Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työs- kenteleviin toimihenkilöihin.

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, itse- näisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemas- sa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työeh- tosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työsuhteen eh- toja määriteltäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukau- den koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestäväs- tä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia

myös suullisesti edellyttäen, että toimihenkilölle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työ- sopimuksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kesto- ajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 – 1	vuotta	14 päivää
yli 1 – 4	”	1 kk
yli 4 – 8	”	2 kk
yli 8 – 12	”	4 kk
yli 12	”	6 kk

Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työ- sopimuksen on irtisanomisaika

• 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta

• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa so- vitun työkauden päättyessä.

5 § Palkat ‌

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta erillisessä palkkasopimukses- sa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erään- tymispäivänä.

6 § Työaika ‌

1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enin- tään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan pituuden osalta noudatetaan 31.10.1993 voimassa ollutta käytäntöä. Normaalityöaikaa lyhyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1995 lukien. Paikalli- sesti voidaan sopia toisin säännöllisestä työajasta tai kesä- työajasta.

2. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etu- käteen sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laa- ditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. kohdan mukai- sesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.

3. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voi- daan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähin- tään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona.

Paikallisesti sovittaessa (työehtosopimuksen liitteen Sopimus paikallisesta sopimisesta, sivu 32, mukaisilla periaatteilla) voi tasoittumisjakso olla pidempi, enintään kuitenkin kuusi kuu- kautta.

Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää.

4. Toimihenkilön osallistuessa kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuksiin työn tekeminen vahvistetaan etukäteen 15 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisesti.

5. Työvuoroista laaditaan 2. tai 3. kohtaa noudatettaessa etu- käteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuorolista, joka on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Sovittaessa työvuorolista voidaan laatia lyhyemmällekin ajalle. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä ta- pahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Tällai- sesta muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoit- taa toimihenkilölle kolme päivää ennen, mikäli mahdollista.

Suositus: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

6. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voidaan paikal- lisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei le- potaukoa lueta työaikaan.

7. Työviikko järjestetään viisipäiväiseksi maanantaista perjan- taihin, ellei 2. tai 3. kohdan työaikajärjestelyistä muuta johdu.

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

8. Työntekijän matkustaessa säännöllisen työajan ulkopuolel- la, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän so- pimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikalli- sesti on ollut käytäntönä tai siitä on paikallisesti sovittu.

Mikäli työhön liittyvään matkustamiseen kuluvaa aikaa ei ole huomioitu ajankäyttöä suunniteltaessa ja korvattaessa tai siitä ei paikallisesti muuta sovita, tulee matka-ajasta korvata vähin- tään puolet rahana tai aikana. Työnantaja voi päättää, xxxx- taanko korvaus rahana vai aikana, milloin mahdollinen vapaa

annetaan ja miten pitkän tasoittumisjakson kuluessa. Korvaus tai vapaa-aika annetaan kuitenkin viimeistään puolivuosittain.

Pöytäkirjamerkintä:

Yllä sovittu määräys on tullut voimaan 1.3.2003 lukien. Sitä ennen on tullut laatia paikallisesti matka-ajan seu- rantaa koskeva seuranta- ja raportointijärjestelmä. Liitot ovat laatineet 1.2.2003 mennessä soveltamisohjeen määräystä koskevista keskeisistä periaatteista ja avus- tavat osapuolia määräyksen soveltamisessa.

Esimerkkejä:

1. Työntekijän säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa. Työpäivän sisällä on puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton lounastauko ja työaika sijoittuu välille 8.00-16.00. Työntekijä työskentelee toimistossa Helsingissä 8.00-11.30, pitää lounastauon 11.30-12.00 ja lähtee sen jälkeen kokoukseen Tampereelle. Matka- aika Tampereelle sijoittuu välille 12.00-14.00 ja kokous Tampereella välille 14.00-16.00. Tämän jälkeen työntekijä matkustaa takaisin Helsinkiin 16.00-18.00.

Työaikana tapahtuva matkustaminen luetaan työajaksi ja säännöllisen työajan ulkopuolella, ajalla 16.00-18.00 tapahtuvasta, työhön liittyvästä matkustamisesta maksetaan yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus tai annetaan yhden tunnin palkallinen vapaa.

2. Työntekijän säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa. Työpäivän sisällä on puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton lou- nastauko ja työaika sijoittuu välille 8.00-16.00. Työntekijällä on ollut maanantaina viikkovapaapäivä. Lauantaiaamuna klo 6.30 hän lähtee kotoaan Helsingistä, noutaa työpaikaltaan koulutusmateriaalin ja jat- kaa suoraan Mikkeliin, jonne saapuu klo 9.25 . Työntekijä kouluttaa klo 10.00-16.00, minkä jälkeen palaa takaisin Helsinkiin klo 19.00.

Työntekijän säännöllisenä työaikana (esimerkissä klo 8.00-16.00) ta- pahtuva matkustaminen luetaan työajaksi. Lauantain työajalta (7,5 t) maksetaan lauantaityölisä 25 % ja työajan ulkopuoliselta matka-ajalta klo 6.30-8.00 ja klo 16.00-19.00 yhteensä 2 tunnin 15 minuutin palkkaa vastaava matka-ajan korvaus tai annetaan vastaavan pituinen palkalli- nen vapaa-aika.

7 § Arkipyhät ‌

1. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsi- äispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulu- päivä ja tapaninpäivä.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (viikkotyöaika/5).

8 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan li- säksi ja joka ei ole lakisääteistä ylityötä (yli 8 tuntia/vrk tai yli 40 tuntia/vko). Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalk- ka tehdyltä työtunnilta, ellei 9 §:n perusteella makseta suu- rempaa korvausta.

2. Lisätyön teettäminen työvuorolistan mukaisena vapaapäi- vänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.

3. Lisätyötä ei lueta työaikalain mukaisiin ylityökiintiöihin.

9 § Ylityö ‌

1. Vuorokautisena ylityönä korvataan työ, jota tehdään yli 6

§:n mukaisen vuorokautisen tai keskimääräisen vuorokauti- sen maksimityöajan. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään yli 6 §:n mukaisen enimmäistuntimäärän vii- kossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa tasoit- tumisjakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla ko-

rotettu palkka.

10 § Lisä- ja ylityökorvausten laskenta ja vaihto vapaaksi ‌

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtai- sia korvauksia saadaan toimihenkilön tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Työajan ollessa 6 §:ssä tarkoitet- tua työaikaa lyhyempi jakaja on samassa suhteessa pienempi kuin työaika on enimmäistyöaikaa lyhyempi.

2. Lisä- ja ylityöt ja muut tuntikohtaiset korvaukset voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaa- villa prosenteilla korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työ- aikana.

11 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kir- kollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li- säksi sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu perustunti- palkka.

2. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edel- tävinä päivinä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona.

12 § Lauantaityö ‌

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li- säksi lauantaikorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotet- tu perustuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perus- teella maksetaan korotettua palkkaa.

13 § Ilta- ja yötyö ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi iltatyölisänä teh- dyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi yötyölisänä teh- dyiltä tunneilta 30 %:lla korotettu perustuntipalkka.

14 § Viikoittainen vapaa ‌

1. Toimihenkilölle annetaan työaikalain mukainen viikoittainen vapaa kunakin työviikkona laista ilmenevin poikkeuksin.

2. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaan aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vas- taavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraa- van kalenterikuukauden aikana tai maksamalla hänelle kuu- kausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka viikoittaisen va- paan aikana tehdyiltä tunneilta mahdollisten ylityö- ja sunnun- taityökorotusten lisäksi.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan päivystysvalmiudessa, makse- taan hänelle varallaoloajalta 50 % hänen perustuntipalkas- taan.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15 - 30 % perustunti- palkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilöiden työskennellessä kursseilla, leireillä ja vastaavissa tilaisuuksissa, tulee heille vahvistaa etukä- teen kirjallisesti työaika ja mahdollinen työaikaan kuu- lumaton varallaoloaika.

Edellä mainitun muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvan va- rallaolon korvaus tulee olla sovittu ennen varallaoloa.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voi- daan sopia vaihdettavaksi vastaavien korvausprosenttien mu- kaiseen vapaa-aikaan.

4. Kun toimihenkilö vapaa-aikanaan kutsutaan työhön eikä kyse ole varallaolosta maksetaan hälytyskorvauksena 17,00 euroa.

16 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken palkanmaksukauden sekä palkatto- mien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palkka laske- taan käyttäen jakajana työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien lukumäärää. Kertojana käytetään palkkaan oikeut- tavien työpäivien lukumäärää.

2. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudate- taan 10 §:n mukaista kuukausipalkan jakajaa.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta nou- datetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussään- töä.

2. Jos työpaikalla on 31.10.1993 noudatettu kulloinkin voi- massa olevaa verohallituksen päätöstä verottomien matka- kustannusten korvausten perusteista ja määristä, voidaan käytäntöä jatkaa ellei paikallisesti toisin sovita.

18 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun lop- puun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työ- suhteita käsitellään tässä kohdin kuten yhdenjaksoista työ- suhdetta.

2. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kolme arkipäivää kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työpaikalla 31.10.1993 noudatettuun työ-, virka- tai toimiehtosopimuk- seen perustuen on ollut tällainen käytäntö. Tällöin noudate- taan myös tuolloin voimassa olleita ansaintarajoja ja -edel- lytyksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän kohdan mu- kaisesta lomaoikeudesta ja sen perusteista.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön 31.10.1993 voimassa ollut oikeus ns. talvilo- mapidennykseen vähenee 1.4.1994 ansaittavan loman osalta kolmella päivällä, ellei allekirjoittaja järjestöjen välillä ole toisin sovittu tai paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisesti voidaan ns. talvilomakautta sopia jatkettavaksi

16.5. saakka.

3. Kiinteän kuukausipalkan lisäksi maksettavat muut kuin tila- päisten olosuhteiden perusteella määräytyvät lisät (esimerkik- si työehtosopimuksen mukaiset sunnuntaityö-, lauantaityö-, il- tatyö- ja yötyölisät) huomioidaan vuosilomapalkassa vuosilo- malain 10 §:n 1. mom. mukaisesti.

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja loma- korvaus lasketaan edelleen entisen vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja kertojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden palkan- laskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 teh- dään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä entisen vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlaske- tut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä.

5. Muuten vuosilomaan ja siltä ajalta maksettavaan palkkaan noudatetaan vuosilomalakia.

19 § Säästövapaa ‌

Työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella voidaan sopia vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n perusteella säästövapaan käyttämisestä. Säästövapaaseen voidaan siir- tää vuosilomasta yli 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus sekä erikseen sovittavat vapaana annettavat lisä- ja ylityökorvauk- set.

20 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan ei kui- tenkaan lomapidennysajan palkasta. Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä ellei paikallisesti toisin so- vita

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana ellei lo- maltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 § 2 momentissa mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä mak- settavasta lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske toimihenkilöä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

21 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilö työnteon alettua estyy tekemästä työtä sai- rauden tai tapaturman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työ- suhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso

alle 1 kk sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arki- päivää (50 % palkasta)

alle 3 vuotta 4 viikkoa

3 - 5 vuotta 5 viikkoa

5 - 10 vuotta 6 viikkoa

yli 10 vuotta 8 viikkoa

Xxxxxxx poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma, toimihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalen- teripäivää.

Jos sama sairaus uusiutuu seitsemän päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Työnantaja maksaa palkan suoraan toimihenkilölle ja ha- kee sairauspäivärahan itselleen saatuaan toimihenkilöltä sii- hen tarvittavat selvitykset, jotka toimihenkilön tulee toimittaa viipymättä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

3. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnan- tajalle sairastumisestaan.

4. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella.

22 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajal- ta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tar- peetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvä- lineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

b) Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

c) Toimihenkilö käy uuden työn edellyttämässä tai muussa la- kisääteisessä lääkärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

23 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on poissa työstä seuraavassa mainittu- jen toimihenkilön työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä toimihenkilön palkkaa tai vuosi- lomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä tai ellei siitä ole muuta työnantajan kanssa sovittu.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastu- minen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä lapsen hoi- don järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastu- misen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistet- tava lääkärin todistuksella ja vaadittaessa on annettava selvi- tys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastumi- nen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin to- distuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon vält- tämättömyydestä.

Edellisessä kappaleessa olevan lisäksi työehtosopimusosa- puolet suosittelevat, että työnantaja mahdollisuuksien mukaan myöntäisi työntekijälle tilapäisesti palkatonta vapaata työnteki- jän omien vanhempien tai ottovanhempien äkillisen sairastu- mistapauksen yhteydessä.

c) Toimihenkilön perheenjäsenen, omien vanhempien ja omi- en lasten kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa ta- loudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

e) Omat vihkiäiset ja parisuhteen rekisteröinti.

f) Avio- tai avopuolison synnytykseen osallistuminen.

g) Muuttopäivä.

h) Omat 50- ja 60-vuotispäivät.

i) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle toimihenkilölle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäi- viltä.

3. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilau- takunnan kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionme- netys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

4. Osallistuminen valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n tai sen val- takunnallisen jäsenjärjestö YSTEA:n liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin ei vähennä palkka- ja vuosilomaetu- ja.

5. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan etukä- teen.

24 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys- vanhempain- se- kä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausva- kuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan toimihenkilölle työ- suhteen kestäessä palkka 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta. Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksuajalta itsel- leen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset, jot- ka toimihenkilön tulee toimittaa viipymättä.

25 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjär- jestöjen välillä sovittu.

26 § Luottamusmies ‌

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oi- keus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamus- mies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka kos- kevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuh- teeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luot- tamusmiessopimusta.

3. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmies- tehtävien hoitamisesta seuraavasti:

edustettavien lukumäärä euroa/kk 1.2.2012 alkaen

2	- 15	25,50
16	- 50	37
51	- 100	48
yli	100	57,50

Pöytäkirjamerkintä:

Monitoimialaisessa tai monitoimipaikkaisessa järjestössä toimiva luottamusmies rinnastetaan pääluottamusmie-

heen. Pääluottamusmiehelle maksettava vähimmäiskor- vaus on 57,50 euroa.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 24,50 €/kk korvauk- sena ko. tehtävien hoitamisesta. Korvauksen maksami- sen edellytyksenä on, että työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kaksikymmentä työntekijää. Mikäli työpaikalla on vähintään 100 toimihenkilöä, on työsuojeluvaltuutetun korvaus 37 €.

27 § Koulutus ‌

1. Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhtei- sen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta nouda- tetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä koulutussopimusta.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ul- kopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopi- vissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa so- vittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua koko- usta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouksen järjestäjä.

c)Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

29 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja perii toimihenkilön antamalla valtuutuksella Eri- tyisalojen Toimihenkilöliiton jäsenmaksut toimihenkilön pal- kasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Toimihenki- lölle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summas- ta.

30 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia toisin työnantajan ja työntekijän tai työntekijöitä edustavan luottamusmiehen välillä allekirjoittajajärjestöjen välisen paikal- lisen sopimisen pöytäkirjan mukaisesti.

31 § Keskusjärjestösopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia:

Yleissopimus (LTK - STTK) Yhteistoimintasopimus (LTK - SAK/STTK/AKAVA) Hoitoonohjausjärjestelmä (LTK - STTK) Työpaikkaruokailusopimus (LTK - STTK) Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK - STTK)

Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, sovitaan niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen erikseen.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilöiden tai luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopimuksen allekirjoittaja-

järjestöjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia viedä työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

33 § Voimassa olevat edut ‌

1. Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toi- mihenkilön väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, jot- ka eivät ole perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen.

