ILMAILUTIETOTEKNISTEN TYÖEHTOSOPIMUS
Air Navigation Services Finland Oy:n (ANS Finland)
ILMAILUTIETOTEKNISTEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2018 – 30.6.2020
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen kirves Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Ilmailualan Unioni IAU ry
Sisällysluettelo
3 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 14
8 § Työpaikalla tapahtuva oppiminen 16
2. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 17
2 § Työntekijän yleiset velvollisuudet 17
3 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 17
2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 19
3 § Vuorokautisen työajan pidentäminen 20
5 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa 20
7 § Työvuoroluettelo ja työajat 22
3.3 Vuorotyö ja ilta- ja yötyö 25
22 § Lisätyökorvaus ja arkipyhäviikot 29
23 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä 29
24 § Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjestelyt 29
27 § Ylityökorvaus ja arkipyhäviikot 31
34 § lkääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen 33
4.1 Yleiset palkkamääräykset 34
4 § Osakuukauden palkka / Palkattomat poissaolot / Työpäivän palkan jakaja 34
6 § Luottamusmiehelle annettavat tilastotiedot 35
5. ERILLISET KORVAUKSET JA LISÄT 36
3 § Työajaksi laskettava aika kuljetettaessa Air Navigation Finland Oy:n ajoneuvoa ja matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen 37
4 § Matkakustannusten korvaaminen 37
5 § Muuttokustannusten korvaaminen 37
6. POISSAOLOT JA XXXXXXXXXXXXXXX 00
3 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta 39
4 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet 40
5 § Terveydenhuoltokulujen korvaus 40
6.2 Xxxxxx syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot 41
7 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen 41
8 § Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus 41
9 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 42
6.3 Xxxxxxxxxx sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät erityismääräykset 42
10 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 42
11 § Työntekijän vilpillisyys 42
12 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 43
14 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta 43
15 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 43
16 § Koulutukseen liittyvät korvaukset 43
17 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 44
20 § Estyminen hakemasta työstävapautusta 44
21 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen 44
4 § Työssäolon veroinen aika 46
5 § Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika 47
6 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen 47
7.3 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 47
7 § Vuosilomapalkan maksaminen 47
8 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä 47
9 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha 48
10 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus 50
11 § Vuosiloman antamisajankohta 50
12 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen 51
13 § Vuosilomapäivien kuluminen 51
14 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 51
15 § Vuosiloman säästäminen 51
16 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset 52
1 § Sopimus luottamustoimen järjestämisestä 54
2 § Luottamusmiesten palkkiot 54
2. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 58
3. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 59
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 59
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 60
4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 61
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 61
5. TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 64
6. HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 65
7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 66
7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta 66
7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 67
7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta 67
7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin 68
8. SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 68
9. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 68
LIITE 2: IRTISANOMISUOJASOPIMUS 70
2 § Irtisanomisen perusteet 70
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 72
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 73
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 73
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 73
8 § Irtisanomisen toimittaminen 73
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 74
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 78
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 79
LIITE 3: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 80
1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus 80
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen 80
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä 81
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset 82
8 § Eräät erilliskorvaukset 82
9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus 83
10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat 83
12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla 83
13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin 84
15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus 84
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset 85
18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka 86
20 § Matkalasku ja tositteet 86
21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista 87
LIITE 4: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 93
LIITE 5: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS 95
TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVIA MÄÄRITELMIÄ 96
TYÖAIKAPANKKITILIT JA TYÖAIKAPANKKIIN SIIRRETTÄVÄT ERÄT 96
TYÖAIKAPANKIN KOKO JA KÄYTTÖ 97
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ SOPIMINEN 97
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN SISÄLTÖÄ JA PERIAATTEITA KOSKEVISSA YRITYSKOHTAISISSA NEUVOTTELUISSA HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA: 97
LIITE 6: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS 103
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja llmailualan Unioni IAU ry:n ovat hyväksyneet liit- teenä olevan neuvottelutuloksen mukaisen ratkaisun ANS Finland Oy:n ilmailutietoteknisiä koskevaksi yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi.
Neuvottelutuloksen kohdan 2. (palkantarkistukset) tarkoittama yrityskohtainen erä neuvo- tellaan liitteenä olevasta neuvottelutuloksesta poiketen pääluottamusmiehen kanssa 31.12.2018 mennessä ja perälautamääräykseen liittyvä selvityksenantopäiväys on neuvot- telutuloksesta poiketen 15.1.2019.
ANS Finland Oy:n ilmailutietoteknisiä koskeva työehtosopimus on voimassa 1.2.2018- 30.06.2020 ja jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta viimeistään 3 kuukautta ennen sopimuksen tai jatkovuoden päättymistä.
Sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että liitteenä olevassa neuvottelutuloksessa viita- tut asiakirjat ovat voimassa sellaisina kuin ne ovat allekirjoitushetkellä eli nyt tehtyyn työ- ehtosopimukseen tai siinä tarkoitettuihin liitteisiin voivat muutoksia tehdä vain sopimus- osapuolet.
Sopimusosapuolet käyvät vuoden 2019 aikana läpi nyt tehdyn työehtosopimuksen raken- teen ja siinä tarkoitetut liitteet.
Liite: Neuvottelutulos 27.6.2018 ANS Finland Oy:n ilmailutietoteknisiä koskevaksi työehto- sopimukseksi
Helsingissä 5. joulukuuta 2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PAL TA ry ILMAILUALAN UNIONI IAU ry
Liite: Neuvottelutulos 27.6.2018 ANS Finland Oy:n ilmailutietoteknisiä kos- kevaksi työehtosopimukseksi
1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
1.2.2018 - 30.6.2020
2. Palkantarkistukset vuosina 2018 ja 2019
1.4.2018
- palkkoja korotetaan 1 ,4 % suuruisella yleiskorotuksella
- palkkoja korotetaan 0,4 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.
0,4 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuun 2018 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän- kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 31.8.6.2018 mennessä. Mikäli yrityseränkohden- tamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,2 % ja työnantaja päättää 0,2 %.
Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,2 %:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.9.2018 mennessä, yrityskohtainen 0,2 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.
1.4.2019
- palkkoja korotetaan 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella
- palkkoja korotetaan 0,3 % suuruisella yrityskohtaisella erällä
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.
0,3 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuun 2019 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän- kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2019 mennessä. Mikäli yrityserän kohdenta-
misesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,1 % ja työnantaja päättää 0,2 %
Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,3 %:n erän- kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät Mikäli selvitystä ei ole
annettu 15.3.2019 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.
Taulukot ja lisät
Taulukoita korotetaan 1.4.2018 lukien 1,4 % ja 1.4.20191ukien 1,5 %. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.20181ukien 3,2 %.
3 Palkkausjärjestelmän kehittäminen ANS Finlandissa
llmailutietotekniset ry:n edustajat osallistuvat yrityksessä tehtävään palkkausjärjes- telmän kehittämistyöhön yhdessä muiden henkilöstöjärjestöjen kanssa.
TEKSTIMUUTOKSET tulevat voimaan 1.6.2018 lukien
Lisätään uusi kohta seuraavasti:
x. Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen jär- jestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata työpaikan hen- kilöstöä, eikä sillä tule olla muutoinkaan vaikutusta yrityksen työntekijöiden työsuh- teisiin.
Työnantaja käy pääluottamusmiehen kanssa läpi menettelytavat, jotka liittyvät oppi- laitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämi- seen, harjoitteluun, työkokemuksen hankkimiseen tai luottamusmiesten tiedonsaan- tiin ja työpaikkaohjaajien asemaan ja korvauksiin.
Lisätään uusi kohta seuraavasti:
x. lkääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työntekijällä on halutessaan oikeus 5 vuotta ennen lakisääteistä alinta vanhuuselä- keikäänsä lyhentää työaikaansa 1 työpäivällä viikossa (20 %).
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajan kohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhen- nystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainta- laskennassa.
ERILLISET KORVAUKSET
3. Työajaksi laskettava aika kuljetettaessa ANS Finlandin ajoneuvoa ja matkustami- seen käytetyn ajan korvaaminen
Lisätään soveltamisohjeeseen 2. kappale:
ANS-Finlandin ajoneuvolla tarkoitetaan työnantajan työntekijän käyttöön tarjoamaa kulkuneuvoa. Tämä voi olla esim. vuokra-auto tai vastaava.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
3 § Palkkausjärjestelmä
Poistetaan tarpeettomana kohta 1
Kohta 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Työntekijöiden palkat määräytyvät henkilökohtaisen sopimuksen perusteella.
(Tarkoitus on sopia ANS Finlandin palkkausjärjestelmästä yhdessä muiden järjestöjen kanssa sopimuskauden aikana)
Poistetaan kohdat 3-10, muutetaan kohtaa 11, joka tulee uudeksi 3-kohdaksi, kuulu- maan seuraavasti:
Luottamusmiehelle annettavat tilastotiedot
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tietoja jäsenistönsä an- siotasosta, palkkausperusteista ja palkkakehityksestä erikseen sovittavalla tavalla ryhmiteltynä. Tulosteiden tulee olla saatavissa nimikkeittäin.
TYÖAIKA
1 § Säännöllinen työaika
Muutetaan kohta 1. 1 kuulumaan seuraavasti:
1.1 Päivätyö (Toimistotyöaika)
Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä on 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Työaika järjestetään kello 07.00 ja 17.00 väliseksi ajaksi.
Poistetaan kohta 1.2ja muutetaan entinen kohta 1.3 uudeksi kohdaksi 1.2.
2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
Muutetaan kohta 2. 1 kuulumaan seuraavasti:
Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjes- tää siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona. Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista luottamusmiehen kanssa.
Poistetaan kohta 2. 2. ja muutetaan entisten kohtien 2. 3 ja 2. 4 numerointia vastaa- vasti.
Työaikamuutoksia vastaavat muutokset tehdään myös lisä- ja ylityötä koskeviin mää- räyksiin.
3 § Vuorokautisen työajan pidentäminen
Muutetaan pykälä kuulumaan seuraavasti:
Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pai- kallisesti luottamusmiehen kanssa sopien pidentää enintään 10 tuntiin, jos viikoittai- nen säännöllinen työaika enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu toi- mistotyössä keskimäärin 36 tuntiin 45 minuuttiin.
4 § Liukuva työaika
Poistetaan toinen kappale:
Toimistotyössä liukuvan työajan käytöstä sovitaan tulosyksikkökohtaisesti ja käyt- töönotto edellyttää seurantajärjestelmää.
6 § Työajaksi laskeminen
Muutetaan soveltamisohje kuulumaan seuraavasti:
Soveltamisohje:
Uusien koneiden ja laitteiden käyttökoulutus luetaan työajaksi.
Työtehtävissä tarvittavien ja niiden kohteina olevien laitteiden ja järjestelmien koulu- tus, joka tähtää tehtävissä vaadittujen kelpoisuuksien saavuttamiseen tai ylläpitä- miseksi, luetaan työajaksi.
Poistetaan 6 §:n soveltamisohje ja 7 momentti:
Kts. myös llmailutietotekniset Paikalliset työehtosopimusmääräykset II 3.kohta, Työ- ajaksi laskettava aika kuljetettaessa llmailulaitoksen ajoneuvoa.
Muutetaan kohta 6.1 kuulumaan seuraavasti:
Lomapäivän laskennallinen pituus vuorolistassa
• Viikkotyöaika jaetaan viidellä
• Jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:11ä
Lisätään uusi pykälä:
33 § Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha
Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 30.6.2020 jatkuen senkin jälkeen vuoden kerral- laan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta viimeistään 3 kuukautta ennen so- pimuksen tai jatkovuoden päättymistä.
Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liittei- den määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamis- ta.
Neuvottelutuloksen vakuudeksi, Vantaalla 27.6.2018
ANS FINLAND
ILTT ry
1. YLEISTÄ
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan ANS Finlandin palveluksessa yksi- tyisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin teknisen tai operatiivisen koulutuksen saaneisiin toimihenkilöihin, jotka toimivat lennonvarmistuksen, teknisen toimialan tai terminaalitoiminnan piirissä tele- tai tietoliikenteen tehtävissä.
Soveltamisohje:
- toimenkuva tai tehtäväkuvaus viittaa teleteknisten perinteisiin teknisen lennon- varmistuksen tai viestihuollon ylläpitämien laitteiden ylläpitoon, niiden tuottami- seen ja niihin liittyviin asiantuntijan tehtäviin
- peruskoulutustaso on teletekniikkaan soveltuva keskiasteen (teknikkotaso) tut- kinto tai ammattikorkeakoulututkinto
- peruskoulutustaso on edellistä alempi tai puutteellinen, mutta henkilöllä on alalle soveltuvaa ja toimen hoitamisessa tarvittavaa lisäkoulutusta tai erityistä kokemusta
- henkilö on rekrytoitu edellisiin viittaaviin tehtäviin, mutta on harjoittelijana tai aloittamassa koulutusjakson, joka pätevöittää hänet em. tehtäviin myöhemmin
ANS Finland tarjoaa ilmailutietoteknisiin tehtäviin rekrytoitavalle toimihenkilölle mah- dollisuutta työsopimuksen tekstissä ao. kohdassa tulla viitatuksi ilmailutietoteknisten työehtosopimukseen.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta ANS Finlandin ylimpään johtoon tai näihin rinnas- tettaviin henkilöihin eikä yksittäisen yksikön johtajaan.
2 § Työrauhalauseke
Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
3 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kääntyä esi- miehen puoleen joko itse tai luottamusmiehen kanssa/välityksellä.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa lähimmän esimiehen ja ylempien esi- miesten kanssa ja sen jälkeen yksikön päällikön ja luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.
Pääluottamusmies neuvottelee ANS Finland Oy:n kanssa.
Ellei neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena ole- vat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU ry:n kesken selvitet- täväksi.
Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimieli- syyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
4 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
Vakuutuksen sijasta voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettua ryhmähenkivakuu- tusta vastaava etu Valtiokonttorin toimesta.
5 § Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoitta- neen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut työntekijältä, hänelle mak- settavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoitta- malle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.
6 § Ay-kokoukset
Sopijajärjestöillä/paikallisella osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulko- puolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamassa kokouspaikassa, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa työnantajan hallinnassa olevissa tiloissa edellyttäen, että kokouksen pitämisestä on työnantajan kanssa sovittu.
Pidettävän kokouksen kulusta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa- vat kokouksen järjestäjät.
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen ao. järjestön työntekijöitä sekä keskusjärjestön edustajia.
7 § Asiamiehet
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen tulosyksikön johdolle. Asiamiesten nimet on kirjallisesti ilmoi- tettava työnantajalle.
Asiamiehillä on oikeus saada työpaikan johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tar- peen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
8 § Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen jär- jestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata työpaikan hen- kilöstöä, eikä sillä tule olla muutoinkaan vaikutusta yrityksen työntekijöiden työsuh- teisiin.
Työnantaja käy pääluottamusmiehen kanssa läpi menettelytavat, jotka liittyvät oppi- laitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämi- seen, harjoitteluun, työkokemuksen hankkimiseen tai luottamusmiesten tiedonsaan- tiin ja työpaikkaohjaajien asemaan ja korvauksiin.
2. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopi- muksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisen työsopimuksen osalta on työntekijälle ilmoitettava määrä- ajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta.
Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ot- taessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.
Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luottamusmiehelle.
2 § Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän tulee valvoa työssään työnantajan taloudellisia ja muita etuja. Työntekijä sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muu- toin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa. Tämä salassapitovelvollisuus on voimas- sa työsuhteen päätyttyäkin.
Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoit- taa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta on haittaa työsuhteen ehtojen täyt- tämiselle.
Työntekijä ei saa ryhtyä sellaisiin liikeyrityksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoitsijoina tai muutoin ANS Finland Oy:öön liikesuhteessa siten, että työntekijä työsuhteensa pe- rusteella voi hankkia itselleen välittömästi tai välillisesti taloudellista hyötyä.
Työntekijä on velvollinen asianomaisen esimiehen määräyksestä suorittamaan tilapäi- sesti muitakin kuin toimialaansa kuuluvia tehtäviä.
Työpaikalla ei saa olla alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaise- na.
Työntekijä on velvollinen käyttämään työasua ANS Finland Oy:ssä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Mikäli ANS Finland Oy:ssä noudatettavan käytännön mukai- sesti työntekijä on velvollinen käyttämään työasua, maksaa ANS Finland Oy työasun hankkimisesta työntekijälle aiheutuvat kustannukset.
Työntekijällä on oikeus saada tarvittaessa käyttöönsä tarkoituksenmukainen suojavaa- tetus tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi ja milloin se on työn laatu ja työolosuhteet huomioon ottaen välttämätöntä. Työnantaja huolehtii suojavaatteiden pesusta ja muusta huollosta.
3 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
Lomauttamisen sekä irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on osapuolten välisessä kulloinkin voimassa olevassa irtisa- nomissuojasopimuksessa sovittu.
Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisanomisaikaa.
4 § Työsuhteen purkaminen
Työnantajan on ilmoitettava työsopimuksen purkamisesta luottamusmiehelle.
3. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
3.1 Työaika
1 § Säännöllinen työaika
1. Päivätyö
Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa toimistotyössä on 7 tuntia 21 mi- nuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Työaika järjestetään kello 07.00 ja 17.00 väliseksi ajaksi.
2. Jaksotyö 112 t 30 min/ 3vko
Säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä on 112 tuntia 30 mi- nuuttia kolmen viikon työjaksossa.
3. Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työntekijällä on halutessaan oikeus 5 vuotta ennen lakisääteistä alinta vanhuuselä- keikäänsä lyhentää työaikaansa 1 työpäivällä viikossa (20 %).
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajan kohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhen- nystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainta- laskennassa.
2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Päivä- ja vuorotyö
Työaikalain 6 §:n mukaisessa toimistotyössä viikoittainen säännöllinen työaika voi- daan järjestää siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona. Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista so- pimista luottamusmiehen kanssa.
2. Jaksotyö 112 t 30 min/3vko
Työaikalain 7 §:n mukainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kolmen viikon ajanjakson aikana keskimäärin 112 tuntia 30 minuuttia tasoittumis- ajanjakson ollessa enintään 12 viikkoa.
Säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä saadaan työn tarkoituk- senmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työ- vuorojen estämiseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjak- son aikana enintään 225 tuntia.
Säännöllinen työaika ei saa yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia.
3. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo
Tämän pykälän mukaiset työaikajärjestelyt edellyttävät, että työtä varten on ennakol- ta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai- nen tai jaksottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.
Keskimääräisen säännöllistä työaikaa käytettäessä tasoittumisjakson pituus tulee määritellä etukäteen. Samalla määritellään tasoitusjakson alkamis- ja päättymisajan- kohdat. Keskimääräisen työajan on tasoituttava tasoitusjakson loppuun mennessä. Mikäli jostain syystä näin ei tapahdu, ei puuttuvia tai ylimääräisiä tunteja voi siirtää seuraavalle jaksolle. Mikäli työntekijä on tehnyt tasoitusjakson aikana enemmän kuin keskimääräisen viikko- tai 3-viikkoisjakson työajan, korvataan ylimenevät tunnit kuten lisä- ja ylityöstä on sovittu.
Vahvistetulla listalla tarkoitetaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan tasoitusjakson sisällä julkaistua työvuoroluetteloa. Työnantajan hyväksymät vuoron vaihdot tulee tehdä takaisin saman tasoitusjakson aikana.
3 § Vuorokautisen työajan pidentäminen
Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pai- kallisesti luottamusmiehen kanssa sopien pidentää enintään 10 tuntiin, jos viikoittai- nen säännöllinen työaika enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu toi- mistotyössä keskimäärin 36 tuntiin 45 minuuttiin.
4 § Liukuva työaika
Niillä työpaikoilla, joissa sovelletaan työaikalain 13 §:ssä tarkoitettua liukuvaa työai- kaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enintään neljä tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään 40 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työ- ajan pituiseksi enintään kalenterivuoden aikana.
5 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa
Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumara- jojen puitteissa laitoksen tai yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystaukoa ly- hentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oi- keuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomioon laskettaes- sa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukai- seen määräykseen.
6 § Työajaksi laskeminen
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.
Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituk- sena.
Terveystarkastuksia ja lääkärissä käyntejä ei lueta työajaksi mutta työnantaja voi an- taa palkallista vapautusta työstä tarkastusten ja lääkärissäkäynnin ajaksi.
Koulutusaikaa ei pääsääntöisesti lueta lakisääteiseksi työajaksi eikä aikaa oteta huo- mioon lisä- ja ylityötä laskettaessa.
Soveltamisohje:
Uusien koneiden ja laitteiden käyttökoulutus luetaan työajaksi.
Työtehtävissä tarvittavien ja niiden kohteina olevien laitteiden ja järjestelmien koulutus, joka tähtää tehtävissä vaadittujen kelpoisuuksien saavuttamiseen tai yl- läpitämiseksi luetaan työajaksi.
Työajaksi laskettava aika kuljetettaessa työnantajan ajoneuvoa ja matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen laskeminen
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituk- sena.
Aika, jona työntekijä työtuntijärjestelmänsä mukaisen työaikansa ulkopuolella työnan- tajan määräyksestä kuljettaa työnantajan ajoneuvoa, lasketaan työajaksi. Edellytykse- nä on, että ajoneuvo on välttämätön varsinaisten työtehtävien, kuten lennon- varmistuslaitteiden asentamisen tai huoltamisen suorittamiseksi.
Kun työntekijä edellä 1. kohdassa mainitunlaisessa tilanteessa on matkustajana työn- antajan ajoneuvossa, maksetaan matka-ajalta korvaus yksinkertaisen tuntipalkan mu- kaan. Matka-aika korvataan myös, jos matka työnantajan nimenomaisen suostumuk- sen mukaisesti suoritetaan työntekijän omalla tai työtoverin ajoneuvolla. Korvaus maksetaan, jos matka yhdenjaksoisesti kestää vähintään yhden tunnin kuitenkin enin- tään kahdeksalta tunnilta. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. (PT 5435)
Soveltamisohje:
Matkustajan matka-aikaa ei oteta huomioon ylityöaikaa laskettaessa.
Työnantajan ajoneuvolla tarkoitetaan työnantajan työntekijän käyttöön tarjoa- maa kulkuneuvoa. Tämä voi olla esimerkiksi vuokra-auto tai vastaava.
1. Lomapäivän laskennallinen pituus vuorolistassa
- viikkotyöaika jaetaan viidellä
- jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:lla
2. Sairaspäivän laskennallinen pituus vuorolistassa
Sairaspäivän pituus säännöllistä viikon / jakson työaikaa tai lisä- ja ylityötä laskettaes- sa saadaan seuraavasti
a) Suunnitelmassa:
- viikkotyöaika jaetaan viidellä
- jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä. Jos henkilö on sairaana koko kalen- teriviikon, lasketaan säännölliseen työaikaan 5x laskennallinen sairaspäivän pituus.
b) Vahvistetussa listassa:
- sairaspäivältä työaikaan lasketaan listan mukainen työvuoron pituus
3. Koulutuspäivän/matkapäivän laskennallinen pituus
- viikkotyöaika jaetaan viidellä
- jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä
Mikäli koulutuspäivän sisältävällä viikolla tai jaksossa joudutaan ylimääräiseen työhön, korvataan koulutusaikaa vastaava ylimääräinen työ kuten lisätyö.
Mikäli koulutus katsotaan työaikasopimuksen 7 §:n mukaan työajaksi, aiheuttaa mah- dollinen ylimääräinen päivittäinen / viikoittainen / jaksottainen työ lisä- tai ylityötä työehtosopimuksen työaikasäännösten mukaisesti.
4. Muu poissaolo
Jos on myönnetty työstä vapautusta muun kuin edellä mainittujen syiden takia, laske- taan työaikaan työpäivän laskennallinen pituus / päivä seuraavasti:
- viikkotyöaika jaetaan viidellä
- jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä
Nämä tunnit eivät ole työaikaa lisä- ja ylityötä laskettaessa.
7 § Työvuoroluettelo ja työajat
1. Työvuorot
a) Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaati- mukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdolli- simman yhdenjaksoiseksi.
b) Työaikalain 6 §:n mukaisessa vuorotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua viikoittain. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa.
c) Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava viimeistään hä- nen edellisen työvuoronsa aikana.
d) Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työtuntijär- jestelmä asetettava heidän nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siirtymisajankoh- taa.
2. Työvuoroluettelo
a) Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muut- taa työntekijän suostumuksella.
b) Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjestelyihin liitty- västä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edellisen työvuo- ron päättymistä.
c) Luottamusmiehelle on ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa varat- tava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.
3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
Päivätyössä työvuorokausi alkaa klo 06.00, 2-vuorotyössä klo 00.00 ja kolmivuorotyös- sä silloin, kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä.
Jaksotyössä työvuorokausi alkaa klo 00.00. Työvuorolistan kolmeviikkoisjakson viimei- sen sunnuntain yövuoron tunnit lasketaan kuitenkin sen työvuorokauden tunneiksi, jona yövuoro on alkanut.
Soveltamisohje:
Ns. päivätyössä päivätyön aikaisin alkamisajankohta on klo 06.00.
Työviikko alkaa maanantaina.
3.2 Lepoajat
8 § Päivittäinen lepoaika
Päivittäinen lepoaika, 1 tunti, on annettava, jos vuorokautinen työaika ylittää 6 tuntia. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.
Tämän lisäksi on työntekijälle annettava kaksi 12 minuutin pituista kahvitaukoa, yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä.
Jaksotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Yöaikana jaksotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.
Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpai- kalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuu- tin pituinen tauko työajan kuluessa sekä sopivin vähintään 4 tunnin välein tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, nämä ajat luetaan työai- kaan.
9 § Vuorokautinen lepoaika
Pääsääntö
Työntekijälle on annettava TAL 6 §:n mukaisessa työssä vähintään 11 tunnin sekä TAL 7 §:n mukaisessa työssä vähintään 9 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron al- kamista seuraavan 24 tunnin aikana.
Vuorokautista lepoaikaa koskevat määräykset eivät koske varallaoloaikana tehtävää työtä.
Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan siitä, mitä vuoro- kausilevosta on edellä sovittu, poiketa tilapäisesti. Tilapäinen vuorokausilevosta poik- keaminen on mahdollista seuraavissa tapauksissa:
- vuoro muuttuu, esim. iltavuorosta tullaan aamuvuoroon,
- jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
- työ- ja asuinpaikka ovat kaukana toisistaan,
- kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi,
- tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
- turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa omaisuuden tai henkilöiden suojelemista
- työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon ai- kana.
Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Työntekijälle on annettava lyhenne- tyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti viimeistään kuiten- kin yhden kuukauden kuluessa.
Soveltamisohje:
Tilapäinen poikkeaminen voidaan toteuttaa vuorolistan muutoksena. Mikäli vuo- rokausilevosta poikkeamisen seurauksena syntyy työaikalain mukaista ylityötä, pitää ylityön tekemisestä sopia työntekijän kanssa.
10 § Viikkolepo
1 Viikoittainen vapaa-aika
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.
2 Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika
Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tun- niksi viikossa enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
3 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen
Seuraavissa tapauksissa voidaan 1 momentin määräyksistä poiketa:
1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
2) asianomaisen työaikalain tarkoittamassa hätätyössä,
3) jos työn teknillinen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä,
4) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön tämän viikkolevon aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai
5) milloin se on muussa asianomaisessa työaikalaissa säädetyssä tapauksessa sallittua.
6) Edellä 4 kohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan työntekijän suos- tumuksella peruspalkan suuruisena rahakorvauksena tai annetaan vastaava vapaa- aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.
4 Viikkolepokorvaus
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työntekijän kes- ken. Pääsääntö on vapaa-aikana korvaaminen. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
5 Vapaapäivät
Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijällä on viikon aikana kaksi perättäistä va- paapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, ol- la lauantai.
Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että tasoittumisjaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika tasoitusjakson ku- luessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
3.3 Vuorotyö ja ilta- ja yötyö
11 § Iltatyölisä
Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyö- lisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka. Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyö- lisää.
1. Iltatyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä
Jaksotyössä 18-21 välisenä aikana säännöllisen työajan lisäksi tehdystä lisä- tai ylityös- tä maksetaan iltatyölisää, kuten 11 § 1 momentissa on sovittu. Ylityö ei korota iltatyö- lisää.
12 § Yötyölisä
Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyö- lisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka. Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyö- lisää.
Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyö- lisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoisen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
1. Yötyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä
Jaksotyössä 21–06 välisenä aikana säännöllisen työajan lisäksi tehdystä lisä- tai yli- työstä maksetaan yötyölisää, kuten 12 § 1 momentissa on sovittu. Ylityö ei korota yö- työlisää.
13 § Vuorotyön käsite
Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin.
Soveltamisohje:
Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Työvuorojen muuttumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän on tehtävä eri vuoroja ja vuorojen muuttumishetken on oltava enna- kolta sovittu.
Poikkeus:
Työntekijälle/toimihenkilölle mikäli hän on vuorotyöntekijän sijaisena, maksetaan vuorotyölisät samojen perusteiden mukaan kuin vuorotyötä tekevälle. Sijaisuuden pituudella ei ole merkitystä.
Soveltamisohje:
Työajan lyhennykseen oikeuttavaksi (36 t) keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi katsotaan työ, jota tehdään keskeytyksettä kaikkina viikon päivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Tasoitusjakson aikana työvuorojen määrän on tasoituttava niin, että tehtyjen aamu-, ilta- ja yövuorojen määrä on suunnilleen sama.
14 § Iltavuorolisä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustun- tipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
Poikkeus:
Iltavuorolisää voidaan maksaa myös silloin, kun oman vuoron päätteeksi tehdään kokonainen iltavuorolisään oikeuttava työvuoro.
15 § Yövuorolisä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia pe- rustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
Jos aamuvuoro on työaikasopimuksen 7 §:n työtuntijärjestelmän 1 kohdan perusteella siirretty tilapäisesti alkamaan ennen klo 06.00, maksetaan yövuorolisää, kuitenkin enintään klo 6.00 saakka. Tilapäinen vuoron siirto ei muuta muiden vuorojen maksu- perusteita.
Jos aamuvuoro on tilapäisesti siirretty alkamaan viimeistään klo 03.00, maksetaan yö- vuorolisää koko vuorolta.
Jos työntekijöiden kanssa on sovittu töihin tulosta ennen varsinaisen säännöllisen aa- muvuoron alkua, maksetaan yövuorolisää, kuitenkin enintään klo 6.00 saakka (aamu- vuoro tehdään vuorolistan mukaisesti).
Poikkeus:
Yövuorolisää ei kuitenkaan makseta, jos ennen klo 06.00 aloitettu työ on yli-, hä- tä- tai hälytysluonteista työtä.
Yövuorolisää voidaan maksaa myös silloin, kun oman vuoron jatkona tehdään ko- konainen yövuorolisään oikeuttava työvuoro
16 § Lauantaityökorvaus
Työaikalain 6 §:n mukaisessa vuorotyössä ja 7 §:n mukaisessa jaksotyössä maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00 - 18.00 välisenä aikana teh- dystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan perustuntipalkasta.
Soveltamisohje:
Lauantaityökorvausta maksetaan niille työaikalain 6 §:n alaisille työntekijöille, joiden keskimääräinen säännöllinen työaika ajoittuu myös lauantaipäivälle.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
17 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kel- lo 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena jokaiselta työtunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00
- 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suo- ritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.
18 § Aattopäivänlisä
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä jokaiselta työtunnilta perustuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta. Aattopäivänlisää ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.
19 § Arkipyhäviikot
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa:
• juhannuspäivä ja
• pyhäinpäivä,
sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• uudenvuodenpäivä,
• xxxxxxxxxx,
• vapunpäivä,
• itsenäisyyspäivä,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa ja alenta- vat lisätyökynnystä:
• helatorstai,
(poikkeus; ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä (36t/vko) tekeviä tai henkilöitä, joiden vuosityöaika on työsopimuksella sovittu yli 7 t 39 min päivätyöaikaa lyhy- emmäksi)
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• juhannusaatto sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• xxxxxxxxxx,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä.
Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava koko- nainen vapaapäivä tai vastaava vapaa-aika pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon tai työjakson kuluessa.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa ja alenta- vat ylityökynnystä.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva
• uudenvuodenpäivä,
• vapunpäivä,
• itsenäisyyspäivä,
Ellei vapaapäiviä ole voitu antaa, korvataan vapaapäivän/vapaa-ajan menettäminen kuten lisätyötä ja ylityötä koskevissa määräyksissä on sanottu.
3.4 Lisätyö
20 § Lisätyön käsite
Lisätyöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työtä, jota tehdään työntekijän suostumuk- sella yli sovitun säännöllisen vuorokautisen, viikoittaisen, arkipyhäviikon tai jakson työajan, sen olematta kuitenkaan ylityötä.
21 § Lisätyökorvaus
Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökorvausta.
22 § Lisätyökorvaus ja arkipyhäviikot
Jos työviikkoon tai jaksoon sisältyy
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• juhannusaatto sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• xxxxxxxxxx,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä
maksetaan lisätyökorvauksena jokaiselta tunnilta, joka ylittää
1) muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 30 tuntia
2) työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä 105 tuntia kolmen viikon työjaksossa yksinkertainen perustuntipalkka.
• Helatorstai
lyhentää kokoaikatyötä tekevien helatorstaiviikon tai ao. tasoitusjakson työehtosopi- muksen mukaista työaikaa keskimääräisellä työvuoron pituudella. Ylittäviltä tunneilta maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka työehtosopimukseen perus- tuvaan ylityörajaan saakka.
Milloin viikko tai työjakso sisältää useampia edellä mainittuja päiviä, lisätyökorvauk- sen perusteena olevaa tuntimäärää alennetaan toimistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia ja muussa TAL 6 §:n ja TAL 7 §:n mukaisessa työssä jokaista tällaista päivää kohti 7 tuntia 30 minuuttia.
Lisätyökorvausta maksetaan viikoittaiseen työehtosopimukseen perustuvaan ylityöra- jaan saakka, joka on
1) muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 38 tuntia 15 minuuttia sekä
2) työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia 3 viikon jaksossa ja 76 tuntia 30 minuuttia 2 viikon jaksossa.
23 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä
Toimistotyössä sekä muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä ei vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä lisätyötunteja oteta mukaan laskettaessa viikkolisätyö- korvausta.
24 § Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjestelyt
Tunti- ja urakkapalkkaiselle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan
• tapaninpäivän ja
• toisen pääsiäispäivän jälkeiseltä lauantaipäivältä
mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus keskituntiansion mukaan. Keskituntiansio lasketaan edellisen tilikauden ansion perus- teella.
Tunti- ja urakkapalkkaiselle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta
• loppiaispäivältä tai
säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus keskituntiansion mukaan. Kes- kituntiansio lasketaan edellisen tilikauden keskituntiansion perusteella.
Tunti- ja urakkapalkkaisille, työaikalain 6 §:n alaista työtä tekeville työntekijöille mak- setaan muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä
• pääsiäislauantaina ja
• juhannusaattona
tehdyiltä työtunneilta työpalkan lisäksi erillisenä korvauksena 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika sanotuilla viikoilla ylittää 30 tuntia 15 minuuttia ja ettei kyseinen työ ole ylityötä.
Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen lasken- taperusteita.
3.5 Ylityö
25 § Ylityön käsite
Ylityötä on työ, jota tehdään sopimuksessa sovittujen säännöllisen työajan enim- mäismäärien tai työtuntijärjestelmään merkityn työajan lisäksi ja joka ei ole lisätyötä.
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona kalenterivuot- ta. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana. Tämän lisäksi työaikalain 19 §:n mukaista lisäylityötä saadaan teettää 80 tuntia kalenterivuodessa.
1. Vuorokautinen työehtosopimuksen mukainen ylityö
Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää
• työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 7 t 21 min mutta ei 8 tuntia tai 6 t 21 min mut- ta ei 8 tuntia, jos säännöllisen työajan pituus on muina päivinä 8 t
• työaikalain 6 §:n mukaista keskimääräistä työaikaa tehtäessä työtuntilistan sään- nölliset työtunnit eikä ole lisätyötä.
Kaikki edellä mainittujen työtuntien lisäksi tehdyt tunnit ovat lakisääteistä vuoro- kautista ylityötä.
2. Viikoittainen työehtosopimuksen mukainen ylityö
Viikoittaista ylityötä on työ, joka ole lisätyötä eikä vuorokautista ylityötä, mutta ylittää
• työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 36 t 45 min mutta ei 40 tuntia
• työaikalain 6 §:n mukaista keskimääräistä työaikaa tehtäessä työtuntilistan mukai- set säännölliset viikoittaiset työtunnit mutta ei ylitä tasoittumisjakson aikana 40 tuntia viikossa
• työaikalain 6 §:n mukaisessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä kuukausipalk- kaisilla 36 tuntia mutta ei 40 tuntia
Kaikki edellä mainittujen työtuntien lisäksi tehdyt tunnit ovat lakisääteistä viikoittaista ylityötä.
3. Työehtosopimuksen mukainen jaksoylityö
Jaksoylityötä on työ, joka ei ole lisätyötä ja ylittää 114 t 45 min mutta ei 120 tuntia jaksossa.
Tämän yli menevät tunnit ovat lakisääteistä jaksoylityötä.
Vain edellä mainitut lakisääteiset ylityöt otetaan huomioon vuotuisia ylityön enim- mäismääriä laskettaessa.
4. Työvuorokauden vaihtuminen ja ylityö
Jos työntekijän suorittama työ työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä jatkuu yhtäjaksoi- sesti vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi, kunnes työntekijän säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. (Tätä säännöstä ei sovelleta päivätyöhön.)
Tätä sovelletaan 2-vuorotyössä, missä työvuorokausi alkaa 00.00.
26 § Ylityökorvaus
Toimistotyössä sekä muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä maksetaan
1) vuorokautisen ylityökynnyksen ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2) viikoittaisen ylityökynnyksen ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta yli- työkorvauksena 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustunti- palkka.
Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
27 § Ylityökorvaus ja arkipyhäviikot
Viikolla tai työjaksossa, johon sisältyy muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva
• uudenvuodenpäivä,
• vapunpäivä tai
• itsenäisyyspäivä
maksetaan ylityökorvauksena
1) muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 15 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Viikon seuraavilta työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka riippumatta siitä, ylittävätkö ne säännöllisen vuorokautisen työajan vai eivät; sekä
2) työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllisen työajan 106 tuntia 45 minuuttia ylittävältä 26 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Seuraavilta työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
28 § Hälytysluonteinen työ
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllät- täen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä taikka mikäli hänelle on etukäteen ilmoitettu tällai- sesta työstä tai kun on kyse asianomaisessa työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Jos työaikalain alainen työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen ku- luvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työn- tekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työ- tään.
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain alaiselle työntekijälle työajalta, kui- tenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen, paitsi mil- loin kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 välisenä aikana tai työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, jolloin maksetaan heti, kuitenkin enintään aamulla klo
06.00 saakka, 100 %:lla korotettu palkka.
Xxxxxxx työntekijä joutuu käyttämään tässä pykälässä sanottuun hälytystyöhön saapu- essaan kulkuneuvoa, maksetaan hänelle korvaus tästä aiheutuneista kuluista, kuiten- kin enintään niin suurena kuin sanotut kulut ovat työnantajan osoittamaa tai tilanteen edellyttämää kulkuneuvoa käyttäen.
Soveltamisohje:
Työ on hälytystyötä, jos työntekijä kutsutaan töihin vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Xxxxxx on tultava yllättäen ja sen on perustuttava en- nalta arvaamattomaan tilanteeseen. Tilanne katsotaan tällaiseksi, jos työntekijä joutuu lähtemään työhön saman vuorokauden aikana tai viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saamisesta.
29 § Perustuntipalkka
Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on päivätyössä 1/153, muussa kuin päivätyössä 1/160 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipal- kasta mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
30 § Pyöristyssäännöt
Lisät ja korvaukset maksetaan tehtyjen tuntien ja minuuttien mukaan.
32 § Varallaolo
Ylemmille toimihenkilöille maksetaan tämän pykälän mukaisia korvauksia 16-28
§:ssä sovittujen korvausten sijasta. Tästä mainitaan erikseen ao. työntekijän työ- sopimuksessa.
Tämän pykälän tarkoittamaa lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen tai edellä 20 §:n mukaisen viikoit- taisen työajan lisäksi tehty työ.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai maksetaan rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunneilta yksinker- tainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla ko- rotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seuraavan ka- lenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan ka- lenterikuukauden kuluessa. Vapaa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuu- den kalenterikuukauden aikana.
Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 18 §:ssä sanotuilta ajoilta 50 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta.
Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorittaa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituk- senmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta sovitaan määräajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimäärää vastaava kuukausikorvaus. Työso- pimuksessa voidaan myös sopia korvausten sisällyttämisestä palkkaan ja asian- omaisen rajaamisesta tämän pykälän ulkopuolelle.
33 § Varallaolo
Vapaamuotoisesta varallaolosta sovitaan työpaikkakohtaisesti erikseen.
34 § lkääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työntekijällä on halutessaan oikeus 5 vuotta ennen lakisääteistä alinta vanhuuselä- keikäänsä lyhentää työaikaansa 1 työpäivällä viikossa (20 %).
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajan kohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhen- nystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainta- laskennassa.
4. PALKKA JA PALKANMAKSU
4.1 Yleiset palkkamääräykset
1 § Oikeus palkkaukseen
Työntekijän oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy palvelussuhteen päättyes- sä.
Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteute- taan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.
Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alus- ta hänelle maksetaan valtion eläkelain (280/66) tai jonkin muun eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.
2 § Palkkaperusteet
Palkat määräytyvät kuukausipalkkoina, paitsi milloin erikseen sovitaan työ tehtä- väksi tuntipalkalla.
Projekti/suorituspalkasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa kussakin ta- pauksessa erikseen.
Työsuhteen päättyessä henkilökohtainen palkka, mahdolliset olosuhdelisät ja muut työsuhteen päättämiseen liittyvät maksut ja korvaukset maksetaan työsuh- teen päättymistä seuraavana mahdollisena palkanmaksupäivänä.
3 § Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudes- sa kuukauden viimeisenä päivänä ja tunti- ja urakkapalkkaiselle kaksi kertaa kuukau- dessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikäteen.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä.
4 § Osakuukauden palkka / Palkattomat poissaolot / Työpäivän palkan jakaja
Kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkkaa laskettaessa tai vähennettäes- sä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta saadaan jakamalla kuukausipalkka 21,5:llä.
4.2 Palkkausjärjestelmä
5 § Palkkausjärjestelmä
Työntekijöiden palkat määräytyvät henkilökohtaisen sopimuksen perusteella.
(Tarkoitus on sopia ANS Finlandin palkkausjärjestelmästä yhdessä muiden järjestöjen kanssa sopimuskauden aikana.)
6 § Luottamusmiehelle annettavat tilastotiedot
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tietoja jäsenistönsä an- siotasosta, palkkausperusteista ja palkkakehityksestä erikseen sovittavalla tavalla ryhmiteltynä. Tulosteiden tulee olla saatavissa nimikkeittäin.
5. ERILLISET KORVAUKSET JA LISÄT
1 § Likaisen työn lisä
Seuraavissa töissä maksetaan työhön osallistuneelle toimihenkilölle lisäkorvausta likai- sesta työstä 10 % yksinkertaisesta tuntipalkasta:
- autoihin ja vastaaviin kulkuneuvoihin liittyvät likaiset laiteasennus- ja huoltotyöt
- uudisrakennuksiin liittyvät erittäin likaiset laitesuunnittelu-, tarkastus- ja ensi- asennustyöt,
- poikkeuksellisen likaiset maakaapeleihin ja niiden laitteisiin liittyvät työt,
- rakennusten kaapelointi,
- akkuhuoltotyöt.
2 § Vaarallisen työn lisä
Milloin työtä suoritetaan ilmeisen vaarallisilla työpaikoilla, maksetaan siitä eri sopi- muksen mukaan lisäkorvausta 10-30 % asianomaisen toimihenkilön yksinkertaisesta tuntipalkasta. Vaarallisiksi töiksi katsotaan mm. sellaiset asennustyöt, jotka suorite- taan vähintään 2-kerroksisten rakennusten katoilla tai vastaavalla korkeudella ulko- seinällä.
Mastossa suoritettavasta työstä maksetaan lisäkorvausta jokaiselta alkaneelta työ- tunnilta seuraavasti:
1.2.2018 alkaen
yli | 15 | - enintään 35 m | 3,48 € |
yli | 35 | - enintään 55 m | 5,23 € |
yli | 55 | - enintään 75 m | 6,10 € |
yli | 75 | - enintään 95 m | 6,97 € |
yli | 95 | - enintään 115 m | 7,84 € |
yli | 115 | - | 8,72 € |
1.4.2018 alkaen
yli | 15 | - enintään 35 m | 3,59 € |
yli | 35 | - enintään 55 m | 5,40 € |
yli | 55 | - enintään 75 m | 6,30 € |
yli | 75 | - enintään 95 m | 7,19 € |
yli | 95 | - enintään 115 m | 8,09 € |
yli 115 - 9,00 €
Lisäkorvaus määräytyy yhtämittaisen työjakson aikana esiintyneen korkeimman työs- kentelypaikan mukaan.
Mastoon rinnastetaan tornit ja erikoispylväät, paitsi jos torniin päästään hissiä tai si- säpuolisia portaita (ei tikkaita eikä kelkkaa) myöten ja sen lisäksi työ voidaan suorittaa lattialla tai lavalla, josta ei ole välitöntä putoamisvaaraa.
Työn teosta katolla sijaitsevissa mastoissa sovitaan lisäkorvaus kussakin tapauksessa erikseen.
Edellytyksenä edellä mainittujen korvausten suorittamiseen on toimihenkilön henkilö- kohtainen osallistuminen korvaukseen oikeuttavaan työhön.
3 § Työajaksi laskettava aika kuljetettaessa Air Navigation Finland Oy:n ajoneu- voa ja matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituk- sena.
Aika, jona työntekijä työtuntijärjestelmänsä mukaisen työaikansa ulkopuolella työnan- tajan määräyksestä kuljettaa Air Navigation Finland Oy:n ajoneuvoa, lasketaan työ- ajaksi. Edellytyksenä on, että ajoneuvo on välttämätön varsinaisten työtehtävien, ku- ten lennonvarmistuslaitteiden asentamisen tai huoltamisen suorittamiseksi.
Kun työntekijä edellä 1. kohdassa mainitunlaisessa tilanteessa on matkustajana Air Navigation Finland Oy:n ajoneuvossa, maksetaan matka-ajalta korvaus yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Matka-aika korvataan myös, jos matka työnantajan nimenomai- sen suostumuksen mukaisesti suoritetaan työntekijän omalla tai työtoverin ajoneuvol- la. Korvaus maksetaan, jos matka yhdenjaksoisesti kestää vähintään yhden tunnin kui- tenkin enintään kahdeksalta tunnilta. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Soveltamisohje:
Matkustajan matka-aikaa ei oteta huomioon ylityöaikaa laskettaessa.
4 § Matkakustannusten korvaaminen
Matkakustannusten korvaamisesta tehty sopimus on erillisinä liitteenä 3.
5 § Muuttokustannusten korvaaminen
Muuttokustannusten korvaamisesta tehty sopimus on erillisinä liitteenä 4.
6 § Opetuskorvaus
Työaikana tai sen ulkopuolella luokkaopetuksena toteutettavasta lennonvarmis- tusteknisestä kurssimuotoisesta kelpoisuuteen tähtäävästä koulutuksesta makse- taan kouluttajalle 30 % asianomaisen tuntipalkasta. Oppitunnin tulee kestää vä- hintään 45 minuuttia. Oppituntikorvausta maksetaan enintään 100 € päivää kohti. Oppituntien valmisteluista ja mahdollisista jälkitöistä ei makseta erikseen korvaus- ta. Kouluttajan tulee jättää opetustilaisuuden vastuuhenkilölle opetuksestaan yh- teenveto.
7 § Projektikorvaus
Jos työntekijä siirtyy määräaikaisesti omasta tehtävästä selvästi vaativampaan tehtävään projektipäälliköksi tai muuksi vastuuhenkilöksi, sovitaan tehtävään liit- tyvästä korvauksesta. Korvaus voi olla vaihtoehtoisesti kiinteä kuukausittainen lisä
tai projektin tulokseen sidottu kertakorvaus. Korvaustavasta sovitaan ennen pro- jektin alkamista.
6. POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO
1 § Poissaoloajan palkka
Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstävapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausi- palkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työsuhteisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työ- tunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.
6.1 Sairauspoissaolot
2 § Oikeus sairauslomaan
Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
1. Osa-aikainen sairauspoissaolo
Osa-aikaisesta sairauspoissaolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä säädetään
2. Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapatur- man vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väli- aikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyt- tään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 7 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.
3 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta
Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yhdenjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Palkallisen ajanjakson pituus
1 kuukausi mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, makse- taan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saak- ka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa vii- meisestä sairausajan päivästä, työntekijällä ei ole oikeutta uuteen 1 momentin mukai- seen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.
4 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet
Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän 1 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairaus- loman ajalta siltä osin, kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta mää- räytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.
Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosilomalisään oikeuttavien palkan- lisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.
5 § Terveydenhuoltokulujen korvaus
1. Yleistä
Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa sairauden perus- teella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta tai poikkeusta- pauksessa muulta palvelujen tuottajalta.
Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainra- haa. Myös siltä ajalta, jolta työntekijä saa kuntoutustukea ja hänen siis voidaan odot- taa palaavan yrityksen palvelukseen, etuudet annetaan työnantajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Lomautusaikana etuudet annetaan vain siinä tapauksessa, että sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista.
2. Korvattavuuden yleiset edellytykset
Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveyden- tilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle maksamaan. Sairaanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta.
3. Sairaanhoito
Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:
1) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoidon, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen tutkimuksen sekä hänen määräämänsä tarvittavat laboratorio- ja röntgen- tutkimukset, radiologiset tutkimukset ja muut vastaavat tutkimukset.
2) Erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työ- paikan työ- terveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana työntekijän sairauden totea- miseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.
3) Työterveyslääkärin määräämä fysikaalinen hoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikä- sittely, mikäli hoidon antaa fysioterapeutti tai hoito annetaan fysikaalista hoitoa an- tamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa.
4) Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työ- kyvyttö- myyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläk- keen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseksi.
Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveydenhuoltoa. Työterveys- huollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mukaisesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen maksaminen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se sisältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimenpide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on maksettava sen kustannukset lain perusteella.
6 § Erinäisiä määräyksiä
Mitä edellä 3–4 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 2 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittu- aan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
6.2 Xxxxxx syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot
7 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitova- paaseen
Työntekijällä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoi- tovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, siten kuin sii- tä säädetään työsopimuslaissa.
8 § Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus
Lapsen äidille maksetaan edellä 4 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Lapsen äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 4 §:ssä mää- ritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arki- päivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.
9 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Työntekijälle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen ko- dissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enintään 4 työpäivää), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 4 §:n mukainen palkka.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, et- tä poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Pal- kallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoi- tusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakun- nalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lap- sen hoitoon.
6.3 Xxxxxxxxxx sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät erityismääräyk- set
10 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- tai isyysrahaan siirtyy sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.
Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairausloman, äiti- ys- tai isyysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joi- ta annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten.
Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairausloman, äitiystai isyysvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan mää- rällä.
Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
11 § Työntekijän vilpillisyys
Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salan- nut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti ai- heuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymi- seen, voidaan hänelle tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
6.4 Eräät muut poissaolot
12 § Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
13 § Opintovapaa
Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.
14 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mukaan mak- saa 1 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palk- kojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistä- mään yrityksen tehtävien suorittamista.
15 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomai- sen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä siten kuin jäljempänä on sovittu.
Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoitettu merk- ki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se, työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen, on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan 1 §:n mukainen palk- ka.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvatti- lapsi.
Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
16 § Koulutukseen liittyvät korvaukset
Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay- koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset osapuolten välisessä yleissopimuksessa.
17 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen, mak- setaan tämän sopimuksen 1 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
18 § Ay-kokoukset
Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myön- tää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n ylimpien päät- tävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin kun niissä käsitellään työehtosopimusasioi- ta. Maksettava palkka määräytyy 1 §:n mukaisesti.
6.5 Erinäisiä määräyksiä
19 § Muu poissaolo
Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapau- tusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
20 § Estyminen hakemasta työstävapautusta
Jos työntekijä on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstävapautusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnantajalle välittömästi esteen poistut- tua.
21 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoita- minen
Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään tilapäisesti kunnallisen luotta- mustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
7. VUOSILOMA JA LOMARAHA
7.1 Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Työntekijöiden vuosilomaan sovelletaan osana tätä työehtosopimusta vuosilomalakia (162/2005) sekä lisäksi sitä, mitä osakeyhtiössä työnantajan ja asianomaisten henki- löstöjärjestöjen kesken vuosilomasta ja vuosilomapalkasta on sovittu.
2 § Määritelmiä
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään tässä sopimuksessa
1) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;
2) vuosilomalain 4 §:n 2) kohdassa tarkoitettu lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päät- tyvä ajanjakso;
3) Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyys- päivää eikä vapunpäivää.
7.2 Vuosiloman pituus
3 § Vuosiloman pituus
Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko tau- lukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan. Jos kuitenkin työnte- kijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vä- hintään 15 vuotta, hän saa vuosilomaa taulukon C mukaan.
Taulukko A
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää-
räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 6 7 8 9 10 11 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 13 15 17 19 21 23 25 |
Taulukko B
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää- | ||||
räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 5 6 7 8 9 10 11 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 10 13 16 19 21 24 26 28 30 |
Taulukko C
Kun työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää-
räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 5 6 7 8 9 10 11 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 8 | 10 13 15 22 25 28 31 34 38 |
Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikai- semmin pitämästään lomasta huolimatta tästä xxxxxxxx xxxxx pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.
Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oi- keuttavat tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen taulukoiden B tai C mukaiseen lomaan, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräyty- misvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten kyseisessä momentissa on sanottu.
4 § Työssäolon veroinen aika
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmää- räytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisi- na päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslaissa tarkoite- tun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuo- jelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalai- sessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös
1) niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai - hallituk- sen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautaus-
päivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana;
2) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliit- tonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallin- toelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä
3) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistues- saan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättä- vien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
5 § Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika
Tämän sopimuksen 7. luvun 3 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon tässä pykälässä mainitut ajat. Vuosilomaan oikeuttavaa on seuraava päätoiminen palvelusaika:
1) nykyisen työnantajan palvelus;
2) palvelus muun työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa, kuitenkin yhteensä enintään 8 vuotta;
3) varusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu aseeton palvelus sekä siviilipalvelusaika, siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusaikaa;
4) ajat, jotka on mainittu tämän sopimuksen 7. luvun 4 §:ssä sekä myös muut kuin 4
§:ssä tarkoitetut työstä vapautukset, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkaa.
6 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne kalenteri- kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä.
Päätoimiseksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tun- tia viikossa.
Mikäli päätoimisuuden edellytys ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi se osuus, joka vastaa osa- aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta.
7.3 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
7 § Vuosilomapalkan maksaminen
Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkan- maksupäivänä.
8 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuo- silomalisä
Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosiloma- päivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tämän pykälän 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilo- mapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpal- kat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erilli- senä kiinteänä korvauksena.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymis- vuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tar- koitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskoh- taisesti ole toisin sovittu.
Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkko- ja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, las- ketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosi- lomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 3 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 13 prosenttia ja tau- lukossa C tarkoitetuissa tapauksissa 16 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun otta- matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, loma- palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
9 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus se- kä lomaraha
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmää- räytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä pe- ruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeutta- vien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla.
Taulukko A
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virk- keessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta koh- den.
Lomaan
oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 2 | 16,00 | 8,00 |
2 | 4 | 31,00 | 15,50 |
3 | 6 | 51,92 | 22,25 |
4 | 8 | 64,80 | 28,80 |
5 | 10 | 86,40 | 36,00 |
6 | 13 | 108,00 | 43,20 |
7 | 15 | 130,63 | 50,80 |
8 | 17 | 145,00 | 58,00 |
9 | 19 | 160,36 | 65,60 |
10 | 21 | 183,00 | 73,20 |
11 | 23 | 199,31 | 81,20 |
12 | 25 | 241,00 | 96,40 |
Taulukko B |
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virk- keessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta koh- den.
Lomaan
oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka kerroin | Lomaraha kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 45,58 | 18,99 |
3 | 7 | 65,76 | 29,23 |
4 | 10 | 82,78 | 35,64 |
5 | 13 | 108,83 | 46,56 |
6 | 16 | 126,72 | 53,98 |
7 | 19 | 153,27 | 65,08 |
8 | 21 | 171,51 | 72,66 |
9 | 24 | 198,54 | 83,95 |
10 | 26 | 217,15 | 91,69 |
11 | 28 | 244,64 | 103,17 |
12 | 30 | 263,60 | 111,06 |
Taulukko C
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus 3 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tar- koitetun taulukon C mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan
oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka kerroin | Lomaraha kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 45,57 | 22,79 |
3 | 8 | 65,76 | 32,88 |
4 | 10 | 85,53 | 42,77 |
5 | 13 | 107,43 | 53,72 |
6 | 15 | 129,54 | 64,77 |
7 | 22 | 188,02 | 75,93 |
8 | 25 | 210,71 | 87,19 |
9 | 28 | 233,61 | 98,56 |
10 | 31 | 256,71 | 110,02 |
11 | 34 | 280,03 | 121,59 |
12 | 38 | 333,16 | 133,27 |
Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lo- makorvaus sekä lomaraha:
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskitunti- ansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lo- maoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien luku- määrän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.
10 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava loma- korvaus
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti. Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.
7.4 Vuosiloman antaminen
11 § Vuosiloman antamisajankohta
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antami- sessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika.
Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnantajan määrää- mänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.
12 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antami- sessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka al- kaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lo- manosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, et- tä vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
13 § Vuosilomapäivien kuluminen
Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennetty- nä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjaksoon sisältyvien lomapäiviä kuluttavien arkipäivien lukumäärä.
14 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
Xxxxxxx työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työs- tä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajan- kohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli lo- man tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaata varten.
15 § Vuosiloman säästäminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman säästä- miseen mitä tässä pykälässä on sovittu.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 3 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja toisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa.
Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaises- ta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
7.5 Erinäiset säännökset
16 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset
Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Eri- tyisalojen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen taikka palve- lussuhteesta toiseen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakor- vausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyy- tää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.
Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perus- teella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loman tai sen osan alkaessa.
17 § Lomaraha
Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toi- sin sovittu:
1. Lomarahan määräytyminen
Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellise- nä lomanmääräytymisvuonna.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asi- anomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana ke- säkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksis- sa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on 3 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tarkoittamassa tapauksessa 5 prosenttia ja tau- lukon C tarkoittamassa tapauksessa 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltä- vän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset 9 §:ssä.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuhteen päättymis- ajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy si- viilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakun- nissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälises- sä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, mak-
setaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 2 momentin mu- kaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osal- ta.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta.
2. Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomaraha palkal- liseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuu- kausipalkka saadaan kertomalla tämän sopimuksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 163. Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Xxxxxxxx on vaihdettava vapaaksi si- ten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.
3. Lomarahaa koskevat erityismääräykset
Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suoriteta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.
8. LUOTTAMUSMIEHET
1 § Sopimus luottamustoimen järjestämisestä
1. Ilmailutietotekniset ry:een kuuluvilla ANS Finlandin työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja tarvittaessa 2 luottamusmiestä.
2. (Pää)luottamusmies edustaa yhdistyksen jäsenkuntaa työehtosopimuksen sovelta- misalalla.
3. (Pää)luottamusmiehen tulee olla ANS Finlandin palveluksessa ja perehtynyt asian- omaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin.
4. Luottamustehtävien hoidon vaatimasta ajankäytöstä on sovittava esimiehen kans- sa.
5. Luottamusmiesten vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpai- kalla, on 1 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työn- tekoa. Vaaliajasta ja –paikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa 1 kohdassa tarkoitetun järjestön nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
6. Valitusta tai asetetusta pää- ja luottamusmiehistä on 1 kohdassa mainitun järjestön ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
7. ANS Finlandin tai luottamusmiesten toimialueen tai työpisteen toiminnan supistu- essa tai laajentuessa tai organisaatiomuutoksen tai työehtosopimuksen soveltamis- alalla tapahtuvien muutosten johdosta voidaan luottamusmiesorganisaatiota tarvitta- essa muuttaa osapuolten välisin neuvotteluin vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
8. Luottamusmiespalkkioon kulloinkin tulevat muutokset sovitaan työehtosopimus- neuvottelupöytäkirjassa.
9. Muilta osin noudatetaan allekirjoittaneiden välisen voimassa olevan työehtosopi- muksen määräyksiä luottamusmiestoiminnasta.
10. Tämä sopimus tulee voimaan 1.7.2018 ja on voimassa toistaiseksi kolmen kuukau- den irtisanomisajoin.
2 § Luottamusmiesten palkkiot
Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella 1.4.2018 lukien palkkio alla olevan taulukon mukaisesti:
Edustettavien työn- tekijöiden lukumäärä | Palkkio Pääluottamusmies | Luottamusmies |
3 – 30 | 140 | 90 |
31 – 100 | 151 | 105 |
101 – 200 | 227 | 161 |
201 – 400 | 256 | 182 |
401 tai enemmän | 298 | 226 |
3 § Muut määräykset
Muilta osin noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan yleissopimuk- sen määräyksiä luottamusmiestoiminnasta.
9. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 - 30.6.2020. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisa- nota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
LIITE 1: YLEISSOPIMUS
Yleissopimus yhteistoiminnasta työpaikoilla, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä -asiamiesten asemasta, tiedottamisesta, koulutuksesta ja ulkopuolisen työvoiman käy- töstä
1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja vel- vollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työn- tekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökoh- tana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa xxxx- seen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työ- paikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (30.3.2007/334) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44), jotka eivät ole tämän so- pimuksen osia.
2. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA
Kehittämistoiminta
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työs- sään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yri- tykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilös- töryhmät sitä haluavat.
Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämis- kohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilli- set yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työter- veyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovitta- vassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yrityksen palveluk- sessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.
3. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.
Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityis- kohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosapuolen rekisteröityjen alayh- distysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvot- telujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.
Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asian- omainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimi- alueensa olosuhteisiin.
Valitseminen
Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille ti- laisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisis- sä neuvotteluissa.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työnteki- jöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu
Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäällikön tehtä- vänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjes- tää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Työsuojeluasiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitse- vat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.
Työsuojelutoimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.
Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
3.3 Ilmoitukset
Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toi- mimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamie- hen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuo- jelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luotta- musmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kir- jallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yri- tyksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajankäytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.
Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti tois- tuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edus- taja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse-
xxxx näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus to- teutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaises- ti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla.
Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan vapaute- taan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansionmene- tys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti taikka palkkaus todetaan kussakin ta- pauksessa erikseen.
4.2 Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edusta- ja on työsuhteessaan työnantajaan, samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai koko- naan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- mistoyms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.
Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat-
titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisis- ta syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa.
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnan- taja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopi- vaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen pur- kaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asetta- misesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluval- tuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimi- kunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kui- tenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihen- kilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuute- tun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 mo- mentin mukaan määräytyvä korvaus.
Koxxxxx xämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluottamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän il- moituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5. TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluottamusmie- helle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Luot- tamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyysta- pauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialu- eensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevas- ta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työteh- täviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunnitel-
tu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdol- lisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.
Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuo- lisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.
Työaikakirjanpito
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yh- teistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukai- sesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoit- taessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassa- pitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja il- moittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6. HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkinaasioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voi- daan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoi- dosta vastaa ilmoittaja.
7. KOULUTUS
7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhtei- nen koulutus
Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan sel- laista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työntekijän ammat- tiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelli- set erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulutukseen osallistu- misesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.
7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta
Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan mää- räytymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustannuksia kurssiohjel- man mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin mat- kakustannusten korvaamisesta on sovittu.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matkaajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.
7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat
Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestä- ville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työ- paikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeis- tään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdolli- nen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistu- misen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaises- ti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todetta- va, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta
Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän vara- miehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työ- suojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja yhteis- toimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta työnan- taja maksaa korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoimin- taan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen jär- jestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudes- ta.
7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.
8. SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI
Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen hen- kilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoiminta- lain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vä- hentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset ei- vät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla tapahtuvien oppimis- ja harjoittelupaik- kojen tarjoamiselle, sikäli kun edellisessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on nou- datettu.
9. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
9.1 Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuori- tukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimite- tään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työ- voimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toi- selle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihan- kinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
9.2 Alihankinta
Jox xxxxxxxxxxxx xuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentä- mään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, otta- maan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkka- eduin.
9.3 Vuokratyövoima
Vuokratyön käyttö
Yritys teettää päätoimialansa normaalit työt pääasiassa omilla työntekijöillään. Mikäli vuokratyövoimaa käytetään esim. tuotantohuippujen tasaamisen, työn kiireellisyyden, työn rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muun vas- taavan syyn vuoksi, on työpaikalla huolehdittava vuokratyöntekijöiden suojelusta ja vuokratyön asianmukaisista puitteista.
Soveltamisohje: Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työeh- tosopimukseen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttä- jäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöil- leen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt), jollei erilainen kohtelu ole pe- rusteltua objektiivisista syistä.
Tiedonsaanti
Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyöntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyöntekijän työaikamuodosta. Jos so- vellettavana on pääluottamusmiehen edustama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyöntekijöiden tehtäväryhmän mukaisesta palkkaryhmästä.
10. SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
LIITE 2: IRTISANOMISUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Soveltamisohje
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan virkamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräytyvät tämän sopimuksen 3 §:n mukaisesti.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
− Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
− Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
− Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
− Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopi- muslain 7:3 - 4 §:n perusteella.
− Työsopim7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sanee- rausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitel- lään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perus- teella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hä- nen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irti- sanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jos- sa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 - 2 §:n ja 9:4 - 5 §:n menettelytapasäännöksiä. Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudel- lisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asi- allisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työs- sä.
Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettele- malla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisa- nomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudes- saan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esi- tyksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, ote- taan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan pal- veluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempain- loma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisa- nomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa en- nen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen
jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuh- teen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetus- sa laissa (1438/2007) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintu- neesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Ir- tisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1) Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2) Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumerol- taan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työ- suhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumerol- taan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työ- sopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden ra- joituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus ra- joittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuo- len laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtoso- pimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopi- musmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdolli- suus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyt- tää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnanta- ja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työ- tuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta anne- tun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvaus- ta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopi- musta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivä- rahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kor- vauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähen- nys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttami- sesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn al- kamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asun- toedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuk- sella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteutta- mistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työnteki- jään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen an- tamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioi- tu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kes- to.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työn- tekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työso- pimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkan- maksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen an- tamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta ta- pauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta mak- saa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen an- tamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päätty- mistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus mak- setaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vä- hintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päätty- mistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sa- mojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1) Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomau- tuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoi- tuksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustut- tava uusiin lomautusilmoituksiin.
2) Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Täl- löin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen al- kamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajan- kohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.
3) Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyt- tämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittö- mästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle so- pimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhtey- dessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoi- tusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennet- tyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nouda- tettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestö- jen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän ir-
tisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen anta- misen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdol- lisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaa- maan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopi- muslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyt- tää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on kes- keytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvel- vollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastik- keen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksu- velvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.
Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momentis- sa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen ir- tisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yri- tyskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työso- pimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräyk- set ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työ- voimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vä- hentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehel- le. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vas- taava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sa- neerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kulues- sa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoi- matoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tie- dustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoi- tettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellai- sia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työ- suhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtoso- pimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista so- pimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimus- lain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla
LIITE 3: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA
1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus
Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tekemien matko- jen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suoriteta matka- kustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yrityksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näiden määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.
2 § Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta. Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mu- kaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivä- rahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkarahaa sekä oppi- kurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.
3 § Matkan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työ- paikan ulkopuolelle.
Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takaisin.
Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen
Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähtemisestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.
Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää- räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.
5 § Matkan tekotapa
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmu- kaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksia arvi-
oitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavu- tettu ajan säästö.
Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:
Autolla:
Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5 000 ensimmäi- seltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2018 väliseltä ajalta 42 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.
Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksissa:
1) 7 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä ja 11 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää asun- tovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 21 senttiä silloin, kun tehtävien suo- rittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja
2) 3 senttiä silloin, kun
a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden pai- no ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,
b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai
3) 9 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta, sekä
4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kul- jetus on hänen työnantajansa asiana.
1.1.–31.12.2018
Moottoripyörällä:
32 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 29 senttiä/seuraavat km:t
Moottoriveneellä:
alle 50 hv/74 senttiä/km ja yli 50 hv/107 senttiä/km
Moottorikelkalla:
102 senttiä/km
Mönkijällä:
96 senttiä/km
Mopolla:
17 senttiä/km
Muulla tavalla:
10 senttiä/km
Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.
Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mu- kaisesti.
Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suoritta- miseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.
Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voidaan korva- ta, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edellytykset.
Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton sei- sontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päiväl- tä kutakin matkaa kohti.
8 § Eräät erilliskorvaukset
Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mu- kaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääkeja rokotus- maksut,
3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää matkaa varten otetun kertamat- kustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, ta- paturmasta tai matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauk- siin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuu- tusmaksu,
4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopioku- lut asiallisin perusteluin,
5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus
Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työnteki- jän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaik- kaan.
10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
Osapäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.
11 § Päivärahojen suuruus
Päiväraha maksetaan
1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2018 väliseltä ajalta 19 euroa jokaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja
2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2018 väliseltä ajalta 42 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.
12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla
Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii- meksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestä- nyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimei- sen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä koti- maassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.
Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.– 31.12.2018 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.
13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin
Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdol- lisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.
Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.
14 § Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työn- tekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaikkansa ulko- puolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.
15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitus- liikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismak- suun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolliset verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palvelusrahat.
Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuul- liset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoa- Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry Paltan erityisalojen yleinen työehtosopimus 1.2.2018 – 31.1.2021 50 maa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.
Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumis- paikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna ai- kana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ul- komailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.
16 § Yömatkaraha
Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ollut oi- keus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.
Yömatkarahan suuruus on 12 euroa vuorokaudelta.
Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikor- vausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkusta- jalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei muutoin ole työnantajan järjestä- män maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset
Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suori- tetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.
Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurs- siajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikorvausta tai yö- matkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.
Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan saami- sen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu, kurssipäivärahaa seu- raavasti:
1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen suuruinen, ja
2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen määrästä.
Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokai- luun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös mak- suttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivä- rahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.
Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työnantaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suoriteta majoittumis- korvausta eikä yömatkarahaa.
Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.
Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.
18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämä- nä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tunti- palkan mukaan.
Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamises- ta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
19 § Ennakko
Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.
Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työnantajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoittumis- ja hotelli- korvauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyttöön ei ole luovutettu työn- antajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla.
Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorit- tamatta.
Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.
20 § Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimitettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.
Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa. Työnantaja voi tarvittaessa maksaa kor- vauksen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niis- tä on ollut saatavilla.
21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista
Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyksistä sopia toisin.
LIITE Ulkomaan päivärahat
Afganistan | 57 |
Alankomaat* | 65 |
Albania | 54 |
Algeria | 67 |
Andorra | 57 |
Angola | 95 |
Antigua ja Barbuda | 74 |
Arabiemiirikunnat | 72 |
Argentiina* | 47 |
Armenia* | 51 |
Aruba | 53 |
Australia* | 70 |
Azerbaidžan* | 53 |
Azorit | 59 |
Bahama | 74 |
Bahrain | 73 |
Bangladesh | 57 |
Barbados | 64 |
Belgia | 62 |
Belize | 47 |
Benin | 42 |
Bermuda | 75 |
Bhutan | 41 |
Bolivia | 39 |
Afganistan | 57 |
Alankomaat* | 65 |
Albania | 54 |
Algeria | 67 |
Työmatkasta ulkomaille suoritetaan päivärahaa matkavuorokaudelta seuraavasti: MAA TAI ALUE Päiväraha/euro
Andorra | 57 |
Angola | 95 |
Antigua ja Barbuda | 74 |
Arabiemiirikunnat | 72 |
Argentiina* | 47 |
Armenia* | 51 |
Aruba | 53 |
Australia* | 70 |
Azerbaidžan* | 53 |
Azorit | 59 |
Bahama | 74 |
Bahrain | 73 |
Bangladesh | 57 |
Barbados | 64 |
Belgia | 62 |
Belize | 47 |
Benin | 42 |
Bermuda | 75 |
Bhutan | 41 |
Bolivia | 39 |
Bosnia ja Hertsegovina* | 48 |
Botswana | 41 |
Brasilia | 65 |
Britannia* | 65 |
Lontoo ja Edinburgh* | 69 |
Brunei | 41 |
Bulgaria | 51 |
Burkina Faso | 39 |
Burundi | 46 |
Chile* | 55 |
Cookinsaaret | 71 |
Costa Rica | 54 |
Curaçao | 48 |
Djibouti | 64 |
Dominica | 54 |
Dominikaaninen tasavalta | 60 |
Ecuador* | 58 |
Egypti | 53 |
El Salvador | 49 |
Eritrea | 57 |
Espanja* | 62 |
Etelä-Afrikka | 48 |
Etelä-Sudan | 54 |
Etiopia | 47 |
Fidži | 50 |
Filippiinit | 58 |
Färsaaret | 53 |
Gabon | 73 |
Gambia | 39 |
Georgia* | 46 |
Ghana | 49 |
Grenada | 64 |
Grönlanti | 55 |
Guadeloupe | 50 |
Guatemala | 58 |
Guinea | 53 |
Guinea-Bissau | 36 |
Guyana* | 42 |
Haiti | 48 |
Honduras | 44 |
Indonesia | 51 |
Intia | 49 |
Irak | 63 |
Iran | 53 |
Irlanti | 66 |
Islanti | 72 |
Israel | 77 |
Italia* | 64 |
Itä-Timor | 48 |
Itävalta | 62 |
Jamaika | 52 |
Japani | 78 |
Jemen | 62 |
Jordania | 74 |
Kambodža | 54 |
Kamerun | 49 |
Kanada | 66 |
Kanarian saaret | 60 |
Kap Verde | 42 |
Kazakstan | 49 |
Kenia | 64 |
Keski-Afrikan tasavalta | 66 |
Kiina* | 66 |
Hongkong* | 72 |
Kirgisia | 46 |
Kolumbia | 59 |
Komorit | 41 |
Kongo (Kongo-Brazzaville) | 51 |
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) | 67 |
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) | 66 |
Korean tasavalta (Etelä-Korea) | 85 |
Kosovo | 45 |
Xxxxxxx | 00 |
Kroatia | 61 |
Kuuba | 61 |
Kuwait | 70 |
Kypros* | 60 |
Laos | 51 |
Latvia | 50 |
Lesotho | 36 |
Libanon | 69 |
Liberia | 59 |
Libya | 69 |
Liechtenstein | 71 |
Liettua | 48 |
Luxemburg | 64 |
Madagaskar | 39 |
Madeira | 58 |
Makedonia* | 51 |
Malawi | 46 |
Malediivit | 62 |
Malesia | 51 |
Mali | 39 |
Malta | 62 |
Marokko | 68 |
Marshallinsaaret | 59 |
Martinique | 52 |
Mauritania | 41 |
Mauritius | 52 |
Meksiko | 48 |
Mikronesia | 55 |
Moldova* | 44 |
Monaco | 69 |
Mongolia | 40 |
Montenegro | 51 |
Mosambik | 44 |
Myanmar (Burma) | 59 |
Namibia | 36 |
Neitsytsaaret (USA)* | 50 |
Nepal | 43 |
Nicaragua | 44 |
Niger | 45 |
Nigeria | 67 |
Norja* | 71 |
Norsunluurannikko | 71 |
Oman | 67 |
Pakistan | 40 |
Palau | 64 |
Palestiinalaisalue* | 70 |
Panama | 56 |
Papua-Uusi-Guinea | 57 |
Paraguay | 36 |
Peru | 57 |
Portugali* | 60 |
Puerto Rico | 56 |
Puola | 55 |
Qatar | 72 |
Ranska* | 66 |
Romania | 53 |
Ruanda | 42 |
Ruotsi* | 63 |
Saint Kitts ja Nevis | 63 |
Saint Lucia | 73 |
Saint Vincent ja Grenadiinit | 70 |
Saksa | 61 |
Salomonsaaret | 54 |
Sambia | 59 |
Samoa | 53 |
San Marino | 57 |
São Tomé ja Príncipe | 64 |
Saudi-Arabia | 71 |
Senegal | 48 |
Serbia* | 54 |
Seychellit | 67 |
Sierra Leone | 50 |
Singapore | 70 |
Slovakia | 56 |
Slovenia | 57 |
Somalia | 60 |
Sri Lanka | 47 |
Sudan | 72 |
Suriname | 42 |
Swazimaa | 38 |
Sveitsi | 77 |
Syyria | 81 |
Tadžikistan | 40 |
Taiwan | 64 |
Tansania | 45 |
Tanska* | 68 |
Thaimaa | 59 |
Togo | 49 |
Tonga | 44 |
Trinidad ja Tobago | 70 |
Tšad | 52 |
Tšekki | 56 |
Tunisia | 53 |
Turkki* | 58 |
Istanbul* | 60 |
Turkmenistan | 64 |
Uganda | 40 |
Ukraina | 47 |
Unkari | 55 |
Uruguay | 56 |
Uusi-Seelanti* | 69 |
Uzbekistan | 49 |
Valko-Venäjä | 42 |
Vanuatu | 59 |
Venezuela | 90 |
Venäjä* | 53 |
Moskova* | 66 |
Pietari* | 61 |
Vietnam | 56 |
Viro | 51 |
Yhdysvallat* | 68 |
New York, Los Angeles, Xxxxxxxxx * | 74 |
Zimbabwe | 50 |
Maa, jota ei ole erikseen mainittu* | 46 |
LIITE 4: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
Soveltamisala 1 §
Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritetta- vaa korvausta.
Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.
Yleistä 2 §
Muuttokustannuksina korvataan:
1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomat- kalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti,
2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuul- liset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,
3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuk- sista,
4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää kor- vausta työnantajan harkinnan mukaan.
Muuttoraha 3 §
Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.
Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:
Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.
Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muutto- raha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.
Erityissäännöksiä 4 §
Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.
5 §
Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää es- tettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.
Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.
6 §
Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
LIITE 5: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS
TYÖAIKAPANKKI
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työn- tekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa pal- kallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.
Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapank- kijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovit- tamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.
Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 viikon tasoittumis- jaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liitty- vät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osatekijöiksi.
Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia määräyksiä, jot- ka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työehtosopi- muksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta tehtäessä.
Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaihtamisesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu joustavista työaikajärjes- telmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.
Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työehtoeh- tosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopimuksessa ole ni- menomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osatekijä. Tällaisia työ- aikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.
OHJEIDEN SITOVUUS
Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä kos- kevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työeh- tosopimusten määräysten puitteissa.
Työaikapankki lainsäädännössä
Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.
Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.
Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 luvun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6 luvun 4 § 2 mom sekä
PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.
Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai ohjaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausunnossa ennakonpidä-
tyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuksessa.
TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVIA MÄÄRITELMIÄ
Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika vä- hennetään.
Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.
Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapan- kista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.
Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.
Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työ- aikaa lainataan työaikapankista.
Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännölli- sen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaiko- jen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.
Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.
Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakorvaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palk- kaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esi- merkiksi lomautusajalta.
TYÖAIKAPANKKITILIT JA TYÖAIKAPANKKIIN SIIRRETTÄVÄT ERÄT
Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikaperus- teiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapank- kiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettä- vää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä.
Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä ole- vaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käy- vät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.
Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettäväksi vapaa- ajaksi.
Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työai- kapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia paikallisesti ennen järjes- telmän käyttöönottoa.
Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkupe- räisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työaikapank- kia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.
Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttöjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuodelta.
TYÖAIKAPANKIN KOKO JA KÄYTTÖ
Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainausmahdolli- suuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomioon toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjes- telytarpeisiin.
Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmen- tää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.
Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankkijärjestel- män sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.
Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimerkiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työaikapankin osatekijäksi. Niin ikään työnan- tajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ SOPIMINEN
Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäljem- pänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN SISÄLTÖÄ JA PERIAATTEITA KOSKEVISSA YRI- TYSKOHTAISISSA NEUVOTTELUISSA HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA:
1. JÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVA HENKILÖSTÖ
Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla ra- jattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perus- teettomasti eriarvoiseen asemaan.
Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuu- teen.
2. TYÖNTEKIJÄN LIITTYMINEN TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄÄN
Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi yritys- kohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henki- lön mukanaolo järjestelmässä todetaan.
Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla toden- nettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytän- nössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.
Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä eril- linen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapankkikirjanpi- dosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.
3. TYÖNTEKIJÄN IRTAUTUMINEN TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ TAI SEN MUUTTA- MINEN HÄNEN OSALTAAN
Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, et- tä säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuori- tuksena.
Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapankkisaldo- jen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuhteen päät- tymisajankohdasta.
Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nollata työai- kapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä.
Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa.
4. TYÖAIKAPANKIN OSATEKIJÄT
Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mahdollisista eroista järjes- telmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimivien henkilöiden osalta.
Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:
• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yrityskohtaisissa
työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työaikapankkisopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjär- jestöjen välisten työehtosopimusmääräysten sitä rajoittamatta.
Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:
• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava perus- osa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.
• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukaisena.
• Viikkolepokorvaus
• Sunnuntaityökorotus
• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtämällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esimiehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.
• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa
• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa
• Työaikojen lyhennyserät
5. TYÖAIKAPANKIN ENIMMÄISMÄÄRÄT JA ENIMMÄISAJANJAKSO
Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainausmahdollisuuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioitava, onko tar- vetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puitteissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yrityskohtaisessa työaikapankissa otetaan käyttöön edellä tarkoitettu enimmäisajanjakso, on samalla sovittava siitä, et- tä pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voidaan korvata myös rahakorvauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajanjakson aikana.
Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liukuvan eli rul- laavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata minkään määrä- ajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtaiselle jatkuvalle saldolle jotkin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, että työnantaja sekä työn- tekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava mää- räajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.
Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienemmillä enim- mäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myö- tä.
6. VAPAIDEN AJALTA MAKSETTAVIEN ANSIOIDEN MÄÄRÄYTYMINEN
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perusteena olevan ra- hapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräytymisperusteesta.