimuksen toteuttaminen järjestetään (mm. Y-tunnus, laskutus ja maksaminen, yhteydenpito).” Xxx ryhmittymä antaa yhdessä yhden tarjouksen tarjouspyyn- nön mukaan, tarjousta käsitellään yhtenä tarjouksena ja ryhmittymän kanssa tehdään yksi sopimus. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, sillä ne eivät liity tarjousten anta- miseen.

1.8 Tarjouspyynnön vastainen osatarjous tai vaihtoehtoinen tarjous

Kysymys 99:

Onko velvoitettu tekemään myös terapiaa, esim. lapsille vaikka ei työkokemus ja erikoistu- miskoulutukset tukisikaan sitä?

Vastaus 99:

Tarjouspyynnöllä hankintaan palvelut koko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysiotera- pian asiakasryhmälle, joka määritelty Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvauk- sessa yksilöterapian osassa kohdassa 1. Yksilöterapian asiakas. Tarjouspyynnön kohta Han- kintamenettelyä koskevat lisätiedot/9. Tarjouspyynnön vastainen osatarjous tai vaihtoeh- toinen tarjous kohdan mukaan ”Tarjouskilpailussa ei hyväksytä osatarjouksia eikä vaihto- ehtoisia tarjouksia.” Muihin kysymyksiin ei vastata, sillä ne eivät liity tarjousten antami- seen.

1.9 Rinnakkaiset tarjoukset

Kysymys 100:

Tarjouspyynnössä kielletyksi rinnakkaiseksi tarjoukseksi katsotaan sellaiset tarjoukset, jossa tarjoaja on antanut tarjouksen sekä toimitilallisena että toimitilattomana tarjoajana. Tarkoitetaanko tässä, että samaan kuntaryhmään on jätetty sekä toimitilaton että toimitilal- linen tarjous, vai voikohan toimitilattoman ja toimitilallisen tarjouksen jättää saman vakuu- tuspiirin eri kuntaryhmiin?

Vastaus 100:

Rinnakkaisella tarjouksella tarkoitetaan sitä, että on antanut samaan vakuutuspiirin tar- jouksen sekä toimitilattomana että toimitilallisena. Katso myös vastaus 19-23.

1.10 Tarjousten itsenäisyys / kielletty yhteistyö

Kysymys 101:

Jos yrittäjällä on 2 eri yritystä esim. OY ja TMI, niin kilapilutuksen materiaaleista tulee kuva, että hän voi hakea sopimuksia samalle toimitilalle. Kyse ei siis ole alihankkijuudesta. Onko todella näin? Voiko sama henkilö eri yrityksillään hakea esim. kaksi sopimusta ja ne yhdis- tetään, jos molemmat hyväksytään?

Kysymys102:

11. Tarjousten itsenäisyys?Mitä tarkoitetaan itsenäisellä ja riippumattomalla tarjousten luonteella?Mitä tarjoajien keskinäisellä sidonnaisuudella tarkoitetaan? Voiko palveluntuot- tajan ilmoittama terapeutti itsenäisesti osallistua tarjouskilpailuun omalla yritysmuodol- laan vai katsotaanko tätä keskinäisellä sidonnaisuudella?

Vastaus 101-102:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 11. TARJOUSTEN ITSENÄISYYS mukaan ”Hankintayksikön pitää tarvittaessa lisäselvitystä vaatimalla tarkistaa tarjousten itsenäisyys ja riippumattomuus, kun sillä on todisteita, joilla kyseenalaistetaan tiet- tyjen tarjoajien jättämien tarjousten itsenäinen ja riippumaton luonne. Jollei tarjoaja anna riittävää ja uskottavaa selvitystä siitä, että tarjoukset on esitetty täysin riippumattomasti ja

itsenäisesti, tarjoukset hylätään.”

Tarjoajan jokainen yksittäinen tarjous on oma tarjouksensa, joten tarjoajan tulee huomi- oida myös Tarjouspyynnössä kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit kohdan 14.

TARJOUKSEN SITOVUUS:

”Jos palveluntuottaja kieltäytyy sopimuksen allekirjoittamisesta ilman painavaa ja perustel- tua syytä, kysymys on tarjouskilpailussa annetun tarjouksen peruuttamisesta. Tarjouskilpai- luun annettu tarjous on sitova ja sen peruttaminen johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen. Tarjouskilpailuun annettujen tarjousten tulee olla voimassa 1.1.2023 saakka.

Vahingonkorvauksen määrä on:

• 1 terapeutti 400 euroa

• 2-8 terapeuttia 1 000 euroa

• 9-15 terapeuttia 2 000 euroa

• 16 terapeuttia tai enemmän 4 000 euroa.”

1.11 Tarjouksen sitovuus

Kysymys 103:

Onko hankinnassa mitään toimitustakuuta vai tuotetaanko palvelu Palveluntuottajan re- surssien mukaan?

Kysymys 104:

Onko hankinnassa toimitustakuu vai tuotetaanko palvelu Palveluntuottajan resurssien mu- kaan?

Vastaus 103-104: Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta

14. Tarjouksen sitovuus mukaan ”Tarjouskilpailuun annettu tarjous on sitova ja sen perut- taminen johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen. Tarjouskilpailuun annettujen tarjousten tulee olla voimassa 1.1.2023 saakka.” Tarjouspyynnön liitteen 3 Sopimusluonnos/ 3 Palve- lun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset kohdan mukaan ”Palveluntuottaja sitoutuu koko sopimuskauden ajan toteuttamaan palvelua kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa pal- veluntuottajan tarjous on hyväksytty” sekä ”Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteutta- maan edellä mainituissa kuntaryhmissä vähintään kyseiseen kuntaryhmään tarjoamansa asiakasmäärän

Kysymys 105: -Jos saa sopimuksen vain suomen- tai ruotsinkielisen terapian osalta, vaikka on hakenut molempia, voiko tarjouksen vetää pois, jos yritystoimintaa ei pystytä jatkamaan vähäisen asiakasmäärän vuoksi?

Vastaus 105: Tarjouspyynnön kohdan Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä kos- kevat lisätiedot kohta 14. Tarjouksen sitovuus mukaan ” Jos palveluntuottaja kieltäytyy sopi- muksen allekirjoittamisesta ilman painavaa ja perusteltua syytä, kysymys on tarjouskilpai- lussa annetun tarjouksen peruuttamisesta. Tarjouskilpailuun annettu tarjous on sitova ja sen peruttaminen johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen. Tarjouskilpailuun annettujen tarjous- ten tulee olla voimassa 1.1.2023 saakka.

Vahingonkorvausvelvollisuus on tarjouskohtainen ja vahingonkorvaus määräytyy tähän tar- joukseen ilmoitettujen terapeuttien lukumäärän perusteella.

Vahingonkorvauksen määrä on:

• 1 terapeutti 400 euroa

• 2-8 terapeuttia 1 000 euroa

• 9-15 terapeuttia 2 000 euroa

• 16 terapeuttia tai enemmän 4 000 euroa.

Tarjouskilpailuun annettu tarjous on sitova ja sen peruttaminen johtaa vahingonkorvausvel- vollisuuteen.”

1.12 Tarjoajien valinta puitejärjestelyyn

Kysymys 106:

Päätöksenteon perusteet.4. Tarjoajien valinta puitejärjestelyyn Kumpi on määräävä tekijä palveluntuottajien valintaan puitejärjestelyyn; asiakkaiden n-määrä vai valittavien tarjo- ajien määrä (liitteen 5 mukaisesti)? Jos kuntaryhmän asiakkaiden n-määrä on tullut lasken- nallisesti täyteen, valitseeko kela puitejärjestelyyn lupaamansa valittavien tarjoajien mää- rän? Voiko Kela mielivaltaisesti päättää puitejärjestelyyn valittujen yritysten määrän vai sitooko liite 5 ilmoitetut valittavat tarjoajat kuntaryhmäkohtaisesti?

Kysymys 107:

Tarjouspyyntö kohta 4 tarjoajien valinta puitejärjestelyin.Kela ilmoittaa tarjouspyynnös- sään seuraavasti: Tarjouspyynnön liitteessä 5 on ilmoitettu kuntaryhmittäin, kuinka monta tarjoajaa kyseiseenkuntaryhmään vähintään valitaan ja kuinka monta valituista tarjoajista on vähintään oltava toimitilallisia tarjoajia. Kysymys: Valitaanko jokaiseen kuntaryhmään toimitilallisia palveluntuottajia siten, että jokaiseen kuntaan tulee valituksi palveluntuot- taja, jonka toimitilat ovat fyysisesti ko. kunnassa? Voiko siis tulla tilanne, että jonkin kunnan ainoa toimitilallisena tarjonnut palveluntuottaja ei tule valituksi, mutta valituksi tulee muita kyseiseen kuntaryhmään tarjonneita toimitilallisia palveluntuottajia, joilla ei kuitenkaan ole fyysistä toimitilaa kunnassa? Tai voiko jossain kunnassa tulla valituksi vain pelkästään toi- mitilattomia palveluntuottajia? Tämä tarkoittaisi asiakkaiden kannalta pahimmillaan sitä, että toimitiloissa terapiaa saadakseen voivat joutua matkustamaan pitkän matkan. Joissain kunnissa asiakkaat siis tulisivat saamaan kasvokkain terapiaa vain kotikäynteinä tai etäte-

rapiana. Onko Kela turvannut jokaisessa kuntaryhmän kunnassa asiakkaille mahdollisuu- den terapiaan toimitiloissa ilman pitkiä välimatkoja? Kohdellaanko asiakkaita näissä tilan- teissa tasapuolisesti?

Kysymys 108:

Kela on ilmoittanut valitsevansa tietyn määrän palveluntuottajia per alue. Jos asiakasmäärä tulee vähemmillä palveluntuottajilla täyteen, valitseeko Kela enempää enää. Esimerkiksi Pohjoinen vakuutuspiiri, alue 1. Asiakasmäärä 363, valittavien tarjoajien määrä 40. Jos asia- kasmäärä tulee täyteen jo esimerkiksi 25:llä tarjoajalla, valitseeko Kela kuitenkin ilmoitta- mansa tarjoajien määrän 40? Taas jos asiakasmäärä tulee täyteen vähemmällä tarjoajien määrällä eikä Kela valitse enempää, kuinka turvataan valinnanvapaus ja se, ettei asiakkaille tule liian pitkät välimatkat?

Vastaus 106-108:

Tarjouspyynnön liitteessä 5 Kelan ko. vakuutuspiirin asiakasmäärä sekä valittavien tarjo- ajien ja toimitilallisten tarjoajien määrä on määritelty alueellisesti kuntaryhmittäin. Tar- jouspyynnössä Päätöksenteon perusteet/ Tarjoukset asetetaan hinta-laatusuhteen perus- teella määräytyvään etusijajärjestykseen, ja tarjoajien valinta tehdään kuntaryhmittäin. ”Tarjouspyynnön liitteessä 5 on ilmoitettu kuntaryhmittäin, kuinka monta tarjoajaa kyseiseen kuntaryhmään vähintään valitaan ja kuinka monta valituista tarjoajista on vähintään oltava toimitilallisia tarjoajia. Esimerkki: Kuntaryhmään valitaan vähintään 65 tarjoajaa, joista vä- hintään 17 tarjoajan on oltava toimitilallisia tarjoajia. Tarjousten vertailussa valitaan ensiksi 65 parhaat vertailupisteet saanutta tarjoajaa. Jos näistä tarjoajista 13 on toimitilallisia tarjo- ajia, valitaan tämän lisäksi alemmalta sijalta neljä (4) toimitilallista tarjoajaa tarjousvertai- lun mukaisessa etusijajärjestyksessä. Jos edellä kuvatun menettelyn jälkeen valittujen tarjo- ajien tarjoama asiakaskapasiteetti ei riitä kattamaan liitteen 5 mukaista kuntaryhmän asia- kasmäärää, valitaan alemmalta sijalta etusijajärjestyksessä niin monta tarjoajaa kuin on kun- taryhmän asiakastarpeen täyttämisen vuoksi tarpeen.” Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, koska ne eivät liity tarjousten antamiseen.

2 PALVELUKUVAUS (Tarjouspyynnön liite 1)

2.1 Yksilöterapiapalvelun osa

Kysymys 109:

Palvelukuvauksen terapiaosuudessa todetaan, että: " Kela ei korvaa apuva?lineen sovituk- sesta tai ka?yto?nohjauksesta aiheutuvia kuluja, jos se toteutetaan apuva?linekeskuksessa tai vastaavassa."

• Mitä tämä kohta tarkoittaa? Mitä paikkoja "apuvälinekeskuksella tai vastaavalla" tarkoitetaan?

• Tarkoitetaanko apuvälinekeskuksella tai vastaavalla yksityisen puolen yrityksiä, joissa tehdään apuvälineiden arviointia ja valmistamista?

• Korvaako Kela palveluntuottajalle kunnallisessa apuvälineyksikössä apuvälineen suunnittelua, jossa julkisen ja yksityisen puolen toimijalla yhdessä asiaa suunnitte- lemalla päästäisiin asiakkaan kannalta parhaaseen lopputulokseen?

• Korvaako Kela palveluntuottajalle yksityisessä apuvälinepalveluita tarjoavassa yksi- kössä apuvälineen suunnittelua/sovitusta varten tehtävät käynnit?

Vastaus 109:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskeva osa, kohta 5.5.1 Arkiverkostokäynti/Apuväli- neen sovitus ja käytön ohjaus asiakkaan arjen ympäristössä:

”Asiakkaan apuvälineen valinta ja sovitus ovat terveydenhuoltolain 29 § mukaan terveyden- huollon tehtäviä. Voit osallistua asiakkaan verkostokäyntiin, joka koskee asiakkaan arkiym- päristössä toteutuvaa sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamaa apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta. Kela ei korvaa apuvälineen sovituksesta tai käytönohjauksesta aiheutuvia kuluja, jos se toteutetaan apuvälinekeskuksessa tai vastaavassa.”

Kela ei korvaa apuvälineen sovitukseen tai käytönohjaukseen liittyviä käyntejä, jos ne to- teutuvat muualla kuin asiakkaan arjen ympäristössä.

Kysymys110:

Voiko läntisestä vakuutuspiiristä tulla asiakas toimitilakäynnille palveluntarjoajan toimipis- teeseen, joka sijaitsee pohjoisessa vakuutuspiirissä?

Vastaus 110:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 3.1 Asiakkaan oikeus valita palveluntuottaja on todettu muun muassa: ”Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuotta- xxx Xxxxxx sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista. Asiakas valitsee ensisijaisesti omalla asiointikielellään palvelua antavan palveluntuottajan. Palveluntuottaja toteuttaa kun- toutuspalvelun sillä kielellä, josta palveluntuottajalla on sopimus. Asiakas valitsee yksilötera- pian palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka ovat tulleet hyväksytyksi siihen kuntaryhmään, jossa asiakkaan asuinkunta sijaitsee. Jos palveluntuottajaa ei ole saata- villa asiakkaan asuinkunnan kuntaryhmästä, voi asiakas valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Valinnassa on huomioitava, että matkoista asiakkaalle koituva rasitus ja kus- tannukset jäävät kohtuullisiksi.

Jos asiakkaan viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja sijaitsee lähempänä kuin asiakkaan oman kuntaryhmän lähin palveluntuottaja, asiakas voi valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Tämä edellyttää, että

• kyseisen kuntaryhmän alueella on riittävästi palvelua saatavilla

ja

asiakas ja palveluntuottaja sopivat yhdessä asiakkaan terapian toteuttamisesta muualla kuin palveluntuottajan toimitiloissa esimerkkinä kotikäyntien toteuttaminen (Kela ei edellytä sopi- muksessaan palveluntuottajaa toteuttamaan palvelua muissa kuin sopimuksessa nimetyissä kuntaryhmissä)."

Kysymys 111:

Palvelukuvaus, 5.1. kotikäynti: Päättääkö asiakas aina, toteutuvatko terapiat kasvokkain vai etänä, toimipisteessä vai kotikäynteinä / arjen ympäristössä vai voiko Kela määritellä tera- pian toteutustavan?

Vastaus 111:

Tarjouspyynnön liitteessä 3 Sopimusluonnos kohdassa 3 Palvelun hankinta ja palvelun ylei- set edellytykset on todettu muun muassa: ”Toimitilallinen palveluntuottaja sitoutuu toteut- tamaan terapiaa tarjoamassaan toimipisteessä sekä palvelukuvauksen mukaisessa asiakkaan arkiympäristössä koko sopimuksen voimassaolon ajan.”

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 2.1 Hyvä kuntoutuskäytäntö varmistaa laadun on todettu muun muassa: ”Toteuta yksilöterapiapalvelu siten, että asiakas osallistuu oman kuntoutuksensa suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä saa sitä varten yleistä ja kohdennettua tietoa.”

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 11. Yksilöterapioiden toteutta- minen etäkuntoutuksena on todettu muun muassa: ”Yksilöterapiat toteutetaan pääasiassa kasvokkain.” Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 4.2 Yksilöterapian toteutus on todettu muun muassa: ”Toteuta yksilöterapiakerrat siten, että terapiakäynti voi toteutua asiakkaan tarpeen mukaan myös kuvapuheluna”

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 5.1 Kotikäynti on todettu muun muassa: ”Voit toteuttaa asiakkaalle myönnetyt yksilöterapiakäynnit myös kotikäynteinä.” ja

”Keskustele asiakkaan kanssa, missä terapiakäynti on hänen tilanteessaan tarpeellinen to- teuttaa.”

Kysymys 112:

Toimitilat: Täytyykö fysioterapiassa käytettävän toimitilan oltava AVI:n tarkastama?

Vastaus 112:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 6.2. Luvat on todettu muun muassa:

”palveluntuottaja noudattaa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (1990/152) mukai- sia säännöksiä ilmoitus- ja lupamenettelystä, kun terapiapalvelun toteuttamisessa on kyse ter- veydenhuollon palvelun antamisesta.” Kun yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki edel- lyttää tilojen käyttöönottotarkastusta, palveluntuottaja noudattaa kyseisen lain velvoitteita.

Kysymys 113:

Palvelukuvaus: APU-käynnit, pitääkö apuvälinekäynneillä olla julkisen puolen toimija mu- kana?

Vastaus 113:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskeva osa kohta 5.5.1 Arkiverkostokäynti, Apuväli- neen sovitus ja käytön ohjaus asiakkaan arjen ympäristössä:

”Asiakkaan apuvälineen valinta ja sovitus ovat terveydenhuoltolain 29 § mukaan terveyden- huollon tehtäviä. Voit osallistua asiakkaan verkostokäyntiin, joka koskee asiakkaan arkiym- päristössä toteutuvaa sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamaa apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta. Kela ei korvaa apuvälineen sovituksesta tai käytönohjauksesta aiheutuvia kuluja, jos se toteutetaan apuvälinekeskuksessa tai vastaavassa.”

Kysymys 114:

Palvelukuvaus s. 12: "Asiakkaan vaatteiden vaihtaminen ja muu vastaava valmistautuminen eivät tapahdu terapian aikana..."Jos asiakkaalla ei ole omaa avustajaa mukana/olemassa, mutta avuntarvetta on, niin kuka maksaa terapeutilta avustamiseen kuluneen ajan?

Kysymys 115:

Palvelukuvaus, yksilöterapiat 12/39."Asiakkaan vaatteiden vaihtaminen ja muu vastaava valmistautuminen eivät tapahdu terapian aikana, ellei asiakkaalla ole tavoitteena harjoitella näitä toimintoja osana terapiaa".Pitääkö tavoite olla kirjattuna kuntoutussuunnitelmaan, jotta se on "pätevä"?Kenen vastuulla on esimerkiksi vaikeavammaisten aikuisten, tai pien- ten lasten pukemiset/riisumiset, mikäli se ei kuulu terapia-aikaan, ja mikäli kuntoutuja kul- kee esimerkiksi yksin taksilla terapiaan?

Vastaus 114-115:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa

4.1. Yksilöterapiakäyntien kesto ja määrä on todettu muun muassa: "Fysioterapiassa, mu- siikkiterapiassa, toimintaterapiassa, neuropsykologisessa kuntoutuksessa, psykoterapiassa, kuvataidepsykoterapiassa ja perheterapiassa terapiakäynnin pituus voi olla 45, 60 tai 90 mi- nuuttia/terapiakäynti. Terapiakäynnin kesto on aina määritetty asiakkaan kuntoutuspää- töksessä." Lisäksi palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 4.2 Yksilöte- rapian toteutus on todettu muun muassa: "Asiakkaan vaatteiden vaihtaminen ja muu vas- taava valmistautuminen eivät tapahdu terapian aikana, ellei asiakkaalla ole tavoitteena harjoitella näitä toimintoja osana terapiaa."

Kysymys 116:

Palvelukuvaus, kohta 10.1. Laatuvaatimuksena ei siis enää ole inva wc toimipisteessä? Kui-

tenkin allasterapiaa ei voi edes toteuttaa paikassa, jossa ei ole luiskaa tai allashissiä. Mieles- täni nämä ovat ristiriidassa keskenään. Allasterapia-asiakas saattaa pystyä kulkemaan myös portaita, kuten osa yksilöterapian asiakkaista saattaa pärjätä myös "tavallisessa wc:ssä".

Vastaus 116:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 10.1 Yksilöterapiatoimipis- teen tilavaatimukset on todettu muun muassa: ”Toimipisteen tilat ovat kyseisen terapiamuo- don asiakkaille soveltuvat, turvalliset ja esteettömät”. Lisäksi on todettu, että ”wc-tila on tila, jossa asiakas pystyy toimimaan itsenäisesti tai avustettuna”. Asiaa ei ole tarkemmin määri- telty tarjouspyyntömateriaalissa. Allasterapiakysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, sillä ne eivät liity fysioterapiatarjouksen antamiseen.

Kysymys 117:

Jos saa sopimuksen vain ruotsin kielellä, onko terapiaa toteutettava kaikissa tapauksissa vain ruotsiksi? Entä jos asiakas haluaa terapian toteutuvan suomeksi, onko hänen mentävä silloin toiselle palveluntuottajalle? Eikö asiakkaan valinnanvapaus ulotu terapian kieleen ja palveluntuottajaan?

Vastaus 117: Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 3.1 on todettu muun muassa. ”Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista.”

”Asiakas valitsee ensisijaisesti omalla asiointikielellään palvelua antavan palveluntuottajan. Palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuspalvelun sillä kielellä, josta palveluntuottajalla on sopi- mus. Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka ovat tulleet hyväksytyksi siihen kuntaryhmään, jossa asiakkaan asuinkunta sijaitsee.”

Kysymys 118:

Liitteessä "Yksilöterapiat, Kelan vaativan lääkinnällinen kuntoutuksen palvelukuvaus" koh- dassa: "10. Yksilöterapiatilojen vaatimukset" kuvataan "Toimipisteen tilat ovat kyseisen terapiamuodon asiakkaille soveltuvat, turvalliset ja esteettömät." sekä "Toimipisteessä on .. wc-tila, jossa asiakas pystyy toimimaan itsenäisesti tai avustettuna". Tarkoittaako tämä, että wc-tilan tulee olla esteetön? Mitkä ovat esteettömän wc-tilan vaatimukset?

Vastaus 118:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 10.1 Yksilöterapiatoimipisteen tilavaatimukset on todettu muun muassa: ”Toimipisteen tilat ovat kyseisen terapiamuodon asiakkaille soveltuvat, turvalliset ja esteettömät”. Lisäksi on todettu muun muassa, että toi- mipisteessä on ”wc-tila, jossa asiakas pystyy toimimaan itsenäisesti tai avustettuna”.

Kysymys 119:

Palvelukuvaus, yksilöterapiat, kohta 5.1, kotikäynti. Tarkennus aiempaan kysymyksee voiko kuntosalikäynti olla kotikäynti --> kyse ei ole siis viiden kerran harrastuskokeilusta, vaan asiakkaan hyötymästä, kuntoutussuunnitelmassa suositelluista kuntosalikäynneistä jotka toteutuisivat säännöllisesti, enemmän kuin viidesti vuodessa.

Kysymys 120:

Palvelukuvaus, yksilöterapiat, kohta 5.1: kotikäynti. Voiko kotikäynti olla kuntosalikäynti (arjen muu ympäristö)?

Vastaus 119-120:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskeva osa kohta 5.1 Kotikäynti: "Voit toteuttaa asiak- kaalle myönnetyt yksilöterapiakäynnit myös kotikäynteinä. Kotikäynti voi toteutua asiakkaan kotona, päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa tai asiakkaan muussa arjen ympäristössä. Kes- kustele asiakkaan kanssa, missä terapiakäynti on hänen tilanteessaan tarpeellinen toteuttaa."

Kysymys 121:

Valitseeko asiakas aina itse Palveluntuottajan vai miten hinnoittelu ja etusijajärjestys vai- kuttavat Palveluntuottajan valintaan

Vastaus 121:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 3.1 Asiakkaan oikeus valita pal- veluntuottaja on todettu muun muassa: ”Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista. Asiakas valitsee ensisijaisesti omalla asiointikielellään palvelua antavan palveluntuottajan. Palveluntuottaja toteuttaa kuntoutus- palvelun sillä kielellä, josta palveluntuottajalla on sopimus. Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka ovat tulleet hyväksytyksi sii- hen kuntaryhmään, jossa asiakkaan asuinkunta sijaitsee.”

Kysymys 122:

Voiko etäterapiassa hyödyntää henkilökohtaista avustaa, jos asiakkaalla sellainen on käy- tettävissä? Nyt e-avustajan roolista ei ole mainintaa lainkaan

Vastaus 122:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 2.3 Kuntoutuminen tulee

osaksi asiakkaan arkea on todettu muun muassa: ”Toteuta yksilöterapiapalvelu siten, että asiakas sekä hänen läheisensä ja lähiverkostonsa (esim. henkilökohtainen avustaja tai päivä- kodin omaohjaaja) saavat konkreettista ohjausta asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi tai ylläpysymiseksi arjessa.”

Lisäksi Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 3.3 Terapeutin tehtävät yksilöterapian aikana on todettu muun muassa: ”Tee tarpeellista yhteistyötä ja sovi tarpeelli- sesta tiedonvälityksestä asiakkaan suostumuksella asiakkaan läheisten ja lähiverkoston

kanssa.”

Kysymys 123:

Yksilöterapiat palvelukuvaus kohta 11, etäkuntoutus: Onko palveluntuottajan pakollista pystyä toteuttamaan myös etäkuntoutusta?

Kysymys 124:

Yksilöterapiat, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvaus: Onko ammatin- harjoittajalla.oltava valmius etäkuntoutuksen toteuttamiseen?

Vastaus 123-124:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 11. Yksilöterapioiden toteutta- minen etäkuntoutuksena on todettu muun muassa: ”Yksilöterapiat on mahdollista toteuttaa etäkuntoutuksena allasterapiaa ja ratsastusterapiaa lukuun ottamatta. ” Etäkuntoutuksen toteuttaminen on mahdollista mutta ei pakollista.

Kysymys 125:

TARJOUSMATERIAALIN KOHTA: Yksilöterapiat/Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuk- sen palvelukuvaus/11.KYSYMYS: Mitä Kela tarkoittaa tarkalleen ottaen saavutettavuudella?

Lisäksi mitä Kela tarkalleen ottaen tarkoittaa palveluntarjoajan www. sivujen saavutetta- vuudella koskien vähinäänkin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osuutta www. sivuilla?

Vastaus 125:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisessä osassa kohdassa 1.6 Digipalvelujen saavutettavuus on määritelty digipalvelujen saavutettavuus. Kyseissä kohdassa on muun muassa todettu,

että ” Huomioi kuntoutuspalvelun toteutuksessa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sääde- tyn lain (306/2019) saavutettavuusvaatimukset.” Lisäksi on todettu, että ” Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa valtakunnallisesti yleistä ohjausta ja neuvontaa saavutettavuusvaa- timuksista.”

Kysymys 126:

Voiko asiakas käydä vapaasti kuntoutuksessa muussa kuntaryhmässä, kuin missä asuu? Palvelunkuvauksen kappaleessa 3.1. todetaan, että Jos asiakkaan viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja sijaitsee lähempänä kuin asiakkaan oman kuntaryhmän lähin palvelun- tuottaja, asiakas voi valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Tämä edellyttää, että kyseisen kuntaryhmän alueella on riittävästi palvelua saatavilla. Mitä tällä riittävällä palvelun saatavuudella tarkoitetaan? Onko kyse tosiasiallisesta palvelujen saatavuudesta, eli että palveluntuottajilla on tilaa, vai onko kyse siitä, että jos alueen palveluntuottajilla on jo heidän hankintavaiheessa lupaamansa määrä asiakkaita "täynnä", ei asiakas enää voisi tällä alueelle hakeutua? Toisin sanoen, onko kuntaryhmän asukas etusijalla palveluntuotta- jan valinnassa kuntaryhmän ulkopuolella asuvaan kuntoutujaan nähden?

Vastaus 126:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 3.1 Asiakaan oikeus valita palveluntuottaja on todettu muun muassa:

”Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palve- luntuottajista.

Asiakas valitsee ensisijaisesti omalla asiointikielellään palvelua antavan palveluntuottajan. Palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuspalvelun sillä kielellä, josta palveluntuottajalla on sopi- mus.

Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka ovat tulleet hyväksytyksi siihen kuntaryhmään, jossa asiakkaan asuinkunta sijaitsee.

• Jos palveluntuottajaa ei ole saatavilla asiakkaan asuinkunnan kuntaryhmästä, voi asiakas valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Valinnassa on huomioi- tava, että matkoista asiakkaalle koituva rasitus ja kustannukset jäävät kohtuullisiksi.

• Jos asiakkaan viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja sijaitsee lähempänä kuin asi- akkaan oman kuntaryhmän lähin palveluntuottaja, asiakas voi valita palveluntuotta- jan viereisestä kuntaryhmästä. Tämä edellyttää, että

o kyseisen kuntaryhmän alueella on riittävästi palvelua saatavilla

ja

o asiakas ja palveluntuottaja sopivat yhdessä asiakkaan terapian toteuttami- sesta muualla kuin palveluntuottajan toimitiloissa esimerkkinä kotikäyntien toteuttaminen (Kela ei edellytä sopimuksessaan palveluntuottajaa toteutta- maan palvelua muissa kuin sopimuksessa nimetyissä kuntaryhmissä). ”

Muut kysymykset eivät liity tarjouksen antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä.

Kysymys 127:

Tarkennusta toimitilojen esteettömyysvaatimuksiin?Palvelukuvauksen kappaleessa 10.1. todetaan, että toimipisteen tilat ovat kyseisen terapiamuodon asiakkaille soveltuvat, turval- liset ja esteettömät. Hankintailmoituksessa toimitilojen esteettömyyden pisteytyksessä kui- tenkin todetaan, että jos toimipisteen osalta ei täyty kaikki seuraavat edellytykset (toimipis- teen sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen pääsee invataksilla, asiakas pääsee toimipis- teeseen itsenäisesti tai avustettuna henkilökohtaisten apuvälineiden turvin ja asiakas pys- tyy liikkumaan asiakkaalle tarpeellisissa sisätiloissa itsenäisesti tai avustettuna henkilökoh- taisten apuvälineiden turvin), laatupisteitä annetaan nolla. Palvelunkuvauksen käsite "es- teetön" on epätäsmällinen, olisiko se mahdollista määritellä tarkemmin? Muutoin on erit- täin vaikeaa hahmottaa, mitä palvelunkuvauksen vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan.

Vastaus 127:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 10.1 Yksilöterapiatoimipis-

teen tilavaatimukset kohdassa on määritelty muun muassa, että ”toimipisteen tilat ovat ky- seisen terapiamuodon asiakkaille soveltuvat, turvalliset ja esteettömät”. Lisäksi ko. kohdassa on määritelty mm. että wc-tila on tila ”jossa asiakas pystyy toimimaan itsenäisesti tai avus- tettuna”. Muihin kysymyksiin ei tässä yhteydessä vasta, sillä ne eivät liity tarjousten anta- miseen.

Kysymys 128:

Xxxxxxxxxxx opiskelijan tuottamaan erilliseen terapiaan? Palvelunkuvauksessa todetaan, että opiskelijan harjoittelujakso voidaan järjestää siten, että asiakkaalle annetaan Kelan jär- jestämän terapian lisäksi erillisenä terapiana opiskelijan toteuttamaa terapiaa, jos tähän on myös asiakkaan suostumus. Olisiko tämä terapia sellaista, josta Kela ei maksa lainkaan kor- vausta? Xxxxx opiskelijan toteuttama terapia huomioidaan terapiapalautteissa? Saisiko asiakas näihin opiskelijan toteuttamiin terapioihin kuitenkin matkakorvaukset?

Vastaus 128:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 9. Yksilöterapiamuodot ja yksilöterapeutit, Yksilöterapian toteuttajat on todettu muun muassa: ”Terapeuttiopiskelija voi toimia asiakkaan terapiatilanteessa pätevän terapeutin läsnä ollessa ja asiakkaan suostu- muksella. Vastuu asiakkaan terapiasta on Kelan sopimukseen nimetyllä ja hyväksytyllä tera- peutilla. Opiskelijan harjoittelujakso voidaan järjestää siten, että asiakkaalle annetaan Kelan järjestämän terapian lisäksi erillisenä terapiana opiskelijan toteuttamaa terapiaa, jos tähän on myös asiakkaan suostumus.”

Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaan kuntoutuspäätöksen ja palvelukuvauksen mukaisesti toteutuneesta terapiasta palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdan 12.1 Laskutta- minen mukaisesti.

Palvelukuvauksen terapioiden yleisessä osassa kohdassa 2.5 Matkakustannukset on todettu muun muassa ”Kela maksaa Kelan kuntoutuslaissa säädetyllä tavalla asiakkaalle ja läheiselle korvauksen kuntoutuksesta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista matkakustannuksista siltä osin kuin ne ylittävät matkakustannusten omavastuun.”

Palveluntuottaja laatii terapiapalautteen palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdan 8. Terapiapalaute mukaisesti.

Kysymys 129:

Toimitilat: Miksi pitää olla odotustila? voiko odotustila olla kerrostalon lämmin rappukäy- tävä?

Vastaus 129:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevassa osassa kohdassa 10.1 Yksilöterapiatoimipis- teen tilavaatimukset on todettu muun muassa: ”Toimipisteen tilat ovat kyseisen terapiamuo- don asiakkaille soveltuvat, turvalliset ja esteettömät.

Toimipisteessä on

• odotustila, joka voi olla

o erillinen odotustila

o lämmin, riittävän iso ja ovellinen/suljettava eteinen tai

o esimerkiksi koulun käytävä”

Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, sillä ne eivät liity tarjousten antamiseen.

2.2 Yleinen osa

Kysymys 130:

Palvelukuvauksessa vaadittu ryhmätapaturmavakuutus herättää kysymyksiä. Mikä tämän vakuutuksen merkitys on ja mitä riskejä varten se on luotu.

Vastaus 130:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdan 8.1. Palveluntuottajan vakuutusturva mukaan ” Palveluntuottajalla on asiakasta varten seuraava vakuutusturva:

• toiminnan vastuuvakuutus, joka kattaa kuntoutustoiminnan

• potilasvakuutus, jos kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka antaa terveyden- ja sairaanhoitoa

• ryhmämuotoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa terapian aikana tapahtuneet henkilövahingot

• niille musiikkiterapeuteille, jotka eivät voi saada potilasvakuutusta, riittää toimin- nan vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus.”

Tämän lisäksi palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 8.1. Palveluntuottajan vakuutusturva on määritelty tarkemmin ryhmämuotoisen tapaturmavakuutuksen vähim- mäisehdot. Lisäksi samassa kohdassa on muun muassa todettu, että: ” Tapaturmavakuutuk- sesta voidaan korvata vahinkoja, joita potilasvakuutus ei kata.”

Kysymys 131:

Palvelukuvauksessa kohta 8 terapioihin liittyvät vakuutukset todetaan, että potilasvakuu- tuksen on katettava myös opiskelijan antama hoito. Eikö koulun kuulu vakuuttaa opiskelijat harjoittelun ajaksi?

Kysymys 132:

Palvelukuvauksen sivu 18 kohta 8. Terapioihin liittyvät vakuutukset. Kohdassa edellytetään vakuutuksen kattavan myös opiskelijan antaman terveyden ja sairaanhoidon. Miksi koulun kautta olevat vakuutukset eivät riitä vai eikö niitä ole?

Kysymys 133:

Palvelukuvaus, yksilöterapiat 9. yksilöterapiamuodot ja yksilöterapeutit."Terapeuttiopiske- lija voi toimia asiakkaan terapiatilanteessa pätevän terapeutin läsnäollessa ja asiakkaan suostumuksella."Palvelukuvaus, 8.1 palveluntuottajan vakuutusturva. "Potilasvakuutuksen on katettava myös opiskelijan antama terveyden- ja sairaanhoito". Suomen Fysioterapeut- tien yrittäjäjäsenten potilasvakuutus: "Vakuutus kattaa liiton jäsenten (paitsi ei opiskelija- jäsenten) itsenäisinä yrittäjinä harjoittaman terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan.".Eli pal- velukuvauksen mahdollistaessa opiskelijoiden pääsyn ja harjoittelun kelan kuntoutujien kanssa, todennäköisesti käytännössä kuitenkin opiskelijat jäävät sivuun, etenkin mikäli tar- joajan tulee hänelle kustantaa erillinen vakuutus. Toki en ole täysin varma ovatko opiskeli- jat koulun puolesta mahdollisesti vakuutettuja. Mikäli ovat, niin riittääkö se kelalle, vai tu- leeko opiskelijan vakuutus olla nimenomaan tarjoajan ottama?

Vastaus 131-133:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdan 9. Yksilöterapiamuodot ja yksilö- terapeutit, Yksilöterapian toteuttajat mukaisesti ”terapeuttiopiskelija voi toimia asiakkaan terapiatilanteessa pätevän terapeutin läsnä ollessa ja asiakkaan suostumuksella. Vastuu asi- akkaan terapiasta on Kelan sopimukseen nimetyllä ja hyväksytyllä terapeutilla.”

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 8.1. Palveluntuottajan vakuutusturva on muun muassa todettu, että palveluntuottajalla on asiakasta varten ”potilasvakuutus, jos kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka antaa terveyden- ja sairaan- hoitoa”. Lisäksi on todettu: ”Potilasvakuutuksen on katettava myös opiskelijan antama ter- veyden- ja sairaanhoito.”

Palveluntuottajan tehtävänä on varmistaa, että jos terapian toteutukseen osallistuu tera- peuttiopiskelija, myös opiskelijan antama terveyden- ja sairaanhoito kuuluu potilasvakuu- tuksen piiriin.

Kysymys 134:

Palvelukuvaus, yksilöterapia yleinen osa, s. 58, 8.2 Vakuutusturvasta tiedottaminen: "Tapa- turman tai vahingon yhteydessä palveluntuottaja käy asiakkaan kanssa läpi vakuutusturvan sisällön ja enimmäiskorvausmäärät sekä ohjaa asiakasta vahinkoilmoituksen tekemisessä." Missä laajuudessa palveluntuottaja on velvollinen ohjaamaan asiakasta vahinkoilmoituksen tekemisessä?

Vastaus 134:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 8.1.Palveluntuottajan vakuutusturva on todettu vakuutusturva, joka palveluntuottajalla on asiakasta varten. Lisäksi kohdassa

8.2. Vakuutusturvasta tiedottaminen on muun muassa todettu, että

”tapaturman tai vahingon yhteydessä palveluntuottaja käy asiakkaan kanssa läpi vakuutus- turvan sisällön ja enimmäiskorvausmäärät sekä ohjaa asiakasta vahinkoilmoituksen tekemi- sessä.” Asiaa ei ole tarkemmin määritetty tarjouspyyntömateriaalissa.

Kysymys 135:

Palvelukuvaus, yksilöterapia, yleinen osa, s. 61, kohta 9.3 Vakavista tapaturmista ilmoitta- minen. "Ilmoita välittömästi--- jos terapian aikana asiakkaalle sattuu vakava tapaturma, joka aiheuttaa pitkän sairaalahoidon, pysyvän vamman tai kuoleman."

Tarkoitetaanko tässä käytetyllä ilmaisulla "terapian aikana" koko terapiaprosessia (esim. yksi vuosi, jokin satunnainen ajanhetki terapiakäyntien välissä), vai yksittäistä terapiakäyn- tiä, jolloin terapeutti/kuntouttaja on ollut läsnä tapaturman sattumisen aikana? Mikäli tar-

koitetaan koko terapiaprosessia (ts. tapaturma on aiheutunut jonain ajanhetkenä terapia- käyntien välissä), miten palveluntuottaja voi ottaa vastatakseen kaikkiin Kelan esittämiin kysymyksiin tapaturmaan liittyen?

Vastaus 135:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 9.3 Vakavista tapaturmista ilmoitta- minen on todettu muun muassa, että ”Ilmoita välittömästi Kelan kuntoutuspalvelujen ryh- män sähköpostiosoitteeseen xxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxx@xxxx.xx, jos terapian aikana asi- akkaalle sattuu vakava tapaturma, joka aiheuttaa pitkän sairaalahoidon, pysyvän vamman tai kuoleman.” Kyse on tilanteesta, jossa vakava tapaturma tapahtuu palveluntuottajan to- teuttaman terapian aikana.

Kysymys 136:

Palvelukuvaus, yksilöterapia, yleinen osa: 8 Terapioihin liittyvät vakuutukset - Potilasva- kuutus (s. 57): "Potilasvakuutusturva koskee Suomessa annettavaa terveyden-ja sairaan- hoitoa. Sen edellytyksenä on, että asiakas ja palvelua antava terveydenhuollon ammattihen- kilö ovat fyysisesti Suomessa." Onko tämä ehdoton, vai voiko kyseeseen tulla satunnaiset tilanteet, jolloin kuntoutuja on ulkomailla esimerkiksi sovittuna ajankohtana, ja kuntoutus toteutuu tuolloin etäyhteyksin?

Vastaus 136: Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 8.1. Palveluntuottajan vakuutusturva on muun muassa todettu:

” Palveluntuottajalla on asiakasta varten seuraava vakuutusturva:

• toiminnan vastuuvakuutus, joka kattaa kuntoutustoiminnan

• potilasvakuutus, jos kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka antaa terveyden- ja sairaanhoitoa

• ryhmämuotoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa terapian aikana tapahtuneet henkilövahingot

• niille musiikkiterapeuteille, jotka eivät voi saada potilasvakuutusta, riittää toiminnan vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus.”

Lisäksi potilasvakuutuksen osalta on todettu, että ”potilasvakuutuksen on katettava myös opiskelijan antama terveyden- ja sairaanhoito. Potilasvakuutusturva koskee Suomessa an- nettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Sen edellytyksenä on, että asiakas ja palvelua antava terveydenhuollon ammattihenkilö ovat fyysisesti Suomessa.”

Palveluntuottajalta edellytetään siis potilasvakuutusturvaa, joka koskee Suomessa annetta- vaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Muilta osin kysymys ei liity tarjouksen antamiseen, joten siihen ei vastata tässä yhteydessä.

Kysymys 137:

Palvelukuvauksen yksilöterapiaa koskeva osa. Riittääkö terapeutin EA taidot päivittämään aina hätäensiapukurssi vaikka EA1 olisikin kerennyt mennä vanhaksi tai edellinen kertaus on ollut hätäensiapukurssi eikä EA1?

Kysymys 138:

Voiko käydyn EA1-pätevyyden päivittää useamman kerran peräkkäin hätäensiapukoulu- tuksella, vai pitääkö joka toinen "päivitys"kerta olla tuo kahden päivän EA1 koulutus?

Kysymys 139:

Vaaditaanko voimassa oleva EA1 koulutus vai riittääkö hätäensiapu jos on joskus käynyt EA1 koulutuksen?

Kysymys 140:

Kohta: Aiemmin suoritettu Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1-koulutus tai vastaava, jota on päivitetty voimassa olevalla hätäensiapu-, kertauskurssilla tai vastaavalla. Onko jatkossa riittävä ylläpitää hätäensiapua vastaavalla koulutuksella ensiaputaitoa?

Kysymys 141:

Palvelukuvaus, yleinen osa, luku 9, s 20/27. Ensiapuvalmius.Onko EA1 -koulutus oltava voi- massa koko sopimuskauden ajan?Vai onko riittävää, että EA1 -koulutuksen on käynyt, jonka jälkeen sen voi kertaalleen päivittää ja pitää voimassa, jonka jälkeen menee niin sano- tusti vanhaksi --> riittääkö tämän jälkeen ylläpitää voimassaolevaa hätäensiapuvalmiutta hätäensiapukurssilla?

Vastaus 137-141: Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 9.1 Yleistä, Tera- peutin ensiapuvalmius on todettu: ”Terapeutille on määritetty koko sopimuskauden voi- massa oleva ensiapuvalmius, joka on

• Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1 -koulutus tai vastaava koulutus (EA 1-koulutuk- sella tarkoitetaan Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1-koulutusta tai muuta vastaa- van tasoista koulutusta. EA 1-koulutus sisältää hätätilanteessa ja tavallisimmissa sai- raus- ja onnettomuustilanteissa tarvittavat käytännön perustiedot ja -taidot)

• aiemmin suoritettu Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1-koulutus tai vastaava, jota on päivitetty voimassa olevalla hätäensiapu-, kertauskurssilla tai vastaavalla.

Mikäli terapeutti on pohjakoulutukseltaan lääkäri (esim. tilanne, jossa psykoterapiaa toteut- taa psykiatri), on hänellä oltava voimassa oleva hätäensiapukoulutus tai vastaava.”

Ensiapuvalmiudeksi riittää kerran suoritettu Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1–koulutus tai vastaava, jota voi päivittää hätäensiapu-, kertauskurssilla tai vastaavalla.

Kysymys 142:

Onko terapiasitoumus jatkossa mahdollinen, ei pakollinen?

Vastaus 142:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 7. Yksilöterapiasuunnitelma ja terapiasitoumus todetaan muun muassa, että ”asiakkaalla täytyy olla tieto, että mahdollinen terapiasitoumus on palveluntuottajan ja asiakkaan välinen sitoumus” sekä ”asiakkaalla täy- tyy olla tieto siitä, että Kela ei edellytä terapiasitoumuksen laatimista eikä ole siinä osapuo- lena.” Terapiasitoumuksen laatiminen on mahdollista mutta ei pakollista.

Kysymys 143:

Onko terapiasuunnitelma jatkossakin riittävä ns. kirjauksena vai pitääkö siitä olla erillinen kirjallinen pohja?

Vastaus 143:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 7. Yksilöterapiasuunnitelma ja terapiasitoumus on todettu muun muassa: ”Laadi yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallinen

yksilöterapiasuunnitelma, joka perustuu asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan ja tehtyihin arvi- ointeihin sekä asiakkaan arkeen tutustumiseen.”

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 5.1 Kuntoutuksen toteutukseen liit- tyvä kirjaaminen todetaan, että asiakkaan asiakirjoihin liitetään mukaan muun muassa:

• ”terapian aikataulu ja kirjallinen terapiasuunnitelma

• asiakkaan Omat tavoitteeni –lomake.”

Yksilöterapiasuunnitelma laaditaan erillisenä asiakirjana. Siihen kuuluvat asiakkaan tavoit- teet kirjataan Omat tavoitteeni -lomakkeelle (GAS).

Kysymys 144:

Tarjouspyyntö:Pitääkö ammatinharjoittajalla olla suojattu sähköposti?

Kysymys 145:

Tarkoittaako viranomaisille (kelalle) tarkoitettu sähköposti suojattua sähköpostia?

Vastaus 144-145:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 1.5. Sähköpostin käyttö on muun mu- assa todettu, että ” Käytä suojattua yhteyttä, kun lähetät yksittäistä asiakasta koskevaa tietoa sähköpostilla.”

Vaatimus suojatusta yhteydestä koskee niitä tilanteita, kun palveluntuottaja lähettää asia- kasta koskevaa tietoa sähköpostitse Kelaan.

Kysymys 146:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskeva osa: Mitä tarkoittaa kuntoutuspalvelun toteu- tuksessa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta säädetyn lain (306/2019) saavutettavuus- vaatimukset?kuntoutuspalvelusta.

Kysymys 147:

Kysymys koskien Yksilöterapian yleisen osan kohtaa 1.6 Digipalvelujen saavutettavuus Mitä saavutettavuudella tarkoitetaan konkreettisesti? Mitä vaatimuksia internet-sivuille on?

Kysymys 148:

Riittääkö digipalvelujen saavutettavuudeksi se, että tarjoamme esim. etäkuntoutusta Dia- riumin Viivipalvelun kautta? Viivin käyttö vaatii asiakkaalta sähköpostia, jonne Viivilinkki voidaan lähettää. Firman nettisivulla on myös ohjeistettu, etäterapiamahdollisuudesta ja siitä, että etäterapia vaatii asiakkaalta omaa sähköpostia.

Kysymys 149:

Yksilöterapiat palvelukuvaus kohta 1.6, digipalvelujen saavutettavuus: Mitä tarkoitetaan verkkosivujen osalta saavutettavuudella? Riittääkö kirjallinen kuvaus palvelusta verkkosi- vulla?

Kysymys 150:

Kysymys liittyen palvelukuvaukseen (yleinen osa), kohta 1.6 Digipalvelujen saavutettavuus. Mitä tarkoitetaan saavutettavuudella? Mitkä ovat palveluntuottajan verkkosivujen vähim- mäisvaatimukset, liittyen saavutettavuuteen?Riittääkö, että verkkosivuilta on luettavissa palvelukuvauksen (yleinen osa) luvun 10. mukaiset asiat?

