OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN-LAHDEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN-LAHDEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
LUT-yliopisto etsii tieteellisiä ratkaisuja tekniikan ja talouden keinoin yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa uudistaen yrityksiä ja yhteiskuntaa. Toimimme avoimilla, dynaamisilla ja monikulttuurisilla kampuksillamme. Yliopisto Kunnioittaa kaikessa toiminnassaan arvojaan: rohkeutta menestyä, intohimoa luoda uutta tieteen avulla ja tahtoa rakentaa hyvinvointia.
LUT-yliopiston tavoitteena on olla vahvuusaloillaan merkittävä eurooppalainen tiedeorganisaatio. Vahvuusalueilla yliopisto kytkeytyy osaksi kansallista ja eurooppalaista tutkimusorganisaatioyhteistyötä ja osaamiskeskittymiä. Strategiset valinnat ylipisto tekee korkeatasoisen tutkimuksen kehittämisen ehdoilla.
LUT-korkeakoulut muodostavat yhteisen omistusrakenteen, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto omistaa 100 % LAB-ammattikorkeakoulusta. Konsernitasoiseen yhteiseen strategiaan on nostettu ne tavoitteet ja toimenpiteet, joissa yhteistyö tuottaa selkeitä hyötyjä molemmille osapuolille: koulutusvienti, koulutuspolut, elinkeinoimpakti, joustava opetus kahdella kampuksella digitaalisuutta hyödyntäen sekä yhteiset tukipalvelut.
Yhdessä toimimalla ja keskinäisellä työnjaolla LUT-korkeakoulut hakevat vahvempaa vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä helpommin lähestyttäviä palveluita. Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edetä korkeakouluina kohti hiilinegatiivisuutta. Kasvua haetaan kansainvälisiltä koulutusmarkkinoilta. Xxxxxxxxx kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa.
LUT-konserniin kuului vuonna 2021 LAB-ammattikorkeakoulu Oy, Kampusravintolat Oy ja Etelä-Karjalan Kesäyliopisto Oy.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
LUT-yliopisto keskittyy ydinosaamisen pohjalta seuraaviin ilmiöpohjaisiin ja globaaleihin vahvuusaloihin:
- Energia - Kohti hiilineutraalia maailmaa (Energy - Transition to carbon-neutral world)
- Ilma - Päästöistä elinkeinoksi (Air - Turning emissions into opportunities)
- Liiketoiminta - Kohti kestävää uudistumista (Business - Sustainable renewal of business and industry)
- Vesi - Jalostuksen uusi aikakausi (Water - Refining sidestreams into value).
LUTin strategian teemat ovat luonteeltaan ilmiöpohjaisia ja globaaleja, ja niillä on merkittävä kansallinen ja paikallinen ulottuvuus. Ne ovat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisia. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (SDG) LUT keskittyy erityisesti seitsemään tavoitteeseen: Yhteistyö ja kumppanuus, Puhdas vesi ja sanitaatio, Puhdas energia, Työ ja talouskasvu, Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit, Vastuullinen kuluttaminen sekä Ilmastoteot. Vuoden 2021 toiminnan osalta LUT laatii myös erillisen vastuullisuusraportin (Report on Sustainability). Kutakin tavoitetta on tarkennettu yksityiskohtaisemmilla alatavoitteilla, toimenpideohjelmilla sekä tavoitteiden mittareilla vuoteen 2025 asti.
XXX jätti yhteiskuntatieteen koulutusvastuuhakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle syyskuussa 2021 ja se myönnettiin tammikuussa 2022. Yhdessä XXXxx muiden tieteenalojen kanssa yhteiskuntatieteet rakentaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää tulevaisuutta. Tutkimuksen ja koulutuksen profiilin kirkastaminen ja henkilöstörekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Lappeenrannan kaupungin 10 miljoonan euron rahoitus yhdessä yliopiston omien taseessa olevien varojen kanssa mahdollistaa panostamisen uuteen tieteenalaan ja toiminnan käynnistämisen ripeästi. Yliopiston käynnistää yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen siten, että syksyllä 2023 käynnistyy kandidaatin koulutus ja syksyllä 2024 maisterin koulutus.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
Onnistumisia:
1) AACSB-akkreditointi
2) THE Impact ranking -sijoitus
3) Uudet englanninkieliset kandidaatin ohjelmat
Kehittämiskohteita:
1) Kv. opiskelijoiden integroituminen ja työllistyminen Suomeen vaatii jatkotyötä yhdessä kaupunkien, maakuntien ja erityisesti yritysten kanssa.
2) Jufo 2- ja Jufo 3 -julkaisujen toteuma suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään --> kasvattaminen erityisesti tiivistämällä yhteistyötä kv. yliopistopartnereiden kanssa
3) Erinomainen opiskelijakokemus pandemian jälkeisessä maailmassa, missä virtuaali- ja fyysisten kampuksen optimaalinen hyödyntäminen antaa parhaat mahdolliset eväät työelämään.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Yliopisto on tunnistanut strategiansa perusteella viisi keskeistä kehittämiskohdetta.
Vetovoimainen ja kilpailukykyinen LUT
Yliopisto rakentaa uudet monitieteiset tutkimusalustat strategisen profiilin mukaisesti. Yliopisto panostaa huippututkimuksen edellytysten parantamiseen ja erityisesti ERC-rahoituksen hankkimiseen.
Yliopisto ottaa käyttöön avainasiakkuusmallin kansainvälisiin partneruuksiin. Yliopisto jatkaa yhteistyötä strategisten kumppanien Helsingin yliopiston sekä Pietarin polyteknisen yliopiston kanssa. Näiden kanssa toteutetaan yhteisiä tutkimushankkeita sekä yhteisiä tohtori- ja maisteriohjelmia.
Yliopisto vahvistaa resurssejaan suurteholaskennassa, laajan metadatan hyödyntämisessä ja tutkimusaineistojen avaamisessa.
Uusien tutkimusalustojen vaikuttavuus, laadullinen arviointi v. 2022 ja v. 2024
Seurantaindikaattorit:
- Jufo 2- ja Jufo 3 -julkaisut yhteensä / opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuodet v. 2024: 0,94 (v. 2019: 0,73;
v. 2022: 0,80)
- Avoimien julkaisujen osuus julkaisuista v. 2024: 100 % (v. 2019: 65 %; v. 2022: 80 %)
Vaikuttava ja virtuaalinen LUT
Tutkijayhteisö tuo tutkitun tiedon yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yritysten käyttöön. Yliopisto luo yrityksille strategista lisäarvoa liiketoiminnan uudistamiseen ja tietojohtamiseen. Yliopisto osallistuu proaktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti strategisilla painopistealueilla. Yliopisto tukee yhteisön tutkijoiden asiantuntijaprofiilin rakentumista.
Yliopisto panostaa tutkinto-ohjelmien laatuun ja työelämärelevanssiin. Yliopisto kytkee alumnit entistä tiiviimmin koulutusohjelmien toimintaan. Yliopisto panostaa erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edellytyksiin saada ainutlaatuisen hyvä oppimiskokemus.
Yliopisto järjestää toimintansa siten, että se säilyttää kaikki voimassa olevat koulutusalojen kansainväliset akkreditoinnit. Lisäksi yliopiston tavoitteena on kauppatieteellisen alan kansainvälinen AACSB:n akkreditointi vuonna 2022.
LUT-Junioriyliopistokonseptin kautta yliopisto kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan puhtaan energian, kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan tapoja sekä YK:n kestävän kehityksen mukaista (SDG) ajattelua. Yliopistoyhteistyö on viety osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmia ja siitä yritetään tuotteistaa konseptia kansainvälisille markkinoille.
Lukiolaisille suunnatulla Shaking up Tech -toiminnalla tehdään tekniikkaa tutuksi.
Yliopisto rakentaa virtuaalikampuksen tulevaisuuden oppimisen tarpeisiin ja verkottamaan LUT-yhteisön ja partnerit.
Yliopisto tunnistaa ja konseptoi digitaaliset ja skaalautuvat koulutuksen timanttituotteet. Yliopisto ottaa käyttöön analytiikkatyökalun koulutuksen laadun varmistamiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Ohjaustyökalun avulla verkko- oppimista tarkastellaan saadun osaamisen, käytettyjen opetusmateriaalien ja kurssikokemuksen kautta.
Yliopisto hyödyntää virtuaalisuutta ja sen mahdollistamia uusia ratkaisuja myös kullekin asiakasryhmälle, erityisesti kumppaniyrityksille, joiden tietotarpeisiin tutkimuksesta ja spesifioiduista koulutusmahdollisuuksista pyritään vastaamaan.
Seurantaindikaattorit:
- EU:n tutkimuksen puiteohjelmien rahoitus (milj. €/v) v. 2024: 4 (v. 2019: 2,7; v. 2022: 3,5)
Hiilinegatiivinen ja kestävä LUT
Yliopisto selvittää kattavasti toimintojensa hiili-intensiivisyyden ja arvioi hiilikädenjälkensä. Yliopisto tuottaa systemaattisia tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sekä tietoa ihmisten ja yritysten ilmastomyönteisten päätösten tueksi. Yliopisto on hiilinegatiivinen vuonna 2024.
Seurantaindikaattorit:
- LUT-yliopiston asema THE Impact Ranking (SDG):ssa v.2024 TOP 100 -joukossa (v. 2019: 101-200; v. 2022: 101-200)
Avoin, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen LUT-yhteisö
Yliopisto panostaa entistä laajempaan englannin kielen rinnakkaiskäyttöön sisäisessä viestinnässä.
Yliopisto kehittää työn tekemisen ja asiakkaiden kohtaamisen toimintamalleja palvelumuotoilun keinoin entistä sujuvammaksi.
Yliopisto vahvistaa johdon näkymistä ja viestintää molemmilla kampuksilla. Yliopisto parantaa vuorovaikutteista esimiestyötä ja kirkastaa jokaisen työn merkityksen osana LUT-kokonaisuutta.
Yliopisto lisää vapaa-ajan toimintaa erityisteemoina kansainvälisten yhteisön jäsenten osallistumismahdollisuudet sekä verkottuminen muiden toimijoiden kanssa.
Seurantaindikaattorit:
- Henkilöstön fiilismittari, kuukauden keskiarvo (asteikko 1-5) v. 2024 vähintään 3,5 (v. 2019: 3,3; v. 2022: 3,5)
- Opiskelijapalaute (kandipalautteen keskiarvo) v. 2024 vähintään 4,0 ( v. 2019: 3,8; v. 2022: 3,9)
Ketterät ja kansainväliset LUT-korkeakoulut
Konserni integroi opintohallinnon tietojärjestelmät, yhtenäistää talouden ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät konsernitasolla, rakentaa konsernin yhteisen tietovaraston reaaliaikaiseen tietoon pohjautuvaa johtamista varten.
LUT-korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri päivitetään ja yhtenäistetään. Konserni uudistaa palvelukokonaisuuksia ja laajentaa robotisointia korkean volyymin rutiinitoiminnoissa.
Konsernin keskitetyn toimintamallin sisäänajoon, prosessien sujuvoittamiseen ja palveluiden laadun ja asiakastyytyväisyyden seurantaan panostetaan. Korkeakoulupalvelut ovat asiakkaille helposti saavutettavia, kustannustehokkaita ja toimintavarmoja.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet päivitetään lukuvuonna 2020-2021 korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa.
Konserni tiivistää harmonisoi palvelukonsepteja Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla. LAB-ammattikorkeakoulu kehittää Lahden Business Mill Lahden StartHub -yritystilatoimintaa yhdessä Lahden kaupungin ja yritysten kanssa. Tutkimuksesta liiketoimintaa -prosesseja sujuvoitetaan. Konserni panostaa yritysrajapinnassa toimivien tekniseen tukeen.
Konserni laajentaa LUTin Xxxxx Xxxxxxx Center-protopajan toimintaa useampiin tekniikkaa ja liiketaloutta opiskelevien yhteiskursseihin sekä kasvattaa protopajan Hackaton-toimintaa eri alojen opiskelijoiden törmäyttämiseksi ja uusien liikeideoiden synnyttämiseksi.
Konserni kehittää uusia toimintatapoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen alueelle yhdessä toiminta- alueidensa sidosryhmien kanssa (kansainvälisten opiskelijoiden urapalvelut). Työssä hyödynnetään Team Finland Knowledgen tarjoamaa tukea, ja osallistutaan rakentuvaan TalentBoost-ohjelmaan yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.
Konserni selkeyttää kansainvälisten opiskelijoiden LAB-LUT-koulutuspolkuja ja viestii niistä aktiivisesti sekä kv. rekrytoinnissa että LAB:issa opintonsa aloittaneille. Konserni panostaa opiskelijoiden verkottumiseen yrityksiin jo opintojen aikana työllistymisen edistämiseksi. LUT-korkeakoulujen kansainvälisen ohjelmaportfolion vetovoimaa parannetaan (LAB Bachelors, LUT Masters sekä kehitetään portfoliota kokonaisuutena. Yhteistyöopintotarjontaa lisätään korkeakoulujen välillä. LAB lisää kielikeskuksen verkko-opintotarjontaa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.
Konserni rakentaa yhteisen jatkuvan oppimisen toiminnan johtamisen ja koordinaatiomallin sekä syventää konsernin sisällä tki-yhteistyötä LABin toimintaa vahvistaen.
Seurantaindikaattorit:
- Kv. opiskelijoiden suorittamat tutkinnot yliopistossa/ LUT -korkeakouluissa yhteensä vuosittain V. 2024: 290/ 540 (v. 2019: 192/ 404; v. 2022: 240/ 460)
- Koulutusviennin liikevaihtotavoite milj. € yliopisto/ konserni yhteensä V. 2024: 2,5/ 5,0 (v. 2019: 0,3/ 1,3; v. 2022: 1,7/ 2,9)
Vetovoimainen ja kilpailukykyinen LUT
LUTin uusien tutkimusalustojen kilpailutus suoritettiin v. 2020 ja uusien tutkimusalustojen toiminta käynnistyi v. 2021 alussa.Tutkimusalustoja on viisi, ja kukin niistä saa 0,4 M¤:n vuotuisen määräaikaisen rahoituksen 2021-2025.LUTin uudet tutkimusalustat ovat:AMBI Analytics-Based Management for Business and Manufacturing Industry, GREENRENEW Green Hydrogen and CO2 for Industry Renewal, INERCOM Integrated Energy Conversion Machinery, MORE SIM Modelling reality through simulation ja SCI-MAT Sustainable circularity of inorganic materials.Alustat ovat rekrytoineet eri tasoille tutkijoita väitöskirjatutkijoista postdoc-tutkijoihin.Vuoden 2022 aikana tehdään loppuarviointi vuosina 2016-2020 toimineille tutkimusalustoille.Vuonna 2021 käynnistyneitä tutkimusalustoja arvioidaan kevyemmällä prosessilla v. 2022 ja 2024.
XXXxx hallitus on antanut erillisen rahoituksen ERC- ym. kilpaillun huippurahoituksen hakijoiden tukemiseksi.Sen puitteissa yliopiston asiantuntijat kartoittavat potentiaalisia kandidaatteja hakijoiksi, joiden tutkimusidean ja ansioluettelon ulkopuolinen konsulttiyritys käy läpi.Parhaat kandidaatit (jotka saavat go- arvioinnin) etenevät konsultin tukemana kohti hakemuksen jättämistä.Mahdolliset ERC-rahoituksen saajat saavat lisäksi merkittävän rahoituksen LUTilta.
XXX sai historiansa toisen Suomen Akatemian huippuyksikön vuoden 2021 rahoituspäätöksien yhteydessä,kun Sähkömekaaninen energian muunnos ja siirto -huippuyksikkö hyväksyttiin.Tämä huippuyksikkö liittyy tiiviisti em. tutkimusalustaan INERCOM.Aikaisempi inversiomatematiikan huippuyksikkö jatkuu v. 2018-2025.
Yliopistolla on vastuuhenkilöt strategisia kumppaneita varten,koskien sekä yliopistoja että yrityksiä.Yliopistokumppanuuksia kehitetään erityisesti eurooppalaisten yliopistojen kanssa nyt,kun yhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa päättyi sodan vuoksi.Helsingin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö konkretisoituu v. 2022 käynnistyvän yhteisprofessuurin myötä.
Vaikuttava ja virtuaalinen LUT
LUT käynnisti v. 2021 neljä uutta englanninkielistä tekniikan kandidaatin ohjelmaa yhteistyössä Hebei University of Technologyn (HEBUT) kanssa,kaksi Lahdessa ja kaksi Lappeenrannassa.Xxxxxxxxx opiskelijarekrytointi ja opetus toteutetaan yhteistyössä HEBUTin kanssa.Englanninkielisten tutkinto- ohjelmien kansainvälistä yhteistyöverkostoa kehitetään edelleen kohti strategisia kumppanuuksia.Lisäksi Lahden kampuksella käynnistyy englanninkielinen tuotantotalouden kandidaatin ohjelma syksyllä 2022.Ohjelmassa tehdään opetusyhteistyötä xx.XXX:n kanssa,joka tuottaa ohjelmaan sivuopintokokonaisuuden.
Karvi auditoi LUTin laadunhallintajärjestelmän keväällä 2021.LUT läpäisi ensimmäisenä yliopistona kv. Karvin toteuttaman 3. kierroksen auditoinnin.Kaksi kolmesta arviointialueesta sai auditointiryhmältä erinomaisen tason arvion. XXXxxxx myönnettiin laatuleima,joka on voimassa 6 v.
Yliopiston kauppatieteiden MIMM-ohjelmalle saatiin v. 2021 EFMD:n ohjelma- akkreditointipäätös.Kauppatieteiden AACSB-akkreditointiprosessin itsearviointi tehtiin v. 2021. Helmikuussa 2022 toteutui auditointivierailu ja toukokuussa 2022 LUT-kauppakorkeakoululle myönnettiin AACSB- akkreditointi,mikä kattaa LUT-kauppakorkeakoulun koko ohjelmaportfolion.V. 2021 valmisteltiin myös tekniikan tutkinto-ohjelmien ASIIN/EUR_ACE/Euro.Inf-akkreditointien uusimista ja akkreditoinnin hakemista uusille ohjelmille.Akkreditointikierros kaikissa LUTin tekniikan koulutusohjelmissa on tarkoitus toteuttaa v. 2022-2025.
LUT on kehittänyt aktiivisesti lasten ja nuorten tekniikan, liiketalouden ja luonnontieteiden kiinnostusta LUT Junior Universityn avulla.V. 2021 toimintaan osallistui 2527 lasta/nuorta ja lisäksi opettajia ja muita aikuisia
yht.yli 800.
Yliopiston toiminnan virtuaalisuutta on edistetty monin tavoin viimeisen vuoden aikana,mm. Xxx.xxx.xx - sivuston uudistus 2021 (ja julkaisu 05/2022),Www.elut.fi-sivuston julkaisu vuodenvaihteessa 2021-2022 ja LUT-korkeakoulujen yhteinen verkkopalvelu (xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx) jatkuvan oppimisen koulutustarjonnasta yrityksille ja yksilöille (käyttöönotto v.2022).
Hiilinegatiivinen ja kestävä LUT
LUTissa toimii oma hiilinegatiivisuustiimi,joka laskee hiilijalanjäljen vuosittain Greenhouse Gas Protocol - menetelmällä,missä päästöt on jaettu kolmeen scopeen.Laskelmien perusteella analysoidaan,mitä päästöjä voidaan karsia ja mitä on kompensoitava.Laskelmat pohjautuvat yliopiston yksiköistä ja sidosryhmiltä kerättyyn tietoon.
Vuonna 2021 LUTin hiilijalanjälki oli 2046 t CO2ekv,jossa eri scopien osuudet ovat:scope 1 n.0.3% (päästöt LUTin omistamista autoista),scope 2 on nolla (ostettu sähkö hiilineutraalia) ja scope 3 n.99.7%.Scope 3:ssa suurimmat päästölähteet olivat henkilökunnan ja opiskelijoiden kodin ja kampusten välisestä kulkemisesta aiheutuvat päästöt,kaukolämmitys ja ruokailut kampuksilla.Vuonna 2021 LUT valmisteli päästövähennystoimenpidesuunnitelman,mikä sisältää toimenpiteitä kaikille hiilijalanjälkilaskennassa mukana oleville päästölähteille.Suunnitelman toteutumista seurataan Laatu- ja kestävyystyön ohjausryhmässä & LUTin johtoryhmässä vuosittain.Tutkimusryhmä kehittää hiilijalanjäljen laskentaprosessia,johon kuuluu tiedon laadun parantaminen ja tiedonkeruumenettelyt.
Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan toiminnasta aiheutuvia hyötyjä ilmastolle ja ympäristölle.LUT-yliopistossa kädenjälki perustuu strategianmukaiseen ja pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön,jota toteutetaan luonnonvarojen säästämisen ja tehokkaamman materiaalikierron,sosiaalisen kestävyyden,kestävän liiketoiminnan sekä puhtaamman ympäristön ja veden saavuttamiseksi.
LUTin kestävyysraportti julkaistaan vuosittain ja se on saatavilla verkkosivuilla.
XXXxx menestys kansainvälisissä rankingeissa on ollut hyvä kilpailun kiristymisestä huolimatta.YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) mukaisissa toimissa (THE Impact ranking) LUT sijoittui vuonna 2021 sijoille 201-300 (yht.1115 yliopistoa).Erityisesti ilmastotoimissa (SDG 13) LUT menestyi hyvin ollen maailman 10.paras yliopisto.Huhtikuussa 2022 julkaistussa THE Impact rankingissa 2022 LUT sijoittui sijoille 101-200. (yht.1406 yliopistoa).LUT pystyi edistämään v. 2021 rankingista v. 2022 rankingiin erityisesti SDG 17:ta,ollen siinä 44. sijalla.Lisäksi LUT nousi ilmastoteoissa (SDG 13) jo maailman 9.parhaaksi yliopistoksi.
Avoin, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen LUT-yhteisö
LUT-yliopistossa toteutettiin eläkevakuutusyhtiö Varman työhyvinvointikysely syksyllä 2021 (vastaus-% lähes 70).LUT-yliopiston kokonaistyytyväisyys on yliopistojen keskimääräisellä tasolla, ollen 3,8.Xxxxx Xxxxxx työhyvinvointikyselyn seurantaa käsitellään myös tulossopimuksessa olevia tavoitteita vuorovaikutteisen esimiestyön parantamisesta sekä jokaisen työn merkityksen kirkastamista osana LUT- kokonaisuutta.Esimiehille järjestetään säännöllisesti koulutusta.LUTin periaatteena on, että johto näkyy viikoittain kampuksilla ja tätä toteutetaan heti,kun korona-tilanne sen mahdollistaa.
Vuonna 2021 yliopisto rekrytoi HR:ään uuden resurssin,mikä vastaa kv. henkilöstön ja heidän kotouttamiseensa liittyvän tuen ja toimenpiteiden suunnittelusta ja organisoinnista.Konkreettiset lisätoimet kv. henkilöstön kotouttamisen edistämiseksi käynnistyivät syksyllä 2021.
Ketterät ja kansainväliset LUT-korkeakoulut
LUT-korkeakoulut ovat yhteistyössä tehneet tiedonhallintamallien kuvaukset molemmille organisaatioille.Järjestelmien kehittämisessä edetään kokonaisarkkitehtuurityön pohjalta.LUT-konsernissa on asetettujen tavoitteiden mukaisesti jo yhdistetty talouden ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät.LUT- korkeakoulujen yhteinen tietovarastoprojekti on käynnissä;ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2022.Opintohallinnon tietojärjestelmien osalta on nähty tarkoituksenmukaisena säilyttää tässä vaiheessa erilliset järjestelmät.Robotisointia on toteutettu taloushallinnon osalta.
Konsernin yhteisten palvelujen osalta on käyty läpi prosesseja ja parannettu niitä tarpeen mukaan.Asiakastyytyväisyyttä on seurattu palvelukyselyllä.
Konsernin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin lukuvuonna 2020-2021 korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa (voimassa 31.12.2022 asti).Myös konsernin eettiset toimintaperiaatteet on tehty yhteistyössä ja otettu käyttöön 1.4.2022.
Vuonna 2021 LUT valmisteli harjoittelutuen mallin ja käyttöönoton yrityksille käytettäväksi Suomessa parantamaan kv. opiskelijoiden integroitumista työelämään (otetaan käyttöön v. 2022). Suomi toisena kielenä
-opetusta on myös aikaisempaa laajemmin tarjolla,jotta opiskelijoilla on mahdollisuus oppia suomen kieltä työharjoitteluja, kesätöitä ja opintojen jälkeistä työllistymistä varten.Ensi lukuvuodeksi on suunniteltu uusi suomi toisena kielenä (S2) sivuopintopaketti.Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjauksen malli ja palvelut on kehitetty ja otettu käyttöön v. 2021. Opiskelijoilla on hyödynnettävänään mm. Find Your Career - itseopiskelualusta Moodlessa,jossa harjoitellaan xx.XX:n tekoa,työhaastatteluihin valmistautumista,työpaikkojen löytämistä sekä oman osaamisen tunnistamista muiden uraohjauspalvelujen lisäksi.
Yhteistyöopintotarjonta on valittavissa koko konsernin opiskelijoille.Opintotarjonnan suunnittelussa on keskitytty tarjoamaan kohdennettua,tiettyjen opiskelijaryhmien tarpeita palvelevaa tarjontaa,esim. konetekniikan kandidaattiopintoja voivat suorittaa myös LABin konetekniikan insinööriopiskelijat,joiden opintosuunnitelmiin tietyt opintojaksot ovat sisäänrakennettuja.Vastaavasti LUTin kauppatieteen kansantaloustieteen opintojakso on tarjolla LABin liiketalouden opiskelijoille.
LABin kielikeskuksella on laaja tarjonta koko konsernin opiskelijoille sisältäen niin pakolliset kieliopinnot kuin laajan määrän vapaaehtoista kieliopintotarjontaa.Verkko-opintotarjontaa on lisätty ja uutena mm.virkamiesruotsi verkkototeutuksena kesäopintoina.Kehitteillä on hop on -kursseja, jotka ovat joustavia ajoituksen osalta.
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 890 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 260 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 630 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 66 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 800 |
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 57 115 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 43 415 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ydinvoiman tekniikka ja turvallisuus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 395 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 9 008 000 euroa vuonna 2021 ja 8 635 000 euroa/v
vuosina 2022-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 6 299 000 euroa vuonna 2021 ja 5 500 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 1 074 000 euroa vuonna 2021 ja 1 500 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 426 000 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 1 635 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 4 297 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40
§:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT