Yhteistoimintasopimus Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalu- een perustamiseksi

Yhteistoimintasopimus Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalu- een perustamiseksi

1. Sopimuksen osapuolet

Sopimuksen osapuolia eli sopijakuntia ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Yli- vieska ja Raahe, joka toimii muodostettavan työllisyysalueen vastuukuntana.

2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisesti 1.1.2025. Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhdessä jon- kin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteelli- sesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.

Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen

toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elin- keinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kes- ken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työ- voimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimiti- loja.

Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestä- misvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen si- toutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kala- joki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen.

Kuntalain 51 §:n mukaisena vastuukuntana toimii Raahen Ylivieskan kaupunki, joka toimii lain edel-

lyttämänä työvoimaviranomaisena. Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n

2. momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viran- omaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämi- sestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoita- miseksi.

3. Xxxxxxxxx ja päätöksenteon järjestäminen

Yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen kuntalain mukaisena yhteisenä toimielimenä toimii Raahen Ylivieskan kaupungin organisaatioon perustettava työllisyys- lautakunta, joka toimii Raahen Ylivieskan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen alaisuu- dessa. Työllisyyslautakunta hoitaa muiden sopijakuntien puolesta yhteistoimintasopimuksessa tar- koitetut kunnan työvoimaviranomaisen tehtävät noudattaen Raahen Ylivieskan kaupungin hallinto- sääntöä ja muita sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita.

Mikäli vastuukunnan hallintosääntömääräyksiä muutetaan siten, että ne vaikuttavat myös työlli- syyslautakunnan tai muihin työvoimaviranomaisiin, tulee vastuukunnan kuulla muita työllisyysalu- eeseen kuuluvia kuntia ennen päätöksentekoa.

Yhteisen toimielimen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Raa- hen Ylivieskan kaupunki.

Työllisyysalueen johtavana viranhaltijana ja esittelijänä toimii Raahen Ylivieskan kaupungin hallin-

tosäännön mukainen viranhaltija.

Työllisyyslautakuntaan tuotavat keskeiset taloutta ja toimintaa koskevat asiat valmistellaan omista- jaohjausryhmässä. Omistajaohjausryhmä muodostuu kuudesta kahdeksasta (8) 6 jäsenestä. Omis- tajaohjausryhmän jäseniä ovat Raahen, Alavieskan, Sievin, Merijärven, Kalajoen, Ylivieskan ja Niva- lan kuntajohtajat sekä yksi (1) jäsen kiertäväst i sopijakunnista. Lisäksi omistajaohjausryhmään kuu- luvat vastuukunnan kehittämisen toimialajohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Omistajaoh- jausryhmän esittelijänä toimii työllisyysalueen johtava viranhaltija. Omistajaohjausryhmä voi tarvit- taessa kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Omistajaohjausryhmässä tavoitellaan yksimielistä pää- töksentekoa.

Palvelualueet järjestävät toimivan vuoropuhelun palvelualueeseen kuuluvien kuntien ja keskuskau-

pungin välillä. Palvelualueella päätetään vuoropuhelun järjestämisen muodosta.

Työllisyysalueelle perustetaan työllisyydenhoidon neuvottelukunta, jossa kaikilla kunnilla on edus- tus. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa keskittyen talousarvio- ja ti- linpäätösasioihin.

Työllisyyslautakunnan tehtävänä on

- sopia työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä sopimuksessa mainitulle toiselle osapuolelle kuntalain 54 §:n mukaisesti.

- valvoa, että työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädetyt tehtävät tulevat

hoidetuksi asianmukaisesti ja vaikuttavasti

- seurata, ohjata ja valvoa toimintaa valtakunnallisten sekä työllisyysalueelle asetettujen ta-

voitteiden saavuttamiseksi

- valvoa, että toimintaa johdetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti

- seurata toiminnan tuloksellisuutta ja talousarvion toteutumista

- päättää ja vahvistaa viranomaisasiakkailta perittävät maksut

4. Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen

Työllisyysalueen palvelujen järjestämistä varten Raahen Ylivieskan kaupunginvaltuusto asettaa so- pijakuntien yhteisen työllisyyslautakunnan ja valitsee siihen jäsenet ja varajäsenet yhteistoiminta- alueen kuntien ehdotusten perusteella. Puheenjohtajana toimii Kalajoen kaupungin edustaja, en- simmäisenä varapuheenjohtajana Xxxxxxx ja toisena varapuheenjohtajana Ylivieskan edustaja. Jä- senten valinnassa huomioidaan tasa-arvolain vaatimukset.

Työllisyyslautakunnassa on 10 yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi valitaan Ylivieskasta, kaksi Kalajoelta, kaksi Nivalasta, yksi Sievistä, yksi Ala- vieskasta ja yksi Merijärveltä. kaksi (2) valitaan Raahesta, kaksi (2) Kalajoelta, kaksi (2) Ylivieskasta, kaksi (2) Nivalasta. Lisäksi valitaan kaksi (2) jäsentä muista työllisyysalueeseen kuuluvista kunnista kiertäväst i siten, että yksi on kustakin jäsenkunnasta ja heidän toimikautensa on valtuustokausi val- tuustokaudella on kaksi vuotta. Varajäsen edustaa eri kuntaa kuin varsinainen jäsen ja myös varajä- senen toimikausi on kaksi vuotta. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä ja äänivallasta on läsnä.

Jokaisella jäsenellä on käytettävissä äänestystilanteissa yksi ääni ja äänten mennessä tasan pu- heenjohtajan ääni ratkaisee.

5. Otto-oikeus

Raahen Ylivieskan kaupunginhallituksella on kuntalain 92 §:n mukainen otto-oikeus ottaa käsiteltä-

väkseen työllisyyslautakunnan asioita.

6. Työvoimapalvelut ja valtiolta siirtyvä henkilöstö

Työvoimapalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon työllisyysalueen kuntien toiminta, työlli- syysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet.

Osapuolten tavoitteena on, että Kalajoki, Ylivieska ja Nivala toimivat työnantaja-asemassa ja työn- tekijäresurssi jakaantuu näiden kuntien kesken tasaisesti lautakunnan myöhemmin päättämällä ta- valla. Mahdollisesta kuntalain 54 §:n mukaisesta tehtävien siirtämisestä tehdään myöhemmin sopi- mus vastuukunnan ja sopijakunnan välillä.

Muodostettavalle työllisyysalueelle perustetaan neljä palvelualuetta, joihin työllisyysalueen kun- nat kuuluvat seuraavan jaon mukaisesti.

Vastuukunta Raahe: Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Keskuskaupunki Kalajoki: Kalajoki, Merijärvi, Alavieska

Keskuskaupunki Ylivieska: Ylivieska, Oulainen, Sievi, Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä Keskuskaupunki Nivala: Nivala, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi

Työvoimapalvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähipalveluina työllisyysalueeseen palvelualueen toi- mesta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Ne palvelut, joita ei tuoteta lähipalveluina, tuotetaan keskitettyinä palveluina joko työnantajakuntien keskuskaupungin, vastuukunnan tai toisen työlli- syysalueen toimesta.

Valtiolta kuntiin siirtyvä henkilöstö sijoittuu työllisyysalueelle siten, että he siirtyvät suoraan työlli- syysalueen palvelualueen keskuskunnan palvelukseen työvoimaviranomaisina tekemään laissa työ- voimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) määritettyjä tehtäviä. Osa siirtyvästä henkilöstöstä keskitetään työllisyysalueelle vastuukunnan ja palvelualueen keskuskaupungin palvelukseen hoitamaan työllisyysalueen keskitettyjä tehtäviä tai palveluja.

Työllisyysalueelle siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka korvataan kunnille samassa suhteessa kuin siirtyvä henkilöstö.

7. Talous ja kustannukset

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan täysimääräinen rahoitus. Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti jokainen kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle.

Työllisyysalueen talousarvio laaditaan vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja vastuukunnan an- tamien ohjeiden (talousarviokehys) ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvio lähetetään työllisyys- alueen kunnille lausunnolle ennen sen hyväksymistä. Talousarvion toteutumista seurataan neljän- nesvuosittain ja seurannasta vastaa työllisyyslautakunta. Työllisyyslautakunta tekee vastuukunnan valtuustolle esityksen yhteistoimintasopimuksen mukaisten tehtävien seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaksi.

Keskitetystä resurssista ja sen jakamisesta sovitaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien välillä erilli-

sellä sopimuksella.

Keskuskaupunkien tuottamien lähi- ja keskitettyjen palvelujen osalta talouden suunnittelu ja tilin- päätös ovat osa keskuskaupunkien talousarviota ja taloussuunnittelua. Keskuskaupungit laskuttavat tuottamansa palvelut, niin lähi- kuin keskitetytkin palvelut tässä sopimuksessa sovituin periaattein.

Työllisyysalueen kirjanpidosta ja talouden hoidosta ja yhteisen toimielimen talouden suunnitte- lusta ja tilinpäätöksestä vastaa johtamisen sekä hallinnon osalta vastuukunta ja ne ovat osa vastuu- kunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Työllisyysalueella on vastuukunnan kirjanpidossa oma tulosalue. Keskuskaupunkien taloudenhoidossa tulee olla selkeästi eriteltynä lähi- ja keskitettyjen työllisyyspalvelujen kirjanpito.

Työllisyysalueen kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken toteutuneiden kustannusten perus- tella. Kustannusten jakomallissa pyritään selkeyteen, läpinäkyvyyteen ja ennustettavuuteen. En- simmäisen ja toisen vuoden aikana käyttötalouden toteutuneet kustannukset jaetaan sopijakun- nille seuraavin kustannustenjaon periaattein/ jakoperustein:

1) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakuntien 18–64 -vuotiaiden asukasmäärän (työ- ikäiset) suhteessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) työikäisten lukua.

2) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakunnittain työttömien (laaja käsite) määrän suhteessa. Suhdeluku lasketaan talousarviovuoden kuukausien keskiarvona.

Laskennassa käytettävät tilastot perustuvat valtiovarainministeriön vahvistamiin kuntien peruspal- veluiden valtionosuuksien laskentatekijöihin.

Kustannustenjaon periaatteita voidaan käyttää keskitettyjen palveluiden laskutusperiaatteina en- nen kuin palvelut on tuotteistettu.

Palveluihin liittyvät tukipalvelut ja hallinnon vyörytyserät kohdistetaan lähi- ja keskitettyihin palve- luihin sekä työllisyysalueen johtamiseen samoilla aiheuttamisperiaatteilla kuin niitä kohdistetaan kaupungin toimialoille, vastuualueille ja toimintayksiköille ja jaetaan osana yllä olevaa käyttötalou- den toteutunutta kustannusta.

Edellä mainituista jakoperusteista voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdol- lista kohdentaa aiheuttamisperiaatteella sopijakuntakohtaisesti. Näitä kustannuksia ovat esim. palkkatuki, starttiraha ja kotokoulutukset. Näiden kustannusten poikkeavista jakoperusteista sovi- taan erikseen sopijakuntien kesken.

Kahden vuoden (vv. 2025–2026) aikana palvelut tuotteistetaan palvelupaketeiksi ja hinnoitellaan siten, että ne perustuvat läpinäkyvään ja laadukkaaseen kustannuslaskentaan.

Kolmannen vuoden (v. 2027) alusta lukien siirrytään tuotteistettuihin palvelupaketteihin perustu- vaan laskutukseen siten, että työllisyysalueen keskitetyt tehtävät ja lähipalvelut laskutetaan toteu- tuneiden kustannusten mukaisesti.

Vastuukunta ja keskuskaupungit laskuttavat kuukausittain. Laskutus tehdään talousarvioperustei- sesti vuoden alusta alkaen. Vuoden lopussa tai viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä talousarvio- vuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia.

Vastuukunta ja keskuskaupungit raportoivat taloudesta ja toiminnasta työllisyyslautakunnassa päätetyllä tavalla noudattaen vastuukunnan talouden vuosikelloa ja osavuosikatsausten aikatau- luja.

Mahdolliset investoinnit rahoitetaan samalla periaatteella kuin käyttötalouden menot tai aiheutta- misperiaatteen mukaisesti sopijakuntakohtaisesti.

Työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien asukasluvun suh-

teessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) asukaslukua.

Työllisyysalueen toiminnan mahdollisen päättymisen jälkeen muodostuvat työllisyysalueen toimin- nasta aiheutuneet kustannukset jaetaan sopijakunnille samalla tavalla kuin edellä mainitut valmis- telun kustannukset.

7.Työllisyysalueen talous ja kustannukset

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan täysimääräinen rahoitus. Työllisyysalueen kunnat kohdentavat valtiolta osoitetun ra- hoituksen täysimääräisesti alueen työllisyystehtävien hoitamiseen. Kuntalain 8 §:n 3 momentin

mukaisesti jokainen kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty

toiselle kunnalle.

Työllisyysalueen kokonaiskirjanpidosta ja talouden hoidosta, suunnittelusta ja tilinpäätöksestä vas- taa vastuukunta ja ne ovat osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Työllisyysalu- eella on vastuukunnan kirjanpidossa oma tulosalue.

Työllisyysalueen talousarvio laaditaan vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja vastuukunnan an- tamien ohjeiden (talousarviokehys) ja periaatteiden mukaisesti. Työllisyyslautakunta tekee vastuu- kunnan valtuustolle esityksen työllisyysalueen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Ennen työlli- syyslautakunnan käsittelyä talousarvioesitys käsitellään omistajaohjausryhmässä.

Työllisyysalueelle laaditaan yksi kokonaisuuden sisältävä talousarvio, joka sisältää menomäärära- hat sekä vastuukunnan että muiden työnantajakuntien tuottamiin palveluihin ja lisäksi mahdolli- sen toisen työllisyysalueen tuottamiin palveluihin. Vastuukunnan talousarviossa esitetään myös alla olevan periaatteen mukainen tuloarvio siten, että talousarvion nettomenoksi jää vastuukun- nan osuus työllisyysalueen menoista.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että vastuukunnan talousarvio muodostuu vastuukunnan henkilös- tömenoista ym. palvelujen järjestämiseen tarvittavista menomäärärahoista, sopimusperusteisista palveluista muilta työnantajakaupungeilta sekä mahdollisista palvelujen ostoista muilta työllisyys- alueilta.

Työllisyysalueen kokonaiskustannukset (=talousarvion menomääräraha) jaetaan työllisyysalueen kuntien kesken talousarvioperusteisesti ja tarkistetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Vastuukunta laskee kuntien osuudet talousarvion kokonaiskustannusten perusteella seuraavasti:

1) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakuntien asukasmäärän suhteessa.

Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) lukua.

2) Kustannuksista 50 prosenttia jaetaan sopijakunnittain työttömien määrän suh- teessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) lukua ja työttömien määrä määritellään TEM:n tilastojen mukaan.

Vastuukunta laskuttaa kuukausittain. Laskutus tehdään talousarvioperusteisesti vuoden alusta al- kaen. Laskennassa käytettävät tilastot perustuvat valtiovarainministeriön vahvistamiin kuntien pe- ruspalveluiden valtionosuuksien laskentatekijöihin.

Työllisyysalueen kunnat budjetoivat työllisyyden hoidon menomäärärahat vastuukunnan talousar- vion ja vastuukunnan ilmoituksen mukaisesti. Vastuukunta ilmoittaa osuudet seuraavalle vuodelle kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Palveluihin liittyvät tukipalvelut ja hallinnon vyörytyserät kohdistetaan samoilla aiheuttamisperi- aatteilla kuin niitä kohdistetaan kaupungin muille toimialoille, vastuualueille ja toimintayksiköille ja jaetaan osana yllä olevaa käyttötalouden toteutunutta kustannusta.

Vuoden lopussa tai viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia.

Vastuukunta ja työnantajakunnat

Työllisyysalueen resursseista ja niiden jakamisesta sovitaan vastuukunnan ja työnantajakaupun-

kien välillä erillisellä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella siten, että resurssit jakaantuvat

kolmen työnantajakaupungin kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa, kuitenkin siten, että vas- tuukunnan osuuteen huomioidaan hallinnon järjestäminen. Resurssien kohdentamiseen voi tämän lisäksi vaikuttaa se, minkä verran työnantajakaupunki tuottaa keskitettyjä palveluita ja/tai palve- luita Merijärven, Alavieskan ja Sievin kunnille.

Osapuolten tavoite on, että käynnistämisvaiheessa resurssit (henkilöstö ja määrärahat) jakaantu- vat siten, että Ylivieskan osuus on n. 41 %, Kalajoen n. 32 % ja Nivalan n. 27 %. Työnantajakaupun- git laskuttavat sopimukseen perustuen vastuukuntaa kuukausittain. Työnantajakunnat eivät las- kuta muita kuntia.

Työnantajakunnat budjetoivat oman henkilöstönsä osalta tarvittavat menomäärärahat (sisäiset ja ulkoiset) ja laskuttavat nämä vastuukunnalta sopimukseen perustuen. Palveluihin liittyvät tukipal- velut ja hallinnon vyörytyserät kohdistetaan samoilla aiheuttamisperiaatteilla kuin niitä kohdiste- taan kaupungin muille toimialoille, vastuualueille ja toimintayksiköille ja jaetaan osana yllä olevaa käyttötalouden toteutunutta kustannusta.

Talousarvion seuranta ja mahdolliset talousarviomuutokset

Talousarvion toteutumista seurataan neljännesvuosittain ja seurannasta vastaa työllisyyslauta- kunta. Talouden toteuma raportoidaan lisäksi omistajaohjausryhmälle.

Mikäli määrärahaylitysuhka on, se on ensisijaisesti pyrittävä kattamaan työllisyysalueen sisältä re- sursseja suunnitelmallisesti uudelleenkohdentamalla. Talousarviomuutosta esitetään tilanteessa, jossa ei ole muita vaihtoehtoja. Talousarviomuutoksen esittää vastuullinen viranhaltija. Talousar- viomuutos tulee käsitellä omistajaohjausryhmässä ennen kuin työllisyyslautakunta tekee muutos- esityksen. Talousarviomuutoksen vaikutus huomioidaan loppuvuoden talousarvion mukaisessa kuntakohtaisessa laskutuksessa.

Mahdolliset työllisyysalueen yhteiset investoinnit

Mahdolliset yhteiset investoinnit rahoitetaan samalla periaatteella kuin käyttötalouden menot tai aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtaisesti. Investoinnit tulee käsitellä omistajaohjaus- ryhmässä ennen kuin työllisyyslautakunta tekee niistä päätöksen.

Työllisyysalueen valmistelu ja toiminnan mahdollinen päättyminen

Työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvat kustannukset jaetaan työllisyysalueen kuntien asukaslu- vun suhteessa. Lukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) asukaslukua.

Työllisyysalueen toiminnan mahdollisen päättymisen jälkeen muodostuvat työllisyysalueen toimin- nasta aiheutuneet kustannukset jaetaan sopijakunnille samalla tavalla kuin edellä mainitut valmis- telun kustannukset.

8. Tietohallinto

Palvelualueen keskuskaupungit Työnantajat vastaavat valtiolta kuntien palvelukseen siirtyvän hen-

kilöstön käyttöliittymistä ja työvälineistä.

Työllisyysalueen työvoimapalvelujen tuottamisessa käytetään yhdenmukaisia tietojärjestelmiä.

Vastuukunta koordinoi työllisyysalueen edellyttämiä tietojärjestelmäratkaisuja.

9. Asiakkailta perittävät maksut

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 6 §:n mukaan henkilöasiakkaille tarjottavat julki- set työvoimapalvelut ovat maksuttomia.

Työnantajille tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoima- palveluiden järjestämisestä annetun lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta.

Viranomaisasiakkailta perittävät maksut määräytyvät työllisyyslautakunnan vahvistaman taksan mukaan. Maksujen perinnästä vastaa se, jonka toimivaltaan tehtävä tai palvelu kuuluu.

10. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja poikkeusolot

Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan vastuukunnan ohjeita ja periaatteita. Vas- tuukunta ja keskuskaupungit Työnantajat vastaavat omalta osaltaan toiminnan valvonnasta ja ra- portoinnista sekä tekee vuosittain riskianalyysin.

Riskienhallinnassa noudatetaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien omia toimintatapoja.

Erityistoimivallan käyttöön ottamisesta ja sen edellytyksistä poikkeusoloissa tai normaaliolojen häi- riötilanteissa on säädetty vastuukunnan hallintosäännössä.

11. Toimitilat, kalusto ja varusteet

Vastuukunta Kukin kunta vastaa niistä omistaan, tähän toimintaan liittyvistä toimitiloista, kalustosta ja varusteista, jotka liittyvät vastuukunnan tehtäviin. Näistä keskitettyihin tehtäviin tai palveluihin liittyvät kustannukset ovat sopijakunnille jaettavia kustannuksia.

Palvelualueen keskuskaupungit vastaavat niistä toimitila-, kalusto- ja varustekustannuksista, jotka

aiheutuvat niille siirretyn toimivallan osalta.

Valtion toimitiloja, joissa nykyisin työvoima- ja yrityspalveluja hoidetaan, ei vastaanoteta. Toimitilojen käyttö

Työllisyysalueen kuntien toimitiloja, kalustoa ja varusteita käytetään työllisyyspalvelujen tuotta-

miseksi. Työllisyysalueen kunnilla on oikeus saada resursseistaan kohtuullinen korvaus. Korvauk- sen suuruuden €/m2 päättää työllisyyslautakunta. Työllisyysalueen kunnat voivat laskuttaa aiheut- tamisperiaatteen ja tilojen käyttöasteen mukaisesti työllisyyslautakunnan päättämällä €/m2 hin- nalla vastuukuntaa. Korvaus jakaantuu työllisyysalueen kunnille takaisin osana työllisyysalueen ko- konaismenoa.

12. Asiakastietojen käsittely, asiakirjahallinta ja tietoturva

Asiakastiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan.

Työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) 123 §:n 3 momentin mukaan vastuu- kunta toimii yhteisrekisterinpitäjänä asiakkaidensa osalta. Vastuukunta vastaa toiminnasta synty- vien tietojen luovuttamisesta, arkistoinnista ja salassapidosta lukuun ottamatta KEHA-keskukselle kuuluvaa vastuuta ja keskuskaupungille siirrettyyn toimivaltaan liittyvää vastuuta.

Asiakirjahallinnassa noudatetaan vastuukunnan ohjeita ja keskuskaupungin toimintatapaa.

Tietoturvan ja tietosuojan osalta noudatetaan vastuukunnan ja keskuskaupunkien sääntöjä ja oh- jeistuksia.

13. Vakuutukset ja vahingonkorvausvastuu

Vastuukunta huolehtii siitä, että työllisyysalueen toimintaan liittyvä vastuu- ja vakuutusturva on voimassa yhtäläisesti koko työllisyysalueella. Työnantajakunnat Palvelualueen keskuskaupungit ovat velvollisia huolehtimaan vastuu- ja vakuutusturvasta niiden tehtävien ja palveluiden osalta, joihin heille on toimivaltaa siirretty.

Tämän sopimuksen mukaiset tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vastuut määräytyvät vahingonkorvauslain perusteella. Työllisyysalueen vastuulla olevien keskitettyjen teh- tävien ja palvelujen osalta vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan kohdan 7 mukaisesti.

14. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimusta voidaan muuttaa työllisyysalueen kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.

Mikäli esimerkiksi työllisyysalue muuttuu tai toimintaympäristössä tai järjestämislaissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, niin sopimuksen perusteita tarkistetaan soveltuvin osin ja sopijakunnat si- toutuvat neuvottelemaan sopimuksen tarkistamisesta.

Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisillä neuvotteluilla. Mi- käli yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään hallintoriita-asiana Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa tai, mikäli asia ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan, asia käsitellään Oulun käräjäoikeudessa.

15. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja valtioneuvosto on sen

hyväksynyt.

Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sopimuksen osapuoli voi kirjallisesti irtisanoa sopimuksen omalta osaltaan päättymään kalenteri- vuoden alusta lukien ilmoittamalla siitä jokaiselle työllisyysalueeseen kuuluvalle kunnalle vähin- tään kaksitoista (12) kuukautta aikaisemmin. Sopimus päättyy irtisanomisen perusteella ainoas- taan irtisanoutuneen osalta.

Vastuukunnalla on oikeus irtisanoa sopimus yksittäisen sopijakunnan kanssa, mikäli sopijakunta

olennaisesti rikkoo sopimuksen ehtoja eikä kohtuullisen ajan jälkeen korjaa tilannetta. Mikäli

vastuukunta itse irtisanoutuu sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo tuolloin kaikkien

muiden sopijakuntien välillä.

16. Allekirjoitukset

Asiakirja allekirjoitetaan sähköisesti Ylivieskan kaupungin asianhallintajärjestelmässä.

Ylivieskan kaupunki Kalajoen kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta Alavieskan kunta Merijärven kunta