AIESOPIMUS
AIESOPIMUS
Keski-Karjalan seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2023–2026
20.3.2023
1. SOPIJAOSAPUOLET
Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille:
• Kiteen kaupunki
• Tohmajärven kunta
• Rääkkylän kunta
• Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
• Pohjois-Savon ELY-keskus
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote)
2. TAUSTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TAVOIT- TEET
Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Karjalan liikennejär- jestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteis- tä. Aiesopimuksiin pohjautuvaa jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä on seudulla toteutet- tu jo vuodesta 2008 lähtien. Tämä sopimus on jatkoa vuosille 2018–2021 ajoitetulle ja seuraavan sopimuksen voimaantuloon asti jatkuvaksi sovitulle aiesopimukselle. Aie- sopimuksessa sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet pääosin erittäin hyvin.
Vuonna 2007 valmistuneen Keski-Karjalan liikennesuunnitelman ja Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman (2020) ohella tämän aiesopimuksen keskeisenä läh- tökohtana on Itä-Suomen liikennestrategia, jonka päivitetyt visio, päämäärät ja tavoit- teet on hyväksytty maakuntahallituksissa ja Pohjois-Savon ELY-keskuksessa alku- vuodesta 2023. Taustalla on myös ensimmäistä kertaa laadittu valtakunnallinen liiken- nejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne12.
Seudulla on valmistunut vuonna 2021 viisaan liikkumisen suunnitelma, johon sisältyvät liikenneturvallisuussuunnitelma sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat. Parhail- laan laaditaan Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jonka tulokset tullaan ot- tamaan seudun työssä huomioon.
Edellisen aiesopimuksen päivityksen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut mer- kittäviä muutoksia. Covid-pandemialla on oletettu olevan joitain pysyviä vaikutuksia lii- kenteeseen, erityisesti työmatkaliikenteeseen. Vuoden 2021 keväällä 15 % työikäisistä teki etätöitä vähintään 5 päivää viikossa, mutta 62 % ei tehnyt niitä lainkaan (Trafico- min liikennejärjestelmäanalyysi, kesäkuu 2022).
Keski-Karjalaan vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka vuoksi rajaliikenteen tulevaisuus on erittäin epäselvää. Tällä on erittäin merkittäviä vaikutuk- sia seudulle niin tavara- kuin henkilöliikenteen näkökulmasta. Aiemmin varsin vilkas ja monitasoinen yhteistyö venäläisten yritysten, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on päättynyt. Esimerkiksi koulutusyhteistyötä, ympäristöyhteistyötä tai matkai- luyhteistyötä ei tällä hetkellä toteuteta (VN/16546/2022, lausuntoyhteenveto).
Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä toimintaympäristön muutoksiin reagoinnissa on ko- timaisen puun saatavuuden varmistaminen sekä metsäteollisuuden että energiantuo- tannon tarpeisiin. Väyläverkolle toimenpide heijastuu mm. tarpeena varmistaa laajalti väylien ja siltojen kuntoa sekä raakapuuterminaaliverkostoa toimitusketjujen resiliens- sin parantamiseksi. (Traficomin liikennejärjestelmäanalyysi, kesäkuu 2022). Korkea polttoaineen hinta vaikuttaa tällä hetkellä sekä henkilö- että tavarakuljetuksiin.
Seudulla tehtävää liikennejärjestelmätyötä koordinoi ja kehittää sopijaosapuolten edustajista koostuva seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmälle annetaan sopi- jaosapuolten valtuutus tässä aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpitei- den edistämiseen sekä toimenpiteisiin liittyvän vuorovaikutuksen koordinointiin. Seu- dullisessa työssä keskitytään toteuttamaan tavoitteita niillä keinoilla, joihin alueella voidaan itse vaikuttaa.
Tähän sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä toteuttaessaan osapuolet edistävät taustal- la olevia kansallisia ja alueellisia liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kautta jalkautetaan myös maakuntakaavan ja -suunnitelman strategisia linjauksia. Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala on nostettu maakun- nan strategisen kehittämisen kärjiksi. Liikennejärjestelmän kehittämisen osalta tämä tarkoittaa mm. kestävän liikkumisen edistämistä, energiatehokkuuden huomioon otta- mista sekä maankäytön suunnitteluun vaikuttamista.
Taustalla olevien kansallisten ja alueellisten suunnitelmien tavoitteet muodostavat pohjan tämän sopimuksen toimenpiteiden määrittämiselle. Viimeisimpänä on päivitetty Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteet, joita toteutetaan myös tällä aiesopimuksella.
Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteet:
• Toteutamme Suomen kansallisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita alueen erityis- piirteet huomioiden
• Kehitämme liikennejärjestelmän kokonaisturvallisuutta kohti nollavisiota
• Kehitämme liikennejärjestelmää turvaamaan yhteiskunnan huoltovarmuutta
• Edistämme liikennejärjestelmän tasa-arvoisuutta
• Tarjolla on monipuolisia liikkumista helpottavia ja elämänlaatua lisääviä palve- luita
• Valittavissa on kestäviä kulkutapoja ja matkaketjuja
• Henkilöautomatkat ovat ennakoitavia ja sujuvia
• Raaka-ainekuljetukset ovat toimintavarmoja ja kustannustehokkaita
• Kuljetusketjut ovat tehokkaita ja kestäviä
• Toimiva liikennejärjestelmä mahdollistaa yritystoiminnan kehittymisen
3. TOIMENPITEET
Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteis- sa toteuttamaan ja edistämään hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Toimenpi- teiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon esteettömyys, liikenneturvallisuus ja liiken- teen päästövähennysvaatimukset. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään viisaan liikkumisen suunnitelman linjausten mukaisesti.
Toimenpidekokonaisuudet vuosille 2023–2026:
1. Viisaan liikkumisen edistäminen
2. Yhteistyön toimintamallien kehittäminen henkilökuljetusten suunnittelussa ja kotiin vietävien palveluiden mahdollistamisessa
3. Matkailuliikenteen kehittäminen
4. Tavaraliikenne ja elinvoimahankkeita tukevat liikenneratkaisut
5. Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen
3.1 Viisaan liikkumisen edistäminen
Seudulla toteutetaan vuonna 2021 valmistuneessa Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelmassa määritettyjä kävelyn, pyöräilyn ja liikenneturvallisuuden edistämistoi- menpiteitä. Keskeisenä tavoitteena on myös esteettömyyden parantaminen erityisesti keskustoissa. Suunnitelman toteutumista edistetään ja seurataan kuntien liikennetur- vallisuustyöryhmissä, joissa ovat edustettuina kuntien eri hallintokuntien lisäksi mm. ELY-keskus, poliisi ja jatkossa myös hyvinvointialue. Seudullisena yhteistyönä ediste- tään mm. pyöräilyn tavoiteverkko 2040:n toteuttamista.
Viisaan liikkumisen suunnitelman toimenpidekokonaisuutena on myös liikkumisen oh- jaus, jolla tarkoitetaan kestävien kulkumuotojen ja liikenneturvallisuuden edistämistyö- tä viestinnän ja valistuksen keinoin. Suunnitelman jälkeen on jo toteutettu vuona 2022 Kiteen kaupungin Työmatkaliikkumisella hyvinvointia -hanke, jonka toteutukseen saa- tiin myös Traficomin myöntämää valtionavustusta. Jatkossa liikkumisen ohjausta akti- voidaan edelleen koko seudulla.
Käynnistysvastuu: Liikennejärjestelmätyöryhmä Aikataulu: Jatkuvaa
Kustannusarvio/rahoitus: Tarkentuu toimenpiteiden ohjelmoinnin yhteydessä
3.2 Yhteistyön toimintamallien kehittäminen henkilökuljetusten suunnittelussa ja kotiin vietävien palveluiden mahdollistamisessa
Työryhmässä edistetään yhteistyötä, jolla turvataan asukkaiden liikkuminen palvelui- den/harrasteiden luo (esim. esteetön, ovelta ovelle liikennöinti) ja toisaalta kotiin vietä- vien palveluiden toteuttaminen (liikenneinfra, teiden kunnossapito ja tietoliikenne). Aiesopimuskaudella tarkennetaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen osallistumista seudun liikennejärjestelmätyöhön.
Työ käynnistetään kutsumalla koolle seudun kuntien, Pohjois-Savon ELYn ja Hyvin- vointialueen henkilöliikenneasiantuntijat ja käymällä läpi joukkoliikenteen ja henkilökul- jetusten järjestämisen, hankinnan ja operoinnin nykytilanne. Tilannekatsauksen poh- jalta laaditaan hyvinvointialueen maakunnalliseen toimintaan sovitettu esitys toiminta- mallien kehittämiseksi. Yhtenä näkökulmana on hyvinvointialueen kytkeminen alueelli- seen henkilöliikenneyhteistyöhön ja joukkoliikenteen palvelutasomääritystöihin.
Tarkasteluissa otetaan huomioon myös mahdollisuudet palveluiden tuottamiseksi ko- tiin vietävinä ratkaisuina tai liikkuvina palveluina. Liikennejärjestelmätyöryhmä edistää osaltaan sitä, että liikkumisympäristö tietoliikenneyhteyksineen mahdollistaa kotiin vie- tävien niin sähköisten kuin paikan päällä toteutettavien palveluiden tuottamisen.
Käynnistysvastuu: Liikennejärjestelmätyöryhmä Aikataulu: Aloitus vuonna 2023 Kustannusarvio/rahoitus: Ei lisäkustannuksia
3.3 Matkailuliikenteen kehittäminen
Seudun matkailun kehittämispotentiaali on perustunut vahvasti venäläisten matkailun lisääntymiseen. Jatkossa painopistettä muutetaan kotimaan matkailuun. Kiteen AIMO- alueen kehittäminen luo mahdollisuuksia myös kansainvälisen kestävän matkailun li- sääntymisen, erityisesti sitten, kun sähköisen lentoliikenteen potentiaali voidaan hyö- dyntää. Seudulla on käynnissä hankkeita myös venematkailun kehittämiseksi (Puhos, Paksuniemi ja Karjalan Pyhäjärvi). Kehittämistä tehdään jatkossa tiiviissä yhteistyössä
mm. Heinäveden ja Liperin sekä muiden Saimaan ja Pielisen altaan venematkailu- hankkeiden kanssa.
Yhteistyötä lisätään myös Pohjois-Karjalan muiden seutujen sekä naapurimaakuntien kanssa esimerkiksi Saimaan maailmanperintöhankkeen sekä Heinävesi-Outokumpu- Koli-yhteyden kehittämisen puitteissa. Teeman yhteydessä käsitellään myös matkailu- teitä.
Työn käynnistämiseksi liikennejärjestelmätyöryhmä organisoi matkailuliikenteeseen painottuvan seudullisen seminaarin, jossa käydään läpi matkailun nykytilaa, potentiaa- lia sekä seudulla käynnissä olevia hankkeita. Seminaariin kutsutaan laajasti matkailun ja liikenteen asiantuntijoita sekä seudulta että seudun ulkopuolelta. Tarkastelujen poh- jalta seminaarissa ideoidaan konkreettisia jatkotoimenpiteitä ja sovitaan niiden jatko- työstämisestä (vastuut, aikataulut, resurssit).
Käynnistysvastuu: Liikennejärjestelmätyöryhmä Aikataulu: Aloitus vuonna 2024 Kustannusarvio/rahoitus: Ei merkittäviä lisäkustannuksia
3.4 Tavaraliikenne ja elinvoimahankkeita tukevat liikenneratkaisut
Rajan yli tapahtuvat kuljetukset luovat edelleen merkittävän potentiaalin seudun elin- voiman kehittämiseen. Tämä koskee sekä Niiralan teollisuusalueen että Puhoksen sa- taman vesikuljetusten kehittämistä. Raidekuljetukset tulevat jatkumaan yksityisen ope- raattorin toimesta Niiralan raja-asemalla, vaikka VR on vetäytynyt vuoden 2023 alusta rajaliikenteen operoinnista.
Vesikuljetuksissa on merkittävä potentiaali, joka tulee seudulla hyödyntää. Puhoksen satamaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Saimaan alueen muiden satamien kanssa. Myös kansainvälisten vesikuljetusten potentiaali tulee jatkossa hyödyntää, vaikka Saimaan kanavan hyödyntäminen on tällä hetkellä haastavaa.
Erityisesti raakapuun kuljetuksissa on tapahtumassa isoja kuljetusvirtojen muutoksia. Seudulla seurataan tiiviisti muutoksia ja reagoidaan tarvittaessa esimerkiksi varautu- malla terminaaliverkoston kehittämistoimenpiteisiin. Rautatiekuormausalueiden kehit- tämistarkasteluja on jo tehty mm. Puhoksen alueella ja Tolosenmäessä. Myös uitto tu- lee jatkossa lisääntymään, mikä edellyttää pudotuspaikkojen kehittämistä.
Liikennejärjestelmätyöryhmässä seurataan säännöllisesti Niiralan, Puhoksen ja Tikka- lan (Sukkela Business Center) yritysalueiden kehittämistä ja pidetään yllä toiminta- valmiutta käynnistää tarvittaessa seudullisia liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä toi- menpiteitä.
Käynnistysvastuu: Liikennejärjestelmätyöryhmä Aikataulu: Jatkuvaa
Kustannusarvio/rahoitus: Tarkentuu toimenpiteiden ohjelmoinnin yhteydessä
3.5 Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen
EU:n asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (AFIR) tu- lee edellyttämään tulevina vuosina merkittäviä panostuksia liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoston kehittämiseen. Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoi- mien yleistymistä edistetään seudulla tukemalla kysyntää julkisten hankintojen kautta, edistämällä paikallisia energiaratkaisuja ja mahdollistamalla lataus- ja tankkauspistei- den syntymistä mm. maakäytön suunnittelun keinoin. Tämän lisäksi selvitetään AIMO-
alueen sähköisen lentoliikenteen edellytyksiä sekä sähköisen veneilyn mahdollistamis- ta satamien kehittämishankkeissa.
Vaikka vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä edistetäänkin voimakkaasti, tulee aiesopimuskaudella vielä varmistaa fossiilisten polttoaineiden ja niitä korvaavien puh- taiden polttoaineiden saatavuus mahdollisimman kattavasti koko seudulla.
Käynnistysvastuu: Liikennejärjestelmätyöryhmä Aikataulu: 2023-
Kustannusarvio/rahoitus: Ei merkittäviä lisäkustannuksia
4. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN
Aiesopimuksen toteutumista seurataan Keski-Karjalan seudullisen liikennejärjestelmä- työryhmän kokouksissa osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Tämän lisäksi aie- sopimuksen toteutumista seurataan yleisellä tasolla myös Itä-Suomen liikennejärjes- telmätyöryhmässä.
Keski-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä laatii kerran vuodessa tilannekatsauksen tämän sopimuksen toteutumisesta sekä tarkistaa, vastaako aiesopimus edelleen seu- dun yhteistä tahtoa sekä tekee esitykset tarvittavista tarkistuksista. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan ja liitetään osaksi tätä sopimusta. Vähäiset muutokset aiesopimuksen sisältöön hyväksytään Keski-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmässä. Merkittävät muutokset hyväksytetään sopijaorganisaatioissa. Hyvissä ajoin ennen aie- sopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta ja varmiste- taan kytkentä muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvään suunnitteluun.
5. SOPIMUKSEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN
Sopimusosapuolet ovat käsitelleet ja hyväksyneet sopimuspäivityksen. Päivitystä ei ole tarpeen hyväksyttää sopimusosapuolten allekirjoituksin.