MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2014 –30.11.2016

1.2.2014 – 30.11.2016

Metsäteollisuus ry

Puu- ja erityisalojen liitto ry

SISÄLLYSLUETTELO

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014–2016

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 10

1 § Soveltamisala 10

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 10

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus 10

4 § Työnjohto-oikeus 10

II TYÖAIKA 11

5 § Säännöllinen työaika 11

5.1 Yksi- ja kaksivuorotyö 11

5.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö 11

5.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 11

6 § Työajan lyhentäminen 11

6.1 Työajan lyhennysvapaa yksi- ja kaksivuorotyössä 11

6.2 Työajan lyhentämiskorvaukset 12

7 § Paikallinen sopiminen joustavista työaikajärjestelyistä 13

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 13

9 § Työaikapankki 14

10 § Yleiset työaikamääräykset 15

10.1 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot 15

10.2 Aloittamis- ja lopettamistyöt 16

10.3 Työtuntijärjestelmän muuttaminen 16

10.4 Työnteon estyminen 16

10.5 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen 17

10.6 Viikon vapaapäivät 17

10.7 Vuorokausilepo 17

10.8 Vuorotyö 17

10.9 Ylityötauot 17

10.10 Seisokkiajat ja seisokkiajan korvaus 17

III	PALKKAUS	18
11 §	Työn vaativuus	18
12 §	Työkohtaiset aikapalkat	19
13 §	Henkilön työsuoritus	20
14 §	Suorituspalkat	20
15 §	Keskituntiansio	21
16 §	Siirtoajan palkka	21
17 §	Hukka-ajan palkka	21
18 §	Palkanmaksu	22
19 §	Ylityö- ym. korvaukset	22
	19.1 Ylityön enimmäismäärä ja ylityökorvauksen määrittäminen	22
	19.2 Viikoittainen ylityö	22
	19.3 Yötyö	23
	19.4 Hälytysluonteinen työ	23
	19.5 Kutsu tilapäiseen työhön	24
	19.6 Vuoro-, ilta- ja yötyö sekä lauantaityö	24
	19.7 Viikoittaisen vapaan korvaaminen	24
	19.8 Sunnuntaikorotus arkipyhinä	25
	19.9 Ammattitutkintopalkkiot	25
20 §	Arkipyhäkorvaus	25
21 §	Palvelusvuosilisä	26
22 §	Matkakorvaukset	26
23 §	Työvälineet	29
24 §	Vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenyys	29
25 §	Merkkipäivät ja lähiomaisen kuolema	29
26 §	Kutsunnat ja reservin harjoitukset	29
IV	SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET	30
27 §	Sairausajan palkka	30
	27.1 Sairausajan palkanmaksua koskevat yleiset määräykset	30
	27.2 Työkyvyttömyyden todentaminen	31
	27.3 Vähennykset sairausajan palkasta	32
	27.4 Sairausajan palkan maksuajankohta	32
	28 § Lapsen sairastuminen	32
	28.1 Lyhyen tilapäisen poissaolon korvaaminen	32
	28.2 Poissaolon välttämättömyys ja sairaudesta ilmoittaminen sekä saman sairauden uusiutuminen	33
	28.3 Vuosiloman ansainta	33
	28.4 Vaikeasti sairas lapsi	34

29 § Perhevapaat 34

30 § Lääkärintarkastukset 34

30.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 34

30.2 Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset 34

30.2.1 Ansionmenetyksen korvattavuuden perusedellytykset 34

	30.2.2 Ansionmenetyksen korvattavuuden erityisedellytykset	35
	30.3 Lääkärintarkastus työsuhteen alkaessa	36
	30.4 Laskenta	36
31 §	Ryhmähenkivakuutus	36
32 §	Vuosilomat	37
V	TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELUMENETTELY	38
33 §	Ilmoitustaulujen käyttö ja kokousoikeus työpaikoilla	38
34 §	Luottamusmiehet	39
35 §	Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus ja korvaus	40
36 §	Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin	41
37 §	Sopimusten tulkinta	41
38 §	Erimielisyyksien sovittelu	41
39 §	Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen	42
40 §	Sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisjärjestys	43

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I) 44

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A) 45

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE II) 46

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 61

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE III) 65

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE III A) 79

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE IV) 81

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE V) 84

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE VI) 85

ASIAHAKEMISTO 89

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 -2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen perusteella seuraavaa:

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimuskausi 1.2.2014 – 30.11.2016

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.2.2014 – 30.11.2015. Toinen jakso on 1.12.2015 30.11.2016.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvusopimuksen katta- vuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013. Mikäli sopimuksen kattavuuden tai hallituksen toimen- piteiden ei katsota olevan riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu työl- lisyys- ja kasvusopimuksen 3-5 -kohtien mukaisiin ratkaisuihin, allekirjoittaneilla liitoilla on oikeus irtaantua tämän allekirjoituspöytäkirjan mukaisesta ratkaisusta ilmoittamalla tästä kirjallisesti 15.11.2013 mennessä.

2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2014

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpai- kan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markki- noilla. Paikallisesti voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta 15.5.2014 mennessä, korotetaan palkkoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen yleis- korotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä/tunti tai 20 euroa/kuukausi. Osa-aikai- selle työntekijälle maksettavan korotuksen suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

3 PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2015

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta 15.5.2015 mennessä, korotetaan palkkoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen yleis- korotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

4 TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT 2014

Työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

	s/t	e/k
Pr 1	823	1436
Pr 2	867	1514
Pr 3	915	1596
Pr 4	967	1686
Pr 5	1032	1799
Pr 6	1098	1917
Pr 5a	1164	2030
Pr 5b	1214	2119
Pr 6a	1240	2162
Pr 6b	1295	2258

5 TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT 2015

Työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

	s/t	e/k
Pr 1	826	1442
Pr 2	870	1520
Pr 3	919	1602
Pr 4	971	1693
Pr 5	1036	1806
Pr 6	1102	1925
Pr 5a	1169	2038
Pr 5b	1219	2127
Pr 6a	1245	2171
Pr 6b	1300	2267

6 OPPISOPIMUSOPPILAAT 2014 JA 2015

Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan sopimuskauden loppuun.

Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 7,88 euroa/tunti ja toisen vuoden osalta 8,32 euroa/tunti.

Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 7,91 euroa/tunti ja toisen vuoden osalta 8,35 euroa/tunti.

7 VUOROLISÄT JA ASETERAHAT YM. LISÄT 2014

Työehtosopimuksen 19.6 §:n mukaiset vuorolisät ovat 1.6.2014 alkaen seu- raavat:

Iltavuorolisä 102 senttiä/tunti Yövuorolisä 188 senttiä/tunti Lauantaityölisä 173 senttiä/tunti

Aseterahoja ym. lisiä korotetaan 1,2 prosentilla.

8 LUOTTAMUSMIEHET

TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan tarkoittamana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan korvausta 1.6.2014 alkaen seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä

€/kk

alle 51	76
51–150	116
151–250	139
251–350	167
351–450	190
451–	213

9 NEUVOTTELUT VUODEN 2016 PALKANTARKISTUKSISTA

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkaste- lemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutu- mista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikutta- neita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustan- nuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuu- kautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan.

Mikäli työllisyys- ja kasvusopimuksen sopimuskauden toisen jakson sopi- muskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotte- luissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat liitot sopimuskauden toista jaksoa koskevista palkankorotuksista huomioiden toimialan kilpailukyky ja työllisyys. Jos palkankorotusneuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, osapuolilla on oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 30.11.2015. Kirjallinen irtisanomisilmoitus on toimitettava 31.7.2015 mennessä toiselle sopijaosapuolelle.

10 SOPIMUSALALLA TAI YRITYKSISSÄ TAPAHTUVAT VAKAVAT MUUTOKSET

Jos sopimusalalla tai yksittäisessä yrityksessä tapahtuu vakava talouteen, työllisyyteen tai markkinatilanteeseen liittyvä muutos, liitot sitoutuvat käymään neuvotteluja tilanteen vaatimista toimenpiteistä.

11 MUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

8§ Keskimääräinen työaika

Muutetaan 2 kohta kuulumaan seuraavasti:

2. Ellei paikallisesti ole 1-kohdan mukaisesti sovittu keskimääräisen työajan jär- jestämisestä, työnantaja voi tuotannollisen tilanteen edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittai- sen työajan enintään 50 tuntiin. Tilapäisyydellä tarkoitetaan enintään 52 kalen- teriviikon ajanjaksoa. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n mukai- nen työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Helsingissä 25.päivänä lokakuuta 2013

METSÄTEOLLISUUS RY

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Metallityöväen liitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n ammattiosastojen valitsemien luottamusmiesten osalta noudatetaan TT-SAK Yleissopimusta 25.10.2013 allekirjoitetun erillisen pöytäkirjan mukaisin poikkeuksin.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § SOVELTAMISALA

1. Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n puutuotete- ollisuutta tai siihen liittyvää teollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

2. Työehtosopimusta ei sovelleta Metsäteollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Puusepänteollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuh- teisiin.

2 § KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen tekemiä sopimuksia:

• TT:n ja SAK:n 4.6.1997 yleissopimusta 10.5.2001 tehdyin muutoksin

• TT:n ja SAK:n 10.5.2001 irtisanomissuojasopimusta sekä pöytäkirjaa 3.12.1985 luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentulo- turvasta työsopimuksen purkutapauksissa

• Lomapalkkasopimusta 21.3.2005.

3 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät ryhdy sellaisiin työtaistelutoimen- piteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus liittyä ammatillisiin järjestöihin.

4 § TYÖNJOHTO-OIKEUS

1. Työnantajalla on oikeus palkata ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn joh- tamisesta.

2. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa ketkä toimivat työnteki- jöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Työnantaja huolehtii työntekijän riittävästä perehdyttämisestä työhön.

II TYÖAIKA

5 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

5.1 Yksi- ja kaksivuorotyö

1. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

2. Keskimäärin työaika on 36,2 tuntia viikossa vuonna 2014, 36,6 tuntia viikossa vuonna 2015 ja 36,5 tuntia viikossa vuonna 2016.

5.2 KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika toteutetaan laatimalla työvuorokaavio enin- tään vuoden ajaksi.

2. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on 1708 tuntia, mikäli työntekijällä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on kuitenkin 1716 tuntia.

3. Vuotta lyhyemmän ajanjakson säännöllinen työaika saadaan kertomalla ajan- jaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,6:lla.

4. Vapaavuorot järjestetään arkipäiviksi huolto- ja korjaustöiden järjestelyn hel- pottamiseksi tehtäessä työtä 20 viikkovuoroa käsittävän työtuntijärjestelmän mukaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

5.3 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika toteutetaan laatimalla työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi.

2. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on 1632 tuntia, mikäli työntekijällä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on kuitenkin 1640 tuntia vuodessa.

6 § TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

6.1 TYÖAJAN LYHENNYSVAPAA YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ

1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhen- tävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, uuden- vuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia vuodessa. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimuk- seen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3. Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhennyksestä vuosinel- jännestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee asianomaisen vuosinel- jänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.

4. Vapaa annetaan vapaapäivinä tai lyhentämällä työvuoron pituutta. Työvuo- ron pituuden on oltava kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava viimeistään 7 vuorokautta ennen alkamista, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Vapaa tulee antaa viimeistään vapaan ansaitsemisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

7. Paikallisesti voidaan myös sopia vapaiden ansaitsemisvuoden loppuun men- nessä, ettei vapaata pidetä. Pitämättä jääneeltä lyhennysvapaata vastaavalta ajalta maksetaan palkka korottamattomana, mikäli tästä on erikseen kirjallisesti sovittu samassa yhteydessä, kun on sovittu, että vapaita ei pidetä.

8. Sairasta työntekijää ei saa määrätä pitämään vapaata, ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen sairastumista tai työntekijä ole tervehtynyt ennen vapaan alkamista.

9. Työstä poissaolevan katsotaan kuitenkin saaneen vapaata, vaikkei poissaole- valle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas, sen työosasto tai työryhmä on pitänyt tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata.

10. Työntekijän siirtyessä pois yksi- ja kaksivuorotyöstä katsotaan hänen saa- neen vapaansa ennen siirtymistään, vaikkei vapaata hänelle tosiasiallisesti olisi annettukaan. Sama sääntö koskee myös työsuhteen päättymistä.

6.2 TYÖAJAN LYHENTÄMISKORVAUKSET

1. Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan lyhennyskorvausta. Työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä työtunnilta korvauk- sen, jonka suuruus on:

• yksi- ja kaksivuorotyössä 5,9 %;

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä 7,8 % ja

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,8 %

työntekijän työehtosopimuksen 15 §:n 1.kohdan mukaisesta keskituntiansiosta.

2. Yrityksissä, joissa ei ole käytössä 1.kohdan mukainen prosentuaalinen työajan lyhennyskorvaus, maksetaan yksi- ja kaksivuorotyössä helatorstaiviikon palkan- maksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.

3. Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa mat- kustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työn- antaja maksaa sairausajan palkkaa.

4. Työajan lyhennyskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhtey- dessä, ellei paikallisesti ole sovittu toisin.

5. Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopi- muksen 15 §:n mukaista keskituntiansiota.

7 § PAIKALLINEN SOPIMINEN JOUSTAVISTA TYÖAIKAJÄRJESTELYISTÄ

1. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi seuraavista joustavista työaikajärjeste- lyistä:

• Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus

• Työajan tasoittumisjakson pituus

• Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

• Vuorokautisen työajan lepoaika

• Työtuntijärjestelmän muuttaminen

• Virkistystauot

8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Paikallisesti voidaan sopia keskimääräisestä säännöllisestä vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta siten, että työaika tasoittuu työehtosopimuksen mukai- seen säännölliseen viikoittaiseen työaikaan enintään vuoden pituisen ajanjak- son aikana. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijärjestelmä.

2. Ellei paikallisesti ole 1. kohdan mukaisesti sovittu keskimääräisen työajan jär- jestämisestä, työnantaja voi tuotannollisen tilanteen edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittai- sen työajan enintään 50 tuntiin. Tilapäisyydellä tarkoitetaan enintään 52 kalenteriviikon ajanjaksoa. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keski- määrin 40 tuntiin viikossa.

3. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua on tarkoitus palata takaisin entiseen työtuntijärjestelmään.

4. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtunti- järjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

9 § TYÖAIKAPANKKI

1. Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä seuraavien periaattei- den mukaisesti.

2. Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta työaikajoustoihin. Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.

JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO

3. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin tulee sopia myös rajat, joiden puitteissa työaikasaldo voi vaihdella. Samoin tulee sopia, voiko työaikasaldo olla negatiivinen.

4. Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan tasauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovitaan. Tehdyistä ylitöistä pankkiin voidaan siirtää perusosa tai korotusosa tai molemmat ylityön osat.

VAPAIDEN ANTAMINEN

5. Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikallisesti. Työnantaja voi kuitenkin 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden antamisen ajankohdan.

6. Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

7. Kertyneet vapaat on annettava 52 viikon aikana pankkiin siirrosta. Ellei pai- kallisesti toisin sovita, työaikasaldo puretaan kalenterivuoden lopussa. Ellei niitä ole annettu, korvataan ne tämän työehtosopimuksen periaatteiden mukaisesti.

PALKANMAKSU

8. Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikalli- sesti.

SAIRAUS

9. Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työkyvyttö- myys alkaa pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalente- ripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pidetä pankkiva- paana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

10. Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättö- miltä vapailta yksinkertainen palkka.

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN PÄÄTTYMINEN

11. Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irti- sanomisajasta tai määräajasta.

12. Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämät- tömiltä vapailta yksinkertainen palkka. Paikallisesti sovitaan ajankohta, johon mennessä työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pitämät- tömiltä pankkivapailta.

13. Niin ikään sovitaan vastaavanlainen siirtymäaika, jonka kuluessa työntekijät maksavat lainatut työaikasaldot.

10 § YLEISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

10.1 TYÖAJAN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ TAUOT

1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määritellyissä rajoissa.

2. Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan. Työaika päättyy, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan. Tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Jos vuorotyössä koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, työ jatkuu vuorojen vaihtuessa keskey- tyksettä.

3. Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa.

4. Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuotannon vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä huol- totyötä tekevien tauot määräytyvät työn kulun mukaisesti.

5. Yksi- ja kaksivuorotyössä on ruokailutauko 20 minuuttia - 1 tunti, jota ei lueta työaikaan. Työvuoron aikana on kaksi 10 minuutin taukoa, jotka luetaan työai- kaan. Tauot voidaan yhdistää siten, että tehollinen työaika on 7 tuntia 40 minuuttia.

6. Taukoaikoja muutettaessa on aina todettava milloin pidetään työaikaan kuu- luva tauko, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Muita taukoja ei lueta työaikaan.

7. Aloilla, joilla luonnostaan syntyy taukoja, pidetään nämä työvaiheiden välissä siten, että työn säännöllinen kulku ei häiriinny.

8. Milloin kolmivuorotyössä luonnostaan syntyy taukoja, varataan työntekijöille tilaisuus ruokailuun työn aikana. Sellaisessa kolmivuorotyössä, missä luonnos- taan ei synny taukoja, pidetään työvuorojen ollessa 8 tuntia kaksi 10 minuutin taukoa ja yksi 15 minuutin tauko, jotka luetaan työaikaan.

9. Paikallisesti voidaan em. taukoajan jakaminen sopia muullakin tavalla. Tuotantoprosessin keskeytymisen välttämiseksi tauot voidaan vuorottaa.

Järjestelyissä on huomioitava, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi työ- vuoron alkamista eikä päättymistä.

10. Mikäli työssä ei luonnostaan synny taukoja, on työtuntijärjestelmään otet- tava määräys siitä, milloin tauot pidetään.

11. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kont- rollikelloa tai muita tätä tarkoittavia laitteita. Tarkkailun tulee tapahtua työajan ulkopuolella ja tulee järjestelyn olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

10.2 ALOITTAMIS- JA LOPETTAMISTYÖT

1. Jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta pääsisi päivittäin määräai- kana alkamaan ja jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työntekijät määrätä aloittamaan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista tai lopettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen jälkeen.

10.3 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

1. Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoite- tusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä.

2. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerral- laan kestää enintään kaksi viikkoa.

10.4 TYÖNTEON ESTYMINEN

1. Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymi- sen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 5 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta.

2. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähin- tään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toi- meenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.

3. Mikäli työnkeskeytys aiheutuu työpaikan koneiden rikkoutumisesta tai siitä, että kone joudutaan pysäyttämään rikkoutumisen estämiseksi, on työntekijällä oikeus saada esteen aikana 16 §:n mukainen palkka enintään kahden viikon ajanjakson työpäiviltä.

4. Työntekijät eivät kuitenkaan ole oikeutettuja em. palkkaan, jos työnkeskeytys johtuu sellaisista työntekijöistä itsestään riippuvista syistä, kuten esim. töiden laiminlyöminen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräys- ten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työssä.

10.5 TYÖVIIKON JA -VUOROKAUDEN VAIHTUMINEN

1. Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokauden lasketaan alkavan klo 6.00, jollei paikallisesti toisin sovita.

10.6 VIIKON VAPAAPÄIVÄT

1. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen ilmetä etu- käteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Ennen kuin uusi työtuntijärjestelmä otetaan käyttöön, annetaan siitä selostus pääluottamusmiehelle.

2. Arkipyhäviikolla on arkipyhä päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä viikon toinen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja joulu- aatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäivävii- kon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaa- päiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

10.7 VUOROKAUSILEPO

1. Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorokausilepoa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää. Lepo- ajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhen- netyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeis- tään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

10.8 VUOROTYÖ

1. Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Xxxxxxx erityiset syyt niin vaativat ja siitä on työn- tekijän kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää jatkuvasti samassa

työvuorossa.

10.9 YLITYÖTAUOT

1. Työntekijän jäädessä työvuoronsa päättymisen jälkeen välittömästi ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään yhden tunnin, varataan hänelle 15 minuu- tin virkistystauko, mikäli se haitatta on mahdollista. Mikäli työ ylityönteon aloit- tamisen jälkeen kestää vähintään yhden tunnin, maksetaan työntekijälle siitä riippumatta, onko tauko pidetty vai ei, työehtosopimuksen 15 §:n 1.kohdan mukaisen keskituntiansion perusteella määräytyvä erillinen ylimääräinen tauko- korvaus 15 minuutilta 50 %:lla korotettuna. Mikäli em. tauko on pidetty, lue- taan se työaikaan.

2. Jos ylityön tekeminen jatkuu yli kahden tunnin, varataan työntekijälle virkis- tystauko ao. työn rytmin edellyttämällä tavalla.

10.10 SEISOKKIAJAT JA SEISOKKIAJAN KORVAUS

1. Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä, paitsi höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknisistä syistä on ehdottoman välttä- mätöntä, seuraavasti:

• Juhannusaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi;

• Jouluaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi;

• Pääsiäisenä alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6 kahdentoista työvuoron ajaksi.

2. Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt edellisessä kappaleessa mai- nittujen ajankohtien lisäksi keskeytyvissä työaikamuodoissa seuraavasti:

• Uutena vuotena (viisi työvuoroa alkaen uudenvuoden aattona vuoro- työssä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen);

• Vappuna (viisi työvuoroa alkaen vapunaattona vuorotyössä ensimmäi- sen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen);

• Helluntaina (kolme työvuoroa alkaen helluntaiaamuna klo 6).

3. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on työntekijän tiedossa oltava vähintään kaksi viikkoa ennen, onko uusivuosi, vappu tai helluntai seisokkiaikaa vai ei.

4. Seisokkiaikoina suoritettavaksi aiotusta korjaustyöstä on, mikäli mahdollista, annettava hyvissä ajoin ennakkoilmoitus ko. työntekijöille.

5. Juhannuksena, jouluna ja pääsiäisenä, uutena vuotena, vappuna ja hellun- taina suoritetusta työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka.

6. Seisokkiajan korvaus sisältää mahdolliset sunnuntai- ja ylityökorotukset, mutta ei työaikalain 32 §:n edellyttämää viikkolepokorvausta.

III PALKKAUS

11 § TYÖN VAATIVUUS

TYÖN VAATIVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

1. Työn eri vaativuustekijöiden painottaminen, mittausjärjestelmä sekä vaati- vuusryhmien lukumäärä sovitaan paikallisesti.

2. Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän perusteella:

• Työn vaatima oppimisaika

• Työn edellyttämä vastuu

• Työn aiheuttama kuormitus

• Työolosuhteet

3. Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi myös muita vaativuustekijöitä.

TYÖNVAATIVUUSRYHMÄT

4. Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden arviointijärjestelmästä, sijoitetaan työt kolmeen vaativuusryhmään seuraavasti:

• Työnvaativuusryhmä A (palkkaryhmät 1 ja 2): lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta edellyttävät työt.

• Työnvaativuusryhmä B (palkkaryhmät 3 ja 4): normaalia ammattitaitoa, melkoista vastuuta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai työnvaativuusryhmä A:n mukainen työ kuormitukseltaan raskaana.

• Työnvaativuusryhmä C (palkkaryhmät 5 ja 6): työ vaatii monipuolis-

ta ja hyvää ammattitaitoa sekä merkittävää vastuuta edellyttävät työt kuormitukseltaan normaalina tai työnvaativuusryhmä B:n mukainen työ kuormitukseltaan raskaana.

5. Palkkaryhmiin sijoittaminen tehdään kuhunkin työnvaativuusryhmään kuulu- vien tehtävien keskinäisellä vertailulla.

12 § TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.4.2013, 1.6.2014 ja 1.6.2015 tai lähinnä edellä mainittujen päivämäärien jälkeen seuraavat:

	1.4.2013	1.6.2014	1.6.2015
Pr 1	000	000	000
Pr 2	855	867	870
Pr 3	903	915	919
Pr 4	955	967	971
Pr 5	1020	1032	1036
Pr 6	1086	1098	1102
Pr 5a	1152	1164	1169
Pr 5b	1202	1214	1219
Pr 6a	1228	1240	1245
Pr 6b	1283	1295	1300

1. Paikallisesti voidaan sopia muusta palkkaryhmärakenteesta, jolloin alimman työnvaativuusryhmän palkan olla palkkaryhmä 1:n palkan mukainen ja ylimmän sovitun palkan palkkaryhmä 6:n palkan mukainen.

2. Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaavissa paikallisesti sovituissa palkka- ryhmissä työskenteleville työntekijöille pyritään järjestämään suorituspalkka- tai palkkiotyötä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksetaan palkkaryhmään 5 kuu- luvalle vähintään palkkaryhmän 5a ja palkkaryhmään 6 kuuluvalle vähintään palkkaryhmän 6a mukainen palkka.

3. Kunnossapito-osastoilla työskenteleville (sähkö- ja metallimiehet) 5. ja 6 palk- karyhmään kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan vähintään taulukon 5b tai 6b mukaista palkkaa.

4. Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työkohtaiset aikapalkat ovat aikaisemmasta ammattikokemuksesta ja ammattikoulutuksesta sekä työkyvystä ja ammatti- taidosta riippuen 90 - 100 % sen palkkaryhmän mukaisesta työkohtaisesta aika- palkasta, johon ao. työntekijän suorittama työ kuuluu.

5. Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtu- via rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperustei- den mukaisesti.

6. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon ammattitöissä silloin, kun suorituspalkan käyttö ei ole tarkoituksen- mukaista.

7. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon työn vaativuus ja työntekijän ammattitaito. Kokonaistuntipalkan on oltava oikeassa suhteessa saman vaativuustason suorituspalkkatöiden kanssa.

8. Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistuntipalkasta edellä todettujen periaatteiden mukaisesti. Paikallisesti voidaan sopia kokonaistunti- palkkojen tarkistamisesta muulla perusteella.

9. Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).

13 § HENKILÖN TYÖSUORITUS

1. Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja. Työnsuorituk- sen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan paikallisesti.

2. Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työtulosta, ammat- titaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää.

3. Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita.

4. Henkilökohtainen palkanosa on 1-16 % työkohtaisesta palkasta, ellei paikalli- sesti ole toisin sovittu. Henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä. Xxxx xxxxxxx- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon palkkauksessa.

14 § SUORITUSPALKAT

1. Työntekijälle on varattava työn laadun salliessa tilaisuus tehdä suorituspalkka- työtä.

2. Suorituspalkkatyötä tekevän tavoiteansion tulee ylittää vähintään 17 %:lla kyseisen työn työkohtaisen aikapalkan.

3. Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tuntipalkalla.

4. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän mukainen työkohtainen aikapalkka taattu.

5. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa urakkahinnoittelu kyseisessä työssä lakkaa olemasta voimassa ja työnvaativuus ja henkilökohtainen palkanosa arvi- oidaan uudelleen.

6. Työ tehdään työkohtaisella aikapalkalla, jos suorituspalkkatyön ehdoista ei päästä sopimukseen.

7. Tulos-, voitto- ja kannustepalkkiot eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia suorituspalkkoja.

15 § KESKITUNTIANSIO

1. Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa lähinnä edeltä- neen palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tun- tiansiota. Keskituntiansiota laskettaessa otetaan huomioon vuorotyö- ja olosuh- delisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ym. niihin verrattavia korotuk- sia ja lisiä.

2. Laskettaessa sairausajan, siirtoajan ja hukka-ajan maksamisen perusteena olevaa keskituntiansiota ei vuorotyö- eikä olosuhdelisiä oteta huomioon.

16 § SIIRTOAJAN PALKKA

1. Aikapalkalla työskentelevän työntekijän siirtyessä urakka-palkkatyöhön, mak- setaan hänelle heti siirrosta lukien urakkahinnoittelun mukaista palkkaa.

2. Xxxxxxxxxxxxxx työskentelevän työntekijän siirtyessä toiseen urakkatyöhön, maksetaan hänelle heti siirron tapahduttua uuden urakkatyön hinnoittelun mukaista palkkaa.

3. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työ- tään alemmin palkattuun työhön, maksetaan hänelle kuluvan palkkakauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

4. Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään toisenlaatuiseen työhön, jota suoritetaan tunti- työnä, maksetaan hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes siirrosta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85 % hänen aikaisemmassa työssä saamas- taan keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen työkohtai- nen palkka.

5. Edellä olevaa ei sovelleta huolto-osastojen työntekijöihin.

17 § HUKKA-AJAN PALKKA

1. Mikäli työntekijä urakkatyön kestäessä joutuu konehäiriön vuoksi tai muusta työntekijöistä riippumattomasta syystä odottamaan yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuuttia maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta ja enintään vuoron lop- puun näin syntyneen hukka-ajan korvauksena tuntipalkka, joka on 85 % työn- tekijän keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään työkohtainen aikapalkka.

2. Hukka-ajaksi ei katsota urakkahinnoitteluun sisältyviksi sovittuja sivuaikoja, kuten esim. normaalia terien teroittamista ja vaihtamista koskevaa aikaa.

3. Xxxxx-aikana työntekijä on velvollinen suorittamaan hänelle osoitettua muuta työtä. Mikäli mahdollista muun työn tulisi olla urakkatyötä urakka- palkalla.

4. Paikallisesti voidaan sopia hukka-ajan korvaamisesta toisin.

18 § PALKANMAKSU

1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaisille työntekijöille kerran kuukaudessa ja tuntipalkkaisille työntekijöille kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Palkkojen laskemista ja maksamista varten varataan neljäntyöpäivän aika palkanmaksun tapahtuessa viidentenä päivänä viivytyksettä vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille heti työn päätyttyä. Palkanmaksun sattuessa pyhäpäivälle, maksetaan se edellisenä arkipäivänä.

3. Edellä olevista määräyksistä riippumatta varataan teollisuuslaitoksissa, joissa palkanlaskenta perustuu ATK-järjestelmään, palkkojen laskemista ja maksamista varten riittävä aika, josta erikseen sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa.

4. Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen päättyessä ja lomautetulle työntekijälle tämän pyynnöstä työttömyysturvasäännösten mukai- sen palkkatodistuksen.

5. Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää palkasta tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Työnantaja toimittaa perintäsopimuksen päättymisestä ilmoituksen työntekijän ammattiliittoon. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

19 § YLITYÖ- YM. KORVAUKSET

19.1 YLITYÖN ENIMMÄISMÄÄRÄ JA YLITYÖKORVAUKSEN MÄÄRITTÄMINEN

1. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

2. Tuntityössä maksetaan 1/2 tuntia lyhyemmästä ylityöstä puolen tunnin palkka ylityökorvauksineen.

19.2 VIIKOITTAINEN YLITYÖ

1. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Kun viikoittaista ylityötä on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työvii- kon muut ylityöt 100 % korotetulla palkalla, ellei kyse ole 10.10 §:n mukaisesta seisokkiajasta.

3. Yksi- ja kaksivuorotyössä korvataan lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa korvataan työviikon työtun- tijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

5. Mikäli työntekijällä vuosiloman, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan, sovitun koulutuksen tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työ- tuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista korotettu palkka siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

6. Mikäli työntekijä työskentelee uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina tai joulun ja pääsiäisen jälkeisenä lauan- taina, korvataan kyseisenä päivänä tehty työ, kuten viikkoylityöstä on sovittu.

7. Jos työntekijä, jolla on liikkuvat vapaapäivät, kutsutaan työhön vapaapäivä- nään, on siitä hänen kanssaan sovittava ja samalla sovittava vapaapäivä annet- tavaksi jonakin muuna päivänä joko saman tai seuraavan viikon kuluessa. Ellei vapaapäivän siirtämisestä sovita, viikoittaista ylityötä ovat ne tunnit, jotka kulla- kin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä kyseisen viikon säännölli- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

8. Työntekijän siirtyessä säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen tai vaihtaes- saan työaikamuotoa, katsotaan siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät 40 viikkotuntia.

19.3 YÖTYÖ

1. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopi- malla paikallisesti.

2. Kello 22.00 - 6.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

19.4 HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ

1. Hälytysluonteisesta työstä, johon työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan työpaikalta, maksetaan vähintään yhden tunnin työpalkka sekä mahdollinen ylityökorvaus.

2. Lisäksi maksetaan erityisenä hälytysrahana:

• kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus, jos työ alkaa sään nöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä ennen klo 21.00, ja

• kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus, jos työ alkaa klo

21.00 ja 6.00 välisenä aikana.

19.5 KUTSU TILAPÄISEEN TYÖHÖN

1. Työntekijälle maksetaan ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansion mukai- nen korvaus, kun hänelle säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulee kyseisen työvuoronsa päättymisen ja seuraavan säännöllisen työvuoronsa alkamisen välisenä aikana saapua tilapäisesti työhön.

2. Tätä korvausta ei makseta, jos

• kysymyksessä on työntekijän säännönmukainen aloittamistyö tai

• kutsu töihin on annettu vähintään 24 tuntia ennen työn aloittamista.

19.6 VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ SEKÄ LAUANTAITYÖ

1. Vuorotyölisää maksetaan seuraavasti:

1.4.2013 alkaen 1.6.2014 alkaen Iltavuorossa 101 senttiä/tunti 102 senttiä/tunti Yövuorossa 186 sentti/tunti 188 senttiä/tunti

2. Vuorotyössä maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

3. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä (ilta- ja yötyöt), maksetaan:

• Kello 16–22 välillä tehdyistä tunneista vuorotyön iltavuorolisää vastaava korvaus.

• Kello 22–6 välillä tehdyistä tunneista vuorotyön yövuorolisää vastaava korvaus.

4. Edellä mainitut vuorolisät ja niitä vastaavat korvaukset huomioidaan ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa.

5. Lauantaisesta säännöllisestä työstä maksetaan erillinen lisä seuraavasti:

1.4.2013 alkaen 1.6.2014 alkaen

171 senttiä/tunti 173 senttiä/tunti

6. Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 15 §:n mukaista keskitunti- ansiota laskettaessa.

19.7 VIIKOITTAISEN VAPAAN KORVAAMINEN

1. Työntekijän työskenneltyä tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikanaan työ aikalain 32 §:n mukaisin edellytyksin, maksetaan hänelle erillinen peruspalkan suuruinen korvaus keskituntiansion mukaan.

19.8 SUNNUNTAIKOROTUS ARKIPYHINÄ

1. Mikäli arkipyhäviikon työtuntijärjestelmää päivä- tai kaksivuorotyössä muute- taan työntekijän esityksestä siten, että arkipyhä on työpäivä ja viikon lauantai vapaapäivä, arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

19.9 AMMATTITUTKINTOPALKKIOT

1. Työntekijälle maksetaan ammattitutkintopalkkio hänen suoritettuaan alansa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Palkkio maksetaan tutkinnon suoritta- mista seuraavan palkanmaksun yhteydessä seuraavasti:

• ammattitutkinnosta 250 euroa.

• erikoisammattitutkinnosta 350 euroa.

2. Edellytyksenä palkkion maksamiselle on, että työntekijä on ollut yhtiön palveluksessa tutkinnon aloittamishetkellä.

20 § ARKIPYHÄKORVAUS

1. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan muuksi viikonpäiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, loppiai- selta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana

työpäivänä.

3. Jos edellisen kappaleen mukainen edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkor- vauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

4. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhiltä, jotka sattuvat:

• vuosiloman ajaksi

• ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa

• 28 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

• taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi.

5. Arkipyhäkorvausta ei makseta, jos poissaolo työpäivänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä.

6. Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäi- syyspäivälain mukaan.

21 § PALVELUSVUOSILISÄ

1. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain sovelta- miskäytäntöä.

2. Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Palvelusvuosilisän laskentakaava

10 mutta ei 15 vuotta 1,5 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 3 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 4,5 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 6 x Lkk x KTA

Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, KTA = työehtosopimuksen 15 §:n 1.-kohdassa tarkoitettu keskituntiansio, jota sovellet- tiin työntekijään 30.11.

3. Työntekijän kuuluminen palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja peruste palvelusvuosilisän maksamiselle todetaan vuosittain 30.11.

4. Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltä- vän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työnte- kijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.

5. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä eikä sitä ei oteta huomioon työ- ehtosopimuksen 15 §:n mukaista keskituntiansiota laskettaessa eikä lomapalk- kasopimuksen 2 §:n 1.kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

6. Paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan sopia kirjalli- sesti palvelusvuosilisän siirtämisestä palkkoihin tai muusta yrityskohtaisesta palvelusvuosilisän maksujärjestelmästä.

22 § MATKAKORVAUKSET

1. Jos työntekijä työnantajan määräyksestä työskentelee tehtaan piirin ulkopuo- lella niin kaukana vakinaisesta työpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä kotonaan, korvataan hänelle tästä koituvat kustannukset seuraavasti.

2. Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ym. matkalippujen hinnat, rautatie- ja laivaliput II luokassa, matkatavaramaksut, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

3. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle hänen keskitunti- ansionsa mukainen korvaus siltä osalta kuin matkustaminen on tapahtunut hänen säännöllisenä työaikanaan tai hänen palkkaryhmänsä mukaista työ-

kohtaista aikapalkkaa vastaava korvaus siltä osalta kuin matkustaminen on tapahtunut säännöllisen työajan jälkeen, kuitenkin siten, että edellä mainittua korvausta sekä palkkaa säännöllisellä työajalla mahdollisesti suoritetusta työstä maksetaan yhteensä korkeintaan 16 tunnilta vuorokaudessa. Jos matkustaminen tapahtuu sunnuntaina tai juhlapäivänä, ei edellä mainitulla tavalla maksetta- valle korvaukselle tule sunnuntaityökorotusta. Milloin työntekijälle on järjes- tetty makuupaikka, ei klo 21 - 7 väliseltä ajalta mainittua korvausta suoriteta.

4. Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa, joka on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopimuksen mukainen kulloinkin voimassaoleva kotimaan päiväraha. Päivärahan määrä vuonna 2014 on 39 euroa.

5. Xxxxxxx työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan hänelle 1/3 päivärahasta.

6. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsit- tää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan 18 euroa.

7. Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko 8. koh- dan mukainen majoittumiskustannusten korvaus tai 9. kohdan mukainen yömatkaraha.

8. Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja kor- vaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityk- sen mukaisesti. Korvaus on 1 - 5 matkavuorokaudelta enintään kaksi kertaa ja sen jälkeisiltä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa 4.kohdassa mai- nittu päiväraha.

9. Yömatkaraha 12 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta mat- kavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatka- rahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismah- dollisuuden.

10. Pyhä- ja juhlapäivinä on työntekijä ollessaan työssä vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, oikeutettu saamaan, mikäli hän niin haluaa, korvauksen ruoasta rahana.

11. Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakun- nalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä kuusi viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi päiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja korvaa hänelle edellisen mukaisesti maksun matkakustannuksista kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, sekä matka-ajalta 4.kohdan mukaisen päivärahan ja 4.kohdan edellytyksin yömatka- rahan, mutta ei mahdollisesti menetettyä työansiota.

12. Milloin työt tehdaspaikkakunnan ulkopuolella suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka siellä on otettu työhön, ei hän ole oikeutettu tässä sopi- muskohdassa määrättyihin etuihin.

13. Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tava- rankuljetuksesta omalla autolla korvaus matkakustannusten korvaamista koske- vassa kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa olevien mää- rien mukaisesti.

14. Milloin työ työnantajan toimeksiannosta suoritetaan tehdasalueen ulkopuo- lella yli 5 km:n matkan päässä ao. työntekijän vakinaisesta työpaikasta paikalla, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, mutta ei voi käydä ruokailuaikana kotonaan eikä tehtaalla, maksetaan matkakulujen lisäksi ruokarahana 1/4 sen päivärahan määrästä, jota edellä 4.kohdassa tarkoitetaan.

15. Sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä työn takia voi palata kotiinsa vasta niin myöhään, että hän normaalisti olisi aterioinut tänä aikana kaksi kertaa, maksetaan tässä kohdassa mainittu ruokaraha kaksinkertaisena.

16. Jos työntekijälle annetaan ilmainen ateria, ei ruokarahaa makseta.

17. Ulkomaan päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

18. Edellä tarkoitetut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ulkomailla.

19. Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähenne- tään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin katsotaan 1/4 päivära- hasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

20. Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustussääntö, jossa työntekijän ulkomaankomennuksen matkakustannusten korvaamisesta määrä- tään toisinkin edellyttäen, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonai- suutena ottaen samantasoiset kuin tämän kohdan mukaiset edut.

21. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikal- lisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

22. Muuten sovelletaan ulkomailla suoritettavan matkatyön osalta tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa ao. maan lainsää- dännön kanssa.

23 § TYÖVÄLINEET

1. Puusepät ja kirvesmiehet, jotka jatkuvassa työsuhteessa joutuvat käyttämään omia työkalujaan, saavat siitä palkan lisäksi työkalukorvauksena neljännesvuo- sittain 25 työtunnin palkan.

2. Jos työnantaja hankkii työntekijälle tarpeelliset työvälineet, ei em. työväline- korvausta makseta.

3. Ellei työnantajan ja työntekijäin kesken ole ennakolta toisin sovittu, tulee työn tekijällä olla alempana mainitut työvälineet, joille työnantaja järjestää lukittavan säilytyspaikan ja täyttä arvoa vastaavan palovakuutuksen.

4. Puusepällä: yksi pitkä höylä, kaksi lyhyttä käsihöylää, kaarisaha, selkäsaha, rautavasara, käsiporan varsi, kuusi poranterää, kuusi erilevyistä 1/4” – 1 1/4” talttaa, ruuvimeisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä metrinmitta.

5. Kirvesmiehellä: kirves, käsisaha, pitkä höylä, lyhyt käsihöylä, rautavasara, käsi- poran varsi, kuusi poranterää, kuusi erilevyistä 3/8”– 1 1/4” talttarautaa, ruuvi- meisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä metrinmitta.

6. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan sähkökäyttöisten työväli- neiden käyttöön otosta, on niistä maksettavasta korvauksesta sovittava todelli- sia kustannuksia vastaavasti.

24 § VAALILAUTAKUNNAN TAI -TOIMIKUNNAN JÄSENYYS

1. Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, sen 15 §:n 1.kohdan mukaisen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.

25 § MERKKIPÄIVÄT JA LÄHIOMAISEN KUOLEMA

1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:

• päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon

• 50–60-vuotispäivänään

• läheisen omaisen hautauspäivänä.

2. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

3. Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan lyhennysvapaata.

26 § KUTSUNNAT JA RESERVIN HARJOITUKSET

1. Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttä- mään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastuk- seen työnantaja korvaa 15 §:n 1.kohdan mukaisesti ansionmenetyksen niiltä työ- tunneilta, jotka työntekijä, kutsunnan, valintatilaisuuden tai lääkärintarkastuk- sen tapahtuessa hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutu- nut olemaan poissa työstä.

2. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa 15 §:n

1. kohdan mukaisesti siten, että työntekijä saa vähennettynä valtion maksamalla reserviläispalkalla täydet palkkaedut.

IV SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

27 § SAIRAUSAJAN PALKKA

27.1 SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset ovat seuraavat:

• Työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä.

• Työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään työnanta jalle ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä

• Työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä työnantajan hyväksymän selvityksen

2. Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

3. Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n 2.kohdan tarkoitta- man keskituntiansion mukaisena.

4. Sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työnteki- jän työpäivä.

5. Sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysajanjaksolta seuraavasti:

Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti Ajanjakso ennen työkyvyttömyyden alkua kalenteripäivinä

vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää

vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää vähintään 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

6. Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palk- kana 50 % työntekijän keskituntiansion mukaisesta palkasta niiltä työtuntijär- jestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 päivän pituisen ajanjakson sisällä.

7. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoi- sesti alle 6 kuukautta, eikä työkyvyttömyys ole aiheutunut työtapaturmasta,

sairausajan palkkaa maksetaan vasta toisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

8. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös karenssi- päivältä. Työntekijän työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.

9. Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi maksettiin sairausajan palk- kaa tai sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, ei työntekijä ole oikeu- tettu uuteen 5.kohdan mukaiseen korvausajanjaksoon.

10. Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut xxx- xxxxx toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.

27.2 TYÖKYVYTTÖMYYDEN TODENTAMINEN

1. Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkä- rin lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuk- sella, ellei tässä kohdassa myöhemmin toisin määrätä.

2. Muun kuin työterveyslääkärin ja paikallisesti sopien terveydenhoitajan todis- tus työkyvyttömyydestä riittää sairausajan palkanmaksun perusteeksi tapauk- sissa, joissa

• hoidon kiireellisyyden,

• työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin,

• vastaanottoajan soveltumattomuuden,

• erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden,

• matkatyön tai

• muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

3. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimi- sen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.

4. Epidemioiden aikana ja tilanteissa, joissa lääkäriin pääsy on tilapäisesti vai- keutunut, voidaan sairaus katsoa todistetuksi myös työterveyshoitajan tai ter- veydenhoitajan tutkimuksensa perusteella antamalla ilmoituksella havaitsemis- taan oireista ja mahdollisen sairausloman tarpeesta enintään 3 vuorokauteen saakka kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla sama terveyden- hoitaja.

5. Osapuolet edellyttävät lisäksi, että työterveydenhoitaja tai terveydenhoitaja on ennen sairaslomatodistuksen antamista yhdessä lääkärin kanssa todennut edellisessä kappaleessa tarkoitetun olosuhteen olemassaolon.

6. Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

27.3 VÄHENNYKSET SAIRAUSAJAN PALKASTA

1. Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja

• saa sairausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan, siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän tai

• maksaa työntekijälle määrän, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa nousee 27.1 §:n 3.kohdan mukaisen palkan määrään.

2. Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan pal- kasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jää- nyt suorittamatta.

4. Milloin työpaikalla oleva sairausavustuskassa toimii sairausvakuutuslain alai- sena kassana, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvolli- suutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suori- tettavat avustukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatus- maksuilla.

27.4 SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSUAJANKOHTA

1. Ensisijaisena menettelytapana tulisi pitää sitä, että työnantaja maksaa työn- tekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista.

28 § LAPSEN SAIRASTUMINEN

28.1 LYHYEN TILAPÄISEN POISSAOLON KORVAAMINEN

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhy- estä tilapäisestä poissaolosta.

2. Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan 1-4 päivän poissaoloa, jota on aina arvioitava tapauskohtaisesti huomioiden muun muassa hoidon järjestämis- mahdollisuudet ja sairauden laatu.

3. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan tämän työehtosopimuksen mukainen riittävä selvitys. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toi- selle vanhemmista.

4. Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastu- nutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika mikä kuluu edestakai- seen työmatkaan.

5. Yksinhuoltajiin sovelletaan edellä mainittuja määräyksiä. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallis- tumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitus- ten vuoksi.

28.2 POISSAOLON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA SAIRAUDESTA ILMOITTAMINEN SEKÄ SAMAN SAIRAUDEN UUSIUTUMINEN

1. Ensisijaisesti lapsen vanhempien tulisi pyrkiä järjestämään hoito. Kun tähän ei ole mahdollisuuksia, äiti tai isä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauk- sissa lapsen äidiltä tai isältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyy- destä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä muiden samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.

2. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen äitiä ja isää, isovanhempia, lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

3. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on työehtosopimuksen tai yrityksen käytännön mukainen sama selvitys, joka vaaditaan vanhemman omasta sairau- desta.

4. Lapsen sairastumiseen kesken työntekijän työpäivän sovelletaan samoja sään- töjä kuin jos työntekijä olisi itse sairastunut kesken työpäivän.

5. Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, suori- tetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.

6. Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairas- tumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

28.3 VUOSILOMAN ANSAINTA

1. Sairaan lapsen hoitamisesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

28.4 VAIKEASTI SAIRAS LAPSI

1. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sai- rausvakuutuslain 23 d §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

29 § PERHEVAPAAT

1. Työntekijän keskeyttäessä sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työ- kyvyttömyyden vuoksi vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, perustuu työn- tekijän työstä poissaolo tällöin työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällöin ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

2. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitami- seen. Työskentely vapaan aikana muualla on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

3. Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista perhevapaiden käyttämisestä.

30 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

30.1 LAKISÄÄTEISET LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1. Työnantaja järjestää työntekijöille lain määräysten mukaisesti terveystarkas- tukset. Näistä aiheutuneet kustannukset maksaa työnantaja.

2. Työntekijälle, joka lähetetään 1.-kohdassa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälki- tarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja päivärahan nou- dattaen työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

3. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

30.2 MUUT KUIN LAKISÄÄTEISET LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

30.2.1 ANSIONMENETYKSEN KORVATTAVUUDEN PERUSEDELLYTYKSET

(Ovat edellytyksinä kaikille 31.2.2 A-E mukaisille kohdille)

1. Kysymys on sairastumis tai tapaturmatapauksesta, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

2. Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis tai tapaturma- tapauksissa edellytetään, että aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavilla koh- tuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka- ajoista sekä edellisen kappaleen mukaisissa tilanteissa siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

4. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus teh- tävä välittömästi, kun se on mahdollista.

5. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

6. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

7. Ansionmenetystä ei korvata, kun sairaus on johtunut omasta törkeästä tuot- tamuksesta tai tahallisuudesta,

30.2.2 ANSIONMENETYKSEN KORVATTAVUUDEN ERITYISEDELLYTYKSET

A) UUSI TAI UUSIUTUVA SAIRAUS

1. Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus tai lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

2. Työntekijän jouduttua sairausoireiden vuoksi sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

B) AIKAISEMMIN TODETTU SAIRAUS

1. Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymys on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

2. Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen.

3. Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tarkastuk- sen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen hankkimiseksi (esimerkiksi silmälasit).

4. Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

5. Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta, jolloin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

C) LABORATORIO JA RÖNTGENTUTKIMUKSET

1. Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio ja rönt- gentutkimuksen ajalta, jolloin tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.

2. Erillisen laboratorio tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä tutkimukseen työ- ajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

D) RASKAUTEEN LIITTYVÄT LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA TUTKIMUKSET

1. Äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltä- vien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

2. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

E) ÄKILLINEN HAMMASSAIRAUS

1. Hoitotoimenpiteen ajalta äkillisen hammassairauden aiheuttaessa ennen hoi- totoimenpiteitä työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, mikäli hänen ei onnistu saada hoi- toa työajan ulkopuolella.

2. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

30.3 LÄÄKÄRINTARKASTUS TYÖSUHTEEN ALKAESSA

1. Työntekijän joutuessa käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että lääkärintarkastus on työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edel- lytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

2. Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansion- menetystä ei korvata. Tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa kyseisen henkilön työsuhtee- seen.

30.4 LASKENTA

1. Kohdissa 30.1-30.3 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta ja yhteensovitussääntöjen mukaan.

31 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

32 § VUOSILOMAT

VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SIIRTÄMINEN

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylittävältä osalta kesäloma voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi yhdessä jaksossa 1.4. - 31.12.

2. Edellä mainitulla tavalla sovittaessa lomanosan siirtämisestä tulee samalla sopia myös siirrosta aiheutuvasta mahdollisesta korvauksesta. Työntekijän esit- täessä loman siirtämistä tai jakamista menetellään vuosilomalain mukaisesti.

VUOSILOMAPALKKA

3. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta.

LOMARAHA

4. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

5. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyt- tyä.

6. Xxxxxxxx maksetaan eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsu- tun asevelvollisen työ ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

8. Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia.

9. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

10. Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai jälkeen vuosi- lomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä suoritetaan työntekijälle vain puolet loman jälkeen maksettavasta lomarahasta.

11. Xxxxxxxx suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhtey- dessä, jolloin yrityksessä normaalisti maksetaan palkka, mikäli hän ei 8.-koh- dassa mainituista syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.

12. Lomarahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä.

13. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

14. Edellä mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lomanosan yhteydessä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta ennakkoa ei mak- seta, vaan lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan vuosilomapalkan yhtey- dessä.

15. Jos työt loman ajaksi keskeytetään, pyritään mikäli mahdollista niille työn- tekijöille, jotka eivät saa vuosilomaa tai lomaajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden keskeytys kestää, järjestämään työtä, jos he ennen loman alkamista ilmoittavat sitä haluavansa.

16. Yksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

17. Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi noudattamalla vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 1. momentin sisältämää laskentatapaa.

V TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELUMENETTELY

33 § ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ JA KOKOUSOIKEUS TYÖPAIKOILLA

1. Työnantajan ilmoitukset, jotka koskevat työntekijäryhmiä, tiedotetaan, ellei niitä anneta tiedoksi kullekin asianomaiselle työntekijälle erikseen, tätä tarkoi- tusta varten työpaikalle asetetuilla tauluilla.

2. Tähän työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton ja sen paikallisten osasto- jen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan tehdasalueella kiinnittää sitä varten osoitetuille ilmoitustauluille.

3. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työ- ajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

• Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

• Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

• Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä, eikä järjestettävä kokous saa häiritä liike- tai tuotantotoimintaa. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

• Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

34 § LUOTTAMUSMIEHET

1. TT-SAK yleissopimuksen mukaiselle pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Työpaikan	Korvaus	Korvaus
työntekijäin	1.3.2012	1.6.2014
lukumäärä	alkaen €/kk	alkaen €/kk
alle 51	72	76
51–150	110	116
151–250	132	139
251–350	159	167
351–450	181	190
451–	203	213

2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamus- miehelle TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan Säännöllisen työntekijäin vapautuksen lukumäärä määrä

20–50 4 tuntia viikossa

51–150 10 tuntia viikossa

151–250 18 tuntia viikossa

251–350 22 tuntia viikossa

351–450 32 tuntia viikossa

451– kokonaan vapautettu

3. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaaajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä vuosittain marraskuun 1. päivänä. Tämän mukaan vahvistetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavan vuoden ajan.

4. Mikäli pääluottamusmiehen edellä sanotun mukainen vapaaaika on kuusi tuntia tai vähemmän ja sen antaminen tuottaisi vaikeuksia, voidaan paikallisesti sopia siitä, että vapaaajan sijasta maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus vastaavalta ajalta.

5. Työpaikoilla, joissa on yli 200 työntekijää, ei pääluottamusmiestä pidetä kolmivuorotyössä, ellei siitä paikallisesti toisin sovita.

6. Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkka määräytyy hänen entisessä työssään saamansa ansion mukaisesti ja tulee em. palkan seurata entisessä työssä maksettavan palkan kehitystä, kuitenkin siten, että palkka ylittää vähintään 15 %:lla 5. palkkaryhmän mukaisen työkoh- taisen aikapalkan.

7. Laskettaessa TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 8. kappaleen tarkoit- tamaa keskituntiansiota otetaan tällöin huomioon säännöllisen työajan ulko- puolella suoritetusta asetteen teosta maksettava asete tai siihen verrattava raha.

8. Työajan lyhentämistä koskevien sopimusten mukainen lisä maksetaan myös niiltä säännöllisen työajan tunneilta, jotka luottamusmieheltä tai työsuojeluval- tuutetulta kuluvat heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

9. TT-SAK yleissopimuksen 3 luvun 1. kohdasta poiketen voidaan yritysten ja ammattiosaston kesken sopia, että kahdelle tai useammalle yritykselle valitaan niiden palveluksessa oleva yhteinen luottamusmies. Tehty sopimus on voimassa luottamusmiehen toimikauden.

10. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava yhtäläiset mah- dollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla työntekijöillä. Työnantajan ja pää- luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamustehtä- vän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vas- taavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee järjestää asianmukai- set toimitilat ja toimistovälineet. Tavanomaisiin toimistovälineisiin kuuluu yrityk- sessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä inter- net-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

35 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMIKAUDEN PITUUS JA KORVAUS

1. Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on kaksi vuotta tai paikallisesti sopien neljä vuotta.

2. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan tarkoittamana korvauksena kuukausittain 50 prosenttia luottamusmiehelle työ-

ehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta.

36 § LIITTOJEN EDUSTAJIEN OSALLISTUMINEN PAIKALLISIIN NEUVOTTELUIHIN

1. Sopimuspuolet pitävät suotavana, että paikallisissa neuvotteluissa ei oteta esille asiaa, josta ei ole ennakolta ilmoitettu toiselle osapuolelle.

2. Mikäli liittojen edustajat haluavat olla läsnä työnantajan ja työntekijäin väli- sissä paikallisissa neuvotteluissa, on heillä siihen oikeus edellyttäen, että ko. asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu paikallisesti asianomaisten kesken, ja että neuvotteluun osallistumisesta sovitaan liittojen välillä.

37 § SOPIMUSTEN TULKINTA

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksi- mielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Ellei- vät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alis- taa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeis- tään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

3. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asiasta eivät johda tulok- seen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

38 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos jostain muusta kuin 37 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työn- antajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja ellei- vät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaista- vaksi, ja siitä laadittava 37 §:n 3.kohdassa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1.kohdassa tarkoite- tussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen pai- nostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liitty- vistä riidoista työnantajan on ilman viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon. Liittojen on ilman viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.

5. Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyy- det liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

39 § JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY JA PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää neuvottelut työ- ehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimus- kauden aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja-alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien laki- muutosten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotte- luissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana.

2. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.

3. Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin yhteistuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvi- oitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.

4. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

5. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhai- ten täyttävän osapuolten tavoitteet.

6. Työehtosopimusmääräysten mukainen paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän kesken.

7. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

8. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

9. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

40 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMISJÄRJESTYS

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkirjasta ei muuta johdu, 1. helmikuuta 2014 lukien ja on voimassa 30. päivään marraskuuta 2016 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin osaltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen viimeistään ensimmäisessä sopimusneuvottelussa annettava muutosehdotus vastapuolelle. Irtisanomisen tulee tapahtua todistetta-

vasti. Sopimuspuolet ovat velvolliset irtisanomisen tapahduttua ryhtymään viivyttelemättä neuvotteluihin uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.

3. Työntekijäin palkkaryhmittelyä koskevat muutosehdotukset voidaan tehdä myös sopimusneuvottelujen aikana.

4. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuk- sen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä lokakuun 25. päivänä 2013

METSÄTEOLLISUUS RY

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Huoltoosastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

PÖYTÄKIRJA

Aika ja paikka 2.12.1993, Metsäteollisuus ry:n toimisto Läsnä Xxxxx Xxxxx, Metsäteollisuus ry

Xxxx Xxxxxxxx, Metsäteollisuus ry

Xxxxxx Xxxxxxxx, Puu- ja erityisalojen liitto ry Xxxxxx Xxxxxxxx, Puu- ja erityisalojen liitto ry

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN

OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I)

1 § Oppisopimussuhteisen otettavien oppilaiden työsuhteissa noudatetaan voi massaolevaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen työehtoja.

2 § Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan sopimuskauden loppuun. Sopimuksen 2 §:n mukai- set palkat ovat 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta ensimmäisen vuoden osalta 7,88 euroa ja toisen vuoden osalta 8,32 euroa. (muutettu 25.10.2013)

3 § Ennen oppisopimuksen solmimista yritykseen työsuhteessa olevan palkka sovitaan paikallisesti.

4 § Tämä sopimus on voimassa 30.11.2016 saakka (muutettu 25.10.2013)

Aika ja paikka edellä mainitut. METSÄTEOLLISUUS ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Huolto-osastolla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Aika ja paikka edellä mainitut. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

Per-Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITTO RY.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A)

1 § SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työhar- joittelua mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa. Poikkeuksellisesti voidaan työssäoppijan kanssa laatia työsopimus.

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin.

2 § TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄÄ TYÖHARJOITTELUA JA TYÖSSÄOPPIMISTA KOSKEVA YHTEISTOIMINTA

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tutkintotavoitteiseen kou- lutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppimisen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsitte- lyn yhteydessä

– yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvät työharjoittelu- ja työssäoppimismuodot sekä,

– ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henki- löstön työsuhteisiin ja

– ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä lomauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3 § HENKILÖSTÖN TYÖSUHDETURVA

Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 §:ssä todettua menettely- tapaa työsopimuslakiin tai irtisanomissuojasopimukseen sisältyvät

– työvoiman vähentämistä

– lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

– takaisinottoa

koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoa- miselle.

Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2000 METSÄTEOLLISUUS ry

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

METALLITYÖVÄEN LIITTO SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE II)

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

LÄHTÖKOHTIA

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä kes- kuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoi- mintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

PERUSOIKEUDET

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtö- kohtana sopimusmääräyksille.

TYÖNJOHTO-OIKEUS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

OSAPUOLTEN NEUVOTTELUT JA LAUSUNTOJEN PYYTÄMINEN

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuk- sien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtais- ten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edus- tamiensa jäsenten työpaikoilla.

ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijälii- tolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoi- tuksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen- liittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla

tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

ORGANISAATIO- YMS. MUUTOKSET

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennai- sen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muut- tunutta kokoa ja rakennetta.

LAKIVIITTAUKSET

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvon- nasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työ- suojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

KEHITTÄMISTOIMINTA

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolo- suhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituk- sen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustet- tavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotte- luissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projekti- ryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työnte- kijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työn- tekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimi- kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vas- tata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuolto- lain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulko- puolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että kon- sulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttami- nen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henki- löstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutuk- seen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikka- terveydenhuoltoon.

TYKY-TOIMINTA

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henki- löiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toiminta- ohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voi- daan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelu- päällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET VALITSEMINEN

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen teks- tistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työ- osaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tar- koitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehty- nyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuute- tun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovi- taan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön vali- taan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varat- tava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suo- raan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neu- votteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luotta- musmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sido- tuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyys- neuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

TEHTÄVÄT

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteis- toimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvon- nasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suo- rittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työ- suojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työ- suojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuu- tettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

ASIAMIES

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

TOIMIKUNTA

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimi- kunta.

SOVELTAMISALAN RAJOITUS

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 ILMOITUKSET

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojeluteh- tävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuoje- luvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 VAPAUTUS TYÖSTÄ JA ANSIONMENETYKSEN KORVAAMINEN VAPAUTUS

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu-

tetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai koko- naan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmie- helle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilös- tön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, las- ketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimi- alakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

ANSIONMENETYKSEN KORVAAMINEN

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henki- löstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työn- antajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelu- toimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoiminta- elimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 ASEMA

TYÖSUHDE

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henki- löstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riip- pumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

TOIMITILAT

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttä- miseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjes- tää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavan- omaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallsesti.

PALKKA- JA SIIRTOSUOJA

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä teh- tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siir- tää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luotta- mustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan xxxxxx- xxxx ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtu- vaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinai- sen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen koh- tuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päätty- misen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

LIIKKEEN LUOVUTUS (LISÄTTY 10.5.2001. VOIMAAN 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopi- muksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtu- neesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 TYÖSUHDETURVA

TALOUDELLISET JA TUOTANNOLLISET IRTISANOMISPERUSTEET

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

YKSILÖSUOJA (MUUT. 10.5.2001. VOIMAAN 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työ- hön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää nii- den työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennai- sesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

EHDOKASSUOJA

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asetta- nut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

JÄLKISUOJA

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuu- kautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

KORVAUKSET (MUUT. 10.5.2001. VOIMAAN 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrät- tävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimin- tayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöi- den määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluval- tuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 VARAMIEHET

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

PALKKATILASTO- JA HENKILÖSTÖTIEDOT

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaa- vat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittö- mästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerät- tävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialu- eensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työ- suhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita.

Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpai- kalla olevasta työvoimasta.

TIEDOT ULKOPUOLISESTA TYÖVOIMASTA

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulko- puolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyk- settä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojelu- valtuutetulle.

TYÖAIKAKIRJANPITO

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojelu- valtuutetulla lain mukaan oikeus.

TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUS

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.

SÄÄDÖKSET

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

YRITYSTÄ KOSKEVAT TIEDOT

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työlli- syyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotan- nosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta kos- kevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuk- sen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henki- löstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaan- tiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvolli- suudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoit- taa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perus- teet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpai- kalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työ- ajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedon

antoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovitta- vassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainit- tujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoi- tustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 AMMATILLINEN KOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopi- muksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulko- puolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysy- myksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutus- tilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauk- sia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin mat- koihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkai- sen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähen- netä.

7.2 YHTEINEN KOULUTUS

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjes- töt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpai- kalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksen- mukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Perus- kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimi- kunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnanta- jan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjär- jestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitok- set sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 AY-KOULUTUS, TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiin- nitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suota- vaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähin- tään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulu- tustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopi- muksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 KORVAUKSET

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työn- antaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikun- nan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtä- vissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus

edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimin- taan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohta- jalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kul- takin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suorite- taan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvauk- seksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.

7.5 SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 YLEISTÄ

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopi- japuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä täl- laiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankin- naksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokra- mies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 ALIHANKINTA

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 VUOKRATYÖVOIMA

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaa- miseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaa- timusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidem- män ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja

työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	4.6.1997
Paikka	TT
Xxxxx	Xxxxx, Tapani	TT puheenjohtaja
	Xxxxx, Xxxxx	XX
	Ihalainen, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XX sihteeri

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osan- ottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoi- neen ja liitteineen seuraavat sopimukset:

– TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

– TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

– Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityk sissä 8.5.1989

– TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

– TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.

– TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

– TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulko- puolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.

5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu numeroi- mattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.

6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyö- ryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutus- työryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulu- tusasioissa. Koulutustyöryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa pää- töstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajan- kohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös mahdolli- suus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee

kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksy- tään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korva- usten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.

7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuotta- vuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jom- man kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationalisointia kos- kevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin kes- kusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelu- kunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.

Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jolleivät toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työn- antajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia kos- kevissa asioissa. Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltä- väkseen rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parilli- sesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä.

Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta valitsee keskuu- destaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin.

8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikalli- sista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaatimuk- sista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hin- taan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.

9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittele- miseksi.

Vakuudeksi:

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Tarkistettu:

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski Xxxxx XxxxxxxxxXxxxxx Palanko-Laaka

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava:

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtai- nen kerroin = aika tunteina / 4 viikkoa

Toimiala- kohtainen kerroin

Toimialat

0.305 1 Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus

0.291 2 Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx

0.276 3 Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus

0.261 4 Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); metallien valmistus; teurastamot

0.246 5 Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmistus

0.216 6 Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennus toiminta

0.208 7 Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metal- listen kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus

0.201 8 Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmis tus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus

0.193 9 Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljy jen ja rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto

0.186 10 Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus; nahan valmistus; tekoaineiden valmistus

0.179 11 Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeis- ten sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden valmistus

0.171 12 Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperi tuotteiden valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahka teosten valmistus

0.164 13 Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteosten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus

0.156 14 Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien keh- ruu, kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstii- liompelu; kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus

0.150 15 Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus

0.112 16 Konttori- ja toimistotyöt

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE III)

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § YLEINEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä. Sopimus ei koske

1 merimieslaissa (423/78),

2 ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

SOVELTAMISOHJE YLEINEN SOVELTAMISALA

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk- sen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1 Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2 Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3 Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4 Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3–4 §:n perusteella.

5 Työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luo vutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3–4

§:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työn- tekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2

§:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2

§:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuiten- kin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 – 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

SOVELTAMISOHJE

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeu- tensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentä- mään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuh- teen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopi- muslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtu- vien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja paina- vuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olo- suhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperus- teen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § IRTISANOMISAJAT

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

SOVELTAMISOHJE

TYÖSUHTEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut kes- keytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvolli- suus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryt- tää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoai- kaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

MÄÄRÄAJAN LASKEMINEN

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lain- säädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräai- kain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemis- sääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1 Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2 Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaa- vaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työn- tekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määrä- aika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaa- toksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

IRTISANOMISAJAN KULUMINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulu- misen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teet- tämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvel- vollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

SOVELTAMISOHJE

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työ- suhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin nouda alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työ- suhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan ala- kohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katso- taan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanomi- nen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § SOVELTAMISALA

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisano- misen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

SOVELTAMISOHJE

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § TUOMIOISTUINKÄSITTELY

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § VÄLIMIESMENETTELY

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistui- mesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä väli- miesten ratkaistavaksi.

12 § KORVAUS TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan

työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § KORVAUKSEN MÄÄRÄ

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnanta- jan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivä- rahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

SOVELTAMISOHJE

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai anta- mista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyys-

päivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonai- suudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähen- nys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauk- sesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § LOMAUTTAMINEN

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoi- tusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määrä- aikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauk- sissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5

§:ssä.

SOVELTAMISOHJE

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § ENNAKKOSELVITYS

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamus- miehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työso- pimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työnte- kijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § LOMAUTUSILMOITUS

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti 14 §:n mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudat- taen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuiten- kaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapa- uksista.

POIKKEUKSET LOMAUTUSILMOITUKSEN MÄÄRÄAJOISTA

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuu- desta tapauksissa, joissa hänellä ”ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi”. Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esi- merkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvolli- suuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuk- sen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusil- moitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa Xxxxxxxxxx mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päätty- misaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päätty- mistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksu- kausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjak- soisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisa- nomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnan- tajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

POIKKEUKSELLISET LOMAUTUSTILANTEET

1. LOMAUTUKSEN PERUUTTAMINEN

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpan- tavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. LOMAUTUKSEN SIIRTÄMINEN

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusil- moitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomau- tuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. LOMAUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen

työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

LOMAUTUS JA LYHENNETTY TYÖAIKA

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryt- täessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muutta- misesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapauk- set ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymi- sessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimus- määräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

TYÖN ALKAMISESTA ILMOITTAMINEN

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisa- noa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Mää- räyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

MUU TYÖ LOMAUTUSAIKANA

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

ASUNTO LOMAUTUSAIKANA

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työn- tekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työnteki-

jältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliö- metriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle vii- meistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnite- tään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvolli- suuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

SOVELTAMISOHJE

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § IRTISANOMISTA TAI LOMAUTUSTA KOSKEVA ILMOITUS LUOTTAMUSMIEHELLE JA TYÖVOIMAVIRANOMAISELLE

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työ- voiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomai- selle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § TAKAISINOTTAMINEN

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoi- mistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvit- see työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

SOVELTAMISOHJE

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoima- toimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityk- sellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyt- tyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella

työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja

työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työn- antajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.

20 § SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on mää- rätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudat- tamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § VOIMAANTULOMÄÄRÄYS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osasto- päällikkö Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx.

Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 10.5.2001

Paikka TT:n toimisto, Eteläranta 10

Läsnä Xxxxxxxx Xxxxxx TT

Xxxxx Xxxxxxxx TT

Seppo Riski TT

Xxxxx Xxxxxxxxxx TT

Xxxxx Xxxxxxxxx SAK

Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx SAK

Xxxxx Xxxxxxx SAK

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja, että se tulee voimaan 1.6.2001.

Todettiin, että allekirjoitetulla irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu irtisanomissuojaa ja lomau- tusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset.

3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsen liittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä sopi- muksen ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskente lyyn ovat osallistuneet TT:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxx sekä SAK:sta Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx.

Vakuudeksi Tarkastettu

PÖYTÄKIRJA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllis- tymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä tammikuun 26. päivänä 2005

METSÄTEOLLISUUS RY

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE III A)

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toi- mintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mah- dollisimman nopea työllistyminen.

YHTEISTOIMINTA- JA IRTISANOMISMENETTELY

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneu- vottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henki- löstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoiminta- menettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotte- luissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toi- meenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilös- tön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

TYÖLLISTYMISOHJELMA JA SEN TOTEUTTAMINEN IRTISANOMISAIKANA

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannolli- sin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sel- laisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskey- tyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomais- aloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusval- mennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjel- mansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1 enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2 enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3 enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyy- dettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE IV)

Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla teh- neet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopi- muksen:

1 § SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palve- luksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnan- tajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja mak- settaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.

Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopi- musalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.

Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan loman- määräytymisvuoden alusta.

2 § VUOSILOMAPALKKA JA LOMAKORVAUS

1 Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2 Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen

1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraa vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin	Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0	8	57,6
3	23,5	9	64,8
4	31,0	10	72,0
5	37,8	11	79,2
6	44,5	12	86,4
7	51,1	13	94,0	81

Lomapäivien lukumäärä	kerroin	Lomapäivien lukumäärä	kerroin
14	101,6	23	170,0
15	108,8	24	177,6
16	116,0	25	185,2
17	123,6	26	192,8
18	131,2	27	200,0
19	138,8	28	207,2
20	146,4	29	214,8
21	154,4	30	222,4
22	162,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuiten- kin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä ole- vat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § TYÖSSÄOLON VEROINEN AIKA

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokouk- seen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoeli- men kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- jestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 § VOIMAANTULO

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja loma- korvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelä- män keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun

1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelä- män keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun

1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE V)

Työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen ryhmähenkivakuutuksen perusteella vakuutuksenantaja maksaa vakuutetun kuoltua alla olevan taulukon mukaisen vakuutussumman. Vakuutuksen saamisen tarkemmat ehdot ilme- nevät Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin vakuutusehdoista, jotka ovat voimassa 1.1.2014 lukien.

1. PERUSSUMMAT (€ )

Vakuutetun ikä Vakuutettu kuollut kuolinhetkellä vuonna 2014

– 49 16 360

50 15 280

51 14 200

52 13 070

53 12 000

54 10 940

55 9 850

56 760

57 7 730

58 6 590

59 5 510

60 – 4 550

2. LAPSIKOROTUS 7 370

3. TAPATURMAKOROTUS

50 % perussumman ja lapsikorotuksen yhteismäärästä.

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE VI)

1 § SOVELTAMISALA

Paikallisesti voidaan sopia palkkojen määrittämisestä kuukausipalkkoina. Tällöin noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä, ellei paikallisesti toisin sovita. Näitä määräyksiä ei sovelleta aikaisemmin tehtyihin paikallisiin sopi- muksiin, elleivät osapuolet nimenomaisesti siitä sovi.

2 § OSA-AIKAISET

Työajan ollessa lyhyempi kuin työehtosopimuksen mukainen säännöllinen

työaika, työkohtaiset kuukausipalkat määräytyvät työajan suhteessa työeh- tosopimuksen mukaiseen työaikaan. Tämän sopimuksen mukaisen tuntija- kajan asemesta jakajana käytetään keskimääräistä sovittua työaikaa kuu- kaudessa.

3 § TYÖKOHTAISET KUUKAUSIPALKAT

Työkohtaiset kuukausipalkat 1.6.2014 ja 1.6.2015 tai lähinnä em. ajankoh- tien jälkeen alkavien palkanmaksukausien alusta lukien seuraavat:

	1.6.2014	1.6.2015
Pr 1	1436	1442
Pr 2	1514	1520
Pr 3	1596	1602
Pr 4	1686	1693
Pr 5	1799	1806
Pr 6	1917	1925
Pr 5a	2030	2038
Pr 5b	2119	2127
Pr 6a	2162	2171
Pr 6b	2258	2267

Kuukausipalkka sisältää työajanlyhennyskorvauksen ja arkipyhäkorvauksen.

4 § YLITYÖ- JA SUNNUNTAIPALKAN LASKENTA

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa tai sunnuntaikoro- tusta on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 169. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 161 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 168.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon tuotantopalkkiot, mutta ei vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia.

5 § SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkkana maksetaan kuukausipalkka ilman vuorolisiä.

6 § OSA-AJAN PALKKA

1. Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin työntekijä on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Osa-ajan palkkaa sovelletaan myös laskettaessa matka-ajan palkka.

2. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta/ päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien/-päivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2014- 2016

2014	Työpäiviä	Tunteja
Tammikuu	21	168
Helmikuu	20	160
Maaliskuu	21	178
Huhtikuu	20	160
Toukokuu	20	160
Kesäkuu	20	160
Heinäkuu	24	192
Elokuu	20	160
Syyskuu	22	176
Lokakuu	23	184
Marraskuu	20	160
Joulukuu	20	160

2015	Työpäiviä	Tunteja	2016	Työpäiviä	Tunteja
Tammikuu	20	160	Tammikuu	19	152
Helmikuu	20	160	Helmikuu	21	168
Maaliskuu	22	176	Maaliskuu	21	168
Huhtikuu	20	160	Huhtikuu	21	168
Toukokuu	19	152	Toukokuu	21	168
Kesäkuu	22	176	Kesäkuu	22	176
Heinäkuu	23	184	Heinäkuu	21	168
Elokuu	21	168	Elokuu	23	184
Syyskuu	22	176	Syyskuu	22	176
Lokakuu	22	176	Lokakuu	21	168
Marraskuu	21	168	Marraskuu	22	176
Joulukuu	21	168	Joulukuu	21	168

(sisältää itsenäisyyspäivän)

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa- ajan palkan laskeminen, että asianomainen työntekijä ei ole keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

7 § VUOSILOMAPALKKA JA LOMARAHA

1. Vuosilomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäivinä ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

2. Työntekijälle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyö- lisän perusteella laskettu keskipäiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 3 luvun 11 §:ssä säädetään. Keskipäiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperustei- set lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia paikallisesti, että säännönmukaisesti vuoro- työssä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät.

Milloin työntekijälle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana.

3. Päivä- ja kaksivuorotyössä luetaan työajan lyhentämisestä johtuvat työ- tuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuo- rotyössä noudatetaan vuosilomalain 2 luvun 7 §:n laskentatapaa.

4. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopi- muksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain

mukaisten lomapäivien lukumäärällä. Ellei paikallisesti toisin sovita, makse- taan lomaraha kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

5. Vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä.

8 § PALKANMAKSUPÄIVÄ

1 Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä, jolloin palkan tulee olla nostettavissa työntekijän ilmoittamassa pankissa.

2 Mikäli palkanmaksupäivä ei ole pankin aukiolopäivä, tulee palkan olla työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä auki- olopäivänä.

3 Palkanmaksupäivän ja -tavan muutoksesta sovitaan paikallisesti viimeis- tään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava viimeistään korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

9 § TYÖAJAN LYHENNYSKORVAUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Milloin työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertyneitä vapaapäiviä vas- taava palkka. Jos taas työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän loppu- tilistä.

10 § KUUKAUSIPALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO

Sovittaessa kuukausipalkkausjärjestelmän käyttöönotosta tulee samalla sopia menettelytavasta, jolla voidaan palata tuntipalkkaukseen. Järjes- telmä voidaan sopia irtisanomisenvaraiseksi tai määräaikaiseksi.

Kuukausipalkkausjärjestelmään tulee pyrkiä siirtymään kustannusneutraa- listi. Tarvittaessa voidaan sopia ajankohdasta, jolloin kustannusten muu- toksia tarkastellaan ja järjestelmää tarpeen mukaan muutetaan. Mikäli siirrytään takaisin tuntipalkkoihin, tulee tämä tehdä kustannusneutraalisti.

Sovittaessa kuukausipalkkajärjestelmästä on myös sovittava menettely- tavasta, jota noudatetaan, ettei työntekijän vuosiansiotaso laske loma- palkan laskentasäännön muuttumisen vuoksi.

ASIAHAKEMISTO

Aloittamis- ja lopettamistyöt 15 Ammattitutkinto 25

Arkipyhäkorvaus 25

Arkipyhäviikko 17

Asevelvollisuus 37, 67

Erimielisyyksien sovittelu 41

Hammassairaudet 36

Hautajaiset 29

Helatorstai 12, 17, 23, 25

Helluntai 18

Hoitovapaa 34, 67

Hukka-ajan palkka 21

Hälytysluonteinen työ 23

Häät 29

Ilmoitustaulu 38, 57

Irtisanominen 65

irtisanomisajat 67

Itsenäisyyspäivä 11, 17, 23, 25, 68

Joulu 17, 18, 23, 25, 27, 68

Joustavat työaikajärjestelyt 13

Juhannus 11, 17, 18, 25, 27, 68

Järjestäytymisvapaus 10, 46

Jäsenmaksut 22

Kehittämistoiminta 47

Kertausharjoitus 29

Keskeytymätön kolmivuorotyö 11

Keskeytyvä kolmivuorotyö 11

Keskituntiansio 21

Keskusjärjestöjen sopimukset 10

Kokonaistuntipalkka 20

Kokousten järjestäminen 38, 56

Koulutus 57

Kutsu tilapäiseen työhön 24

Kutsunta 29

Kuukausipalkka 85

Laboratoriotutkimus 36

Lapsen sairaus 32, 33

Lauantaityölisä 24

Lomaraha 37, 87

Lomauttaminen 16, 71

Xxxxxxxxxx 11, 17, 23, 25

Lopputili 26

Luottamusmies 39, 48, 49, 51, 52, 53

ilmoitukset 51

Lääkärintarkastus 34, 36

Lääkärintodistus 31, 34

Matkakustannusten korvaaminen 26, 34

Neuvottelujärjestys 41, 42, 49

Nuoret työntekijät 20

Oppisopimus 44, 65

Organisaatiomuutokset 47

Paikallinen neuvottelu 41

Xxxxxxxxxxx 00

Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä 16

Palkkausjärjestelmä

henkilökohtainen palkanosa 20

työn vaativuus 18

Palvelusvuosilisä 26

Perehdyttäminen 10

Perhevapaat 34, 37

Pääsiäinen 17, 18, 23, 25

Raskaus 36

Ryhmähenkivakuutus 36, 84

Röntgentutkimus 36

Sairaus 14

ilmoittamisvelvollisuus 30, 33

sairausajan palkka 30, 32, 86

Seisokkiajat 17

seisokkiajan korvaus 17

Siirto toiseen työhön 16

Siirtoajan palkka 21

Soveltamisala 10

Sunnuntaikorotus arkipyhinä 25

Suorituspalkka 20

Synnytys 14

Syntymäpäivät 29

Takaisinottaminen 75

Tauot 15, 17

Tiedottamisvelvoitteet 54 Tyky-toiminta 48

Työaika 11

keskimääräinen säännöllinen työaika 13 Työaikapankki 14

Työajan alkaminen ja päättyminen 15 Työajan lyhentäminen 11, 40 Työajan tarkkailu 16

Työharjoittelu 45

Työhönotto 10

Työkalukorvaus 29

Työkohtainen aikapalkka 19

Työnjohto-oikeus 10, 46

Työnkeskeytys 16

Työnseisaus 41

Työrauhavelvoite 10

Työsuhdeasunto 74

Työsuhteen katkeamattomuus 16

Työsuhteen päättäminen 65

Työsuojelu 50

ilmoitukset 51

Työsuojeluvaltuutettu 40, 50, 51, 53

vapautus työstä 63

Työtaistelu 46

Työtuntijärjestelmän muuttaminen 16

Työviikon ja -vuorokauden

vaihtuminen 17

Työvoiman vähentämisjärjestys 75

Ulkopuolinen työvoima 55, 59

Urakkahinnoittelu 20, 21

Uudet työntekijät 10, 20

Uusi vuosi 11, 17, 18, 23 Vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsen 29

Vappu 11, 17, 18, 23, 25, 68

Viikoittaisen vapaan korvaaminen 24

Viikon vapaapäivät 17

Vuorokausilepo 17

Vuorotyö 17

Vuorotyölisä 24

Vuosiloma 33, 37, 59, 81

Yhteistoiminta 47

Yksi- ja kaksivuorotyö 11

Ylityö 22, 85

peruspalkan laskeminen 85

Yötyö 23

Document Metadata

Table of Contents

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata