SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO
1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT, VOIMAANTULO JA SITOVUUS 3
2. VISIO JA TAVOITTEET 3
3. EDELLYTYKSET YHDISTYMISELLE 5
4. KUNTAJAON TOTEUTTAMINEN, NIMI JA VAAKUNA 5
5. HALLINNOLLINEN JAOTUS, YHTEISÖJEN JA SÄÄTIÖIDEN KOTIPAIKKA 6
6. KUNNALLISET SÄÄNNÖT JA MAKSUT 6
7. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 6
8. YHDISTYMISEN VALMISTELU 7
9. HENKILÖSTÖN ASEMA 7
10. HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 8
11. HALLINNON SIJOITTUMINEN KUNTAKESKUKSIIN 8
12. ASUKASVAIKUTTAMINEN 9
13. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 9
14. INVESTOINNIT 9
15. TÄMÄN SOPIMUKSEN ENSISIJAISUUS 9
LIITE 1 11
LIITE 2 14
LIITE 3 19
LIITE 4 26
LIITE 5 28
LIITE 6 33
KASKINEN-NÄRPIÖ YHDISTYMISSOPIMUS
1. Sopimuksen lähtökohdat, voimaantulo ja sitovuus
Tämä sopimus on tehty Kaskisten ja Närpiön kaupunkien muodostamiseksi uudeksi kunnaksi ja on kuntarakennelain 29.12.2009/1698 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus.
Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta.
Sopimus sitoo edellä mainittuja kuntia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien vuoden 2023 loppuun saakka. Henkilökunnan irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2025 loppuun.
2. Visio ja tavoitteet
Strategisen kuntaliitoksen avulla perustetaan 1.1.2021 lukien uusi kunta, Närpiön kaupunki.
Uusi Närpiö on elinvoimainen ja viihtyisä kaupunki, joka on väestöltään ja taloudellisilta voi- mavaroiltaan vahva, ja mahdollistaa hyvän kaksikielisen palvelun asukkaille.
Yhdistymisessä on kyse strategisesta valinnasta, uuden kunnan perustamisesta, jolla valmis- taudutaan tuleviin väestö- ja palvelurakenteen muutoksiin.
Yhdistymisellä varmistetaan, että kaikki alueen asukkaat hyötyvät uudesta vahvemmasta kokonaisuudesta.
Yhdistymisellä vahvistetaan mahdollisuuksia asua, saada palveluja ja perustaa yrityksiä kun- nan alueelle.
Strateginen yhdistyminen toteutetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti siten, että muodostet- tava uusi kunta on vetovoimainen ja voi kehittyä.
Keskeisiä välineitä ovat tasapainoinen talous, laadukas asuinympäristö, myönteinen kuntaku- va, elinvoimaa kehittävä elinkeinopolitiikka, aktiivinen henkilöstöpolitiikka ja osaavan työvoi- man saatavuus.
Uuden kaupungin tavoitteena on olla hyvän henkilöstöpolitiikan edelläkävijä. Tavoitehakui- sen johtamisen kautta mahdollistetaan hyvä työilmapiiri ja laadukas toiminta, joka on hyvän palvelun perusta.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uutta kuntaa kehitetään kyliä, kunnan eri osa-alu- eita ja niiden vahvuuksia hyödyntäen.
Vetovoimaisuuden turvaaminen edellyttää vahvaa panostusta elinkeino- ja kehittämistoimin- toihin sekä aktiivista kuntamarkkinointia ja viestintää.
Uuden kunnan hallinnon ja johtamisen kehittämistavoitteet
• Johtamisen, hallinnon ja palvelujen tehokas järjestäminen
• Tehokas ja palveluhenkinen organisaatio, jossa päätöksenteko on mahdollisimman lähellä asiakasta
• Kuntatyönantajan vetovoiman vahvistaminen henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehittämällä
Uuden kunnan palvelujen kehittämistavoitteet
• Asukkaiden tarpeita vastaavien laadukkaiden palveluiden tarkoituksenmukainen, talou- dellinen ja tehokas järjestäminen
• Palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisinä prosesseina ja toiminnallisina kokonaisuuksi- na
• Kaksikielisten lähipalvelujen turvaaminen kunnan eri osissa
• Palveluiden kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen
• Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja teknologian hyödyntäminen sisäisten ja ul- koisten palvelujen järjestämisessä
• Elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen
Uuden kunnan aseman ja yhteistyön tavoitteet
• Pohjanmaan eteläisen alueen aktiivinen ja kehittyvä keskus
• Tehostaa aluekehitystä, yrityksiä ja palveluita koskevaa yhteistyötä
• Edistää rakentavaa yhteistyötä muiden Pohjanmaan seutukuntien sekä Etelä-Pohjanma- an maakunnan suuntaan
Henkilöstön kehittämistavoitteet
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan kehittämistavoitteet:
• Rakennetaan oppimiseen, tuloksellisuuteen ja muutosvalmiuksien kehittämiseen kan- nustava henkilöstöpolitiikka ja sitä tukeva palkkausjärjestelmä
• Henkilöstöä kannustetaan kehittämään organisaation toimintaa jatkuvasti palvelukyvyn takaamiseksi
• Organisaatio on selkeä, matala, joustava ja sen toiminta perustuu asiakaslähtöisiin prosesseihin ja päätösvallan delegointiin lähelle asiakasta
• Henkilöstön luonnollinen poistuma hyödynnetään toimintaa tehostettaessa
• Työnantaja tukee aktiivisesti henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista uusiin tehtä- viin kuntaorganisaatiossa
• Työnantaja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista henkilöstöpoliittisissa päätöksissä
Kaksikielisyyden huomioiminen
Valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Kokouksissa kukin jäsen saa käyttää omaa äidinkieltään ja tar- vittaessa on käytössä tulkkauspalvelut.
3. Edellytykset yhdistymiselle
Kuntarakennelain 1 ja 2 §:n mukaan asukkaiden itsehallintoa, palveluiden järjestämistä ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään edellä mainitt- ujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämi- sen tavoitteita sekä parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4. luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakosel- vityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.
Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
Kuntarakennelain 5 §:n mukaan osapuolet ovat päättäneet uuden kunnan perustamisesta ja ovat todenneet, että lain 4 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät uuden kunnan perustamisessa ja samalla tämä kuntajaotuksen muutos edistää ja parantaa edellä mainittuja asioita.
4. Kuntajaon toteuttaminen, nimi ja vaakuna
Kuntien yhdistämiseksi lakkautetaan Kaskisten ja Närpiön kaupungit, ja perustetaan 1.1.2021 alkaen uusi kunta, jonka nimi on Närpiö, ruotsiksi Närpes. Uuden kunnan vaakuna on Närpi- ön vaakuna. Kuntamuodoksi uudelle kunnalle valitaan kaupunki.
Uudelle kunnalle suunnitellaan uusi markkinointilogotyyppi, jonka pohjana on Kaskisten kau- pungin Sälgrundin majakkaa esittävä graafinen elementti. Uusi kaupunki säilyttää Kaskisten vaakunan historiallisia tarkoituksia ja kotiseututapahtumia varten.
5. Hallinnollinen jaotus, yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka
Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yhteisön taikka säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikka on ollut Kaskisten tai Närpiön kaupun- ki, on se kuntarakennelain 34 §:n mukaan 1.1.2021 alkaen Närpiön kaupunki.
6. Kunnalliset säännöt ja maksut
Uudelle kunnalle laaditaan uudet kunnalliset säännöt ja kuntien maksut ja taksat yhtenäiste- tään.
Maksujen ja taksojen tulee mahdollisuuksien mukaan kattaa toiminnasta aiheutuneet kustan- nukset silloin, kun se lainsäädännön puolesta on mahdollista.
Sääntöjärjestelmä rakennetaan selkeäksi ja joustavaksi niin, että se mahdollistaa laajan dele- goinnin.
7. Luottamushenkilöorganisaatio
Närpiön kaupungin luottamushenkilöorganisaatio valtuustokaudelle 2021-2025 on seuraava:
7.1 | Kaupunginvaltuustolla on 35 jäsentä |
7.2 | Kaupunginhallitus (13 jäsentä, joista 2 Kaskisten alueelta valtuustokaudella, joka alkaa 2021), jonka alaisena seuraava jaosto - Henkilöstöjaosto (5 jäsentä), joka käsittelee henkilöstö- ja palkka-asioita Hallinnon rakenne on esitetty liitteessä 1. |
7.3 | Sivistyslautakunta (13 jäsentä, joista 2 Kaskisten alueelta valtuustokaudella, joka alkaa 2021), joka sisältää opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen Lautakunnalla on opetustoimessa erilliset suomen- ja ruotsinkieliset jaostot (jaostoilla on 7 jäsentä) Sivistystoimen rakenne on esitetty liitteessä 2. |
7.4 | Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (13 jäsentä, joista 2 Kaskisten alueelta valtuustokaudella, joka alkaa 2021), joka sisältää kirjaston, musiikkiopisto Legaton, kansalaisopiston, kulttuuritoimen ja nuorisotyön, liikuntatoimen ja museotoiminnan. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen rakenne on esitetty liitteessä 2. |
7.5 | Musiikkiopisto Legato noudattaa isäntäkuntamallia, jossa Närpiön kaupunki on isäntäkunta. Musiikkiopiston lautakunnassa on 5 jäsentä. Musiikkiopiston tehtävät on esitelty liitteessä 2. |
7.6 | Tekninen lautakunta (13 jäsentä, joista 2 Kaskisten alueelta valtuustokaudel- la, joka alkaa 2021) joka sisältää varsinaisen teknisen toimen. Teknisellä lautakunnalla on seuraava jaosto: - Rakennusvalvontajaosto (7 jäsentä) Teknisen toimen rakenne on esitetty liitteessä 3. |
7.7 | Perusturvalautakunta (13 jäsentä, joista 2 Kaskisten alueelta valtuustokau- della 2021-2025), joka sisältää sosiaali- ja terveystoimen tehtäväkentän. Perusturvalautakunnalla on yksilöjaosto (3 jäsentä ja 3 varajäsentä) Sosiaali- ja terveystoimen rakenne on esitetty liitteessä 4. |
7.8 | Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) |
7.9 | Keskusvaalilautakunta (Vaalilain 2.10.1998/714 mukaan) Luottamushenkilöpaikkojen jako Lautakuntien puheenjohtajina eivät toimi kaupunginhallituksen jäsenet. |
8. Yhdistymisen valmistelu
Kunnanvaltuustojen päätettyä kuntien yhdistämisestä, yhdistämisen valmistelua jatkaa 12-jä- seninen yhdistymishallitus, johon kukin kunta nimeää valtuuston ja hallituksen puheenjohta- jan sekä 4 muuta luottamushenkilöä.
Yhdistymisen tullessa voimaan ylintä päätäntävaltaa käyttää entisten kaupunkien yhdistetty valtuusto. Valtuuston toimikausi alkaa valtioneuvoston päätettyä kuntajaon muutoksesta.
Vaalikauden loppuun asti toimivalla yhteisellä valtuustolla on 52 jäsentä (17+35).
9. Henkilöstön asema
Kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen ja kuntarakennelain 8 §:ssä tarkoitetun yhdisty- missopimuksen sekä siihen liittyvän suunnitelman valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa lain 7 §:n mukaisesti.
Kuntarakennelain 29 §:n mukaan kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnan- tajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi ja siten henkilöstön asema määritellään sen mukaisesti.
Osapuolet ovat henkilöstöpoliittisena linjauksena sopineet, että molemmissa kaupungeissa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville taataan viiden (5) vuoden irtisanomissuo- ja.
Palkkojen yhdenmukaistaminen toteutetaan kahden vuoden kuluessa, kuitenkin siten että uudet yhdenmukaistamiseen perustuvat palkat maksetaan 1.1.2021 alkaen, riippumatta siitä milloin arviointityö on tehty yhdenmukaistamisjakson aikana. Yhdenmukaistaminen tehdään työehtosopimuksia noudattaen koskien työn vaativuuden arviointia.
Kaskisten ja Närpiön vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät kuntarakennelain 29 §:n
mukaisesti uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Henkilöstöä valittaessa kuntien henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti. Mikäli henkilöä ei voida siirtää suoraan entisiä tehtäviä vastaaviin tehtäviin uudessa kunnassa, selvitetään kiinnostus ja edellytykset siirtyä muihin soveltuviin tehtäviin uudessa kunnassa.
Muodostettava uusi kunta tulee olemaan kaksikielinen, joten henkilöstöpoliittisena linjauk- sena tulee laadittavaksi pätevyys- ja kielitaitosääntö eri tehtäville riippuen vaatimustasosta, samalla kun uudelle kunnalle laaditaan hallintosääntö. Osapuolet ovat sopineet, että jos työntekijä siirretään uudessa kunnassa samaan tehtävään, jota hän aiemmin on hoitanut, voi hän siinä jatkaa vaikka ei täyttäisikään uusien kielivaatimusten mukaista muodollista kielitai- tovaatimusta. Sääntö koskevat tehtävään kuntaliitoksen jälkeen tulevia uusia työntekijöitä.
Kuntarakennelain 30 §:n mukaan lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kuntaja- on muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija siirretään hänelle soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Virkaan kuuluvista eduista on vastaavasti voimassa, mitä kuntarakennelain 29 §:ssä säädetään.
Sopimusosapuolet ovat kaupunginjohtajien suostumuksella sopineet, että kaupunginjohtaja Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx jää eläkkeelle viimeistään kuntaliitoksen astuessa voimaan ja kaupungin- johtaja Xxxxx Xxxxxxxx eroaa virastaan viimeistään 31.12.2020. Jos kaupunginjohtaja Xxxxx- der jää käyettäväksi virkaansa 31.12.2020 asti maksetaan erokorvauksena kaupunginjohtaja Xxxxxxxxxxxx 12 kuukauden palkka.
Yhdistymishallitus valmistelee uuden kaupunginjohtajan valinnan kuntien valtuustojen pää- tettäväksi 01.09.2020 mennessä.
10. Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma
Kuntarakennelain 8 §:n mukaan, jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perusta- mista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella.
Sopimusta noudatetaan kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien kolmen (3) seuraavan vuoden ajan.
Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma liitteissä 1-4. Luettelo investoinneista vuosina 2020-2023 liitteessä 5.
Yhteenveto Kaskisten alueen kunnallisista palveluista liitteessä 6.
11. Hallinnon sijoittuminen kuntakeskuksiin
Närpiön kaupungin hallinnollinen keskus toimii Närpiön kaupungintalolla. Kaskisten palvel- upisteeseen sijoitetaan vähintään ne hallintopalvelut, jotka on mainittu hallinnon järjestämi- stä koskevassa liitteessä.
Nämä palvelupisteet muodostavat laadukkaan asiakaspalvelun toiminnallisen kokonaisuuden yhdessä eri viranomaisten yhteispalvelupisteen kanssa. Palvelupisteissä toimivat tarvittaessa muiden hallinnonalojen sivuvastaanotot ajanvarausperiaatteella.
Sähköistä asiointia kehitetään aktiivisesti helpottamaan kuntalaisten palvelua. Uuden kunnan ensisijaisina hallinnon ja virastopalvelujen tiloina käytetään kuntien nykyisiä toimitiloja.
12. Asukasvaikuttaminen
Kunta asettaa kuntalain 10.4.2015 / 410 mukaisesti:
• 26 §:n mukaisen nuorisovaltuuston
• 27 §:n mukaisen vanhusneuvoston
• 28 §:n mukaisen vammaisneuvoston
Nuorisovaltuusto ja neuvostot ovat kaupunginhallituksen alaisia toimielimiä. Kaupungin kes- kushallinto asettaa sihteerin toimielinten käyttöön.
Uusi kunta arvostaa kylien ja asukaskeskittymien elinvoimaisuutta ja edistää kuntalaisten omaehtoista toimintaa. Tämä tapahtuu asukkaiden kuulemistilaisuuksilla kaupunginosittain.
13. Yhdistymisestä aiheutuvat muut järjestelyt
Kaskisten ja Närpiön keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset ja järjeste- lyt sekä muut keskinäiset sopimukset raukeavat tai ne puretaan kuntien toiminnan päättyes- sä.
Valtioneuvoston yhdistymispäätöksen jälkeen aloitetaan neuvottelut niistä kunnallista yhteis- toimintaa tai muita asioita koskevista sopimuksista tai järjestelyistä, joista tämän sopimuksen allekirjoittajakunnat ovat sopineet muiden kuntien kanssa.
Kun Kaskisten ja Närpiön kunnat lakkaavat 31.12.2020 ja uusi kunta perustetaan 1.1.2021, siirtyvät lakkaavien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet kuntarakennelain 36 §:n mukaisesti uuden kunnan nimiin.
14. Investoinnit
Entisten kuntien elinvoimaisuuden ja kehittymisen turvaamiseksi ovat osapuolet sopineet liitteessä 5 luetelluista investoinneista. Investointeja toteutetaan kaupungin vuosittain talous- arviossaan sopimassa laajuudessa.
15. Tämän sopimuksen ensisijaisuus
Tämän yhdistymissopimuksen liitteenä on suunnitelma palvelurakenteiden yhteensovitta- misesta taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Mikäli nämä asiakirjat ovat ris- tiriidassa toistensa kanssa, on tämän sopimuksen tulkinta ensisijainen. Sopimus laaditaan suomenkielisenä ja ruotsinkielisenä. Mikäli asiakirjat ovat ristiriidassa toistensa kanssa, on ruotsinkielisen kappaleen tulkinta ensisijainen.
Paikka ja päivämäärä
Kaskisten kaupunki Närpiön kaupunki
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
KASKISTEN PALVELUPISTE
Tavoitteena on ylläpitää mahdollisimman laaja-alaista palvelupistettä asukkaiden ja yritysten tarpei- ta varten.
Palvelupisteessä on ainakin seuraavat toiminnot:
• Neuvontaa ja tiedotusta kaupungin ja muiden viranomaisten palveluista sekä kaavakkeita
• Etätyöpisteitä sopimuksen mukaan
• Kaskisten alueella toimivien työntekijöiden tukikohta elleivät sijaitse sosiaali- ja terveystoimen tai sivistystoimen tai teknisen viraston muissa toimipisteissä
• Matkailuneuvonta
Palvelujohtaja (siirtyy Kaskisista)
Tehtävät:
• Toimii hallintojohtajan sijaisena.
• Valmistelee käsiteltäviä asioita kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle.
• Konttoripäällikkönä vastuussa Kaskisten palvelupisteestä.
• Koordinoi kielipalveluita ja käännöstyötä sekä toimii kielenkääntäjien esimiehenä.
• Koordinoi vaikuttamistoimielinten sihteerien tehtäviä.
• Toimii hallinto-osaston kehityshankkeiden vetäjänä.
• Laatii kaupungin matkailua koskevat strategiset tavoitteet ja koordinoi matkailuun liittyvää työtä.
• Kuuluu kaupungin johtoryhmään.
• Suorittaa muita osaston johtajan määräämiä työtehtäviä.
LIITE 2
Sivistyslautakunnan tehtävä
Sivistyslautakunta vastaa tehtävistä, jotka perusopetuslain, lukiolain ja muun lainsäädännön nojalla kuuluvat kaupungille koulutuksen järjestäjänä. Sivistyslautakunta hoitaa myös kaupungille varhaiskasvatuslain mukaan kuuluvia tehtäviä.
Sivistyslautakunnan tehtävät ja päätösvalta
Sen lisäksi mitä muualla on säädetty lautakunnan päätösvallasta, päättää lautakunta omalla vastuualueellaan seuraavista asioista:
• Vastaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämise- stä.
• Laatii talousarvion ja toimintasuunnitelman.
• Laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.
• Hyväksyy opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman.
• Päättää oppilasalueista.
• Vahvistaa koulujen työajat ja lomapäivät.
• Hyväksyy tuntikehykset ja opetuksen ryhmäkoot.
• Hyväksyy koulukuljetussuunnitelmat ja hankkii koulukuljetukset.
• Hoitaa yhteistyötä muiden viranomaisten ja oppilaitosten kanssa.
• Valvoo yksityistä päivähoitoa.
• Päättää tehtävistä, jotka varhaiskasvatusta, lasten kotihoidon tukea ja lasten yksityisen hoi- don tukea koskevan lainsäädännön mukaan kuuluvat kaupungille.
• Ohjaa, valvoo ja kehittää lautakunnalle kuuluvia toimialoja.
Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen jaoston ja Suomenkielisen opetuk- sen ja varhaiskasvatuksen jaoston tehtävät ja päätösvalta
• Laatii esitykset talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi.
• Laatii esitykset tilinpäätökseksi ja toimintakertomukseksi.
• Toimii oppivelvollisuutta hoitavana viranomaisena.
• Päättää oppilaan erottamista koskevissa asioissa.
• Vastaa oppilaiden oikeussuojan toteutumisesta.
• Käsittelee anomuksia, jotka koskevat koulun käymistä muussa kuin kotikunnassa.
• Päättää tapauksissa, joissa varhaiskasvatuksen asiakas on hakenut oikaisua asiakasmaksua tai päivähoitopaikan myöntämistä koskevaan viranhaltijapäätökseen.
• Vahvistaa koulujen lukuvuosisuunnitelmat johtokuntien hyväksyttyä ne.
Koulujen johtokuntien tehtävät ja päätösvalta
- Hyväksyy sekä arvioi lukukausittain opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman. Tarpeen vaatiessa 1-2 koulupäivää voidaan siirtää lukuvuoden aikana, mikäli koulupäivät todella vastaavat työpäivää. Siirrettävät koulupäivät tulee vahvistaa koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja johtokunnan on hyväksyttävä siirrot. Koulupäivän siirtämisestä syntyvät ylimääräiset kulut veloi- tetaan kuluja aiheuttavalta koululta. Jokaisen koulun tulee ilmoittaa siirrettävistä päivistä hyvissä ajoin oppilaiden koulukuljetuksia hoitavalle liikennöitsijälle. Jokaisen koulun tulee ilmoittaa siirrett- ävät päivät ja tavallisen koulupäivän korvaava ohjelma sivistysjohtajalle.
• Hyväksyy johtokunnan edellisen kalenterivuoden toimintakertomuksen.
• Edistää koulun sisäistä työtä.
• Hyväksyy koulun järjestyssäännöt sekä pelastussuunnitelmat.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan tehtävä
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta vastaa tehtävistä, jotka lain vapaasta sivistystyöstä, kirjastolain, liikuntalain, nuorisolain sekä lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kuuluvat kaupungille.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan tehtävät ja päätösvalta
Lautakunnan tulee huolehtia kaupungin kirjasto-, vapaan sivistyksen, liikunta-, nuoriso-, raittius- ja kulttuuritoiminnasta sekä tukea näillä alueilla toimivia yhdistyksiä ja laitoksia.
• Laatii esitykset talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi.
• Laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
• Päättää kirjaston aukioloajoista.
• Muiden toimintapisteiden kuin varsinaisten kirjastojen perustaminen.
• Vahvistaa kirjaston aineistohankinnan periaatteet.
• Hyväksyy aikuisopiston opetussuunnitelmat (kurssiohjelman).
• Päättää kurssitoiminnan ryhmäkoosta.
• Hyväksyy vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja valvoo niiden noudattamista.
• Päättää oppilailta perittävien opintomaksujen perusteista.
• Päättää opiskelijan erottamisesta kansanopistosta/aikuisopistosta.
• Jakaa toiminta-avustuksia
Musiikkiopiston lautakunnan tehtävä
Musiikkiopisto Legato on oppilaitos, jonka tehtävä on järjestää musiikin ja tanssin opetusta. Opetus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta luoda sekä monipuolisesti harjoittaa ja esittää musiikkia sekä siihen liittyviä taiteenlajeja. Opintojen tulee antaa musiikin ja tanssin ammattiopintoihin vaadittavat perustiedot.
Musiikkiopiston lautakunnan tehtävät ja päätösvalta
Sen lisäksi mitä muualla säädetään tai määrätään lautakunnan tehtävistä on lautakunnalla tehtä- vinään:
• Seurata ja johtaa musiikkiopiston toimintaa, seurata yleistä kehitystä kulttuurikasvatuksen saralla, tehdä aloitteita ja laatia esityksiä instituutin kehittämiseksi sekä laatia lausuntoja.
• Hyväksyä opetussuunnitelmia sekä valvoa niiden noudattamista.
• Hyväksyä vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä valvoa niiden noudattamista.
• Päättää rehtorin ja vararehtorin opetusvelvollisuudesta voimassa olevat määräykset huomioi- den.
• Valvoa, että musiikkiopiston taloutta ja omaisuutta hoidetaan voimassa olevien säännösten mukaisesti.
• Vahvistaa rahamäärä, jota rehtorin päätös yksittäisistä hankinnoista ei saa ylittää.
• Päättää vapaaoppilaspaikkojen myöntämisestä.
• Päättää oppilaan erottamisesta oppilaan väärinkäyttäessä koulutuspaikkansa.
• Suorittaa muita lautakunnan vastuualueelle kuuluvia tehtäviä.
Sivistyslautakunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan viranhaltijaorganisaatio
Sivistyslautakunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa toimivat virkamiehet muodostavat yhteisen viraston, sivistysosaston. Sivistysjohtaja toimii esittelijänä sivistyslauta- kunnassa ja sen jaostoissa, vastaa sivistystoimen toiminnasta ja toimii sivitystoimen henkilökun- nan esimiehenä. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja toimii esittelijänä kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnassa, vastaa sektorin toiminnasta ja toimii kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin henkilökunnan esimiehenä. Sivistysjohtaja toimii Sivistysosastoksi nimetyn viraston esimiehenä. Johtajat toimivat toistensa sijaisina poissaolojen aikana.
Esittely ja läsnäolo-oikeus
Sivistysjohtaja toimii esittelijänä sivistyslautakunnassa sekä ruotsin- ja suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen jaostoissa. Valmistelevat virkamiehet osallistuvat lautakunnan ja jaostojen kokouksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimenjohtaja toimii esittelijänä kulttuuri- ja vapaa-aikalau- takunnassa. Valmistelevat virkamiehet osallistuvat lautakunnan kokouksiin. Sivistysjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa.
Sivistysosaston johtoryhmä
Sivistysosastolla on johtoryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja käsitellä sivistysosastolle tärkeitä asioita. Johtoryhmään kuuluu sivistysjohtaja, sivistyslautakunnan talouspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä kulttuuri- ja vapaa-aikaosaston johtaja. Kokouksiin, joissa käsitellään henkilöstökysymyksiä, voidaan kutsua henkilökunnan edustaja.
Päätösvalta sivistysosaston työhönotossa
Sivistyslautakunta | Talouspäällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö Xxxxxxxxxxxxxx rehtori Xxxxxx rehtori |
Ruotsin- ja suomenkielinen jaosto | Vakituinen opettaja Xxxxxxx erityisopettaja Päiväkodin hallinnollinen johtaja Päiväkodin vastaava ohjaaja |
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta | Kirjastotoimenjohtaja Aikuisopiston rehtori Kulttuurisihteeri Liikuntasihteeri Vakituiset opettajat |
Legaton lautakunta | Legaton rehtori ja vararehtori |
Osaston johtaja tai aluepäällikkö | Muu osaston alainen henkilökunta (mm. tuntiopettajat, koulunkäyntiavustajat, aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilökunta, kirjastohenkilökunta, nuorisosihteeri, Närpiön Koulusoittokunnan toiminnanjohtaja) |
LIITE 3
Teknisen osaston apulaisjohtaja
Teknisen osaston apulaisjohtaja hoitaa teknisen osaston ja kuntakonsernin useamman toiminta-alueen koordinoivia työtehtäviä.
Tehtävät:
• Toimii teknisen johtajan sijaisena
• Hoitaa rakennus- ja infrahankkeita koskevia hankintoja
• Ennakoi kiinteistöjä ja infraa koskevat tulevat tarpeet ja toimenpiteet sekä laatii toimintaohjelman
• Toimii tarkastajana kaupungin hankkeissa
• Koordinoi teknisten konserniyhtiöiden välistä yhteistyötä
• Hoitaa rakennuttamistehtäviä
Mittaus ja kaavoitus Vastuuhenkilö: Kaavoitusinsinööri
Pääasiallinen toiminta:
Yksikön pääasiallinen tehtävä on hoitaa kaupungin yhdyskuntasuunnittelua, vastata kaupungin kar- toitus- ja mittaustoiminnasta. Yksikkö valmistelee kaupungin kaavoitusasioita, tonttien vuokrauksia, maanostoa ja –myyntiä kaupunginhallitukselle.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Luoda edellytyksiä asunto- ja teollisuustonttien saatavuudelle.
• Pitää kaavat ja kaavoituksen peruskartat ajanmukaisina MRL:n mukaisesti.
• Laatia yleis- ja asemakaavoja ohjaamaan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä.
• Eri yhteiskuntaryhmät tulee ottaa enenevässä määrin osalliseksi kaavoitusprosessiin.
Yleistekninen toiminta
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Pääasiallinen toiminta:
Teknisen lautakunnan hoidettavaksi kuuluvat rakentaminen sekä kunnan alaiset ylläpito- ja käyt- tötyöt, sekä näihin liittyvät suunnittelu- ja muut hallinnolliset tehtävät.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Tehokas ja järkevä teknisten kysymysten käsittely kunnallishallinnossa.
• Huolehtia kunnan omaisuudesta, eli rakennuksista, maa-alueista ja laitoksista.
Rakennukset
Vastuuhenkilö: Kiinteistöinsinööri
Pääasiallinen toiminta:
Yksikön tehtävä on hoitaa ja ylläpitää kaupungin omistamia rakennuksia niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista, säilyttäen niiden arvon.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
Pyritään pitämään rakennuskanta mahdollisimman hyvässä kunnossa myönnetyillä varoilla. Kiintei- stönhoitajille ja tuntipalkkalaisille annetaan mahdollisuus osallistua koulutukseen voidakseen työs- kennellä mahdollisimman itsenäisesti omilla alueillaan ja kannustetaan ja kehutaan hyvin tehdyistä töistä. Hoidetaan kuntoon valvontaviranomaisten kiinteistöjen tarkastuksissa havaitsemat puutteet.
Liikenneväylät
Vastuuhenkilö: Tiemestari
Tulosalueen pääasiallinen toiminta:
Liikenneväylien vastuualueeseen kuuluu katujen ja yksittäisten teiden, teiden valaistuksen ja kala- satamien ylläpito.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Pyrkiä sekä kesä- että talviaikaan pitämään liikenneväylät liikenteen ja ympäristön vaatimas- sa kunnossa taloudelliset ja liikennetekniset seikat huomioon ottaen.
• Päällysteiden uusiminen ja mahdolliset peruskorjaukset liikenneväyliin, joiden pinnat ovat kuluneet.
• Pyrkiä hankkimaan valtionavustuksia laajoihin yksittäisten teiden peruskorjauksiin.
• Aloittaa katuvalaistusverkon saneeraustyö energiaa säästävin toimenpitein. Luodaan ta- sa-arvosuunnitelman mukainen turvallinen ja varma sekä viihtyisä liikenneympäristö.
• Päivittää liikenneturvasuunnitelma sekä jatkaa liikenneturvaa parantavaa hanketta sekä aloit- taa näiden suunnitteleminen.
Urheilu- ja vapaa-ajanlaitokset
Vastuuhenkilö: Huoltopäällikkö
Pääasiallinen toiminta:
Luoda edellytykset mielekkääseen vapaa-ajanviettoon kaikille kaupunkilaisille.
Kaupungissa on mahdollisuus liikkua ja rentoutua seuraavilla vapaa-ajanalueilla ja urheilukentillä:
Vapaa-ajanalueet: | Hoitaja: |
Tjärlaxin uimaranta | tekninen osasto |
Skrattnäs | ” |
Pielahden uimaranta | ” |
Kaskisten uimaranta | ” |
Kalax | kylä/us vuosittaista korvausta vastaan |
Norrnäs | ” |
Rangsby | ” |
Urheilulaitokset: | Hoitaja: |
Ylimarkku | yhdistys vuosittaista korvausta vastaan |
Pirttikylä | ” |
Töjby | ” |
Kaskinen | tekninen osasto |
Närpiön keskusurheilukenttä | ” |
Mosedalin urheilualue | ” |
Pielahti | ” |
Yttermark | ” |
Urheiluhalli (Kaskinen) | ” |
Muuta: | Hoitaja: |
Nämpnäs | tekninen osasto |
Kaskisten vierasvenesatama | ” |
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Pitää urheilu- ja vapaa-ajanlaitokset toiminnan laajuuden ja vaatimusten mukaisessa kunnossa.
Puisto- ja muut alueet
Vastuuhenkilö: Tiemestari
Pääasiallinen toiminta:
Torien, puistoalueiden ja leikkipuistojen ylläpito.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Puistot ja istutukset lisäävät asuntoalueiden viihtyisyyttä.
• Jokaisella asemakaavoitetulla asuntoalueella on oma leikkipuisto.
• Xxxxx viihtyisämpi ja vihreämpi ympäristö myös tulevaisuudessa.
Maa- ja metsätilat
Vastuuhenkilö:
Maatalous, palvelupäällikkö Xxxxxxxxxxx, tekninen johtaja
Pääasiallinen toiminta:
Metsiä hoitaa kaupunki yhteistyössä Metsänhoitoyhtiö Österbottenin kanssa. Puutavaran myynti tapahtuu pääasiassa tarjouskilpailuna kantohinnoin. Maanviljelysmaat vuokrataan 5 vuodeksi ker- rallaan.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Metsien hoito metsänhoitosuunnitelman mukaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kans- sa. Maanviljelyyn sopimattomat maa-alueet joita ei tarvita rakentamiseen tai muuhun käyt- töön vuokrataan.
Jätehuolto
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Pääasiallinen toiminta:
Botniarosk on hoitanut jätehuollon vuodesta 2002 lähtien.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Botniarosk hoitaa jätehuollon.
Rakennusvalvonta
Vastuuhenkilö: Johtava rakennusvalvoja
Pääasiallinen toiminta:
Pääasiassa laissa määrätyt tehtävät:
• Rakennusvalvonnan jaoston alainen sääntöihin perustuva rakennusvalvonta huolehtii raken- nusvalvojien ja kansliahenkilökunnan avulla palveluhenkisestä ohjauksesta ja neuvonnasta rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Jaosto hoitaa rakentamiseen ja purkamiseen liittyvät lupa-asiat, muut rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten ylläpitoa ja hoitoa.
• Jaosto antaa lausuntoja ja hoitaa yhdessä kanslian kanssa hakemusten valmistelua ja raken- nustoiminnan valvontaa. Kanslia valmistelee ja panee täytäntöön jaoston päätökset.
• Lain mukaan kaikki rakennusluvan mukaiset katselmustoimitukset tulee suorittaa; eri raken- nusvaiheet seurata ja tiedottaa.
• Kanslia kerää ja seuraa sekä arkistoi lakisääteisiä rakennustilastoja, jotka toimitetaan Väestö- rekisterikeskukselle ja ovat osa valtakunnallisia rakennuksia ja rakentamista koskevia selvi- tyksiä.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Tulosalueeseen kuuluvat pääosin lakisääteiset ”rakennuslautakunnan” tehtävät jotka on sää- detty maankäyttö- ja rakennuslaissa asetuksineen, sekä erinäisissä muissa laeissa ja asetuk- sissa.
Ympäristönsuojelu
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Pääasiallinen toiminta:
Ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa hoitaa 1.1.2009 alkaen yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Mustasaari. Alueeseen kuuluu Mustasaari, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Närpiössä, Mustasaaressa, Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa myös ympäristönsuojelu kuuluu yhteistoiminta-alueen tehtäviin.
Länsirannikon valvontalautakunta toimii alueellisena elimenä ja ympäristöjaosto käsittelee ympäri- stönsuojelua koskevia kysymyksiä osallistuvissa kunnissa.
Valvontalautakunta valmistelee talousarvion, jonka Mustasaaren kunnanvaltuusto vahvistaa. Kus- tannusten jako perustuu asukasmäärään.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Ympäristönsuojelua, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa hoitaa yhteistoimin- ta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Xxxxxxxxxx.
Pelastustoiminta
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Pääasiallinen toiminta:
16 kuntaa on yhdessä muodostanut Pohjanmaan pelastuslaitoksen, joka aloitti toimintansa 1.1.2004. Pelastuslaitos luo ja ylläpitää pelastustoimen palveluita Pohjanmaalla. Pelastuslaitos on verovaroin rahoitettu kunnallinen liikelaitos, joka saa tulonsa maksuosuuksien muodossa liikelai- toksen perustaneilta yhteistyökunnilta. Pelastuslaitos pyrkii myös kehittämään omarahoitusosuut- taan tuottamalla ja myymällä palveluita. Pelastuslautakunta päättää pelastuslaitoksen budjetista, jonka Vaasan kaupunginvaltuusto vahvistaa.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Palo- ja pelastustoiminta hoidetaan ostopalveluina Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Ruokapalvelu
Vastuuhenkilö: Ruokapalvelupäällikkö
Pääasiallinen toiminta:
• Hoitaa ruokapalvelu kaupungin kouluille ja päiväkodeille, hoitolaitoksiin ja palveluasumisyksi- köille sekä kotona asuville ikäihmisille. Tarjottavan ruuan tulee olla ravinto-opillisesti oikean- laista ja oikealle ikäryhmälle räätälöityä. Erityisruokavaliot valmistetaan lääkärin toteamien tarpeiden mukaan.
• Ruokaa valmistetaan Pirttikodissa, TK-ruokapalveluissa, Mosebacken ruokapalveluissa, Kaskisten keskuskeittiössä ja Pielahden, Stenbackenin, Länsi-Närpiön, Yttermarkin, Ylimarkun
ja Pirttikylän alakouluissa sekä SÖFF:issä. Kotona asuvien ruoka valmistetaan TK-ruokapal- veluissa sekä Alvina- ja Mariakodissa. Jakelukeittiöinä toimivat Bostället, Trollebon ja Skogs- dungenin päiväkodit, päiväkoti Ankkuri sekä Kaskisten alakoulu.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi:
• Keittiötoimintojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin keittiöhenkilökunnan kans- sa.
• Ruokapalvelua muutetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.
• Ruokapalvelua muutetaan ja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan.
• Kaskisten uuden päiväkodin valmistuessa Kaskisten keskuskeittiö siirretään sinne ja Mariako- din keittiöstä tulee jakelukeittiö.
Siivouspalvelu
Vastuuhenkilö: Huoltopäällikkö
Pääasiallinen toiminta:
• Hoitaa siivouspalvelut kaupungin kiinteistöissä ja muissa kaupungin käyttämissä tiloissa.
Tavoitteita ja toimintasuunnitelmia toiminnan kehittämiseksi
• Tuoda toimintaan moderneja ja järkeviä siivousmenetelmiä. Paremmat siivousmenetelmät helpottavat henkilökunnan työtä ja vähentävät sairauspoissaoloja.
• Siivouspalveluiden mitoittaminen, muuttaminen ja kehittäminen jatkuu.
LIITE 4
LIITE 4
Kaskisten kaupunki | ||||||
Investointibudjetti, Ta v. 2019, suunnit. 20 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
Euro | ||||||
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||||
Hallinnon ohjelmistohankinnat | 70 000 | 5 000 | ||||
Kaavoitus | 60 000 | 60 000 | 60 000 | 35 000 | 35 000 | |
RAKENNUKSET | Yht. | 130 000 | 65 000 | 60 000 | 35 000 | 35 000 |
Teknisen lämmin huoltohalli | 150 000 | |||||
Kiinteistöjen saneeraukset | 255 000 | 250 000 | 250 000 | 100 000 | 100 000 | |
Xxxxxxxxxx suunnittelu, saneeraus ja laajennus | 50 000 | 0 | 1 500 000 | 0 | ||
ARA avustus -600 000 | ||||||
Netto Kiinteistö OY Toritammen saneeraus, alakerrassa | 50 000 | 0 | 900 000 | |||
kirjastotoiminta ja palvelupiste, yläkerrassa vuokra-asuntoja, | ||||||
terveysasema siirtyy saneeraus yhtiön nimessä. | ||||||
(Kustannusarvio 1 000 000 €) | ||||||
Terveysasema, esisuunnittelu (vuokramalli) | 50 000 | |||||
Päiväkoti, esisuunnittelu ja projektin käynnistäminen (vuokram | 50 000 | |||||
Koulurakennus Lähiliikunta-alue Sulkukatu / Myllylahti, suunnittelu | 220 000 | 200 000 | 200 000 | 30 000 | ||
Urheiluhallin saneeraus | 000 000 | 000 000 | 400 000 | |||
Sälgrund, ikkunat | 25 000 | |||||
Vierasvenesatama, huoltorakennus | 30 000 | 30 000 | ||||
Leirintäalue, huoltorakennus ym | 30 000 | 30 000 | ||||
Bladhintalo | 50 000 | 50 000 | ||||
Kaupungintalo, suunnittelu | 50 000 | |||||
Rakennukset yht. nettokustannus | 875 000 | 825 000 | 850 000 | 1 310 000 | 290 000 | |
Painevesiviemärin uusiminen 258 000 | ||||||
Infran saneeraus 350 000 | 250 000 | 250 000 | 200 000 | 200 000 | ||
Marianrannan ranta-alueen kunnostussuunnittelu (toteutus 20 000 | 50 000 | 50 000 | ||||
KONEET JA KALUSTO | Yht. | 628 000 | 250 000 | 250 000 | 250 000 | 250 000 |
Irtaimiston uusiminen | 20 000 | 20 000 | 20 000 | 20 000 | ||
Valtatie 8, mainostaulu | 3 000 | |||||
Tekninen kalusto | 125 000 | 30 000 | 30 000 | 30 000 | 30 000 | |
Yht. | 128 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | |
Investointikustannus netto | 1 761 000 | 1 190 000 | 1 210 000 | 1 645 000 | 625 000 | |
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
edellyttää avustusta)
Närpiön kaupunki
Investointibudjetti, Ta 2019, suunnitelma 2020-2023 2019 2020 2021 2022 2023
Maanosto ja kaavoitus | 1 000 € | |||||
Maanosto ja kaavoitus | -170 | -120 | -120 | -120 | -120 | |
Yht. | -170 | -120 | -120 | -120 | -120 | |
Rakennukset | ||||||
Mosebacken koulu, lisärakennus | -1 400 | -3 300 | ||||
VNS, lisärakennus ja putkiremontti | -900 | |||||
Yläaste | -300 | -4 000 | -5 000 | -2 000 | ||
Närpiön palvelukeskus keittiö ja pääsisäänkäynti | -1 800 | |||||
Yht. | -4 400 | -7 300 | -5 000 | -2 000 | 0 | |
Saneeraukset ja lisärakennukset | ||||||
Alina, Xxxxxx och Solbacken, saneeraus ja lisärakennus | -3 400 | -3 200 | -2 000 | -1 500 | ||
TK sairaala | -2 300 | |||||
TK, kellarin saneeraus | -80 | |||||
TK kerros 1, suunnittelu ja saneeraus | -70 | -1 000 | -1 000 | |||
Xxxxx, suunnitelu ja saneeraus | -30 | -1 000 | ||||
Mosedal katsomo,istuinalustojen uusiminen | -40 | |||||
Energiasäästötoimenpiteet | -50 | -50 | -50 | -50 | -50 | |
Sisäilman parannustoimet | -50 | -50 | -50 | -50 | -50 | |
Ylimarkun urheilukentän huoltorakennuksen saneeraus | -70 | -70 | ||||
Pirttikylän koulu, putkikuilu | -100 | |||||
Mosebacken keittiön saneeraus ja laajennus | -50 | -500 | -500 | |||
Uimahalli, liikuntasalin lattian uusiminen | -120 | |||||
Finbyn päiväkoti, vesikatteen uusiminen | -80 | |||||
Kaupungintalon liikennejärjestelyt/ Närpiön palvelukeskus | -20 | |||||
Kaupungintalon ja kirjaston lukkojen uusiminen | -35 | |||||
Ylimarkun koulun julkisivun uusiminen | -200 | |||||
2019 2020 2021 2022 2023
Pirttikoti, saneeraus | -300 | -2 000 | ||||
Pirttikylän palvelutalon saneeraus | -70 | -70 | ||||
Söff | -300 | |||||
Kaupungintalo | -300 | -1 000 | ||||
Uimahalli | -300 | |||||
Yht. | -6 495 | -4 570 | -4 100 | -3 070 | -3 970 | |
Julkinen omaisuus | ||||||
Hulevesiviemäreiden rakentaminen | -100 | -100 | -100 | -100 | -100 | |
Kadunrakennus ja -päällystys | -150 | -150 | -150 | -150 | -150 | |
Trollebon asvaltointityöt | -40 | |||||
Yhdistyksentien jalkakäytävä | -50 | |||||
Sinitien rakentaminen Kåtnäs | -70 | |||||
Strandhagenin asuinalue katujen rakentaminen | -150 | |||||
Kirjastotie perusparannus | -150 | |||||
Näsbyn puisto saneeraus | -150 | |||||
Liikenneturvallisuuden parantaminen | -200 | -200 | -200 | -200 | -200 | |
Toriympäristön parantaminen | -50 | |||||
Mosedalin urheilukentän suorituspaikkojen parannustyöt | -450 | |||||
Vaellusreitti Närpiön keskusta | -20 | -80 | ||||
Pirttikylän koulun kaukalon pohjan asvaltointi | -30 | |||||
Koripallokenttä, pinnoitus ja maalaus | -15 | |||||
Klaresundintie, jalkakäytävä ja asvaltointi | -80 | |||||
Nämpnäsin kaukalo | -80 | |||||
Mattlarsin silta | -150 | -150 | ||||
Puistotie jalkakäytävä | -100 | -50 | ||||
Jokite jalkakäytävä | -100 | |||||
Ängskullsvägen-Mosebackenin koulualue | -100 | |||||
Karlsrontie, pidennys Akranesintie pidennys | -100 | -100 | ||||
Yht. | -1 475 | -680 | -450 | -1 060 | -850 |
2019 2020 2021 2022 2023
Irtain omaisuus | -936 | -650 | -610 | -765 | -765 | |
Kuntayhtymät | -4 | -4 | -4 | -4 | -4 | |
Tulot | ||||||
Maan myynti | 150 | 150 | 150 | 150 | 150 | |
Alina, Xxxxxx ja Solbacken, Ara avustus | 1 220 | 1 280 | 1 280 | |||
Avustus I och E Eklundin rahastosta | 300 | |||||
Pörtehemmet ARA avustus, rahastot | 1 100 | |||||
Mosedalin urheilukenttä avustus | 130 | |||||
Kiinteistöjen myynti | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | |
Yht. | 1 900 | 1 530 | 1 530 | 250 | 1 350 | |
Investointikustannus netto | -11 580 | -11 794 | -8 754 | -6 769 | -4 359 |
LIITE 6
LIITE 6
Kaskisten palvelut kuntaliitoksen jälkeen
Sivistys
• Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatusyksikkö
• Suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu
• Suomen- ja ruotsinkielinen alakoulu, luokat 1-6
• Oppilashuollon palvelut
Kulttuuri ja vapaa-aika
• Kirjasto
• Aikuisopisto
• Nuorisotoiminta
• Urheiluhalli
• Kuntosali
• Liikuntapaikat
Perusturva
• Terveysasema (lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto, ylläpidetään nykyinen palvelutaso)
• Tarvikejakelu
• Sosiaalityöntekijä terveysasemalla
• Työllistämiskoordinaattori terveysasemalla
• Mariakoti, tehostettu palveluasuminen
• Kotihoito
• Kouluterveydenhuollon vastaanotto
• Suun terveydenhuolto
• Tukipalvelut
Tekninen toimiala
• Rakennustarkastuspalvelut palvelupisteessä
• Rakennuksia ja infraa koskevat palvelut
• Teknisen toimen päivystysrinki
• Keskuskeittiö
Hallinto
• Palvelupiste (etätyöpisteet sopimuksen mukaan)
• Matkailuneuvonta