OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

Savonia on vuonna 2019 edennyt määrätietoisesti strategiansa suuntaisesti. Savonian vaikuttavuus syntyy perustehtävien laadukkaan toteutumisen kautta. Savonia on jatkanut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteiden edistämistä aktiivisella kaikki Savonian painoalat kattavalla toiminnalla kansainvälisessä Human Security -verkostossa.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Savonia on vahvistanut kansainvälistä näkyvyyttään erityisesti Kiinassa Shanghain alueella, jonne palkattiin FinChi-yhteistyön avulla asiantuntijatehtävään Savoniasta valmistunut alumni. Kansainvälisessä

toiminnassa on tiivistetty entisestään Itä-Suomen korkeakoulujen välistä yhteistyötä, ja Savonia, Itä-Suomen Yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat yhdessä lähteneet edistämään kansainvälisten opiskelijoiden integroimista alueelle.

Savonia on myös aloittanut vahvan Human Security -teemaisen eurooppalaisen verkoston rakentamisen.

Jatkuvan oppimisen kysyntäperusteisen synergiamallin jalkauttaminen osaksi perustoimintoja on jatkunut suunnitellusti. TKI-vahvuusalojen ohella Savonia on määritellyt osaamisen painoaloja, joilla tähdätään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään rooliin.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi Savonia-ammattikorkeakoulu muodostaa yhdessä yliopiston ja toisen asteen oppilaistosten kanssa kolmen koulutusasteen (3KA) kampuksen Savilahteen vuoteen 2020 mennessä. Sopimuspohjaista yhteistyötä tiivistetään Savilahden alueella toimivien tutkimuslaitosten kanssa. Savilahden kampukselle rakennetaan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan oppimis- ja tutkimusympäristö.

Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vahvistavat laaja-alaista koulutusyhteistyötä sekä koulutuksen ja TKI - tukipalvelujen järjestelyjä. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen.

Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Savonia vahvistaa koulutus- ja TKI-toimintaansa strategisella kumppanuudella Shanghai Second Polytechnic Universityn kanssa. Lisäksi painoaloilla on vähintään yksi kansainvälinen strateginen kumppani.

Savilahden kampus on edennyt aikataulun mukaisesti. Suunnittelussa on ollut mukana henkilöstöä ja opiskelijoita. Lähtökohtana on avoin kampus, jossa tilojen monimuotoisuus mahdollistaa joustavat ja monimuotoisen opiskelun sekä TKI-toiminnan ja palveluliiketoiminnan myymisen yrityksille. Kesällä 2019 uudelle kampukselle siirtyi Opistotieltä tietotekniikan opetus. Kolmen koulutusasteen sekä alueen elinkeinotoimijoiden Business Center toimitilat otettiin käyttöön. Siinä työskentelee lähes 20 eri toimijoiden asiantuntijaa, jotka tukevat yrittäjyyttä ja innovaatioiden kaupallistamista. Myös toimijoiden yhteinen DigiCenter on aloittanut toimintansa Savilahden kampuksella.

Syksyllä kampussydämen valmistuessa uusiin tiloihin muuttivat opiskelijapalvelut ja kampuskirjasto, joka sai nimekseen Opus. Vuoden 2019 päättyessä myös konetekniikan opetus päättyi Opistotiellä ja siirtyi lukuvuoden 2020 alusta Savilahden kampukselle. Opistotien luopuminen on edennyt kaikilta osin suunnittelun mukaan niin, että kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisesti Savonia luopuu Opistotien omistuksesta vuoden 2020 lopussa.

UEF ja Karelia yhteistyössä on edetty strategisen kumppanussopimuksen mukaisesti. Erityisesti ICT- opintopolkussa yhteistyö toimijoiden välillä on tiivistynyt ja opiskelijapalaute sekä opintojen edistymisen edistyminen varsinkin ammattikorkeakoulujen tuottamissa opintojaksoissa on ollut hyvää.

Savonia on lähtenyt rakentamaan eurooppalaista Human Security verkostoa ja hakee European University haussa ko. teemalla keväällä 2020.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi.

Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ajasta ja paikasta riippumatonta opintotarjontaa ja toteutusmalleja kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Savonia on kehittänyt opiskelijavalintaansa tavoitteena luopua täysin valintatavoista, josta edellyttävät hakijalta pitkää valmentautumista. Nuorten suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa Savonia on ollut aktiivisesti kehittämässä ammattikorkeakoulujen yhteistä sähköistä valintakoetta. Monimuotokoulutuksissa on otettu käyttöön verkossa suoritettavat valintakurssit, joiden avulla helpotetaan etenkin työelämässä olevien hakeutumista amk-opintoihin. Vuonna 2019 ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan valituista aidosti ensikertalaisia oli 81,3%.

Savonia on tehnyt tutkintosääntöön muutoksia, joilla joustavoitetaan merkittävästi opiskelijoiden siirtymistä ammattikorkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelmasta toiseen sekä siirto-opiskelijoiden siirtymistä toisista korkeakouluista Savoniaan.

Lukioyhteistyön syventämistä on jatkettu sopimalla erityisesti toisen asteen opiskelijoille suunnatun opintotarjonnan toteuttamisesta. Ensimmäinen uuden yhteistyömallin mukainen opintojakso tulee lukiolaisten tarjontaan kevään 2020 aikana. Uraohjaus2020-hankkeessa yhdessä alueen keskeisten toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijoiden (Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto) on tarkasteltu

ja konseptoitu erilaisia oppilaitosyhteistyön muotoja. Nivelvaiheen siirtymien helpottamiseksi hankkeessa on pilotoitu mallia, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden on mahdollista opiskella koko viimeinen opintovuotensa ammattikorkeakoulussa. "Vika on eka" -mallin tavoitteena on lyhentää ammatillisen- ja ammattikorkeakoulututkinnon yhteenlaskettua suoritusaikaa yhdellä vuodella.

Savonia on vahvistanut rooliin volyymiltään suurimpana ammattikorkeakoulujen yhteisen verkko- opintotarjonnan toteuttajana. Kesän 2019 CampusOnline-opinnoista Savonia toteutti 34,8% (37600 op).

Savonia on ollut vahvasti mukana Itä-Suomen yliopiston ja muiden toimijoiden kanssa

käynnistämässä TalentHub-toimintaa Pohjois-Savoon. Samalla on vahvistettu Itä-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamisessa alueelle.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kilpaillun rahoituksen osuus on 20 % liikevaihdosta, josta neljännes kansainvälisistä lähteistä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tki-TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Savonian TKI-toiminnan volyymi on kasvanut vahvasti koko strategiakauden ajan. Vuonna 2019 TKI- hanketoiminnan kokonaisvolyymi oli 8,1 M¤, johon saatiin ulkopuolista tutkimusrahoitusta 5,9 M¤. Yritysten ostamaa TKI-palvelua toimitettiin 0,62 M¤ edestä ja TKI-infrastruktuuri investointeihin saatiin lisäksi 0,65M¤ ulkopuolista rahoitusta. Koko kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen (ml. liiketoiminta) osuus liikevaihdosta vuonna 2019 oli 19,5% (2018: 16,2%). Jäljellä oleva hankekanta vuoden vaihteessa oli 19,2 M¤, mikä mahdollistaa strategian mukaisen kilpaillun rahoituksen määrän kasvattamisen yli 20% liikevaihdosta.

Kansainvälisesti kilpaillun TKI-rahoituksen määrä vuonna 2019 oli 536 t¤ (9,1% koko TKI-rahoituksesta, vrt. 2018: 6,7%). KV-TKI rahoitus on kasvanut strategiakauden aikana suhteessa muuta TKI-

volyymia selvästi nopeammin, mutta strategian tavoitteen mukaista 25% osuutta koko TKI-volyymista ei tulla tällä kaudella saavuttamaan.

TKI-henkilöstön määrää kasvatettiin 125 henkilöön (2018: 107). Opetushenkilöstön tekemän TKI-työn määrä kasvoi 13,5% edellisestä vuodesta ja yli puolet opettajista osallistui TKI-työhön.

Pohjois-Savon Business Center on Savonialle muille hanketoimijoille strategisesti merkittävä. Business Center on kehittänyt yhteiset yrittäjyys- ja innovaatio-opinnot sekä yhteisen yrittäjyyden oppimisympäristön kolmelle oppilaitokselle (Savon ammattiopisto, Savonia ja Itä-Suomen yliopisto). Uudet Business Center - tilat Savilahden kampuksella otettiin käyttöön syksyllä 2019.

Koko Pohjois-Savon kattava yrittäjyys- ja innovaatiokasvatusstrategia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin työstettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten sekä paikallisten yrittäjien, Suomen ja Savon Yrittäjien kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Digiteknologian TKI-ympäristö (Digikeskus), DigiCenterNS, on saavuttanut Euroopan komission Smart Specialisation Platform:in käynnistämän DIH- eli digitaalinen innovaatiokeskittymä -tunnuksen (Digital Innovation Hub). Eurooppalaisessa DIH-verkostossa on nyt 320 tällaista digitaalisten innovaatioiden keskusta, joista Suomessa sijaitsee 17 DIH-keskittymää ja

näistä DigiCenterNS on ainoa DIH-yksikkö Itä- ja Keski-Suomessa. DigiCenterNS toiminnassa mukana on Itä-Suomen yliopisto. Opiskelijoille DigiCenter on tarjonnut opinnäytetöiden aiheita sekä harjoittelupaikkoja.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulun johtaminen rakentuu opiskelijoiden, työntekijöiden ja johdon väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle. Organisaatiokulttuurin ja johtamiskäytäntöjen kehittymisen arviointi toteutetaan strategiakaudella Suomen paras työpaikka -viitekehyksen mukaan.

Savonia saavutti ensimmäisenä korkeakoulutyöyhteisönä Suomessa Great Place to Work -sertifikaatin. Työntekijäkokemukseen perustuvan mittauksen (Trust Index) mukaan 71 % henkilöstöstä pitää Savonian toiminta- ja johtamiskulttuuria hyvänä tai erittäin hyvänä ja 80 % on sitä mieltä, että Savonia on kokonaisuudessaan hyvä työpaikka. Johtamis- ja toimintakulttuuria on kehitetty suunnitelmallisesti organisaation eri tasoilla ja tiimeissä henkilöstömittausten palautetta hyödyntäen. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista toiminnan kehittämiseen on vahvistettu hyödyntämällä yhteiskehittämisen menetelmiä monipuolisesti. Savonian henkilöstö on osallistunut laajasti yhteisten arvojen ja strategian luomiseen aktivoivissa muutostyöpajoissa ja Savonia-päivässä. Johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisessä painottuu arvojen juurtuminen arjen toimintaan.

Luottamusta johdon ja henkilöstön välillä on vahvistettu monimuotoisilla kohtaamisilla ja viestintätavoilla, joista uusimpina on otettu käyttöön johdon vartit kampuskahvien, Savonia-päivien, tulevaisuuskatsausten ja muiden yhteisten tapahtumien lisäksi. Onnistumisia ja henkilöstön vaikuttavaa tekemistä on tuotu näkyvästi esille, mikä on vahvistanut työntekijöiden ylpeyden kokemusta omasta työstään. Tiimien yhteistyötä on tuettu tiimivalmennuksilla ja kehittämällä yhteisöllisyyttä vahvistavia käytäntöjä. Henkilöstön palkitsemisen tapoja on monipuolistettu mahdollistamalla esimiehille esimerkillisten tekojen huomioiminen ketterillä palkitsemisilla.

Vuosittain toteutettavan toimivuuskyselyn perusteella henkilöstön työtyytyväisyys työmotivaatiota, tiimityötä ja johtamista mittavien kaikkien indeksien osalta parantunut ja on keskiarvona erittäin hyvällä

tasolla. Toimivuuskyselyn avainmittareiden, Koen jaksavani hyvin työssäni (ka 3,15) ja Savoniaa johdetaan kokonaisuutena hyvin (ka 3,25 ja muutos 0,27), tuloksissa kehityssuunta tarkastelujaksolla on myös ollut positiivinen.

Kestävän henkilöstöpolitiikan strateginen tavoite henkilöstömäärän maltillisesta kasvusta on toteutunut

suunnitellun mukaisesti kuitenkin niin, että samalla Savonian kilpailukyky on vahvistunut niin henkilöstön osaamisen, tuottavuuden kuin työkyvynkin näkökulmasta. Savonian tuloksellinen toiminta on mahdollistanut uusrekrytointien toteuttamisen koulutukseen ja TKI-toimintaan ja henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen. Panostaminen on näkynyt tuottavuuden kasvuna erinomaisten koulutustulosten ja TKI- toiminnan volyymin kasvun myötä. Sairauspoissaoloprosentti on Savoniassa alhaisempi kuin toimialalla keskimäärin.

3. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Ammattikorkeakoulu kehittää Itä-Suomessa hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa.

Savonian painoalat ovat jatkaneet edellisenä vuonna käynnistynyttä vahvaa ekosysteemien rakentamista alueen muiden oppilaitosten, sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Vuoden 2019 aikana kunkin painoalan tutkimusyhteisö on saanut ulkopuolista klusterimaisen toiminnan rakentamiseen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen kohdennettua hankerahoitusta. Nousevan painoalan osalta hakemus on edelleen rahoituskäsittelyssä. TKI-rahoitusten turvin edistetään tutkimusyhteisön yhteisiä tutkimusagendoja ja rakennetaan toisiaan tukevaa tutkimusinfrastruktuuria aluetta ja sen älykkään erikoistumista edistävällä tavalla.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus.

Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet biotaloustuotteet.

Painoalojen TKI-toteumat vuonna 2019 kasvoivat merkittävästi (Vesiturvallisuus 560t¤, muut >1M¤). Kasvaneet volyymit mahdollistavat riittävän monipuolisen osaamispohjan ja tekevät Savoniasta tärkeän veturin ekosysteemiselle yhteistyölle.

Kullakin painoalalla on strategiakauden lopuksi ja vielä sen jälkeisenäkin aikana toteutettavaksi sidottua rahoitusta jäljellä toiminnan edelleen kehittämistä ajatellen merkittävä hankekanta (yhteensä 14M¤). Kaikki painoalat ovat myös lisänneet kansainvälistä verkostoitumista ja osallistuneet kansainvälisiin hankehakuihin. Savonia on myös ollut aktiivinen EUn tutkimusklustereissa. Vesiturvallisuus kasvatti myös vedenpuhdistuspilotointeihin liittyvää TKI-liiketoimintaa vuoden 2019 aikana.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 120
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	100
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	430
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	240
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	350
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 93

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Savonia ylitti vuonna 2019 vuosille 2017-2020 sovitut keskimääräiset tutkintotavoitteet kaikissa muissa tutkintokoreissa paitsi taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet -korissa, jossa tutkintomäärä

(99) jäi alle keskimääräisen tavoitteen (100). Myös kokonaistavoitemäärä 1120 ylittyi amk-tutkintojen kokonaismäärän ollessa 1250.

YAMK-tutkintojen määrä (120) ylitti myös sopimuskauden tavoitteen (93). Sekä amk-tutkintojen määrä että tutkintojen kokonaismäärä ovat Savonian historian korkeimmat. Edellisestä vuodesta tutkintomäärät kasvoivat tekniikan alalla, liiketalouden alalla sekä matkailu-ja ravitsemisalalla.

Systemaattisella ohjaukseen panostamisella keskeyttäneiden määrää on kyetty pienentämään, vuonna 2019 keskeyttäneitä oli 7,7% mikä on Savonian 2000-luvun alin luku.

Vuonna 2019 tutkinnon suoritti sen laajuutta vastaavassa ajassa 71% valmistuneista.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 35 020 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 795 000 euroa vuonna 2017, 1

695 000 vuonna 2018, 1 645 000 vuonna 2019 ja 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 412 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Vuonna 2019 Savonia-ammattikorkeakoulu oy:n toiminnan tulos jäi vaatimattomaksi ollen vain +14.311 euroa. Koulutuksen ja erityisesti TKI-toiminnan nopea kasvu vaativat resursseja ja heikentävät toiminnan tulosta. Kuntayhtymän purkamisesta, Sairaalakadun kiinteistöjen myynnistä, varainkeruusta ja edellisten tilivuosien tuotosta yhtiölle jääneitä varoja on sijoitettu Savonian hallituksen päätöksellä ja näistä tullut sijoitustuotto nostaa tuloksen positiiviseksi. OKM:n koodiston mukaisesti Savonian sijoitukset on arvostettu IFRS:n mukaisesti markkinahintaan, joka selittää tilinpäätöksessä näkyvät merkittävät rahoitustuotot ja nostaa tilivuoden tuloksen selvästi positiviiseksi. Vuoden 2019 tulos oli x0.000.000 euroa.

Savonian Savilahden kampuksen investoinnit on voitu toteuttaa Savonian omalla rahoituksella ilman

lainoitusta. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen toteumat vuonna 2019 ovat kasvaneet edellisestä vuodesta merkittävästi (+1,36 M?, +30%). OKM:n rahoitusmittarissa mukana olevaa ulkopuolista rahoitusta saatiin myös TKI-investointeihin ja TKI-liiketoimintaan edellisiä vuosia enemmän. Kansainvälisistä rahoituslähteistä (pl. rakennerahastot) saadun hankerahoituksen määrä on kasvanut hyvin (0,536 M?, +75% yli edellisen vuoden).

Henkilöstökulut ovat toteutuneet budjetoidun mukaisina. Henkilöstökulujen kahden miljoonan euron kasvu selittyy työntekijäpoistumaa ennakoivilla rekrytoineilla ja nopealla TKI-kasvulla. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 69 % (vrt. 2017 65 %, 2018 67 %).

Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori