Contract
Ohjaavien ministeriöiden ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 026 000 Kirjaamo
xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 69, 80101 Joensuu
Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxxxx-xxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx
SISÄLLYS
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 28
1 Strategiset linjaukset
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.
ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.
1.1 Hallitusohjelma
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.
Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.
ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:
<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>
Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yh- teistyö.
1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella
Pohjois-Karjalan ELY-keskus vahvistaa alueen elinvoimaa tukemalla yritysten kansainvälistymistä, kasvua, in- novaatioita ja puhtaan siirtymän hyödyntämistä yhteistyössä ELY-keskuksen eri vastuualueiden, Team Finland - verkoston ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskeiset yritysrahoituksen resurssit ovat rakennerahastoista vastaavassa Etelä-Savon ELY-keskuksessa, joten yritysten ja yritystoimijaverkostojen aktivointi- ja vaikuttamis- työ sekä maaseudun yritysrahoituksen hyödyntäminen painottuvat. Yritysten TKI-panostuksia ja elinkeinoelämä- verkottuneen tutkimustoiminnan rahoitusta lisätään. Keskeisimmät painopisteet ovat metsäbiotaloudessa ja fo- toniikassa. Maaseudun elinvoimaa tuetaan CAP-suunnitelman ja maaseudun kehittämissuunnitelman toimeen- panolla.
ELY-keskus ratkaisee osaltaan maakunnan korkean työttömyyden, työvoiman vähentymisen ja osaajapulan on- gelmia. Tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja, saada opiskelijat ja maahanmuuttajat jäämään alueelle, su- juvoittaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja alentaa työnantajien rekrytointikynnystä. ELY-keskus vah- vistaa alueellista ennakointia ja työelämän osaajatarpeiden tunnistamista sekä kouluttaa työttömiä osaajapula- aloille. ELY-keskus tukee työvoimapalvelu-uudistuksen toimeenpanoa ja aktivoi työllisyyden hanketoimintaa.
ELY-keskus painottaa luonnon ympäristöjen hoitamista, hiilipäästöjen vähentämistä, hiilen sidonnan kasvatta- mista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Itärajan maakuntana ei voida tukeutua tuulivoimaan puhtaan ja
kestävän siirtymän edistämisessä tutkavaikutusten ja rajallisen sähkön siirtolinjakapasiteetin takia. Aurinkoener- gian sekä paikallisten ja alueellisten bioenergiaratkaisujen kehittymistä edistetään.
Venäjän rajan takia ELY-keskus osallistuu aktiivisesti varautumisen ja huoltovarmuuden valmistelutoimiin sekä valmiusharjoituksiin. ELY-keskus vahvistaa elintarvikehuollon varautumista alkutuotannossa ja järjestää aihee- seen liittyvää koulutusta alueella. Vesistöihin kohdistuvat tulvariskit on tunnistettu.
ELY-keskus edistää hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta valvontaohjelmien täysimääräisellä toteuttamisella sekä kotoutumisen tukemisella. ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialuetta kotoutumisen toimeenpanossa ja edis- tää hyviä väestösuhteita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
ELY-keskuksen painotuksissa on huomioitu Pohjois-Karjalan strategia 2040 ja maakuntaohjelma. Maakunta- strategian painopisteinä ja maakuntaohjelman kehittämistavoitteina ovat väestömuutoksen ratkaisut, kuten osaavan työvoiman riittävyyden turvaaminen, ilmastokestävät, vastuulliset ja puhtaat ratkaisut, tulevaisuuden elinvoima ja hyvinvoiva väestö.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):
<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopimuksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöisen ylätason tavoit- teen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:
1. Lisäämme elinvoimaa
2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pää- asiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.
ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.
3 Tulostavoitteet
Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.
3.1 Lisäämme elinvoimaa
Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta
Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt | |
2024 | Turvataan toimivat työvoimapalvelut ja niiden jatkuvuus heikkenevässä työllisyysti- lanteessa, niukkenevien määrärahojen puitteissa ja TE24-uudistuksen valmistelu- työn rinnalla. Tiivistetään entisestään yhteistyötä TE-toimiston ja kuntakokeilun kanssa ja pyritään hyödyntämään olemassa olevat resurssit vaikuttavasti. Jatke- taan aktiivista yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kanssa ja löydetään toimivia rat- kaisuja osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. |
Rakennetyöttömien määrä on laskenut | |
2024 | Rakennetyöttömien määrän vuosikeskiarvo 5870 |
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu | |
2024 | Yrityksien kehittämiseen soveltuvan rahoituksen myöntövaltuudet sijoitetaan alu- eelle mahdollisimman tehokkaasti tukemaan yrityksien kasvua ja kansainvälisty- mistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ELY-keskus tiivistää yhteistyötä raken- nerahastotoiminnasta vastaavan ELY-keskuksen ja muiden alueella yrityksiä tuke- vien organisaatioiden kanssa. Team Finland -yhteistyössä tunnistetaan, aktivoi- daan ja palvellaan kasvuhakuisia yrityksiä, hallitusohjelman tavoitteen keskisuur- ten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) lukumäärän kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Erilaisten rahoitusmuotojen (yritys- ja hanketuet ml. Lea- der -rahoitus) avulla tuetaan luoviin aloihin ja kulttuuriin liittyvää yritystoimintaa ja tapahtumatuotantoa: Näillä tuetaan mm. alueen luovan työn edellytyksiä ja kulttuu- rialan moninaistumista ja arvonlisäystä. Liikevaihtokerrointavoite maaseutuyritysra- hoitusta saavissa hankkeissa on 5. |
2025 | Yrityksien kehittämiseen soveltuvan rahoituksen myöntövaltuudet sijoitetaan alu- eelle mahdollisimman tehokkaasti tukemaan yrityksien kasvua ja kansainvälisty- mistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ELY-keskus tiivistää yhteistyötä raken- nerahastotoiminnasta vastaavan ELY-keskuksen ja muiden alueella yrityksiä tuke- vien organisaatioiden kanssa. Team Finland -yhteistyössä tunnistetaan, aktivoi- daan ja palvellaan kasvuhakuisia yrityksiä, hallitusohjelman tavoitteen keskisuur- ten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) määrän kaksinkertaistamiseksi vuo- teen 2030 mennessä. Vuoden aikana varmistetaan kasvun ja työllistämisen edelly- tysten tukemisen jatkuminen työllisyysalueiden käynnistymisen jälkeen sekä ver- kostotyön jatkuminen vuonna 2026 tapahtuvan Elinvoimakeskus-uudistuksen jäl- keen. Erilaisten rahoitusmuotojen (yritys- ja hanketuet ml. Leader -rahoitus) avulla tuetaan luoviin aloihin ja kulttuuriin liittyvää yritystoimintaa ja tapahtumatuotantoa: Näillä tuetaan mm. alueen luovan työn edellytyksiä ja kulttuurialan moninaistumista ja arvonlisäystä. Liikevaihtokerrointavoite maaseutuyritysrahoitusta saavissa hank- keissa on 5. |
2026 | Yrityksien kehittämiseen soveltuvan rahoituksen myöntövaltuudet sijoitetaan alu- eelle mahdollisimman tehokkaasti tukemaan yrityksien kasvua ja kansainvälisty- mistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tiivistetään yhteistyötä muiden alueella yrityksiä tukevien organisaatioiden kanssa. Team Finland -yhteistyössä tunniste- taan, aktivoidaan ja palvellaan kasvuhakuisia yrityksiä, hallitusohjelman tavoitteen keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) määrän kaksinkertaista- miseksi vuoteen 2030 mennessä. Erilaisten rahoitusmuotojen (yritys- ja hanketuet |
ml. Leader -rahoitus) avulla tuetaan luoviin aloihin ja kulttuuriin liittyvää yritystoi- mintaa ja tapahtumatuotantoa: Näillä tuetaan mm. alueen luovan työn edellytyksiä ja kulttuurialan moninaistumista ja arvonlisäystä. Liikevaihtokerrointavoite maaseu- tuyritysrahoitusta saavissa hankkeissa on 5. | |
2027 | Yrityksien kehittämiseen soveltuvan rahoituksen myöntövaltuudet sijoitetaan alu- eelle mahdollisimman tehokkaasti tukemaan yrityksien kasvua ja kansainvälisty- mistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tiivistetään yhteistyötä muiden alueella yrityksiä tukevien organisaatioiden kanssa. Team Finland -yhteistyössä tunniste- taan, aktivoidaan ja palvellaan kasvuhakuisia yrityksiä, hallitusohjelman tavoitteen keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) määrän kaksinkertaista- miseksi vuoteen 2030 mennessä. Erilaisten rahoitusmuotojen (yritys- ja hanketuet ml. Leader -rahoitus) avulla tuetaan luoviin aloihin ja kulttuuriin liittyvää yritystoi- mintaa ja tapahtumatuotantoa: Näillä tuetaan mm. alueen luovan työn edellytyksiä ja kulttuurialan moninaistumista ja arvonlisäystä. Liikevaihtokerrointavoite maaseu- tuyritysrahoitusta saavissa hankkeissa on 5. |
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit) | |
2024 | Jatketaan vahvaa ohjelmarahoituksen painotusta monialaisen maaseudun yritys- toiminnan kehittämiseen yhteensovittaen rahoitusinstrumenttien käyttöä Leader- ryhmien ja rakennerahastohankkeista vastaavan ELY-keskuksen kanssa. Numee- rinen tavoite kuvaa toimialatulostavoitteen mukaista osuutta valtakunnallisesta ta- voitteesta. Alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa tavoite yritystoi- minnan kehittämiselle on asetettu keskimääräistä valtakunnallista CAP- suunnitelman tavoitetta korkeammalle. Tavoite: 50 tuettua yritystä |
2025 | Tavoite: 70 tuettua yritystä |
2026 | Tavoite: 70 tuettua yritystä |
2027 | Tavoite: 63 tuettua yritystä |
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa | |
2024 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille (TF-mittari) 15 kpl KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät) 40 kpl |
2025 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille (TF-mittari) 15 kpl KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät) 40 kpl |
2026 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille (TF-mittari) 20 kpl KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät) 45 kpl |
2027 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille (TF-mittari) 20 kpl KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät) 50 kpl |
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä | |
2024 | Ennakoidaan kansainvälisen rekrytoinnin tarvetta ja aktivoidaan alueen yrityksiä rekrytoimaan ulkomaalaistaustaisia osaajia. Tuetaan TE24-uudistuksen toimeen- panoa yhteensovittaen valtion ja työllisyysalueen palveluita. Käynnistetään yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa ESR+ -ryhmähanke, jossa luodaan pohjoiskarjalainen kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalli vahvis- tamaan toimijoiden verkostotyötä ja yhdessä tekemistä sekä tukemaan niin yritys- ten ja työnantajien valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttajia kuin kansainvälisten osaajien ja maahanmuuttajien asettautumista ja työllistymistä alueelle. ELY-keskus viestii aktiivisesti kansainvälisestä rekrytoinnista ja Work in Finland -palveluista. |
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa | |
2024 | ELY-keskus johtaa ja osallistuu verkostoihin, joissa tavoitteena on elinkeinotoimin- nan ja osaamisen uudistuminen, kasvaminen ja monipuolistuminen. Keskeisiä ver- kostoja ja yhteistyörakenteita ovat yritysrahoitus- ja kehittämishanketyöryhmät, TE24-valmisteluun, osaamispalvelujen kehittämiseen, kotoutumiseen ja maahan- muuttotyöhön liittyvät verkostot sekä Team Finland - ja Elinikäisen ohjauksen ja osaamisen verkostot. Verkostoissa ennakoidaan ja tunnistetaan alueen |
kehitystarpeita, käynnistetään yhteistyössä uusia ja jatketaan jo käynnissä olevia toimenpiteitä alueen sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Tuetaan Lieksassa käynnistyvää PÄRM-työtä. Verkostotyö tukee ELY-keskuksen omaa toimintaa ja verkostojen osaamista hyödynnetään esim. toimenpiteiden kohdentamisessa. | |
2025 | Vuoden aikana varmistetaan verkostotyön jatkuminen työllisyysalueiden käynnisty- misen jälkeen sekä valmistaudutaan verkostotyön jatkumiseen tulevassa aluehal- lintouudistuksessa. Olemme aktiivisesti mukana työllisyysalueen käynnistämän maakunnallisen työllisyyden ekosysteemin kehittämistyössä. Tuetaan Lieksan PÄRM-toimenpiteiden etenemistä. Työllisyysalueen toiminnan käynnistyttyä selvi- tetään, miten työllisyysalueelle siirtyvät palvelut huomioidaan Team Finland - työssä. |
2026 | Varmistetaan alueellisen verkostotyön jatkuminen aluehallintouudistuksessa. |
2027 | Jatketaan hyvin toimivaa alueellista verkostotyötä Elinvoimakeskuksessa. |
Rakennetyöttömyys on pienentynyt koronan jälkeen reilulla tuhannella henkilöllä. Taustalla on mm. väestön ikääntyminen, palveluihin osallistuminen on vähentynyt, pitkäaikaistyöttömien määrän lasku.
Kehittämisrahoitusta saaneiden yrityksien määrä kasvaa verrattuna aiempiin vuosiin (maaseuturahaston yritys- rahoitus, Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Pohjois-Karjalaan kohdistettu rakennerahastojen ja oikeudenmu- kaisen siirtymän rahaston sekä Business Finlandin rahoitus). Pohjois-Karjalan TE-toimisto ja ELY-keskus vah- vistavat suunnitelmallisesti EURES-palveluiden hyödyntämistä ja lisäävät palveluiden markkinointia mm. TE- Xxxx.xx -palvelua hyödyntäen.
ELY-keskus koordinoi maakunnallista verkostotyötä kv-osaamisen hyödyntämisen edistämisessä viranomais- ten, kuntien, oppilaitosten, kehitysyhtiöiden ja järjestöjen kanssa. Järjestetään tilaisuuksia eri kohderyhmille ajankohtaisista teemoista. Levitetään tietoa kansainvälisestä rekrytoinnista sekä tarjolla olevista Talent Boost- palveluista.
Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla
TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut | |
2024 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi TKI-verkostoyhteistyöhön. Team Finland -yhteistyössä lisäämme organisaatioiden osaamista toistensa palve- luiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivisesti verkostossa. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman kattavasti alueella käytössä olevat resurssit TKI- toiminnan kehittämiseen. Alueen muiden toimijoiden (oppilaitokset, kehittämisyh- tiöt, tutkimuslaitokset) kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja aktivoidaan yri- tyksiä puhtaan siirtymän edistämiseen. Tavoitteena on lisätä elinkeinoelämäverkot- tuneen tutkimustoiminnan rahoitusta vuoden 2024 aikana. |
2025 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi TKI-verkostoyhteistyöhön. Team Finland -yhteistyössä lisäämme organisaatioiden osaamista toistensa palve- luiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivisesti verkostossa. Teemme yhteis- työtä tiedon välittämisessä ja asiakastyön suunnittelussa. Tavoitteena on hyödyn- tää mahdollisimman kattavasti alueella käytössä olevat resurssit TKI-toiminnan ke- hittämiseen. Alueen muiden toimijoiden (oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, tutkimuslai- tokset) kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja aktivoidaan yrityksiä puhtaan siirtymän edistämiseen. Tavoitteena on lisätä elinkeinoelämäverkottuneen tutki- mustoiminnan rahoitusta vuoden 2025 aikana. |
2026 | Elinvoimakeskuksen toiminnan käynnistyessä pidetään yllä ja kehitetään yhteis- työtä yritysten aktivoimiseksi TKI-verkostoyhteistyöhön. Team Finland -yhteis- työssä lisäämme organisaatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja |
välitämme tietoa aktiivisesti verkostossa. Teemme yhteistyötä tiedon välittämi- sessä ja asiakastyön suunnittelussa. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman kattavasti alueella käytössä olevat resurssit TKI-toiminnan kehittämiseen. Alueen muiden toimijoiden (oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, tutkimuslaitokset) kanssa järjes- tetään yhdessä tapahtumia ja aktivoidaan yrityksiä puhtaan siirtymän edistämi- seen. Tavoitteena on lisätä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimustoiminnan rahoi- tusta vuoden 2026 aikana. | |
2027 | Uudessa organisaatiorakenteessa toiminta jatkuu saumatta yritysten aktivoimiseksi TKI-verkostoyhteistyöhön. Team Finland -yhteistyössä lisäämme organisaatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivisesti ver- kostossa. Teemme yhteistyötä tiedon välittämisessä ja asiakastyön suunnittelussa. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman kattavasti alueella käytössä olevat re- surssit TKI-toiminnan kehittämiseen. Alueen muiden toimijoiden (oppilaitokset, ke- hittämisyhtiöt, tutkimuslaitokset) kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja akti- voidaan yrityksiä puhtaan siirtymän edistämiseen. Tavoitteena on lisätä elinkei- noelämäverkottuneen tutkimustoiminnan rahoitusta vuoden 2027 aikana. |
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut | |
2024 | Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla. |
2025 | Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla. |
2026 | Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla. |
2027 | Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla. |
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut | |
2024 | 35 kpl |
2025 | 35 kpl |
2026 | 40 kpl |
2027 | 50 kpl |
Asetetut tavoitteet tukevat alueen yrityksiä ottamaan käyttöön tuottavuutta ja kasvua edistäviä innovaatioita sekä hyödyntämään puhtaan siirtymän edistämiseen käytössä olevat kehittämismahdollisuudet tehokkaasti. Alueen pk-yritykset kehittävät kilpailukykyään, uusia ansaintamalleja ja hyödyntävät digitalisaation mahdollista- mia ratkaisuja liiketoiminnassaan ja tuottavuuden parantamisessa. Yrityksien aktivoinnissa hyödynnetään ELY- keskuksen monialaisuutta ja poikkihallinnollisuutta sekä lisätään asiantuntijayhteistyötä mm. tunnistamaan mah- dollisuuksia ja uusia avauksia.
Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso
Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin | |
2024 | Suunnataan ammatillista osaamista kehittävät ja päivittävät koulutukset vastaa- maan työelämän tarpeita. Tarvekartoituksessa hyödynnetään ennakointi- ja toi- mialatietoa, jolla nostetaan elinkeinoelämän tarpeita koulutussuunnittelun tueksi. Käytetään kaikki VOS-työvoimakoulukseen alueelle myönnetyt opiskelijavuodet ja suunnataan koulutukset työvoimatarvealoille. Tarjotaan koulutusmahdollisuuksia erityisesti 2. asteen tutkintoa vailla oleville henkilöille ja opiskeluedellytysten paran- tamismahdollisuuksia esim. valmennusten avulla. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut
ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta | |
2024 | Maaseuturahastosta laajakaistainvestointeja tuetaan erityisesti harvaan asutun maaseudun nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Toimialaohjauksen mukainen tulostavoite on 1 kpl. |
2025 | Maaseuturahastosta laajakaistainvestointeja tuetaan erityisesti harvaan asutun maaseudun nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen. Toimialaohjauksen mukainen tulostavoite on 3 kpl. Vuoden tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa mah- dollinen määrärahojen leikkaaminen ja siitä aiheutuva tarve priorisoida resurssien kohdentaminen uudelleen. |
2026 | Toimialaohjauksen mukainen tulostavoite on 4 kpl. Vuoden tavoitteen toteutumi- seen vaikuttaa mahdollinen määrärahojen leikkaaminen ja siitä aiheutuva tarve priorisoida resurssien kohdentaminen uudelleen. |
2027 | Toimialaohjauksen mukainen tulostavoite on 3 kpl. Vuoden tavoitteen toteutumi- seen vaikuttaa mahdollinen määrärahojen leikkaaminen ja siitä aiheutuva tarve priorisoida resurssien kohdentaminen uudelleen. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto
Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä | |
2024 | ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle |
2025 | Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä. |
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu | |
2024 | Alkuhaastattelu tehdään viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä
Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi | |
2024 | Tavoitetaso 3 % (n. 60 tilaa) |
2025 | Tavoitetaso 5,3 % (n. 100 tilaa) |
2026 | Tavoitetaso 6 % (n. 110 tilaa) |
2027 | Tavoitetaso 6,5 % (n. 110 tilaa) |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä
Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei aseteta liikennejärjestelmään liittyviä tavoitetasoja, koska Pohjois-Savon ELY- keskus hoitaa Liikenne -vastuualuetehtäviä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimialueella.
3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä
Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut | |
2024 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi puhdasta siirtymää ja ilmasto- toimia tukevien TKI-hankkeiden käynnistämiseksi. Yhteistyössä lisäämme organi- saatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivi- sesti verkostoissa. Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR-myöntövaltuudesta ja 100 % JTF-myöntövaltuudesta. Tavoitteiden to- teutumista seurannassa käytetään mittareina sidosryhmien tyytyväisyyttä ja puh- taan siirtymän YVA-prosessien lukumäärää. |
2025 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi puhdasta siirtymää ja ilmasto- toimia tukevien TKI-hankkeiden käynnistämiseksi. Yhteistyössä lisäämme organi- saatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivi- sesti verkostoissa. Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR- myöntövaltuudesta ja 100 % JTF-myöntövaltuudesta. Tavoitteiden to- teutumista seurannassa käytetään mittareina sidosryhmien tyytyväisyyttä ja puh- taan siirtymän YVA-prosessien lukumäärää. |
2026 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi puhdasta siirtymää ja ilmasto- toimia tukevien TKI-hankkeiden käynnistämiseksi. Yhteistyössä lisäämme organi- saatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivi- sesti verkostoissa. Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR- myöntövaltuudesta ja 100 % JTF-myöntövaltuudesta. Tavoitteiden |
toteutumista seurannassa käytetään mittareina sidosryhmien tyytyväisyyttä ja puh- taan siirtymän YVA-prosessien lukumäärää. | |
2027 | ELY-keskuksen eri vastuualueet ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rakennerahasto- yksikkö tiivistävät yhteistyötä yritysten aktivoimiseksi puhdasta siirtymää ja ilmasto- toimia tukevien TKI-hankkeiden käynnistämiseksi. Yhteistyössä lisäämme organi- saatioiden osaamista toistensa palveluiden tuntemisesta ja välitämme tietoa aktiivi- sesti verkostoissa. Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR- myöntövaltuudesta ja 100 % JTF-myöntövaltuudesta. Tavoitteiden to- teutumista seurannassa käytetään mittareina sidosryhmien tyytyväisyyttä ja puh- taan siirtymän YVA-prosessien lukumäärää. |
Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta | |
2024 | Puhtaan siirtymän hankkeissa järjestetään yhteinen ennakkoneuvottelu toimijan, kunnan, ELY-keskuksen ja tarvittavien muiden viranomaisten välillä jo ennen kuin mikään viranomaismenettely käynnistyy esimerkiksi hakemuksen, aloitteen tai arvi- ointiohjelman viranomaiselle toimittamisen perusteella. Valtion lupaviranomainen (AVI) kutsutaan mukaan niihin ennakkoneuvotteluihin, joihin tunnistetaan liittyvän ympäristö- tai vesitalousluvan hakeminen valtion lupaviranomaiselta. Ennakkoneu- votteluiden lukumäärää seurataan ja määrä raportoidaan väliraportoinnin yhtey- dessä. Jokaiselle puhtaan siirtymän hankkeelle nimetään ELY-keskuksen yhdys- henkilö ja hankkeiden etenemisestä pidetään ajantasaista seurantaa. Tieto hank- keista välittyy ELY-keskuksen sisällä yksiköiden ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ra- kennerahastoyksikön välillä edistäen hankkeiden toteutumista. |
2025 | Puhtaan siirtymän hankkeissa järjestetään yhteinen ennakkoneuvottelu toimijan, kunnan, ELY-keskuksen ja tarvittavien muiden viranomaisten välillä jo ennen kuin mikään viranomaismenettely käynnistyy esimerkiksi hakemuksen, aloitteen tai arvi- ointiohjelman viranomaiselle toimittamisen perusteella. Valtion lupaviranomainen (AVI) kutsutaan mukaan niihin ennakkoneuvotteluihin, joihin tunnistetaan liittyvän ympäristö- tai vesitalousluvan hakeminen valtion lupaviranomaiselta. Ennakkoneu- votteluiden lukumäärää seurataan ja määrä raportoidaan väliraportoinnin yhtey- dessä. Jokaiselle puhtaan siirtymän hankkeelle nimetään ELY-keskuksen yhdys- henkilö ja hankkeiden etenemisestä pidetään ajantasaista seurantaa. Tieto hank- keista välittyy ELY-keskuksen sisällä yksiköiden ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ra- kennerahastoyksikön välillä edistäen hankkeiden toteutumista. |
2026 | Puhtaan siirtymän hankkeissa järjestetään yhteinen ennakkoneuvottelu toimijan, kunnan, ELY-keskuksen ja tarvittavien muiden viranomaisten välillä jo ennen kuin mikään viranomaismenettely käynnistyy esimerkiksi hakemuksen, aloitteen tai arvi- ointiohjelman viranomaiselle toimittamisen perusteella. Valtion lupaviranomainen (AVI) kutsutaan mukaan niihin ennakkoneuvotteluihin, joihin tunnistetaan liittyvän ympäristö- tai vesitalousluvan hakeminen valtion lupaviranomaiselta. Ennakkoneu- votteluiden lukumäärää seurataan ja määrä raportoidaan väliraportoinnin yhtey- dessä. Jokaiselle puhtaan siirtymän hankkeelle nimetään ELY-keskuksen yhdys- henkilö ja hankkeiden etenemisestä pidetään ajantasaista seurantaa. Tieto hank- keista välittyy ELY-keskuksen sisällä yksiköiden ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ra- kennerahastoyksikön välillä edistäen hankkeiden toteutumista. |
2027 | Puhtaan siirtymän hankkeissa järjestetään yhteinen ennakkoneuvottelu toimijan, kunnan, ELY-keskuksen ja tarvittavien muiden viranomaisten välillä jo ennen kuin mikään viranomaismenettely käynnistyy esimerkiksi hakemuksen, aloitteen tai arvi- ointiohjelman viranomaiselle toimittamisen perusteella. Valtion lupaviranomainen (AVI) kutsutaan mukaan niihin ennakkoneuvotteluihin, joihin tunnistetaan liittyvän ympäristö- tai vesitalousluvan hakeminen valtion lupaviranomaiselta. Ennakkoneu- votteluiden lukumäärää seurataan ja määrä raportoidaan väliraportoinnin yhtey- dessä. Jokaiselle puhtaan siirtymän hankkeelle nimetään ELY-keskuksen yhdys- henkilö ja hankkeiden etenemisestä pidetään ajantasaista seurantaa. Tieto hank- keista välittyy ELY-keskuksen sisällä yksiköiden ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ra- kennerahastoyksikön välillä edistäen hankkeiden toteutumista. |
Tiivis yhteistyö tiedon välittämisessä ja asiakastyön suunnittelussa on tavoitteen saavuttamisessa keskeistä. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman kattavasti alueella käytössä olevat resurssit puhtaan siirtymän to- teuttamiseen. Alueen muiden toimijoiden (oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, tutkimuslaitokset) kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja aktivoidaan yrityksiä puhtaan siirtymän edistämiseen.
Puhtaan siirtymän hankkeiden viranomaismenettelyt edellyttävät tyypillisesti useiden viranomaisten yhteistyötä useiden lakien puitteissa. ELY-keskuksen rooli on yhteensovittava ja edistävä. Se vastaa YVA-lain mukaisista viranomaistehtävistä, puhtaan siirtymän ja etusijamenettelyyn kuuluvien hankkeiden tunnistamisesta, yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta, tukee kuntien alueiden käytön suunnittelua ja rakennustointa MRL:n mukaisen edistämistehtävän puitteissa ja ohjaa rahoitusta puhtaan siirtymän hankkeille. Tällaiset hankkeet ovat usein osa- puolille uusia ja edellyttävät siksi tiivistä, ennakoivaa ja saumatonta yhteistoimintaa viranomaisten välillä.
Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen
Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa | |
2024 | Maakunnallisten ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistävien ohjelmien tavoitteet edistyvät niille asetetussa aikataulussa. Pohjois-Karjalan kasvihuonekaa- supäästöt vähenevät ja alueen hiilinielut ja -varastot kasvavat. Ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteitä mahdollistavat rahoitusinstrumentit tunnetaan ja alueen toimijat hyödyntävät niitä aktiivisesti. Ohjelmakauden alussa erityisesti JTF-rahoitusta on hyödynnetty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Xxxx- xxxxxxxxxxx rooli ilmastotavoitteiden edistämisessä näkyy entistä vahvempana. Yrityksiä on tuettu hankkeiden viranomaismenettelyissä ja rahoituksen keinoin. ELY-keskus edistää ilmastonmuutoksen hillintää, muuttuviin vesioloihin sopeutu- mista ja tulvariskien hallintaa sekä avustaa kuntia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa. Alueellista ja valtakunnallista ilmastotyötä kehitetään yhteistyössä YM:n hallinnonalalle kaavaillun ELY-ilmastoerikoistumisen ja MMM:n hallinnonalan valtakunnallisen ELY-ilmastoyksikön kanssa. ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö on kehittynyt siten, että ilmastonäkökulmat ote- taan poikkileikkaavasti ja kattavasti huomioon. Ilmastovaikutuksia arvioidaan eri toiminnoissa, ml. lausunnot, valvonta, ennakkoneuvottelut, kunta- ja yritysyhteistyö ja rahoitus. Henkilöstön ilmasto-osaaminen on vahvistunut ja oman virkatyön kyt- kökset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tunnistetaan paremmin. ELY-ilmastotiekartta (IKKUNA) -työkalu tunnetaan ja asiantuntijat hyödyntävät sitä omassa työssään. Viestintä ELY-keskuksen roolista ja viranomaistyöstä maakunnan ilmastotavoittei- den edistämisessä on näkyvää. Alueen toimijoille välittyy tietoa ilmastoon liitty- västä rahoituksesta ja mahdollisuuksista. |
2025 | Maakunnallisten ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistävien ohjelmien tavoitteet edistyvät niille asetetussa aikataulussa. Pohjois-Karjalan kasvihuonekaa- supäästöt vähenevät ja alueen hiilinielut ja -varastot kasvavat. Vaikutetaan aktiivi- sesti seuraavan maakuntaohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon siten, että il- mastoasioiden painotus ohjelmassa on entistä vahvempi ja ohjelman vaikuttavuus alueen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kasvaa. Ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteitä mahdollistavat rahoitusinstrumentit tunnetaan ja alueen toimijat hyödyntävät niitä aktiivisesti. Ohjelmakauden alussa erityisesti JTF-rahoitusta on hyödynnetty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Xxxx- xxxxxxxxxxx rooli ilmastotavoitteiden edistämisessä näkyy entistä vahvempana. Yrityksiä on tuettu hankkeiden viranomaismenettelyissä ja rahoituksen keinoin. ELY-keskus edistää ilmastonmuutoksen hillintää, muuttuviin vesioloihin sopeutu- mista ja tulvariskien hallintaa sekä avustaa kuntia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa. Alueellista ja valtakunnallista ilmastotyötä kehitetään yhteistyössä |
YM:n hallinnonalalle kaavaillun ELY-ilmastoerikoistumisen ja MMM:n hallinnonalan valtakunnallisen ELY-ilmastoyksikön kanssa ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö ilmastotavoitteiden edistämiseksi on vaikutta- vaa. Viestintä ELY-keskuksen roolista ja viranomaistyöstä maakunnan ilmastota- voitteiden edistämisessä on näkyvää. Alueen toimijoille välittyy tietoa ilmastoon liit- tyvästä rahoituksesta ja mahdollisuuksista. | |
2026 | Maakunnallisten ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistävien ohjelmien tavoitteet edistyvät niille asetetussa aikataulussa. Pohjois-Karjalan kasvihuonekaa- supäästöt vähenevät ja alueen hiilinielut ja -varastot kasvavat. Uuden maakunta- ohjelman ja sen ilmastotavoitteiden toteutus on käynnistetty yhdessä alueen sidos- ryhmien kanssa. Ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteitä mahdollistavat rahoitusinstrumentit tunnetaan ja alueen toimijat hyödyntävät niitä aktiivisesti. Seuranta osoittaa rahoitettujen hankkeiden positiiviset ilmastovaikutukset. Xxxxxxxxxxxxxxx rooli ilmastotavoittei- den edistämisessä näkyy entistä vahvempana. Yrityksiä on tuettu hankkeiden vi- ranomaismenettelyissä ja rahoituksen keinoin. ELY-keskus edistää ilmastonmuutoksen hillintää, muuttuviin vesioloihin sopeutu- mista ja tulvariskien hallintaa sekä avustaa kuntia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa. Alueellista ja valtakunnallista ilmastotyötä kehitetään yhteistyössä YM:n hallinnonalalle kaavaillun ELY-ilmastoerikoistumisen ja MMM:n hallinnonalan valtakunnallisen ELY-ilmastoyksikön kanssa |
2027 | Maakunnallisten ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistävien ohjelmien tavoitteet edistyvät niille asetetussa aikataulussa. Pohjois-Karjalan kasvihuonekaa- supäästöt vähenevät ja alueen hiilinielut ja -varastot kasvavat. Ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteitä mahdollistavat rahoitusinstrumentit tunnetaan ja alueen toimijat hyödyntävät niitä aktiivisesti. Seuranta osoittaa rahoitettujen hankkeiden positiiviset ilmastovaikutukset. Xxxxxxxxxxxxxxx rooli ilmastotavoittei- den edistämisessä näkyy entistä vahvempana. Yrityksiä on tuettu hankkeiden vi- ranomaismenettelyissä ja rahoituksen keinoin. ELY-keskus edistää ilmastonmuutoksen hillintää, muuttuviin vesioloihin sopeutu- mista ja tulvariskien hallintaa. Alueellista ja valtakunnallista ilmastotyötä kehitetään yhteistyössä YM:n hallinnonalalle kaavaillun ELY-ilmastoerikoistumisen ja MMM:n hallinnonalan valtakunnallisen ELY-ilmastoyksikön kanssa ELY-keskuksen asiantuntijoiden ilmasto-osaaminen on vahvaa. |
ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella | |
2024 | Alueellinen kiertotalouden yhteistyöverkosto on perustettu tukemaan eri toimijoiden (mm. ELY-keskuksen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kuntien, yhdistysten ja yri- tysten) välistä yhteistyötä sekä Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekartan toimenpi- teiden ja alueellisten kiertotaloustavoitteiden toteutusta. Alueellisen kiertotalouden tiekartan toimeenpano on käynnistetty yhdessä eri toimijoiden kanssa. ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö kehittyy siten, että kiertotalousnäkökulmat ote- taan poikkileikkaavasti ja kattavasti huomioon ELY-keskuksen eri toiminnoissa, ml. lausunnot, valvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Yhteistyötä vastuualueiden ja Etelä- Savon ELY-keskuksen rakennerahastoyksikön kanssa hiilineutraaliutta ja kiertota- loutta tukevissa hankkeissa ja niiden rahoituksessa on tiivistetty. Yrityksiä ja elinkeinoelämää on tuettu kiertotalouden liiketoiminnan kehittämisessä mm. neuvonnan, viestinnän, koulutusten ja rahoituksen avulla. Kiertotaloustoimen- piteitä mahdollistavat rahoitusinstrumentit tunnetaan ja alueen toimijat hyödyntävät niitä aktiivisesti. |
2025 | Alueellinen kiertotalouden yhteistyöverkosto on toiminnassa ja vahvistanut kierto- talousyhteistyötä maakunnassa sekä alueen kiertotaloustavoitteiden toteutumista. |
Kiertotalouden tiekartan toimenpiteitä on käynnistetty ja seurantaa toteutettu yh- dessä eri toimijoiden kanssa. Osallistutaan aktiivisesti seuraavan maakuntaohjelman laatimiseen ja toimeenpa- noon siten, että ohjelma tukee vahvemmin Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekar- tan tavoitteita ja toimenpiteitä ja maakunnan kiertotaloustoiminnan kehittymistä. ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö kiertotalouden edistämiseksi on vahvistunut. | |
2026 | Alueellisen kiertotalouden yhteistyöverkoston toiminta on vakiintunut. Alueelliset kiertotaloustavoitteet ja kiertotalouden tiekartan toimenpiteet edistyvät ja Pohjois- Karjalan kiertotaloussektori kehittyy. Uuden maakuntaohjelman ja sen kiertotaloustavoitteiden toteutus on käynnistetty yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kiertotalouteen liittyvä viestintä ja tiedonvälitys on tehostunut. Alueen toimijoille vä- littyy tietoa kiertotalouteen liittyvästä rahoituksesta, hankkeista ja mahdollisuuk- sista alueella. |
2027 | Pitkäjänteisen ja tavoitteellisen kiertotaloustyön tuloksena Pohjois-Karjalan alueen toimintojen materiaalitehokkuus on parantunut, jätteen määrä vähentynyt, kierräty- saste noussut ja kiertotalouden toimintamallit arkipäiväistyneet Suomen kiertota- lousohjelman mukaisesti. Pohjois-Karjalassa toimii vahva alueellinen kiertotalouden yhteistyöverkosto. Kier- totalous tunnistetaan luontaiseksi osaksi eri sektoreiden toimintaa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyössä huomioidaan alueellisia näkökul- mia, jotka tukevat maakunnan kiertotaloustavoitteiden toteutumista. |
Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan | |
2024 | Uusia luonnonsuojelualueita on toteutettu 650 ha. Vanhojen suojeluohjelmien suo- jelu on saatu päätökseen. Helmi-ohjelmassa on jatkettu Sysmäjärven, Päätyeenlahden, Sääperin ja Uuden- kylänlammen kunnostustöitä (niitot, raivaukset, lokkiluodot, hoitokalastus ym.). Uu- denkylänlammen vedenpinnan noston ja kunnostuksen sekä Sääperin Lösönlah- den kunnostuksen lupahakemukset on saatu vireille alkuvuonna ja Joki-Hautalam- men kunnostussuunnitelma ja lupahakemus loppuvuonna 2024. Muiden uusien Helmi-kohteiden suunnittelun ohella on ennallistettu kaksi lettokohdetta ja kunnos- tettu kymmenen pienvesikohdetta. Luonnonsuojelulain uusien luontotyyppien inventoinnit on käynnistetty painopis- teenä sisämaan tulvametsät. Näiden rajauspäätösvalmistelu on käynnistetty syk- syllä. Uhanalaisten näkinruohojen sukelluskartoitus toteutettu kolmella järvellä. Priorisoituja erityisesti suojeltavien lintulajien ja hyönteisten ERA-alueiden seuran- toja on jatkettu. |
2025 | Uusia luonnonsuojelualueita on toteutettu 500 ha. Helmi-ohjelmassa on jatkettu aloitettuja lintuvesien kunnostustöitä (niitot, raivauk- set, lokkiluodot, hoitokalastus ym.). Vesitalousluvan saaneet kunnostustoimet on käynnistetty Uudenkylänlammella ja Sääperin Lösönlahdella. Peijonniemenlahden kunnostussuunnitelma on valmistunut ja lupahakemus saatu vireille. Muiden uu- sien Helmi-kohteiden suunnittelun ohella on ennallistettu kolme lettokohdetta sekä kunnostettu kuusi pienvesikohdetta. Luonnonsuojelulain tulvametsäluontotyyppien ja harjumetsien valorinteiden inven- tointia sekä rajauspäätösten toimeenpanoa on jatkettu; ketojen rajauspäätöstarve on selvitetty. |
Luonnon monimuotoisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu on käynnistetty. | |
2026 | Uusia luonnonsuojelualueita on toteutettu 500 ha. Helmi-ohjelmassa on saatettu valmiiksi Sääperin Lösönlahden ja Uudenkylänlam- men vesitalousluvan mukainen lintuvesikunnostus. Luvan mukainen lintuvesikun- nostus on käynnistetty Joki-Hautalammella. Muiden uusien Helmi-kohteiden suun- nittelun ohella on ennallistettu kolme lettokohdetta ja kunnostettu kuusi pienve- sikohdetta. Luonnonsuojelulain luontotyyppien rajauspäätösten toimeenpanoa on jatkettu ja selvitetty kallioluontotyyppien lisäinventointitarpeet. Luonnon monimuotoisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu on edennyt suunnitellusti. Natura 2000 -yleissuunnitelman päivitys on käynnistetty. |
2027 | Uusia luonnonsuojelualueita on toteutettu 500 ha. Helmi-ohjelmassa Joki-Hautalammen vesitalousluvan mukainen kunnostus on edennyt suunnitellusti ja Peijonniemenlahden kunnostus on käynnistetty. Muiden uusien Helmi-kohteiden suunnittelun ohella on ennallistettu kolme lettokohdetta ja kunnostettu kuusi pienvesikohdetta. Natura 2000 -yleissuunnitelman päivitys on valmistunut. Luonnon monimuotoisuu- den alueellinen toimeenpanosuunnitelma on valmistunut. |
Ilmastonäkökulmaa nostetaan keskeisiin alueellisiin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin. Osallistutaan alu- eellisten ilmastotavoitteita edistävien ohjelmien (ml. POKAT2025-maakuntaohjelma, Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030, Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma) toteuttamiseen yhdessä sidos- ryhmien kanssa. Osallistutaan ilmasto- ja energiaohjelman ja sen toimenpidesuunnitelman toimenpanoon, seu- rantaan ja raportointiin. Aktiivisen toiminnan seurauksena alueen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Suomen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti.
Toimitaan aktiivisesti alueellisissa ja kansallisissa yhteistyöverkostoissa, joiden kautta välitetään tietoa ja toi- meenpannaan maakunnan ilmastotavoitteita yhdessä eri toimijoiden kanssa. Jatketaan asioihin vaikuttamista ELY-ilmastoverkoston kautta ja hyödynnetään ilmastoyhteistyössä AVI/ELY-strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmää sekä sopeutumisen osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ilmastoyksikköä. Tulva- ja kuivuusriskien hallinta on kiinteä osa ilmastotyötä.
Viedään kiertotalousnäkökulmaa keskeisiin alueellisiin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin. Osallistutaan ak- tiivisesti Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekartan toimeenpanoon sekä alueen kiertotalouden toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin, sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon edistämiseen ja raportointiin alueella. Näiden mukaisesti kehitetään kuntien välistä yhteistyötä purkamisessa ja rakentamisessa syntyvien jätteiden, uusiomateriaalien ja maa-ainesten hyödyntämisessä.
Toimitaan aktiivisesti alueellisissa ja kansallisissa yhteistyöverkostoissa (mm. Itä-Suomen alueellisen jätehuol- lon yhteistyöryhmä), joiden kautta välitetään tietoa ja toimeenpannaan maakunnan kiertotaloustavoitteita yh- dessä eri toimijoiden kanssa.
Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostuksen painopisteenä ovat Natura-verkoston lintuvedet sekä lajistolli- sesti arvokkaat letot ja pienvesikohteet; kohdentamisessa hyödynnetään Helmi-keskittymien mahdollisuuksia. Maataloustuen ulkopuolisten kunnostettujen ja pitkään hoidon piirissä olleiden perinnebiotooppikohteiden hoito turvataan. Metsäisten elinympäristöjen hoitoa edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta
Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet | |
2024 | Vesienhoidon toimenpideohjelman toteutusaste 10-30 %. Painopisteenä on haja- kuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen sekä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset. Toimenpiteitä edistetään vuosittain 10-15 tilaltaan heikentyneessä vesistössä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Asiantunti- javerkostoja vahvistetaan yhteisin koulutuksin ja teematilaisuuksin, tavoitteena 10 kpl/v. Väliarvio toimenpiteiden toteutumisesta 2022-2024 valmistuu EU:lle rapor- tointia varten. Pinta- ja pohjavesien seuranta tuottaa vuosittain tietoa vesien tilan ja toimien vaikutusten arvioinnin tueksi. |
2025 | Vesienhoidon toimenpideohjelman toteutusaste 30-50 %. Painopisteenä on haja- kuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen sekä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset. Pinta- ja pohjavesien paineiden arviointi ja tilan luokittelu valmistuvat toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi 4. hoitokaudelle. Toi- menpiteiden edistäminen ja vesien seuranta jatkuvat ohjelmien mukaisesti. |
2026 | Vesienhoidon toimenpideohjelman toteutusaste 50-70 %. Painopisteenä on haja- kuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen sekä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset. Tarveselvitykset poikkeamiseen vesienhoidon ym- päristötavoitteista valmistuvat ja tuottavat tietoa suunnittelun tueksi. Vesienhoito- suunnitelma- ja toimenpideohjelmaehdotukset vuosille 2028-2033 valmistuvat kuu- lemista varten. Toimenpiteiden edistäminen ja vesien seuranta jatkuvat ohjelmien mukaisesti. |
2027 | Vesienhoidon toimenpideohjelman toteutusaste 100 %. Vesien ekologista tilaa hei- kentävät päästöt ovat vähentyneet, mikä mahdollistaa tilatavoitteiden saavuttami- sen pitemmällä aikavälillä. Kunnostustoimien myötä vesielinympäristöt ovat elpy- mässä. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on edetty kohti tavoitetta vaellus- kalakantojen luontaisen elinkierron palauttamiseksi. Kaivostoiminnan metallipääs- töissä on laskeva suunta, ja edellytykset purkuvesistöjen kemiallisen tilan kohentu- miseen ovat parantuneet. Xxxxxxxx lupamenettelyineen kestävät vuosia, ja toteu- tus jatkuu 2027 jälkeen. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2028-2033 valmistuvat val- tioneuvoston käsittelyä varten. Vesienhoidon asiantuntijaverkostojen toiminta on vakiintunut. |
Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta) | |
2024 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2025 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2026 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2027 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
Vuoteen 2027 ulottuvassa Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa on yhteensä 300 toimenpi- dettä. Toteuttamisesta vastaavat pääosin vesien käyttäjät eri sektoreilla. ELY-keskus vaikuttaa ja edesauttaa toimenpiteiden toteuttamista lausunnoin, viestinnällä, antamalla asiantuntija-apua sekä edistämällä yhteistyötä ja tukemalla kunnostushankkeita.
Hajakuormituksen vähentämisessä toimenpiteiden etenemiseen tulee merkittävästi vaikuttamaan, miten katta- vasti vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet maataloudessa (CAP27-suunnitelma 2023 alkaen) ja metsäta- loudessa (Metka kannustejärjestelmä 2024 alkaen) otetaan käyttöön, ja miten ne kohdentuvat vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille. Kunnostustoimenpiteiden toteuttamisessa haasteena on toimijoiden vähäisyys ja
omarahoituksen hankinta. Pohjois-Karjalassa on toistaiseksi vähän toimijoita, jotka kykenevät toteuttamaan vai- kuttavia ja laaja-alaisia yhteistyöhankkeita, joissa kustannukset ovat suuret. Toimeenpanon hidasteita on myös ohjauskeinoissa, mm. vesilainsäädännössä on kehittämistarpeita. Tilatavoitteiden saavuttamista hidastaa lisäksi rehevöityneiden vesistöjen hidas elpyminen.
Nykyisen ja vanhan kaivostoiminnan seurauksena nikkelille asetettu ympäristönlaatunormi ylittyy useassa vesis- tössä. Toimenpideohjelmassa on ollut tarkoituksena luoda edellytyksiä alenevalle päästökehitykselle ja ympäris- tötavoitteiden saavuttamiselle pitemmällä aikavälillä, lainsäädännön mahdollistamat joustot huomioiden.
Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää | |
2024 | Joensuun seudun yleiskaava-alueella yhdyskuntarakenne eheytyy, tiheän taaja- man alueella asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa ja kehitys tukee kestävän liikkumisen tavoitteita. Tuetaan seudun yleiskaavatyötä. Muilla alueilla keskeisenä tavoitteena on maankäytön ja rakentamisen suunnitelmallisuus. Muiden valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen on vakiintunutta toimintaa. Kun- tien kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta vastaavat kouluttautuvat rakentamis- lain sisältöihin. |
2025 | Joensuun seudun yleiskaava-alueella yhdyskuntarakenne eheytyy, tiheän taaja- man alueella asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa ja kehitys tukee kestävän liikkumisen tavoitteita. Tuetaan seudun yleiskaavatyötä. Muilla alueilla keskeisenä tavoitteena on maankäytön ja rakentamisen suunnitelmallisuus. Muiden valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen on vakiintunutta toimintaa. Raken- tamislain käyttöönotto sujuu kitkattomasti. Kouluttautuminen uudistettavan aluei- denkäyttölain sisältöihin on käynnistynyt. |
2026 | Joensuun seudun yleiskaava-alueella yhdyskuntarakenne eheytyy, tiheän taaja- man alueella asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa ja kehitys tukee kestävän liikkumisen tavoitteita. Tuetaan seudun yleiskaavatyötä. Muilla alueilla keskeisenä tavoitteena on maankäytön ja rakentamisen suunnitelmallisuus. Muiden valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen on vakiintunutta toimintaa. Koulut- tautuminen uudistettavan alueidenkäyttölain sisältöihin on käynnissä. |
2027 | Joensuun seudun yleiskaava-alueella yhdyskuntarakenne eheytyy, tiheän taaja- man alueella asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa ja kehitys tukee kestävän liikkumisen tavoitteita. Tuetaan seudun yleiskaavatyötä. Muilla alueilla keskeisenä tavoitteena on maankäytön ja rakentamisen suunnitelmallisuus. Muiden valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen on vakiintunutta toimintaa. Koulut- tautuminen uudistettavan alueidenkäyttölain sisältöihin on käynnissä. |
Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää | |
2024 | Puhtaan siirtymän hankkeissa tavoitellaan ennakollisia ja yhteistoiminnallisia me- nettelyitä riippumatta hankkeiden viranomaismenettelyn lajista. Aurinkovoimahank- keiden toimintatavat vakiintuvat sekä ELY-keskuksen sisällä, että ulkoisten asiak- kaiden kanssa. Kaivoshankkeiden kuntakaavoituksen menettelyitä opetellaan ja pyritään vakiinnuttamaan. Tuulivoimakaavahankkeita on vireillä 4 kpl. Aurinkovoimahankkeiden viranomaismenettelyitä on vireillä 7 kpl. |
2025 | Puhtaan siirtymän hankkeiden ennakolliset ja yhteistoiminnalliset menettelyt ovat vakiintuneet. Pitkälle edenneet puhtaan siirtymän hankkeet ovat varanneet käytet- tävissä olevan sähkönsiirtokapasiteetin. Kaivoshankkeiden kuntakaavoja on käyn- nissä. Tuulivoimakaavahankkeita on vireillä 2 kpl. Aurinkovoimahankkeiden viranomaismenettelyitä on vireillä 5 kpl. |
2026 | Painopiste on siirtynyt uuteen alueidenkäyttölakiin valmistautumiseen, kaavoituk- sen yleisesti ilmastokestävyyttä tukeviin ratkaisuihin ja mahdollisesti kaivoskaavoi- hin. Sähkönsiirtoverkkoon ei kapasiteetin puitteissa voi enää liittää uusia puhtaan siirtymän sähkön siirtoa edellyttäviä hankkeita. Tuulivoimakaavoja ja aurinkovoimahankkeiden viranomaismenettelyitä ei ole vi- reillä (verkon kapasiteetti käytetty). |
2027 | Painopiste on siirtynyt uuteen alueidenkäyttölakiin valmistautumiseen, kaavoituk- sen yleisesti ilmastokestävyyttä tukeviin ratkaisuihin ja mahdollisesti kaivoskaavoi- hin. Sähkönsiirtoverkkoon ei kapasiteetin puitteissa voi enää liittää uusia puhtaan siirtymän sähkön siirtoa edellyttäviä hankkeita. Tuulivoimakaavoja ja aurinkovoimahankkeiden viranomaismenettelyitä ei ole vi- reillä (verkon kapasiteetti käytetty). |
Pohjois-Karjalan alueella Joensuun seudun yleiskaava-alue on ainoa väestöltään kasvava, toiminnallisesti yh- teen kytkeytynyt alue. Kasvu kohdistuu Joensuuhun, Kontiolahteen ja osin Liperiin. Yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet on syytä kohdistaa alueeseen, jossa kasvu mahdollistaa muutoksia. Muu maakunta on väestökehityk- seltään voimakkaasti taantuvaa, kuntien resurssit monessa suhteessa niukat, kaavoittajapula jokapäiväistä ar- kea ja kiinteistömarkkina kysynnän puutteen vuoksi vääristynyt. Suunnitelmallisen maankäytön tukeminen on tähän olosuhteeseen riittävä ja haastava tavoite. Puhtaan siirtymän hankkeiden toteutumista rajoittaa sähkön kantaverkon niukka siirtokapasiteetti eikä uusia energiantuotantohankkeiden viranomaismenettelyjä käynnistyne enää kauden lopulla. Kaivoksiin liittyviä kuntakaavoja käynnistyy, mikä haastaa osaamista ja vaatii resursseja.
3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta
Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden | |
2024 | Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu. Tulvariskien arvioinnin esille tuomien riskien hallintatoimien suunnittelu on aloitettu. Vesistöjen säännöstelyjen kehittämisessä huomioidaan muuttuvat sää- ja vesiolot. |
2025 | Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta. Tulvariskien arvioinnin esille tuomien riskien hallintatoimien suunnittelu on edennyt ja toimeenpano aloitettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Vesistöjen sään- nöstelyjen kehittämisessä huomioidaan muuttuvat sää- ja vesiolot. |
2026 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Varautuminen tulvariskeihin on parantunut/hyvällä tasolla. Vesistöjen säännöstely- jen kehittämisessä on huomioitu muuttuvat sää- ja vesiolot. |
2027 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen |
turvaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryh- mien kanssa. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista
Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti | |
2024 | ELY-keskus toteuttaa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden (VASU) valvonta- suunnitelmat täysimääräisesti (100 %). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvi- keketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan valvontaohjelman to- teuttaminen, 100 %. |
2025 | ELY-keskus toteuttaa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden (VASU) valvonta- suunnitelmat täysimääräisesti (100 %). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvi- keketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan valvontaohjelman to- teuttaminen, 100 %. |
2026 | ELY-keskus toteuttaa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden (VASU) valvonta- suunnitelmat täysimääräisesti (100 %). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvi- keketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan valvontaohjelman to- teuttaminen, 100 %. |
2027 | ELY-keskus toteuttaa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden (VASU) valvonta- suunnitelmat täysimääräisesti (100 %). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvi- keketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan valvontaohjelman to- teuttaminen, 100 %. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Maahanmuuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi | |
2024 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskusten on TE-toimistojen tulosohjauksessa huomioitava, että maahan- muuttajien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä tuki- riippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maa- hanmuuttajanaiset. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. |
2025 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2026 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2027 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan | |
2024 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2025 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2026 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2027 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
Tuetaan kuntia ja hyvinvointialuetta maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittämisessä sekä aset- tautumisen ja kotoutumisen edistämisessä. Valmistaudutaan TE24- ja KOTO24- lakien muutoksiin alueen toimi- joiden kanssa huomioiden lain muutokset kotoutumisen kohderyhmän laajentamisesta.
Laaditaan kansainvälistä ja humanitaarista suojelua saavien henkilöiden kuntaan ohjaamisen alueellinen suun- nitelma. Solmitaan kuntien kanssa sopimuksia kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Tarkiste- taan sopimuksia vuosittain.
Edistetään hyviä väestösuhteita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa (ml. ETNO- ja Alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta). Erityisesti pyritään vaikuttamaan väestöryhmien välisiin asenteisiin ja toimivaan vuorovaikutukseen, turvallisuuden tunteeseen ja osallistumiseen yhteiskunnassa.
3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat
Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja
Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin. | |
2024 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2025 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2026 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2027 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväisyy- den avulla.
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta | ||
2024 | ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet. Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa. | |
2025 | Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset). | |
2026 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
2027 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | ||
2024 | Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa. | |
2025 | Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi. | |
2026 | Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin. | |
2027 | Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen | ||
2024 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2025 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2026 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus. |
2027 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty | |
2024 | Tavoitteena on siirtyä tasolta 1 tasolle 2 |
2025 | Tavoitteena on vakiinnuttaa tason 2 toimet |
2026 | Tavoitteena on siirtyä tasolta 2 tasolle 3 |
2027 | Tavoitteena on vahvistaa tason 3 mukaista toimintaa |
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty | |
2024 | Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle |
Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteuttaa toiminnassaan ELY/TET/KEHA virastokokonaisuuden yhteistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. ELY-keskuksen johtoryhmässä ja YT-toimikunnassa sovitaan kehittämistoi- menpiteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. ELY-keskus toteuttaa määrävälein työpaikan tasa- arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin ja seuraa kehittämistoimenpiteiden toteutumista yhteistyössä henki- löstön edustajien kanssa
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio/Tot 2023 | Tavoite n (2024) | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys | 4,4 | >4,0 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | TAE |
ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys | - | 4,09 | - | >4,0 | - | >4,0 | TAE |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro) | 4,20 | 4,26 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh- dalla (VM Baro) | 4,33 | 4,30 | > 4,3 | > 4,3 | > 4,3 | > 4,3 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM Baro) | 4,21 | 4,18 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
4 Voimavarojen hallinta
Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Ba- ron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.
Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet
Toteuma 2022 | Toteuma 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro) | 3,86 | 3,83 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | |
Työhyvinvointi paranee (VM Baro) | 8,26 | 8,10 | > 8,1 | > 8,1 | > 8,1 | > 8,1 | |
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi) | 3,83 | 3,75 | > 3,8 | > 3,8 | > 3,8 | > 3,8 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tu- lossopimuksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista asteikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioi- daan seuraavasti: VIHREÄ (3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavu- tettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosraportoinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoittei- den poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.
Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.
Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.
30.1.2024
Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Xxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxxxxx, johtaja
Liitteet
Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.
Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:
1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.
2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä
3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako
4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät