Sivu 6
Palkankorotukset 11,3 prosenttia
Sivu 6
Hyvä kuntasopimus! Sivu 2
JUKO ja JAU
neuvottelivat SOTE-sopimuksen
Sivu 9
KUVA: ISTOCK
Jäsentiedote 2|2022 kesäkuu
Laajat lakot purivat Sivu 3
PÄÄKIRJOITUS
P
Hyvä kuntasopimus!
itkän ja monivaiheisen neuvottelukevään jälkeen saa- vutettu kuntasopimus on erinomainen. Meillä oli sel- keät tavoitteet ja pystyimme osoittamaan järjestöllistä
voimaamme tavoitteiden tueksi. Lakot eivät olleet turhia, vaan tuloksellisia.
Pääosassa sopimusneuvotteluissa oli raha, mutta myös työ- ehtosopimuksen sisältöön saatiin merkittävä uudistus perhe- vapaasäännösten uudistamisella. Elokuussa kuntasektorilla on käytössä edistykselliset perhevapaamääräykset sisältäen synnyt- täneelle 72 päivän ja puolisolle 32 päivän palkallisen vapaan.
Merkittävää oli myös se, että heikennyksiä sopimuksiin ei tullut.
Kunta-alan palkankorotukset 11,3 prosenttia
Neuvotellun sopimuksen perusteella saamme kunta-alalle kol- men vuoden aikana 6,3 prosentin palkankorotukset ja sen lisäksi viisivuotisen palkkaohjelman 5 prosentin korotukset. Yhteensä siis 11,3 prosentin palkankorotukset! Ja todellisuudessa palkan- korotussumma vielä nousee tulevan viiden vuoden ajalle, koska
1) kolmivuotisen sopimuksen jälkeen neuvotellaan uusista so- pimuskorotuksista, 2) tehdyssä sopimuksessa on takuu, että jos vientialojen palkankorotukset ovat kuntasopimuksia suurem- mat, noudatetaan vientialojen korotusprosentteja ja 3) mahdol- liset Sote ry:n neuvottelemat korotukset heijastetaan tehtyihin sopimuksiin.
Lakoilla paremmat palkankorotukset ja palkkaohjelma
Viime vuosien neuvottelukierroksilla ei ole edes se ollut itses- tään selvää, että tarjolla on ns. yleisen linjan mukaiset palkan- korotukset. Me vaadimme tätä ja sen lisäksi palkkaohjelman eli palkankorotuksia enemmän kuin muille.
Perinteisen työmarkkina-ajattelun mukaan: jos haluaa enem- män kuin muut, siitä joutuu taistelemaan. Sen me kunta-alalla
teimme. Näytimme voimaamme. Ilman järjestövoiman käyttöä emme olisi saaneet palkkaohjelmaa.
Mukavaa kesän aikaa toivottaen!
Xxxxxx Xxxxxxxxxx neuvottelupäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxxxxx
Liittojen kuntasektorin yhteyshenkilöt Agronomiliitto
Xxxx Xxxxxxx, neuvottelupäällikkö
puh. (00) 0000 0000
xxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx
Akavan Erityisalat
Xxxxxx Xxxxxxxxxx, neuvottelupäällikkö puh. 0201 235 363
xxxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
DIFF – Ingenjörerna i Finland Xxxxxx Xxxx, toiminnanjohtaja puh. 040 585 0972
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu Xxxxxxxx Xxxxx, neuvontalakimies puh. (00) 0000 0000
xxxxxxxx.xxxxx@xxxxx.xx xxx.xxxxx.xx
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, työelämäasiantuntija puh. (00) 0000 0000
xxxxxx.xxxxxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxxx.xx
Suomen Ekonomit
Xxxxx Xxxxxxx, asiantuntija puh. 050 3858 229
xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxx.xx
Suomen Lakimiesliitto
Xxxxxxx Xxxxxx, neuvottelupäällikkö puh. (00) 0000 0000, 041 458 0038
xxxxxxx.xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx
Suomen Psykologiliitto
Xxxxx Xxxxxxxxxx, järjestökoordinaattori xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxx.xx
Tekniikan Akateemiset TEK
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, työelämäasiantuntija puh. (00) 0000 0000
xxxxxx.xxxxxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx
Tradenomit
Xxxxx Xxxxxxxxxx, erityisasiantuntija puh. 040 839 5909
xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxx.xx
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Xxxxx Xxxxxxxxxx, neuvottelupäällikkö puh. 010 231 0354
xxxxx.xxxxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx
Vastaava toimittaja: Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxx,
p. 0201 235 363, xxxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx Kuntatiimin toimitus: Akavan Erityisalojen viestintä Ilmestyminen vuonna 2022:
maaliskuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu Osoitteenmuutokset: Jäsenliitto xxx.xxxxxxxxxx.xx
KUNTATIIMI • 2
Sopimusneuvottelukierros vaati panoksia
Kevään 2022 kuntaneuvottelut toteutuivat ennakko-odotusten mukaisesti vaikeina. Lakoilta ei vältytty.
J
UKOn toimintaelimissä aloitettiin neuvottelu- kierrokselle valmistautuminen jo vuoden 2021 keväällä. Liittojen esittämät ja JUKOn toimielimis-
sä yhteensovitetut tavoitteet hyväksyttiin syksyn aikana. Tavoitteet olivat aika perinteisiä ja ehkä hieman paperin makuisia: ”yleisen linjan mukaiset korotukset, palkkaoh- jelma, omaishoitovapaa, perhevapaamääräykset, joutui- sa ruokailu työajalla”.
Tämän vuoden alussa ryhdyimme valmistautumaan neuvottelukierrokselle ja kohottamaan järjestöllistä val- miutta. JUKOn omien lakkosuunnitelmien pohjalta kou- lutimme kymmenen kärkikaupunkia lakkotoimintaan.
Sopimuskauden päättyessä helmikuun lopulla poh- dimme mitkä kuviot neuvotteluissa toteutuvat. ”Mitä Tehy tekee?” oli usein toistunut hokema.
Olihan tämä kevät!
Kun sopimukseton aika alkoi maaliskuun alussa kävi- kin selväksi, että nyt on näytettävä kortit ja osoitettava järjestövoimaa jos haluaa jotakin enemmän. Xxxxxxxx oli lähdettävä mukaan, koska Tehy uhkaili toimillaan ja isot liitot OAJ ja JHL olivat päättäneet näyttää voimaansa.
JUKO ja JAU löysivät heti alussa toisensa yhteistyö- hön. Tämä oli painostustoimien onnistumisen kannalta merkittävä.
Samalla kun nostettiin työtaistelu-uhkaa, myös tavoi- teltavat asiat selkiytyivät: Haetaan korkeampia korotuk- sia kunta-alalle – palkkaohjelmaa.
Lopulta kortit oli näytettävä ja lakkouhka toteutet- tava. Ja lakot onnistuivat. Ensin kuudella paikkakunnalla kahden päivän lakot kahden kaupungin ryppäissä. Sitten kymmenen kaupungin viikon lakko toukokuussa yhdes-
Kuva Palkkapäivä-mielenilmauksesta G.5. Oikealla megafonin kanssa jutun kirjoittaja Xxxxxx Xxxxxxxxxx.
KUVA: XXXXX XXXXXXXXXX
sä JHL:n ja Xxxxx kanssa. Lakon piirissä 81 000 kuntatyön- tekijää. Se oli voimannäyte.
Yhteistyöllä onnistuimme!
Ei talvella osannut vielä arvata, että teemme näin valta- van yhteisen ponnistuksen siinä onnistuen! Tähän men- nessä jukolaisilla liitoilla ei ole ollut kovin kummoista työtaistelukokemusta kunta-alalta. Edellinen yhteinen lakko toteutettiin vuonna 1984. Nyt suunnittelimme ja toteutimme lakot toimista ja virheistä oppien ja nope- asti reagoiden.
Neuvottelujärjestömme JUKOn piirissä eri liittojen toimihenkilöt puhalsivat yhteiseen hiileen ja valmis- telivat yhteiset toimet eri lakkopaikkakunnille. Ohjeet, ratkaisut, lakkomateriaalit ja jalkautuminen paikallisiin tilaisuuksiin tehtiin, jotta onnistuisimme yhdessä.
Keskusjärjestörajojen yli tehty yhteistyö JHL:n ja Jytyn
kanssa antoi lisää voimaa. Alun han- kaluudet toiminnan synkronoinnis- sa poistuivat kevään edetessä. Tou- kokuun lakot toteutettiin jo tiiviisti samoin askelmerkein ja yhdessä val- mistellen.
Xxxxxx Xxxxxxxxxx neuvottelupäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxxxxx
Lakko vei edunvalvonnan ytimeen
KUVA: XXXXX XXXXXXXXXX
M
Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mikä on joukkovoima ja mihin sitä tarvitaan. Tradenomiliiton Xxxxx Xxxxxxxxxx arvioi kirjoituksessaan kunta-alan lakkokevättä.
aaliskuussa kunnan neuvottelut katkesivat eri- mielisyyteen. Kuntatyönantaja katsoi, ettei se pysty edes antamaan sopimustarjousta työn-
tekijäjärjestöille. Järjestöjen vaatima palkkojen jälkeen- jääneisyyden korjaaminen palkkaohjelmalla ylitti kunta- työnantajan valtuudet sopia asiasta.
Liitoilla ei ollut muuta mahdollisuutta, kun yrittää painostustoimin saada neuvottelut uudestaan liikkeelle sovittelijan ja edelleen sovittelulautakunnan kautta.
JUKO, JHL ja JYTY tekivät painostustoimissaan yhteis- työtä. Lakkojen purevuus saatiin yhdessä kohdistettua sovituille paikkakunnille.
Kullakin järjestöllä oli oma tapansa ja aatemaailmansa painostustoimien toimeenpanossa. Osa järjestöistä haki kohdennettuja vaikutuksia ja osa
myötä jäsenrekisterimme kertaheitolla paremmin ajan tasalle. Useilla jäsenillä oli aikaisemmin unohtunut yhte- ystietojen ja työpaikan päivittäminen ja tällöin ei saanut ajantasaista tietoa liitoltaan. Viimeistään lakkoavustuk- sen hakeminen sai onneksi monet tarkistamaan tieton- sa.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto herätti paljon kysymyk- siä. Xxxxxxx ei saanut kerryttää ja vuoron sai vaihtaa vain työkaverin henkilökohtaisesta tarpeesta, ei esihenkilön vaatimuksesta. Virkamiehet eivät saaneet osallistua yli- työ- ja vuoronvaihtokieltoon.
Kunta-alan työtaistelu vei jäsenet ja liitot xxxxxxx- xxxxxx ytimeen. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mikä on joukkovoima ja mihin sitä tarvitaan. Kunta-alan koko
henkilöstön palkkauksellinen
halusi sitouttaa jäseniään massa- maisilla työtaisteluilla. Tämän ta- kia muodostui työpaikkoja, joissa vertaisia työtehtäviä tekevistä jäsenistä osa oli lakossa ja osa ei. Tällöin lakon ulkopuolelle jäävien oli tärkeää pidättäytyä tekemään
”Edessä ovat
rakentavaan ilmapiiriin panostaminen
ja xxxx xxxxxxxxx
hallinta.”
tilanne ja työhyvinvointikysy- mykset nostettiin julkisesti esil- le ja veronmaksajat ymmärsivät korjaamisen tarpeen. Poliittinen tahto mahdollisti lopulta sovit- telulautakunnan ehdotuksen tekemisen, jonka pohjalta pää-
vain kiireettömästi omat työtehtävänsä. Lakossahan oli- vat työtehtävät eivät henkilöt ja lakonalaista työtä teke- vät vain rikkurit.
Jäsentemme valmius osallistua lakkoon oli vahva. Siitä lämmin kiitos! Xxxxx soittivat ja varmistivat, että kuuluuhan juuri hän lakon piiriin. Kunta-alalla oli selvästi kytenyt tyytymättömyys, joka leimahti liekkiin annetun lakkovaroituksen jälkeen.
Isolle osalle jäsenistöä jouduimme perustelemaan, miksi kaikki kuntien ja kuntayhtymien työntekijät eivät lähde samanaikaisesti lakkoon. Tarkoitus oli ensi sijassa patistaa työnantajaa takaisin neuvottelupöytään ja jat- kaa neuvotteluita. Voimavaroja piti varata myös ratkai- sutaisteluihin. Lopulta lakkoiltiin todella laajasti - yhtäai- kaisesti 10 eri paikkakunnalla.
Moni jäsen haki ymmärrettävästi varmistusta omal- le toiminnalleen. Ajanmukainen verkkosivu ja tiedot- teet eivät aina saavuttaneet. Me liitot saimme lakkojen
osa henkilöstöstä saatiin uuden sopimuksen piiriin.
Edessä ovat rakentavan ilmapiirin aikaansaaminen kunta-alalla ja työn murroksen hallinta. Hyvinvointialu- eet aloittavat vuoden 2023 alusta. Työllisyyspalvelut siir- tyvät kuntien vastuulle vuoden 2024 joulukuussa.
Sovittelulautakunnan ehdotus ei sisältänyt vain pal- kankorotuksia, vaan polun koko kunta-alan kehitystyö-
hön. Muuttunut työelämä edellyt- tää uudistumista myös esihenkilöiltä ja työntekijöiltä. Palkkausjärjestel- mien kehittäminen ja kehityskeskus- telut ovat toimivia vain avoimessa ja luottamuksellisessa työskentelyil- mapiirissä.
Xxxxx Xxxxxxxxxx erityisasiantuntija Tradenomiliitto TRAL
Kevään 2022 sopimusneuvottelukierroksen painostustoimet
vko | pvm | |||
9 | 1.3. | Sopimuskausi päättyi 28.2. Lakot mahdollisia | ||
10 | ti–su 8.–13.3. | Ylityö- ja vuoronvaihtokielto | JUKO | JAU |
12 | ma–su 21.–27.3. | Ylityö- ja vuoronvaihtokielto | JUKO | JAU |
ke–to 23–24.3. | Lakko: Jyväskylä, Rovaniemi | JAU | ||
pe 25.3.– | Ylityö- ja vuoronvaihtokielto | Sote ry | ||
13 | ti–ke 29.–30.3. | Lakko: Kuopio, Tampere | JAU | |
pe 1.4. – pe 15.4. | Lakko: Sairaanhoitopiirejä | Sote ry | ||
14 | ma–su 4.–10.4. | Ylityö- ja vuoronvaihtokielto | JUKO | JAU |
ti 5.4. | Palkkapäivä-mielenilmaus, Helsinki | JUKO | JAU | |
ke–to 6.–7.4. | Lakko: Jyväskylä, Rovaniemi | JUKO | ||
ke–to 6.–7.4. | Lakko: Oulu, Turku | JUKO | JAU | |
15 | ti–ke 12.–13.4. | Lakko: Kuopio, Tampere | JUKO | |
16 | ma 18.4 – ke 8.6. | Ylityö- ja vuoronvaihtokielto | JUKO | JAU |
18 | ti–ma 3.–9.5. | Lakko: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Tam- pere, Turku | JUKO | JAU |
pe 6.5. | Palkkapäivä2-mielenilmaus, Helsinki | |||
19 | ti 10.5. | Sovittelulautakunnan sovintoesitys | ||
21 | ma 6.6. | Neuvottelutulos erillissopimuksesta | ||
ke 8.6. | Osapuolet hyväksyivät neuvottelutuloksen. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy. |
Lakoissa mukana 81 000 JHL:n, Jytyn ja JUKOn jäsentä! JUKO = Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JAU = JHL ja Jyty
KUVA: XXXXX XXXXXXXXXX
Sote ry = Tehy, SuPer ja SPAL
KUVA: XXXXXXX XXXXXXXX
Mielenilmaus Oulussa.
Uusi kuntasopimus
– miten palkat korottuvat?
K
Palkantarkistukset ja viiden vuoden palkkaohjelma tuovat kunta- ja hyvinvointialuesektorille vähintään 11,3 prosentin korotukset.
unta- ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisu uu- delle sopimuskaudelle pohjautuu sovintolauta- kunnan 10.5.2022 antamaan ratkaisuesitykseen ja
sen jälkeisiin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan sekä neuvottelujärjestöjen JUKO ja JAU (Jyty ja JHL) välisiin neuvotteluihin.
Palkkaratkaisun pohjana olivat sovintolautakunnan mukaan useat eri olosuhdetekijät. Kansantaloudessa on muun muassa Ukrainan sodasta johtuen erityisen epä- varma näkymä ja talouskasvuennustetta on alennettu 1–2 prosenttiyksikköä.
Lisäksi inflaatio on poikkeuksellisen korkea tänä ja ensi vuonna ja palkkaratkaisuissa on pyrittävä välttä- mään palkkainflaatiokierrettä taloudessa.
Niin ikään huomioon otettiin työmarkkinoilla jo saa- vutetut vuotta 2022 koskevat työ- ja virkaehtosopimus- ratkaisut, jotka ovat olleet kustannusvaikutuksiltaan 1,8
% - 2,0 prosenttia. Myös julkisen talouden velkaantu- minen koronavuosina ja Ukrainan sodan vuoksi oli yksi taustatekijöistä.
Sopimuskauden palkantarkistukset
Kunta- ja hyvinvointialuesektorin sopimuskauden pi- tuus on kolme vuotta (2022–2025) ja sen aikana suori- tetaan seuraavat palkantarkistukset.
Yleiskorotukset:
1.6.2022 2,0 prosenttia, enintään 2.300 €/kk ansait-
sevilla 46 euroa
1.6.2023 1,5 prosenttia
1.6.2024 1,5 prosenttia
Keskitetty järjestelyerä, ns. yleiskorotusperälaudalla: ellei päästä sopuun, erä jaetaan yleiskorotuksena kaikille. Erän käytöstä neuvotellaan keskustasolla 30.9.2022 mennessä.
1.10.2022 0,50 prosenttia
0,03 prosenttia perhevapaauudistuksen palkalli- suuden rahoitukseen
Paikalliset järjestelyerät, ns. työnantajaperälaudalla: ellei päästä sopuun, työnantaja päätää jakamisesta.
1.6.2023 0,4 prosenttia
1.6.2024 0,4 prosenttia
Edellä mainittujen korotusten suuruuteen liittyy myös erityinen perälauta vuosina 2023 ja 2024. Mikäli verrok- kialojen kustannusvaikutus ylittää korotusten (yleisko- rotus + paikallinen erä) yhteismäärän 1,9 prosenttia, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleisko- rotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään. Verrokki- työehtosopimuksia ovat:
Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työeh- tosopimus
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus
Palkkaohjelma
Osana kokonaispakettia kuntasektorille saatiin neuvotel- tua erillinen palkkaohjelma. Sen tavoitteena on paran- taa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelu- tuotannon tuloksellisuutta.
Palkkaohjelman myötä palkkausjärjestelmiä uudis- tetaan siten, että työssä tarvittava osaaminen ja vastuu sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista to- teutuvat nykyistä paremmin. Pidempiaikainen sopimus ja palkkaohjelma luovat myös vakautta ja ennakoita- vuutta julkiselle taloudelle.
Palkkaohjelman kustannusvaikutus on yhteensä viisi prosenttia (4,6 prosenttia paikallisesti sopien ja 0,4 pro- senttia keskitetysti). Se koskee kaikkia kunta- ja hyvin- vointialuesektorin sopimusaloja. Korotusten suuruudet ja ajankohdat ovat seuraavat:
1.6.2023 1,2 prosenttia paikallinen järjestelyerä
1.2.2024 0,4 prosenttia keskitetty järjestelyerä
1.6.2024 0,6 prosenttia paikallinen järjestelyerä
1.6.2025 0,8 prosenttia paikallinen järjestelyerä
2026 0,8 prosenttia paikallinen järjestelyerä
2027 1,2 prosenttia paikallinen järjestelyerä
Lisäksi voidaan sopia, että paikallisista järjestelyeristä jokin sovitaan keskitetysti. Tällöin keskistetysti sovitaan kaksi järjestelyerää. Paikallisista ja keskitetyistä järjestely- eristä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnanta- jaosapuoli.
Painostustoimet purivat
On täysin selvää, että sovitun kaltaista palkkaohjelmaa ei olisi saatu aikaan ilman kunta- ja hyvinvointialuesekto- rin jäsenkunnan aktiivisuutta ja onnistuneita lakkoja sekä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.
Xxxxx Xxxxxxxxxx
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Kiitos neuvottelijoille!
Kuntaneuvotteluissa tehtiin hyvää yhteistyötä neuvottelujärjestömme JUKOn sekä JHL:n ja Jytyn muodostaman JAU:n kesken.
KUVA: XXXXX XXXXX
J
UKOn neuvottelijat olivat puheenjohtaja Xxxx Xxxx- xxxxxx, toiminnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxx, Lääkärilii- ton neuvottelujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx (Lääkärisopi-
mus), KTK Tekniikan Asiantuntijoiden edunvalvontajohtaja Xxxx Xxxxx (Tekniset sopimukset) ja JUKOn neuvottelupääl- likkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx (SOTE-sopimus).
Kuvassa johtajat (oik.) Xxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx (JUKO), Xxxxx Xxxxx (Jyty) ja Xxxxx Xxxxx-Xxxxx (JHL) kevään ensimmäisen Palkkapäivä- mielenilmauksen (5.4.) tuiskussa juontaja Xxx Xxxxxxxx haastateltavina.
Kuntasektori
KVTES 2022–2025 sopimuksen palkankorotukset ja palkkaohjelma 2023–2027
Pvm | Korotus, % | Korotusmuoto |
2022 | ||
1.6. | 2,0 | Yleiskorotus, enintään 2.300 €/kk ansaitsevilla 46 € |
1.10. | 0,5 | Keskitetty järjestelyerä, yleiskorotusperälauta |
2023 | ||
1.6. | 1,5 | Yleiskorotus, verrokkialojen kustannusvaikutusperälauta |
1.6. | 0,4 | Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
1.6. | 1,2 | Palkkaohjelma: Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
2024 | ||
1.2. | 0,4 | Palkkaohjelma: Keskitetty järjestelyerä, työnantajaperälauta |
1.6. | 1,5 | Yleiskorotus, verrokkialojen kustannusvaikutusperälauta |
1.6. | 0,4 | Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
1.6. | 0,6 | Palkkaohjelma: Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
2025 | ||
30.4. | Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 | |
1.6. | 0,8 | Palkkaohjelma: Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
2026 | ||
avoin | 0,8 | Palkkaohjelma: Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
2027 | ||
avoin | 1,2 | Palkkaohjelma: Paikallinen järjestelyerä, työnantajaperälauta |
Mitä termit tarkoittavat uudessa kuntasopimuksessa?
Yleiskorotus = Maksetaan kaikille sopimuksen piirissä oleville joko euro- tai prosenttikorotuksena. Yleiskoro- tus 1.6.2022 on pienipalkkaisimmat huomioon ottava eli ns. ”sekalinjainen”: osa saa euromääräisen korotuksen ja osa prosenttikorotuksen. Taite on 2 300 euron kuu- kausipalkassa, jonka alle ansaitsevat saavat euromääräi- sen 46 euron korotuksen ja enemmän kuin 2 300 e/kk ansaitsevat saavat 2 prosentin palkankorotuksen.
Palkkaohjelma = Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027. Palkanko- rotukset yhteensä 5 %. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kil- pailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvit- tava osaaminen ja vastuu sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin. Myös muu yksilö- ja ryhmäkohtainen palkitseminen ja suoritepalkkausjärjestelmät ovat kehittämisen kohteina.
Paikallinen järjestelyerä = Sopimukseen sisältyvä palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta neuvotel-
laan erikseen. Neuvottelut käydään paikallisella tasolla. Neuvotteluissa ovat mukana JUKO, JAU ja KT.
Keskitetty järjestelyerä = Sopimukseen sisältyvä palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan erikseen. Neuvottelut käydään keskustasolla. Neuvotte- luissa ovat mukana JUKO, JAU ja KT.
Yleiskorotusperälauta = Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, maksetaan yleiskorotuksena.
Työnantajaperälauta = Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää.
Verrokkialojen kustannusvaikutusperälauta = Mikäli verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää koro- tusten yhteismäärän 1,9 prosenttia, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen
ja 30 prosenttia paikalliseen erään. Kustannusvai- kutuserimielisyydet viedään välityslautakuntaan. Verrokkityöehtosopimukset: Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kemian perus- teollisuuden työehtosopimus, Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus.
SOTE-sopimus
JUKO ja JAU neuvottelivat SOTE-sopimuksen
Kunta-alan uusi sopimuskokonaisuus koskee kaikkia JUKOn neuvottelemia
U
kunta-alan sopimuksia eli myös Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimusta eli SOTE-sopimusta.
udet kuntasektorin sopimukset on solmittu vih- doin pitkällisen väännön ja useiden lakkojen jäl- keen. Lopulta sopimukset solmittiin ilman Sote
ry:tä, eli sopijaosapuolina ovat Hyvinvointi- ja kunta- työnantajat KT, meidän oma JUKOmme sekä JAU (JHL ja Jyty).
Sopimuskokonaisuus koskee kaikkia JUKOn neu- vottelemia kunta-alan sopimuksia eli myös Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimusta eli SOTE- sopimusta.
JUKOn osalta sopimuskokonaisuudessa ovat mukana kaikki akavalaiset hoitajaliitot ja sosiaalialan ammattilais- ten liitot.
Sote ry jäi sopimusten ulkopuolelle, mitä se tarkoittaa?
Se, että Sote ry on sopimusten ulkopuolella, tarkoittaa käytännössä sitä, että Sote ry:n muodostavat Super ja Tehy jatkavat omia neuvotteluitaan ilman työrauhan velvoitetta. Sote ry on ilmoittanut alkavansa valmistella joukkoirtisanoutumista, ellei heitä tyydyttävään neuvot- telutulokseen päästä ennen vuoden vaihdetta.
Koska työnantajalla on kuitenkin velvollisuus kohdel- la samaa tai samankaltaista työtä tekeviä yhdenvertai- sesti, saavat myös Sote ry:n liittojen jäsenet vähintäänkin samat yleiskorotukset kuin muutkin. Xxx Xxxx ry:n liitto-
jen jäseniä kohdellaan samoin kuin vaikkapa liittoihin kuulumattomia järjestäytymättömiä jäseniä, jotka saa- vat samat korotukset kuin muutkin.
Osa sopimuskauden palkankorotuksista jaetaan ns. paikallisena eränä, ja myös palkkaohjelman korotukset ovat paikallisesti jaettavia. Sote ry:n luottamusmiehet ei- vät ole näissä neuvotteluissa mukana, mutta osa paikal- lisista eristä voi koskea myös heitä. Jos vaikkapa JUKOn hoitajaliitot neuvottelevat ja saavat palkankorotuksia paikallisista eristä itselleen, ei samaa tai samankaltaista työtä tekeviä Tehyn tai Superin jäseniä voi jättää koro- tusten ulkopuolelle.
Jos kävisi niin, että omissa neuvotteluissaan Sote ry saisi nyt tehtyjä sopimuksia suuremmat palkankorotuk- set, on sovittu ns. turvalausekkeesta, joka takaa saman- suuruiset korotukset myös muille sote-alalla työskente- leville.
Palkkaohjelma tulee, mitä se tarkoittaa?
Nyt tehtyyn sopimukseen sisältyy myös JUKOn tärkein neuvottelutavoite eli palkkaohjelma. Se ulottuu vuosille 2023–2027, eli se on pidempi kuin nyt tehty sopimus.
KUVA: ISTOCK
Palkkaohjelman yhteensä viiden prosentin korotuk- set eivät kuitenkaan tule automaattisesti kaikille yleis- korotuksina, vaan nekin jaetaan suurimmaksi osaksi
paikallisina erinä; 4,6 prosentin osalta kohdennuksesta neuvotellaan paikallisesti ja 0,4 prosentin osalta keskus- tasolla.
Paikallisen sopimisen tavoitteena on edistää muun muassa työvoiman saatavuutta nostamalla tehtävä- kohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä. Sotealalla työvoiman saatavuudessa on haasteita paitsi hoitajien myös monien jukolaisten ammattiryhmien osalta, ja näi- hin voidaan yrittää palkkauksella vaikuttaa. Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden kohdalla on usein myös selkeä palkkaero yksityisen sektorin hyväksi, ja myös täl- laisiin asioihin on tarkoitus käyttää palkkaohjelmarahaa. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että sote-sektorin palkkauksen kehittyminen näyttää tulevina vuosina var-
sin valoisalta, vaikkakaan ei täysin vaivattomalta.
Luottamusmiehillä on edessään tärkeitä ja vaikutta- via neuvotteluja. Jos siis haluat tukea myös kollektiivises- ti jukolaisten pärjäämistä paikallisten erien jaossa, niin kannattaa ryhtyä luottamusmieheksi! Lisätietoja saat omasta liitostasi.
Palkkaus- ja työaikatyöryhmä jatkavat
SOTE-sopimuksesta on sovittu, että sopimuskaudella jatkavat pysyvä SOTE-ryhmä ja sen lisäksi palkkaus- ja työaikaryhmät.
Palkkausryhmän tehtävänä on neuvotella SOTE-sopi- mukseen viisi palkkahinnoitteluliitettä. Tämä tarkoittaa mm. nykyisten palkkahinnoittelukohtien uudelleen- arviointia ja tarvittaessa nykyisten hinnoittelukohtien jakamista toisiin kokonaisuuksiin. Ryhmiä voidaan tar- vittaessa siirtää hinnoitteluun ja toisaalta hinnoittelun
ulkopuolelle. Palkkaustyöryhmä neuvottelee myös uu- desta palkkausjärjestelmästä, jolla on tarkoitus korvata nykyinen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä.
Työaikatyöryhmän tehtävänä on jatkaa työaikajär- jestelmien ja -määräyksien kehittämistä sosiaali- ja ter- veysalan toimintojen ja palvelujen sekä henkilöstön terveyttä, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta tukeviksi. Työryhmän toimeksiantona on lisäksi selvittää ja neuvo- tella hyvinvointialueiden työhön liittyvään matkustami- seen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työ- pisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin. Liitot toivovat työryhmästä ratkaisua myös joustavan ruokai- lun järjestämiseen kaikissa työaikamuodoissa työaikaa pidentämättä, mitä tavoitetta ei saatu nyt solmittuun sopimukseen.
Lakot purivat – kiitos teille!
On ilman muuta selvää, että näin hyviä sopimuksia emme olisi saaneet ilman voimannäyttöä ja -käyttöä, eli lakkoja. Lakot ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto purivat, ja työnantaja taipui sekä palkkaohjelmaan että muihin
meille tärkeisiin tavoitteisiin.
Suuri kiitos kaikille jäsenille ken- tällä työtaistelutoimiin osallistumi- sesta, ilman teitä tämä ei olisi onnis- tunut!
Xxxxx Xxxxxxxxxx Järjestökoordinaattori Psykologiliitto
Rentouttavaa kesää Kuntatiimin lukijoille!
Toivottaa: Kuntatiimin väki
TS
Kunnallinen
Askel kohti
yhtä omaa sopimusta?
teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus
Teknistä henkilöstöä koskeva sopimuskiista taustoitti kevään sopimusneuvotteluja.
U
usi Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) on voimassa 1.5.2022– 30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota kuutta viikkoa ennen sopimuskauden päätty-
mistä.
Palkankorotuksista sovittiin sopimuskauden ajalle vastaavasti kuin KVTESsin osalta oli sovittu. TS-osapuo- let eivät tällä kertaa varanneet järjestelyvaroista eriä suo- raan henkilökohtaisiin lisiin vaikean neuvottelutilanteen vuoksi, vaan tämä jätettiin paikallisesti päätettäväksi.
Yhteenvetona TS-neuvottelut sujuivat osapuolten välillä hyvässä hengessä, vaikka lähtötilanne oli erittäin haastava. Taustalla kummitteli työnantajapuolen tahto- tila saada TS-sopimus osaksi KVTESsiä. Tämä näkyi väis- tämättä haluttomuutena avata TS- ja TTES-sopimuksia ja tarkastella niiden valossa mahdollista täysin uutta tek- nisen alan sopimusta.
Tässä teknisen sopimuksen uusimisneuvottelussa työntekijäpuoli onnistui lopulta loistavasti. Se sai TS:n osalta ensimmäisen kerran kirjatuksi tahtotilan, että työryhmässä pohditaan myös KVTESsin teknisten teh-
tävien siirtoa osaksi uutta, yhtä teknistä henkilöstöä kos- kevaa virka- ja työehtosopimusta. Uskon itse vakaasti, että tässä osapuolet onnistuvat tulevien vuosien aikana, vaikka haasteita varmasti riittää.
Pienenä miinuksena on mainittava, että hyvinvoin- tialueille siirtyvän henkilöstön osalta TS-sopimus näillä näkymin lakkautetaan seuraavalla sopimuskierroksella. Siirtyvän henkilöstön palkkaetuihin tällä ei kuitenkaan tule olemaan suurta vaikutusta.
Tärkeintä on, että saimme nyt positiivista uskoa sii- hen, että teknisen henkilöstön erityisasema huomioi- daan myös tulevaisuudessa muun muassa oman sopi-
muksen olemassaololla.
Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille oikein aurinkoista ja lämmin- tä kesää!
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Työelämäasiantuntija, VT Tekniikan akateemiset TEK ry
KVTES
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
Työaikaan
ei juuri muutoksia
K
JUKOn tavoite joutuisasta ruokailusta jäi tällä sopimuskierroksella saavuttamatta. Työaikaa, vuosilomia ja poissaoloja koskevat muutokset uuteen sopimukseen olivat lähinnä teknisiä.
unta- ja hyvinvointialuesektorin uuden sopimus- kauden painopiste on avain selkeästi palkantar- kistuksissa ja palkkaohjelmassa. Niin sanotuissa tekstikysymyksissä muutokset nykyisiin sopimuksiin verrattuna jäivät sen sijaan vähäisiksi. Poikkeuksena tästä on toki perhevapaauudistus, jonka sisällöstä kerrotaan
tarkemmin toisaalla tässä Kuntatiimissä.
Työajan osalta JUKOn yhtenä keskeisenä tavoitteena oli joutuisan ruokailun mahdollistaminen kaikissa työ- aikamuodoissa. Nykyisin tämä mahdollisuus on olemas- sa ainoastaan jaksotyössä.
Tyydyttävää ratkaisua ei tältä osin kuitenkaan vielä saatu, joten ruokatauon osalta jatketaan voimassa ole- villa sopimuskirjauksilla. Peruslähtökohtana on työaika- lain mukaisesti se, että ruokatauko ei ole työaikaa ja sen kuluessa työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Jou-
tuisa työaikaan sisältyvä ruokailu koskee täten edelleen vain jaksotyötä.
Työaikaan, vuosilomiin ja poissaoloihin tehdyt teks- timuutokset ovat lähinnä teknisiä. Esimerkiksi sairauslo- man sijasta käytetään jatkossa termiä sairauspoissaolo.
Laajempi sopimustekstien kehittäminen tulee kol-
mivuotisen sopimuskauden aikana tapahtumaan erilaisissa keskustason työryhmissä. Niiden tulokset tule- vat realisoitumaan aikaisintaan seu- raavalla sopimuskaudella vuodesta 2025 alkaen.
Xxxxx Xxxxxxxxxx
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Uudistuneet perhevapaat kunta-alojen työehtosopimuksiin
Kunta-alalla oli yhteinen tahto viedä perhevapaauudistus osaksi työehtosopimuksia. Toisen vanhemman palkallinen perhevapaa piteni
P
32 päivään. Myös terminologia modernisoitui.
erhevapaat uudistuvat elokuussa 2022. Uudis- tuksen tavoitteena on jakaa vanhempainvapaita ja hoitovastuuta nykyistä tasaisemmin molem-
KUVA: ISTOCK
pien vanhempien kesken. Tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua van- hempainpäivärahajärjestelmässä.
Muutoksilla pyritään lisäämään järjestelmän jous- tavuutta ja huomioimaan perheiden erilaiset tarpeet. Perhevapaauudistuksen odotetaan lisäävään lasten ja
perheiden hyvinvointia.
Vanhempainvapaiden nimet ja määrät muuttuivat lainsäädännössä
Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa raskausraha ja vanhempainraha. Erityisäitiysrahan uusi nimi on erityis- raskausraha. Uudet perhevapaat koskevat perheitä, jois- sa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Jatkossa vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yh- teensä 320 arkipäivää per lapsi. Jos lapsella on kaksi van- hempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää. Omas- ta kiintiöstään vanhempi voi luovuttaa enintään 63 ar- kipäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, xxxxxxxxx puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Luovutettavat päivät on myös mahdollista jakaa useamman henkilön kesken. Tämä lisää monimuo- toisten perheiden mahdollisuuksia vanhemmuuden ja- kamiseen.
Raskaana olevalla on 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahakautta. Xxxxxxxxxxxxxxxx voi alkaa ai- kaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja se on pidettävä yhdenjaksoisena. Aiemmin äitiysva- paan on voinut aloittaa varhennettuna jo 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Xxxxxxxxxxxxxxxx on aloitettava viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Nyky- sääntelyn mukainen äitiysvapaa on tullut aloittaa vii- meistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankoh- tina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäi- värahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arki- päivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Yksin- huoltaja saa kaikki vanhempainpäivät käyttöönsä.
Uudistuksessa joustavuus lisääntyy huomattavasti. Työsuhteessa olevilla tulee olemaan oikeus pitää van- hempainvapaata jopa neljässä vähintään 12 arkipäivän jaksossa lasta kohden. Myös osittainen vanhempainraha ja -vapaa tulee tuomaan joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Työnantaja ja työntekijä voivat so- pia osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäy- tyä vapaan sopimisesta tai antamisesta vain, jos vapaas- ta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle sel- vitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.
Kunta-alalla tahto perhevapaiden uudistamiseen
Työntekijän oikeus perhevapaisiin perustuu työsopi- muslakiin. Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa perhevapaiden ajalta palkkaa. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtoso- pimuksessa (KVTES) on kuitenkin ollut jo vanhastaan sovittuna, että äideille ja isille maksetaan perhevapaiden ajalta palkkaa. Helmikuussa 2022 päättyneen sopimuk- sen mukaan äidillä on ollut oikeus saada täyttää palkkaa 72:lta ensimmäiseltä perhevapaan arkipäivältä ja isällä 12:lta ensimmäiseltä arkipäivältä.
Kevään 2022 työehtosopimusneuvottelujen tavoit- teeksi asetettiin, että perhevapaauudistus viedään myös kunta-alan työehtosopimuksiin. Tavoitteena oli, että jatkossa työehtosopimuksissa tunnustetaan erilaiset perhemuodot. Niin ikään työehtosopimuksen sisältä- mä ajatus, että äiti käyttää suurimman osan perheva- paista haluttiin muuttaa. Lähtökohtana oli, että tulevat perhevapaita koskevat työehtosopimuksen määräykset edistävät tasa-arvoa, joustavuutta ja erilaisten perhera- kenteiden huomioimista sekä helpottavat perheen ja työn yhteensovittamista. Ehdottoman tärkeänä pidet-
tiin, että raskaana olevan oikeus palkalliseen raskausva- paaseen säilyy.
Päättyneessä kuntien yleisessä työehtosopimuksessa oli sovittu sopimuskauden aikana toimivasta perheva- paamääräyksiä arvioivasta työryhmästä. Sen toimeksian- tona oli arvioida KVTES:n perhevapaita koskevat mää- räykset. Työryhmän tehtävä oli myös seurata hallituksen perhevapaauudistuksesta tulevia muutostarpeita kunta- alan määräyksiin.
Jo perhevapaamääräyksiä arvioivan työryhmän työs- kentelyn aikana kävi selväksi, että myös työnantaja XX kannattaa perhevapaauudistuksen tavoitteita ja haluaa viedä ne työehtosopimuksiin.
Vanhemman oikeus palkalliseen perhevapaaseen laajeni
Perhevapaita koskevat tavoitteet saavutettiin uudessa kuntasopimuksessa erinomaisesti. Palkallinen vapaa laa- jeni ja terminologia muuttui tavoitteiden mukaisesti.
Kunta-alan työehtosopimuksissa ei enää puhuta äi- deistä, isistä ja adoptiovanhemmista. Vanhemman suku- puolella ei ole myöskään merkitystä, vaan oikeus palkal- lisiin vapaisiin perustuu huoltajuuteen. Jatkossa raskaana olevalla on oikeus palkalliseen raskausvapaaseen ja van- hemmilla on oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen edellytysten täyttyessä.
Raskaana olevalle maksetaan raskausrahakauden alusta lukien palkkaa 40 arkipäivän ajalta. Vanhemmille maksetaan palkkaa vanhempainvapaan 32 ensimmäisel- tä päivältä. Näin synnyttäneen vanhemman palkallisten perhevapaiden pituus on jatkossa 72 päivää ja toisen vanhemman palkallisten vapaiden pituus on 32 päivää. Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edel-
lytyksenä on, että työntekijällä on oikeus sairausvakuu- tuslain mukaisiin raskausrahaan ja vanhempainrahaan sekä se, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhden- jaksoisesti vähintään kaksi kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista. Kuten aiem- minkin, perhevapaiden pitämisestä tulee ilmoittaa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin kuin työntekijä/viranhaltija pitää palkallisen vanhempainva- paan yhtäjaksoisesti. Vanhempainvapaa tulisi myös pitää välittömästi raskausvapaan jälkeen, jotta se olisi palkalli- nen. Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuiten- kin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen synty- män yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäiseltä hoitovapaalta ja poissaolosta pakotta- vista perhesyistä kertyy vuosilomaa eli kyseiset perheva- paat ovat työssäolon veroista aikaa.
Uusia määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen tai jos adoptio- lapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolap- sen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022 tai jos lapsi syntyy ja oi- keus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan aikai- sempia määräyksiä.
Xxxx Xxxxxxxxx työmarkkinalakimies Akavan Erityisalat
EU
Omaishoitovapaa on palkaton
:n tasapainodirek- tiivi toi työntekijälle oikeuden vuosittai-
seen omaishoitovapaaseen. Jatkossa työntekijällä on oikeus saada kalen- terivuoden aikana enintään viisi ka- lenteripäivää omaishoitovapaata.
Vapaata voi saada henkilökoh- taisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle lähei- selle. Vapaa edellyttää, että lähei- nen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista toimintakykyä huo- mattavasti alentaneen vakavan sai-
rauden tai vamman vuoksi. Vapaata voi saada myös mainitun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhem- paa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekis- teröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä. Muu samassa
taloudessa perheenomaisissa olo- suhteissa asuva läheinen voi olla esi- merkiksi puolison lapsi.
KUVA: ISTOCK
Omaishoitovapaan käyttämises- tä ja sen kestosta on ilmoitettavaa työnantajalle. Työnantajan pyyn- nöstä on esitettävä luotettava sel- vitys poissaolon perusteesta, mikä tarkoittaa käytännössä työntekijän vapaamuotoista selvitystä. Omaista koskevan lääkärinlausunnon toimit- taminen työnantajalle on mahdol- lista vain omaisen nimenomaisen suostumuksen perusteella.
Omaishoitovapaa on palkaton- ta. Omaishoitovapaa voidaan pitää
useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä tai sopia pidettäväksi osapäivinä. Omaishoitovapaa on työssä- olon veroista aikaa, joten sen ajalta kertyy vuosilomaa.
Xxxx Xxxxxxxxx
KUNTATIIMI • 13
KUVA: ISTOCK
Luottamusmiehille laajempaa vastuuta ja turvaa
Luottamusmiesten ajankäytön mahdollisuutta ja korvauksia parannettiin uudessa kuntasopimuksessa.
Myös hyvinvointialueille tulee paikallinen luottamusmiessopimus.
L
uottamusmiestä koskeviin uuden kuntasopimuk- sen sopimuspykäliin ja soveltamisohjeisiin tehtiin joitakin tekstitarkistuksia.
Hyvinvointialueiden perustaminen ja muut lisäänty- neet vastuut on kirjattu näkyvämmin.
Aikaisemmat tekstiosuudet, joilla haluttiin korostaa pääluottamusmiehen ajankäyttöä luottamustehtävään ja sen vaikutusta varsinaisen työtehtävän edellyttämän osaamisen ylläpitämiseen, koskevat jatkossa myös luot- tamusmiestä.
Ajankäytön muutoksilla haluttiin varmistaa pääluot- tamusmiehen tai vastaavassa asemassa olevan luotta-
musmiehen mahdollisuudet hoitaa riittävän tehokkaasti luottamustehtäväänsä. Luottamustehtävän hoitamiseen on oikeus käyttää kiinteästi vähintään yksi työpäivä vii- kossa 105 edustettavaa kohti, kun aikaisemmin edus- tettavia tuli olla 120. Tämä tilapäinen vapautus työteh- tävistä tarkennettiin koskemaan mm. kuntasektorin, hyvinvointialueiden ja palkkausjärjestelmän muutoksia koskevaa työtä ja niihin liittyviä valmistelevia työryhmiä. Tarkennettu kiinteä tilapäinen mitoitus on voimassa so- pimuskauden loppuun.
Luottamusmiehen toimintaedellytyksien turvaa- miseksi tehtiin selkeä kirjaus. Luottamusmiehelle on
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää
virka- ja työehtosopimusten noudattamista työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä työrauhan ylläpitämistä.
Tarkoituksena on lisäksi edistää ja kehittää paikallista sopimista sekä tuloksellisuutta ja työelämän laatua.
osoitettava työtilat, lukittava säilytystila, tarvittavat toimistovälineet ja -kalusteet sekä tietoliikennevälineet (tietokone, internet-yhteys ja puhelin).
Luottamusmiesten palkkioita korotettiin vähintään 2,5 prosenttia. Uudet edustettavien määrän mukaiset
paikallista sopimusta ei määräaikaan mennessä synny, pääsopijajärjestö saa asettaa hyvinvointialueelle yhden pääluottamusmiehen. Lisäksi noudatetaan kunta-alalle vuonna 2014 sovittua ns. Lonka-sopimusta.
Luottamusmieskorvaus
Edustettavien lukumäärä | Korvaus €/kk 1.4.2021 lukien | Korvaus €/kk 1.6.2022 lukien | |
5 | – 79 | 77 | 79 |
80 | – 159 | 96 | 99 |
160 | – 249 | 114 | 117 |
250 | – 339 | 152 | 156 |
340 | – 449 | 198 | 203 |
450 | – 699 | 232 | 238 |
700 | – | 266 | 273 |
palkkiot ovat oheisessa taulukossa. Hyvinvointialueiden luottamusmiesjärjestelmän so-
pimisesta tehtiin oma virka- ja työehtosopimus, joka on pääsopimukseen liitännäinen asia. Sen mukaan pai- kallinen sopimus solmitaan joka hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään (vrt. KVTES VII luvun 13 §). Pai- kallinen sopimus on solmittava viimeistään 31.1.2023 mennessä.
Sen mukaisesti pääsopijajärjestö asettaa hyvinvoin- tialueelle pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä solmittavan paikallisen sopimuksen mukaisesti. Mikäli
Kommentti
Luottamusmiehen rooli korostuu muutostilanteissa
K
unnissa ja hyvinvointialueilla on edessään kolmi- vuotinen sopimuskausi, jonka aikana toteutetaan monia massiivia muutoksia. Murrosten yhteydes-
sä on pidettävä huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta, johon hyvällä työilmapiirillä on suuri vai- kutus. Luottamusmiesten rooli muutoksissa on aivan keskeinen.
Esimerkiksi työllisyyspalvelujen siirto kunnille joulu- kuussa 2024 edellyttää, että valtion palveluksesta siir- tyvä henkilöstö saa luottamusmiesten täyden ja oikea- aikaisen tuen.
Kuntien kannattaa säilyttää se työllisyyden hoidon osaaminen, joka tulee asiantuntevan henkilöstön mu- kana valtiolta. Henkilöstö siirtyykin liikkeenluovutuksen ehdoin. On hyvä, että JUKO on jo tehnyt päätöksen pidentää kunnan luottamusmiesten toimikausia muu- toksen toiselle puolelle. Vaihtoja henkilöstön edustajien joukossa voi kuitenkin tapahtua ja turvapeiton pitää olla kattava kaikissa muutostilanteissa.
Uusi sopimus tarkentaa luottamusmiesten vastuuta monella tavalla. Kaikki muutokset eivät näy sopimus- pykälissä. Työnantajalla on esimerkiksi pyrkimys palkita henkilöstöä yhä enemmän osaamisesta ja vastuusta. Täl- löin on tärkeää, että palkitsemista tukevat järjestelmät ovat yhdenvertaisia ja oikeudenmukaisia. Näissä valmis- telutöissä henkilöstön edustajilla on oma tehtävänsä.
Palkkaohjelman toteuttaminen takaa hieman ra-
hoitusta rakenteellisiin muutoksiin yhdessä vuosittaisten järjestelyerien kanssa. Näiden erien jakamisperiaat- teista on keskusteltava etukäteen ja tässäkin luottamusmiehellä on iso roolinsa.
KUVA: ISTOCK
Xxxxx Xxxxxxxxxx erityisasiantuntija Tradenomiliitto TRAL