KYS-ERVA ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2019-

1

9.9.2018

KYS-ERVA ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2019-

KYS-ERVA ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

1 § Sopimuksen taustaa ja tavoitteet

Voimassa olevan Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan erityisvastuualu- een sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaan- hoito. Lain mukaan alueen sairaanhoitopiirien on tehtävä tästä erikoissairaan- hoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualuee- seen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yh- teensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitel- masta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Liite 1 - Ote VN asetuksesta 337/2011 on tämän sopimuksen lopussa.

2 § Osapuolet

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoito- piirin kuntayhtymä, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Siun sote - Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä.

3 § Sopimuskausi

Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on laadittava kunnallisvaltuusto- kausittain (L 43.1). Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2017 alka- neelle kunnallisvaltuustokaudelle. Tämän sopimuksen on tarkoitus kattaa aika maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudis- tuksen voimaantuloon saakka.

4 § Sopimuksen hyväksyminen

Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa (L 43.3).

Tämä sopimus on hyväksytty Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa x.x.2018 § x, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa x.x.2018 § x, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kun- tayhtymän valtuustossa x.x.2018 § x, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhty- män valtuustossa x.x.2018 § x, Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja ter- veyspalvelujen kuntayhtymän valtuustossa x.x.2018 § x.

Jos piirit eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä THL:n 43 §:n 2 momentissa tarkoitettuja edel- lytyksiä, Valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

5 § Sopimuksen laatimisvastuut

Erva-strategian mukaiset toimikunnat Erva- johtoryhmä

Erva-yhteistoimintaelin

6 § Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi

Erva-yhteistoimintaelin Ervan kunnat

7 § Sairaanhoitopiirien työnjako ja yhteensovittaminen potilashoidossa erikois- aloittain

Tiivistelmä

Terveydenhuoltolain tarkoitus on ollut vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarpeenmukaisuutta sekä turvata väestön terveyttä, toi- mintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Terveyspalvelujen tulee olla yhden- vertaisesti saatavilla, ja niiden tulee olla laadukkaita ja potilasturvallisia. Näi- den päämäärien saavuttamiseksi erityisvastuualueen sisäistä palveluraken- netta kehitetään tämän työnjakosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on toi- miva, eheä ja tehokas terveydenhuollon kokonaisuus, joka perustuu perus- terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon hyvään yhteis- työhön.

Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) edellyttää muutoksia aikaisempaan työnjakoon. KYS-erityisvastuualueen (erva) strategian mukaisesti suunnitelmaa on val- misteltu erikoisaloittain.

Erikoisaloittaiset suunnitelmat tehtiin yhteisesti sovitun jäsentelyn pohjalta:

• Uudet lääketieteelliset haasteet, painopistealueet

• Väestönkehitys ja sen tuomat haasteet

• Palvelujen saatavuus

• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

• Erva-järjestelyt

• Erikoislääkärikoulutus

Liite 2 - Erva työnjako

Mikäli ervan toimintayksikön henkilöstövoimavarat taikka osaaminen eivät riitä työnjakosopimuksen toteuttamiseen, potilaiden hoidosta sovitaan ervan sairaanhoitotoimikunnassa.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Yleistä

KYS-ervan sairaalat selvittävät ensisijaisesti ervan toisten julkisten sairaaloi- den mahdollisuudet tarjota täydentäviä palveluja, mikäli niiltä tilapäisesti toi- minnallisiin tavoitteisiinsa päästäkseen puuttuu tarvittavia resursseja tai osaamista (esim. kiireettömän leikkaustoiminnan tai hoitotakuuseen vastaa- misen haasteissa).

KYS-ervalla on vuosikymmenien ajan sovittu keskitettävistä hoidoista sairaa- loiden välillä. Sopimukset on tehty erikoisaloittain. Lääketieteen kehittymisen myötä tutkimukset ja hoidot ovat muuttuneet ja siten työnjakoon on tehty muutoksia. Yliopistosairaalaan keskitettävistä hoidoista ovat esimerkkeinä aivo- ja sydänleikkaukset.

Keskussairaaloiden hankkimat tutkimukset ja hoidot yliopistosairaalasta kus- tannetaan ostopalveluina, joissa kasvu on usein ollut keskussairaaloiden ta- louden kannalta ongelmallisen nopeaa. Kehitys johtuu osin ostettavien hoi- tojen lukumäärän noususta, osittain pitkittyneen hoidon aiheuttamista lisä- kustannuksista. Tämä on aiheuttanut keskussairaaloille taloudellisia paineita, kun keskussairaalan oman toiminnan menot ovat voineet nousta selvästi hi- taammin. Yhtenä ratkaisuna keskussairaaloiden talouspaineiden keventä- miseksi ja samalla yliopistollisen toiminnan turvaamiseksi on siirtää helppo- hoitoisia KYSin potilaita myös keskussairaaloiden potilaiksi.

Vuonna 2018 voimaan astunut keskittämisasetus on aiheuttanut keskustelua keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan välillä etenkin kirurgian ja kardiolo- gian järjestelyistä. Näistä päästiin kuitenkin koko ervan kattavaan yhteisym- märrykseen 28.9.2018 ja 5.7.2019 ervan sairaanhoitopiirien kanssa käy- dyissä neuvotteluissa. Järjestämissopimus vastaa valtaosin keskittämis- ja päivystysasetusta. Alueelliset erityispiirteet huomioon ottanen on kuitenkin päivystys- ja osaavien henkilöstöresurssinen turvaamiseksi pieneltä osalta tarkoituksenmukaisempaa turvautua poikkeusjärjestelynä ns. liikkuvien leik- kaustiimien malliin. Tiimimallissa henkilöstö- ja osaaminen liikkuvat tarkoituk- senmukaisella tavalla ervalla potilaan sijaan. Tällä turvataan hoidon laadun ja potilasturvallisuuden yhdenvertaisuus ervalla.

Osaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi KYS järjestää keskussairaaloi- den lääkäreille mahdollisuuksia osallistua yliopistollisen sairaalan olosuh- teissa potilaiden hoitotoimenpiteisiin. Vastaavasti KYSin erikoistuville lääkä- reille järjestetään mahdollisuus työkiertoon Keski-Suomen ja Pohjois-Karja- lan keskussairaaloissa.

Valtakunnallisena ja samalla koko ervaa koskevana ongelmana on oletetta- vasti vain paheneva eräiden erityisosaajien kuten puheterapeutti- ja toiminta- terapeuttiresurssien riittämättömyys. Näiden ammattikuntien koulutuksen no- pea laajentaminen on koulutuksen painopistealue; muuntokoulutuksen järjes- täminen on selvitettävä yhtenä ratkaisuna.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Keskittämisasetuksen toteutumista varten on asetettu Kansallinen koordinaa- tioryhmä, jolle on annettu ensimmäiset selvitykset lokakuussa 2017 ja touko- kuussa 2018.

Alueellinen syöpäkeskus

Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluu Kansallinen syöpä- keskus, joka muodostuu viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta ja valta- kunnallisesta koordinoivasta yksiköstä. Alueellisten syöpäkeskusten toimin- tojen käynnistystä varten on saatu valtion rahoitusta, joka jatkuu v. 2019 loppuun.

Alueellisen syöpäkeskuksen tarkoituksena on toteuttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueella syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntou- tuksen sekä syöpätutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi alueellista toi- mintaa integroiva yksikkö. Yhteistyöstä on laadittu LIITTEESSÄ 3 esitetty kussakin sairaanhoitopiirissä hyväksytty sopimus.

Alueelliset syöpäkeskukset toimivat osana kansallista syöpäkeskusta, joi- den keskeisiä toimijoita ovat yliopistolliset sairaanhoitopiirit sekä lääketie- teellistä opetusta ja tutkimusta harjoittavat yliopistot.

Liite 3 – FICAN East –sopimus

Hoitotyö Tiivistelmä

Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erityis- vastuualueen yhteisiin strategioihin ja kansallisiin sekä kansainvälisiin hoito- työn kehittämislinjauksiin. Erityisvastuualueen toimintaohjelmalla tuetaan hoi- totyön sisällön, osaamisen ja ammatillisen uran kehittämistä, verkostoitu- mista sekä moniammatillista yhteistyötä.

Toimintojen yhtenäistäminen

Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ on osa kaikkea hoitotyötä. Sen avulla parannetaan yksilöiden, perheiden ja väestön terveyttä sekä hyvinvoin- tia. Yhtenäistetyt käytännöt ja hoitoprotokollat parantavat hoidon laatua. Hoi- totyön asiantuntijuuden hyödyntäminen on tärkeää käytäntöjen yhtenäistä- miseksi alueellisesti.

Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä tuetaan ottamalla käyttöön asi- antuntijarakenteita, jotka tukevat näyttöön perustuvan toiminnan kehittä- mistä. Asiantuntijarakenteet on kuvattu sosiaali- ja terveysministeriön suosi-

tuksessa Julkaisuja 2009/18.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Tiukkeneva taloudellinen tilanne ja vähenevät henkilöstöresurssit pakottavat terveydenhuollon organisaatiot kehittämään toimintaansa. Tulevaisuudessa hoitotyötä joudutaan tekemään tehokkaammin ja laadukkaammin vähemmin resurssein. Potilaan hoidon kannalta joustavat ja heitä hyödyttävät hoitopro- sessit vaativat yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä sekä arviointia kaikilta po- tilaan hoitoon osallistuvilta ammattiryhmiltä.

Hoitotyön toiminnan tavoitteena on parantaa hoidon vaikuttavuutta, lisätä toi- minnan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Toiminnan kehittämisellä pyri- tään potilaskeskeisiin palveluihin, parempaan potilasturvallisuuteen ja hoito- prosessien sujuvuuteen. Tällöin potilaat saavat laadukasta hoitoa ja henki- löstön työtehtävät on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla hoidon koko- naisuuden sekä ammattiryhmien välisen yhteistyön ja osaamisen näkökul- masta. Asiakaslähtöisyyttä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja yhtenäistämällä hoitotyön toimintaa.

Hoitohenkilöstön ikääntyminen, eläkepoistuman vauhdittuminen, työvoima- potentiaalin väheneminen, työhön liittyvien asenteiden muuttuminen ja osaa- misvaateiden lisääntyminen tuovat haasteita hoitohenkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys turvataan työvoimatarpei- den ennakoinnilla ja työssä jatkamisen tukemisella.

Liite 4 – Hoitotyö

Terveyssosiaalityö Tiivistelmä

Terveyssosiaalityön lähtökohtana on kokonaisnäkemys sairauden tai vam- man sekä sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä. Tavoitteena on vaikuttaa yksi- lön ja perheen elämäntilanteeseen siten, että huolimatta sairaudesta tai vam- masta taloudellinen toimeentulo, sosiaalinen suoriutuminen ja yhteiskunnalli- nen osallistuminen jatkuisivat mahdollisimman häiriöttömästi.

Terveyssosiaalityön tehtävänä on potilaan arkielämässä selviytymisen tuke- minen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Potilaita ja heidän läheisiään ohjataan käyttämään sosiaaliturvaa ja niitä yhteiskunnan palveluita, jotka liittyvät sai- rauden tai vamman aiheuttamaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Psy- kososiaalisessa keskustelussa tavoitteena on vahvistaa potilaan ja hänen lä- heistensä elämänhallintaa ja hyvinvointia.

Terveyssosiaalityö on osa moniammatillista työtä, jossa vaaditaan erityis- osaamista. Usein potilaan ja perheiden sosiaaliseen hätään on vastattava vä- littömästi. Terveyssosiaalityön asiantuntijuus on osa potilaan kokonaisval- taista hoitoa ja terveydenhuollon laatua.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Terveyssosiaalityön haasteena ovat hoitoaikojen lyheneminen ja väestön ikääntyminen. Sosiaaliturvan ja palvelujen hajanaisuus ja supistukset vai- keuttavat perheiden tarvitseman tuen koordinointia. Tässä terveyssosiaali- työllä on keskeinen merkitys potilaan ja perheiden selviytymisessä.

Ervan sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä tiivistetään terveyssosi- aalityöstä vastaavien sosiaalityön johtajien/esimiesten tapaamisella (ns. joh- tavat tai vastaavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityön johtajat jne). Terveyssosi- aalityöntekijöiden ensimmäinen yhteinen alueellinen koulutus/yhteistyöpäivä järjestettiin syksyllä 2013. Jatkossa on tarkoitus järjestää vastaavaa säännöl- lisesti vuoron perään eri erva-sairaaloissa. Itä-Suomen Yliopiston (Kuopion kampus) kanssa on yhteinen Opetussosiaalikeskusten verkosto, jossa eri sai- raaloiden sosiaalityöntekijöiden edustajat mutta myös muiden sosiaalityön alueiden toimijat voivat kokoontua yhdessä ja verkostoitua. Itä-Suomen yli- opiston kanssa on vähitellen käynnistetty myös yhteistä tutkimus- ja kehittä- mistyötä ja jatkossa on tarkoitus lisätä kehittämistyötä.

Terveyssosiaalityöntekijöiden työnjaolla ja verkostoitumisella voidaan vähen- tää päällekkäistä työtä esimerkiksi sopimalla yhteistyöstä sekä yhteisten toi- minta- ja potilasohjeiden laatimisesta. Yhteistyötä sekä perusterveydenhuol- lon että yleensä yliopisto- tai keskussairaaloiden ulkopuolisten muiden sosi- aalityön toimijoiden kanssa on syytä edelleen lisätä. Lisäksi kehitetään ter- veyssosiaalityön dokumentointia ja sen yhtenäistämistä sekä edelleen sosi- aalityön nivomista tiiviisti potilaiden hoitoprosessiin. Ajankohtaisesti osallistu- taan sekä päivystyksessä tehtävän terveyssosiaalityön että sosiaalipäivys- tyksen sosiaalityön sisältöjen ja järjestämistapojen kehittämiseen.

Diagnostiikka Tiivistelmä

KYSin erityisvastuualueen kliinisen radiologian, kliinisen fysiologian ja iso- tooppilääketieteen, kliinisen neurofysiologian ja kliinisen patologian erikois- alojen tutkimusten tarpeen arvioidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Eri- koislääkäreistä ja erityisesti tiettyjen suppeiden osaamisalueiden hyvin hallit- sevista lääkäreistä on pulaa. KYSin rooli erityisosaamiskeskuksena ja uusien menetelmien ja laitteiden arvioijana on edelleen tärkeä.

Laboratoriopalvelut

Kliinisen kemian - ja mikrobiologian sekä genetiikan laboratoriopalveluista vastaa neljän sairaanhoitopiriin osalta Itä-Suomen laboratoriokeskuksen lii- kelaitoskuntayhtymä (Islab), jonka jäseniä (omistajia) ovat Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, Etelä-Savon sosiaali- ja terveys- palveluiden kuntayhtymä (Essote), sekä Siun sote – Pohjois-Karjalan sosi- aali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Vastaavasti KSSHP hankkii palvelut osittain omistamaltaan Fimlab Laboratoriot Oyltä.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Keskitettävät toiminnot

Toimintojen nykyinen keskittäminen rajoittuu alla lueteltujen tutkimusten kes- kittämiseen KYSiin.

Kliininen radiologia	Vaativa neuroradiologinen kuvantaminen ja konsultaatio - Vaativat sydämen magneettitutkimukset - Epilepsiakirurgian edellyttämät vaativat preoperatiiviset kuvantamistutkimukset Monimutkaiset toimenpideradiologiset hoidot kuten aortan, kaula- ja pään valtimoiden toi- menpiteet, mukaan lukien akuutin aivovalti- motukoksen katetrihoidot, verisuonimalfor- maatioiden hoidot sekä vertebroplastiat
Kliininen fysiologia ja isotooppilääke- tiede	- 15-happi-, 11-hiili- ja 68-Ga -tutkimukset sekä 18-fluorileimatuista harvoin tehtävät tutkimukset keskitetään KYSiin - harvinaiset isotooppitutkimukset ja –hoidot (Sirt, MIBG, Lutetium) - Epilepsiaselvittelyt - Harvinaiset kliinisen fysiologian tutkimukse (lihasaitiopaine)
Kliininen neurofy- siologia	- Yksisyy-EMG (”single-fiber-EMG”) - Elektroretinografia (ERG) - Vauvaikäisten herätepotentiaalit - Uniyksikössä tehtävät vaativat unipolygrafiat - EEG-videotelemetriatutkimukset
Kliininen patologia	- Vaativat lääketieteelliset obduktiot (mm. CJ, muut vaaralliset infektiot) ja pediatrinen pato- logia

Liite 5 - Diagnostiset palvelut

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Tukipalvelut Lääkehuolto

Sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollossa on tapahtunut suuria muu- toksia viimeisen 10 vuoden aikana. Toimintoja on keskitetty mm. lakkautta- malla pieniä lääkekeskuksia. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja kai- kissa ervan keskussairaaloissa on sairaala-apteekki, joka vastaa alueellaan sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkehuollon suunnit- telusta ja toteutuksesta. Lääkekeskuksia on Varkauden, Iisalmen ja Pieksä- mäen sairaaloissa sekä Lapinlahden terveyskeskuksessa. Sairaala-apteek- kien tärkeimpiä palveluja ovat lääkelogistiikka, lääkevalmistus sekä erityyp- piset lääkehoitoa tukevat kliiniset palvelut. Osastofarmasiatoiminta on vakiin- tunut viime aikoina kaikissa alueemme sairaaloissa. Mm. KYSillä työsken- telee päivittäin lähes 30 apteekin työntekijää osastoilla.

Palvelujen keskittyminen sairaala-apteekkeihin ja lääkkeenvalmistusta kos- kevat kiristyneet viranomaisvaatimukset ovat edellyttäneet apteekkitilojen uudistamista viime vuosina. Sairaala-apteekkien tilaresurssit alueellamme ovat nyt hyvät. Savonlinnan keskussairaalan sairaala-apteekki sai uudet tilat käyttöönsä vuoden 2017 lopussa. KYSin apteekin täydellisesti perusparan- netut tilat otettiin käyttöön v. 2015. Pohjois-Karjalan keskussairaalan uusi ap- teekki valmistui v. 2012. Mikkelin keskussairaalan apteekki sai uudistetut tilat käyttöön vuonna 2007, mutta tämän jälkeen tiloja on saneerattu jatku- vasti. Keski-Suomen keskussairaalan apteekin rakentaminen on parhaillaan käynnissä ja heille on valmistumassa moderni sairaala-apteekki.

KYSin ervan sairaala-apteekeissa on otettu yleisesti käyttöön automatiikkaa, mikä tarkoittaa lähinnä robotiikkaa ja älykkäitä varastosovellutuksia. Auto- maatiolla parannetaan potilasturvallisuutta ja vähennetään ergonomista ra- situsta, jota sisältyy moniin perinteisiin sairaalafarmasian työvaiheisiin. KY- Sissä, Keski-Suomen keskussairaalassa ja Savonlinnan keskussairaalassa on käytössä potilaskohtaiset annosjakelukoneet. Pohjois-Karjalan keskus- sairaalan, Savonlinnan keskussairaalan ja KYSin apteekin lääkevarastossa on keräilyvarastoautomaatit. Myös Jyväskylässä uuteen apteekkiin on tu- lossa keräilyvarastoautomaatti. KYSillä ja Keski-Suomen keskussairaalassa on mikrobilääkkeiden laimennusrobotti. KYSillä on lisäksi infuusionesteiden ladontarobotti, jonka avulla voidaan toimittaa infuusionesterullakoita ilman pahvilaatikoita suoraan käyttöpaikkoihin. Osastojen älylääkekaappeja on KYSillä n. 70. Älylääkekaappeja otetaan käyttöön myös Keski-Suomen kes- kussairaalassa ja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa.

Lääkehuollolla on myös taloudellista merkitystä (ervan lääkeostot olivat v. 2017 n. 70 M€). Kaikilla alueemme apteekeilla ja lääkekeskuksilla on haas- teita alati kasvavien lääkekulujen ja toimintakulujen kanssa. Tehokkaalla kil- pailutuksella kustannuksia voidaan hillitä. Myös ervan yhteisen lääkepolitii- kan myötä kustannuksia voitaisiin hallita. Sen tärkeimpiä kulmakiviä ovat huolellisesti suunniteltu peruslääkevalikoima ja sen tarkka noudattaminen.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Erityisen kalliiden lääkkeiden kohdalla alueellamme voisi olla yhteinen arvi- ointikäytäntö ja asiantuntijaryhmä. Myös alueemme sairaaloiden yhteinen lääkeneuvottelukunta voisi auttaa kustannustenhillinnässä. Kalliista, harvoin tarvittavista ”pakollisista” lääkkeistä, kuten antidooteista voitaisiin tehdä yh- teinen varasto riskijakomalleineen. Nyt samat lääkkeet vanhenevat useim- pien sairaaloiden päivystysvarastoihin.

Ervan sairaaloiden apteekkien välillä on tällä hetkellä hyvä ja toimiva yhteis- työ. Vuonna 2018 alueelle saadaan ensimmäinen yhteinen lääkevalikoima. Tämän myötä yhteisen lääkepolitiikan luominen on mahdollista aloittaa. Yh- teinen valikoima mahdollistaa myös yhteiset ohjeistukset. Uuden mahdolli- suuden erityisesti lääkkeenvalmistuksen toimintojen keskittämiseen antaa v. 2014 voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollistaa omavalmisteiden sopi- musvalmistuksen sairaala-apteekkien kesken. Työturvallisuuden ja kustan- nustaloudellisista syistä voisi olla järkevää keskittää apteekin lääkevalmis- tuksen automaatiohankkeita yhteen tai yksittäisiin sairaaloihin. Jokaisen lie- nee turha ostaa myös kaikkea uutta automaatiota itselleen. Valtaosa auto- maatiosta on nykyäänkin käytössä vain virastotyöaikana. Mm. mikrobilääk- keiden keskitettyä käyttökuntoonsaattamispalvelua voitaisiin mahdollisesti hyödyntää sairaaloissa, jotka eivät ole kyseistä automaatiota hankkineet. Alueella ei ole vielä sytostaattien käyttökuntoon suunniteltua automaatiota. Kyseiset lääkehoidot lisääntyvät vuosittain, ja tulevaisuudessa sen hankki- minen johonkin alueemme sairaalaan voisi olla järkevää. Lisäksi KYSin ra- diofarmaseuttisen laboratorion PET-TT kuvantamisaineista ovat olleet kiin- nostuneita Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.

Farmasian ammattilaiset ovat pienehkö ammattiryhmä, joten voimavarojen yhdistäminen on tulevaisuudessa lääkehuollon kehittämisen kannalta tär- keää. Esimerkiksi KSSHP:n sairaala-apteekin suunnittelussa on hyödynnetty KYSin apteekin puhdastila-asiantuntijaa. Lisäksi rakennuksen suunnitte- lussa on hyödynnetty KYSin apteekilta saatuja kokemuksia. Tulevaisuu- dessa uudella SOTE-yhteistyöalueella yhteistyön tiivistäminen on välttämä- töntä. Sairaala-apteekkien toimintaa ja kehittämistä kannattaa suunnitella ja kehittää yhä enemmän yhdessä. Sairaala-apteekin toimintojen erikoistumi- nen voisi tehostaa alueemme kilpailukykyä myös lääkehuollon puolella. Lää- kityksen arvioinnit tulevat yleistymään myös julkisen terveydenhuollon puo- lella. Niiden tekeminen voitaisiin keskittää niin ikään tiettyihin yksiköihin. Tie- tokannat ovat hyvin kalliita, joten säästöäkin keskittämisestä voisi seurata. Yhteistyön tehostaminen on mahdollista myös lääkeinformaatio- ja neuvon- tapalveluissa sekä ohjeiden laadinnassa.

Esimerkkejä uusista yhteistyömahdollisuuksista:

• keskitetty Webmarela – lääkehuollontietojärjestelmän ylläpito

• keskitetty lääkeohjeiden tekeminen ja ylläpito

• keskitetyt lääkevalmistuksen valmistusohjeet ja ylläpito

• yhteinen perehdyttämisohjeisto

• yhteinen lääkeneuvottelukunta

• yhteinen erityisen kalliiden lääkkeiden arviointiryhmä

• yhteinen lääkehoitoprosessien kehittäminen

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

• automaatioratkaisujen keskittäminen

• yhteinen kalliiden ja harvoin tarvittavien valmisteiden varastoin- tikäytäntö ja riskinjakosopimus

• yhteinen kilpailutus muissakin valmisteissa kuin lääkkeissä

Välinehuolto

Nykytila:

Erityisvastuualueen välinehuoltopalvelut tuottavat monet eri toimijat.

Välinehuoltopalvelujen tuottajia ovat keskussairaalat, kaupungit ja terveys- keskukset ja lisäksi palveluja on ulkoistettu liikelaitoskuntayhtymälle. Erityis- vastuualueella ei ole alueellista palvelujen tarjoajaa tai yhtenäisiä, alueellista yhteistyötä hyödyntäviä toimintatapoja.

Tulevaisuus:

Tulevaisuuden haasteena on alueellisten välinehuoltopalvelujen järjestämis- mallien kehittäminen, toimintatapojen yhtenäistäminen ja palveluiden laadun varmistaminen. Lisäksi keskeistä on alan vetovoimaisuuden kehittäminen koulutetun henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi eläkkeelle siirtyvien työn- tekijöiden tilalle.

Kuljetus ja varastointi

Nykytila:

Ervan sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet materiaalilogistiikan toiminnot peri- aatetasolla itse omilla toiminta-alueillaan. Joitakin nimikeryhmien hankintoja on kilpailutettu yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien tai kuntien peruster- veydenhuollon toimijoiden kanssa. Varastointia on jollain muotoa pyritty kes- kittämään alueellisesti. Materiaalitoimen kuljetuspalveluja on myös pyritty yh- distelemään alueellisesti. Sairaanhoitopiirien yhteistä materiaalitoimintojen järjestämisen tavoitetilaa ei ole aktiivisesti selvitetty.

Tavoitetila:

Sairaanhoitopiirit tarkastelevat yhteisesti materiaalilogistiikan järjestämisen periaatteita. Logistiikkaa keskittämällä on mahdollista tehostaa toimintaa ja saada volyymietuja. Toimintojen järkevä keskittäminen ei poista alueellisten ja paikallisten jakelupalvelujen tarvetta, mutta onnistuessaan vapauttaa voi- mavaroja toiminnan kehittämiseen. Erityisesti hyötyjä voidaan saavuttaa lo- gistiikassa hankinnan, varastoinnin, logistiikan tietojärjestelmien ja toiminta- mallien yhteisellä kehittämisellä sekä voimavarojen yhdistämisellä vaihtoeh- tona toimijoiden yksittäisille kehittämisponnisteluille.

Jätehuolto

Nykytila:

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

Jätehuollon järjestämisessä lainsäädännöllä on keskeinen rooli. Alueelliset jätelautakunnat ohjeistavat paikallisella tasolla asumisenkaltaisen jätteen jä- tehuollon järjestämisen. Muiden jätefraktioiden (tietosuoja, vaaralliset jätteet sekä eettiset jakeet) kukin sairaanhoitopiiri on järjestänyt itse.

Tavoitetila:

Alueelliset jätelautakunnat ohjeistavat paikallisella tasolla asumisenkaltaisen jätteen jätehuollon järjestämisen lainmukaisesti. Polttokelpoisen sekajäteja- keen ohjaamista energiakäyttöön edistetään. Kunkin sairaanhoitopiirin laati- mia jäteohjeita yhdensuuntaistetaan. Muiden jätefraktioiden osalla yhteis- työtä ja toimintoja, yhteiskilpailutus mukaan lukien, kehitetään yhteisesti.

Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen

Laki velvoittaa ervan sairaanhoitopiirit yhteistyössä suunnittelemaan ja so- vittamaan yhteen alueensa tietojärjestelmäratkaisut (THL 42§).

Erva-tietohallintoyhteistyötä on koordinoinut sairaanhoitopiirien ja alueen tietotekniikkayhtiöiden edustajista koostuva tietohallintotoimikunta. Vuo- desta 2017 lähtien tietohallintotoimikunnan tehtävät yhdistettiin alueella vuodesta 2014 toimineen Sote ICT –kehitystyöryhmän yhteyteen ja ryhmän nimi muutettiin YTA ICT -työryhmäksi. YTA ICT –ryhmään kuuluu erva-alu- een sairaanhoitopiirien lisäksi suurimpien kaupunkien ja sosiaalialan osaa- miskeskusten edustus. Tällä muutoksella valmistaudutaan tulevaan sosi- aali- ja terveydenhuollon muutokseen. YTA ICT –kehitystyöryhmä toimii maakuntavalmistelun ohjauksessa ja hoitaa myös entisen erva-tietohallinto- toimikunnan roolia. Yhteistyön kokousten järjestelyistä, kokousasiakirjojen tuottamisesta ja yhteistyöraportoinnista vastaa sairaanhoitopiirien yhteisesti rahoittama resurssi, aluekoordinaattori.

Erva-sairaanhoitopiirit ovat mukana kansallisessa kokonaisarkkitehtuuri- työssä ja sitoutuvat noudattamaan kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön tuloksia.

YTA ICT –kehitystyöryhmä esittää vuosittain organisaatioiden päätettäväksi yhteisesti toteutettavat hankkeet, huomioiden alueen sairaanhoitopiirien ta- loudelliset ja muut käytettävissä olevat resurssit. Vuosina 2018 - 19 työ- ryhmä valmistautuu tulevaan maakuntauudistukseen ja pyrkii toteuttamaan tietojärjestelmäkehitystyötä tulevan yhteistoiminta-alueen tarpeiden mukai- sesti. Tähän liittyy myös lain velvoittama YTAn yhteisen investointisuunni- telman laatiminen.

Potilas- ja asiakasturvallisuus sekä laatupolitiikka

Ervalla sovitaan yhteisestä potilas- ja asiakasturvallisuudesta sekä laatupo- litiikasta. Ervan sairaalat tekevät potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelmat kansallisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Yhteistyötä tehdään laadunhal- lintaan ja potilas-/asiakasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä sekä

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

mittaristojen käyttöönotossa, samoin myös potilas-/asiakasturvallisuuskult- tuurin, käytäntöjen ja menetelmien kehittämisessä sekä koulutuksessa.

Lakimiespalvelut

KYSillä on kaksi lakimiehen virkaa. Erva-lakimiehet tuottavat alueen kes- kussairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille tarvittavat lakiasiainpalvelut kun- tayhtymien välisen sopimuksen mukaisesti. Myös Essotella on käytössään lakimies.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen palvelujen tuottamisesta ja kustannusten jaosta er- valla on voimassa sopimus neljän sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PSSHP, KSSHP, ESSOTE ja ISSHP) kesken. KYS on perustanut tässä tarkoituk- sessa reviisorin viran lisäksi kaksi sisäisen tarkastajan virkaa. Yhden sisäi- sen tarkastajan virantoimituspaikka on Jyväskylä. Siun sote - Pohjois-Karja- lan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ostaa KYSiltä (KYS-ervalta) sisäisen tarkastuksen palveluja erillisellä sopimuksella.

Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilytys

Biopankit ovat ihmisperäisten biologisten näytteiden kokoelmia, joihin on lii- tetty tietoa näytteen antajan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, seerumia, aivoselkäydinnestettä tai soluista eristettyä DNA:ta. Biopankkien toimintaa säätelevä biopankkilaki tuli voimaan 1.9.2013. Biopankit luovuttavat näytteitä ja niihin liittyviä tietoja ter- veystieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Itä-Suomen Biopankki perustettiin syyskuussa 2014, se sai toimiluvan loka- kuussa 2015. Sen omistavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayh- tymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymä ja Siun-Sote - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Toiminnan vakiinnuttaminen tulee kestämään useamman vuoden.

Hallinnollisesti Itä-Suomen biopankki sijoittuu Pohjois-Savon sairaanhoitopii- rin hallintokeskukseen. KYS-ervan sairaanhoitopiireistä Keski-Suomen sai- raanhoitopiiri on perustanut oman biopankin yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa.

8 § Päivystys ja ensihoitokeskuksen tehtävät

Tiivistelmä Ensihoitopalvelut

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

Kukin sairaanhoitopiiri on vastannut ensihoitopalveluiden järjestämisestä ter- veydenhuoltolain 39 § ja 40 § mukaisesti 1.1 2013 alkaen. Sopimuksen ta- voitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset ja päivystävien yk- siköiden väliset etäisyydet muodostavat kokonaisuuden ja että kiireellisen hoidon laatu ja potilasturvallisuus voidaan turvata. Terveydenhuoltolain 39 § mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen valmistelee osana palvelu- tasopäätöstä ajalliset tavoitteet, joissa väestö tavoitetaan. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen vahvistaa kukin sairaanhoitopiiri. Palvelutasopäätök- sen valmistelun perusteet on kuvattu Asetuksessa ensihoitopalvelusta (STM 585/2017) ja Ohjeessa Ensihoitopalvelun Palvelutasopäätöksen laatimisesta (STM 2017:14).

Ensihoitokeskus

Ensihoitokeskuksen tehtäviin kuuluvat terveydenhuoltolain 46 § ja asetus ensihoitopalvelusta 3 § mukaiset tehtävät

Ensihoitokeskuksessa kutakin sairaanhoitopiiriä edustaa kunkin sairaanhoi- topiirin ensihoidon vastuulääkäri ja tarvittaessa sairaanhoitopiirien ensihoito- palvelun ylihoitajat/osastonhoitajat/ensihoitopäälliköt. Ensihoitokeskuksen tehtävien suorittamisesta vastaa ensihoitokeskuksen ylilääkäri. Yhdessä nämä muodostavat ensihoitokeskuksen ohjausryhmän. Ohjausryhmä ko- koontuu säännöllisesti ja asioiden esittelijänä toimii ensihoitokeskuksen yli- lääkäri. Ohjausryhmän tehtävänä on yhdessä suunnitella ja päättää ensihoi- tokeskuksen tehtävistä ja yhteen sovittaa ervan sairaanhoitopiirien ensihoito- palveluja siltä osin kuin tarkoituksenmukaiseksi katsotaan. Ensihoitokeskuk- sen kustannusjaosta sovitaan erikseen.

Päivystys

Tässä sopimuksessa sovitaan erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päi- vystyspisteistä. Sopimuksessa on otettava huomioon 8 §:ssä tarkoitettu kii- reellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissai- raanhoidon yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väes- tön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riit- tävät voimavarat ja osaaminen.

Terveydenhuoltolain 45 §:ssä ja 50 §:ssä on kuvattu erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen sekä kiireellisen hoidon perus- teet. Näiden mukaisesti KYS-ervalla toimii Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Sa- vossa ja Keski-Suomessa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalan yhteydessä. Essote ja Sosteri ylläpitävät perusterveyden- huollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysyksikköä. Essote toimii ii-ta- son päivystävänä sairaalana.

Edellä mainituissa yhteyspäivystysyksiköissä tulee olla terveydenhuoltolain 50 § a kohdan mukaisesti sellainen sosiaalipäivystys jossa potilaalle voidaan

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

antaa sosiaalihuoltolain 29 § tarkoitettu kiireellinen ja välttämätön apu ja so- siaalipäivystyksen on tarvittaessa osallistuttava psykososiaalisen tuen anta- miseen kiireellisissä tilanteissa.

Sosiaalihuoltolain 29 § a kohdan mukaan erityisvastuualueen ensihoitokes- kus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat paikalliset ja alueelliset sosiaalitoimen hälytysohjeet ottaen huomioon terveystoimen hälytysohjeet.

Edellä mainittujen lisäksi STM on myöntänyt Varkauden kaupungille ja Ylä- Savon SOTE-kuntayhtymälle ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon yhteispäivystykselle vuoden 2019 loppuun.

Sosterin erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämistilanteesta on liit- teessä 7 erillinen selvitys.

Liite 6 - Ensihoito-Päivystys

Liite 7 - Lisäys KYS-ervan järjestämissopimukseen keskittämisasetuk- sen 7 §:n määrittämään leikkaustoimintaan liittyen / Itä-Savon sairaan- hoitopiiri (Sosteri)

Valmiussuunnitelma

Kukin sairaanhoitopiiri vastaa valmiussuunnittelusta alueellaan, mutta PSSHP koordinoi ervalla yhteistä valmiussuunnittelua ja kehittää valmius- suunnittelun yhteistä sähköistä portaalia.

Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtiminen on tärkeä myös häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Tämä edellyttää yhteistyötä viranomaisten, elinkei- noelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tässä hyvin merkittävässä roolissa, koska normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sille muodostuu käytännössä aina erilaisia tehtäviä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa varautumisen perustana ovat hyvin toimivat normaaliolojen palvelut, jotka mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden häiriöti- lanteissa ja poikkeusoloissa. Lainsäädännön perusteella viranomaisten on varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin sekä muilla tarvittavilla toimenpiteillä. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa toi- mintakyky erilaisissa häiriötilanteissa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sekä toimialan sisällä että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

KYS-ervan alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit ylläpitävät omia varautumis- suunnitelmiaan, mutta niiden sisältö ei ole yhtenäinen tai koordinoitu. Esim. PSSHP:n alueella osissa kuntia suunnitelmat ovat päivittämättä, osassa niitä ei löydy ja olemassa olevat suunnitelmat ovat vailla yhteensovitusta. STM onkin juuri nimittänyt Poikkeusolojen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on uudistaa ja yhtenäistää varautumista poikkeusoloihin ja uudistaa sitä koske- vaa lainsäädäntöä. Ervan sairaanhoitopiirit ovat mukana neuvottelukunnassa tai sen työryhmissä.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

Ervan sairaanhoitopiireistä PSSHP:ssa, Siun Sotessa ja KSSHP:ssa on pää- toiminen valmiussuunnittelija, Sosterissa valmiuskoordinaattori ja Essotessa tehtävää hoitaa turvallisuuspäällikkö. Heidän tehtävänään on edistää, koor- dinoida ja yhtenäistää sairaanhoitopiirinsä valmissuunnitelmia. Eri sairaan- hoitopiirien valmiussuunnittelijat muodostavat tiiviin yhteistyöverkon ervalle, minkä tavoitteena on koordinoida ja yhtenäistää valmissuunnitelmia ja varau- tumista ervan sisällä. Varautumista koordinoi PSSHP.

STM koordinoi valtakunnallisesti poikkeusoloihin varautumisen uudistusta ja on ohjeistanut myös varautumissuunnitelmien valmistelua, jonka mukaisiksi varautumissuunnitelmat yhtenäistetään.

9 § Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on ol- tava perusterveydenhuollon (PTH) yksikkö, jossa on moniammatillinen ter- veysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämis- suunnitelman laatimista. Lisäksi perusterveydenhuollon yksikkö antaa asian- tuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennys- koulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaan- hoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovit- tamisesta.

KYS-erityisvastuualueella Pohjois-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopii- reissä toimii erityinen perusterveydenhuollon yksikkö. Pohjois-Karjalassa toi- mii sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) ja perusterveyden- huollon yksikkö on sulautunut hallinnollisesti osaksi Siun soten strategisen johdon alaisuudessa toimivaa kehittämisyksikköä. Myös Xxxxx-Xxxxx xxxx- xxxx- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (ESSOTE) on kehittämisyksikkö, joka sisältää perusterveydenhuollon yksikön. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä (SOSTERI) katsotaan yhteisen hallinto- ja kehittämisraken- teen huolehtivan perusterveydenhuollon yksikölle kuuluvista tehtävistä.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö toimii tii- viissä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen oppialan kanssa. Kolmella yleislääketieteen erikoislääkäriopettajalla on yksikössä sivuvirka. Tämä järjestely merkitsee, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin PTH-yksi- köllä on yhdessä yleislääketieteen oppialan kanssa erityinen koordinaatio- vastuu yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (YEK) koko KYS-erityisvastuualueella.

Tämän mahdollistamiseksi PSSHP:n PTH-yksikkö on solminut alueen ter- veyskeskusten ja kuntayhtymien kanssa yliopistoterveyskeskussopimuksen,

joka tukee terveyskeskusten kehittymistä vetovoimaisiksi opetus- ja tutkimus- keskuksiksi. Sopimuksessa määritellään yhteistyö lääketieteen perusopintoi-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 2 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xiilinjärvi

hin liittyvässä terveyskeskusopetuksessa, yleislääketieteen erityis- ja erikois- lääkärikoulutuksessa, muiden erikoisalojen 9 kuukauden terveyskeskuspal- velussa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Pohjois-Savon PTH-yksikkö koordinoi myös alueen ohjaajalääkärien koulu- tusta. Lisäksi on luontevaa, että alueen perusterveydenhuollossa tehtävälle tutkimustyölle annetaan tarvittava tuki sekä luodaan myös edellytyksiä esi- merkiksi väitöskirjatutkimukselle.

Alueen perusterveydenhuollon yksiköt ovat osa THL:n ylläpitämää, säännöl- lisesti kokoontuvaa perusterveydenhuollon yksikköjen kansallista verkostoa, joka tukee valmistautumista sote/maku -uudistuksen aiheuttamiin toimin- taympäristön muutoksiin. Lisäksi maakunnallinen hyvinvoinnin- ja terveyden- edistämisen (HYTE) koordinaatio on KYS-erityisvastuualueella suurelta osin perusterveydenhuollon yksiköiden vastuulla. Toimivia HYTE-käytäntöjä pyri- tään levittämään ervan alueella myös erityisen Itä- ja Keski-Suomen HYTE- verkoston kautta.

10 § Henkilöstö

Henkilöstö erityisvastuualueella

Henkilöstöhallintoa ervalla on syytä käsitellä laajasta näkökulmasta, jolloin siihen luontevasti kuuluvat mm. palkkahallinto, eläkeasiat, henkilöstön kehit- täminen (ml. perus-, jatko- ja täydennyskoulutus), työterveyshuollon järjestä- minen, rekrytointi, yhteistoimintajärjestelmät sekä työsuojelu ja turvallisuus- asiat.

Henkilöstöhallintoon näin ymmärrettynä liittyy sekä lakisääteisiä normitettuja elementtejä, jotka ovat kaikille työnantajille yhteisiä, että ajan myötä synty- neitä sisäisiä ”hyviä käytäntöjä”. Näitä voivat olla vaikkapa paikallinen palkka- ja henkilöstöpolitiikka, neuvottelu- ja yhteistoiminnan järjestämistavat ja näi- hin liittyvät organisoitumistavat.

ISER- ja ISKE-työn yhteydessä selvitettiin lukuisia henkilöstöhallinnon me- nettelytapoja eri sairaanhoitopiireissä. Tähän liittyen on kohtuullisen tarkka kuva mm. siitä, kuinka eläköityminen vaikuttaa suurimmissa ammattiryhmissä aina vuoteen 2020 asti. Näin ollen rekrytointityön tiivistämiselle erva-yhteis- työnä on jo vankka pohja.

Henkilöstöhallinnon ammattilaisten on syytä jatkaa tiivistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda yhtenäistä henkilöstötyön kulttuuria. Tarkoituksena on käydä läpi erilaisia palvelussuhteen ehtoihin liittyviä elementtejä (työaika, palkkaus) ja niiden paikallista soveltamista ja pohtia, missä määrin käytäntöjä ervalla voi yhtenäistää. Tämä koskee myös koulutus- ja kehittämistoimintaa sekä työnohjausta ja rekrytointia.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Ensi vaiheessa kannattaa harkita rekrytoinnin, työnohjauksen ja koulutuksen yhteistä erva-tason koordinaatiota.

Erikseen on vielä todettava, että ervan henkilöstöön liittyvät suunnittelu- ja seurantajärjestelmät ja niihin liittyvät tunnusluvut tulee yhtenäistää (henkilös- tökertomus, henkilöstösuunnitelma, työpanostiedot yms.).

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ostopalvelut

Monien, etenkin pienimpien sairaaloiden toimintaedellytykset ovat edelleen kärsineet erikoislääkäri- ja psykologipulasta, jota on pyritty paikkaamaan kon- sulttitoiminnalla. Konsulttitoimintaan liittyy haittoja, joita ei ole vielä voitu rat- kaista. Konsulttien käytöllä voidaan turvata hoitotakuun mukainen hoito, mutta palkkioiden suuruus aiheuttaa hoitoon lisäkustannuksia. Toisaalta vil- kas konsulttitoiminta houkuttelee lääkäreitä ottamaan omasta virastaan va- paata, jolloin oma yksikkö menettää työpanosta. Lisäksi konsulttivetoisen toi- minnan integroiminen toimintayksikön normaalitoimintaan ja kehittämiseen jää vajaaksi.

KYSissä on tuettu ervan sairaaloiden toimintaa perustamalla kumppanuus- virkoja, joissa erikoislääkärit ja erikoistuvat lääkärit hoitavat osan työajastaan toisen sairaalan tehtäviä ja osan työajasta he työskentelevät yliopistosairaa- lassa. Jatkossa luodaan mekanismi, jolla voidaan ohjata erva-tasolla lääkä- reiden sijoittumista eri toimipisteisiin. Kumppanuusvirka on koettu vetovoimai- sempana kuin virka muissa sairaaloissa, ja se on huomattavasti kustannus- tehokkaampi järjestely kunnille kuin konsulttien käyttö. Tällaisia kumppanuus- virkoja on selvityksessä ja suunnitteilla mm. hematologialla KYSin ja Mikkelin keskussairaalan kanssa.

Ongelmien vähentämiseksi on tärkeää, että ervan sairaanhoitopiirit sopivat keskenään, että konsulttityötä kysytään ja tarjotaan jatkossa toisesta sairaa- lasta virkatyönä kohtuullisella palkkiolla. Sairaanhoitopiirien intressien mu- kaista ei ole, että toisessa alueen sairaalassa virassa oleva erikoislääkäri pal- kataan konsultiksi yksityishenkilönä tai yrityksen kautta. Lisäksi hankintalain ja terveydenhuoltolain mukaan palvelu tulee kilpailuttaa.

11 § Tutkimus, koulutus ja uusien menetelmien käyttöönotto

KYSin erityisvastuualueen tutkimus

		Terveydenhuoltolain 61 § edellyttää, että kunkin yliopistosairaalan erityisvas- tuualueen (erva) sairaanhoitopiirien kuntayhtymät perustavat alueelleen yli- opistotasoisen tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä.
		Erva-tutkimustoimikunnan tehtäviin kuuluu määritellä yhdessä sosiaali- ja
		terveysministeriön kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalu-
		eet ja tavoitteet nelivuotiskausittain sekä päättää valtion tutkimusrahoituksen
Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

(VTR) myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Hakijoina voivat olla terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelui- den tuottaja. Tutkimustoimikunta päättää miten hakemukset käsitellään.

Käytännössä erva-tutkimustoimikunta toimii hallinnollisesti yliopistosairaalan yhteydessä. Monitieteisyyden lisäksi toimikuntaa nimettäessä on huomioitu jääviysasiat sekä tasa-arvonäkökulma. Toimikunnan kokoonpano on muo- toutunut seuraavaksi:

KYSin johtajaylilääkäri (pj)	1
KYS	6
KYS/perusterveydenhuollon yksikkö	1
KYS-erva muut shp:t (K-S 2, muut 1)	5
Neu- ron/Niuva	1
UEF	1

Yht. 15

Esittelijä: erva-tutkimuskoordinaattori

Asiantuntijat: KYSin tutkimusjohtaja, KYSin tutkimuspäällikkö Xxxxxxxx: KYSin tutkimusassistentti

		XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxxx tuottaa terveyden tutkimuksen hallinnon asiantun-
		tija- ja tukipalveluita sekä antaa neuvontaa, koulutusta ja käytännön tukea
		lausunto- ja lupa-asioissa, tilastotieteessä ja tutkimuseettisissä kysymyk-
		sissä KYSin ja KYSin erityisvastuualueen tutkijoille sekä muille tieteellisen
		tutkimuksen parissa työskenteleville. Tiedepalvelukeskus tarjoaa palveluita
		tutkimushankkeen valmistelu-, toteutus- ja päätösvaiheeseen.
		Jokaisessa ervan sairaanhoitopiirissä sekä VTR:n hakemiseen oikeutetuissa
		Suomen aivo- ja kuntoutuskeskus Neuronissa ja Niuvanniemen sairaalassa
		on erva-yhteyshenkilö, jonka tehtäviin kuuluu tiedonvälitys ja yhteydenpito
		oman sairaanhoitopiirin organisaatioihin / omaan organisaatioon.
		Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää tutkimusrahoituksen KYSin erva-tutki-
		mustoimikunnalle neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukai-
		sesti. Vuosittain myönnettävä määräraha on riippuvainen valtion budjetista.
		Aluehallintovirasto maksaa rahoituksen kuukausittain tutkimustoimi-kun-
		nalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeiden toteuttajaorganisaati-
		oille.
		KYSin ervan VTR-haku järjestetään syksyllä. Rahoitusta jaetaan erityyppi-
		sille ja -kokoisille tutkimushankkeille sekä väitöskirjatutkimushankkeille. Or-
		ganisaatioilla on päävastuu tutkimushankkeiden toteuttamisesta ja rahoituk-
		sen käytöstä. Ne raportoivat tutkimushankkeista tutkimustoimikunnalle, joka
		raportoi tiedot tutkimushankkeiden määrästä, laadusta, tuloksellisuudesta ja
		rahoituksen käytöstä edelleen sosiaali- ja terveysministeriölle.
Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Koulutus

KYS-ervan sairaalat toimivat Itä-Suomen yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja ammatti- ja aikuisopistojen opiskelijoiden koulutus- ja harjoittelupaikkana.

Vuosittain lääketieteen opetuksen aloittaa n. 160 uutta lääketieteen opiskeli- jaa. Kliinisessä opetuksessa on lukukauden aikana kerrallaan noin 600 lää- ketieteen kandidaattia. Perusopetusta on hajautettu myös muihin erityisvas- tuualueen keskussairaaloihin. Keski-Suomen keskussairaalassa ja Pohjois- Karjalan keskussairaalassa saa kliinistä opetusta sisätautien, kirurgian, psy- kiatrian, lastentautien, naistentautien ja synnytyksen sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien oppiaineiden opiskelijoita. Mikkelin keskussairaalassa xxxx- xxxx opetusta kirurgian oppiaineessa.

Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuu vuosittain noin 145 kandidaattia. Eri- koislääkärikoulutuksessa pyritään luomaan joustavat koulutettavien sairaa- lasta toiseen siirtymiset kehittämällä koulutusväyliä ja erikoisaloille valintaa yhteistyössä palvelujärjestelmän ja yliopiston kesken. Vuosittain valmistuu 60 - 70 erikoislääkäriä. Valmistuvien erikoislääkäreiden määrä ei vastaa tar- vetta alueella, jos nykyinen palvelurakenne säilyy.

KYSissä työskentelee Itä-Suomen yliopiston 80 sivuvirkaista professoria ja kliinistä opettajaa. Keski-Suomen keskussairaalassa toimii 5 lääketieteen professoria ja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kaksi professoria. Lisäksi Keski-Suomen keskussairaalassa toimii 4 Jyväskylän yliopiston professoria.

Kirjasto- ja tietopalvelut

Lääke- ja muu terveystieteellinen tieteellinen koulutus ja tutkimus leviävät kaikkiin sairaanhoitopiireihin entistä laajempina. Koulutuksen ja tutkimuksen tarvitsemat tietoresurssit on sekä logistisesti että taloudellisesti edullisinta ja muutenkin järkevintä jaella digitaalisesti tietoverkon kautta. Netitse tarjotta- vien palvelujen ja netissä liikkuvan tiedon osuus kasvaa nopeasti.

Opiskelu, opetus ja tutkimus tarvitsevat myös kirjastotilat sekä ammattitaitoi- sen ja osaavan henkilöstön opastamaan ja kouluttamaan tietoaineistojen hyödyntämisessä ja tehokkaassa tiedonhaussa. Viime vuosina kirjastotilojen kehittäminen on usein ollut nk. oppimiskeskustyyppisten tilojen luomista. Niissä asiakkaat, ajantasaiset (sähköiset) kokoelmat, tietopalveluosaaminen ja tietotekniikka kohtaavat ja käyttäjillä on mahdollisuus oppia ja tehdä tutki- musta sekä yksin että ryhmissä.

Yliopistolliseen opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen on tällä hetkellä Suomessa saatavilla laajimmat tietoresurssit erityisesti FinELibin neuvotte- lemien laajojen sopimusten kautta, joita ei nykyisillä sopimuksilla ole mah- dollista ulottaa ei-yliopistolliseen toimintaan. Jos sairaalalla tai muulla tervey-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

denhuollon yksiköllä ja sen henkilökunnalla on yliopistollisen sairaalan aka- teeminen status, mahdollistuu em. lisenssisopimusten mukaisten aineistojen käyttö nykyistä edullisemmin.

Uusien menetelmien ja lääkkeiden käyttöönotto

Terveydenhuoltolaki ja asetus erityisvastuualueen järjestämissopimuksesta edellyttävät, että sairaanhoitopiirit sopivat uusien menetelmien käyttöönoton käytänteistä ja työnjaosta. Kliinisessä työssä päätökset koskettavat yksittäi- siä potilaita, mutta esimerkiksi sairaanhoitopiirin tasolla voidaan linjata hoi- toon menetelmien käyttöönottoa laajemmin koskemaan suuria potilasryhmiä.

Kasvavien kustannuspaineiden vuoksi uusien lääkkeiden käyttöönotto täytyy olla suunnitelmallista ja keskitetysti johdettua. Esitykset tehdään pääsääntöi- sesti seuraavan vuoden toimintasuunnittelun yhteydessä, mutta tarvittaessa arviointi ja käyttöönotto voi tapahtua myös budjettikauden aikana.

Olemme strategiassa sitoutuneet noudattamaan hoitojen toteuttamisessa kansallisia ja soveltuvin osin myös kansainvälisiä ohjeita. Kansallisista oh- jeista ensisijaiset ovat yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Käypä hoito- sekä HALO-suositukset sekä Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suositukset.

KYS-ervalla on aloitettu 2013 alkaen menettely, jossa uusien menetelmien ja kalliiden lääkkeiden käyttöönotto arvioidaan ja perustellaan lääketieteelli- sesti ja taloudellisesti käyttäen ns. mini-HTA–lomaketta. Mikäli vaikuttavuus ja kokonaistaloudelliset edut kyetään riittävästi osoittamaan HALO-periaat- teilla, uuden menetelmän käyttöönottoa tuetaan kaikin tavoin työnjaon mu- kaisesti ervalla.

Itä-Suomen yliopiston sivuvirkainen potilasturvallisuusprofessori Xxxxx X. Xxxxx toimii ervan arviointiylilääkärinä valtakunnallisessa HALO-hankkeessa ja arviointiylilääkäreiden verkostossa.

Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yksi näyttöön perustuvan tervey- denhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai käytössä oleviin menetelmiin. Ervalla on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää terveydenhuollon menetelmien tehon, turvallisuuden ja kus- tannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-HTA -menetelmää.

Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii PPSHP:n alaisuu- dessa ja toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoito- jen keskittämisestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3§:n 6. kohdassa.

FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuollon menetelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiössä on kansallinen arviointiverkosto, jonka

muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja yliopistosairaaloiden arviointiylilää- kärit. FinCCHTA osallistuu aktiivisesti STM:n alaisuudessa toimivan Tervey-

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

denhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) toimintaan ja tiedottaa kan- sallisen arviointiylilääkäriverkoston tuottamien arviointien lisäksi Palkon suo- situsluonnoksista ja suosituksista. Arviointiylilääkärit vastaavat arviointien ja suositusten tiedottamisesta yhteistoiminta-alueilla. Sairaanhoitopiirit sitoutu- vat noudattamaan annettuja suosituksia. Vaikuttamattomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti osana työnjakoprosessia, josta vastaavat arviointiverkoston lisäksi vastuualuejoh- tajat ja erikoisalojen ylilääkärit.

Kalliina lääkkeenä pidetään lääkevalmistetta, jonka potilaskohtainen vuosi- kustannus on n. 30 000€ tai enemmän. Vuosikustannusarvio tehdään lää- keyrityksen ilmoittaman hinnan mukaisesti, eikä voida huomioida sairaanhoi- topiirikohtaista mahdollista alennettua hintaa, joka tehdään useimmiten lää- keyrityksen ja sairaanhoitopiirin kahdenvälisenä sopimuksena. Ei huomioida myöskään mahdollista sairaanhoitopiirikohtaista kustannusten riskien jako- mallia sairaanhoitopiirin ja lääkeyrityksen välillä. Tätä pienemmän vuosikus- tannusten lääkkeiden käytöstä tekee kukin sairaanhoitopiiri oman proses- sinsa mukaisesti päätöksen. Kuitenkin on toivottavaa, että uusien lääkkeiden käyttöönottoa edeltävästi laaditaan vähintään ns. miniHTA-arvio, ellei ole mahdollista laatia laajaa arviota lääkkeen tehosta, turvallisuudesta, vaikutta- vuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Mini-HTA-arviot jaetaan sairaanhoi- topiirien kesken päällekkäisen työn vähentämiseksi.

Kalliiden lääkkeiden käyttöönottosuosituksien laatimiseksi STMn Palveluva- likoimaneuvosto on perustanut Lääkejaoksen. Sen tehtävänä on yhdessä Xxxxxx kanssa laatia näyttöön perustuva, laaja arvio sairaaloissa käytettä- viksi tarkoitettujen lääkkeiden tehosta ja kustannusvaikuttavuudesta. Tämän arvion perusteella Palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksen siitä, kuu- luuko lääke julkisessa terveydenhuollossa korvattaviin lääkkeisiin vai ei. Kela tekee avohoidossa käytettävistä lääkkeistä korvattavuusarvion. Mikäli Kela ei myönnä korvattavuutta avohoitolääkkeelle, ei sitä ilman erityisen painavaa syytä pidä sairaalassakaan aloittaa. Sairaanhoitopiirit noudattavat Xxxxxx suositusta, kun suositus on saatavissa. Kun on tiedossa, että sairaalalääke on Palkon prosessissa, odotetaan suosituksen valmistumista ennen kuin lääke otetaan käyttöön.

Tilanteessa, jossa sairaalalääke ei ole Palkon arviointiprosessissa, tehdään kustannuksiltaan yli 30 000€ vuodessa maksavista lääkkeistä yliopistollisten sairaaloiden arviointiylilääkäriverkoston laatimana tai sen toimeksiannosta hoitomenetelmäarvio. Keskittämisasetuksen mukaan koordinointivastuu tästä on Oulun yliopistollisella sairaalalla. Kun yo-sairaalan lääkkeiden käyt- töönotosta päättävälle työryhmälle tai toimielimelle tuodaan lupahakemus tai

–ehdotus kalliista sairaalalääkkeestä, se pyytää joka tapauksessa arviota ar- viointiylilääkäriverkostolta ja lähettää tätä varten pyynnön Oulun yliopistolli- selle keskussairaalalle, joka koordinoi arvioinnin laadinnan. Lisäksi kunkin yo-sairaalan lääketyöryhmä antaa tiedon arviointipyynnöstään jokaiselle yo- sairaalan arviointiylilääkärille.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Arviointiylilääkäriverkosto antaa valmistuneen arvion yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäriryhmälle päätöstä varten. Pyrkimys on päästä yksimieliseen ratkaisuun, jota sovelletaan jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa ja sen erityisvastuualueen julkisissa sairaaloissa. Kukin yo-sairaala tekee osaltaan päätöksen omassa sairaalassaan.

Käyttöönotettavan menetelmän ja lääkehoidon ja sen indikaatiot hyväksyvät johtajaylilääkärit.

12 § Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset

Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisi- jaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvotte- lut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesme- nettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies.

Välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suoritta- maan toiselle osapuolelle sopimussakkona enintään kymmenentuhatta (10.000) euroa sopimusrikkomusta kohti.

Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa välimiesmenettelyn kustan- nuksista.

13 § Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset

Tätä valtuustokauden ensimmäistä sopimusta, joka on hyväksytty sairaan- hoitopiirien valtuustoissa ja allekirjoitettu, on laadittu viisi yhtäpitävää kappa- letta, yksi kullekin osapuolelle.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri)

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kunta-yh- tymä

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Liite 1.

Ote VN asetuksesta 337/2011: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

11 §

Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välinen yhteistyö

Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaan- hoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa.

Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yh- teistyössä toteuttavat toimintayksikköjensä tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen, taudinmääritykseen liitty- vät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen, niiden mahdollisen tutkimuskäytön ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tukipalvelut.

12 § Päivystys

Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä sekä ensihoi- tokeskuksen toiminnasta ja tehtävistä erityisvastuualueella. Sopimuksessa on otettava huomioon 8

§:ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi- don yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen.

13 §

Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin

Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella toteutetaan perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalvelujen tarvitsema erityisosaamista vaativa tuki ja neuvonta.

14 §

Henkilöstö erityisvastuualueella

Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta ot- taen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus.

Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytän- nöistä erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa.

15 §

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi

Tutkimus ja kehittäminen

Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueel- lisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisessa eritysvastuualueella.

Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

16 §

Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset

Sopimuksessa on sovittava sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista.

Laskutusosoite	Posti- ja käyntiosoite
POHJOIS-SAVON	PUIJON SAIRAALA	ALAVAN SAIRAALA	JULKULAN SAIRAALA	KUOPION	TARINAN SAIRAALA	Vaihde (017) 173 311
SAIRAANHOITOPIIRIN KY	PL 100	PL 200	PL 300	PSYKIATRIAN KESKUS	PL 500	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
PL 900	70029 KYS	70029 KYS	70029 KYS	PL 400	70029 KYS	Y-tunnus 0171495-3
70029 KYS	Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx	00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi