TYÖEHTOSOPIMUS

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, jotka edusta- vat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

2 § TYÖN JOHTO, JAkAMINEN JA JÄRJESTÄYTYMIS- OIkEUS

3. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa toimihenkilöitä.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § TYÖSUHTEEN ALkAMINEN

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä määräaikaises- ta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että toimihenkilölle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

4 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌‌‌

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou- datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0–1	vuotta	14 päivää
yli 1–4	″	1 kk
yli 4–8	″	2 kk
yli 8–12	″	4 kk
yli 12	″	6 kk

Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisanomisaika

• 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta

• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § PALkAT

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta erillisessä palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihen- kilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä ol- la toimihenkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jol- loin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

6 § TYÖAIkA

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS

1. Toimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan pituuden osalta noudatetaan 31.10.1993 voimassa ol- lutta käytäntöä.

2. Paikallisesti voidaan sopia toisin säännöllisestä työajasta tai kesätyöajasta.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN

3. Työviikko järjestetään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei 4. tai

5. kohdan työaikajärjestelyistä muuta johdu.

TILAPÄINEN VUOROkAUTISEN TYÖAJAN PIDENTÄMISESTÄ SOPIMINEN

4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, ti- lapäisesti pidentää enintään kahdella tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittai- nen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kulues- sa ja etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti yllä määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Lisäksi etukäteen on laadittava työvuorolista

10. kohdan säännösten mukaisesti.

KESkIMÄÄRÄINEN TYÖAIkA

5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin 7 tuntia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ kESkIMÄÄRÄISESSÄ TYÖAJASSA

6. Työajan järjestäminen keskimääräiseksi edellyttää, että työtä varten on enna- kolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai- nen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

TASOITTUMISJAkSO

7. Työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona.

8. Paikallisesti sovittaessa (työehtosopimuksen liitteen Sopimus paikallises- ta sopimisesta, sivu 31, mukaisilla periaatteilla) tasoittumisjakso voi olla pi- dempi, enintään kuitenkin kuusi kuukautta.

9. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia.

TYÖVUOROLISTA

10.Mikäli vuorokautista säännöllistä työaikaa on sovittu tilapäisesti pidennet- täväksi enintään kahdella tunnilla, tai keskimääräistä työaikaa noudatetta- essa, laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuorolista, jo- ka on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Sovittaessa työvuorolista voidaan laatia lyhyem- mällekin ajalle. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn

teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Tällaisesta muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa toimihenkilölle kolme päivää ennen, mikäli mahdollista.

SUOSITUS: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää.

SUOSITUS: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimi- henkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

TAUOT JA LEPOAJAT

11. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, ½ tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisek- si. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepo- taukoa lueta työaikaan.

12. Toimihenkilölle annetaan työaikalain mukainen viikoittainen vapaa kunakin työviikkona laista ilmenevin poikkeuksin.

13. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaan aikana te- kemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työ- aikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai maksamalla hänelle kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka viikoittaisen va- paan aikana tehdyiltä tunneilta mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityökorotus- ten lisäksi.

KURSSI-, LEIRI-, RISTEILY- JA MUUT VASTAAVAT OLOSUHTEET

14. Toimihenkilöiden työskennellessä kursseilla, leireillä, risteilyillä ja vastaavis- sa tilaisuuksissa työnantaja etukäteen vahvistaa kirjallisesti työajaksi luet- tavan ajan ja mahdollisen varallaoloajan. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan määrästä ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työeh- tosopimuksen määräyksistä poiketen. Työajasta ja työaikakorvauksista sovi- taan ennen kyseisen tilaisuuden alkamista, jotta sopiminen on pätevää.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN ULkOPUOLELLA MATkUSTAMINEN

15. Toimihenkilön matkustaessa säännöllisen työajan ulkopuolella työaika ja työ- aikakorvaukset voivat määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poike- ten sen mukaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä on paikallisesti sovittu. Mikäli työhön liittyvään matkustamiseen kuluvaa aikaa ei ole huo- mioitu ajankäyttöä suunniteltaessa ja korvattaessa tai siitä ei paikallisesti muuta sovita, tulee matka-ajasta korvata vähintään puolet rahana tai aikana.

Työnantaja voi päättää, annetaanko korvaus rahana vai aikana, milloin mah- dollinen vapaa annetaan ja miten pitkän tasoittumisjakson kuluessa. Kor- vaus tai vapaa-aika annetaan kuitenkin viimeistään puolivuosittain.

ESIMERkkEJÄ:

1. Toimihenkilön säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa. Työpäivän sisällä on puolen tunnin pituinen työ- aikaan kuulumaton lounastauko ja työaika sijoittuu välille 8.00–16.00. Toimihenkilö työskentelee toimistossa Helsingissä 8.00–11.30, pitää lounastauon 11.30–12.00 ja lähtee sen jälkeen kokoukseen Tampereelle. Matka-aika Tampereelle sijoittuu välil- le 12.00–14.00 ja kokous Tampereella välille 14.00–16.00. Tämän jälkeen toimihenkilö matkustaa takaisin Helsinkiin 16.00–18.00.

Työaikana tapahtuva matkustaminen luetaan työajaksi ja sään- nöllisen työajan ulkopuolella, ajalla 16.00–18.00 tapahtuvasta, työhön liittyvästä matkustamisesta maksetaan tunnin palkkaa vas- taava korvaus tai annetaan tunnin palkallinen vapaa.

2. Toimihenkilön säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa. Työpäivän sisällä on puolen tunnin pituinen työ- aikaan kuulumaton lounastauko ja työaika sijoittuu välille 8.00–

16.00. Toimihenkilöllä on ollut maanantaina viikkovapaapäivä. Lauantai-aamuna klo 6.30 hän lähtee kotoaan Helsingistä, noutaa työpaikaltaan koulutusmateriaalin ja jatkaa suoraan Mikkeliin, jonne saapuu klo 9.25. Toimihenkilö kouluttaa klo 10.00–16.00, minkä jälkeen palaa takaisin Helsinkiin klo 19.00.

Toimihenkilön säännöllisenä työaikana (esimerkissä klo 8.00– 16.00) tapahtuva matkustaminen luetaan työajaksi. Lauantain työ- ajalta (7 t 30 min) maksetaan lauantaityölisä 25 % ja työajan ulkopuoliselta matka-ajalta klo 6.30–8.00 ja klo 16.00–19.00 yh- teensä 2 tunnin 15 minuutin palkkaa vastaava matka-ajan korvaus tai annetaan vastaavan pituinen palkallinen vapaa-aika.

16. Järjestössä tulee olla paikallinen matka-ajan seurantaa koskeva seuranta- ja raportointijärjestelmä.

TYÖAIkAPANkkI

17. Työaikapankkimalli on työehtosopimuksen sivulla 62.

7 § ARkIPYHÄT ‌‌

1. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helator- stai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaik- si sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

8 § LISÄTYÖ

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen toimihenkilö tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mukaisesti. Lisätyöstä mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

2. Lisätyön teettäminen työvuorolistan mukaisena vapaapäivänä edellyttää toi- mihenkilön suostumusta.

3. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleen- koulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehok- kuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus- tai ke- hittämistilaisuudet voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä. Koulutuksia voidaan järjestää enintään kolme kappaletta kalenterivuodessa, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä sovita toisin.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- tai kehittämistilaisuuk- sista tapauskohtaisesti asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

4. Työnantaja voi sopia toimihenkilön kanssa säännöllisen työajan lisäksi teh- tävästä työstä enintään 16 tunnilla kalenterivuodessa. Näin sovittua työ- aikaa voidaan toteuttaa sopimalla työvuoron pidentämisestä tai erillisistä työpäivistä.

5. Edellä kohdissa 3 ja 4 mainittu aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan osoittaa (kohta 3) tai sopia (kohta 4) tehtäväksi työehtosopimuksessa sovi- tun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Jos tältä ajalta ei makseta olo- suhdelisiä joko kokonaan tai osittain, tulee työnantajan todisteellisesti ilmoit- taa asia osoittaessaan koulutusta (kohta 3) tai sopiessaan (kohta 4) työn

tekemisestä. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia, että koh- dan 3 ja 4 työajasta maksetaan kokonaan tai osittain ilta-, yö-, lauantaityö- tai sunnuntaityölisiä tuntipalkan lisäksi (ns. olosuhdelisät). Tehtyjen kohtien 3 ja 4 työaikojen määrä tulee olla tarvittaessa todennettavissa.‌‌‌‌

9 § YLITYÖ

1. Vuorokautisena ylityönä korvataan työ, jota tehdään yli 6 §:n mukaisen vuo- rokautisen tai keskimääräisen vuorokautisen maksimityöajan. Vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään yli 6 §:n mukaisen enimmäistuntimäärän viikossa tai keskimääräistä viikko- työaikaa sovellettaessa tasoittumisjakson aikana ja siitä maksetaan kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

10 § LISÄ- JA YLITYÖkORVAUSTEN LASkENTA JA VAIHTO VAPAAkSI

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia saadaan toimihenkilön tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Työajan ollessa 6 §:ssä tarkoitettua työaikaa lyhyempi jakaja on samassa suhteessa pienempi kuin työaika on enimmäistyöaikaa lyhyempi.

2. Lisä- ja ylityöt ja muut tuntikohtaiset korvaukset voidaan työnantajan ja toi- mihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla korotettuun va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana.

11 § SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäi- vänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun sil- tä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävinä päivinä kello 20.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä sekä pääsiäislauantaina ja ju- hannus- ja jouluaattona.

12 § LAUANTAITYÖ

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaikoro- tuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu perustuntipalkka 06.00–20.00 väli- senä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla pe- rusteella maksetaan korotettua palkkaa.

13 § ILTA- JA YÖTYÖ ‌‌‌

1. Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi yötyölisänä tehdyiltä tunneilta 30 %:lla korotettu perustuntipalkka.

3. Liukuvassa työajassa työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että ilta- ja yö- työlisiä ei makseta, jos liukuma-ajan mahdollisuudesta ilta- ja yötyölisien ai- koihin on sovittu liukuvan työajan periaatteiden mukaisesti toimihenkilön omasta toiveesta.

SOVELTAMISOHJE: Sopimismahdollisuus koskee omaehtoista omaa työskentelyä, ei esimerkiksi työnantajan hallinnon kokouksia.

14 § VIIkOITTAINEN VAPAA

1. Toimihenkilölle annetaan työaikalain mukainen viikoittainen vapaa kunakin työviikkona laista ilmenevin poikkeuksin.

2. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaan aikana te- kemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työ- aikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai maksamalla hänelle kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka viikoittaisen va- paan aikana tehdyiltä tunneilta mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityökorotus- ten lisäksi.

15 § VARALLAOLO JA HÄLYTYSkORVAUS

1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varallaoloajalta 50 % hä- nen perustuntipalkastaan.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15–30 % perustuntipalkasta.

Edellä mainitun muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvan varallaolon kor- vaus tulee olla sovittu ennen varallaoloa.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen vapaa-aikaan.

4. Kun toimihenkilö vapaa-aikanaan kutsutaan työhön eikä kyse ole varallaolos- ta, maksetaan hälytyskorvauksena 17,57 euroa.‌‌‌

16 § PALkAN OSITTAMINEN

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palkka lasketaan käyttäen jakajana työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien lukumäärää. Kertojana käytetään palkkaan oikeutta- vien työpäivien lukumäärää.

2. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 10 §:n mu- kaista kuukausipalkan jakajaa.

17 § MATkAkUSTANNUkSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloin- kin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

2. Jos työpaikalla on 31.10.1993 noudatettu kulloinkin voimassa olevaa vero- hallituksen päätöstä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä, voidaan käytäntöä jatkaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

18 § VUOSILOMA

1. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta:

A. kaksi arkipäivää

B. kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään tässä kohdin kuten yhdenjaksoista työsuhdetta.

2. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta, jos työpaikalla 31.10.1993 noudatettuun työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen perustuen on ollut tällainen käytäntö. Tällöin noudatetaan myös tuolloin voimassa olleita ansaintarajoja ja -edellytyksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän kohdan mukaisesta lomaoikeudes- ta ja sen perusteista.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:‌‌

Toimihenkilön 31.10.1993 voimassa ollut oikeus ns. talviloma- pidennykseen vähenee 1.4.1994 ansaittavan loman osalta kolmel- la päivällä, ellei allekirjoittajajärjestöjen välillä ole toisin sovittu tai paikallisesti toisin sovita.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Paikallisesti voidaan ns. talvilomakautta sopia jatkettavaksi

16.5. saakka.

3. Kiinteän kuukausipalkan lisäksi maksettavat muut kuin tilapäisten olosuhtei- den perusteella määräytyvät lisät (esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiset sunnuntaityö-, lauantaityö-, iltatyö- ja yötyölisät) huomioidaan vuosilomapal- kassa vuosilomalain 10 §:n 1. mom. mukaisesti.

4. Vuosilomapalkka loman tai sen osan ajalta maksetaan tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työntekijällä on halutessaan aina oikeus saada vuosilo- mapalkkansa maksuun siten kuin vuosilomalaissa säädetään eli ennen loman tai sen osan alkamista. Pyyntö vuosilomapalkan maksamisesta ennen lomaa tai sen osan alkamista on esitettävä viimeistään kuukausi etukäteen, ja pyyn- tö voidaan esittää kutakin kertaa varten erikseen tai toistaiseksi voimassa olevana.

Tätä määräystä sovelletaan 30.9.2022 jälkeen alkaviin lomiin tai loman osiin.

Muutoin vuosilomaan ja siltä ajalta maksettavaan palkkaan sovelletaan vuo- silomalain laskentasääntöjä.

5. 1.4.2024 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään s. 54 liitteen mukai- sesti vuosilomalain mukaisesta arkipäivälaskennasta (6pv/vko) lomapäi- välaskentaan (5pv/vko), ellei työnantajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.

19 § SÄÄSTÖVAPAA

Työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella voidaan sopia vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 21 §:n perusteella säästövapaan käyttämisestä. Säästöva- paaseen voidaan siirtää vuosilomasta yli 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus se- kä erikseen sovittavat vapaana annettavat lisä- ja ylityökorvaukset.

20 § LOMARAHA

1. Toimihenkilölle maksetaan lom arahana 5 0 % hänen tämän

työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan, ei kuitenkaan lomapi- dennysajan palkasta. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhtey- dessä, ellei paikallisesti toisin sovita.‌

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosiloma- lain 7 § 2 momentissa mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakor- vauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske toimihenkilöä, joka jättää irtisano- misajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuhteen muusta työntekijästä johtuvasta työsopimuslain mukaisesta syystä kuin työkyvyttömyydestä johtu- en. Lomaraha maksetaan kuitenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lainvastaiseksi.

21 § SAIRAUSAJAN PALkkA

1. Jos toimihenkilö työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapa- turman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työ- suhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin poissaolojaksolta seuraavasti:

TYÖSUHTEEN PITUUS: SAIRAUSAJAN

PALkANMAkSUJAkSO

alle 1 kk sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)

alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää

5–10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää

Xxxxxxx poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma, toimihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairaus- ajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

Työntekijällä on velvollisuus myötävaikuttaa korvausten hakemisessa tapatur- mavakuutuslainsäädännön mukaisesti.

Jos sama sairaus uusiutuu seitsemän päivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi

sairastumisjakso.‌‌

2. Työnantaja maksaa palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee sairauspäivära- han itselleen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset, jotka toi- mihenkilön tulee toimittaa viipymättä. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilön laiminlyönnin johdosta makseta tai jos se mak- setaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausva- kuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

3. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

4. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella.

22 § LÄÄkÄRINTARkASTUkSET

1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa seuraavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuk- sia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

A. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastukses- sa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio ja röntgentutkimuksessa.

B. Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisis- sä tutkimuksissa.

2. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä, jos hän käy työajalla uuden työn edel- lyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa tai työn edellyttämässä rokotuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

23 § LYHYT TILAPÄINEN POISSAOLO

1. Xxxxxx toimihenkilö on poissa työstä seuraavassa mainittujen toimihenkilön työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä toi- mihenkilön palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus

on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä tai ellei siitä ole muuta työnantajan kanssa sovittu.

A. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

B. Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

Edellisessä kappaleessa olevan lisäksi työehtosopimusosapuolet suosit- televat, että työnantaja mahdollisuuksien mukaan myöntäisi toimihenkilöl- le tilapäisesti palkatonta vapaata toimihenkilön omien vanhempien tai ot- tovanhempien äkillisen sairastumistapauksen yhteydessä.

C. Toimihenkilön perheenjäsenen, omien vanhempien ja omien lasten kuolema.

D. Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa talo- udessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

E. Omat vihkiäiset.

F. Avio- tai avopuolison synnytykseen osallistuminen.

G. Muuttopäivä.

H. Omat 50- ja 60-vuotispäivät.

I. Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle toimihenkilölle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.‌‌‌

3. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokouk- seen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luotta- muselimen jäsenelle.

4. Osallistuminen valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenki- löliitto ERTO ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestö YSTEA:n liitto-, edus- tajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin ei vähennä palkka- ja vuosilomaetuja.

5. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on toimihenkilön ilmoitettava viipy- mättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

24 § ÄITIYS-, ERITYISÄITIYS-, ISYYS-, VANHEMPAIN- SEkÄ HOITOVAPAA

1. Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan toimihenkilölle työsuhteen kestäessä palkka 72 arkipäivältä edellyttäen, että toimihenkilö on ollut työsuhteessa vä- hintään kolme kuukautta. Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksu- ajalta itselleen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset, jotka toimihenkilön tulee toimittaa viipymättä.

3. Isyysvapaan alusta lukien maksetaan toimihenkilölle työsuhteen kestäessä palkka kuudelta arkipäivältä edellyttäen, että toimihenkilö on ollut työsuh- teessa vähintään kolme kuukautta. Työnantaja hakee isyyspäivärahan pal- kanmaksuajalta itselleen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvityk- set, jotka toimihenkilön tulee toimittaa viipymättä.

25 § RYHMÄHENkIVAkUUTUS

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

26 § LUOTTAMUSMIES

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudes- taan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuut- tamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamus- miessopimusta.

3. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävien hoitami- sesta seuraavasti:‌‌

EDUSTETTAVIEN LUkUMÄÄRÄ	EUROA/kk 1.5.2020 ALkAEN
2–15	30
16–50	45
51–100	60
yli 100	75

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Monitoimialaisessa tai monitoimipaikkaisessa järjestössä toimiva luottamusmies rinnastetaan pääluottamusmieheen. Pääluottamusmie- helle maksettava vähimmäiskorvaus on 90 euroa.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 30 €/kk korvauksena ko. tehtävien hoi- tamisesta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työsuojeluvaltuu- tettu edustaa henkilöstöä työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vä- hintään kaksikymmentä toimihenkilöä. Mikäli työpaikalla on vähintään 100 toimihenkilöä, on työsuojeluvaltuutetun korvaus 45 €.

27 § KOULUTUS

1. Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen vä- listä koulutussopimusta.

28 § KOkOONTUMINEN TYÖPAIkOILLA

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoit- tamissa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

A. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

B. Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouk- sen järjestäjä.

C. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten kes- kusjärjestöjen edustajia.‌‌‌‌‌

29 § JÄSENMAkSUJEN PERIMINEN

1. Työnantaja perii toimihenkilön antamalla valtuutuksella Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

30 § PAIkALLINEN SOPIMINEN

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia toisin työnantajan ja toimihenkilön tai toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen välillä allekir- joittajajärjestöjen välisen paikallisen sopimisen pöytäkirjan mukaisesti.

31 § KESkUSJÄRJESTÖSOPIMUkSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestö- sopimuksia:

• Yleissopimus (LTK–STTK)

• Yhteistoimintasopimus (LTK–SAK/STTK/AKAVA)

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK–STTK)

Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, sovitaan niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen erikseen.

32 § ERIMIELISYYkSIEN RATkAISEMINEN

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja toimihenkilöiden tai luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvot- teluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopi- muksen allekirjoittajajärjestöjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § VOIMASSA OLEVAT EDUT

1. Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väli- seen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen.

2. Sellaiset etuisuudet, jotka ovat perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimuk- seen korvataan tällä työehtosopimuksella, ellei järjestöjen välillä tai paikalli- sesti erikseen toisin sovita.‌‌

34 § TYÖRAUHA

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa 1.6.2022 lukien ja päättyy 31.3.2024 jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota vähintään kuukaut- ta ennen sen päättymistä.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2022 Hyvinvointiala HALI ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖTYÖTÄ kOSkEVA PALkkAUS- JÄRJESTELMÄ ‌

1 § SOPIMUkSEN ULOTTUVUUS

1. Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointialan liitto ry:n jäseninä olevissa sosi- aalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia toimihenkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenki- löiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

2 § PALkkAUSPERUSTEET

1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävän vaativuuden ja mahdollisen erityistekijälisän (=tehtäväkohtainen palkanosa) ja tehtävästä suoriutumisen ja mahdollisen tehtävien hoidossa hyväksi luettavan vuosisi- donnaisen takuun (=henkilökohtainen palkanosa) perusteella siten kuin täs- sä sopimuksessa on sovittu.

2. Toimihenkilön tehtävän vaativuuteen perustuva palkka, mahdollinen erityis- tekijälisä ja tehtävien hoidossa hyväksi luettava aikaisempi kokemus tulee määritellä työsuhteen alkaessa. Suoriutumiseen perustuva palkanosa määri- tellään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

3. Vaativuusryhmää määriteltäessä arvioidaan tehtävä, ei toimihenkilöä. Tehtä- vän vaativuuden arviointi tapahtuu kirjallisen tehtävänkuvauksen perusteel- la. Tehtävien oikeaa vaativuusryhmää arvioitaessa painotetaan tieto/taito, kokemus–vaativuustekijää (vaativuusryhmittely sivulla 29). Sopimuksen liit- teenä (s. 68) on sopijaosapuolten yhteinen malli tehtävänkuvauslomakkeeksi täyttöohjeineen.

3 § TEHTÄVÄkOHTAINEN PALkANOSA

1. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryhmälle sovitun vähimmäispalkan ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen erityistekijälisän perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävän vaativuusryhmä, perusteet mahdolliselle erityistekijä- lisälle ja mahdollisesti hyväksi luettava aikaisempi kokemus selvitetään työn- antajan ja toimihenkilön kesken tai toimihenkilön niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan kanssa toi- mesta laadittua kirjallista tehtävänkuvaa apuna käyttäen.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee vaativuusryhmän, perusteet erityistekijälisälle ja mahdollisen hyväksi luettavan aikaisemman kokemuksen.

Toimihenkilöllä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys tämän sopimuksen 7 §:ssä sovitun erimielisyyksien rat- kaisumenettelyn piiriin.

3. Erityistekijälisää maksetaan samaan vaativuusryhmään sijoittuvien tehtävien keskinäisten vaativuuserojen perusteella. Erityistekijälisään voivat vaikuttaa myös toimihenkilön hoitamat sijaisuudet tai oman tehtävän ohella tilapäises- ti hoitamat tehtävät.

ERITYISTEkIJÄLISÄÄ VOIDAAN MAkSAA MUUN MUASSA SEURAA- VIEN TEHTÄVÄÄN LIITTYVIEN kRITEERIEN PERUSTEELLA:

• tehtävän laaja-alaisuus tai työn monimuotoisuus, esimerkiksi työskentely eri toimipaikoissa ja tehtävissä

• tehtäväkokonaisuudessa on mukana vaativampaan tehtäväryhmään kuuluvia osatehtäviä

• toimihenkilön tehtäviin kuuluu tiimin/ryhmän vetäjän tehtäviä ilman varsinaista esimiesasemaa

• taloudellinen vastuu ilman varsinaista budjettivastuuta

• muu määritelty toiminnallinen erityisvastuu (esim. kehittämistehtävät, hoito- ja turvallisuusvastuu, tekninen vastuu)

• työn erityinen kuormittavuus

• perehdytysvastuut

• tehtävän hoitamista erityisesti hyödyttävä kielitaito

4. Erityistekijälisää voidaan maksaa yhden tai useamman kriteerin perusteella. Edellä mainittujen lisäksi tai niiden sijasta järjestökohtaisesti voidaan määri- tellä muita kriteereitä lisälle. Erityistekijälisän suuruus on 3–30 % vaativuus- ryhmän peruspalkasta laskettuna.

5. Tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa mahdolli- nen erityistekijälisä arvioidaan uudelleen kuukauden kuluessa muutoksesta.

ESIM 1. Toimihenkilö siirtyy vaativuusryhmän 3 tehtävästä vaati- vuusryhmän 4 tehtävään. VR3 tehtävässä toimihenkilöllä on ollut

100 euron erityistekijälisä tehtävästä, joka sisältyy VR4 perus- tehtäviin ja VR4 peruspalkkaan. Tällöin toimihenkilön kokonais- palkan eri osien suhteet saattavat siis muuttua, kokonaispalkan kuitenkaan laskematta.

6. Esimies ja toimihenkilö tarkastelevat vuosittain yhdessä toimihenkilön oi- keutta erityistekijälisään. Mahdollisen lisän perusteet ja määrä dokumentoi- daan tehtävänkuvauslomakkeeseen.

4 § HENkILÖkOHTAINEN PALkANOSA

1. Henkilökohtaisessa palkanosassa voi olla kaksi osaa: henkilökohtainen lisä ja vuosisidonnainen takuu.

Henkilökohtainen lisä määräytyy toimihenkilön työssä suoriutumisen perusteella.

HENkILÖkOHTAISEN LISÄN kRITEEREITÄ VOIVAT OLLA MUUN MUASSA:

• erityisen hyvä työn laatu ja erityisen hyvät työtulokset

• erityinen soveltuvuus

• työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen työhistoria

• työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen koulutus tai kielitaito

• erityiset tiedot ja taidot, jotka ovat hyödyllisiä ao. tehtävän hoitamisessa

• valmius tilapäisiin epäsäännöllisiin työaikajärjestelyihin

• erittäin hyvät työyhteisötaidot ja aktiivinen ote työilmapiirin kehittämiseen

• poikkeuksellisen hyvä joustavuus ja yhteistyökyky

• tehtävänkuvaan kuulumaton uusien toimihenkilöiden perehdyttäminen

Henkilökohtaisen lisän määrällä ei ole ylärajaa. Silloin kun sitä maksetaan, se on vähintään 3 % ao. tehtävän vaativuusryhmän peruspalkasta laskettuna.

2. Perusteet mahdolliselle henkilökohtaiselle lisälle selvitetään vuosittain työn- antajan ja toimihenkilön välillä tehtävästä laadittua kirjallista tehtävänkuvaa apuna käyttäen. Xxxxxxxxxxxx voi halutessaan pyytää keskusteluun häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan henkilön.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee henkilökohtaisen lisän perusteet.

Toimihenkilöllä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys tämän sopimuksen 7 §:ssä sovitun erimielisyyksien rat- kaisumenettelyn piiriin.

3. Henkilökohtaista lisää maksetaan siihen saakka, kun toimihenkilö hoitaa sa- moja työtehtäviä. Tehtävien vaativuuden muuttuessa voidaan henkilökohtai- nen lisä arvioida uudelleen.

VUOSISIDONNAINEN TAkUU

4. Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan määrä (henkilökohtainen lisä + vuosisidonnainen takuu) tulee olla toimihenkilön työkokemuksen perusteella vähintään seuraava:

KOkEMUSVUODET HENkILÖkOHTAINEN PALkANOSA % VAATIVUUS- RYHMÄN PERUSPALkASTA

3 6

6 10

9 14

Vuosisidonnaista takuuta ei makseta, mikäli henkilökohtainen lisä on suu- rempi tai yhtä suuri kuin vuosisidonnainen takuu.

5. Vuosisidonnaiseen takuuseen oikeuttavaa aikaa on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa, jossa työaika on keskimäärin ollut vähin- tään 19 tuntia viikossa. Jos keskimääräinen työaika on keskimäärin ollut vä- hemmän kuin 19 tuntia viikossa, otetaan ko. työskentelystä huomioon 50 %.

Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta toimihenkilö on vuosiloma- lain mukaisesti ansainnut vuosilomaa.

Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoita- misessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

5 § VÄHIMMÄISPALkAT

Tämän sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen vaativuusryhmien vähimmäispalkat il- menevät tämän sopimuksen liitteestä.

6 § PALkkAMÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN

1. Viimeistään 5 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta on laadittava kir- jallinen tehtävänkuva ja määriteltävä tehtävien vaativuusryhmä sekä mahdol- linen erityistekijälisä.

Henkilökohtainen lisä määritellään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa pysyvästi tarkistetaan muutosten vaikutus palkkausperusteisiin.

Mikäli toimihenkilölle syntyy mahdollinen peruste henkilökohtaiseen lisään, tarkistetaan perusteen vaikutus palkkaukseen.

Vaativuusryhmän tarkistaminen on tehtävä kuukauden kuluessa tehtävien vaativuuden muuttumisesta. Erityistekijälisän tarkistaminen on tehtävä vas- taavassa ajassa perusteen syntymisestä.

Lisäksi toimihenkilön palkkaperusteet tarkistetaan kerran vuodessa. Tarkis- tamisajankohta sovitaan paikallisesti.

3. Toimihenkilön tehtävien muuttuessa tilapäisesti vaativammiksi ja muutoksen jatkuessa yli koko palkanmaksukauden, tarkistetaan toimihenkilön palkkape- rusteet seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Mikäli tehtävien muu- tos johtuu vuosilomista, ei tarkistusta kuitenkaan tehdä.

4. Xxxxxxx toimihenkilö joutuu hoitamaan tilapäisesti oman toimensa ohella toi- sen henkilön tehtäviä ja tehtävien hoito jatkuu yli palkanmaksukauden, mak- setaan hänelle työmäärän lisääntymisestä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien korvaus, jonka suuruus on 5–25 % henkilökohtaisesta palkasta työmäärän lisääntymisestä riippuen. Mikäli tehtävien hoitaminen on normaa- lia vuosilomista johtuvaa töiden järjestelyä, ei oikeutta korvaukseen ole.

5. Tässä pykälässä tarkoitettu tarkistusmenettely toteutetaan tämän sopimuk- sen 3 ja 4 §:ssä sovitun menettelyn mukaisesti.

7 § ERIMIELISYYkSIEN RATkAISEMINEN

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta tämän sopimuksen allekirjoit- tajajärjestöjen välillä.

2. Ellei asiassa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voidaan asia viedä työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

8 § VOIMASSA OLEVAT EDUT

1. Tämä sopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet työ-, virka- taitoimiehtosopimukseen.

2. Sellaiset etuisuudet, jotka ovat perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimuk- seen, korvataan tällä sopimuksella, ellei järjestöjen välillä tai paikallisesti erikseen toisin sovita.

9 § TYÖRAUHA

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

10 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLOAIkA

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2012 alkaen osana Sosiaalialan järjestöjä koske- vaa työehtosopimusta.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2018 Hyvinvointialan liitto ry

Toimihenkilöliitto ERTO ry

SOSIAALIJÄRJESTÖJEN VAATIVUUSRYHMITTELY

TIETO/TAITO, kOkEMUS	ITSENÄISYYS, HARkINTA	VALVONTA, VASTUU
1. Toimi muodostuu avustavista tehtä- vistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella.	Tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisina.	Työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.
2. Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tarvittavat tie- dot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella.	Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen.	Työ suoritetaan yleisoh- jeiden mukaisesti.
3. Toimi muodostuu vaativaa ammatti- osaamista edellyttävistä tehtävistä. Tar- vittavat tiedot ja taidot saadaan am- matillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.	Tehtäväratkaisut edellyttä- vät valintoja eri menettely- tavoissa.	Työ suoritetaan itsenäi- sesti yleisohjeiden mukai- sesti.
4. Toimi muodostuu osatoiminnon hoi- toon tai asiantuntemuksen käyttöön liit- tyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulu- tasoisella koulutuksella ja työkokemuk- sella.	Tehtäväratkaisut edellyttä- vät myös uusien ratkaisu- mallien löytämistä.	Työ suoritetaan itse- näisesti tavoitteisiin tai suunnitelmiin perustuen ja siihen voi liittyä talou- dellista ja esimiesvas- tuuta.
5. Toimi muodostuu osatoiminnon hoi- toon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asian- tuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtä- vistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltu- valla koulutuksella ja vankalla työkoke- muksella.	Tehtäväratkaisut edellyt- tävät myös olemassa ole- vien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yh- distelyä.	Työ suoritetaan itsenäi- sesti toiminnan suun- nitteluun tai asiantunti- ja-asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toimin- nallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.
6. Toimi muodostuu toiminnon suunnit- teluun, kehittämiseen, valvontaan ja joh- toon tai perusteellisia teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisel- la koulutuksella ja vankalla työkokemuk- sella.	Tehtävät edellyttävät toi- mintoa tai asiantuntija- aluetta koskevien ratkaisu- jen tekemistä.	Työ suoritetaan itsenäi- sesti toiminnon johtami- seen tai asiantuntija-ase- maan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilös- tövastuuta.
7. Toimi muodostuu toiminnon suun- nitteluun, kehittämiseen, valvontaan ja johtoon liittyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakouluta- soisella koulutuksella ja vankalla työko- kemuksella.	Tehtävät edellyttävät toi- mintoa koskevien ratkai- sujen tekemistä.	Työ suoritetaan itsenäi- sesti toiminnon johtami- seen tai erityisen vaati- vaan asiantuntemukseen perustuen ja siihen sisäl- tyy merkittävää tulosvas- tuuta toiminnan, talouden ja/tai henkilöstön osalta.

VÄHIMMÄISPALkAT 1.6.2022–31.8.2022 ‌

VAATIVUUSRYHMÄ

1. ryhmä	1 696,10
2. ryhmä	1 786,51
3. ryhmä	1 946,71
4. ryhmä	2 134,81
5. ryhmä	2 357,78
6. ryhmä	2 613,24
7. ryhmä	2 871,54

VÄHIMMÄISPALkAT 1.9.2022–30.4.2023

VAATIVUUSRYHMÄ

1. ryhmä	1 726,63
2. ryhmä	1 818,67
3. ryhmä	1 981,75
4. ryhmä	2 173,24
5. ryhmä	2 400,22
6. ryhmä	2 660,28
7. ryhmä	2 923,23

HARJOITTELIJOITA, OPPISOPIMUSOPPILAITA JA TUkITYÖLLISTETTÄVIÄ kOSkEVAT PALkkAUSMÄÄRÄYkSET

Tehtävässään harjoittelijana, oppisopimusoppilaana tai tukityöllistettynä toi- mivalle toimihenkilölle voidaan maksaa työsuhteen alettua enintään 6 kk:n ajan 85 % kyseisen vaativuusryhmän palkasta.

Yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutkintoon täh- täävän harjoittelun aikana ei sovelleta tämän työehtosopimuksen palkkaus- järjestelmää eikä palkkataulukoita.

SOPIMUS PAIkALLISESTA SOPIMISESTA ‌

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätä- missä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Li- säksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palk- ka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän so- pimuksen liitepöytäkirjan mukaisesti.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa toimihenkilöt, rekisteröity järjestökohtainen toimihenkilöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimus- osapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Paikallisen sopimuksen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä on sovittu. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäises- sä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jat- kuu kuitenkin sen loppuun.

4 § Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille. Työehtosopimus- osapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdolli- suus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimas- sa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsinki 18. päivänä joulukuuta 2013 Sosiaalialan työnantajat ry Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

LIITEPÖYTÄkIRJA PAIkALLISESTA SOPIMISESTA ‌

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä so- pimuksessa on sovittu.

2 § Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä järjestöä tai sen osaa kos- kien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa toimihenkilöt sekä rekisteröi- ty järjestökohtainen toimihenkilöiden yhdistys.

3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimus- lain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudel- linen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja kes- kusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuo- deksi kerrallaan.

5 § Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosa- puolten tarkistettavaksi.

6 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuol- ten välillä sovittu.

Helsinki 18. päivänä joulukuuta 2013 Sosiaalialan työnantajat ry Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

LUOTTAMUS- MIESSOPIMUS ‌

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee Hyvinvointialan liiton jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoitta- neeseen toimihenkilöliittoon.

2 § LUOTTAMUSMIES

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopimusosapuolten välillä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun järjestössä on so- vittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Järjestön palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoit- taneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luot- tamusmiehen valinnasta.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voi- daan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun järjestöön voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä järjestön itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Mikäli järjestössä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen järjestön palveluksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työeh- tosopimukseen sidotun toimihenkilöliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamus- miehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Järjestön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaa- tio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjes- täytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimit- tamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut vält- tämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Asianomainen työpaikkaosasto tai vastaava taikka toimihenkilöliitto ilmoit- taa kirjallisesti työnantajalle valitusta luottamusmiehestä ja hänen mah- dollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään.

4 § LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden kehittymisen suhteen.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luot- tamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähem- piarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos järjestön työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisa- nottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaa- tia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enem- mistön suostumusta, jonka selvittää työehtosopimuksen osapuolena oleva toimihenkilöjärjestö.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:än sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan nou- dattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luotta- musmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pää- luottamusmiehenä tai järjestön luottamusmiehenä toimineeseen toimihenki- löön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Työnantaja antaa tiedon luottamusmiehelle annetusta il- moituksesta myös asianomaiselle työpaikkaosastolle tai vastaavalle taikka toimihenkilöjärjestölle.

10.Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemas- sa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen pai- navana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työs- tä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa pur- kamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palk- kaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työ- ehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön vä- lisiin suhteisiin ja järjestön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia järjestön ja henkilöstön väli- sen neuvottelu ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § LUOTTAMUSMIEHEN OIkEUS SAADA TIETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai

muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla edustamistaan järjestön toimihenkilöistä seuraavat tiedot:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta il- moitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Vaativuusryhmä, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ on arvioitu. Tämän lisäksi luottamusmiehelle tulee antaa vuosittain tieto siitä, kuinka monelle ja keskimäärin kuinka suuria tehtävä ja henkilö- kohtaisia palkanosia järjestössä maksetaan. Alle 5 henkilön ryhmistä tietoa ei kuitenkaan voida antaa.

4. Järjestön koko ja osa aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua järjestössä toteutetuksi tänä ajankohtana järjes- töön työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli järjestössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ VAPAUTUS TYÖSTÄ

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoita- mista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huo- mioon järjestön toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiesteh- tävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

8 § LUOTTAMUSMIEHEN SÄILYTYS- JA TOIMISTOTILAT

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Järjestökohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmies- tehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tar- koituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamus- miestehtävien hoitamiseen.

Toimistovälineisiin kuuluvat myös yhteisössä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti).

9 § ANSIONMENETYkSEN kORVAAMINEN

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta järjestössä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § LUOTTAMUSMIESTEN kOULUTUS

Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan vara- taan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen päte- vyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä myös luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjeste- tään myös muille toimihenkilöille.

11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työn suorittamista ja sen järjestelyä koskevissa kysymyksissä toimihenkilön tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettä- vä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toi- mihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolis- ta sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi järjestössä paikallisissa neu- votteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen perus- te on riitautettu.

12 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osa- puolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä maaliskuun 1. päivänä 2018 Hyvinvointialan liitto ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

KOULUTUS- SOPIMUS ‌

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurs- sin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osal- listujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväk- symällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit vii- meistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § AMMATILLINEN JATkO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENkOULUTUS

1. Toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on sekä työnan- tajan että toimihenkilön etu. Tämän tavoitteen varmistamiseksi osapuolet suosittelevat, että toimihenkilölle varataan mahdollisuus osallistua työtaito- jensa kehittämiseksi tarpeelliseen ammatilliseen jatko-, täydennys- ja uudel- leenkoulutukseen. Toimihenkilön koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi esimiehen ja toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.

Toimihenkilöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös pidempiaikaisten määräaikaisten toimihenkilöiden mahdolli- suuden osallistua täydennyskoulutukseen.

2. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäes- sä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korva- taan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansi- onmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § YHTEINEN kOULUTUS

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTIYHDISTYSkOULUTUS

1. TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus- työryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulu- tuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välil- lä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta järjestölle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.

2. KORVAUkSET

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaa- miselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtä- viin järjestössä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät jär- jestössä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistykses- sä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § VOIMASSAOLOAIkA

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä 18. päivänä joulukuuta 2013 Sosiaalialan työnantajat ry

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

ALLEkIRJOITUS- PÖYTÄkIRJA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet sosiaalialan järjestöjä koskevasta työeh- tosopimuksesta seuraavasti:

1. SOPIMUSkAUSI

Voimassa oleva työehtosopimus päättyy 31.5.2022.

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.6.2022. Uusi sopimuskausi päättyy 31.3.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.3.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.4.2023.

2. TEkSTIMUUTOkSET

TYÖEHTOSOPIMUkSEN 6 §:ÄÄ (TYÖAIkA) MUUTETAAN SITEN, ETTÄ 16. kOHTA SIIRRETÄÄN kOHDAN ”ESIMERkkEJÄ” ALLE.

MUUTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN 8 §:ÄÄ (LISÄTYÖ) SITEN, ETTÄ POISTETAAN 3. kOHTA JA MUUTETAAN SITÄ SEURAAVIEN kOHTIEN NUMEROINTI VASTAAMAAN MUUTTUNUTTA NUMEROINTIA.

3. Lisätyötä ei lueta työaikalain mukaisiin ylityökiintiöihin.

MUUTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN 15 §:ÄÄ (VARALLAOLO JA HÄLYTYSkORVAUS) SITEN, ETTÄ 4. kOHTAAN TEHDÄÄN SEURAAVAT POISTOT JA MUUTOkSET:

4. Kun toimihenkilö vapaa-aikanaan kutsutaan työhön eikä kyse ole varallaolos- ta, maksetaan hälytyskorvauksena 17,5700 euroa. ~~Hälytyskorvauksen määrä~~ ~~on 1.9.2020 alkaen 17,22 euroa, ja 1.9.2021 alkaen 17,57 euroa.~~

TYÖEHTOSOPIMUkSEN 18 §:ÄÄN (VUOSILOMA) LISÄTÄÄN UUDET 4. JA 6. kOHDAT JA MUUTETAAN NUMEROINTIA SEURAAVASTI:

Tätä määräystä sovelletaan 30.9.2022 jälkeen alkaviin lomiin tai loman osiin.

5. 4. Muutoin vuosilomaan ja siltä ajalta maksettavaan palkkaan sovelletaan vuosilomalain laskentasääntöjä.

6. 1.4.2024 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään s. 55 liitteen mukai- sesti vuosilomalain mukaisesta arkipäivälaskennasta (6pv/vko) lomapäi- välaskentaan (5pv/vko), ellei työnantajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.

Tässä tarkoitettu liite ”Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen vuosilo- mamääräykset siirryttäessä 5-päiväiseen vuosilomalaskentaan” on tämän al- lekirjoituspöytäkirjan liitteenä nro 1.

MUUTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN 20 §:ÄÄ (LOMARAHA) SITEN, ETTÄ 3. kOHTAAN TEHDÄÄN LISÄYS SEURAAVASTI:

Osapuolet toteavat, että muutoksella ei ole tarkoitus ottaa lakiviittausta osaksi työehtosopimusta.

MUUTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN 21 §:ÄÄ (SAIRAUSAJAN PALkkA) SITEN, ETTÄ LISÄTÄÄN SEN 1. kOHTAAN UUSI kOLMAS kAPPALE SEURAAVASTI:

TYÖSUHTEEN SAIRAUSAJAN

PITUUS: PALkANMAkSUJAkSO

alle 1 kk sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)

alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää

5–10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää

Työntekijällä on velvollisuus myötävaikuttaa korvausten hakemisessa tapatur- mavakuutuslainsäädännön mukaisesti.

Jos sama sairaus uusiutuu seitsemän päivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

Osapuolet toteavat, että muutoksella ei ole tarkoitus ottaa lakiviittausta osaksi työehtosopimusta.

KORJATAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN kOHDASTA ”TYÖAIkAPANkkIMALLI SOSIAALIALAN JÄRJESTÖILLE” OLLUT kIRJOITUSVIRHE 2. kOHDAN ALLA OLEVAN ESIMERkIN kOLMANNESTA kOHDASTA SEURAAVASTI:

3. Lomarahan muuntosuhde: 24 lomapäivän lomaraha = 12 arkipäivää = 2 viik- koa eli 10 työpäivää vapaata.

3. TYÖRYHMÄT

1. PERHEVAPAAUUDISTUSTYÖRYHMÄ

Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee sopimus- kauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimuksen 24 §:ään.

Jos allekirjoittajajärjestöt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muu- toksista työehtosopimukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaikojen mak- samista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden loppuun saakka.

2. TYÖRYHMÄ SELVITTÄMÄÄN PALkkAUSPERUSTEIDEN TOIMIVUUTTA JA EDISTÄMISTÄ

TYÖRYHMÄN kESkEINEN TAVOITE

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää palkkausperustei- den toimivuutta sosiaalialan järjestöissä, huomioiden mm. tehtävien vaativuuden muuttumisen myötä tapahtuvaa palkanmuodostumista sekä tehtäväkohtaisten palkanosien, henkilökohtaisten palkanosien ja erityistekijälisien säännönmukais- ta tarkastelua, työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Palkkausperusteiden mahdollinen vaikeaselkoisuus voi vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja positiiviseen työn kehittämiseen. Selkeiden ja toimivien palk- kausperusteiden avulla voidaan parantaa työntekijöiden ja työnantajien välistä luottamusta sekä tuetaan tuottavuuden kehitystä.

YHTEISET kYSELYT TAI VASTAAVA YHDESSÄ SUUNNITELTU TIE- DONHANkINTA

Osapuolet selvittävät mahdollisuutta järjestää yhteisiä kyselyjä tai vastaavia toi- mivampien palkkausperusteiden edistämiseksi. Osapuolet voivat samassa yhtey- dessä selvittää em. palkkausperusteiden lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan asioita.

ALAkOHTAINEN YHTEISTYÖ

Osapuolet voivat myös toteuttaa yhteistyöhankkeita sosiaalialan järjestöjen ja nii- den työntekijöiden kanssa.

Työryhmän tavoitteena on tuottaa laadukasta pohjatietoa mahdolliseen jatkos- sa tehtävään palkkausperusteiden/palkkausjärjestelmän selkeyttämis- ja/tai uudistamistyöhön.

Työryhmä laatii raportin, johon kirjataan em. selvittelyiden tulokset 31.1.2024 mennessä.

4. SUOSITUkSET

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työnantajan ja henkilöstön välillä kes- kustellaan tarpeesta ottaa henkilöstölle Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus johtuen etätyön lähityötä hei- kommasta tapaturmavakuutusturvasta.

5. PALkANTARkISTUkSET

Sopimuskausi on 22 kk eli 1.6.2022–31.3.2024.

1.9.2022 TOTEUTETTAVAT kOROTUkSET:

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia 31.8.2022 voimassa olevia kuukausipalkkoja korotetaan 1.9.2022 yleiskorotuksella 1,5 %.

Lisäksi toteutetaan 1.9.2022 alkaen paikallinen erä 0,3 %. Paikallisesta erästä so- vitaan ja se jaetaan liittojen sopiman, liitteenä numero 2 olevan ohjeen mukaises- ti. Paikallisen erän suuruus lasketaan toukokuun 2022 palkoista.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.9.2022 alkaen 1,8 %. Jos taulukkokorotus johtaa pakottavaan henkilökohtaisen palkankorotuksen ylittävään korotukseen, on työn- antajalla oikeus vähentää tämä ylite henkilön erityistekijälisästä tai henkilökoh- taisesta lisästä tai muusta palkanosasta, kuitenkin niin, että työehtosopimuksen määräykset vähimmäispalkoista toteutuvat.

VUONNA 2023 TOTEUTETTAVAT kOROTUkSET:

Vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohta, suuruus ja rakenne sovitaan työ- ehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa 15.3.2023 mennessä. Mikä- li vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohdasta, suuruudesta ja rakenteesta ei päästä yksimielisyyteen 15.3.2023 mennessä, voivat työehtosopimusosapuolet irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.4.2023. Irtisanomista koskeva ilmoi- tus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.3.2023.

Helsingissä 1.6.2022 Hyvinvointiala HALI ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

LIITE ‌

PAIkALLISEN ERÄN TOTEUTTAMINEN SOSIAALIALAN JÄRJESTÖISSÄ 2022

Sosiaalialan järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu jaettavaksi 1.9.2022 paikallisesti kohdennettava 0,3 % suuruinen erä.

1. MITÄ JAETAAN

Paikallinen erä toteutetaan siten, että jokaisessa järjestössä lasketaan paikal- lisen erän kokonaiseuromäärä, ja tämä rahamäärä jaetaan järjestössä. Koro- tus kohdentuu työehtosopimuksen piirissä oleville toimihenkilöille, joten jaet- tavan erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta korotusta edeltävältä toukokuulta. Täs- tä palkkasummasta lasketaan 0,3 %, joka jaetaan paikallisena eränä. Toukokuun palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat (sisältäen kiinteät kuukausittain toistuvat lisät) mutta ei ylitöitä eikä vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajal- ta kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman vaih- tuvia tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien toimi- henkilöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.

ESIMERkIkSI: Työehtosopimuksen piirissä 31.5.2022 on 30 toi- mihenkilöä (ei sisällä työehtosopimuksen 1 §:n mukaisia työn- antajan edustajia), joiden säännöllisen työajan kuukausipalkat tai tuntipalkkaisille toimihenkilöille maksetut tuntipalkat tou- kokuulta 2022 olivat 63 000 euroa. Summa sisältää yhteensä 3 000 euroa tuntikohtaisia ilta- ja lauantaityölisiä. Varsinaiset säännölliset palkat ovat siis 60 000 euroa (63 000 €, josta vä- hennetään 3 000 € vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä).

Jaettava erä on 0,3 x 60 000 €/100 = 180 €

2. KETkÄ NEUVOTTELEVAT

Erän kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti. Neuvottelut käydään joko työn- antajatasolla tai työyksikkökohtaisesti. Neuvotteluosapuolina ovat

1. työnantajan edustaja ja luottamusmies/luottamusmiehet.

2. Jos luottamusmiestä ei ole eikä luottamusmiestä tässä yhteydessä valita, toimihenkilöt voivat valita keskuudestaan yhteisen edustajan.

3. Pienessä työyhteisössä, jossa luottamusmiestä ei ole eikä luottamusmies- tä tai edustajaa valita, neuvottelut voidaan käydä koko henkilöstön kanssa yhteisesti.

Neuvottelujen alussa todetaan, ketkä ovat neuvottelijat.

3. NEUVOTTELUJEN kULkU

Työnantaja kutsuu neuvotteluosapuolet hyvissä ajoin koolle. Tarkoituksena on, että osapuolet ehtivät riittävästi valmistautua neuvotteluihin.

Neuvottelukertoja tulee olla vähintään kaksi, ellei yksimielisyyttä saavuteta jo en- simmäisessä neuvottelussa.

Osapuolet esittävät kirjalliset ehdotuksensa suunnitelluista korotuksista ja niiden perusteista vaativuusryhmittäin. Tarkoituksena on nimenomaan, että aktiivisesti tavoitellaan yhteisymmärrystä erän jakamisesta.

Neuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, johon osapuolten näkemykset kirjataan.

ESIMERkIkSI: TYÖNANTAJA TEkEE LUOTTAMUSMIEHELLE SEU- RAAVAN EHDOTUkSEN PAIkALLISEN ERÄN kOHDENTAMISESTA (TÄSSÄ ESIMERkISSÄ YLLÄ MAINITTU 180 EUROA):

1. Vaativuusryhmässä 2 työskenteleville kahdelle toimihenkilölle kohdistetaan henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella 20 e eli yhteensä 40 e.

2. Vaativuusryhmässä 4 työskenteleville neljälle asiantuntijalle kohdistetaan jokaiselle työn vaativuuden perusteella 10 e eli yhteensä 40 e.

3. Vaativuusryhmässä 6 työskentelevillä kahdelle asiantuntijalle kohdistetaan 50 euroa eli yhteensä 100 euroa.

Tässä esimerkissä kohdennettava 180 euron paikallinen erä jaettaisiin siis kah- deksalle henkilölle.

4. PAIkALLISEN ERÄN kOHDENNUSPERUSTEET

Neuvotteluissa on tarkoitus yhteisymmärryksessä sopia siitä, minkä asioiden perusteella paikallinen erä kohdennetaan. Käytännössä ensin sovitaan niistä periaatteista, joiden mukaan kohdennus suoritetaan ja tämän jälkeen erän ja- kamisesta työpaikalla. Jakoperusteet liittyvät tehtävän vaativuuteen tai henki- lökohtaiseen suoriutumiseen. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on lueteltu esimerkkejä, millä kriteereillä erityistekijälisää tai henkilökohtaista lisää voidaan maksaa.

Paikallinen erä on pysyvä osa palkkaa, joka maksetaan mahdollisten toimihen- kilölle myöhemmin myönnettävien muiden tai uusien henkilökohtaisen lisän, eri- tyistekijälisän tai vuosisidonnaisen takuun lisäksi.

5. TOIMENPITEET ENNEN ERÄN JAkAMISTA

Työnantaja ja luottamusmies käyvät neuvotteluissa läpi työpaikan toimihenkilöi- den sijoittumisen vaativuusryhmittelyyn sekä sen, kuinka monelle ja keskimäärin kuinka suuria erityistekijälisiä ja henkilökohtaisia lisiä järjestössä maksetaan vaa- tivuusryhmittäin. Tietojen antamisessa huomioidaan tilastoyhteistyön periaatteet siten, että palkkasalaisuus säilyy.

6. MILLOIN NEUVOTELLAAN?

Neuvottelut käydään viipymättä. Paikallinen erä maksetaan eli palkankorotus to- teutetaan neuvotteluiden jälkeen syyskuun palkanmaksun yhteydessä tai tarvit- taessa takautuvasti syyskuun alusta lukien neuvotteluiden päättymistä seuraa- van palkanmaksun yhteydessä.

7. JÄLkITARkASTELU

Kun työnantaja ja luottamusmies ovat päässeet sopimukseen paikallisen erän kohdentamisesta, kohdennuksesta ja sen perusteista tiedotetaan kirjallisesti henkilökunnalle. Henkilökunnalle annettavassa tiedotteessa tulee ilmetä ainakin:

1. Millä perusteilla erä on kohdennettu,

2. Kuinka monelle henkilölle paikallinen erä on kohdistunut, ja

3. Mihin vaativuusryhmiin erää on kohdennettu ja kuinka paljon.

8. JOS YHTEISYMMÄRRYSTÄ EI SAAVUTETA

Mikäli yhteisymmärrystä paikallisen erän kohdennuksesta ei saavuteta neuvotte- luosapuolten välillä, 30.11.2022 mennessä, paikallinen erä maksetaan kaikille toi- mihenkilöille 0,3 % suuruisena henkilökohtaisesta palkasta laskettuna.

9. PALkkATIETOJEN SALASSAPITO

Luottamusmiehelle luovutetut ja näytetyt tiedot ovat ehdottoman luottamuksel- lisia, eikä hän saa luovuttaa mahdollisesti tietoonsa tullutta yksittäisen henkilön palkka- tai muuta henkilötietoa kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen.

LIITE

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN TYÖEHTO- SOPIMUkSEN VUOSI- LOMAMÄÄRÄYkSET SIIRRYTTÄESSÄ

5-PÄIVÄISEEN VUOSILOMA- LASkENTAAN

Neuvotteluosapuolet sopivat sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuk- sen 18 §:n ja 19 §:n uudistamisesta seuraavasti siirryttäessä vuosilomalain mukaisesta kuuden arkipäivää/vko lomalaskennasta viiden lomapäivää/vko lomalaskentaan.

Näillä työehtosopimuksen liitteen määräyksillä ei heikennetä, mitä vuosilomien kertymisestä on paikallisesti tai muutoin sovittu, taikka ollut vakiintuneena käy- täntönä. Mahdollinen työehtosopimuksen tason ylittävä 6-päiväisen järjestelmän mukainen lomaoikeus muunnetaan 5-päiväisen järjestelmän mukaiseksi 18 §:n

5. kohdan mukaisesti.

ESIMERkkI: Jos työntekijän paikalliseen sopimukseen perustuva loma on ollut 7 viikkoa (42 päivää), on se muuntamisen jälkeen- kin 7 viikkoa (35 päivää).

18 § VUOSILOMA

1. 1.4.2024 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mu- kaisesta arkipäivälaskennasta (6/vko) lomapäivälaskentaan (5/vko), ellei

työnantajakohtaisesti päätetä voimaantulosta jo 1.4.2022 tai 1.4.2023 alka- van lomanmääräytymisvuoden alusta.

ESIMERkIT:

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2023–31.3.2024 lomat ansaitaan en- tisen 6/vko arkipäivälaskennan mukaan ja annetaan arkipäivinä 6 arkipäivää/vko lomakaudella 2024 ja sen jälkeisellä talviloma- kaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 6/ vko laskentasäännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole pää- tetty aikaisemmasta voimaantulosta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 lomat ansaitaan 5/ vko lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lomapäivinä 5 lomapäi- vää/vko tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/ vko laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 2.5.2025 pitämättä 6-päiväisen las- kennan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2024, muunnetaan ne 5-päiväisen laskennan mukaiseksi 2.5.2025 tämän pykälän 5. kohdan mukaisesti.

2. Lomapäiviä ovat arkipäivät maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta työ- ehtosopimuksen 7 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 18 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan vuosilomalakia kui- tenkin siten, että vuosilomalain 7 a §:ssä, 21 §:ssä ja 27 §:ssä mainituilla lo- man jakamiseen ja säästämiseen liittyvillä 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoite- taan lomapäiviksi muutettuina 10, 15 ja 20 lomapäivää.

VUOSILOMAN ANSAINTA

3. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa 1.4.2024 alkaen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:

A. Lomataulukon A mukaisesti, jos työsuhde on maaliskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla.

LOMATAULUkkO A

TÄYDET LOMAN- MÄÄRÄYTYMIS- kUUkAUDET

ANSAITUT LOMAPÄIVÄT

B. Lomataulukon B mukaisesti, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

LOMATAULUkkO B

TÄYDET LOMAN- MÄÄRÄYTYMIS- kUUkAUDET

ANSAITUT LOMAPÄIVÄT

ESIMERkkI:

Työpaikalla siirrytään viisipäiväiseen lomapäivälaskentaan 1.4.2024. Toimihenkilön työsuhde on alkanut 1.6.2024.

Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2024–31.3.2025 eli työsuhteen ajalla 1.6.2024–31.3.2025 kyseinen toimihenkilö ansaitsee lomaa loma- taulukon A mukaisesti.

Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2025–31.3.2026 hän ansaitsee lomaa lomataulukon B mukaisesti, kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään vuoden 31.3.2026.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ

C. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lomataulukon C mukaisesti, jos työ- paikalla on 31.10.1993 noudatettuun työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen perustuen ollut käytäntönä, että vuosiloman ansainta on kolme arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin noudatetaan myös tuolloin voimassa olleita ansaintarajoja ja -edellytyksiä. Paikallises- ti voidaan sopia toisin tämän kohdan mukaisesta lomaoikeudesta ja sen perusteista.

LOMATAULUkkO C

TÄYDET LOMAN- MÄÄRÄYTYMIS- kUUkAUDET

ANSAITUT LOMAPÄIVÄT

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Toimihenkilön 31.10.1993 voimassa ollut oikeus ns. talviloman- pidennykseen vähenee 1.4.1994 ansaittavan loman osalta kolmel- la päivällä, ellei allekirjoittajajärjestöjen välillä ole toisin sovittu tai paikallisesti toisin sovita.

4. Paikallisesti voidaan sopia vuosilomalain mukaisen talvilomakauden jatkami- sesta 16.5. saakka.

5. Työehtosopimuksen ansaintaa (A-, B- tai C-taulukon) korkeamman vuosilo- maoikeuden tai säästövapaiden muuntaminen:

Toimihenkilön työehtosopimuksen tason (taulukot A-C) ylittävä osa vuosilo- masta ja säästetyt vuosilomapäivät muunnetaan 5 pv/vko lomapäivälasken- taan 6 pv/vko arkipäivälaskennasta alla olevan taulukon mukaisesti. Taulu- kon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus luvulla 0,85 pyöristäen tulos kokonaisiin lomapäiviin.

Säästövapaat ja muut tämän kohdan mukaiset lomat muunnetaan kukin omi- na erinään.

LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 6-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA	LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 5-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35

ESIMERkkI 1: Toimihenkilöllä on oikeus yhdeksään vuotuiseen ar- kipäivinä annettavaan lomapäivään lomataulukoiden A-C mukaisen ansainnan lisäksi. Nämä muunnetaan taulukon mukaan kahdeksaksi vuotuiseksi lomapäiväksi.

Toimihenkilöllä on lisäksi säästövapaita edellisiltä lomanmää- räytymisvuosilta 24 arkipäivää. Säästövapaat muunnetaan taulukon mukaan 20 säästövapaapäiväksi.

VUOSILOMAPALkkA JA -kORVAUS

6. Vuosiloman ajalta toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa vuosilomalain mukaisesti.

VUOSILOMAPALkAN MAkSUAJANkOHTA

7. Vuosilomapalkka loman tai sen osan ajalta maksetaan tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työntekijällä on halutessaan aina oikeus saada vuosilo- mapalkkansa maksuun siten kuin vuosilomalaissa säädetään eli ennen lo- man tai sen osan alkamista. Pyyntö vuosilomapalkan maksamisesta ennen lomaa tai sen osan alkamista on esitettävä viimeistään kuukausi etukäteen, ja pyyntö voidaan esittää kutakin kertaa varten erikseen tai toistaiseksi voi- massa olevana.

KUUkAUSIPALkkAISEN TOIMIHENkILÖN VUOSILOMAPALkkA

8. Kiinteän kuukausipalkan lisäksi maksettavat muut kuin tilapäisten olosuhtei- den perusteella määräytyvät lisät (esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiset sunnuntaityö-, lauantaityö-, iltatyö- ja yötyölisät) huomioidaan vuosilomapal- kassa vuosilomalain 10 §:n 1 mom. mukaisesti.

TUNTIPALkkAISEN TOIMIHENkILÖN VUOSILOMAPALkkA

9. Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkkaan sovelletaan vuo- silomalain laskentasääntöjä, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

KESkIPÄIVÄPALkkAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALkkA

10.14 päivän ansaintasäännön piirissä olevaan tuntityöntekijään sovelletaan vuosilomalain 11 §:ää, kuitenkin niin, että vuosilomalain mukaisen kerroin- taulukon sijaan noudatetaan alla olevaa kerrointaulukkoa.

MA-PE LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ	KERROIN
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	5,4
6	6,3
7	7,2
8	8,1
9	9
10	10,8
11	11,8
12	12,7
13	13,6
14	15,5
15	16,4
16	17,4
17	18,3
18	19,3
19	20,3
20	22,2
21	23,2
22	24,1
23	25
24	25,9
25	27,8
26	28,7
27	29,6
28	30,5
29	31,4
30	33,2
31	34,1
32	35
33	35,9
34	36,8
35	38,6

Jos lomapäivien lukumäärä on enemmän kuin 35, kerrointa korotetaan luvul- la 1,08 lomapäivää kohden.

PROSENTTIPERUSTEINEN LOMAPALkkA

11. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai vuosilomakorvaus määräytyy prosentti- määräisenä ja hänelle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 25, korotetaan hänelle maksettavaa lomapalkkaa tai lomakorvausta 11,5 %:n lisäksi kutakin ylittävää lomapäivää kohden 0,45 %.

19 § SÄÄSTÖVAPAA

Työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella voidaan sopia vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 21 §:n perusteella säästövapaan käyttämisestä. Säästöva- paaseen voidaan siirtää vuosilomasta 15 lomapäivää ylittävä vuosiloman osuus sekä erikseen sovittavat vapaana annettavat lisä- ja ylityökorvaukset.

TYÖAIkA- PANkkIMALLI SOSIAALIALAN JÄRJESTÖILLE ‌

1. TYÖAIkAPANkkIMALLIN TARkOITUS JA kÄYTTÖÖNOTTO

Toimihenkilöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja vapaan-ajan yhteen- sovittamiseksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tuloksellisten työaikajärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien koh- tien mukaisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan työnantajan ja yksittäisen toimihenkilön välillä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

2. TYÖAIkAPANkIN OSATEkIJÄT

Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

• Viikkolepokorvaus

• Matka-ajan korvaus

• Lomaraha

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan tunteina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on toimi- henkilön keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä.

ESIMERkIkSI:

1. Yksi vuorokautinen ylityötunti, joka korvataan 50 %:lla koro- tetulla perustuntipalkalla on 1 h 30 min, kun se siirretään työaikapankkiin.

2. Säännöllisenä työaikana tehdystä iltatyöstä maksettava iltatyö- lisä, 15 % perustuntipalkasta, on työaikapankkiin siirrettynä yhdeltä tunnilta 9 min.

3. Lomarahan muuntosuhde: 24 lomapäivän lomaraha = 12 arkipäivää =

2 viikkoa eli 10 työpäivää vapaata.

Ylitöiden ja viikkolepokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava esi- miehen kanssa etukäteen samalla, kun sovitaan ylityön tekemisestä. Työaikakor- vausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava siinä vaiheessa, kun sovitaan niiden pitämisestä vapaana. Matka-ajankorvausten siirtämisestä työaikapank- kiin tulee sopia siinä vaiheessa, kun työnantaja ilmoittaa, että korvaus annetaan vapaana.

Toimihenkilöllä on oikeus säästää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää vastaa- va tuntimäärä.

3. TYÖAIkAPANkIN kERTYMÄN PITÄMINEN VAPAANA

Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja toimihenkilön välillä alustavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä. Jollei vapaan ajankoh- dasta voida sopia, toimihenkilön on ilmoitettava sen pitämisestä viimeistään nel- jä kuukautta ennen vapaan alkamista. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmässä on mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja toimihenki- lön yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Kertynyt vapaa pidetään kahden kalenterivuoden kuluessa sen kertymisestä, ellei työnantajan ja toimihenkilönvälillä kirjallisesti toisin sovita.

4. TYÖAIkAPANkIN HALLINNOINTI JA kIRJANPITO

Työaikapankkiin säästetyt työntunnit merkitään työaikakirjanpitoon, jonka sisäl- löstä toimihenkilöllä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.

5. TYÖAIkAPANkIN VAIkUTUS TYÖSUHTEEN MUIHIN EHTOIHIN

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaika- pankkivapaa on työssäoloaikaa vuosilomia ja kokemusvuosia laskettaessa sa- moin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

6. SAIRASTUMINEN TYÖAIkAPANkkIVAPAAN AIkANA

Jos toimihenkilö sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai sen aikana, ei työkyvyttömyysjakson kolmea päivää ylittävää osaa, ellei lyhyemmäs- tä ole sovittu, lasketa työaikapankkivapaaksi. Toimihenkilön tulee pyytää vapaan ajankohdan siirtoa viipymättä työkyvyttömyyden alkaessa.

ESIMERkkI:

Työnantaja ja toimihenkilö ovat sopineet toimihenkilönpitävän työaikapankkiva- paata 1.10.–14.10. eli 10 työpäivää. Toimihenkilö on sairaana 5.10.–30.10.2009.

1.–4.10. välisellä ajalla työaikapankkivapaasta kuluu 2 päivää ja vielä 5.–7.10. välisellä ajalla 3 päivää. Vapaa muuttuu 8.10. alkaen sairauslomaksi, jolloin lop- puosa vapaasta (8.–14.10. = 5 työpäivää) siirtyy pidettäväksi myöhemmin.

TO 1.10.	MA 5.10.	TO 8.10.	KE 14.10.	KE 30.10.
Vapaa alkaa	Sairastuminen	Vapaa muuttuu sairauslomaksi		Sairausloma päättyy
2 pv vapaa alkaa	3 pv vapaa	5 pv sairaus- lomalla	Sairauslomalla

7. TYÖAIkAPANkkIVAPAAN AJALTA MAkSETTAVA PALkkA

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle normaali säännöllinen kuukausipalkka. Jos toimihenkilön palkkaan kuuluu säännöllisesti maksettavaa muuta palkkaa, tulee myös tämä huomioida työaikapankkivapaan ajalta. Luontoi- sedut annetaan työaikapankkivapaan ajalta vähentämättöminä.

8. TYÖAIkAPANkIN IRTISANOMINEN

Työsuhteen ja työaikapankin päättyessä työaikapankissa pitämättä olevat tunnit maksetaan rahana. Vapaasta maksettavan korvauksen suuruus määräytyy työ- suhteen päättymishetkellä voimassa olevien palkkausperusteiden mukaan.

Toimihenkilöllä on oikeus saada ja työnantajalla on oikeus antaa työaikapankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työtehtävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttuessa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Helsingissä 18. päivänä joulukuuta 2013 Sosiaalialan työnantajat ry

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

TEHTÄVÄN- kUVAUkSEEN LIITTYVÄT OHJEET ‌

TYÖNANTAJA JA TOIMIPISTE:

Työnantajan nimi ja toimipiste, johon toimihenkilön työtehtävä sijoittuu (esimer- kiksi Keskustoimisto/ Helsinki tai aluetoimisto/ Rovaniemi)

TEHTÄVÄNIMIkE:

Tehtävänimike tai pääasiallinen tehtävä

TEHTÄVÄN TARkOITUS:

Lyhyt selostus tehtävän tarkoituksesta

PÄÄASIALLISET TYÖTEHTÄVÄT:

Kuvaus eri tehtävien sisällöstä päätehtävittäin. Pääasialliset työtehtävät tarkoit- tavat samaa toiminnallista kokonaisuutta koskevia tehtäviä, joilla on sama tarkoi- tus (esimerkiksi kirjanpitotehtävät, kiinteistönhoitotehtävät, koulu, sosiaali- ja/tai terveydenhuollon tehtävät, neuvonta- ja/tai asiantuntijatehtävät)

TARkEMPI SELVITYS TEHTÄVÄN SISÄLLÖSTÄ:

Yksityiskohtaisempi selvitys tehtävän sisällöstä, ts. mitä tehtäviin kuuluu ja miten tehtäviä hoidetaan.

AIkAOSUUS:

Tehtävän aikaosuus koko toimen hoitamiseen käytetystä ajasta. Aikaosuusarvi- ossa on käytettävä jaksoa, jonka kuluessa kaikki tehtävät toistuvat (päivä, viikko, kuukausi, jne.)

TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI:

Tähän arvioidaan jokaisen päätehtävän ja muiden työtehtävien osalta vaativuus- ryhmä (vaativuusryhmittely 1–7), johon työtehtävä sijoittuu.

MUUT TYÖTEHTÄVÄT:

Sellaiset muut päätehtävästä erilliset tehtävät, joilla on merkitystä luokituksen kannalta.

ESIMIES JA SELVITYS TEHTÄVÄN TASOSTA:

Tehtävän organisatorinen asema (suhteessa ylimpään johtoon). Esimerkiksi kir- janpitäjä: talouspäällikön alaisuudessa/toiminnanjohtajan alaisuudessa tai jär- jestösihteeri: järjestöpäällikön alaisuudessa/toiminnanjohtajan alaisuudessa. Samoin tähän kohtaan tulee merkitä mahdollisen esimiesaseman laajuus eli sen alla olevat toiminnot.

MUUT TEHTÄVÄN VAATIVUUTEEN MAHDOLLISESTI VAIkUTTAVAT ASIAT:

Tässä kohdassa on mainittava esimerkiksi toistuvat sijaisuudet.

VAATIVUUSRYHMÄ, JOHON TEHTÄVÄ SIJOITTUU:

Tähän kohtaan merkitään vaativuusryhmä (1–7), johon työtehtävä kokonaisuu- dessaan sijoittuu.

ERITYISTEkIJÄLISÄ:

Tähän merkitään erityistekijälisän perusteet ja suuruus.

TEHTÄVÄNkUVAUSLOMAkE

Työnantaja ja toimipiste:

Tehtävänimike:

Tehtävän tarkoitus:

TEHTÄVÄKOKONAISUUDET: TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI:

Pääasialliset työtehtävät

Tarkempi selvitys tehtävän sisällöstä

Aika-arvio

Tieto/taito,

Itsenäisyys,

Valvonta, vastuu

kokemus (vr 1–7) harkinta (vr 1–7) (vr 1-7)

Muut työtehtävät

Tarkempi selvitys tehtävän sisällöstä

Aika-arvio

Tieto/taito,

Itsenäisyys,

Valvonta, vastuu

kokemus (vr 1–7) harkinta (vr 1–7) (vr 1-7)

Esimies ja selvitys tehtävän tasosta järjestössä:

Muut tehtävän vaativuuteen mahdollisesti vaikuttavat asiat:

Vaativuusryhmä, johon tehtävä sijoittuu:

Erityistekijälisä (määrä, peruste):

Paikka ja aika:

Työnantajan nimi ja allekirjoitus Toimihenkilön nimi ja allekirjoitus

Tehtävänkuvauslomake tulee päivittää tehtävien vaativuuden muuttuessa pysyvästi ja tarkistaa kerran vuodessa

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖISSÄ TEHTÄVÄÄ TYÖTÄ

kOSkEVA TYÖSOPIMUS

1.5.2020 ALkAEN

1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET	Työnantaja	Koti -tai liikepaikka, y-tunnus
	Toimihenkilö	Henkilötunnus
	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖ- SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan Peruste (TSL 1:3): Kesto: asti, TAI jos määräaikaisuuden kestoa ei voida määritellä tarkasti, sen arvioitu kesto:
3. KOEAIKA	Koeaika: kk Koeaika päättyy: Ei koeaikaa
4. TYÖAIKA	Säännöllinen työaika (TES 6 §) (TES 6 § 1) (TES 6 § 3) 7 t 30 min/vrk ja 37,5 t /vk Keskimäärin 7 t 30 min/vrk ja 37,5 t /vk Muu: Tasoittumisjakson pituus: Muu:
	Työ voi sisältää ilta- ja viikonlopputyötä Muuta (esim. leirityö, kurssityö, työhön liittyvä Työ voi sisältää yötyötä matkustaminen): Työpaikalla on käytössä liukuva työaika (TAL 12 §)
	Ruokatauon pituus on: Se luetaan työaikaan Sitä ei lueta työaikaan
5. TYÖTEHTÄVÄ	Toimihenkilön työtehtävä työsuhteen alkaessa / työsopimusta tehtäessä:
6. PALKKA	Työsuhteen alkaessa / työsopimusta tehtäessä toimihenkilön palkka määräytyy seuraavasti: 1. Tehtäväkohtainen palkanosa: vaativuusryhmä Mahdollinen erityistekijälisä: % / € (määritellään viimeistään 5 kk:n kuluessa työsuhteen alkamisesta)
	2. Henkilökohtainen palkanosa € / %, joka sisältää % vuosisidonnaista takuuta työ- sopimusta solmittaessa v kk työkokemuksen perusteella.
	Palkan määrä: (euroa/kk/t) Palkanmaksukausi:
	Loppupalkka maksetaan työnantajan normaalina viimeistään kahden viikon kuluessa palkanmaksupäivänä työsuhteen päättymisestä
7. TYÖNTEKO- PAIKKA	(Kiinteä työpaikka / työpaikat tai tietty alue / alueet)
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta.
9. MUUT EHDOT (esim. luontaisedut)
10.PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Paikka ja aika: Työnantajan allekirjoitus / allekirjoitukset Toimihenkilön allekirjoitus

HYVINVOINTIALA HALI RY

Eteläranta 10,

00130 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

 Hyvinvointiala

Q @Hyvinvointiala

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata