OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010

OPETUSMINISTERIÖN, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden.

Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden.

Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.

Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.

DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT

Diakin keskeisenä tehtävänä on eriarvoistumisen, huono-osaisuuden ja köyhyyden ehkäiseminen osaamisen ja innovaatioiden kehittämisen kautta. Kohderyhmänä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat, maahanmuuttajat ja perheet. Diak on kouluttajana ja kehittäjänä arvostettu kansallinen osaaja kärkialueillaan ja kansainvälinen osaaja ydinalueellaan diakoniassa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu profiloituu eettisesti vastuullisena, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavana valtakunnallisena ammattikorkeakouluna, jolla on kansallinen erityistehtävä ja verkkomainen rakenne. Diak vastaa arvopohjansa mukaisesti sekä kirkollisesta että yhteiskunnallisesta ammattikorkeakoulutuksesta ja asiantuntijuuden kehittämisestä yhteistyössä työelämän kanssa. Diak toimii hyvinvointialan ammattikorkeakouluna yhteiskunnan uudistamiseksi, sen sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

Diakin strategisia painoaloja ovat kirkon työ, uudistuvat hyvinvointipalvelut ja kansalaisyhteis-kunnan toiminta. Näiden alojen toteuttaminen näkyy käytännössä koulutuksen tarjonnassa ja sisällöissä, tutkimus- ja kehitystyössä (kolme tutkimusohjelmaa: kirkko, hyvinvointipalvelut ja kansalaisyhteiskunta) ja osallistavassa ja yhteisöllisessä viestinnässä. Painoalojen toteutumista seurataan Diakin toiminnan omalla strategia- ja prosessimittaristolla ja vuotuisilla arvioinneilla yhteistyössä työelämän kanssa.

Diakin strategisia kumppaneita ovat kirkolliset organisaatiot, hyvinvointipalveluissa kunnat ja kuntayhtymät ja kansalaistoiminnassa järjestöt kunkin erityisteeman ja sen tavoitteiden mukaisesti. Kansainvälisessä toiminnassa strategisia yhteistyökumppaneita ovat eurooppalainen diakonia-alan korkeakouluverkosto DiaNET ja Interdiac.

Tavoitteet	Vuosina 2010 - 2012 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	602
Humanistinen ja kasvatusala	15
Kulttuuriala	25
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala	562
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	37
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä	165
Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk)	200

Tunnuslukutavoitteet	Toteuma 2009		Tavoite 2012
	Amk	Amk-sektori yht.	Amk
Opiskelijat (FTE) / opettajat	13.55	16.74	15.15
Tutkinnot / opettajat	3.17	3.29	3.60
Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö	0.48	0.46	0.52
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat	5.89	3.78	3.50
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö	0.71	0.88	1.00
Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) *	79.6	59.8	80.0
Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%)	60.3	53.9	65.0
Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)	76.4	66.0	82.0
Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) *	0.0	0.4	0.6
Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) *	6.0	9.1	10.0
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) *	97.5	95.1	96.0

* = Toteumatiedot vuodelta 2008

KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET

DIAK järjestää toimintansa noudattaen neljän ilmansuunnan rakennetta ja vastaten yksiköiden elinvoimaisuudesta.

Diakonia-ammattikorkeakoulu tekee sopimuskaudella päätöksen nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen kokoamisesta pääkaupunkiseudulla yhteen toimipisteeseen.

Ammattikorkeakoulu lakkauttaa viestinnän alan koulutuksen vuoden 2011 alusta. Tästä lähtien koulutusvastuu siirtyy Turun ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulun painopistealueiden vahvistamiseksi Diak aloittaa puhuttujen kielten tulkkauksen koulutuksen. Viittomakielentulkin koulutusohjelma toteutuu jatkossakin Turussa.

Mainitut muutokset eivät vähennä Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosiopiskelijamäärää.

RAHOITUS

Perusrahoitus

Ammattikorkeakoululain (351/2003) 32 §:n mukainen ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnettävä perusrahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja asetuksen (806/1998) säännösten mukaisesti. Rahoitusasetuksen (181/2009) 19 a §:ssä tarkoitettu rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä vuosina 2010-2012 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Arvioitaessa sopimuksen opiskelijamäärien suhdetta toteutuneisiin opiskelijamääriin otetaan tässä seurannassa huomioon nuorten ja aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen sekä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijat koulutusaloittain ja opettajankoulutuksessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaisesti järjestetyn opettajankoulutuksen opiskelijat.

Opetusministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset (yksikköhinta- ja valtionosuus/valtionrahoituspäätökset) vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella.

Koulutusala	2010	2011	2012
Humanistinen ja kasvatusala	123	133	133
Kulttuuriala	125	125	125
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala	2 301	2 301	2 271
Summa	2 549	2 559	2 529

Hankerahoitus

Hankerahoitus voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hankerahoituksen myöntämisen ehtona on, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2010-2012 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän (perusrahoituksen) vähennettynä yksikköhinnan investointiosuudella. Yksikköhinnan investointiosuus on siirtymäkauden ajan rahoituslain 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen (1071/2005) siirtymäsäännöksen 5 momentissa säädetty euromäärä, 487,31 euroa opiskelijaa kohden vuoden 2005 kustannustasossa, vähennettynä siirtymäsäännöksen 6 momentin tarkoittamilla ennen lain voimaantuloa myönnettyjen ja vielä maksamatta olevien perustamiskustannusten valtionosuuksien määrällä. Yksikköhinnan investointiosuuden vuosittainen euromäärä löytyy Internet-sivuilta xxxx://xxx.xxx.xx/xxx/ valittaessa ko. vuoden yksikköhinnat ja ammattikorkeakoulun (yksikköhinnan) määräytymisperusteet.

Hankerahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö tekee hankerahoituksista vuosittain erilliset myöntöpäätökset.

Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle hankerahoitusta vuosille 2011-2012 seuraavasti: Strategiaa tukevat kehittämishankkeet 1 544 000 € ( 2011 772 000 €, 2012 772 000 € )

- Diakin toimintarakenteiden ja profiloitumisen vahvistaminen ( 2011 772 000 €, 2012

772 000 € )

Tuloksellisuusrahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 2011-2012 vuosittain yhteensä kaksi miljoonaa euroa, josta miljoona euroa korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2009 tekemän laatuyksikköarvioinnin perusteella valituille ammattikorkeakouluille ja miljoona euroa opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuurahoituksen palkitsemiskriteerien perusteella vuosittain tehdyn arvioinnin perusteella valituille ammattikorkeakouluille.

Tuloksellisuusrahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö tekee tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain erilliset myöntöpäätökset.

Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat

ALLEKIRJOITTAJAT

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori