Tulostusalan työehtosopimus

Paikallisesti sovittavan yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan yrityksen mar- raskuun palkkasummasta. Yrityskohtaisen erän käytön ensisijaisena tavoit- teena on huomioida yrityksen tai sen yksittäisen kohteen erityisolosuhteet ja vaatimukset työntekijöiden erityisammattitaidolle.

Yrityskohtaisen erän käytöstä sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken siten, että erä toteutetaan 1.1.2019 lukien. Työnantaja ja pääluotta- musmies voivat yhdessä sopia, että erän käytöstä sovitaan luottamusmiehen kanssa.

Yrityskohtaisen erän käytöstä on sovittavat 31.1.2019 mennessä. Jos erän käytöstä ei päästä sopimukseen tai sen käytöstä ei luottamusmiehen puuttu- essa ole mahdollista neuvotella, jaetaan erä yleiskorotuksena kaikille työnteki- jöille.

3 Tekstimuutokset

Tekstimuutokset tulevat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin palkkarat- kaisu.

Työehtosopimuksen tekstimuutokset ilmenevät liitteestä.

Helsingissä 22.12.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Liite allekirjoituspöytäkirjaan

TULOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018-2020 TEKSTIMUUTOKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien ~~kopio- ja~~ tulostusalan yritysten ja niiden palveluksessa olevien tämän sopimuksen palkkaliitteessä kuvattuihin ja niihin rinnastettaviin ja tukeviin työtehtäviin mainittujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset

Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 – on voimassa sellaisenaan, mutta takai- sinottovelvollisuuden osalta noudatetaan 6 kk takaisinottovelvollisuutta.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli TT ja SAK solmivat sopimuskaudella uusia yleisiä sopimuksia noudate- taan niitä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla, ellei näiden uusien yleisten sopimusten soveltamisala ja voimaantulosäännöksistä muuta johdu.

6 § Työaika

Korjataan alla olevat stilisoinnit:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työajan lyhentämisen Vuosittaiseen työaikaan vaikuttaa myös 1.1.1995 voi- maan tullut työajan lyhentäminen. Sen osalta noudatetaan liittojen välillä sol- mittua työajan lyhentämispöytäkirjaa, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisvapaiden korvaami- sesta rahana.

Työajan lyhentämisessä tulee huomioida myös edellä kuvattu työmarkkina- keskusjärjestöjen 14.6.2016 sopima 24 tunnin pidennys vuosittaiseen työai- kaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vain työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon, jos työntekijän työsuhde on alkanut ennen työehtosopimuksen voimaantuloa.

Lepoaika

1. Vuorokautisen työn ollessa 7 6 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa es- teettömästi poistua työpaikalta.

9 § Sairausajan palkka

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää

7. Korvaava työ

Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän ter- vehtymistä. Korvaavatyö edellyttää työntekijän suostumusta. Työtekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.

8. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksissä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja pal-

kanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

10 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijäl- le palkka tämän työehtosopimuksen 9 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään ~~1,2,3 tai~~ neljä (4) päi- vää.

12 § Vuosiloma ja lomaraha

Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. ~~Paikal-~~ ~~lisesti voidaan sopia myös lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen~~. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan ja tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen.

13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksu

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelu- alojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämille pankkitileille. ~~Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen~~ ~~Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön~~ ~~13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työn-~~ ~~tekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten~~ todistus pidätetystä summasta.

15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Luottamusmiehelle maksetaan yleissopimuksen 4 luvun tarkoittamaa lisäkor- ~~vausta kuukausittain~~ seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk

10 – 49 83 euroa

50 - 200 102 euroa

yli 200 165 euroa

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle riittävä aika työstä vapaata.

21 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on liitteineen voimassa sopimuskauden ajan ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yksi kuukausi ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotte- luosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 22.12.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PALKKALIITE

Kopio- ja Tulostusalaa koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkkalii- te.

Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle, jolla oikeus käyttää asiantuntijaa apunaan. Vähimmäisehtojen toteuttamista on tar- kasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuo- dessa.

Palkkatasojen kuvaajat 1.1.2019 alkaen:

Palkkataso Palkkatason kuvaaja

A 1 500,98 – 1 794,29

B 1 576,61 – 2 214,34

C 1 657,35 – 2 429,98

D 2 069,21 – 2 636,42

E 2 298,14 – 2 976,75

5 § Vuorotyö, iltatyö

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta erityistä vuorotyöli- sää sentteinä seuraavasti:

Iltavuoro (klo 14 jälkeen tehdyiltä tunneilta) 92 senttiä tunnilta.

Työvuoroissa, jotka alkavat kello 11.00 tai sen jälkeen, maksetaan kello 14.00 jälkeen tehdyiltä tunneilta iltatyölisää 92 senttiä tunnilta.

Iltatyölisää ei makseta yli- eikä hätätyössä.

TYÖSOPIMUSMALLI

Koeaika kuukautta

(enintään 4 kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kes- tosta)

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien tulostusalan yritysten ja niiden palveluksessa olevien tä- män sopimuksen palkkaliitteessä kuvattuihin ja niihin rinnastettaviin ja tukeviin työtehtäviin mainittujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia TT:n ja SAK:n väli- siä sopimuksia:

Yleissopimus 4.6.1997 (muutettu 10.5.2001)

Turvallisuustyön työalatoimikuntia ja työsuojelun keskustoimikuntaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirja 4.2.1969

Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 -on voimassa sellaisenaan, mutta takai- sinottovelvollisuuden osalta noudatetaan 6 kk takaisinottovelvollisuutta.

3 § Työsopimus ‌

Työnantajalla on oikeus määrätä työnjohdosta ja valvonnasta sekä oikeus ot- taa toimeen ja siitä erottaa työntekijä. Työnantajan oikeudesta määrätä työn- johdosta seuraa, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänel- le osoittamaa työtä. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

Liitot suosittelevat, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti.

Työsopimus on myös aina tehtävä kirjallisesti, jos sopijaosapuoli sitä vaatii. Työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavan kirjallisen selvityk- sen osalta viitataan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työsopimusta solmittaessa, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä ja työntekijöiden työsuojeluval- tuutettuna.

4 § Koeaika ‌

Kullakin tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla työntekijällä on työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Koeajasta on työsopi- musta solmittaessa erikseen ilmoitettava työntekijälle.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työ- suhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työsuhde päättyy ilman ir- tisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Irtisanomisesta on annettava asianomaiselle työntekijälle kirjal- linen ilmoitus, josta ilmenee vaadittaessa irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta.

2. Xxxxxxx henkilölle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annettu varoitus, osapuolet suosittelevat, että siitä ilmoitetaan myös asianomaiselle luottamusmiehelle.

6 § Työaika ‌

6.1. Säännöllinen työaika

Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevaa työaikalakia, mikäli tästä so- pimuksesta ei muuta ilmene.

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika tasoittuu käytössä ole- van työaikamuodon keskimäärään, enintään 40 tuntiin tai 37,5 tuntiin enintään 26 viikon ajanjaksossa. Tällöin saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia.

Työtä varten on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä laske- taan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Mää- räaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenteri- vuotena 12 kuukauteen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Esimerkkejä:

Henkilöille, joille kertyy työajan lyhennysvapaata, voidaan vapaata leikata vä- hentämällä 3 vapaata 1.1.1995 taulukosta tai vaihtoehtoisesti siirtyä sovelta- maan 1.1.2017 voimaan tulevaa rinnakkaista taulukkoa, jossa yhden kerty- neen vapaan arvo on muutettu 8 tunnista 6 tuntiin. Osa-aikaisten osalta ly- hennysvapaiden leikkaus toteutetaan osa-aikaisuuden suhteessa.

Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisäl- tynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirre-

tään järjestettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutetta- vaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön perehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mu- kaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdy- tystä yhteensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työ- ajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta tauluk- koa (liite 1)

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteute- taan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työ- aikaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työai- kaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edel- lyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutet- tavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopi- muksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitetta- van työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vuosittaiseen työaikaan vaikuttaa myös 1.1.1995 voimaan tullut työajan lyhen- täminen. Sen osalta noudatetaan liittojen välillä solmittua työajan lyhentämis- pöytäkirjaa, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Työnantaja ja työntekijä voi- vat sopia työajan lyhentämisvapaiden korvaamisesta rahana.

Työajan lyhentämisessä tulee huomioida myös edellä kuvattu työmarkkina- keskusjärjestöjen 14.6.2016 sopima 24 tunnin pidennys vuosittaiseen työai- kaan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjak- son alkamista. (TAL 35.2 §)

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työpaikoilla suositellaan noudatettavaksi periaatetta, että työvuo- roluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen ly- hyitä työvuoroja. Laadinnassa otetaan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

6.2. Lepoajat

1. Vuorokautisen työajan ollessa 6 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa es- teettömästi poistua työpaikalta.

2. Työntekijällä on oikeus nauttia työpaikalla taukotilassa kahvia tai virvokkei- ta siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.

6.3. Vapaapäivät

1. Loppiaisviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai sekä juhannus ja joulu- aatto ovat työntekijöiden vapaapäiviä.

Säännöllisesti työskentelevälle työntekijälle, jolle työsopimuksen perusteel- la maksetaan kuukausipalkan sijasta tuntipalkkaa, maksetaan loppiaiselta, helatorstailta sekä juhannus- ja jouluaatolta menetettyä ansiota vastaava korvaus.

2. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään omana 50- ja 60- vuotispäivänään, omana vihkiäispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäi- vänään ja lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä silloin, kun mainitut päi- vät muutoin olisivat työpäiviä.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempi-

aan ja isovanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx ja avopuo- lison vanhempia.

7 § Ylityö ‌

Ylityökorvaukset maksetaan työaikalain mukaan. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja niitä seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

8 § Palkkamääräykset ‌

Palkkojen osalta noudatetaan erillistä palkkaliitettä.

9 § Sairausajan palkka ‌

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairaus- ajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työs- sä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että paikallisesti sovittaisiin työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken siitä, missä tilanteissa sairausajan palkan maksamisen perusteeksi riittää terveydenhoitajan tai muun luotet- tavan tahon selvitys ja kuka voi antaa tässä tarkoitetun hyväksyt- tävän selvityksen.

Paikallisesti voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen kesken siitä, että sairausajan palkan maksamisen perusteeksi enintään kolmen vuorokauden pituiselta ajanjaksolta riittää työntekijän oma ilmoitus. Työnantaja ja luottamusmies sopivat ilmoitusmenettelyn käytännön toteuttamisesta.

Liitot keräävät paikallisten sopimusten kokemukset ennen sopi- muskauden päättymistä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää tai jos työkyvyttömyys on johtunut työta- paturmasta, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka mak- setaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai vuo- ron, maksetaan hänelle palkkaa tämän §:n mukaisesti työpäivän tai vuoron loppuun.

Sairausajan täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän palkkaa luon- toisetuineen ja iltavuoro- sekä iltatyölisineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, milloin sairaus on joh- tunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausvakuutuskassalta, joka saa kanna- tusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työnteki- jäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksis- ta on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuu- tensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulko- puolella suoritettavat avustukset ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutus- lain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustan- nuksia.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet

1. Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymän selvityksen perusteella, vaadittaessa yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todis- tukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

2. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuk- set.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.

3. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotol- la.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen sään- nösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöi- tä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan so- veltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa ja- kaa heti työsuhteen alkaessa.

Sekä työnantaja että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi.

On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai- rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämisek- si.

5. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palk- kaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämi- seen.

6. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron al- kua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alka- essa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

7. Korvaava työ

8. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

xxxxxx enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja pal- kanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

9. Vapaa ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat aiheut- tavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittamisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

10. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

Perhevapaat

Palkallinen äitiys-, isyys- ja adoptiovapaa

Työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä tarkoitettu keskituntiansio lasketaan vuosineljännekseltä si- ten, että siltä ajalta tehdystä työstä maksettu palkka jaetaan sa- man kalenterivuoden vuosineljänneksen aikana tehtyjen tuntien määrällä. Keskituntiansioon otetaan huomioon työssäoloajan työ- tunneilta ansaittu palkka lisineen, silloin kun ne kohdistuvat tehtyi- hin työtunteihin. Keskituntiansioon ei lasketa lisä-, yli- ja sunnun- taityön korotusosia.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• Työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä,

• Työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden äiti- ys- tai isyysvapaan alkaessa ja

• Työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.

Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perhe- vapaan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa äitiys-, isyys- tai adoptiovapaa-ajan palkan ja vastaavalta ajalta maksettujen päivära- hojen erotus.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä maini- tuin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempain- rahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

10 § Lapsen sairastuminen ‌

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään neljä (4) päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaadi- taan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa ta- loudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä ei- kä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kun- toutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa henkilölle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveys- huoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1009/78) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aika- na suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (669/67), ja säteily-suojauslaissa (174/57) tar- koitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä ter- veydenhoitolain (469/65) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat henki- lön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan.

Henkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli em. lainkohdissa tarkoitettu tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa- aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista sum- ma, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia a e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkä- rintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys, siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturma- tapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kulues- sa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvi- tys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus teh- tävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräys- ten nojalla suoriteta.

Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämä- nä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudes- ta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa to- detaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestä- neen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankki- miseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- sen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.

Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmene- tys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. labo- ratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyt- tää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohta- na. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että työsopimuslain 2 luvun 8 §:n perusteella työn- antajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion me- netys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolelle.

e) Seulontatutkimukset

Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaeh- käisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulon- noista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulonta- tutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli tutkimuksiin ei ole mahdollista päästä työajan ulkopuolella.

f) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron ai- kana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

12 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina pal- kanmaksupäivänä.

2. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan kuukauden kuluessa vuosiloman päättymisestä.

Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan ja tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mi- käli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen loman- määräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä it- sestään johtuva syy.

Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, mak- setaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päät- tymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma-

palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oi- keutettu.

Soveltamisohje:

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesti kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorit- tamiseksi lasketaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, jo- hon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Lomaraha maksetaan asevelvollisuuden jälkeen työhön palattaessa.

13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut ‌

14 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Luottamusmiehelle maksetaan seuraavasti: Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk

10 – 49 83 euroa

50 - 200 102 euroa

yli 200 165 euroa

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 70 % luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työsuojeluvaltuute- tun edustamien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20.

2. Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jot- ka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamus- henkilön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikai- sesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosi- seikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harki- tessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvonta- velvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoittee- na on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamus- henkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.

3. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä hoita- miseksi käyttää yrityksessä käytössä olevia henkilökohtaisia viestintäväli- neitä (sähköposti, puhelin ja fax). Luottamusmiehellä on oikeus näitä väli- neitä käyttäen tarjota ammattiosaston ja liiton jäsenyyttä.

4. Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle riittävä aika työstä vapaata.

16 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä se- kä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ja palkkaliitteeseen kokonaisuudessaan tai joihinkin niiden yksityiseen määräyk- seen, ovat kielletyt.

17 § Neuvottelujärjestys ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on työ- rauha säilyttäen neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten liittojen kesken. Jollei yk- simielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosi- seikat sekä molempien osapuolten kanta.

18 § Ammatillinen koulutus ‌

Liitot suosittelevat, että paikallisesti selvitetään vuosittain, minkälainen amma- tillinen koulutus on välttämätöntä työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi. Työnantaja korvaa tässä tarkoitetusta koulutuksesta, jonka an- tamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä, aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen TT-SAK yleissopi- muksen mukaisesti.

Työnantajan on noudatettava työsopimuslain tasapuolisuusvelvoitetta koulu- tusasioissa.

19 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta pai- kalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vas- tuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopi- minen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoituk- sessa paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

20 § Muita määräyksiä ‌

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta työnantajan liiketoimintaan liitty- vissä asioissa.

2. Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohje- sääntöä ja työjärjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

3. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edusta- jiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallis- tua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asi- anmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.

4. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötut- kintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Li- säksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

21 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Helsingissä 22.12.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PALKKALIITE ‌

Tulostusalaa koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkkaliite.

1 § Kuukausipalkan määrittely ‌

Tulostusalan työntekijän palkka määritellään tehtävän vaativuuden ja työnteki- jän henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Palkan määrittelyssä käyte- tään oheisia tyyppitehtäväkuvauksia sekä henkilökohtaisia palkanmääräyty- misperusteita. Mikäli työtehtävien vaativuudessa ja/tai työntekijän henkilökoh- taisissa palkanmääräytymisperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muu- tos, tulee palkan määrittely suorittaa uudelleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi liitot pi- tävät tarpeellisena, että työntekijän palkkaperusteet tarkistetaan työnantajan ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa kerran vuodessa.

2 § Tyyppitehtäväkuvaukset ‌

Taso A. Xxxxxx- ja lähettitoiminnot

Tehtävät edellyttävät

• riittävää ajokokemusta, liikennemääräysten tuntemista

• yrityksen jakelualueen tuntemusta

Tehtäviin kuuluu

• toimia asiakaspalvelutehtävissä ja hoitaa töiden nouto ja jakelu

• avustaminen kuljetusten järjestelyissä

Vastuualue

• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti

• hyvä liikennekäyttäytyminen

• käytössä olevan auton päivittäinen siisteys sekä tarvittavat pienemmät huollot

Taso B. Kopiointi-, käsittely-, ja postituspalvelut

Tehtävät edellyttävät

• järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta

• tietotekniikan perustuntemusta

Tehtäviin kuuluu

• kopiointi ja siihen vaativuudeltaan verrattavat tulostustyöt

• perusjälkikäsittely, tuotantomenetelmästä riippumatta

• postitustyöt

Vastuualue

• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita, puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä

• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti

• työympäristön ja työvälineiden järjestys ja kunnossapito

• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

Taso C. Tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu

Tehtävät edellyttävät

• tietotekniikan hyvää perustuntemusta

• yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien töiden ja yleisimpien alalla käy- tössä olevien ohjelmistojen hallintaa

• asiakaspalvelutaitoja

• ongelmatilanteiden mahdollisten ratkaisujen selvittämistä

Tehtäviin kuuluu

• erilaisten yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien aineistojen käsittely ja tulostus (mm. mv-, väri- ja CAD-aineistot)

• vaativat jälkikäsittelytehtävät

• asiakaspalvelu ja -neuvonta

Vastuualue

• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita. Puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä tai asiakkaalta.

• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito

• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

Taso D. Vaativat tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu

Tehtävät edellyttävät

• hyvää alan asiantuntemusta

• kykyä itsenäiseen työskentelyyn

• monipuolista tietotekniikan ja ohjelmistojen hallintaa sekä soveltamista

• monipuolista ongelmanratkaisukykyä

Tehtäviin kuuluu

• kaikki erilaiset työvaiheet (mm. vaativat mv-, väri- ja CAD-aineistot, vaati- vat skannaustyöt, vektorointityöt, painopinnan valmistaminen, reprotyö, graafinen suunnittelu ja vaativien urakkasarjojen kokoaminen)

• koneiden ja ohjelmistojen asennus

• avustaminen muiden työntekijöiden koulutuksessa

• valmius asiakkaiden neuvontaan ja konsultointiin

Vastuualue

• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito

• tarvittaessa koneiden huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

• vastuu eri työvaiheita edellyttävistä projekteista

Taso E. Ryhmänvastaava

Tehtävät edellyttävät

• pitkäaikaista kokemusta ja korkeatasoista ammattitaitoa

• töiden järjestelykykyä

• hyviä vuorovaikutustaitoja

Tehtäviin kuuluu

• varsinaisen tuotantotyön lisäksi laadunvalvonta ja siihen liittyvä muiden työntekijöiden opastus yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaan

• osallistuminen työnkulun ja työympäristön kehittämiseen

Vastuualue

• ryhmänvastaavat toimivat tuotantopuolen esimiesten alaisuudessa

• varsinaisen tuotantotyön lisäksi oman ryhmän töiden organisointi ja toimi- tusajat

• muiden työntekijöiden ohjaus ja koulutus

3 § Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet ‌

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat myös henkilön työ- suoritus, ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilökohtaisilla pe- rusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita

henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestelmällisellä arvioinnilla, joka tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin sekä aina tehtävien muuttuessa ja jossa kiinnitetään huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

Työsuoritus

• määrä

• laatu

• tulos

• vastuullisuus

Ammattitaito

• työn hallitseminen

• koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin ja taitoihin

• käytettävyys/monipuolisuus

• ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen

Henkilökohtaiset ominaisuudet

• luotettavuus

• täsmällisyys

• vuorovaikutustaidot/yhteistyökyky

Työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan merkitään eriteltynä tyyppitehtä- väkuvauksen mukainen taso.

4 § Palkkaryhmittely ‌

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden kokonaiskuukausi- palkan tulee työn vaativuuden ja henkilökohtaisten määräytymisperusteiden mukaan eri palkkatasoilla sijoittua oheisten kuvaajien euromäärien väliin, jol- loin sen katsotaan olevan normaalia tasoa. Palkan sijoittumiselle palkkata- sojen kuvaajien euromäärien alapuolelle tulee olla erityinen perusteltu syy.

Palkkatasojen kuvaajat 1.1.2019 alkaen ovat:

Palkkataso Palkkatason kuvaaja

A 1 500,98 – 1 794,29

B 1 576,61 – 2 214,34

C 1 657,35 – 2 429,98

D 2 069,21 – 2 636,42

E 2 298,14 – 2 976,75

harjoittelijalle, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta tai ammattiin liittyvää vähintään 6 kuukauden työkokemusta, voidaan enintään 6 kuukautta työsuh-

teen alkamisesta lukien maksaa 90 prosenttia kysymyksessä olevasta työstä maksettavasta palkasta.

5 § Vuorotyö ja iltatyö (1.1.2019 alkaen)‌

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta erityistä vuorotyöli- sää sentteinä seuraavasti:

Iltavuoro (klo 14 jälkeen tehdyiltä tunneilta) 92 senttiä tunnilta.

Työvuoroissa, jotka alkavat kello 11.00 tai sen jälkeen, maksetaan kello 14.00 jälkeen tehdyiltä tunneilta iltatyölisää 92 senttiä tunnilta.

Iltatyölisää ei makseta yli- eikä hätätyössä.

Paikallisesti voidaan sopia, että edellä mainitut lisät voidaan maksaa kuukau- sikorvauksena.

6 § Tilapäinen siirto toiseen työhön ‌

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yh- denjaksoisesti yli kahden viikon, maksetaan työntekijälle sen yli menevältä ajalta palkka sen palkkatason mukaan, mihin hänet on siirretty. Siirron toistu- essa kuukauden kuluessa ensimmäisen siirron päättymisestä maksetaan täs- sä pykälässä tarkoitetusta siirrosta heti korkeampi palkka.

Tämä säännös ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia, harjoittelijoita eikä uuteen tehtävään koulutettavia.

7 § Osa-ajan palkan laskenta ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen si- sältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työpäivien lukumäärällä.

8 § Jakaja ‌

Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja lukua 159 silloin, kun sään- nöllinen työaika on 38 tuntia viikossa.

9 § Kutsunnat ja reservin kertausharjoitukset ‌

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensim- mäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintar-

kastukseen osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutuvan ansionmene- tyksen. Lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulute- taan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

10 § Voimassaoloaika ‌

Voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25.10.1985 ‌

SUOMEN TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA RYHMÄN JA TEKERIN VÄLISIIN ERITYISTEOLLISUUTTA, KAUKOMARKKINAT OY:TÄ, KONTTORITEKNIIKAN ALAA, PROTEESITEHTAITA JA VALOJÄLJENTÄMÖLAITOKSIA KOSKEVIIN TYÖEHTOSOPI- MUKSIIN

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat 28.3.1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonais- ratkaisun edellyttämästä työajan lyhentämisestä 32 tunnilla vuodessa.

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuoro- työ), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuo- siloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia tai neljä työpäivää vuodessa. Vapaa annetaan työntekijälle viimeistään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

4 § Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 53 työpäivää 1 vapaa

vähintään 106 työpäivää 2 vapaata

vähintään 161 työpäivää 3 vapaata

vähintään 215 työpäivää 4 vapaata

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja mak- saa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kus-

tantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja (mikäli alan työehtosopimuksessa on asiasta maininta) 50- ja 60- vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon ai- heuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 2 §:n kohdassa 2 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaat.

5 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnanta- jan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämä- nä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja mikäli mahdollista viikkoa ennen sen antamista. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan (mikäli ao. työehtosopimuksessa on asiasta maininta) työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työtuntijärjestelmän muuttamisesta.

Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan- taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

6 § Ansiotaso

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämäl- lä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.

Kuukausipalkan jakaja säilytetään ennallaan.

Tuntipalkkaiset työntekijät

Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Kor- vaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydes- sä, jolloin vapaa pidetään.

7 § Viikkoylityö

Mikäli työntekijän viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäi- vien johdosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikko- ylityöstä.

8 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

9 § Lyhennyksen voimaantulo

Työajan lyhennys tulee voimaan 1.1.1986 alkaen.

10 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa helmikuun 28. päivään 1987 saakka ja sen jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kirjallisesti ir- tisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

SUOMEN TYÖNANTAJAIN TEKNISTEN JA ERIKOIS

YLEINEN RYHMÄ AMMATTIEN LIITTO

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n mukainen kertymätaulukko on 1.1.1995 lukien seuraava

vähintään	18 työpäivää		1 vapaa
"	36 "		2 vapaata
"	54	"	3	"
"	72	"	4	"
"	90	"	5	"
"	108	"	6	"
"	126	"	7	"
"	144	"	8	"
"	162	"	9	"
"	179	"	10	"
"	196	"	11	"
"	208	"	12	"

" 213 " 12,5 "

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko Voimassa 1.1.2017 lukien.

vähintään 18 työpäivää 6 tuntia vapaata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

Liite 2 TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY PARIVERTAILUN AVULLA ‌

1 Kirjoita kaikki yrityksessä esiintyvät tehtävät parivertailulomakkeelle sekä pysty- että vaakasuuntaan samassa järjestyksessä. Tyyppitehtävien osalta mallilomake on jo valmiiksi täytetty. Huomaa, että työehtosopimuksen palkkaliitteessä ei ole tyyppitehtävien lisäksi muita tehtävänimikkeitä, joten tehtävät voidaan vapaasti nimetä, kuitenkin niin, että ne ovat selkeästi tun- nistettavissa.

2 Vertaa tehtävien keskinäistä vaativuutta tehtävä tehtävältä seuraavan as- teikon mukaan. Suorita vertailu myös tyyppitehtäviin.

◼ Yrityksessä esiintyvä tehtävä A on vähemmän vaativa kuin yrityksessä esiintyvä tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 0.

◼ Tehtävä A on yhtä vaativa kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 1.

◼ Tehtävä A on vaativampi kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 2.

Vertaa aina pystysarakkeessa olevaa tehtävää vaakasuorassa olevaan, ei päinvastoin!

Tehdessäsi arviointia kiinnitä huomiota seuraaviin tekijöihin:

Tehtävässä tarvittavan tiedon (osaamisen) syvyys

• tarvitaanko peruskoulun antamien valmiuksien lisäksi peruskoulutusta ja / tai harjaantumista, jotta ko. työstä voi selviytyä (kuinka paljon?)

Tehtävässä tarvittava tiedon laajuus

• kuinka laaja-alaista osaamista tarvitaan

Tehtävän suorittamiseen annetun suullisen / kirjallisen ohjeistuksen yksityis- kohtaisuus / väljyys

• kuinka yksityiskohtainen ohjeistus on olemassa tehtävää varten

Ongelmatilanteessa vaadittavien päätösten vaikeus / monimutkaisuus

• kuinka vaikeita ja monimutkaisia päätöksiä joudutaan tehtävässä itsenäi- sesti tekemään

3 Kun olet täyttänyt koko ruudukon, laske tehtävien saamat pistemäärät yh- teen pystysuunnassa.

4 Kirjoita yrityksen tehtävät pisteiden mukaisessa suuruusjärjestyksessä mal- lin mukaiseen parivertailun yhteenvetotaulukkoon sarakkeeseen Yrityksen tehtävät. Sarake Tyyppitehtävät: kirjoita tyyppitehtävät parivertailussa saa-

tujen pistemäärien kohdalle. Sarake Pisteet: kirjoita em. tehtävien pisteet. Xxxxxx Xxxxxx: kirjoita yrityksessä ko. tehtävästä maksettu palkka.

5 Sijoita yrityksen tehtävät pistemäärän mukaisesti työehtosopimuksen palk- kaliitteen mukaisille palkkatasoille. Tyyppitehtävät sijoittuvat ko. palkkata- son kuvaajien puoliväliin. Mikäli yrityksessä tehtävästä maksettu palkka on palkkatason kuvaajaa pienempi, tulee sitä korjata ylöspäin.

6 Määrittele työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisten henkilökohtaisten tekijöiden perusteella henkilön pätevyys ja sen mukaan henkilökohtainen palkka. Palkka on työehtosopimuksen mukainen, kun se sijoittuu ko. palk- katason kuvaajalle.

PARIVERTAILUTAULUKKO
	XXXXXX/LÄHETTI	KOPIOINTI JA KÄSITTELY	TULOSTUS/ DIGIT.PAINAMINEN	VAATIVA TULOSTUS JA DIGIT. PAINAMINEN	RYHMÄVASTAAVA
XXXXXX/LÄHETTI		2	2	2	2
KOPIOINTI JA KÄSITTELY	0		2	2	2
TULOSTUS/ DIGIT.PAINAMINEN	0	0		2	2
VAATIVA TULOSTUS JA DIGIT. PAINAMINEN	0	0	0		2
RYHMÄVASTAAVA	0	0	0	0








YHTEENSÄ

Parivertailun yhteenvetotaulukko (MALLI)

Siirrä parivertailutaulukosta tehtävät ja pisteet tähän yhteenvetotaulukkoon.

Tyyppitehtävät:	Pisteet:	Yrityksen tehtävät:	Palkka:
	.
Tähän sarakkeeseen merkitään	.	Tähän sarakkee-	Tähän sarak-
tyyppitehtävät:		seen merkitään yri-	keeseen mer-
	.	tyksen tehtävät pa-	kitään yrityk-
Ryhmävastaava		rivertailussa saatu-	sen tehtävien
	.	jen pistearvojen	kohdalle ao.
Vaativa tulostustehtävä ja digi-		kohdalle.	tehtävän palk-
taalinen painaminen	.		ka.
Tulostus/digitaalinen painaminen	.
Kopiointi ja käsittely	.
Xxxxxx/lähetti	.
parivertailussa saatujen pistearvo-	.
xxx xxxxxxxx.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	Pistesarakkeeseen merkitään parivertailun mukaiset pisteet

Liite 3 TYÖSOPIMUS ‌

Työsopimuksen tekijät (nimi ja osoite)

Työnantaja

Työntekijä

Henkilötunnus

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa ( ) toistaiseksi ( ) määräajan

- kesto

- peruste

Koeaika kuukautta

Pääasiallinen työntekopaikka

Pääasialliset tehtävät työsuhteen alkaessa

Työntekijä on velvollinen tarvittaessa tekemään muutakin työnantajan toimialaan kuuluvaa työtä

Palkkaus (työsuhteen alkaessa)

Palkka euroa kuukaudessa / tunnissa Palkkataso (A, B, C, D, E)

Palkanmaksukausi ( ) kuukausi

( ) muu, mikä?

Työsuhteen päättyessä on lopputilin maksamisen edellytyksenä, että työntekijä palauttaa työnantajalle kaikki työnantajan hänelle luovuttamat varusteet, avaimet ja laitteet

Työaika

Säännöllinen työaika on tuntia vuorokaudessa

tuntia viikossa

Osa-aikatyössä säännöllinen työaika on keskimäärin tuntia viikossa

Sovellettava työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen tulostusalaa koskeva työehtosopimus

Yleiset ehdot

Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin palkka-, työaika-, vuosiloma-, irtisano- misaika- ja muiden ehtojen osalta voimassa olevia lakeja ja edellä mainittua työehtoso- pimusta, ellei tässä sopimuksessa ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista

Muut työsuhteessa noudatettavat ehdot

Tähän työsopimukseen tehtävistä muutoksista sovitaan kirjallisesti erillisellä liitteellä.

Tätä työsopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle

Paikka ja aika

. .20

Allekirjoitukset

Työnantaja Työntekijä

Liite 4 PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMITAMALLIS TA ‌

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY 4.2.2005

PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutos- turvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllisty- misen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koske- van lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2005 PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työl- listyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työ- voiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut kos- kevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa al- kaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perustei- den ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yri- tysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistori- aa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työso- pimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtä-

viään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työs- sä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työ- voimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippu- en seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukau- si;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Siltasaarenkatu 18 A

00530 Helsinki

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Tulostusalan työehtosopimus

Document Metadata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"