Viestinnän ammattilaiset
Viestinnän ammattilaiset
Työsuhteen ehdot 1.5.2022–30.4.2024
Työsuhteen ehdot
Suosituksen soveltamisala
1 Soveltamisala
Tätä suositusta sovelletaan yksityi- sellä sektorilla toimivien yritysten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa olevien viestinnän ammattilaisten työsuhteisiin. Viestinnän ammattilai- sia ovat kaikki viestinnän erilaisissa
asiantuntijatehtävissä työskentelevät henkilöt, kuten viestinnän asiantun- tija, viestintäsuunnittelija, tiedottaja, viestintäkoordinaattori, viestintäpääl- likkö, viestintäjohtaja, viestintäkon- sultti ja viestintäassistentti.
Työsuhde
2 Työsuhteen alkaminen
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.
2. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos siihen on perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta.
Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
4. Työsuhteen katsotaan työsuhde- etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- via määräaikaisia työsopimuksia.
3 Työsuhteen päättyminen
1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika, ellei ole toisin sovittu, on:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
– 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta
– 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta
– 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama irtisanomisaika, ellei ole toisin sovittu, on:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työ- sopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomis- mahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjal- lisesti tai muutoin todistettavasti.
Työaika
4 Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee etukä- teen laatia työvuoroluettelo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu keskimäärään. Tasoittu- misjakso on enintään 8 viikkoa.
Säännöllinen vuorokautinen työ- aika saa olla enintään 8 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 48 tuntia.
3. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus poistua työpaikalta.
4. Pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapa- ninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen sekä joulu- ja juhan- nusaatto ovat palkallisia vapaa- päiviä. Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palk- ka arkipyhiltä arkipyhää edeltä- vän kolmen kuukauden keski- määräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5 Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia) välisenä aikana. Lisä- työstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan (8 tuntia) tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vuorokaudessa.
Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäis- työajan (40 tuntia) tai työvuoro- luetteloon merkityn työajan lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Sunnuntaina, kirkollisena juhla- pyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen tuntipalkka.
5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana.
6. Lisä- ja ylityön tekeminen edel- lyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
7. Mikäli työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muita, voidaan hänen kanssaan sopia, että ylityökorvaus makse- taan kiinteänä kuukausikorvauk- sena.
6 Liukuva työaika
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päät- tää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.
2. Liukuvassa työajassa on sovitta- va kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Neljän kuukauden seurantajak- son päättyessä enimmäiskerty- mä saa olla enintään 60 tuntia ja alistusten määrä enintään
20 tuntia.
3. Työajan liukumaa ei saa käyttää ylitöiden tekemiseen.
7 Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sun- nuntain yhteyteen, mikäli mahdol- lista.
Sairastuminen ja muut poissaolot
8 Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen mak- samaan työntekijälle sairausajal- ta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja sen arvi- oidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
– Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä.
– Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta.
– Jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta.
– Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta.
– Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus.
6. Työntekijä saa säännöllisenä työ- aikana käydä välttämättömissä lääkärintarkastuksissa ja -tutki- muksissa sekä äkillisen hammas- sairauden sattuessa hammaslää- kärin vastaanotolla menettämättä palkkaansa tältä ajalta.
9 Äitiys-/adoptio-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa (31.7.2022 asti)
1. Työntekijän äitiys-, isyys ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa työnteki- jälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjak- soisesti vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista. Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan äitiysvapaan palkka äitiysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen
kuukauden keskimääräisen sään- nöllisen työajan ansion mukaan.
3. Työnantaja maksaa työntekijäl- le isyysvapaan ajalta palkan 18 vuorokaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- hintään 6 kuukautta välittömästi ennen isyysvapaan alkamista. Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, maksetaan isyysvapaan palkka isyysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
4. Työntekijä, joka on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, on oikeus saada 3 kuukauden pituinen palkallinen adoptiovapaa.
5. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiys-/isyys-/vanhempainraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
9a Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa (1.8.2022 alkaen)
1. Työntekijän raskaus- ja vanhem- painvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palk- ka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivän osalta.
3. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan alusta lukien 32 ensimmäisen arkipäi- vän ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palkka ras- kaus- ja vanhempainvapaa ajalta vapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on ennen välittö- mästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista kestänyt kuusi kuukautta.
6. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva raskauspäiväraha ja vanhempain- päiväraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
7. Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos laskettu synnytys- aika on ennen 4.9.2022 sovel- letaan aikaisempia määräyksiä Xxxxxx synnytysajasta huoli- matta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan aikaisempia määräyksiä.
10 Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnan- tajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaa- dittaessa työntekijän on esitettä- vä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta kolmelta työpäivältä.
11 Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon per- heessä sattuneen äkillisen saira- ustapauksen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja
ei vähennetä.
Vuosiloma ja lomaraha
12 Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuh- de on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta.
3. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaan.
5. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakau- delle, joka on 1.5.-30.9. välinen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työnteki- jän välillä sopia toisin vuosiloma- lain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosi- loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee loman ajan- kohdasta kuitenkin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
13 Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä.
Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti loman pitämistä.
Mikäli vuosiloman pitäminen estyy sen vuoksi, että työntekijän työsuh- de päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, maksetaan loma- raha myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.
Palkkaa koskevat määräykset
14 Vähimmäispalkka
Palkka määräytyy kulloinkin voimas- sa olevan Viestinnän asiantuntijoi- den ammattijärjestö Viesti ry:n voimassa olevan vähimmäispalkka- suosituksen mukaisesti.
15 Tuntipalkanjakaja
Vähimmäistuntipalkkaa laskettaessa tuntipalkan jakaja on 158.
Muut määräykset
16 Matkustaminen
1. Matkakustannusten korvaamises- sa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaiden matkakustannus- ten korvaamisesta.
2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan hänelle matka- ajan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiseen matkus- tamiseen käytetyltä tunnilta tai annetaan sitä vastaava vapaa.
17 Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukai- sesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovittava erikseen.
18 Koulutus
1. Työnantajan tulee järjestää työn- tekijälle tarpeellinen koulutus työtehtävien muuttuessa
ja kehittyessä.
2. Työnantajan työntekijälle työ- aikana järjestämä koulutus luetaan työajaksi.
3. Mikäli työnantajan järjestämä koulutus tapahtuu työajan ulko- puolella, on sekä työntekijän osallistumisesta koulutukseen että siihen käytetyn ajan ja siitä aiheutuvien kustannusten kor- vaamisesta sovittava erikseen.
19 Tekijänoikeudet
Tekijänoikeudet määräytyvät tekijän- oikeuslain mukaan. Tekijänoikeuden luovutuksesta ja tekijänoikeuskor- vauksesta on sovittava erikseen.
Voimassaolo
Tämä suositus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024 välisen ajan. Helsingissä 9. päivänä kesäkuuta 2022.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx toiminnanjohtaja
Xxxxx Xxxxxxx lakimies
VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTI RY
Xxxx Xxxxxx puheenjohtaja
Siina Repo toiminnanjohtaja
Työsopimus / Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry
1. Työsopimuksen osapuolet
Työnantaja: Y-tunnus
Työntekijä: Hetu
2. Työsopimuksen voimassaoloaika
Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus on voimassa
toistaiseksi määräajan, Määräaikaisen työsopimuksen peruste:
3. Tehtävänimike ja työtehtävät
4. Työntekopaikka
5. Työaika
Työaika on tuntia/vrk ja tuntia/ viikko. Keskimääräinen työaika tuntia/viikko.
6. Palkka ja palkanmaksukausi
_
Työsuhteen alkaessa rahapalkka on: Palkanmaksukausi: Luontaisedut:
7. Työsopimuksen irtisanomisaika
Akavan Erityisalat AE ry:n ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n suosituksen mukainen.
8. Erikseen sovittavat asiat
Koeajasta on sovittu seuraavaa:
Matka-aika korvataan Akavan Erityisalat AE ry:n ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n suosituksen mukaan rahana / vapaana.
Työvälinekorvauksesta on sovittu seuraavaa:
9. Muut ehdot
Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Akavan Eritysalat AE ry:n ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n suositusta työsuhteen ehdoista.
10. Päiväys ja allekirjoitukset
Ohjeet etätyösopimuksen solmimista varten
Etätyön määritelmä
Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään säännöllisesti työnantajan tilojen ulkopuolella.
Etätyötä koskeva sopimus
Työn tekeminen etätyönä on va- paaehtoista sekä työntekijälle että työnantajalle. Etätyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, missä tulee so- pia ainakin seuraavista seikoista:
1. Etätyön alkamis- ja kestoaika Työn tekeminen etätyönä voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan.
2. Etätyönä tehtävä työ Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja sen suorittamispaikka.
3. Työsuhteen ehdot
Etätyöhön noudatetaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä kuten työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia.
Etätyössä noudatetaan Akavan Erityisalat AE ry:n ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n suositusta työsuhteen ehdoista.
4. Yhteydenpito
Sopimuksessa tulee määritellä miten ja milloin työnantaja ja työntekijä ovat toistensa tavoitettavissa.
5. Työvälineet ja työssä tarvittavat laitteet
Työnantaja hankkii ja kustantaa etätyössä tarvittavat työvälineet, laitteet, ohjelmat ja yhteydet.
Työnantaja vastaa niiden asen- nuksista, huollosta, kunnossapi- dosta ja vahingon varalta tarvit- tavista vakuutuksista sekä niiden aiheuttamista kustannuksista.
Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä käyttää työssä omia työvälineitään ja laitteitaan, tulee niiden käytön ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopia.
6. Työtilat ja -kalusteet Sopimuksessa tulee määritellä työnantajan korvausvelvollisuus etätyöstä aiheutuvista kustannuk- sista työtilojen, työkalusteiden ja niiden kunnossapidon osalta.
7. Etätyön peruuttaminen Sopimuksessa tulee sopia niistä menettelytavoista, joita noudat- taen työnantaja ja työntekijä voivat peruuttaa työn tekemisen etätyönä ja työntekijä voi palata tai siirtyä työskentelemään työn- antajan tiloissa.
Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A, 6. krs
00240 Helsinki
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta p. 0800 135 350
Numero on maksuton. Puhelinaika arkisin klo 9 – 14.
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Xxxxxxxxx 0 A
00100 Helsinki xxxxxxxx@xxxxxx.xx xxx.xxxxxx.xx