Kysymys 151:

palvelukuvauksesta: Mitä konkreettisia toimia Kela vaatii tarjouksen tekijöiltä koskien di- gipalvelujen saavutettavuutta?

Vastaus 146-151:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisessä osassa kohdassa 1.6 Digipalvelujen saavutettavuus on määritelty digipalvelujen saavutettavuus. Kyseissä kohdassa on muun muassa todettu,

että ” Huomioi kuntoutuspalvelun toteutuksessa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sääde- tyn lain (306/2019) saavutettavuusvaatimukset.” Lisäksi on todettu, että ” Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa valtakunnallisesti yleistä ohjausta ja neuvontaa saavutettavuusvaa- timuksista.”

Kysymys 152:

Tarjouspyyntömateriaalissa on todettu, että Kela maksaa vain toteutuneista asiakaskäyn- neistä.Kysymys 1: Onko palveluntuottajan mahdollista periä asiakkaalta korvaus peruuntu- neesta käynnistä?Kysymys 2: Missä ajassa peruminen tulee tehdä? Saako palveluntuottaja

tämän jälkeen perutuista käynneistä periä korvauksen asiakkaalta?Kysymys 3: Saako palve- luntuottaja sopia näistä käytänteistä suoraan asiakkaan kanssa?

Vastaus 152:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 7. Yksilöterapiasuunnitelma ja terapiasitoumus on todettu, että Kela suosittaa yksilöterapiasuunnitelman liitteenä laati- maan kirjallisen terapiasitoumuksen. Terapiasitoumuksessa kuvataan muun muassa tera- piakäynnin perumiskäytännöt.

Samassa kohdassa on lisäksi muun muassa todettu, että ”palveluntuottajan ja asiakkaan on hyvä sopia ennen terapian alkua, miten ja missä tilanteissa terapiakäynti on mahdollista pe- ruuttaa. Jos palveluntuottaja ja asiakas sopivat asiakkaan korvausvelvollisuudesta niissä ti- lanteissa, kun terapiakäyntiä ei ole peruutettu sovitulla tavalla, ehtojen täytyy olla kohtuulli- set. Kohtuullisuusharkinnassa on hyvä huomioida muun muassa asiakkaan kokonaistilanne ja peruuntumisen syy.”

Kysymys 153:

Palvelukuvauksen yleisessä osassa kohdassa 8.1 on todettu "ryhmämuotoinen tapaturma- vakuutus, joka kattaa terapian aikana tapahtuneet henkilövahingot". Voisiko hankintayk- sikkö tarkentaa, mitä tällä tapaturmavakuutuksella tarkoitetaan? Onko kyseessä työnteki- jöiden vai asiakkaiden vakuutus? Käsityksemme mukaan potilasvakuutus kattaa asiakkai- den vahingot.

Vastaus 153:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 8.1. Palveluntuottajan vakuutusturva on muun muassa todettu, että

” palveluntuottajalla on asiakasta varten seuraava vakuutusturva:

• toiminnan vastuuvakuutus, joka kattaa kuntoutustoiminnan

• potilasvakuutus, jos kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka antaa terveyden- ja sairaanhoitoa

• ryhmämuotoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa terapian aikana tapahtuneet henkilövahingot

• niille musiikkiterapeuteille, jotka eivät voi saada potilasvakuutusta, riittää toimin- nan vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus.”

Tämän lisäksi samassa kohdassa on määritelty tarkemmin ryhmämuotoisen tapaturmava- kuutuksen vähimmäisehdot. Kyse on siis asiakkaan vakuutusturvaa koskevasta vaatimuk- sesta.

Kysymys 154:

Sivu 20 Terapiat, yleinen osa.Pelastussuunnitelma. säännöllisesti päivitetty ja tarkistettu poistumisturvallisuusselvitys, jossa on huomioitu myös toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden (esim. lapset, liikuntavammaiset, aistivammaiset, omaishoidettavat ja muisti- sairaat) edellytykset pelastua tulipalosta. Kysymys: Miten on määritelty säännöllisesti päi- vitetty ja tarkistettu? Tuleeko palveluntuottajan järjestää palo- ja pelastautumisharjoituk- sia? Kuinka usein näitä tulisi järjestää?

Vastaus 154:

Palvelukuvauksen terapioiden yleisen osan kohdassa 9.1 Yleistä, Pelastussuunnitelma on todettu: ”Vastuullasi on varmistaa, että toimintaa varten on

• ajantasainen pelastuslain ja valtioneuvoston pelastustoimesta antama asetuksen mu- kainen pelastussuunnitelma, jota paloviranomainen asianmukaisesti seuraa

• säännöllisesti päivitetty ja tarkistettu poistumisturvallisuusselvitys, jossa on huomi- oitu myös toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden (esim. lapset, liikuntavam- maiset, aistivammaiset, omaishoidettavat ja muistisairaat) edellytykset pelastua tuli- palosta.”

Kela ei ole määritellyt tarkemmin, kuinka usein poistumisturvallisuusselvitys on päivitet- tävä ja tarkistettava. Palveluntuottaja vastaa asiakkaidensa turvallisuudesta.

Kysymys 155:

Palvelukuvaus, yksilöterapiat, luku 11 etäkuntoutus.Onko Kelalla antaa esimerkkejä sovel- luksista, joita on hyväksyttävää, tai ehdottomasti kiellettyä käyttää etäkuntoutukseen?

Vastaus 155:

Sovelluksia ei ole tarkemmin määritelty tarjouspyyntömateriaalissa.

Kysymys 156:

Palvelukuvauksen yksilöterapia, 11.2 Kuvapuhelun toteutus: Mitä tarkoittaa, että palvelun- tuottajalla täytyy olla tekninen tuki?

Vastaus 156:

Palvelukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan kohdassa 11.2 Kuvapuhelun toteutus on todettu muun muassa, että ”palveluntuottajalla täytyy olla kuvapuhelun toteutuksessa tekni- nen tuki. ” Tämä tarkoittaa, että teknisten ongelmien ilmetessä terapian toteutuksen aikana terapeutilla on tiedossa taho, johon hän voi olla yhteydessä ongelman ratkaisemiseksi.

Kysymys 157:

Onko Xxxxxxx kuuluminen velvoittava sopimusehto?

Vastaus 157:

Terapioiden yleisen osan kohdissa 1.3. Asiakkaan henkilötietojen käsittely ja 1.4. Asiakkaan henkilötietojen säilytys on todettu henkilötietojen käsittelystä ja säilytyksestä. Kohdassa

1.3. on muun muassa todettu:

”Kun kyse on potilasasiakirjoista, huomioi potilasasiakirjoja koskeva erityislainsäädäntö ku- ten laki potilaan asemasta ja oikeuksista, sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakir- joista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki sekä potilasasiakirjoja koskeva viranomaisohjeistus.”

Kela ei ole asettanut tältä osin lainsäädännöstä poikkeavia vaatimuksia, vaan palveluntuot- taja noudattaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä kä- sittelystä (voimassa 1.11.2021 alkaen) (2021/784) annettua lakia. Yksityiselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalle Kanta-palvelujen käyttöönotto on pakollista, jos sillä on käytössään asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä.

3 TERAPEUTTIEN LAATUPISTETAULUKKO (Tarjouspyynnön liite 2)

4 SOPIMUSLUONNOS (Tarjouspyynnön liite 3)

Kysymys 158:

Xxxxx toimin, jos aiemmin työntekijänä toiminut fysioterapeutti vaihtuu ammatinharjoitta- jaksi? Laitetaanko tarjous sekä työntekijällä (varmuuden vuoksi, jos ft ei saakaan ammatin- harjoittajasopimusta) että ilman? Toisaalta, mahdollinen 4 vuotta on tarjouskierroksessa pitkä aika. Onko mahdollista, että työntekijä voi vaihtaa ammatinharjoittajaksi ns. kesken kauden? Vasta palkatun työntekijän on ehkä vaikea heti osallistua itse tarjouskierrokseen, mutta voisi haluta esim. vuoden työnteon jälkeen näin tehdä. Onko siis tarjouksessa "tilaa" muutokselle?

Vastaus 158:

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:”Koko terapiapalvelua ei saa toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pi- tää itse toteuttaa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian to- teuttamisesta). Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden vastuista ja velvoit- teista kuten omistaan.

Palveluntuottaja ei voi käyttää alihankkijana julkista tai julkiseen rinnastettavaa tahoa (KKRL 53 §).

Jos palveluntuottaja käyttää alihankkijoita, palveluntuottajan tulee selvittää, että alihankki- jaa ei koske hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) 81 §:n mukainen poissulkuperuste, eikä palveluntuottajan tiedossa ole, että ali- hankkija taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin hankintalain 80

§:ssä tarkoitetusta rikoksesta.”

Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa edellä kuvattuja määritelmiä, voidaan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi. Palvelua toteuttavista terapeuteista ja terapeutti- vaihdoksista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.

Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Te- rapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täydennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mu- kaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaati- mukset.

Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen.”

Kysymys 159:

Sopimus: Mitä tarkoitetaan, että asiakkaita ei ohjaudu palveluntuottajalle?

Vastaus 159:

Sopimuksen kohdassa 3. on muun muassa seuraavat kirjaukset:

” Palveluntuottaja sitoutuu koko sopimuskauden ajan toteuttamaan palvelua kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty.”

” Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteuttamaan edellä mainituissa kuntaryhmissä vähin- tään kyseiseen kuntaryhmään tarjoamansa asiakasmäärän.”

Lisäksi sopimuksen kohdassa 5. on muun muassa todettu seuraavasti:

” Tällä sopimuksella perustetaan puitejärjestely. Tämän perusteella Kelan asiakas valitsee itse, keneltä puitejärjestelyyn hyväksytyltä palveluntuottajalta palvelut hänelle ostetaan (Pal- velukuvauksen yksilöterapioita koskevan osan luku 3.1, Asiakkaan oikeus valita palveluntuot- taja).”

Sopimuksen kohdassa 17.3. on muun muassa todettu seuraavasti:

” Jos palvelua ei ole toteutettu vuosittain kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuotta- jan tarjous on hyväksytty, kyseessä on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomuksen perusteella Ke- lalla on oikeus periä palveluntuottajalta sopimussakkoa. Sopimussakkoa ei peritä tilanteessa, jossa palveluntuottajalle ei ohjaudu asiakkaita.”

Palveluntuottajalla on valmius koko sopimuskauden ajan tarjota palvelua kaikkien niiden kuntaryhmien alueella, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty, jos asiakas valitsee itselleen kyseisen palveluntuottajan toteuttamaan palvelua. Jos asiakas ei valitse kyseistä palveluntuottajaa, kyseessä ei ole sopimuksen mukainen sopimusrikkomus.

Kysymys 160:

Jos palvelua ei ole toteutettu vuosittain kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuot- tajan tarjous on hyväksytty, kyseessä on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomuksen perus- teella Kelalla on oikeus periä palveluntuottajalta sopimussakkoa. Sopimussakkoa ei peritä tilanteessa, jossa palveluntuottajalle ei ohjaudu asiakkaita. Sopimusluonnoksen mukaan kyseinen tilanne on sopimusrikkomus. Mutta jos tilanne on se että teraputti on luvannut toteuttaa laskennallisesti 25 asiakkaan terapian yhteensä kolmesta eri kuntaryhmästä ja tuo 25 asiakasta tulee täyteen kahdesta kuntaryhmästä eikä hän pysty ottamaan myöhem- min kolmannesta kuntaryhmästä tarjottavaa asiakasta, niin onko silloinkin kysymys sopi- musrikkomuksesta?

Vastaus 160:

Sopimuksen kohdassa 17.3 Sopimussakko on kirjaus: ”Jos palvelua ei ole toteutettu vuosit- tain kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty, kyseessä on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomuksen perusteella Kelalla on oikeus periä palveluntuotta- jalta sopimussakkoa. Sopimussakkoa ei peritä tilanteessa, jossa palveluntuottajalle ei ohjaudu asiakkaita.” Ks. myös kysymys 159 ja Kelan vastaus siihen.

Kysymys 161:

Hankintasopimus.Mikäli palveluntuottaja/yksinyrittäjä on jo eläkkeellä, eikä tarvitse mak- saa eläkemaksuja, tarvitaanko silti YEL-vakuutus voidakseen täyttää palveluntuottajan vaa- timukset?Voiko ammatinharjoittaja irtisanoa Kelan hankintasopimuksen eläköitymisen tai työkyvyttömyyden takia?

Vastaus 161:

Sopimuksen kohdassa 22 on tarkempia sopimuskirjauksia palveluntuottajan taloudellisen tilan seurannasta sopimussuhteen aikana. Sopimuksen kohdan 22 mukaan palveluntuotta- jan on toimitettava Kelalle muun muassa ”todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkeva- kuutusmaksujen maksamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja kos- keva maksunsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty.” Sopimuskohta tarkoittaa tässä yhteydessä todistuksia työntekijöiden eläkevakuutusten ja/tai yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitystä siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Palveluntuottaja voi esittää Kelalle luotettavan selvityksen edellä mainittujen tietojen tarpeettomuudesta.

Tarjoaja sitoutuu toteuttamaan terapiapalvelua sopimuskauden ja mahdolliset optiovuodet. Jos palveluntuottajan liiketoiminta kuitenkin päättyy esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai työkyvyttömyyden vuoksi, sopimus voidaan mahdollisesti päättää ilman, että siitä seuraa sanktioita. Palveluntuottajan tulee näissä tilanteissa olla hyvissä ajoin yhteydessä Kelaan sopimuskohdan 4 mukaisesti. Sopimuksen kohdassa 14 (Avustamisvelvollisuus palvelun- tuottajan vaihtuessa) on muun muassa todettu, että ”palveluntuottajan tulee Kelan kanssa yhteistyössä hyvissä ajoin varmistaa asiakkaan terapian jatkuminen uuden palveluntuottajan toimesta niissä tilanteissa, joissa asiakkaan kuntoutus jää kesken sopimuskauden päättyessä tai muusta syystä.” Kela arvioi sopimuksen päättämisen edellytykset palveluntuottajan ko- konaistilanteen perusteella.

Kysymys 162:

Liite 3 eli sopimuspohjassa lukee: "Palveluntuottajalla on oikeus käyttää palvelun tuottami- sessa alihankkijoita. Koko terapiapalvelua ei saa kuitenkaan toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pitää itse toteuttaa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapal- velusta (terapian toteuttamisesta). Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden vastuista ja velvoitteista kuten omistaan." ??Kysymykseni on: Jos yrityksessä kaikki tera- peutit toimivat ammatinharjoittajina eikä työsuhteisina, täytyykö yrittäjän itsensä toteuttaa kaikista KELA-terapioista osa vai saako yrityksen ammatinharjoittajat toteuttaa asiakkaan koko terapian?

Vastaus 162:

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12. Kohdassa on todettu muun muassa,

että ”koko terapiapalvelua ei saa toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pitää itse toteuttaa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttami- sesta)”. Palveluntuottajan on siis osallistuttava terapian toteuttamiseen. Jos ammatinhar- joittajan toiminta vastaa kohdassa kuvattuja määritelmiä, voidaan itsenäinen ammatinhar- joittaja katsoa alihankkijaksi.

Kysymys 163:

Mikäli asiakkaita hakeutuu palveluntuottajalle enemmän kuin mihin on sitoutunut, onko uusien terapeuttien rekrytointi sopimuskauden aikana mahdollista valinnanvapauden mah- dollistamiseksi?

Vastaus 163:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua tuottavat terapeutit) on todettu seuraavasti: ”Palvelun- tuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palveluntuot- tajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Tera- peuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostu- muksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyt- tyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 164:

Tarjouspyynnössä pitää määritellä tarjottava asiakasmäärä (tarjouspyyntö, s 25/36). Tämä määrä lienee kuitenkin ns. minimimäärä, jonka tarjoaja lupaa tehdä? Voiko tarjoaja sopi- muksen saadessaan ottaa vastaa suuremman määrän asiakkaita, mikäli hän siihen pystyy? On mahdotonta ennakoida muiden sopimusten kautta tulevia asiakkaita, tai itse maksavien asiakkaiden määärää.

Vastaus 164:

Sopimuksen kohdassa 3. on muun muassa seuraava kirjaus:

” Palveluntuottaja sitoutuu koko sopimuskauden ajan toteuttamaan palvelua kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty.”

” Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteuttamaan edellä mainituissa kuntaryhmissä vähin- tään kyseiseen kuntaryhmään tarjoamansa asiakasmäärän.”

Palveluntuottaja voi toteuttaa palvelua vähimmäismäärää suuremmallekin asiakasmäärälle.

Kysymys 165:

Xxxx jäämässä eläkkeelle kuluvan tarjousjakson aikana ja nostan eläkettä, mutta teen vielä töitä osaaikaisesti yhdessä työntekijöitteni kanssa. YEL maksujen maksaminen ymmärtääk- seni silloin loppuu. Kuinka käy Kelan vaatiman todistuksen maksetuista Eläkemaksuista jotka piti toimittaa kerran vuodessa.

Vastaus 165:

Sopimuksen kohdassa 22 on tarkempia sopimuskirjauksia palveluntuottajan taloudellisen tilan seurannasta sopimussuhteen aikana. Sopimuksen kohdan 22 mukaan palveluntuotta- jan on toimitettava Kelalle muun muassa ”todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkeva- kuutusmaksujen maksamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja kos- keva maksunsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty.” Sopimuskohta tarkoittaa tässä yhteydessä todistuksia työntekijöiden eläkevakuutusten ja/tai yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitystä siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Palveluntuottaja voi esittää Kelalle luotettavan selvityksen edellä mainittujen tietojen tarpeettomuudesta.

Kysymys 166:

Kysymys koskee yksilöfysioterapiasopimuksen irtisanomista:Voidaanko yksilöfysioterpia- sopimus irtisanoa kesken sopimuskauden esim. palveluntuottajan osittaiselle varhennetulle eläkkeelle jäämisen takia? Tuleeko tällöin sopimussakko?

Kysymys 167:

Sopimus tehdään kakdeksi vuodeksi+2 mahd. optiovuotta . Jos palveluntuottaja on yksiyrit- täjä ja joutuu eläköitymään sopimuskauden aikana, onko sopimuksen purkaminen silloin mahdollista?

Kysymys 168:

Sopimusluonnos ei mahdollista sopimuksen irtisanomista tai optiovuosista kieltäytymistä

palveluntuottajalta. Mikä on menettely pienentää asiakasmäärää tai päättää/irtisanoa sopi- mus jos palveluntuottaja toiminnassa tapahtuu oleellinen muutos sopimusaikana esim eläk- keelle siirtyminen tai työkyvyttömyys?

Kysymys 169:

Voiko optiovuosista luopua palveluntuottajan toimesta, jos esim. eläkeikä tulee vastaan tai joutuu työkyvyttömäksi, vai sitoudutaanko tarjouksella suoraan myös vuosiin 2025 ja 2026?

Kysymys 170:

Syntyykö sopimussanktioita, jos joutuu kesken sopimuskauden lopettamaan palvelun tuot- tamisen sairastumisen, eläköitymisen tai yritystoiminnan lopettamisen vuoksi?

Vastaus 166-170:

Tarjoaja sitoutuu toteuttamaan terapiapalvelua sopimuskauden ja mahdolliset optiovuodet. Jos palveluntuottajan liiketoiminta kuitenkin päättyy esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai työkyvyttömyyden vuoksi, sopimus voidaan mahdollisesti päättää ilman, että siitä seuraa sanktioita. Palveluntuottajan tulee näissä tilanteissa olla hyvissä ajoin yhteydessä Kelaan sopimuskohdan 4 mukaisesti. Sopimuksen kohdassa 14 (Avustamisvelvollisuus palvelun- tuottajan vaihtuessa) on muun muassa todettu, että ”palveluntuottajan tulee Kelan kanssa yhteistyössä hyvissä ajoin varmistaa asiakkaan terapian jatkuminen uuden palveluntuottajan toimesta niissä tilanteissa, joissa asiakkaan kuntoutus jää kesken sopimuskauden päättyessä tai muusta syystä.”Kela arvioi sopimuksen päättämisen edellytykset palveluntuottajan ko- konaistilanteen perusteella.

Kysymys 171:

Voiko palveluntuottaja lisätä terapeutteja sopimuskauden alettua? Onko sopimus mahdolli- suus muuttaa jos yritysmuoto muuttuu tarjouksen jättämisen jälkeen?

Vastaus 171:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua tuottavat terapeutit) on todettu seuraavasti:

”Palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos pal- veluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enem- män Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hy- väksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Yhtiömuodon muuttaminen sopimuskauden aikana on mahdollista. Palveluntuottajan tulee olla asiasta yhteydessä Kelaan sopimuskaudella sopimuskohdan 4 mukaisesti.

Kysymys 172:

Sitoutuuko palveluntuottaja toteuttamaan terapiat myös Kelan pidättäminä optiovuosina?

Vastaus 172:

Kyllä

Kysymys 173:

Onko sopimus mahdollista irtisanoa kesken sopimuskauden?, ennen optiovuoden alkamista ja jos on niin mikä on irtisanomisaika? Miten forse major -tilanteissa.

Vastaus 173:

Sopimuksen kohdan 19. mukaisesti sopimus on määräaikainen. Kohta sisältää muun mu- assa seuraavat kirjaukset:

”Sopimus on voimassa 1.12.2022–31.12.2024. Tämän jälkeen sopimus on voimassa aina yhden optiovuoden (vuodet 2025 ja 2026) kerrallaan, ellei Kela irtisano sopimusta.”

Palveluntuottaja ei voi irtisanoa sopimusta.

Ylivoimaisen esteen tilanteista on todettu sopimuksen kohdassa 17.2 Näissä lähtökohta on, että ”jos sopimusvelvoitteen toteuttaminen viivästyy ylivoimaisen esteen takia, sopimusvel- voitteen täyttämisen aikaa jatketaan niin pitkään kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olo- suhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena, ellei tämä ole ilmeisen epätarkoituk- senmukaista”. Ylivoimaisen esteen tilanteet arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella so- pimuskaudella.

Kysymys 174:

Miten Kela määrittelee pätevän sijaisen tarjotulle terapeutille? Tarvitseeko olla yhtä paljon laatupisteitä ja kokemuspisteitä kuin tarjotulla terapeutilla? Esim. sairastumisen tai perhe- vapaan ajaksi, jonka kesto yli 4kk.

Vastaus 174:

Sopimuksen kohdassa 6. on muun muassa todettu seuraavaa:

” Hyväksytyn tarjouksen terapeutit toteuttavat sopimuksen kohteena olevat palvelut. Palve- luntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.”

” Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täy- tettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täy- dennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palvelun- tuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.”

” Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen.

Tämä koskee myös sijaisena toimivia terapeutteja.”

Kysymys 175:

Voiko tarvittaessa sijaisena toimia uusi alihankkija, joka täyttää vaatimukset?

Vastaus 175:

Palvelua toteuttavista terapeuteista ja sijaisuuksista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta soveltuu myös alihankintaan. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta. Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täytettävä pal- velukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään

hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täydennyskoulu- tus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksissa terapeutin sijaisena voi toimia terapeutti, joka täyttää palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mu- kaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaati- mukset. Tämä koskee myös enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksia.

Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen. Tämä koskee myös sijaisena toimivia terapeutteja. ”

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12. Myös nämä vaatimukset on otettava huomioon sijaistilanteissa. Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa edellä kuvattuja määri- telmiä, voidaan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi.

Kysymys 176:

Jos tarjous ei sisällä alihankintaa, mutta tarjoaja sopimuskauden aikana käyttää alihankki- jaa, miten alihankkijan laatukriteeri määräytyy, kun asiakohta ei ota siihen kantaa? Palvelu- kuvauksen mukaan yksilöterapian toteutuksessa on määritys osaamisesta eri ammattiryh- mien osalta. Onko se riittävä osaaminen alihankkijalle?

Vastaus 176:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua toteuttavat terapeutit) on tarkempia määräyksiä tera- peuttien vaihtamisesta ja lisäämisestä. Kyseinen kohta soveltuu myös alihankintatilantei- siin. Sopimuksen kohta 6 sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.”

”Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täy- tettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan

vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täy- dennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palvelun- tuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.”

”Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hy- väksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 177:

Sopimusluonnos s. 14. "Siinä vaiheessa, kun Kela ottaa käyttöön sähköisen laskutuksen ja palveluntuottaja siirtyy käyttämään sähköistä laskutusta, palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan Kelan sähköisessä laskutuksessa käytettäviä lomakkeita ja laskutusta koske- via ohjeita." Tapahtuuko siirtymä sähköiseen laskutukseen uuden sopimuskauden aikana? Aiheuttaako muutos kustannuksia, joihin palveluntuottajan tulee varautua tarjousta tehdes- sään (mm. tietynlaisten lomakkeiden käyttöpakko)?

Kysymys 178:

Liite 3 sopimusluonnos. Kohta 10 Laskutus ja maksaminen/ Laskutusmenettely Sopimus- luonnoksen mukaisesti " Siinä vaiheessa, kun Kela ottaa käyttöön sähköisen laskutuksen ja palveluntuottaja siirtyy käyttämään sähköistä laskutusta, palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan Kelan sähköisessä laskutuksessa käytettäviä lomakkeita ja laskutusta koske- via ohjeita.". Onko Kelalla käytössä sopimuskauden alkaessa 1.1.2023 alkaen sähköinen las- kutus? Jos ei ole, xxxxxxx sähköinen laskutuspalvelu on käytettävissä?

Vastaus 177-178:

Sopimuksen kohdassa 10. on todettu, että ”siinä vaiheessa, kun Kela ottaa käyttöön sähköi- sen laskutuksen ja palveluntuottaja siirtyy käyttämään sähköistä laskutusta, palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan Kelan sähköisessä laskutuksessa käytettäviä lomakkeita ja las- kutusta koskevia ohjeita.”

Sähköisen laskutuksen käyttö on palveluntuottajalle vapaaehtoista ja palveluntuottaja voi edelleen toimittaa laskut Kelaan myös postitse.

Kysymys 179:

Sopimusluonnoksen kohdassa 17.6. todetaan seuraavasti: "Kelalla on oikeus korvaukseen myös välillisestä vahingosta, jos palveluntuottaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeästi tai rikkonut salassapitovelvoitetta." Onko ehtoa mahdollista maltillistaa siten, että vastuu välillisistä vahingoista rajataan jotenkin / suhteutetaan sattuneeseen vahinkoon?

Vastaus 179:

Kela ei muuta sopimusluonnosta.

Kysymys 180:

Onko eläköitymisen hyväksytty syy sopimuksen purkamiselle ilman sanktioita?

Vastaus 180:

Tarjoaja sitoutuu toteuttamaan terapiapalvelua sopimuskauden ja mahdolliset optiovuodet. Jos palveluntuottajan liiketoiminta kuitenkin päättyy esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai työkyvyttömyyden vuoksi, sopimus voidaan mahdollisesti päättää ilman, että siitä seuraa sanktioita. Palveluntuottajan tulee näissä tilanteissa olla hyvissä ajoin yhteydessä Kelaan sopimuskohdan 4 mukaisesti. Sopimuksen kohdassa 14 (Avustamisvelvollisuus palvelun- tuottajan vaihtuessa) on muun muassa todettu, että ”palveluntuottajan tulee Kelan kanssa yhteistyössä hyvissä ajoin varmistaa asiakkaan terapian jatkuminen uuden palveluntuottajan toimesta niissä tilanteissa, joissa asiakkaan kuntoutus jää kesken sopimuskauden päättyessä tai muusta syystä.”

Kela arvioi sopimuksen päättämisen edellytykset palveluntuottajan kokonaistilanteen pe- rusteella.

Kysymys 181:

Onko sopimusalueelta muutto puolison työn vuoksi hyväksytty syy sopimuksen purkami- selle ilman sagtiota?

Vastaus 181:

Kelan yksilöfysioterapiaa koskeva sopimus on määräaikainen, mikä tarkoittaa sitä, että so- pimus ei ole irtisanottavissa kesken sopimuskauden (ks. sopimuksen kohta 19). Kysymyk- sessä esitetyn kaltaiset poikkeustilanteet arvioidaan palveluntuottajan kokonaistilanteen

perusteella sopimuskaudella, sillä niissä on kyse sopimuskauden aikaisista muutoksista. Muutoksista ilmoittamisesta määrätään sopimuksen kohdassa 4.

Kysymys 182:

Sopimus: Xxxxx kesken sopimuskauden lisätä terapeuttia? Voiko toimia työpareina, jolloin työmäärä jaettuna kahdelle eri terapeutille, jotka yhdessä tekevät yhden kokoaisen tera- peutin työn, kuten kuluvalla sopimuskauden?

Vastaus 182:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua tuottavat terapeutit) on todettu seuraavasti: ”Palvelun- tuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palveluntuot- tajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Tera- peuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostu- muksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyt- tyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 183:

Xxxx jäämässä eläkkeelle lähiaikoina. Miten Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen so- pimuksen voi siirtää ostajayritykselle kaupan yhteydessä. Kyseeseen tulee todennäköisesti Liiketoimintakauppa (yritykseni on Ky).

Vastaus 183:

Siirto edellyttää Kelan ennakollista kirjallista suostumusta. Muut edellytykset sopimuksen siirrolle on kuvattu sopimuksen kohdassa 16. Sopimuksen siirrettävyys. Muutostilanteiden ilmoittamista varten on huomioitava myös sopimuksen kohta 4. Muutoksista ilmoittaminen ja niiden hyväksyminen.

Kysymys 184:

Voiko sopimuskauden aikana osittaiselle työajalle (esim perhevapaat) siirtyvän terapeutin korvata osittain toisella vastaavan tasoisella terapeutilla?

Vastaus 184:

Kela viittaa tältä osin sopimuksen kohtaan 6 (palvelua toteuttavat terapeutit).

Kysymys 185:

Sopimusluonnoksessa todetaan: Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteuttamaan edella? mainituissa kuntaryhmissa? va?hinta?a?n kyseiseen kuntaryhma?a?n tarjoamansa asia- kasma?a?ra?n. Onko tarjoukseen laitettava asiakasmäärä siis vuosittainen? Mitä tämä tar- koittaa sopimuskauden aikana tapahtuvalle terapeuttien lisäämiselle? Onko terapeutteja mahdollista lisätä, jos ensimmäisenä sopimusvuonna on toteutettu tarjottu asiakasmäärä, mutta toisena vuonna vielä ei?

Vastaus 185:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua tuottavat terapeutit) on todettu seuraavasti: ”Palvelun- tuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palvelutuotta- jalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Tera- peuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostu- muksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyt- tyä tarjousta hankintalain vastaisesti.” Katso myös Tarjouspyyntö kohta Hankintamenette- lyä koskevat lisätiedot kohta 4 Asiakasmäärän tarjoaminen.

Kysymys 186:

Palvelukuvauksessa/sopimusluonnoksessa on seuraavat kohdat:. Eninta?a?n nelja?n (4) kuukauden sijaisuuksissa terapeutin sijaisena voi toimia terapeutti, joka ta?ytta?a? palvelu- kuvauksen mukaiset koulutus- ja pa?tevyysvaatimukset. Kaikissa tilanteissa, joissa tera- peutti vaihtuu, terapeutin on ta?ytetta?va? palvelukuvauksen mukaiset koulutusta- ja pa?te- vyytta?, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat va?himma?is- vaatimukset. Ta?ma? koskee myo?s eninta?a?n nelja?n (4) kuukauden sijaisuuksia. Tarkoittaako edellä olevat kohdat sitä, että jos terapeutti täyttää pätevyys- ja koulutusvaatimukset, alle 4kk sijaisuuksissa te- rapeutti voi olla "laatupisteiltään heikompi" kuin tarjouksessa oleva terapeutti?

Vastaus 186:

Sopimuksen kohdassa 6. on muun muassa seuraava kirjaus:

”Enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksissa terapeutin sijaisena voi toimia terapeutti, joka täyttää palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset.”

”Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mu- kaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaati- mukset. Tämä koskee myös enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksia.”

”Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen.”

Kysymys 187:

Sopimusluonnoksessa sanotaan seuraavaa: "Palveluntuottaja voi lisa?ta? terapeutteja asiak- kaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palveluntuottajalle on tehty enemma?n asia- kaspa?a?to?ksia? tai palveluntuottajalle hakeutuu enemma?n Kelan asiakkaita kuin palve- luntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Terapeuttien ma?a?ra?n xxxx?a?minen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Tera- peuttien lisa?a?minen ei saa heikenta?a? xxxxxxxx laatua, eika? muuttaa hyva?ksyttya? tar- jousta hankintalain vastaisesti." Katsooko Kela automaattisesti ilmoitetun terapeutin työ- ajan olevan kokonaan Kelan asiakkaiden käytössä?

Vastaus 187:

Sopimuksessa ei ole otettu tarkemmin kantaa kysyjän esittämään asiaan.

Kysymys 188:

Yritys toimii nyt toiminimellä. Miten jos yritys muuttuu osakeyhtiöksi sopimuskauden ai- kana, tällöin henkilöt, tilat yms tarjouskilpailussa annetut tiedot pitävät paikkaansa, vain y- tunnus muuttuu. Onnistuuko tämä tekemällä Kelalle muutosilmoitus?

Vastaus 188:

Muutoksista ilmoittamisesta määrätään sopimuksen kohdassa 4. Kohta sisältää muun mu- assa seuraavat kirjaukset:

”Palvelutuottajan on etukäteen ilmoitettava Kelalle toiminnassaan tapahtuvista muutok- sista palvelukuvauksen sekä Kelan erikseen antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Muutosten hyväksyminen ja niiden voimaantulo edellyttävät aina Kelan kirjallista hyväk- syntää. Omistussuhteiden, yhtiömuodon ja Y-tunnuksen muutoksista on ilmoitettava vähin- tään 3 kuukautta ennen muutoksen toteutumista. Palveluntuottajan on noudatettava Kelan

asettamaa määräaikaa, jotta Kela voi tehdä tarvittavat asiakkaiden päätöksiä ja järjestelmiä koskevat muutokset sekä varmistaa asiakkaiden kuntoutuksen jatkuvuus. Kela sitoutuu te- kemään edellä mainitut muutokset viimeistään 3 kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoituksesta edellyttäen, että muutos on mahdollinen ja että Kela on saanut kaikki riittävät tiedot muutoksen tekemistä varten.”

Kysymys 189:

Jos saa sopimuksen vain suomen- tai ruotsinkielisen terapian osalta, ei yrityksellä ole vält- tämättä edellytyksiä jatkaa toimintaansa, esim. pelkästään ruotsinkielisten asiakkaiden va- rassa, jos heitä on vain vähän. Mikä on Kelan näkemys sopimusvelvoitteista näissä tilan- teissa?

Vastaus 189:

Kelan yksilöfysioterapiaa koskeva sopimus on määräaikainen, mikä tarkoittaa sitä, että so- pimus ei ole irtisanottavissa kesken sopimuskauden (ks. sopimuksen kohta 19). Kysymyk- sessä esitetyn kaltaiset poikkeustilanteet arvioidaan palveluntuottajan kokonaistilanteen perusteella sopimuskaudella, sillä niissä on kyse sopimuskauden aikaisista muutoksista.

”Kelalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömästi, jos palveluntuottajan talou- dellisten tai muiden olosuhteiden havaitaan muuttuneen olennaisesti niin, ettei voida olet- taa palveluntuottajan täyttävän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan eikä luotettavaa selvitystä velvoitteiden täyttämisestä anneta. Ennen irtisanomista Kelan on huomautettava asiasta palveluntuottajalle ja varattava tälle mahdollisuus selvityksen antamiseen kohtuulli- sessa ajassa” (sopimuksen kohta 17.5).

Kysymys 190:

Voiko alihankkijoita vaihtaa sopimuskaudella vapaasti? -Voiko alihankkijoita lisätä sopi- muskaudella vapaasti?

Vastaus 190:

Palvelua toteuttavista terapeuteista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta soveltuu myös alihankkijoihin. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Hyväksytyn tarjouksen terapeutit toteuttavat sopimuksen kohteena olevat palvelut. Palve- luntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.

Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laa- dultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täydennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoi- sena. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaa- timukset. Palveluntuottaja vastaa siitä, että Kelalla on ajantasaiset tiedot palvelua toteutta- vista terapeuteista.

Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen.

Palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos pal- veluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapa- siteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12. Myös tämän sopimuskohdan ehdot on otettava huomioon, jos palveluntuottaja harkitsee terapeutin vaihtamista tai lisäämistä.

Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Koko terapiapalvelua ei saa toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pitää itse to- teuttaa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttami- sesta). Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden vastuista ja velvoitteista kuten omistaan. Palveluntuottaja ei voi käyttää alihankkijana julkista tai julkiseen rinnastettavaa tahoa (KKRL 53 §). Palveluntuottajan tulee myös vaihdettavan tai lisättävän alihankkijan

osalta selvittää, että alihankkijaa ei koske hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyt- töoikeussopimuksista, 1397/2016) 81 §:n mukainen poissulkuperuste, eikä palveluntuotta- jan tiedossa ole, että alihankkija taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvonta- valtaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin hankintalain 80 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.”

Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa edellä kuvattuja määritelmiä, voidaan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi.

Kysymys 191:

Millä perusteella Kela arvio uuden terapeutin laatua? Hankintasopimuksessa todetaan, että terapeuttien lisääminen ei saa palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyttyä tarjousta hankin- talain vastaisesti. Hankinnassa terapeuttien laatupisteistä lasketaan keskiarvo, joka määrit- tää sen tason, joka on säilytettävä. Kela on aiemmin laskenut rekrytointitilanteessa uuden laatupistekeskiarvon, jossa on ymmärtääksemme käytetty vanhan henkilöstön osalta han- kintahetken laatupisteitä ja uusi työntekijä on laskettu tähän mukaan. Tapa on ongelmalli- nen, jos hankintavaiheen laatupisteet ovat korkeita, koska tällöin rekrytoitavan uuden tera- peutin tulee olla vastaavalla tasolla (käytännössä identtinen) ja tämä luonnollisesti vaikeut- taa sopivan henkilön löytämistä. Tämä vaarantaa myös asiakkaan valinnanvapauden ja ra- joittaa yritysten kasvumahdollisuuksia. Kela voisi arvioida laadun säilyttämistä joko niin, että uuden terapeutin on täytettävä hankintavaiheen yrityksen terapeuttien keskiarvo (ei siis niin, että keskiarvo lasketaan uudelleen) tai että jos uusi keskiarvo on pakko laskea, huomioidaan siinä myös hankinnan jälkeen tapahtunut muiden terapeuttien laadun paran- tuminen.

Vastaus 191:

Palvelua toteuttavista terapeuteista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laa- dultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet

(lisä- ja täydennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoi- sena. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaa- timukset. Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun to- teuttamisen.

Palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos pal- veluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapa- siteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 192:

Kuluneella sopimuskaudella pystyi terapeutteja lisäämään ja toimimaan työparina, kun määriteltiin minkä "osuuden" kukin terapeutti tekee. Onko vastaava terapeutin lisääminen kesken sopimuskauden mahdollista ja jos on niin millaisilla reunaehdoilla?

Vastaus 192:

Sopimuksen kohdassa 6 (Palvelua tuottavat terapeutit) on todettu seuraavasti: ”Palvelun- tuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palveluntuot- tajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Tera- peuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostu- muksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyt- tyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 193:

Palvelun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset

• Saako sopimuskauden aikana vaihtaa tiloja laadultaan paremmaksi?

• verkkosivuille pitää ilmoittaa erikoistuminen lapsiin, nuoriin ja/tai aikuisiin. Miten kilpailutuksessa tosiasiallisesti ilmenee erikoistuminen eri ikäryhmiin, kun sitä ei missään kysytä, eikä aseteta tietona?

Vastaus 193:

Sopimuksen kohdassa 3 (Palvelun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset) on todettu:

”Toimitilallinen palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan terapiaa tarjoamassaan toimipis- teessä sekä palvelukuvauksen mukaisessa asiakkaan arkiympäristössä koko sopimuksen voi- massaolon ajan.” ja

”Palveluntuottaja voi Kelan hyväksynnän perusteella siirtää terapiapalvelun toteuttamisen toiseen toimipisteeseen. Tällöin uuden, korvaavan toimipisteen on sijaittava samassa kunta- ryhmässä kuin tarjouksessa ilmoitetun toimipisteen ja vastattava laadultaan sitä.” ja

”Jos palveluntuottaja on hyväksytty palveluntuottajaksi toimitilallisena palveluntuottajana, palveluntuottajan käytettävissä on oltava koko sopimuskauden ajan laadultaan tarjousta vas- taavat toimitilat.” Kyseinen sopimuskohta ei ole esteenä tilojen vaihtamiselle sopimuskau- della laadultaan tarjousta paremmaksi.

Sopimuksen kohdassa 3 (Palvelun hankinta ja palvelun yleiset edellytykset) on lisäksi to- dettu, että ”palveluntuottaja ilmoittaa omilla verkkosivuillaan ne sopimuksen mukaiset kun- taryhmien kunnat, joissa tämä toteuttaa tämän sopimuksen mukaista palvelua, ja antaa tera- peuteista vähintään seuraavat tiedot:

o Erikoistuminen lapsiin, nuoriin ja/tai aikuisiin

o Kielitaito

o Kommunikaatiokeinot”.

Kysymys 194:

Muutoksista ilmoittaminen ja niiden hyväksyminen.- Huomioiko Kela yritysostoissa osa- puolten liiketoimintasalaisuuden, jos muutoksissa annetaan 3 kk ennakkoilmoitus velvoite? Onko mahdollinen liiketoimintasalaisuuden näkökulmasta? Tämä liittyy myös 17.3 Sopi- mussakkokohtaan, missä tämän ennakkoilmoittamisen määräajan osalta kela perii sopi- mussakoa, jos ilmoitusta ei ole tehty. Huomioiko Kela tässä liiketoimintasalaisuuden toteu- tumista?

Vastaus 194:

Muutoksista ilmoittamisesta määrätään sopimuksen kohdassa 4. Kohta sisältää muun mu- assa seuraavat kirjaukset:

”Omistussuhteiden, yhtiömuodon ja Y-tunnuksen muutoksista on ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen muutoksen toteutumista. Palveluntuottajan on noudatettava Kelan asetta- maa määräaikaa, jotta Kela voi tehdä tarvittavat asiakkaiden päätöksiä ja järjestelmiä koske- vat muutokset sekä varmistaa asiakkaiden kuntoutuksen jatkuvuus. Kela sitoutuu tekemään edellä mainitut muutokset viimeistään 3 kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoituksesta edellyttäen, että muutos on mahdollinen ja että Kela on saanut kaikki riittävät tiedot muutok- sen tekemistä varten.”

Sopimuksen kohdassa 17.3 määrätään sopimussakosta. Kohta sisältää muun muassa seu- raavat kirjaukset:

Kohdan mukaan, ”jos palveluntuottaja laiminlyö omistussuhteiden, yhtiömuodon ja Y-tunnuk- sen muutoksista ilmoittamisen vähintään 3 kuukautta ennen muutoksen toteutumista, Kelalla on oikeus periä palveluntuottajalta sopimussakkona kaikki ne kustannukset, jotka aiheutuvat näistä muutoksista (esimerkiksi asiakaspäätösten tarkistaminen, sopimusten rekisteröiminen, asiakkaiden ja vakuutuspiirien ohjaus, muut muutoksista Kelalle aiheutuvat työt)”. Sopimus- sakon periminen harkitaan aina tapauskohtaisesti huomioon ottaen kunkin tapauksen yksi- lölliset olosuhteet.

Kysymys 195:

Alihankkijoiden käyttö.- Mitkä koulutus- ja pätevyysvaatimukset sopimuskauden aikana sitoo alihankkijoiden käyttämistä palvelujen tuottamiseen?

Vastaus 195:

Palvelua toteuttavista terapeuteista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta soveltuu myös alihankintaan. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Hyväksytyn tarjouksen terapeutit toteuttavat sopimuksen kohteena olevat palvelut. Palvelun- tuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.

Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täy- tettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täy- dennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palvelun- tuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksissa terapeutin sijaisena voi toimia terapeutti, joka täyttää palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mu- kaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaati- mukset. Tämä koskee myös enintään neljän (4) kuukauden sijaisuuksia.

Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen. Tämä koskee myös sijaisena toimivia terapeutteja.

Palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos pal- veluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enem- män Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hy- väksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12 ja myös nämä vaatimukset on otettava huomioon. Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa kohdassa kuvattuja määritelmiä, voi- daan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi.

Kysymys 196:

17.4. Sopimuksen purkaminen.toinen kappale; puuttuko virkkeestä "EI" sana; ".jos palvelu ei vastaa sovittua, virhe on vähästä suurempi tai virhettä EI Kelan huomautuksesta."?

Vastaus 196:

Kyseisestä sopimuskohdasta puuttuu ei-sana. Sopimuksen purkamista koskeva kappale

korjattuna: ”Olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään muun muassa sitä, jos palvelu ei vastaa sovittua, virhe on vähäistä suurempi tai virhettä ei Kelan huomautuksesta huolimatta viipymättä korjata.”

Kysymys 197:

Tarjouspyynnön kohta alihankinnasta: Jos valitsee kohdan "Tarjous ei sisällä alihankintaa" niin saako silti sopimuskauden aikana tarvittaessa käyttää alihankintaa, kuten kohdan teks- tin perusteella ymmärtäisi? Jos käyttää sopimuskauden aikana alihankintaa niin tuleeko siitä ilmoittaa johonkin ja missä vaiheessa?

Vastaus 197:

Alihankinnasta määrätään sopimuksen kohdassa 12. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palveluntuottajalla on oikeus käyttää palvelun tuottamisessa alihankkijoita. Koko terapia- palvelua ei saa kuitenkaan toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pitää itse toteut- taa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttamisesta). Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden vastuista ja velvoitteista kuten omis- taan.

Palveluntuottaja ei voi käyttää alihankkijana julkista tai julkiseen rinnastettavaa tahoa (KKRL 53 §).

Jos palveluntuottaja käyttää alihankkijoita, palveluntuottajan tulee selvittää, että alihankki- jaa ei koske hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) 81 §:n mukainen poissulkuperuste, eikä palveluntuottajan tiedossa ole, että ali- hankkija taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin hankintalain 80

§:ssä tarkoitetusta rikoksesta.”

Jos ammatinharjoittajan toiminta vastaa edellä kuvattuja määritelmiä, voidaan itsenäinen ammatinharjoittaja katsoa alihankkijaksi.

Palvelua toteuttavista terapeuteista määrätään sopimuksen kohdassa 6. Kohta soveltuu myös alihankintaan. Kohta sisältää muun muassa seuraavat kirjaukset:

”Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa terapeuttia ilman Kelan suostumusta.

Palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täy- tettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täy- dennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palvelun- tuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta.

Kaikissa tilanteissa, joissa terapeutti vaihtuu, terapeutin on täytettävä palvelukuvauksen mu- kaiset koulutusta- ja pätevyyttä, kielitaitoa ja ensiapuvalmiutta koskevat vähimmäisvaati- mukset.

Kela hyväksyy kaikissa terapeutin vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen terapeutin tilalle nimetyn terapeutin ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun toteuttamisen.

Palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos pal- veluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enem- män Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hy- väksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti.”

Kysymys 198:

Lisäostot.

-kilpailutuksessa palveluntuottaja ilmoittaa jokaiseen kuntaryhmään tietyn asiaskasmää- rän. Miksi Kela oikeuttaa määrittämään asiakkaiden vähimmäismäärän lisätarpeen ilme- tessä? On kohtuutonta, että etusijaisjärjestyksessä esim ammatinharjoittaja joutuisi Kelan määräysvallan vuoksi tuottamaan lisäpalveluna ilmoittamansa 2 asiakkaan sijasta esim 10 asiakasta. Mekanismina voisi käyttää lisäostossa Kelan määrittämän n määräisen lisäoston, joka riittävän palveluntarjoajien ilmoittamien n-määrien täyttyessä sulkee lisäoston

Vastaus 198:

Sopimuksen kohdassa 20. on kuvattu lisäostoa koskevat ehdot. Kyseisessä kohdassa on muun muassa ilmoitettu, että:

” Kelalla on mahdollisuus määritellä se vähimmäismäärä asiakkaita, jolle palveluntuottajan on sitouduttava toteuttamaan palvelua siinä kuntaryhmässä, jossa palvelulle on lisätarve.” ” Jos useampi palveluntuottaja on edellä kuvatussa tilanteessa valmis lisäämään palvelun tuot- tamiseen Kelan antamilla ehdoilla uuden kuntaryhmän, valintaperusteena käytetään hankin- tapäätöksen mukaista etusijajärjestystä.” Palveluntuottajalla on halutessaan mahdollisuus kieltäytyä Kelan tarjoamasta lisäostosta.

Kysymys 199:

Liite 3 sopimusluonnos. Kohta 17 Sopimusrikkomus ja sanktiot/ 17.2. Ylivoimainen este Ehdotamme, että ylivoimainen este voi olla myös palveluntuottajan toimitilojen tulipalo.

Vastaus 199:

Kela ei muuta sopimusluonnosta.

4.1 Sopimuksen hintaliite (Sopimuksen liite 1)

Kysymys 200:

Sopimus on voimassa 1.12.2022 - 31.12.2024, ja kaksi optiovuotta siihen perään (1+1). Ovatko nyt määritellyt hinnat voimassa koko sopimuskauden plus optiovuodet? Avataanko sopimuskautta hinnantarkastusta varten? Esim. ennen optiovuotta?

Vastaus 200:

Tarjouspyynnön kohdan II.2.14) Lisätiedot kohdan mukaan ”Kela varaa oikeuden jatkaa so- pimusta kahdella yhden (1) vuoden optiovuodella vuodet 2025 ja 2026 (optiovuosien hinnan- korotus ks. sopimusluonnos Liite 3).” Sopimusluonnoksen kohdan 19 Sopimuksen voimassa- oloaika kohdan mukaan Tämä sopimus on voimassa 1.12.2022–31.12.2024. Tämän jälkeen sopimus on voimassa aina yhden optiovuoden (vuodet 2025 ja 2026) kerrallaan, ellei Kela irti- sano sopimusta. Kelan on irtisanottava sopimus, jos se ei käytä sopimuksen mukaista optio- vuotta. Kelan on irtisanottava sopimus viimeistään seuraavaa optiovuotta edeltävän vuoden toukokuussa (31.5.2024 ja 31.5.2025).Jos Kela käyttää option vuodelle 2025, se ostaa palvelun

tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla, kuitenkin niin, että terapioiden liitteen 1 mukaisia hy- väksyttyjä hintoja korotetaan 3,2 prosentilla. Korotetut hinnat on ilmoitettu liitteessä 1. Näitä korotettuja hintoja noudatetaan myös mahdollisena optiovuonna 2026.”

5 KUNTARYHMÄT (Tarjouspyynnön liite 4)

6 HANKITTAVAT MÄÄRÄT (Tarjouspyynnön liite 5)

Kysymys 201:

Tarjouspyyntö: Voiko Kela valita vain yhden palveluntuottajan ennakkoon ilmoittamansa palveluntuottajamäärän sijaan, mikäli yksi palveluntuottaja pystyy kattamaan koko asiakas- määrän? Mikäli näin on, niin täyttykö silloin asiakkaan valinnanvapaus?

Kysymys 202:

Käyttääkö Kela alueellisen kattavuuden käsitettä tällä tarjouskierroksella valitessaan palve- luntuottajia? Mikäli näin, millä perustein tämä määritellään? Kuinka taataan, että palvelu kattaa määritetyt alueet riittävästi?

Kysymys 203:

Miten Kela varmistaa alueellisen kattavuuden, kun vakuutuspiiri on jaettu alueisiin, joissa on kuntaryhmiä eikä palveluntuottaja voi merkitä, mihin kuntiin tarjoaa palveluita? Pie- nempiin kuntiin on haastavaa saada terapeutteja. Polttoainehinnat nousevat koko ajan.

Kysymys 204:

Asiakasmäärän tarjoaminen. Miten Kela huomioi palveluntuottajien valinnassa maantie- teellisen sijainnin, kokonaisedullisuuden ja kuntakohtaisen asiakastarpeen suurissa maan- tieteellisesti laajoissa kunnissa, kuten Kuopiossa? Kuopiossa on useita liitoskuntia, kuten Vehmersalmi, Karttula ja Nilsiä.

Vastaus 201-204:

Kela ei käytä alueellisen kattavuuden käsitettä valitessaan palveluntuottajia. Tarjouspyyn- nön liitteessä 5 Kelan ko. vakuutuspiirin asiakasmäärä sekä valittavien tarjoajien määrä on määritelty alueellisesti kuntaryhmittäin.

Tarjouspyynnössä Päätöksenteon perusteet/ 4. Tarjoajien valinta puitejärjestelyyn on ker- rottu, että ”Tarjouspyynnön liitteessä 5 on ilmoitettu kuntaryhmittäin, kuinka monta tarjo- ajaa kyseiseen kuntaryhmään vähintään valitaan ja kuinka monta valituista tarjoajista on vähintään oltava toimitilallisia tarjoajia. Esimerkki: Kuntaryhmään valitaan vähintään 65 tarjoajaa, joista vähintään 17 tarjoajan on oltava toimitilallisia tarjoajia. Tarjousten vertai- lussa valitaan ensiksi 65 parhaat vertailupisteet saanutta tarjoajaa. Jos näistä tarjoajista 13 on toimitilallisia tarjoajia, valitaan tämän lisäksi alemmalta sijalta neljä (4) toimitilallista tarjoajaa tarjousvertailun mukaisessa etusijajärjestyksessä. Jos edellä kuvatun menettelyn jälkeen valittujen tarjoajien tarjoama asiakaskapasiteetti ei riitä kattamaan liitteen 5 mu- kaista kuntaryhmän asiakasmäärää, valitaan alemmalta sijalta etusijajärjestyksessä niin monta tarjoajaa kuin on kuntaryhmän asiakastarpeen täyttämisen vuoksi tarpeen. ” Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä, koska ne eivät liity tarjousten antamiseen.

Kysymys 205:

Kilpailutuksen liitteessa 5 on kuvattu valittavien tarjoajien määrä ja valittavien toimitilallis- ten tarjoajien määrä. Voisiko Kela tarkentaa, mitä tarkoitatte tai mitä luvut pitävät sisällään. Kilpailutusmateriaalista ei tule ilmi, että tarkoitetaanko valittavien toimitilallisten tarjo- ajien määrällä pelkästään niitä yrityksiä, jotka sijaitsevat sen kuntaryhmän alueella, esimer- kiksi alue 2, joilla on toimitila Helsingissä. Mitä tarkoitetaan valittavien tarjoajien kokonais- määrällä? Voidaanko siihen ryhmään valita esim. 3 alueelta toimitilallinen yritys 2. alueelle?

Vastaus 205:

Liitteellä 5 on kerrottu valittavien tarjoajien määrä ja valittavien toimitilallisen määrä kun- taryhmittäin. Toimitilallisen tarjous vertaillaan toimitilallisena vain sen kuntaryhmän osalta, missä toimipiste sijaitsee. Jos toimitilallinen tarjoaja on tarjonnut terapiapalveluja asiakasmäärinä myös muihin kuntaryhmiin, kuin siihen missä toimipiste sijaitsee, vertail- laan tämän tarjous näiden muiden kuntaryhmien osalta toimitilattomana. Ks. myös vastaus 201-204.

7 TARJOUKSEN TEKEMINEN JA HANKI-PALVELU (Tarjouspyynnön liite 6)

8 KYSYMYKSET, JOIHIN ON VASTATTU TIEDOTTEELLA HANKI-PALVELUSSA

Kysymys 206:

TARJOUSMATERIAALIN KOHTA: Tarjouspyyntö/Soveltuvuusvaatimukset/Yhteystiedot so- pimusta varten/Vain virkakäyttöön tarkoitettu puhelinnumeroKYSYMYS: vaatiiko KELA toiminimi yrittäjää hankkimaan erillisen puhelinliittymän vain virkakäyttöä varten mikäli toiminimi yrittäjällä on käytössään 1kpl puheliliittymiä, jolla nyt hoidetaan kaikki puhelin- liikenne?

Kysymys 207:

Mitä tarkoittaa tarjouksessa merkintä puhelin "vain virkakäyttöön"? Edellyttääkö Kela, että jatkossa jokaisella tulee olla oma työpuhelin, joka ei saa olla yksityiskäytössä?

Kysymys 208:

Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksissa pyydetään valitsemaan "Vain virkakäyttöön tar- koitettu puhelinnumero" ja "Vain virkakäyttöön tarkoitettu sähköpostiosoite", jossa valitta "Kyllä/Ei". Onko vaatimuksena, että tarjoajalla on erillinen virkakäyttöön tarkoitettu puhe- linnumero/sähköpostiosoite? Mikäli vastaa "Ei", mitä yhteystietoja käytetään asiakkaiden kuntoutuspäätösten lähettämiseen ja lisätietokyselyihin?

Kysymys 209:

Tarvitseeko hankkia erillinen virkapuhelinnumero Kelalle?

Kysymys 210:

Soveltuvuusvaatimukset.Mitä tarkoittaa "Vain virkakäyttöön tarkoitettu puhelinnumero"? Voiko tämä olla esim. yrityksen yleinen numero, johon myös asikkaat voivat soittaa. Puheli- meen vastaan meillä aina fysioterapeutti.

Kysymys 211:

Tarjouspyynnössä kysytään puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta erikseen virkakäyttöön ja asiakkaille jaettavaksi, mutta voivatko ne olla samat molemmissa?

Kysymys 212:

Pitääkö firman hankkia uusi puhelinliittymä kelaa varten? Entä kelpaako nykyinen sähkö- postiosoitteemme kelan kanssa asioimiseen, vai pitääkö sitäkin varten olla jokin oma säh- köpostiosoite?

Kysymys 213:

Olen yksinyrittäjä. Pitääkö minun hankkia kelaa varten oma, erillinen virkapuhelin ja spos- tiosoite ja asiakkaita varten omansa?

Kysymys 214:

Tarjouspyyntö yksilöfysioterapia sivut 9-10/36 vain virkakäyttöön Kelan kanssa omat pu- helinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Pitääkä yksin yrittäjänkin tosiaan hankkia vain Kelan yhteydenottoja varten (puhelimella ei ainakaan ole kukaan ottanut yhteyttä viimeiseen nel- jään vuoteen) omat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet? Xxxxxxx lähettää sähköpostit salattuina ei kai siinä mitään toista osoitetta tarvita! Yrittäjien kustannukset ainoastaan nousevat ja toiminta käy yhä kannattamattomammaksi! Vai voiko yksityinen elinkeinonhar- joittaja kirjata saman puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen kelaan tuleville sivuille sekä virkakäyttöön Kelan yhteydenottoja varten?

Kysymys 215:

Voiko virkapuhelinnumero/-sähköpostiosoite olla sama kuin asiakaspuhelinnumero/-säh- köpostiosoite?

Kysymys 216:

Tarjouspyyntö.Vaaditaanko virkapuhelin myös yksin toimivalta ammatinharjoittajalta?

Kysymys 217:

Onko yksinyrittäjän välttämätöntä hankkia kaksi puhelinta, jos tähänkin asti on yrittäjä pystynyt hallitsemaan yritystään sekä yhteydenpitoa tuttaviin yhdellä puhelimella? Kahden puhelimen käyttö on hankalaa ja yrittäjän oman järjen käyttöä rajoitetaan tällaisella sään- nöllä. Sama koskee pienyrittäjän toisen sähköpostiosoitteen hankkimista. Eikö yrittäjä itse voi päättää tällaisista asioista? Miksi tarvitaan tällaisia ehtoja tarjouspyyntöön?

Kysymys 218:

Tarjouspyynnössä kysytään vain virkakäyttöön ja asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja puhe- linnumeroita erikseen. Monet ammatinharjoittajat ovat havainneet hyväksi yhden puheli- men (ja liittymän) taktiikan, jolloin on paremmin asiakkaiden tavoitettavissa tarpeen vaa- tiessa myös esim. iltaisin ja saa viestit helpommin mihin aikaan hyvänsä. Tämä käytäntö lienee mahdollista edelleen? Xxx että virka ja asiakaskäyttöön on sama numero?

Kysymys 219:

edellyttääkö Kela että palveluntuottajalla pitää olla sekä virkapuhelin että virkasähköposti jotta voi toimia palveluntuottajana. tähänkään ei selkeää vastausta löytynyt materiaaleista

Kysymys 220:

Kysymys x: Onko terapeutilla oltava eri puhelin virkakäyttöön vain käykö yksi puhelin sekä henkilökohtaiseksi sekä virka-asioiden hoitoon? Entä sähköposti, käykö yksi molempiin vai täytyykö olla eri sähköpostit henk.koht. ja virka-asioille?

Kysymys 221:

Tarjous/soveltuvuusvaatimukset. Pitääkö siis olla kaksi puhelinnumeroa, erikseen joku vir- kakäyttöön? Yksinyritrtäjällä on vain yksi puhelinnumero.

Kysymys 222:

Tarjouspyynnön kohta yhteystiedot sopimusta varten sanotaan, että tulee olla vain virka- käyttöön tarkoitettu puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Voiko numero ja sähköpostiosoite olla sama kuin asiakaskäyttöön annetut puhelinnumero ja sähköpostiosoite?

Kysymys 223:

Tarjouspyynnön kohta "yhteystiedot sopimusta varten" edellytetään vain virkakäyttöön käytettävää puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta. Voiko nämä olla samat kuin asiakas- käyttöön annetut numerot ja osoitteet? Jos yrityksen vastaava terapeutti vastaa sekä sopi- musasioista että ottaa vastaan asiakkaita ja käyttää yhtä numeroa molempiin, niin onko se ok?

Kysymys 224:

Soveltuvuusvaatimukset koskeva osa : Mitä tarkoitetaan vain virkakäyttöön tarkoitetulla sähköpostilla?

Kysymys 225:

Entä miksi viranomaisille tarvitaan oma puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jos firmalla on firman suojattu sähköposti ja firman virallinen puhelinnumero? Kelan paperit kuitenkin lähetetään salatusti.

Kysymys 226:

Soveltuvuusvaatimukset/yhteystiedot sopimusta varten -kohta: 1. Minulla on myös lan- kanro (ei näy kelan sivuilla) josta soitonsiirto nykyiseen gsm numeroon-Riittääkö tämä toiseksi viranomaisille (kelalle) tarkoitetuksi numeroksi?

Kysymys 227:

Soveltuvuusvaatimukset koskeva osa : Mitä tarkoitetaan vain virkakäyttöön tarkoitetulla puhelinnumerolla?

Kysymys 228:

YHteystiedot sopimusta varten: Riittääkö, että terapeutilla on sama puhnro ja sähköposti- osoite asiakkaita ja KELAn virkapuheluihin ja postiin? Ja se saa olla näkyvissä terapeutin tiedoissa asiakkaille?

Kysymys 229:

Pitääkö yrityksellä olla kaksi puhelinnumeroa ja kaksi sähköpostiosoitetta? Toinen kelan viestintään ja toinen asiakkaille? -Koskeeko kahden puhelinnumeron vaatimus myös am- matinharjoittajia? Vai voiko hankintailmoituksessa ilmoittaa kumpaankin kohtaan saman puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen?

Kysymys 230:

Tarkoittaako virkakäyttöön tarkoitettu puhelin sitä puhelinta, jolla Kela kommunikoin pal- veluntarjoajan kanssa? Ja jos näin on, niin silloin palveluntarjoaja voi käyttää samaa puh.nu- meroa omiin muihin tarkoituksiin?

Kysymys 231:

Terapeutin lisä- ja täydennyskoulutuksen ilmoittaminen: Minne koulutukset kirjataan? Vai laitetaanko vain opintopisteet? Miten epäselvissä koulutukissa, kun ei tiedä, minne kuuluu? Jos laittaa väärään,hylätäänkö, vai nollataanko se?

Kysymys 232:

Mihin mennessä hyväksytyt koulutukset on pitänyt suorittaa? Kilpailutus asettaa eriarvoi- seen asemaan rekrytoitavat terapeutit ja nyt jo Kelasopimuksia tekevät terapeutit. Materi- aaleissa lukee, että koulutukset ja työkokemus laksetaan 27.4.2022 mennessä ja rekrytoita- vien terapeuttien tiedot pitää ilmoittaa 18.9.2022 mennessä. Rekrytoitavat terapeutit voi- vat näin saada lähes 5kk enemmän aikaa käydä lisäkoulutuksia ja kerryttää työkokemus- taan. Asia koskee erityisesti jo käynnissä olevia koulutuskokonaisuuksia sekä työvuosien kertymää.

Kysymys 233:

Miten lyhyissä täydennyskoulutuksissa lasketaan muutaman tunnin mittaisten täydennys- koulutusten (esim. webinaarien) opintopistemäärä, jos sitä ei ole koulutustodistuksessa? - Montako tuntia opetusta lyhyissä koulutuksissa muodostaa yhden opintopisteen?

Kysymys 234:

Tarjouspyyntö, s 18-19/36 Terapeutin koulutukset:1. Pitkät koulutukset. Miten tiedän mitkä pitkät koulutukset kuuluvat menetelmäkoulutuksiksi, ja mitkä ovat ammattitaidon vahvistamista ja syventämistä. Voitteko antaa esimerkkejä näistä? Molemmissa kohdissa lukee ".. huomioidaan fysioterapian että allasterapian lisä- ja täydennyskoulutukset."

Kysymys 235:

Tarjouspyyntö 18-20/36 Koulutuksista: Voidaanko koulutukseksi laskea pakollisia koulu- tuksia, kuten EA- tai TRIMMI- koulutus?Entä voiko koulutuksiin kirjata koulutuksia liittyen GAS tai ICF- menetelmiin, tai kirjaamiseen? Ne eivät suoranaisesti liity terapian toteutuk- seen, mutta ovat tärkeitä kuitenkin kokonaisuuden toteutuksessa.

Kysymys 236:

Miten Kela määrittelee fysioterapian ja allasterapian täydennyskoulutukset? Onko rajoi- tettu esim. sitä, millainen kouluttajan pätevyys tai ammattitausta on?

Kysymys 237:

Tarjouslomake, Terapeutin lisä- ja täydennkyskoulutuksen ilmoittaminen: Eikö Kela tar- kenna, mistä lisä- ja täydennyskoulutuksista saa laatupisteitä? Myös esimerkiksi kuumaki- vihoitokoulutukset käyvät? Kuinka vertailu eri palveluntuottajien välillä voi olla luotetta- vaa, mikäli määrittely ei ole tarkka?

Kysymys 238:

Tarjouspyyntö 18-20/36 Koulutuksista: Lyhyet koulutukset: onko jokin minimi tuntimäärä, jolloin koulutus lasketaan yhdeksi opintopäiväksi? Voiko esimerkiksi neljän tunnin we- binaaria laskea koulutuspäiväksi?

Kysymys 239:

Koulutuksista: kumpaan kategoriaan kuuluvat: Akupunktiokoulutus, MDT-koulutus, Lasten ja nuorten kuntoutustyön kehittäminen 20 ov, NDT, Bobath koulutus 11 ov, Neurologinen fysioterapia erikoistumisopinnot 30 op, kipufysioterapia 15 op, Äitiysfysioterapeutti koulu- tus, Lantionpohjakoulutus, Lasten fysioterapian täydennyskoulutus 12 op, Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus 5 op

Kysymys 240:

Palvelukuvauksessa, sopimusluonnoksessa tai tarjouspyynnössä ei käy ilmi mitä kuuluu pitkiin menetelmäkoulutuksiin ja mitä kuuluu pitkiin ammattitaidon vahvistamiseen ja sy- ventämiseen liittyviin koulutuksiin. Mitä koulutuksia katsotaan menetelmäkoulutuksiksi ja mitä ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyviksi koulutuksiksi? Toivoi- simme tähän vastausta niin terapialaji- kuin sopimuskohtaisesti.

Kysymys 241:

Xxxxxxxxx kohteen tietojen syötössä "Terapeuttien laatu / Terapeuttikohtaiset laatupisteet

/ Terapeutin lisä- ja täydennyskoulutuksen ilmoittaminen" erotellaan "Terapeutin pisteet pitkistä menetelmäkoulutuksista" ja "Terapeutin pisteet ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvistä pitkistä lisä- ja täydennyskoulutuksista". Katsotaanko NDT/Bobath -koulutus menetelmäkoulutukseksi?

Kysymys 242:

Voisiko saada jotain esimerkkejä mitkä ovat menetelmäkoulutuksia ja mitkä syventäviä koulutuksia.

Kysymys 243:

miten menetelmä ja lisäkoulutukset eroitellaan tai jaotellaan? selkeitä esimerkkejä kiitos.

Kysymys 244:

Miten täydennyskoulutuksissa erotetaan pitkät menetelmäkoulutukset muista pitkistä kou- lutuksista? Mihin sijoitetaan esimerkiksi YAMK-tutkinto, TtT-tutkinto tai TtM-tutkinto? - Mikä on Kelan määritelmä pitkälle menetelmäkoulutukselle (ei pituuden vaan sisällön osalta)?

Kysymys 245:

Millaiset reunaehdot täydennyskoulutuksilla on ja seuraako sanktioita, jos oma näkemyk- seni fysioterapian täydennyskoulutuksesta eroaa Kelan näkemyksestä? Toisin sanoen, mil- laisia täydennyskoulutuksia voin ilmoittaa?

Kysymys 246:

Terapeutin lisä- ja täydennyskurssit: Mitä ovat pitkät menetelmäkoulutukset ja pitkät am- mattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvät lisä-ja täydennyskurssit? Miten ne eroavat?

Kysymys 247:

Mitä eroa on pitkällä menetelmäkoulutuksella ja pitkällä täydennyskoulutuksella? Lue- taanko NDT bobath koulutus kumpaan näistä? Tai psykofyysinen erikoistuminen?

Kysymys 248:

Kohdassa "terapeuttikohtaiset laatupisteet" miksi ei ole valittavissa tutkintonimikettä "Fy- sioterapeutti YAMK", sillä se on ihan virallinen uusi tutkintonimike, mikäli on tehnyt YAMK- opinnot?

Kysymys 249:

Miten määritellään menetelmäkoulutus?

Kysymys 250:

Ensimmäistä kertaa on erotettuna "Menetelmäkoulutus" ja "Lisä- ja täydennyskoulutus". Mikä lasketaan menetelmäkoulutukseksi ja mikä lisä- ja täydennyskoulutukseksi, mikä on ero näiden välillä?

Kysymys 251:

Xxxxxxxxx kohteen tietojen syötössä terapeuttien laadun arvioinnissa pyydetään erittele- mään käydyt koulutukset. Miten erotellaan koulututusten kohdat 1 ja 2 erot? Mitä tarkoit- taa menetelmä koulutus ja ammattitaidon vahvistamiseen liittyvä koulutus? Mitä eroja näissä on?

Kysymys 252:

Voiko saada tarkennusta mitkä koulutuksista kuuluvat menetelmäopintoihin ja mitkä am- mattitaitoa syventäviin opintoihin? Eli mikä ero on kohdan 1 ja 2 pitkillä koulutuksilla?

Kysymys 253:

Mikä on menetelmäkoulutuksen määritelmä?

Kysymys 254:

Onko akupunktiokoulutus menetelmäkoulutus?

Kysymys 255:

Laatupisteitä saadaan fysioterapeutin menetelmäkoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Xxxxxxx Xxxx määrittelemään tarkemmin mitkä koulutukset kuuluvat menetelmäkoulutuk- siin ja millaiset koulutukset kuuluvat täydennyskoulutuksiin? Milloin määritelmät ovat käy- tettävissä, jotta koulutukset osataan sijoittaa oikeaan ryhmään?

Kysymys 256:

Mitä lisäkoulutuksia Kela lukee tähän kyseiseen kuntoutukseen: MDT (XxXxxxxx) mene- telmä? Bobath? Faskia-lisäkoulutukset? Löytyisikö listausta esimerkeistä, mitkä hyväksy- tään tämän tarjouksen lisäkoulutuksiksi?

Kysymys 257:

Mitä kuuluu pitkiin menetelmäkoulutuksiin ja mitä pitkiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin?

Kysymys 258:

1)Xxxxx kohtaan terapeutin tiedoista/koulutuksista voin ilmoittaa esim. "Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto"-koulutuksen? Lyhyissä koulutuksissa on kysymysmerkki-ikonin takana maininta "kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvät koulutukset", kuuluuko tämä ja vastaavat koulutukset tähän kohtaan pisteytyslaskentaa?

Kysymys 259:

Toivoisin lisätarkennusta tähän miten pitkät menetelmäkoulutukset ja pitkät ammattitai- don vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvät lisä-ja täydennyskoulutukset eroavat toisis- taan?

Kysymys 260:

Mitä koulutuksia hyväksytään pitkiin menetelmäkoulutuksiin?

Kysymys 261:

Mikä ero on menetelmäkoulutuksia ja ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen koulutuksia?

Kysymys 262:

Mikä ero on menetelmäkoulutuksella ja ammattitaidon vahvistamiskoulutuksella fysiotera- piassa?

Kysymys 263:

selventäkäähän mikä ero on pitkillä yli 1,5 op. lisä- ja täydennyskoulutuksilla (kohdissa 1 ja 2) ; mitä sisällytetään menetelmäkoulutuksiin ja mitä lisä- ja täydennyskoulutuksiin, esim fysioterapian erikoistumisopinnot joissa on myös fysioterapiamenetelmäkoulutusta, sa- moin maisteriopinnot joissa tutkimusten menetelmäkoulutusta, jotta osaa lukea oman alan tutkimuksia ja kehittää fysioterapian menetelmiä ja arvioida menetelmien näyttöön perus- tuvuutta myös kuntoutuksessa, kumpaan kohtaan sijoitetaan kuntoutuksen perusopinnot (approbatur, 15 ov)... nämä ovat hyvin päällekkäisiä opintoja ja tähän sitten tarvitsee kyllä konkreettista selvennystä

Kysymys 264:

Fysioterapia tarjouspyyntö, Terapeuttien laatu.- "Fysioterapiassa pitkinä menetelmäkoulu- tuksina huomioidaan sekä fysioterapian että allasterapian lisä- ja täydennyskoulutukset". - "Fysioterapiassa pitkinä ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvinä lisä- ja täydennyskoulutuksina huomioidaan sekä fysioterapian että allasterapian lisä- ja täyden- nyskoulutukset"- Onko akupunktiokoulutus menetelmäkoulutus tai pitkä ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvä lisä- ja täydennyskoulutus?

Kysymys 265:

Tarjouspyynnössä pyydetään ilmoittamaan terapeuttien lisä- ja täydennyskoulutukset ja- oteltuina pitkiin menetelmäkoulutuksiin, ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyviin pitkiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä terapian ja kuntoutuksen toteuttami- seen liittyviin ammattitaidon päivittämiseen liittyviin lyhyihin lisä- ja täydennyskoulutuk- siin. Olisiko mahdollista saada esimerkkejä, mitkä pitkät koulutukset ovat menetelmäkoulu- tuksia ja mitkä muita pitkiä lisäkoulutuksia?

Kysymys: 266:

Lisä- ja täydennyskoulutusten määräajoista kysymys: Lyhyistä lisä- ja täydennyskoulutuk- sista huomioidaan 1.1.2017 lukien tarjouksen jättöhetkeen mennessä suoritetut koulutuk- set kun taas pitkät ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvät koulutukset ilmoitetaan tarjouspyynnön mukaan tarjousten jättämisen määräaikaan mennessä. Tar- jouksen jättöhetki on usein aikaisempi aika kuin tarjouksen viimeinen määräaika. Tietotek- nisten ongelmien varalta tarjous kannattaakin jättää hieman aiemmin kuin viimeisenä mah- dollisena hetkenä. Tarjouspalvelussa tarjous on kuitenkin mahdollista lähettää ja avata uu- delleen muokattavaksi viimeiseen jättöhetkeen asti.Miten siis lyhyiden koulutusten määrä- aikaa tulkitaan? Siitä hetkestä kun palveluntuottaja ensimmäistä kertaa lähettää tarjouksen vai siihen hetkeen kun hän muokkaa sitä viimeisen kerran vai viimeiseen määräaikaan 27.4 mennessä?

Kysymys 267:

Miten ilmoitetaan pistemäärät esim. lyhyissä koulutuksissa, jos opintopisteitä vaikka 2,3? Käytetäänkö normaaleja pyöristämismalleja?

Kysymys 268:

Mitkä koulutukset voidaan lukea menetelmäkoulutuksiin ja miten ne eroavat ammattitai- don vahvistamisen ja syventämisen pitkistä koulutuksista?

Kysymys: 289:

Xxxxxxxxx koulutuksia ovat pitkät menetelmäkoulutukset ja pitkät ammattitaidon syventä- mis- ja vahvistamiskoulutukset? Miten ne eroavat toisistaan?

Kysymys 270:

Täytyykö lyhyet koulutukset koostua nimenomaan lyhyistä koulutuksista (alle 1.5 op), vai voiko kohtaan laittaa pidemmän koulutuksen eli kesto pidempi kuin 1.5 op, jos vuoden 20017 jälkeen ei ole suorittanut kuin pitkiä koulutuksia.

Kysymys 271:

Terapeutin pisteet pitkistä menetelmäkoulutuksista: lasketaanko näihin esim. Työfysiotera- peutin erikoistumisopinnot 30op, työkykykoordinaattorin 10op, terveystieteiden maisteri tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25op.

Kysymys 272:

Miten lyhyet koulutukset yliopistossa esim. suorituskyvyn arviointiin ym. liittyvät 3-5op kokonaisuudet, voiko nämä laskea koulutuspisteisiin?

Kysymys 273:

Xxxxxxxxx kohteen tietojen syöttö. Terapeuttien pitkät lisä- ja menetelmä koulutukset. Mitä eroa on 1. ja 2. kohdan pitkien koulutusten pistelaskuperusteissa?

Kysymys 274:

Miten luokitellaan mikä koulutus kuuluu pitkiin menetelmäkoulutuksiin ja mikä täydennys- koulutuksiin?

Kysymys 275:

Xxxxx Xxxx määrittelee koulutusten kohdalla "pitkät menetelmäkoulutukset" vs "pitkät täy- dennyskoulutukset"? Millä perusteella jaotellaan koulutuskokonaisuudet näiden otsikoiden alle?

Kysymys 276:

Kysymyksiä tarjouskilpailusta: Mitkä koulutukset määritellään menetelmäkoulutuksiksi?

Kysymys 277:

Mitkä koulutukset määritellään menetelmäkoulutuksiksi? Lasketaanko GAS-koulutus kou- lutuspisteisiin, ei löytynyt mainintaa.?

Kysymys 278:

Montako tuntia opetusta lyhyissä koulutuksissa muodostaa yhden opintopisteen?Miten ly- hyissä täydennyskoulutuksissa lasketaan muutaman tunnin mittaisten täydennyskoulutus- ten (esim. webinaarien) opintopistemäärä, jos sitä ei ole koulutustodistuksessa?

Kysymys 279:

Tarjouspyyntö:Lasketaanko kehitysvammaisten tukiliiton ensitietokurssille (5 pv) osallis- tumista koulutukseksi?

Kysymys 280:

Terapeuttien laatu, Terapeutin lisä- ja täydennyskoulutusten ilmoittaminen: Tarkennus mitä tarkoittavat pitkä menetelmäkoulutus ja ammattitaitoa vahvistavat ja syventävät pit- kät lisäkoulutuksen ja esimerkkejä näistä koulutuksista.

Kysymys 281:

Mihin kuuluu psykofyysisen fysioterapian 15op:n tai kipfysioterapian 15 op:n koulutukset?

Kysymys 282:

Miten koulutukset jaotellaan pitkien koulutusten osalta. Mikä on menetelmäkoulutusta ja mikä syventävää?

Kysymys 283:

Menetelmäkoulutukset. Onko ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestetty eläinavus- teinen kuntoutustyö- koulutus menetelmäkoulutusta. Onko GAS koulutus menetelmäkoulu- tusta?

Kysymys 284:

Kun palveluntarjoajalla pääasiallisena työnkuvana on psykofyysinen fysioterapia, voiko laa- tupisteisiin laskea koulutukset, joissa psykoterapeutti on pääkouluttajana ja koulutus kos- kee psyykkisten häiriöiden kuntoutusta?

Kysymys 285:

Kysymys koulutusten pituudesta: jos koulutuksen kesto on 1,5 op määritetäänkö se lyhy- eksi vai pitkäksi koulutukseksi? Ovatko lyhyet enintään 1,5 op mittaisia vai pitkät 1,5 op pituiset ja / tai sen ylittävät koulutukset?Lisäksi kysyn, mitkä koulutukset Kela laskee me- netelmäkoulutuksiin ja mitkä koulutukset ovat osaamista täydentäviä koulutuksia?

Kysymys 286:

Yksilöterapiat palvelukuvaus kohta 9, terapeutin lisäkoulutus: Luetaanko fysioterapeutin Bobath -koulutus pitkiin menetelmäkoulutuksiin (kesto 3 viikkoa) vai ammattitaidon vah- vistamiseen ja syventämiseen liityväksi pitkäksi lisä- ja täydennyskoulutukseksi? Lyhyet koulutukset, hyväksytäänkö esim. koulutus, joka sisältää 6 kahden tunnin webinaaria tähän ja miten pisteytys menee, jos ko. koulutus hyväksytään?

Kysymys 287:

Mitkä koulutukset kuuluvat pitkiin muuntokoulutuksiin ja mitkä pitkiin täydennyskoulu- tuksiin? Milloin lyhyet ja pitkät koulutukset tulee olla käytynä?

Kysymys 288:

Jos ilmoittaa rekrytoitavia terapeutteja, milloin heidän on täytettävä hankinnassa ilmoitetut laatuvaatimukset? Hankintailmoituksessa todetaan, että täydennyskoulutukset huomioi- daan tarjouksen jättämisen määräaikaan mennessä. Toisaalta todetaan myös, että rekrytoi- tavien terapeuttien on oltava tiedossa ja heidän on vastattava tarjouksessa ilmoitettuja tie- toja 18.9.2022 mennessä. Jos rekrytoitavan terapeutin laatupisteisiin oikeuttava täydennys- koulutus on päättynyt tarjouksen jättämisen määräajan jälkeen, mutta kuitenkin ennen

18.9.22 määräaikaa, onko palveluntuottaja silloin täyttänyt velvoitteensa ja kyseinen rekry- toitava terapeutti hyväksytään? Vai onko myös rekrytoitavien terapeuttien täydennyskou- lutusten oltava valmiita tarjouksen jättämisen määräaikaan mennessä?