OIKEUSMINISTERIÖN JA ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2022–2025

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VN/27187/2021

1.11.2021

OIKEUSMINISTERIÖN JA ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2022–2025

Oikeusministeriö ja Ulosottolaitos ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2022– 2025 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle Ulosottolaitok- sen puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 1.11.2021 skype-kokouksena.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite

PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin

02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite

xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1 STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 5

1.3 Riskienhallinta 7

2 TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025 9

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 12

2.3 Henkilöstö 14

2.4 Talous 16

2.5 Kestävä kehitys 17

2.6 ICT-tavoitteet 18

3 VUOSIEN 2022–2025 VOIMAVARAT 19

3.1 Henkilötyövuodet 19

3.2 Määrärahat 19

4 SEURANTA 19

5 ALLEKIRJOITUKSET 20

LIITTEET

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit, ulosotto Liite 2 Määrärahaliite, ulosotto

Liite 3 Tunnusluvut, ulosotto

1 STRATEGINEN KEHYS

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Ulosottolaitoksen tavoitteena vuoteen 2025 on oikeudenmukainen, korkealaatuinen, teho- kas ja taloudellinen ulosotto. Tämän vision pohjalta on määritelty Ulosottolaitoksen tär- keimmät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tehokkuudelle, hen- kilöstölle ja taloudelle vuoteen 2025 saakka.

Ulosottotoimea koskevat keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:

- Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.

- Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla Ulosotto- laitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta.

- Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehoste- taan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

- Jatketaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa ja strategiaa myös vuoden 2020 jälkeen.

- Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttä- jän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitse- miensa palveluiden piiriin, kuten ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päihdehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdyskuntaseuraa- muksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusoh- jelmiin. Oikeusministeriölle osoitetaan rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikos- ten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

- Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avunsaantia tehoste- taan viranomaisten välistä palveluun ohjaamista kehittämällä. Syrjäytymisriskin tun- nistamista kehitetään ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen malli, kun useampi syrjäytymisindikaattori täyttyy.

- Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnol- lista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi.

- Turvallinen oikeusvaltio

- Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisellään.

Hallitusohjelman pohjalta sovitut keskeisimmät toimenpiteet:

- Ulosoton rakenneuudistus toteuttaa hyvin hallitusohjelman kestävän talouden Suomi -tavoitetta, johon kuuluu julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

- Ulosottolaitoksessa huolehditaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjun- nasta laajan täytäntöönpanon ammattitaitoa lisäämällä sekä erityistäytäntöönpanon toiminnan kehittämisellä. Laajan täytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon am- mattitaito, työvälineet sekä oikea henkilöstömäärä antavat edellytykset huolehtia

myös vaativista täytäntöönpanoon tulevista asioista. Erityistäytäntöönpano jatkaa viranomaisyhteistyötä sekä tietojenvaihtoa ulosottomenettelyn piiriin kuuluvissa har- maan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa koskevissa tilanteissa.

- Ulosottolaitos vastaa vuosille 2020-2023 laadittuun harmaan talouden ja talousrikol- lisuuden torjunnan toimenpideohjelmaan kuuluvasta hankkeesta, jossa paranne- taan harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimijoiden tunnistamista täytäntöön- panovaiheessa analytiikan avulla.

- Ulosottolaitos vakiinnuttaa ennakoivan talousneuvonnan toiminnan osaksi Ulosot- tolaitosta. Ulosottolaitoksen ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnan muodostama yhteistyöverkosto tuottaa alueellisesti ulosottohenkilöstölle tietoa pal- veluista, joiden piiriin avun tarpeessa olevia ulosoton asiakkaita voidaan ohjata. Tällä toiminnalla voidaan useissa tilanteissa ehkäistä kansalaisten syrjäytymistä. Ulosottolaitos voi olla aktiivisesti lisäämässä kansalaisten talousosaamista ja talou- den hallintaa, kouluttamalla ja informoimalla sellaisia kansalaisryhmiä, joilla on riski syrjäytyä tai ylivelkaantua. Ulosoton asiakkaat ohjataan entistä tehokkaammin hei- dän tarvitsemien muiden tuki– ja neuvontapalveluiden piiriin.

- Turvallista oikeusvaltiota Ulosottolaitos rakentaa tuottamalla asiakasystävällisiä ja saavutettavia sähköisiä palveluita.

- Ulosottolaitoksen toimipaikkaverkosto säilytetään ja kansalaisten palvelutarpeesta huolehditaan valtakunnallisesti.

Alla olevassa taulukossa esitetään Ulosottolaitoksen visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 20251.

Visio

Oikeudenmukainen, korkealaatuinen, tehokas ja taloudellinen ulosotto.

Perustehtävä

Ulosottolaitoksen perustehtävänä on tuomioiden ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien täytäntöönpano. Täytäntöönpano hoidetaan osapuolten oikeudet ja vel- voitteet huomioon ottaen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla X

2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti (X)

5. Ylivelkatilanteiden ennaltaehkäisy ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämi- nen

1 Oikeusministeriön strategisten tavoitteiden kanssa yhtenevät tavoitteet merkitty X-kirjaimella.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

6. Organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan toiminnan (X)

7. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

8. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti X

9. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

Henkilöstötavoitteet

10. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia X

11. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä X

12. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa (X)

13. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

Taloutta koskevat tavoitteet

14. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen X

15. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla X

Kestävää kehitystä koskevat tavoitteet

16. Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

17. Hiilijalanjäljen pienentäminen

18. Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaisen työn vahvistaminen

19. Lapsen aseman parantaminen

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät

Keväästä 2020 alkaen Suomen ja maailmantaloudessa on vallinnut epävarmuuden aika. Ko- ronapandemia on vaikuttanut eri toimialoihin hyvin vaihtelevalla tavalla. Yhtäällä arki on jatku- nut verraten normaalina, ja säästöjä on kertynyt tavallista enemmän kulutusmahdollisuuksien vähentyessä. Toisaalla irtisanomiset ja lomautukset ovat vaikeuttaneet toimeentuloa, suurista inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Kesän 2021 aikana koronarokotusten kattavuus väestön keskuudessa on länsimaissa noussut jo varsin hyvälle tasolle. Kesäkuussa julkaistussa katsauksessaan valtiovarainministeriö en- nustaa Suomen talouskasvun kiihtyvän kuluvana vuonna 2,6 prosenttiin maailmantalouden kasvun ja elvytystoimenpiteiden tukemana. Myös vuodelle 2022 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Talouden kasvu vahvistaa työllisyystilannetta, joka lähti kohentumaan jo kesän 2020 aikana. Työllisyysasteen ennakoidaan nousevan pandemiaa edeltävälle tasolle 73 prosenttiin vuoden 2023 aikana. Epävarmuuden aika ei kuitenkaan ole ohi. Ennusteiden toteutuminen riippuu pandemian kehityksestä.

Niin hyvien kuin huonompien aikojen mahdolliset vaikutukset heijastuvat ulosottoon viiveellä. Vuonna 2019 ulosottovelallisten lukumäärä laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014. Vuo- den 2020 aikana suunta kääntyi kuitenkin jälleen kasvuun. Koronapandemian on pitkittyes- sään ennakoitu kasvattavan ulosoton velallis- ja asiamääriä. Mikäli viruksen leviäminen kui- tenkin saadaan kuriin ja odotettu positiivinen käänne taloudessa ja työllisyydessä toteutuu, voivat vaikutukset ulosoton näkökulmasta jäädä maltillisemmiksi. Käräjäoikeuksien asiamäärä on ollut viime vuodet hienoisessa laskussa. Myös summaaristen asioiden lukumäärä laski

vuonna 2020 edellisvuodesta, mutta kokonaisuutena niiden lukumäärä on muutaman vuoden aikana kaksinkertaistunut. Pidemmällä aikavälillä summaaristen asioiden lukumäärä käräjäoi- keuksissa korreloi varsin voimakkaasti myös ulosottoon vireille tulleiden asiamäärien kanssa.

Poikkeuksellisen pandemian ohella ulosoton toimintaympäristössä vaikuttavat myös muut pi- dempiaikaiset tekijät. Kotitalouksien velkaantuminen on noussut tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Vuonna 2020 kotitalouksien velkaantumisaste oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mu- kaan 133 prosenttia, missä on nousua edellisvuoteen neljä prosenttiyksikköä. Vuoden 2021 aikana velkaantumisaste on kohonnut edelleen noin 133,6 prosenttiin. Tilastokeskuksen tieto- jen mukaan myös yritysten velkarahoitus kasvoi alkuvuoden 2021 aikana.

Korkotaso on ollut hyvin matala useiden vuosien ajan. Koronakriisi on aiheuttanut monilla aloilla tuotanto- ja toimitushäiriöitä. Lisäksi taloutta on elvytetty voimakkaasti ympäri maailman erilaisilla tukitoimilla. Koronakriisin ensimmäisen vuoden aikana kotitalouksien säästämisaste kasvoi. Rajoitteiden purkaminen tulee kuitenkin lisäämään kulutuskysyntää. Nämä tekijät ovat kiihdyttäneet inflaatiota vuoden 2021 aikana. Mikäli hintojen tavallista nopeampi kiihtyminen ei jää koronakriisin helpottumiseen liittyväksi väliaikaiseksi ilmiöksi, tulee se aiheuttamaan kor- kotasolle nostopainetta. Nouseva korkotaso voi aiheuttaa ongelmia osalle asuntovelallisista. Asuntovelallisten kotitalouksien velkasumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 yli kolme prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli vielä tätäkin suurempaa. Asuntojen hintakehitys, myyntiajat ja -mahdollisuudet ovat jo vuosien ajan eriytyneet voimak- kaasti kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välillä.

Kotitalouksien velkaantumisen ohella myös maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut kasvussa. Asiakastiedon mukaan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla noin 390 000 henkilöllä ja 42 000 yrityksellä on maksuhäiriömerkintä. Ulosottoperusteisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on jonkin verran laskenut, mutta ne muodostavat edelleen kaksi kolmasosaa kaikista maksuhäiriömerkinnöistä.

Hallitus esittää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä siten, että merkintä pois- tuisi kuukauden kuluttua siitä, kun luottotietojen ylläpitäjät ovat saaneet tiedon maksun suorit- tamisesta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, joskin voimaantuloon on ehdotettu puolen vuoden siirtymäaikaa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulosot- totieto säilyy rekisterissä kolmen vuoden ajan.

Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen ja kasvanut julkinen velka rasittavat Suomen kansantaloutta. Elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti palvelu- ja teollisuus- painotteiseksi. Muun muassa automatisaatio ja pyrkimys kohti energiatehokkaampaa ja ym- päristöystävällisempää taloutta vaikuttavat elinkeinorakenteen ja työllisyyden alakohtaiseen kehittymiseen myös tulevina vuosina. Tämä voi pidemmällä aikavälillä vähentää työvoiman tarvetta aloilla, joissa työvoimaa voidaan korvata automaatiolla, tai esimerkiksi kiristyviin il- masto- ja ympäristövaatimuksiin ei kyetä vastaamaan. Väestön ikääntyminen tarkoittaa kas- vavia terveydenhuoltokustannuksia, mikä voi tulotason pudotessa eläköityvillä johtaa myös toimeentulo-ongelmiin. Muun muassa nämä tekijät voivat vaikuttaa myös Ulosottolaitoksen asiakasmääriin.

1.3 Riskienhallinta

Alla olevassa riskianalyysissä kuvataan keskeiset riskit, jotka voivat toteutuessaan heikentää oikeudenhoidon laatua ja toiminnan tuloksellisuutta Ulosottolaitoksessa.

Riski 1. Ulosottolaitoksen toimintamenot ovat korkeat johtuen erityisesti URA-hankkeen jäl- keisistä palkkaratkaisuista ja korkeista toimintaa ylläpitävistä ICT-kuluista. Rakenneuudistuk- sella tavoitellut toimintamenojen vähennykset toteutuvat asteittain tulevien vuosien aikana.

Hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti toimipaikkojen määrää ei vähennetä.

Toimintamenojen sopeuttaminen määrärahakehyksiin ei mahdollista tuottavuutta lisäävää tie- tojärjestelmien kehittämistä vaan määrärahakehyksistä voidaan kattaa lähinnä vain välttämät- tömät ylläpitokulut. Niukat henkilöstöresurssit eivät myöskään mahdollista toiminnan kehittä- mistä ja suunnittelua esimiestyössä ja asiantuntijatyössä, jos käytössä olevat resurssit käyte- tään perustehtävän hoitamiseen.

Riski 2.URA-hankkeen aikana ja organisaatiomuutoksen jälkeen Ulosottolaitoksessa on toteu- tettu mittava HR-projekti henkilöstön sijoittamiseksi uuden organisaation mukaisiin tehtäviin. Rekrytoinnit on saatu valmiiksi syksyllä 2021. Rekrytointiprosessin aikana monet toiminnot ovat toimineet vajaalla henkilöstöllä ja osaavaa henkilöstöä on siirtynyt uusiin tehtäviin.

Riski 3. Uuden organisaation suurimpia haasteita ovat yhtenäisten menettelytapojen muodos- tuminen ja organisaation toimintakyvyn varmistaminen. Uuden ulosottomenettelyn ja organi- saation sisäänajo edellyttävät yhtenäisiä menettelytapoja, jotta asioiden käsittelyketjut toimivat yksikkörajoista huolimatta. Yhtenäistämistarpeita on tullut esiin toiminnan käynnistyttyä.

Organisaation toimintakykyyn vaikuttavat muun muassa toimiva johtoryhmätyöskentely ja henkilöstön sisäinen motivaatio toimia organisaation arvojen ja toimintatapojen mukaisesti. Ulosottolaitoksen esimiehet ovat keskeisessä asemassa luotaessa yhteisiä toimintatapoja.

Uudistuksen mukana ulosoton hallinnolle on tullut myös uusia tehtäviä ja odotuksia erilaisten koko organisaatiota paremmin palvelevien yhteisten palveluiden järjestämisestä. Toimintaky- vyn varmistamiseksi resurssien jakautumista ulosottolaitoksen eri toimintoihin olisi hyvä tar- kastella koko organisaatiossa.

Riski 4. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työmotivaatioon vaikuttavat monet eri tekijät. Taustalla on useita vuosia jatkunut organisaatiouudistuksen valmistelu ja siihen liittynyt epävarmuus uudistuksen vaikutuksista omiin tehtäviin ja palvelussuhteen ehtoihin. Uudistuksen viivästymi- nen on heijastunut myös rekrytointiaikatauluihin, mistä johtuen toimintayksiköt ovat joutuneet työskentelemään alimiehitettyinä ja työn kuormittavuus on kasvanut. Uuteen organisaatioon siirryttäessä ja toimintaa käynnistettäessä yhteiskunnassa on eletty koronapandemian vuoksi hyvin poikkeuksellista aikaa, mikä on vaikeuttanut yhteisöllisyyden kokemuksen syntymistä. Esimiestyön painottuminen etäjohtamiseen ei kaikilta osin täytä johtamiselle asetettavia odo- tuksia organisaatiouudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Riski on jo toteutunut ja merkkejä työ- hyvinvoinnin heikentymisestä on havaittu. Korjaavia toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä hen- kilöstön kanssa.

Riski 5. Ulosoton tilastoinnin kehittäminen on ollut hidasta ja viivästynyt arvioudusta aikatau- lusta. Kehittäminen on viivästynyt, koska nykyisen tilastoinnin määrittelyt ovat olleet heikosti dokumentoituja ja kehittämisen henkilöstöresursseissa toimittajalla on ollut vajausta. Tilastoin- nin kehittämistä on viivästyttänyt myös siirtyminen oikeusministeriön hallinnonalan yhteisen PowerBI:n käyttöönottoon. Mikäli tilastointia ei saada toimimaan suunnitellusti, niin tilastointiin perustuvaa toiminnan arviointia ei voida toteuttaa täysimääräisesti.

Riski 6. ICT-hankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ulosotto ei voi hal- lita hankkeiden riskejä kaikilta osin ja on riippuvainen muiden toimijoiden toimintakyvystä hankkeissa. ICT osaaminen on yleisesti hyvin kilpailtua ja henkilöresurssien saaminen hank- keisiin on haastavaa. Tämä tekee hankkeet haavoittuvaiseksi ja voi paitsi viivästyttää projek- teja, mutta myös nostaa kustannuksia ennakoimattomasti.

2 TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2022–2025 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähenty- neet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti

5. Ylivelkatilanteiden ennaltaehkäisy ja niiden aiheuttamien haittojen väheneminen

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 1: Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Oikeusturva on parantunut, kun ulosottoasia tutkitaan oikeassa täytäntöönpanomenette- lyssä • Ulosottolaitoksen kantelu- ja vahingonkorvaus- asiat käsitellään ja ratkaistaan laadukkaasti ja kohtuullisessa ajassa	Useita seurantakoh- teita: - perus- ja laajan täytäntöönpa- non rajapinnan toimivuus - tulosmittarit - ulosottovalitus- ten määrä - kanteluiden lop- putulokset ja nii- den käsittely- aika - maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot
2022- 2023	• Tarvittavat toiminnan muutokset on suunniteltu seurannasta saatujen tietojen pohjalta	Useita seurantakoh- teita: - kanteluiden lop- putulokset - ulosottovalitus- ten määrä

		- maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot
2022	• Raportoimme huomioista oikeusturvan toteutu- misessa lainsäädännön velvoittamalla tavalla ja teemme tarvittavat korjaukset	Raportit
2022 - 2023	• Realisointien käsittelyaika on lyhentynyt	Realisointitilastot

Tulostavoite 2: Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Asiakaspalautetta kerätään ja seurataan järjestelmällisesti	Toteuma
2022– 2025	• Ulosoton sähköisiä palveluita on kehitetty • Asiakkaat siirtyvät käyttämään sähköisiä palveluita	Sähköinen palvelutarjonta Asiakaspalaute Sähköisen asioinnin käyttö
		- ULSA:n kävijämää- rätilasto - ULSA:ssa tehtyjen maksujen määrä (kpl/€)
2022 - 2025	• Asiakkaamme saavat tarvittaessa henkilö- kohtaista palvelua tarpeisiinsa nähden tar- koituksenmukaisella tavalla	Käyntiasiakkaiden määrän seuranta toimipisteissä
		Puhelinpalvelun vastaa-
		misaikojen seuranta
	• Seurannan kautta tulleiden palautteiden mukaiset tarkoituksenmukaiset toimet asiakaspalvelun kehittämiseksi on tehty	Asiakaspalaute

Tulostavoite 3: Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022 - 2025	• Ulosottolaitos on kerännyt tietoa havaitse- mistaan ilmiöistä sekä toimintaympäristön kehittymisestä ja on aktiivisesti toimittanut havainnoista tietoa ministeriöille ja sidos- ryhmille	Toimitettujen raporttien ja tiedusteluihin annettujen vastausten määrä
	• Johtamisosaamisen kehittäminen tukee toiminnan tuloksellisuutta	Tulosmittarit

Tulostavoite 4: Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022- 2025	• Laajan täytäntöönpanon käynnistäminen on lisännyt vaativien perintätapausten tun- nistamista • Laajan- ja erityistäytäntöönpanon välinen työnjako on selkeä	Seulalähetteiden luku- määrä ja niistä erityistäy- täntöönpanoon siirretyt ve- lalliset
		Laajan- ja erityistäytän- töönpanon rajapinnan toi- mivuus
2022 - 2023	• Laajan täytäntöönpanon käynnistäminen on lisännyt yritysperinnän ammattitaitoa	Täytäntöönpanon onnistu- minen yritysperinnässä
	• Väärinkäytöstapausten tunnistamisen pa- rantamiseksi on hankittu ja otettu käyttöön analytiikkatyökalu. Työkalun käyttöä on koulutettu.	Tulosmittarit
		Erityistäytäntöönpanon tu- losmittarin väärinkäytöksiin puuttumisen tehokkuutta kuvaava luku
2022	• Ulosottolaitos on jatkanut aktiivista yhteis-	Erityistäytäntöönpanon tu-
- 2024	työtä sidosryhmäviranomaisten kanssa	losmittarin viranomaisyh- teistyötä kuvaava luku

Tulostavoite 5: Ylivelkatilanteiden ennaltaehkäisy ja niiden aiheuttamien haittojen pienentä- minen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Koulutuskokonaisuus ulosottomiehille yli- velkatilanteiden hallinnasta osaksi perus- koulutusta

2022	• Ennakoivaa talousneuvontaa kohdenne- taan erityisesti alle 20-vuotiaille lapsille ja nuorille	Xxxxxxxxxxxxx
2022- 2025	• Ennakoivaa talousneuvontaa toteutetaan talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Käyte- tään yhdessä määriteltyä työparimallia ja niitä toimintamalleja, jotka todettu hank- keen loppuraportissa soveltuviksi pysy- vään toimintaan.	Ennakoivan talousneuvon- nan hankkeen loppurapor- tin mukaisten toimintamal- lien toteuttaminen Ennakoivan talousneuvon- nan raportointi Toiminnon ohjausverkos- ton rakentaminen Käytetyt henkilö- ja raha- määräiset resurssit

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2022 – 2025 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

6. Organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan toiminnan

7. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

8. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti

9. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 6: Organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan toiminnan

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022- 2023	• Realisointimenettely on yhtenäistetty ja kehi- tetty. Työn organisointi ja tietojärjestelmä edis- tävät työn jakautumista ja tehostavat menette- lyä.	Realisointitilastot
2022- 2024	• Ulosottolaitoksen käytännöt ja toimintakulttuuri ovat yhtenäistyneet	Sisäisen tarkastuksen havainnot

Tulostavoite 7: Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Erityistäytäntöönpanon seulatoiminta on otettu käyttöön ja sitä on kehitetty	Tulosmittarit Seulalähetteiden luku- määrä ja niistä erityis- täytäntöönpanoon siir- retyt velalliset
2022- 2024	• Vaativien tapausten täytäntöönpano on teho- kasta ja laadukasta laajan täytäntöönpanon toimintayksiköissä • Perustäytäntöönpano huolehtii tuloksellisesti yksikölle kuuluvista perintätehtävistä	Perustäytäntöönpanon käsittelemien asioiden %-osuus Tulosmittarit
2022 - 2024	• Ulosottolaitos hyödyntää kunkin toimintayksi- kön parhaita käytäntöjä	Tulosmittarit

Tulostavoite 8: Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti2:

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjel- maan sisältyvä analytiikkatyökalu on toteutettu	Toteuma
2022	• Tekoälyn ja robotiikan hyödyntämismahdolli- suudet kirjaamistoiminnossa on kartoitettu	Toteuma
2022- 2023	• Analytiikan hyödyntämismahdollisuudet täy- täntöönpanossa on kartoitettu	Toteuma
2023	• Tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen maksu- liiketoiminnossa on kartoitettu	Toteuma
2022 - 2024	• Ulosotto on mukana hankkeissa, joissa mah- dollistetaan sähköinen tietojenvaihto järjestel- mien välillä tiedonhallintalain mukaisella ta- valla.	Toteuma, miten säh- köisiä tiedonsiirtoja on saatu hyödynnettyä

Tulostavoite 9: Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

2 Kts. myös jakso 2.6. ICT-tavoitteet

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022- 2025	• Toiminnan yhdenmukaisuutta on seurattu ja seurantatiedon pohjalta on ryhdytty tarvittaviin koulutus- ja ohjaamistoimiin	Sisäisen tarkastuksen havainnot
2022	• Ohjeistus on selkeää ja parantaa yhdenmukai- suutta samalla lainkäytön riippumattomuuden turvaten	Ohjeistuksen käytettä- vyyden arviointi
2022 - 2024	• Koulutustoiminta on suunnitelmallista ja toi- mintaympäristön muutoksen huomioon ottavaa	Koulutuksen toteuma Koulutusten palauteky- selyiden tulokset

2.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2022–2025 ovat:

Henkilöstö

10. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

11. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

12. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa

13. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 10: Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Henkilöstön hyvinvointiohjelma on laadittu • Henkilöstöpoliittiset periaatteet on vahvistettu • Henkilöstöhallinnon ohjeet on päivitetty	Toteuma
2023	• Henkilöstön hyvinvointiohjelma on toimeen- pantu • Henkilöstöpoliittiset periaatteet on toimeen- pantu	VMBaro Sairauspoissaolot/ htv Tekemättömän työn kustannukset Työhyvinvoinnin kyse- lyt
2022 - 2025	• Henkilöstön työhyvinvointi on parantunut aikai- sempiin vuosiin verrattuna	VMBaro Sairauspoissaolot/ htv

Tekemättömän työn kustannukset

Työhyvinvoinnin kyse- lyt

Tulostavoite 11: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Henkilöstöpoliittiset periaatteet on vahvistettu	Toteuma
2022- 2023	• Kiekun Osaava -toiminnallisuus on käytössä koko organisaatiossa • Henkilöstön perehdytys on yhteismitallista Ulosottolaitoksessa	Toteuma
2022 - 2025	Henkilöstön koulutus ja osaamisen arviointi on osa jatkuvaa toimintaa	VMBaroTulosmittarit

Tulostavoite 12: Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022 - 2023	• Henkilöstöpoliittiset periaatteet on vahvistettu • Esimiesten perehdytys on yhteismitallista koko Ulosottolaitoksessa	Toteuma
2022 - 2025	• Esimieskoulutus on jatkuvaa • Johtamisosaamisen arviointi rekrytoinneissa on suunniteltu	VMBaron johtajuusin- deksi/ Esimiesten 360° arvio
2024 - 2025	• Esimiesarvioinnin työvälineet on otettu käyt- töön • Esimiesarvioinnin tulosten analysoinnin ja hyö- dyntämisen toimintatavat ovat käytössä

Tulostavoite 13: Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty uusiin työtehtäviin uudessa organisaatiossa • Toimenkuvat ja työnjaot ovat selkeät	Toteuma

	• Koulutuksen suunnittelussa on otettu huomi- oon toiminnalliset tarpeet, seurannasta saadut havainnot sekä henkilöstön eläköityminen
2022 - 2023	• Henkilöstövoimavarat jakautuvat toimintayksi- köihin työmäärien edellyttämällä tavalla • Voimavarojen kohdentumista arvioidaan sään- nöllisesti	VMBaro Tulosmittarit Htv-kehity

2.4 Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2022–2025 ovat:

Talous

14. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

15. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 14: Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022 - 2023	• Määrärahatilanteen edellyttämä suunnitelma tarvittavista toiminnan lisäkehittämistarpeista ja/tai määrärahan uudelleen suuntaamisesta on laadittu	Kustannuskehitys
2022- 2025	• Ulosottolaitoksen siirtyvä määräraha on vähin- tään 8 % vuotuisesta kehysrahoituksesta kui- tenkin niin, että tilapäisesti tavoite voidaan tar- vittaessa alittaa	Siirtyvien määrä % ke- hysrahoituksesta

Tulostavoite 15: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Rakenneuudistus on toimeenpantu ja uudet toimintatavat vakiinnutettu • Toimintayksiköiden tulosohjaus tukee toimin- nan tuottavuutta	Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnus- luvut Selvitys laadittu

	• Selvitetään, mitkä Hankinta-Suomen tavoit- teista ja toimenpiteistä on toteutettavissa Ulos- ottolaitoksessa ja miten
2023	• Uusi raportointi- ja analyysitoiminto on käyt- töönotettu, arvioitu ja tarvittavat lisäkehittämis- toimenpiteet tehty • Uudistuksen vaikutusten seuranta toiminnan tuottavuuteen on järjestelmällistä • Tarvittavat lisäkehittämistoimenpiteet on suunniteltu ja käynnistetty	Raporttien käytettä- vyyden itsearviointi Sisäisen tarkastuksen arvioinnit raporttien si- sällöstä

2.5 Kestävä kehitys

Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet vuosille 2022 – 2025 ovat:

Kestävä kehitys

16. Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

17. Hiilijalanjäljen pienentäminen

18. Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaisen työn vahvistaminen

19. Lapsen aseman parantaminen

Keskeiset tavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 16: Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Ulosottolaitos ottaa käyttöön vuosittaisen vas- tuullisuusraportoinnin
2022- 2025	• Ulosottolaitos on arvioinut oman toimialansa datan hyödyntämismahdollisuudet Agenda 2030-tavoitteisiin liittyen	Toteuma

Tulostavoite 17: Hiilijalanjäljen pienentäminen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022- 2023	• Etätyömahdollisuuksia on edistetty ja matkus- tamista vähennetty	Matkakulut
2022- 2025	• Ulosottolaitos on arvioinut toimenpiteitä toi- mialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatinut suunnitelman ja asettanut tavoitteen	Toteuma

tunnistettujen päästövähennysten toteuttami- sesta

Tulostavoite 18: Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastai- sen työn vahvistaminen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Ulosottolaitos on laatinut ohjeet ja järjestänyt seurannan koskien tilanteita, joissa sen virka- mies työtehtävässään joutuu järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen tai vihapu- heen kohteeksi	Xxxxxx ja seurannan toimivuus

Tulostavoite 19: Lapsen aseman parantaminen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022	• Ennakoivaa talousneuvontaa on kohdennettu erityisesti alle 20-vuotiaille nuorille ja lapsille	Xxxxxxxxxxx koskeva toimintamalli

2.6 ICT-tavoitteet

ICT:hen liittyvät hallinnonalan yhteiset tavoitteet vuosille 2022 – 2025 ovat:

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2022- 2025	• Ulosottolaitos on selvittänyt yhdessä ministe- riön ja ORK:n kanssa omien ICT-kustannus- tensa kokonaistason suunnittelukaudelle, ICT- kustannusten rakenteen palveluittain sekä mahdollisuudet ICT-kustannustehokkuuden parantamiseen	Toteuma
2022- 2025	• ICT:hen liittyviä kehittämistarpeita ja hankeide- oita on aktiivisesti kerätty ja priorisoitu viraston sisältä	Toteuma
2022- 2025	• Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien ajantasai- suus on varmistettu • Toiminnan edellyttämien tietojärjestelmien va- rautuminen on varmistettu toipumissuunnitel- min yhdessä ORK:n kanssa toiminnan turvaa- miseksi myös tieto- ja kyberturvallisuuden häi- riötilanteissa	Toteuma

	• Varautumista häiriötilanteisiin on kehitetty ja toimintaa harjoiteltu säännöllisesti
2022- 2025	• Tietojärjestelmien elinkaaret ja uudistamisen tiekartat on suunniteltu yhdessä ORK:n kanssa	Toteuma
2022- 2025	• Ulosottolaitos on omalta osaltaan osallistunut tietoarkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan ku- vaamiseen sekä hallinnonalan ydintiedon (yh- teiset perustiedot) hallinnan kehittämiseen	Toteuma

3 VUOSIEN 2022–2025 VOIMAVARAT

3.1 Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet	Toteuma 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025
Ulosottolaitos	1089	1082	1161	1134	1119	1118

3.2 Määrärahat

Määrärahat (1000 €)	Toteuma 2020	Toteutuma- arvio 2021	Tulossopimus 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025
Käyttö	107 897	105 655	109 971	108 647	107 888	108 267
Xxxxxxxxxxx määrärahat	102 459	109 788	105 224	105 590	102 796	102 665
Siirtyvät määrä- rahat	20 673	24 807	20 060	17 003	11 911	6 309
Siirtyvät määrä- rahat %	20,2	22,6	19,1	16,1	11,6	6,1

4 SEURANTA

Ulosottolaitos seuraa ja edistää tulossopimuksen toteutumista.

Ulosottolaitoksen toiminnan, kirjanpidon ja maksuliikkeen tarkastukset toteutetaan tarkastus- suunnitelman mukaisesti.

Hallinnonalan HR-tilannekuvamittaristoa hyödynnetään soveltuvin osin tulossopimuskaudella mittariston valmistuttua.

Oikeusministeriö tulee seuraamaan URA-hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Eduskunta edellytti ulosoton rakenneuudistushankkeen lainsäädäntömuutosten vahvistami- sen yhteydessä, että hallitus seuraa tarkoin ulosoton rakenneuudistukseen liittyvän ulosoton organisaatiomuutoksen ja täytäntöönpanon jakamisen toimivuutta ja vaikutuksia. Ulosottolai- toksen pitää antaa edellä mainituista seikoista selvitys 31.10.2022 mennessä oikeusministe- riölle.

Ulosottolaitos toteuttaa laatuhankkeen, jonka tarkoituksena on määritellä ulosottotoimen yh- teiskunnalliset lähtökohdat, hyvän työn kriteerit sekä työn seuranta- ja johtamisjärjestelmä. Laatuhanke tukee myös eduskunnalle annettavaa selvitystä rakenneuudistuksen toimivuu- desta.

5 ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 1.11.2021

Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxxxxx

Valtakunnanvouti Xxxxxx Xxxxxxx

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit, ulosotto

* 2020 ei VMBaroa

Mittari	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025
Henkilöstö
Tekemättömän työn kus- tannukset (milj. €)	3,3	2,9	2,9	3,1	3,0	3,0	3,0
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,6	*	3,3	3,3	3,4	3,4	3,5
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	3,4	*	3,3	3,4	3,4	3,5	3,6
Työtyytyväisyys työyhtei- sön toimintakulttuuriin VMBaro	3,8	*	3,2	3,3	3,4	3,5	3,6
Talous
käsiteltyä asiaa/htv	2 679	2 736	2 618	2 670	2 823	2 860	2 773
€/työmäärä	35	36	38	35	34	34	35
€/asiakas	185	190	187	189	186	184	188
UO osuus momentin siir- tyvistä määrärahoista	26 114	20 673	25 013	19 946	16 889	11 798	6 196
Toimitilat
Toimitilatehokkuus	40	40	38	36	33	31	28
Toimitilakustannukset/htv	6 248	6 284	7 149	6 942	7 312	7 582	7 472
Sähköinen asiointi
Ulsan kirjautumismäärät (milj.)	0,81	1,31	1,61	2,25	2,50	2,80	3,00

Liite 2

ULOSOTTOLAITOS 2021-2025	TP 2019	TP 2020	Budjetti 2021	Ennuste 2021	Arvio 2022		Arvio 2023		Arvio 2024		Arvio 2025
Keskushallinto
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä	4 591 667	5 430 354	5 187 022	4 850 000	5 409 080		5 221 298		5 209 610		5 209 610
Toimitilat	185 315	194 267	235 000	195 000	240 000		250 000		250 000		250 000
Matkamenot	111 614	17 363	100 000	10 000	100 000		100 000		100 000		100 000
Muut toimintamenot	34 436	46 218	50 000	20 000	20 000		20 000		20 000		20 000
Keskushallinto yhteensä	4 923 032	5 688 202	5 572 022	5 075 000	5 769 080		5 591 298		5 579 610		5 579 610
Täytäntöönpano
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä	71 418 512	72 856 209	75 579 839	73 600 000	76 095 519		74 945 593		74 002 979		74 513 386
Toimitilat	6 675 728	6 623 313	7 500 000	7 600 000	7 820 000		8 040 000		8 235 000		8 104 000
Matkamenot	549 243	309 036	500 000	320 000	600 000		600 000		600 000		600 000
Muut toimintamenot	2 858 072	823 727	200 000	200 000	100 000		100 000		100 000		100 000
Täytäntöönpano yhteensä	81 501 555	80 612 285	83 779 839	81 720 000	84 615 519		83 685 593		82 937 979		83 317 386
Keskitetysti maksettavat menot
Palvelukeskusmenot (Palkeet)	705 673	771 391	770 000	755 000	770 000		770 000		770 000		770 000
Postimaksut	3 778 485	3 915 448	3 900 000	3 900 000	3 900 000		3 900 000		3 900 000		3 900 000
Koulutusmenot (ei sis. palkkioita)	52 379	54 523	200 000	45 000	170 000		200 000		200 000		200 000
Muut menot (mm. tt-hoito v. 2020 -> v. 2021 alk. iso osa menoista)	161 093	1 766 706	2 500 000	2 500 000	2 500 000		2 500 000		2 500 000		2 500 000
Tietohallintomenot (ylläpito ja kehittäminen ura-hankkeen jälkeen)	6 899 777	13 327 480	11 115 897	11 055 386	10 883 390		12 000 000		12 000 000		12 000 000
Toimitilojen suunnittelupalvelut ja kalustus			300 000
Keskitetysti maksettavat ilman rakenneuudistushanketta	11 597 407	19 835 548	18 785 897	18 255 386	18 223 390		19 370 000		19 370 000		19 370 000
KAM:n Kosti-järjestelmä		106 142	970 000	474 054	1 286 000
Xxxxx + Haldi		4 368	59 355	130 464	77 182
URA-hanke VM rahoituksella rah. menot	3 585 023		0		0		0
URA-hanke omalla rahoituksella rah. menot, joita käytetään VM rahoituksen lisäksi	2 597 260	1 650 362	0	0	0		0
URA-rahoitus	6 182 283	1 650 362	0	0	0		0
Keskitetysti maksettavat yhteensä	17 779 690	21 596 420	19 815 252	18 859 904	19 586 572		19 370 000		19 370 000		19 370 000
ULOSOTTOLAITOS TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ	104 204 277	107 896 907	109 167 113	105 654 904	109 971 171		108 646 891		107 887 589		108 266 996
Ulosoton määrärahat 3/2021+28.9.2021	100 016 000	102 459 400	109 788 400	109 788 400	105 224 000		105 590 000		102 796 000		102 665 000
Siirtomäärärahojen lisäys/käyttö	-4 188 277	-5 440 442	621 287	4 133 496	-4 747 171		-3 056 891		-5 091 589		-5 601 996
Siirtyvän määrärahan määrä vuoden lopussa (ulosoton osuus)	26 113 915	20 673 473	21 294 760	24 806 969	20 059 798		17 002 907		11 911 318		6 309 322
		20,2	19,4	22,6	19,1		16,1		11,6		6,1

ULOSOTTOLAITOKSEN KESKEISIÄ VAIKUTTAVUUSTAVOITTEITA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA HENKILÖSTÖ

TP 2019 TP 2020 Arvio 2021 TAE 2022 Arvio 2022 Arvio 2023 Arvio 2024 Arvio 2025

Käsittelyaika keskim. kk	7,3	7,3	9,2	7,6	8,4	8,0	7,8	7,6
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)	35	36	38	37	35	34	34	35
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)	2 679	2 736	2 618	2 618	2 670	2 823	2 860	2 773
Perityn euron kustannukset (brutto)	0,09	0,09	0,09	0,11	0,10	0,10	0,09	0,09

Erityistäytäntöönpanon perintätulos (milj. €)	30	29	30	25	25	25	25	25
Selvitettäväksi otetut velalliset	366	253	330	350	350	370	370	370
Käsitellyt velalliset	336	332	260	350	350	350	350	350
Toimenpiteet väärinkäytöstapauksissa	82	93	120	100	100	100	100	100

Perintätulos (milj. €)	1130	1157	1 160	1 050	1 080	1 100	1 150	1 180
Saapuneet asiat (1 000 kpl)	2 712	3 050	2 800	3 200	3 200	3 200	3 200	3 100
Käsitellyt asiat ( 1 000 kpl)	2 956	2 978	2 750	3 000	3 100	3 200	3 200	3 100
Perittyjen osuus perittyjen ja varattomien yhteismäärästä %
- asiamääristä	40	42	41	42	42	44	44	44
- euromääristä	35	39	40	42	38	40	40	40
Eri ulosottovelalliset lkm/vuosi	562 144	568 081	565 000	585 000	585 000	585 000	585 000	575 000
Uusien velallisten lkm/vuosi	159 663	175 860	170 000	195 000	195 000	195 000	195 000	192 000

Toimistotilatehokkuus (tstotilojen huoneala/toimistohtv)

Toimitilavuokrat/ htv

40	40	38	36	36	33	31	28
6 248	6 284	7 149	6 802	6 942	7 312	7 582	7 472

Ratkaistujen ulosottokanteluiden määrä

Ulosottokanteluiden käsittelyaika (kk)

48	56	60	55	60	60	60	60
11	6	8	7	7	6	6	6

Henkilöstömäärät (htv)
TP 2019	TP 2020	Arvio 2021	TAE 2022	Arvio 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025
Keskushallinto¹	92	100	74	81	79	79	79

Toimintayksiköt
Kihlakunnanvoudit	86	83			83	82	82	82
Ulosottoylitarkastajat (Lato ja Erto) *	479	476			380	377	376	375
Ulosottotarkastajat (Peto)					174	174	168	168
Toimistohenkilöstö	443	428			435	414	414	414
Harjoittelijat	3	2			1	1
Voutiharjoittelijat					7	7
Toimintayksiköt yhteensä	0000	000	0000		1080	1055	1040	1039
ULOSOTTO YHTEENSÄ	1 102	1 089	1 082	1 146	1 161	1 134	1 119	1 118
ei sis. työllisyysvaroilla palkattua henkilöstöä
* 11/20 asti kihlakunnanulosottomiehet ja ylitarkastajat
		1) Palkeiden ennuste koko vuoden 2021 osalta, ei henkilöstöryhmäjakoa.
		2) Harjoittelijat puuttuu arvioista