MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2016

Viimeinen hakupäivä on 15.6.2016.

1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet

Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon.

Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus.

Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos

1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä;

2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja;

3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi.

Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet.

Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari.

Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella.

Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta.

Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B.

Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava tällä hakulomak- keella. Lisäksi lohko on tunnuksen saamiseksi ilmoi- tettava peruslohkojen muutoslomakkeella 102C. Peruslohkon osalle haetusta sopimusalasta muo- dostetaan sopimuksen hyväksymisen yhteydessä oma peruslohkonsa.

Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2016 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee.

Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt-

täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden.

Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen.

2. Sopimuksen yleiset edellytykset

Ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimus on tarkoituksenmukainen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 asetettujen tavoitteiden sekä luonnonva- rojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta.

Ympäristökorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että korvauksenhakija noudattaa täydentäviä ehtoja sekä maatalousmaan säilyttämisvaatimusta, jonka mukaan maatalousmaa on pidettävä avoime- na:

• Maatalousmaa on pidettävä avoimena.

• Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien alalla voi olla muita kuin edellä mainittuja puuvarti- sia kasveja enintään 50 puuta hehtaaria koh- den. Puuksi katsotaan yli kahden metrin kor- kuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteenliittyneenä useampi runko, sekä 0,35-2 metrin korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit.

Ympäristösopimuksen perustason vaatimukset:

1) Täydentävien ehtojen vaatimus pysyvän nur- men laiduntamisesta niin, että maanpinta säilyy kasvipeitteisenä, eikä laidunnuksesta aiheudu eroosiota. Niiton ajankohdassa ja toteuttami- sessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu.

2) Täydentävien ehtojen maisemapiirteiden eli luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 mom.

9 kohdan mukaisten puuryhmien ja yksittäiset puiden säilyttäminen. Puita ei saa myöskään leikata lintujen pesimäaikaan.

3) Täydentävien ehtojen vaatimusta hukkakauran ja jättiputken torjunnasta on noudatettava, mi- käli sopimus koskee pysyvää nurmea. Hukka- kauran saastuttamalla maatalousmaalla on huolehdittava hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti. Samoin Kaukasian- jättiputki (Heracleum mantegazzianum), persi- anjättiputki (Heracleum persicum) ja armenian- jättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava pysyvällä nurmella joko kemiallisesti, mekaani- sesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.

4) Luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuoje- luohjelmaan kuuluvan tilan maatalousmaalla ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun tarkoituksen.

5) Luonnonsuojelulain 24§ mukaisen suojelualu- een tai 25§ mukaisen alueen rauhoitusmäärä- yksiä tulee noudattaa. Natura 2000 -alueen va- linnan perusteena olevia luontotyyppejä ei saa merkittävästi heikentää. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja ei saa merkit- tävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saatta- vat merkittävästi heikentää Natura 2000 - verkostoon kuuluvan alueen suojelun perus- teena olevia luonnonarvoja tulee tehdä ilmoitus ELY -keskukselle.

Sopimus voidaan tehdä ja tukea maksaa sopimus- kauden aikana, kun korvauksenhakija täyttää aktiivi- viljelijää ja ikää koskevat vaatimukset.

Aktiiviviljelijävaatimus

Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2015 yhteensä enintään 5 000 euroa, katso- taan aina aktiiviviljelijöiksi, riippumatta siitä mitä heidän muu toimintansa on. Aktiiviviljelijäksi ei kat- sota sellaista luonnollista tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa- ajan alueita, ja joka on lisäksi saanut suoria tukia yli 5 000 euroa vuonna 2015.

Ikävaatimukset (koskee aktiiviviljelijää): Xxxxxxxxxxxxxxxxx tai hänen puolisonsa on oltava sopimuskauden alkamista edeltävän vuoden joulu- kuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias. Vuonna 2016 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee siten olla syntynyt viimeistään 31.12.1998.

Alle 18-vuotiaan kanssa voidaan tehdä sopimus vain silloin, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymyksessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuodossa har- joitettava maatilatalous, voidaan sopimus tehdä sillä edellytyksellä, että näiden osalta vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkis- oikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, kouluti- laa ja vankilatilaa.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa so- pimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsää- dännön muutokset, päällekkäisen maksun estämi- nen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyt- tävät. Jos korvauksensaaja ei hyväksy tällaista mu- kautusta, hänellä on oikeus luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.

3. Asiakirjojen säilyttäminen

Korvauksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä vähintään neljän vuo- den ajan sopimuskauden päättymisestä.

4. Korvauksensaajan ilmoitusvelvolli- suus

Korvauksensaaja on velvollinen antamaan korvauk- sen myöntävälle ELY -keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Hakijan on viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY

-keskukselle sellaisesta korvauksensaajaa tai kor- vattavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutok- sista, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperinnän tai lakkaut- tamisen.

Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljeli- jälle.

Tietojen toimittaminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014-2020) toimenpiteitä toteuttava korvauksen- saaja sitoutuu ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimittamaan pyydettäessä tie- dot korvattavan toimenpiteen vaikutuksista.

5. Sopimuskausi

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa 1.5.2016 tai 1.5.2017. Sopi- muskausi on viisi (5) vuotta (1.5.2016–30.4.2021 tai 1.5.2017–30.4.2022). Sopimusvuodella tarkoitetaan

ajanjaksoa 1.5.–30.4.

Ympäristösopimuksen sopimuskausi ja –vuosi voi- vat alkaa 1.5.2016 seuraavissa tapauksissa:

1) haettavaan sopimusalueeseen sisältyy sellaisia lohkoja, joita on koskenut toimenpiteiltään vastaava jo päättynyt ympäristösopimus tai ohjelmakauden 2007 - 2013 mukainen erityisympäristötukisopimus perinnebiotooppien hoidosta tai luonnon ja maise- man monimuotoisuuden edistämisestä;

2) haettavaan sopimusalueeseen sisältyy sellaisia lohkoja, joilla on toteutettu ei-tuotannollinen inves- tointi; tai

4) haettavalla sopimusalueella on edellytykset to- teuttaa riittävä sopimusehtojen mukainen laidunnus.

Muissa tapauksissa sopimuskausi ja -vuosi voivat alkaa ympäristösopimuksen hakemista seuraavana vuonna 1.5.

6. Sopimuksen edellyttämät toimenpi- teet

Toimenpiteiden on perustuttava hyväksyttyyn suun- nitelmaan. Hakemuksen liitteenä olevassa suunni- telmassa on yksilöitävä vuosittaiset toimenpiteet lohkoittain ja niiden aikataulu, johon korvauksenha- kija sitoutuu. (ks. hakuohjeen kohta 5 Liitteet).

Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajikasvien poisto, lehtipuiden lehdes- tys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Perinne- biotoopeilla ja luonnonlaitumilla voidaan toteuttaa myös kulotusta ja muita erityisiä hoitokeinoja. Niitet- ty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytyssä suunnitelmassa perustellusti muuta edellytetä.

Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden lisäksi suunni- telmaan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijait- sevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien raken- nelmien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostamista sekä alueen aitaamista ja muita laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakennelmia ovat muun muassa kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, kuten haasiat, suovat ja pielekset sekä karjasillat ja suo- niittyjen patorakenteet sekä muut vastaavat raken- teet ja rakennelmat. Rakennelmia kunnostettaessa on säilytettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Raken- nelmat on kunnostettava mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa, ojit- taa, metsittää tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. ELY

-keskusvoi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen, vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä tai jättiputken paikallisen kemiallisen torjunnan. Hoito- toimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikasvien poisto.

Perinnebiotooppia on laidunnettava niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöity- mistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perin- nebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on yleensä erotettava aidalla muista laidun- nurmista. ELY -keskus voi tapauskohtaisesti sallia vanhan niukkaravinteisen nurmen laidunnuksen yhdessä sellaisen alueen kanssa, jota koskee maa- talousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoi- tosopimus, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis. Perinnebiotooppeja ei voi käyttää pelkästään yölaitumina.

Sopiva laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden (laidunnuspaine) on sopimusta tehtäessä varmistettava tapauskohtaisesti. Laidun- nuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa. Eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovi- tettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät lai- tumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkier- to on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. ELY- keskus voi tapauskohtaisesti sallia vasikoiden ruok- kimisen 1.8. alkaen. Eläimille voidaan antaa kiven- näisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia eikä niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymis- tä.

Mikäli kyseessä on rehevöitymiselle altis kohde, voidaan sopimuksen teon yhteydessä määrätä ki- vennäisten ja vitamiinien sijoituspaikat, ruokintapis-

teen kattaminen tai muita tarvittavia lisätoimia. Syöt- töpaikka tulisi sijoittaa metsän laitaan tai lajistoltaan vähäarvoisimpaan kohtaan aluetta. Sijoituspaikan valinnassa tulisi välttää etenkin kallioketoja, ketoja ja monilajisia tuoreita niittykohtia.

Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko lai- dunkauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perinnebiotoopeilla:

	Hieho < 1	Hieho > 1 v	Lihanauta < 1v
Keto	1,0-1,2	0,5-0,8	0,4-0,6
Tuore niitty	2,0-2,5	1,0-1,8	0,9-1,2
Rantaniitty	1,5-3,0	1,0-1,8	0,7-1,4
Hakamaa	1,2-2,0	0,7-1,3	0,5-1,0
Metsälaidun	0,2-0,8	0,05-0,5	0,05-0,4

	Emolehmä + xxxxxxx	Xxxx + 2,5 xxxxx- xxx	Xxxxxxx
Keto	0,2-0,4	1,5-2,0	0,4-0,8
Tuore niitty	0,5-0,8	2,0-2,5	1,0-1,4
Rantaniitty	0,5-1,0	2,0-4,0	0,8-1,6
Hakamaa	0,4-0,8	1,5-2,5	0,6-1,2
Metsälaidun	0,04-0,3	0,2-1,0	0,05-0,4

Edellä selvitetyistä eläintiheyksistä voidaan kuiten- kin poiketa, jos poikkeaminen voidaan perustella sopimusalueen yksilöllisillä olosuhteilla. Jos perin- nebiotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyem- mässä jaksossa, laidunvuorokausien kokonaismää- rä on otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa.

Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta on niitettävä tai raivattava vähintään joka toinen vuosi ellei hy- väksytty suunnitelma muuta edellytä. Jos sopimus- alueen tavoitteena on monimuotoisuuden hoito, alueelta on korjattava raivaustähteet pois.

Aluetta, jonka sopimuksen tavoitteena on maatalo- usympäristön uhanalaisten lajien elinolosuhteiden edistäminen, sekä maatalousympäristön muinais- muistokohdetta ja pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää, maaseudun kulttuuriperintöä ylläpitävää luontokohdetta voidaan hoitaa sopimuksen tavoittei- den mukaan sekä laiduntamalla, niittämällä että raivaamalla.

Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.

Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja. Muistiinpa- noihin on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden to- teuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön. Kestolla tarkoitetaan toimenpiteen toteuttamiseen käytettävää aikaa.

Hakijaa kuullaan ennen sopimuksen tekemistä, jos ELY -keskus aikoo tehdä suunnitelmassa esitettyi- hin toimenpiteisiin muutoksia.

Sopimuksessa hakija sitoutuu hoitamaan sopimus- aluetta sopimukseen hyväksytyn suunnitelman ja sopimusehtojen mukaisesti.

7. Ympäristökorvauksen määrä

Sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökor- vauksen määrä todetaan ELY -keskuksen tekemäs- sä sopimuspäätöksessä.

Hakijalle maksetaan 450 euroa vuodessa sopimuk- seen sisältyvältä hehtaarilta. Jos kyse on valtakun- nallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinne- biotooppikohteesta, korvauksen määrä on 600 eu- roa vuodessa.

Ympäristösopimukseen sisällytettävien toimenpitei- den on ylitettävä täydentävien ehtojen ja maatalo- usmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset.

Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimenpide voidaan hyväksyä, jos toimenpide on perusteltu sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ympäristösopimus ei voi sisältää toimenpiteitä, joi- den toteuttamisesta maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai jotka korvauksenhakija on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella.

8. Ympäristökorvauksen vuosittaisen maksun hakeminen ja maksaminen

Ympäristösopimuksen maksua on haettava vuosit- tain. Maksua voi hakea vuosittain sähköisesti tai lomakkeella 101B viimeistään hakemuksen viimei- senä jättöpäivänä.

Maksu suoritetaan sille tilille, jonka korvauksenhaki- ja on ilmoittanut maaseutuelinkeinoviranomaiselle (aktiiviviljelijät) ja ELY-keskukseen (ry:t) lomakkeella 101D.

Jos hakemus tai liitteet myöhästyvät, korvaus ale- nee säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enintään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vähe- nee 1 % /työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetellään 1. sopimusvuoden korvauksen mak- samisessa, jos sopimus hakemus on myöhästynyt.

Jos vuosittaista maksua ei haeta, se katsotaan so- pimuksesta luopumiseksi, ellei maksuhakemus ole jäänyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimai- sen esteen vuoksi.

Ympäristökorvausta voidaan maksaa kasvulohkolle silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaa- ria. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan korvauksen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa.

Jos viljelijä on päätukihaussa ottanut uuden digi- toidun pinta-alan käyttöönsä, viljelijän katsotaan

samalla hyväksyneen uuden pinta-alan käyttämisen myös sopimuksen mukaisen korvauksen maksami- sessa.

Korvaukseen oikeutettu pinta-ala todetaan vuosittain päätukihaussa annettujen tietojen sekä ELY - keskuksen valvomien tilojen valvontatietojen perus- teella.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa vuosittain sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on saatettu pää- tökseen ja kyseessä olevan sopimuksen ehtoja on noudatettu. Ympäristökorvaus maksetaan ensim- mäisen kerran sinä vuonna, kun sopimuskausi al- kaa.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enin- tään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä.

Maksettavaan ympäristökorvaukseen voidaan tehdä suhteellinen vähennys niiden toimenpiteiden osalta, jotka on jäänyt tekemättä ylivoimaisen esteen jäl- keen.

9. Sopimuksen tarkentaminen

Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvit- taessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaaran- tuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä korvauksensaa- jan hakemuksesta tai ELY -keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua.

Tarkentamista on haettava kirjallisesti ELY - keskukselta. Ennen tarkentamista korvauksensaa- jaa on kuultava asiasta. ELY -keskuksen sopimuk- sen tarkentamista koskevasta päätöksestä voi ha- kea oikaisua (ks. kohta ”Muutoksenhaku”).

10. Sopimuksen tai sen osan vaihtami- nen toiseksi sopimukseksi

Sopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi eri- tyyppiseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyttäen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopi- mus tehostuu merkittävästi. Sopimusta vaihdettaes- sa alkaa uusi sopimuskausi.

Sopimuksen vaihtamista haetaan keväällä päätuki- haun yhteydessä.

11. Sopimuksen siirtäminen

Sopimuksen pinta-alaa voidaan muuttaa, jos sopi- mus siirretään sukupolvenvaihdoksen tai koko maa- tilan hallinnan siirron vuoksi tai osa maa-alasta siir- tyy toiselle henkilölle tai jos tilan tuotantosuunta vaihtuu tai muuttamiseen on muu vastaava syy.

Jos koko maatila siirretään toiselle henkilölle sopi- muksen voimassaolon aikana, kyseinen, tukikelpoi- suusehdot täyttävä, toinen henkilö voi jatkaa sopi-

musta sen jäljellä olevan voimassaoloajan tai sopi- mus voi raueta eikä jo maksettua korvausta peritä takaisin.

Sopimusta jatkavan korvauksensaajan on noudatet- tava siirrettyä sopimusta koko sen jäljellä olevan sopimusajan.

Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toimittamalla lomake 160 ELY -keskukseen.

ELY -keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös oikaisuvaatimusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedok- siannon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla.

12. Sopimuksen pinta-alan väheneminen

Jos korvauksensaaja poistaa sopimuksesta alaa (syynä esim. talonrakentaminen tai tien rakentami- nen) siten, ettei kyseisellä alalla voida enää toteut- taa sopimuksen toimenpiteitä, peritään sopimukses- ta poistetulle alalle maksetut korvaukset takaisin. Jos sopimusala tämän takia pienenee alle vähim- mäisalan (0,3 ha), sopimus puretaan, ja kaikki siitä maksetut korvaukset peritään takaisin.

Sopimusala voi kuitenkin vähentyä kohdassa 11 mainituin ehdoin. Jos ala vähenee hallinnan siirron johdosta alle vähimmäispinta-alan, sopimus pure- taan. Takaisinperintää ei hallinnansiirtotilanteissa aiheudu.

Sopimusala voi vähentyä ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi ilman takaisin- perintää.

13. Sopimuksesta luopuminen

Jos korvauksensaaja luopuu koko sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu ympä- ristökorvaus peritään takaisin. Ympäristökorvauksen perimiseen sovelletaan lakia maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013).

Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimai- nen este, ympäristökorvausta ei peritä takaisin.

Hakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä riittä- vät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttö- myyseläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta.

Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti ELY -keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun korvauksensaajan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.

Jos korvauksensaaja luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uusi vastaava sopimus voidaan jättää tekemättä kunnes kaksi vuotta on kulunut luopumisesta. Tämä koskee myös tapauk- sia, joissa vuosittainen maksatus on jäänyt hake- matta, jolloin tilanne katsotaan sopimuksesta luo- pumiseksi.

14. Sopimuksen purkaminen ja ympäris- tökorvauksen takaisinperiminen

ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuk- sen tehnyt korvauksensaaja on salannut sopimuk- sen tekemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voi- daan purkaa myös, jos sopimuksen haltija rikkoo sopimusehtoja.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peri- tään takaisin, jos

• korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;

• korvauksensaaja ei ole noudattanut xxxxx- xxxxx ehtoja;

• hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen;

• korvauksensaaja kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai

• Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyt- tää.

Tuen takaisinperimisestä päättää korvauksen myön- tänyt viranomainen.

Perusteettomasti tai liikaa maksetulle määrälle voi- daan periä korkoa maatalouden tukien toimeenpa- nosta annetun lain (192/2013) 32 §:n mukaan. Perit- tävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästys- korkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 60 päivää takaisinperintäpäätöksen teke-

misajankohdasta ja päättyy saatavan suoritta- misajankohtaan tai, jos saatava vähennetään myö- hemmin maksettavasta erästä, vähennyksen teke- misajankohtaan.

Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä ve- rojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.

15. Valvonta ja seuraamukset

Valvovilla viranomaisilla on oikeus valvontatehtävän laajuudessa tarkastaa korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Korvauksensaaja on vel- vollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorit- tavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muu- toinkin tarvittaessa avustamaan tarkastuksessa.

Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jät- tää maksamatta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos korvauksenhakija on jättänyt noudattamatta sopi- mukseen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat korvauksen ehto- ja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.

Jos valvonnassa todetaan, että korvauksensaaja ei ole noudattanut sopimusehtoja, täydentäviä ehtoja, maatalousmaan säilyttämisvelvoitetta tai jos sopi- muksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voi- daan korvauksensaajalle maksettavaa ympäristö- korvausta vähentää siten kuin siitä erikseen sääde- tään.

16. Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY- keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedok- sisaannista.

HAKUOHJE 2016 (Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus)

A. LOMAKKEEN PALAUTTAMINEN

Jätä lomake vaadittuine liitteineen viimeistään 15.6.2016 siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukseen (ELY-keskukseen), jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee tai jonka toimialueella viljelijän kotipaikka sijaitsee, jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantora- kennusta.

Jos hakijana on rekisteröity yhdistys, lomake jäte- tään vaadittuine liitteineen viimeistään 15.6.2016 siihen ELY-keskukseen, jonka toimialueella sopi- muksen kohde sijaitsee.

Postitse palautettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä tai aiemmin.

Hakija vastaa siitä, että oikein täytetty lomake liittei- neen on ELY-keskuksessa määräajassa.

B. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Viranomainen täyttää vastaanottomerkintöjen kaikki kohdat (lomakkeen tummennettu alue). Hakijana täytät lomakkeen muut kohdat.

1. Hakijan tiedot

Hakijan nimi, henkilötunnus/yhteisötunnus sekä tilatunnus tai yhdistyksen rekisterinumero ilmoite- taan. Tilatunnuksen myöntää kunnan maaseutuelin- keinoviranomainen.

Tilatunnus on jatkossa ilmoitettava maksuhakemuk- sissa.

Ilmoita yhteyshenkilönä henkilö, jolla on yhdistyk- sessä nimenkirjoitusoikeus ja jolle on ilmoitettu asi- ointioikeus lomakkeella 456.

2. Aktiiviviljelijä

Vesiyhtiöllä tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii so- pimusasiakkaiden vesihuollosta. Kiinteistöyhtiöllä tarkoitetaan isännöintitoimistoja, perustajaurakoitsi- joita ja kiinteistövälittäjiä. Pysyvillä urheilukentillä ja vapaa-ajan alueilla tarkoitetaan alueita, joita käyte- tään urheilu- ja virkistystoimintaan ja joilla on pysy- viä rakenteita ja/tai pysyviä katsomorakenteita. Täl- laisiksi katsotaan esim. ratsastuskoulun maneesi tai

ratsastuskenttä, jossa on kiinteitä rakenteita ja/tai kiinteitä katsomorakenteita.

Yli 5 000 euroa suoria tukia saaneita tuenhakijoita, jotka hallinnoivat lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesi- yhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita, voidaan pitää aktiiviviljelijöinä, jos he pystyvät osoittamaan jotain seuraavista:

a) suorien tukien vuotuinen määrä on vähintään viisi prosenttia muusta kuin maataloustoiminnasta peräi- sin olevista kokonaistuloista viimeisimpänä vero- vuonna, jolta on saatavissa kyseisiä todisteita;

b) maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä. Maataloustoimintaa ei katsota merkityksettömäksi, jos maataloustulot ovat vähintään viisi prosenttia kokonaistuloista.

c) pääliiketoimintaan tai toimialaan kuuluu maatalo- ustoiminnan harjoittaminen.

Ota yhteyttä ELY-keskukseen selvittääksesi, mitä todisteta sinun täytyy toimittaa, osoittaaksesi jonkin näistä todeksi.

Ilmoita myös puhelinnumero. Sitä tarvitaan tilan- teessa, jossa tietoja joudutaan tarkistamaan tai pyy- tämään puuttuvia tietoja.

3. Sopimusalan tiedot

Peruslohkot, joita sopimushakemus koskee, yksilöi- dään hakemuslomakkeen kohdassa 3 ilmoittamalla sopimusalaan haettavien peruslohkojen nimet, tun- nukset ja pinta-alat. Tiedot on ilmoitettava myös Vipu -palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeella 102B.

Jos peruslohko pitää jakaa tai yhdistää, jonka seu- rauksena tulee uusi peruslohko, tee ko. ilmoitus kuntaan lomakkeella 102C. Ilmoita lisäksi jaon tai yhdistämisen myötä syntyneiden uusien peruslohko- jen tiedot lomakkeella 102A kuntaan.

Ilmoita tämän hakemuslomakkeen lisäksi, lomak- keella 102A myös uudet hallintaasi tulleet perusloh- kot tai haluamasi korjaukset digitoituun pinta-alaan viimeistään 15.6.2016 kuntaan.

1.5.2016 alkava sopimuskausi:

Sopimukseen haettavat lohkot ilmoitetaan omina kasvulohkoina Vipu -palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeella 102B. Kasviksi ilmoitetaan tällöin Ympäristösopimus, pysyvä nurmi tai Ympäristöso- pimus, muu ala tai Ympäristösopimus, metsämaa.

1.5.2017 alkava sopimuskausi:

Sopimukseen haettavia lohkoja ei vielä hakuvuonna 2016 ilmoiteta kasvulohkolomakkeella ympäristöso- pimuksen mukaisina. Tee ilmoitus Vipu-palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeella 102B vasta seuraavana vuonna 2017, kun sopimus on voimas- sa. Jos peruslohko pitää jakaa tai yhdistää, jonka seurauksena tulee uusi peruslohko, tee ko. ilmoitus kuntaan lomakkeella 102C sopimuksen hakuvuonna viimeistään 15.6.2016.

Xxxxxxx, onko lohko oma (O) vai vuokrattu (V).

Ilmoita lisäksi kuuluuko lohko luonnonlaitumiin (L) vai perinnebiotooppeihin (P). Lohkon kohdalle mer- kitään rasti, jos kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

Eri aikaan alkavat sopimukset haetaan erillisillä hakemuslomakkeilla.

Sopimusalan on oltava vähintään 0,30 ha. Se voi koostua useasta vähintään 0,05 ha:n kokoisesta lohkosta.

Sopimukseen haetut uudet peruslohkot tai perus- lohkon osat merkitään hakemukseen liitettävään paperikarttaan selvästi erottuvalla tavalla.

4. Sopimuskausi

Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.5.2016 - 30.4.2021 tai 1.5.2017 - 30.4.2022).

5. Sitoumus ja allekirjoitus

Hakemus on aina allekirjoitettava. Kaikkien maatilan omistajien ja koko tilan vuokraajien sekä rekiste- röidyn yhdistyksen yhteyshenkilön, jolla on nimenkir- joitusoikeus, on allekirjoitettava lomake. Kaikkien omistajien allekirjoitus voidaan korvata viljelijätu- kiasiointiin valtuutetun allekirjoituksella, valtakirjalla tai yhtiömuodoissa nimenkirjoitusoikeudella.

Allekirjoituksen lisäksi vaaditaan nimenselvennys. Allekirjoituksen on oltava sama kuin tukihakemus- lomakkeella 101B.

6. Liitteet

Hakemuksen liitteenä on oltava suunnitelma. Suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tie- dot:

1) Arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan sekä sopimusalueen hoidon tavoitteet.

2) Suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet, jonka perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja.

3) Suunnitelma-alueen karttauusien lohkojen osalta tai jos olemassa olevalle lohkolle on tehty rajakorja- us, jako tai yhdistäminen sopimuksen hakuvuonna. Suunnitelma-alueen kartta voi olla lohkokartta.

4) Hoitosuunnitelma, jossa kuvataan yksilöidyt pe- rustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtai- sesti sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain. Suun- nitelmaan on sisällytettävä selostus siitä, miten toi- menpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoit- teiden saavuttamista.

5) Jäljennös hoitopäiväkirjasta tai lohkokohtaisista muistiinpanoista aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunni- telmaa vaativaan sopimukseen.

Sopimukseen haettavan alan on oltava hakijan hal- linnassa koko sopimuskauden ajan. Jos alue on vuokrattu, hakemukseen on liitettävä jäljennös vuok- rasopimuksesta tai muusta sopimuksesta. Vuokra- sopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirja- ta toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan teke- mään.

Liitteet on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2016.

Document Metadata

Table of Contents

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2016

Document Metadata