2. Sellaiset etuisuudet, jotka ovat perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen korvataan tällä työehtosopimuksella, ellei järjestöjen välillä tai paikallisesti erikseen toisin sovita.

34 § Työrauha ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän so- pimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2012 lukien ja päättyy 28.2.2014 jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota vähintään kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toi- mihenkilöihin.

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, itsenäis- ten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia toimihenkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työ- ehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

2 § Paikkakuntakalleusluokitus

1. Paikkakuntaluokituksen jaottelussa 1. ja 2. paikkakuntakal- leusluokkaan noudatetaan 28.2 2013 saakka 1.10.2007 voi- massa ollutta valtioneuvoston vahvistamaa luokitusta ja kun- tajaotusta (nykyinen sivu 31).

3 § Palkkausperusteet

1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtä- vän vaativuuden ja mahdollisen erityistekijälisän (=tehtäväkohtainen palkanosa) ja tehtävästä suoriutumisen ja mahdollisen tehtävien hoidossa hyväksi luettavan vuosisidon- naisen takuun (=henkilökohtainen palkanosa) perusteella si- ten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2. Toimihenkilön tehtävän vaativuuteen perustuva palkka, mahdollinen erityistekijälisä ja tehtävien hoidossa hyväksi lu- ettava aikaisempi kokemus tulee määritellä työsuhteen alkaessa. Suoriutumiseen perustuva palkanosa määritellään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

3. Vaativuusryhmää määriteltäessä arvioidaan tehtävä, ei toi- mihenkilöä. Tehtävän vaativuuden arviointi tapahtuu kirjallisen tehtävänkuvauksen perusteella. Tehtävien oikeaa vaativuus- ryhmää arvioitaessa painotetaan tieto/taito, kokemus – vaati- vuustekijää (vaativuusryhmittely sivulla 29). Sopimuksen liit- teenä (s.62) on sopijaosapuolten yhteinen malli tehtävänku- vauslomakkeeksi täyttöohjeineen.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

1. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryh- mälle sovitun vähimmäispalkan ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen erityistekijälisän perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävän vaativuusryhmä, perusteet mahdol- liselle erityistekijälisälle ja mahdollisesti hyväksi luettava ai- kaisempi kokemus selvitetään työnantajan ja toimihenkilön kesken tai toimihenkilön niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan kans- sa toimesta laadittua kirjallista tehtävänkuvaa apuna käyttäen.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee vaativuusryhmän, perusteet erityistekijälisälle ja mahdollisen hyväksi luettavan aikaisemman kokemuksen.

Toimihenkilöllä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oi- keus saattaa syntynyt erimielisyys tämän sopimuksen 8 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.

3. Erityistekijälisää maksetaan samaan vaativuusryhmään si- joittuvien tehtävien keskinäisten vaativuuserojen perusteella. Erityistekijälisään voivat vaikuttaa myös toimihenkilön hoita- mat sijaisuudet tai oman tehtävän ohella tilapäisesti hoitamat tehtävät.

Erityistekijälisää voidaan maksaa muun muassa seuraavien tehtävään liittyvien kriteerien perusteella:

- tehtävän laaja-alaisuus tai työn monimuotoisuus, esimer- kiksi työskentely eri toimipaikoissa ja tehtävissä

- tehtäväkokonaisuudessa on mukana vaativampaan tehtä- väryhmään kuuluvia osatehtäviä

- toimihenkilön tehtäviin kuuluu tiimin/ryhmän vetäjän tehtä- viä ilman varsinaista esimiesasemaa

- taloudellinen vastuu ilman varsinaista budjettivastuuta

- muu määritelty toiminnallinen erityisvastuu (esim. kehittä- mistehtävät, hoito- ja turvallisuusvastuu, tekninen vastuu)

- työn erityinen kuormittavuus

- perehdytysvastuut

- tehtävän hoitamista erityisesti hyödyttävä kielitaito

4. Erityistekijälisää voidaan maksaa yhden tai useamman kri- teerin perusteella. Edellä mainittujen lisäksi tai niiden sijasta järjestökohtaisesti voidaan määritellä muita kriteereitä lisälle. Erityistekijälisän suuruus on 3-30 % vaativuusryhmän perus- palkasta laskettuna.

5. Tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuusryhmän muut- tuessa mahdollinen erityistekijälisä arvioidaan uudelleen.

Esim 1. Toimihenkilö siirtyy vaativuusryhmän 3 tehtävästä vaativuusryhmän 4 tehtävään. VR3 tehtävässä toimihenkilöllä on ollut 100 euron erityistekijälisä tehtävästä, joka sisältyy VR4 perustehtäviin ja VR4 peruspalkkaan. Tällöin toimihenkilön koko- naispalkan eri osien suhteet saattavat siis muut- tua, kokonaispalkan kuitenkaan laskematta.

6. Esimies ja toimihenkilö tarkastelevat vuosittain yhdessä toi- mihenkilön oikeutta erityistekijälisään. Mahdollisen lisän pe- rusteet ja määrä dokumentoidaan tehtävänkuvauslomakkee- seen.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

1. Henkilökohtaisessa palkanosassa voi olla kaksi osaa: hen- kilökohtainen lisä ja vuosisidonnainen takuu.

Henkilökohtainen lisä määräytyy toimihenkilön työssä suo- riutumisen perusteella.

Henkilökohtaisen lisän kriteereitä voivat olla muun muassa:

- erityisen hyvä työn laatu ja erityisen hyvät työtulokset

- erityinen soveltuvuus

- työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen työhistoria

- työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen koulutus tai kielitaito

- erityiset tiedot ja taidot, jotka ovat hyödyllisiä ao. tehtävän hoitamisessa

- valmius tilapäisiin epäsäännöllisiin työaikajärjestelyihin

- erittäin hyvät työyhteisötaidot ja aktiivinen ote työilmapiirin kehittämiseen

- poikkeuksellisen hyvä joustavuus ja yhteistyökyky

- tehtävänkuvaan kuulumaton uusien toimihenkilöiden pe- rehdyttäminen

Henkilökohtaisen lisän määrällä ei ole ylärajaa. Silloin kun sitä maksetaan, se on vähintään 3 % ao. tehtävän vaativuusryh- män peruspalkasta laskettuna.

2. Perusteet mahdolliselle henkilökohtaiselle lisälle selvitetään vuosittain työnantajan ja toimihenkilön välillä tehtävästä laa- dittua kirjallista tehtävänkuvaa apuna käyttäen. Xxxxxxxxxxxx voi halutessaan pyytää keskusteluun häntä edustavan luot- tamusmiehen tai muun häntä edustavan henkilön.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee henkilökohtaisen lisän perusteet.

Toimihenkilöllä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oi- keus saattaa syntynyt erimielisyys tämän sopimuksen 8 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.

3. Henkilökohtaista lisää maksetaan siihen saakka kun toimi- henkilö hoitaa samoja työtehtäviä. Tehtävien vaativuuden muuttuessa voidaan henkilökohtainen lisä arvioida uudelleen.

Vuosisidonnainen takuu

4. Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan määrä (henki- lökohtainen lisä + vuosisidonnainen takuu) tulee olla toimi- henkilön työkokemuksen perusteella vähintään seuraava:

Kokemusvuodet Henkilökohtainen palkanosa

% vaativuusryhmän peruspalkasta

3	6
6	10
9	14

Vuosisidonnaista takuuta ei makseta, mikäli henkilökohtainen lisä on suurempi tai yhtä suuri kuin vuosisidonnainen takuu.

5. Vuosisidonnaiseen takuuseen oikeuttavaa aikaa on sellai- nen työskentely oman työnantajan palveluksessa, jossa työ- aika on keskimäärin ollut vähintään 19 tuntia viikossa. Jos keskimääräinen työaika on keskimäärin ollut vähemmän kuin 19 tuntia viikossa, otetaan ko. työskentelystä huomioon 50 %.

Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta toimihenkilö on vuosilomalain mukaisesti ansainnut vuosilomaa.

Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huomioon otettavan koke- muksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

6 § Vähimmäispalkat

Tämän sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettujen vaativuusryhmien vähimmäispalkat ilmenevät tämän sopimuksen liitteestä.

7 § Palkkamääräysten soveltaminen

1. Viimeistään 5 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta on laadittava kirjallinen tehtävänkuva ja määriteltävä tehtävien vaativuusryhmä sekä mahdollinen erityistekijälisä.

Henkilökohtainen lisä määritellään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa pysyvästi tarkistetaan muutosten vaikutus palkkausperusteisiin.

Mikäli toimihenkilölle syntyy mahdollinen peruste henkilökoh- taiseen lisään, tarkistetaan perusteen vaikutus palkkaukseen.

Vaativuusryhmän tarkistaminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tehtävien vaativuuden muuttumisesta. Erityistekijälisän tai henkilökohtaisen lisän tarkistaminen on tehtävä

vastaavassa ajassa perusteen syntymisestä.

Lisäksi toimihenkilön palkkaperusteet tarkistetaan kerran vuodessa. Tarkistamisajankohta sovitaan paikallisesti.

3. Toimihenkilön tehtävien muuttuessa tilapäisesti vaativammiksi ja muutoksen jatkuessa yli koko palkanmaksukauden, tarkistetaan toimihenkilön palkkaperusteet seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Mikäli tehtävien muutos johtuu vuosilomista, ei tarkistusta kuitenkaan tehdä.

4. Xxxxxxx toimihenkilö joutuu hoitamaan tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä ja tehtävien hoito jatkuu yli palkanmaksukauden, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisestä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien korvaus, jonka suuruus on 5 – 25 % henkilökohtaisesta palkasta työmäärän lisääntymisestä riippuen. Mikäli tehtävien hoitaminen on normaalia vuosilomista johtuvaa töiden järjestelyä, ei oikeutta korvaukseen ole.

5. Tässä pykälässä tarkoitettu tarkistusmenettely toteutetaan tämän sopimuksen 4 ja 5 §:ssä sovitun menettelyn mukaisesti.

8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välillä.

2. Ellei asiassa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

9 § Voimassa olevat edut

1. Tämä sopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenki- lön väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen.

2. Sellaiset etuisuudet, jotka ovat perustuneet työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen, korvataan tällä sopimuksella, ellei jär- jestöjen välillä tai paikallisesti erikseen toisin sovita.

10 § Työrauha

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän so- pimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

11 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2012 alkaen osana Sosiaa- lialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Sosiaalijärjestöjen vaativuusryhmittely ‌

TIETO/TAITO, KOKEMUS

ITSENÄISYYS, HARKINTA

VALVONTA, VASTUU

1. Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella.

2. Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatil- lisella koulutuksella.

3. Toimi muodostuu vaativaa ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

4. Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon tai asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoisella koulutuksella ja työkokemuk- sella.

5. Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuk- sen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saa- daan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työkokemuksella.

6. Toimi muodostuu toiminnon suunnitteluun, kehittämiseen, valvontaan ja johtoon tai perusteellisia teoreettisia tietoja edellyt- tävän asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tarvitta- vat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella koulutuksella ja vankalla työkokemuksella.

7. Toimi muodostuu toiminnon suunnitteluun, kehittämiseen, valvontaan ja johtoon liittyvistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja

taidot saadaan korkeakoulutasoisella koulutuksella ja vankalla työkokemuksella.

Tehtäväratkaisut toistuvat samankal- taisina.

Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen.

Tehtäväratkaisut edellyttävät valintoja eri menettelytavoissa.

Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusien ratkaisumallien löytämistä.

Tehtäväratkaisut edellyttävät myös olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä.

Tehtävät edellyttävät toimintoa tai asi- antuntija-aluetta koskevien ratkaisujen tekemistä.

Tehtävät edellyttävät toimintoa koske- vien ratkaisujen tekemistä.

Työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. Työ suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Työ suoritetaan itsenäisesti yleisohjeiden mukaisesti.

Työ suoritetaan itsenäisesti tavoitteisiin tai suunnitelmiin perustuen ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimiesvastuuta.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantunti- ja-asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudel- lista tai henkilöstövastuuta.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantuntija- asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai erityisen vaativaan asiantuntemukseen perustuen ja siihen sisältyy merkittä- vää tulosvastuuta toiminnan, talouden ja/tai henkilöstön osalta.

Vähimmäispalkat 1.2.2012 alkaen

paikkakuntaluokka
vaativuusryhmä	I pkl	II pkl
1. ryhmä	1549,22	1514,04
2. ryhmä	1633,64	1595,81
3. ryhmä	1783,23	1739,46
4. ryhmä	1958,86	1907,88
5. ryhmä	2167,08	2105,44
6. ryhmä	2405,60	2335,81
7. ryhmä	2646,80	2570,24

Vähimmäispalkat 1.3.2013 alkaen

vaativuusryhmä
1. ryhmä	1567,81
2. ryhmä	1653,24
3. ryhmä	1804,63
4. ryhmä	1982,37
5. ryhmä	2193,08
6. ryhmä	2434,47
7. ryhmä	2678,56

Harjoittelijoita, oppisopimusoppilaita ja tukityöllistettäviä koskevat palkka- usmääräykset

Tehtävässään harjoittelijana, oppisopimusoppilaana tai tukityöllistettynä toimivalle toimihenkilölle voidaan maksaa työsuhteen alettua enintään 6 kk:n ajan 85 % kyseisen vaativuusryhmän alarajan palkasta.

Yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutkintoon täh- täävän harjoittelun aikana ei sovelleta tämän työehtosopimuksen palkkaus- järjestelmää eikä palkkataulukoita.

Paikkakuntakalleusluokitus ‌

(noudatetaan 28.2.2013 asti)

Valtioneuvoston 25.11.1999 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan ni- mi	Kalleus- luokka	Xxxxxx nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Oulu	I
Espoo	I	Pelkosenniemi	I
Helsinki	I	Pello	I
Houtskari	I	Posio	I
Hyrynsalmi	I	Ranua	I
Hyvinkää	I	Ristijärvi	I
Hämeenlinna	I	Rovaniemen mlk	I
Inari	I	Rovaniemi	I
Iniö	I	Salla	I
Joensuu	I	Savukoski	I
Jyväskylä	I	Simo	I
Järvenpää	I	Sodankylä	I
Kauniainen	I	Tampere	I
Kemi	I	Tervola	I
Kemijärvi	I	Tornio	I
Keminmaa	I	Utsjoki	I
Kerava	I	Vaasa	I
Kirkkonummi	I	Vantaa	I
Kittilä	I	Ylitornio	I
Kolari	I
Korppoo	I
Kuhmo	I
Kuivaniemi	I
Kuopio	I
Kuusamo	I
Muonio	I
Nauvo	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuk- sen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaises- ti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehto- sopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, ku- ten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukai- sesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimuk- seen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamus- mies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröity yrityskoh- tainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosa- puolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käy- tävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopi- mus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjak- soon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa pai-

xxxxxxxx sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen pe- rusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikal- linen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten so- pimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikalli- nen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työeh- tosopimusosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen vä- listä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työeh- tosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopi- mus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustu- vien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsinki 10. päivänä helmikuuta 2000 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry.

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry.

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopi- muksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimuk- seen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamus- mies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yritys- kohtainen työntekijöiden yhdistys.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytykse- nä on työsopimuslain 30 tai 37a §:n mukaisen perusteen ole- massaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimukses- ta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen an- tamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yh- teistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tarkistettavaksi.

6 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työeh- tosopimusosapuolten välillä sovittu.

Helsinki 10. päivänä helmikuuta 2000 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialalii- ton jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jot- ka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työeh- tosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopi- musosapuolten välillä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yrityksessä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamus- miehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluk- sessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoitta- neeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poike- ten seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yh- teisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yh- teisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuk- sen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valin- nasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamus- miesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia use- ampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvolli- suudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palve- luksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijä- liiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luotta- musmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumi- sen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutok- sen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän so- pimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja täl- löin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta vara- miehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtä- västään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen am- mattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden kehittymisen suhteen.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työ- hön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellais- ta järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, et- tä hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä jär- jestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota nou- dattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyt- tämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvi- tetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjär- jestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimus- lain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden joh- dosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan nou- dattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta so- velletaan myös pääluottamusmiehenä tai yrityksen luotta- musmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irti- sanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoi- tukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja

antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuo- nekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomio- istuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättä- essä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus pure- taan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luot- tamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopi- muksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asi- anomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleen- sä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittä- miseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luot- tamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena ole- van tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muul- la sovittavalla tavalla seuraavat järjestön toimihenkilöitä kos- keva tiedot:

1.Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä ir- tisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikais- ten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kes- toaika.

3. Vaativuusryhmä, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ on arvioitu. Tämän lisäksi luottamusmiehelle tu- lee antaa vuosittain tieto siitä, kuinka monelle ja keskimää- rin kuinka suuria tehtävä- ja henkilökohtaisia palkanosia jär- jestössä maksetaan. Alle 5 henkilön ryhmistä tietoa ei kui- tenkaan voida antaa.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oi- keus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevis- ta toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luotta- musmiehellä oikeus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot aina- kin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys sii- tä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu use- ampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamus- miesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamus- miesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntai- työstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksel- lisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamus- miestehtävien hoitamista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, an- netaanko työstä vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistu- vana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtäväs- sään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yritys- kohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmies- tehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutetta- vissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellais- ta on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävi- en hoitamiseen.

Toimistovälineisiin kuuluu myös yhteisössä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti).

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies me- nettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauk- sen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdolli- suuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamus- miestehtävien hoitamisessa.

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voi- massa olevassa koulutussopimuksessa.

Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä myös luotta- musmiestehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sel- laisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjoh- don puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimieli- syydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman ai- heetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jom- pikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoi- tetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liit- tojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä vii- pymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautet- tu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettä- vä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jäl- keen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotte- luissa.

Helsingissä lokakuun 10. päivänä 2007

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toi- meenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerral- laan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispää- töstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjes- tämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulu- tustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hy- väksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdolli- suus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hy- väksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensim- mäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on sekä työnantajan että toimihenkilön etu. Tämän tavoitteen varmistamiseksi osapuolet suosittelevat, että toimihenkilölle varataan mahdollisuus osallistua työtaitojensa kehittämiseksi tarpeelliseen ammatilliseen jatko-, täydennys- ja uudelleen- koulutukseen. Toimihenkilön koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi esimiehen ja toimihenkilön välisessä kehityskes- kustelussa.

Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös pidempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutuk- seen.

2. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutus- ta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kus- tannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulu- tus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suora- naiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus an- netaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistu- misesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuu- kauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhtei- sesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yri- tykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdol- lisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähin- tään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työ- suojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikun- nan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituil- le, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että hei- dän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansi- onmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajal- ta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edelly- tyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yri- tyksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös re- kisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen pu- heenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 29. päivänä huhtikuuta 2010 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Allekirjoituspöytäkirja ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

1. Sopimuskausi alkaa 1.2.2012 ja päättyy 28.2.2014 siten kuin työehtosopimuksen 36 §:ssä on todettu.

2. Taulukkopalkkojen korotus 1.2.2012:

Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tauluk- kopalkkoja korotetaan 1.2.2012 alkaen I PKL:ssa 1,8 % ja II PKL:ssa 2,4 %.

3. Yleiskorotus 1.2.2012 lukien

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia 31.1.2012 voimassa olleita kuukausipalkkoja korotetaan 1.2.2012 lukien 2,4 %.

4. Kertaluonteinen kannustepalkkio

Kokoaikaisille toimihenkilöille maksetaan helmikuun 2012 pal- kanmaksun yhteydessä 150 € suuruinen kertaerä, mikäli työ- suhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ennen erän maksuajankohtaa, jatkuu kertaerän maksamisajankohtana ja toimihenkilö on oikeutettu palkkaan koko tai osalta helmikuuta 2012.

Osa-aikatyössä kertaerän suuruus määräytyy toimihenkilön keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa.

5. Yleis- ja taulukkokorotus 1.3.2013:

I PKL:ssa työskentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisia 28.2.2013 voimassa olevia kuukausipalkkoja ja taulukkopalk- koja korotetaan 1.3.2013 alkaen 1,2 %.

II PKL:ssa työskentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisia 28.2.2013 voimassa olevia kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2013 alkaen 0,9 %. Taulukkokorotusta ei tehdä, koska II PKL:n taulukko poistuu 1.3.2013 ja II PKL:n toimihenkilöiden taulukkopalkat määräytyvät jäljelle jäävän I PKL:n taulukon mukaan.

6. II PKL:n poistaminen

Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen II PKL:n palkkataulukko poistetaan 1.3.2013 lukien nostamalla II PKL:n taulukkopalkat I PKL:n taulukkopalkkojen tasolle. Pois- taminen toteutetaan pienentämällä toimihenkilölle II PKL:n taulukkopalkkojen päälle maksettuja mahdollisia erityistekijäli- siä, henkilökohtaisia lisiä ja/tai paikallisia eriä enintään paik- kakuntakalleusluokkien taulukkopalkkojen välisen eron ver- ran.

Siltä osin kuin erityistekijälisät, henkilökohtaiset lisät ja/tai pai- kalliset erät eivät riitä kattamaan eroa, voidaan sen kattami- seen II PKL:ssa käyttää 1.3.2013 jaettavaa paikallista erää.

7. Paikallinen erä 1.3.2013 alkaen

Lisäksi toteutetaan 1.3.2013 alkaen I PKL:ssa 0,7 % ja II PKL:ssa 1 % suuruinen paikallinen erä. Erä lasketaan sopi- musalan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön var- sinaisesta säännöllisen työajan palkkasummasta tammikuulta 2013. Laskettavassa palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia.

I PKL:ssa erä käytetään toimihenkilöiden tehtävissä tunnis- tettaviin erityistekijöihin tai henkilökohtaisiin lisiin siten, kuin paikallisesti siitä sovitaan. Tavoitteena on paikallinen yhteis- ymmärrys erän kohdennuksesta. Neuvottelut käydään liittojen sopiman, päivitetyn soveltamisohjeen (liite 1) mukaisesti. Pai- kallisiin neuvotteluihin tulee asennoitua siten, että aktiivisesti tavoitellaan yhteisymmärrystä erän kohdennuksesta. Neuvot-

teluihin lähdetään osapuolten ehdotusten pohjalta, jotka voi- vat neuvottelujen lopputuloksena muuttua tai täydentyä.

Ellei paikallisen erän neuvotteluissa kuitenkaan päästä yh- teisymmärrykseen erien kohdentamisesta, maksetaan paikal- linen erä kaikille I paikkakuntakalleusluokassa oleville toimi- henkilöille 0,7 %:n suuruisena henkilökohtaisesta palkasta laskettuna.

II PKL:ssa työnantaja saa kohdentaa erästä tarvittavan osan toimihenkilöille, joiden erityistekijälisät, henkilökohtaiset lisät ja/tai paikalliset erät eivät riitä kattamaan II PKL:n poistami- sesta johtuvaa palkan korottumista. Henkilökohtaista pal- kanosaa voidaan kuitenkin pienentää enintään vuosisidonnai- sen takuun määrään asti.

Jos toimihenkilön määräaikainen työsuhde on voimassa 1.3.2013 jälkeen alle kolme kuukautta, paikallista erää ei voi- da käyttää erityistekijälisien, henkilökohtaisten lisien ja/tai pai- kallisten erien jälkeen mahdollisesti jäävän erotuksen katta- miseen.

Mahdollisesti jäljelle jäävän erän työnantaja kohdentaa liitteen 1 mukaisesti.

8. Muita tekstimuutoksia

Luottamusmies (27 §)

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavia kor- vauksia korotetaan 1.2.2012 alkaen

seuraavasti:

edustettavien lukumäärä euroa/kk 2 - 15 25,50

16 - 50 37

51 - 100 48

yli 100 57,50

Pöytäkirjamerkintä: Monitoimialaisessa tai monitoimipaik- kaisessa järjestössä toimiva luottamusmies rinnastetaan pääluottamusmieheen. Pääluottamusmiehelle maksettava vähimmäiskorvaus on 57,50 euroa.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 24,50 €/kk korvauksena ko. tehtävien hoitamisesta. Korvauksen maksamisen edelly- tyksenä on, että työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kaksikymmentä työntekijää. Mikäli työpaikalla on vähintään 100 toimihenkilöä, on työsuojeluvaltuutetun korvaus 37 €.

9. Katastrofilauseke

Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvi- oidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomis- ta, Sosiaalialan Työnantajat ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottele- maan, mitä toimenpiteitä se edellyttää Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen piirissä. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia sopimuksen päättymisestä tai työehtosopi- muksen muuttamisesta.

10. Raamisopimuksen kattavuus

Jos keskusjärjestöt toteavat, että niiden 13.10.2011 allekirjoit- tamaan raamisopimukseen perustuvia työehtosopimuksia eli kattavuutta ei ole riittävästi, eikä raamisopimus ehtoineen tule voimaan, tämä työehtosopimus vahvistetaan kuitenkin edellä sovitun mukaisesti Sosiaalialan järjestöjä koskevaksi työehto- sopimukseksi ajalle 1.2.2012 – 28.2.2014.

11. Työelämän kehittäminen

Keskusjärjestöjen väliseen raamisopimukseen sen toteutues- sa sisältyy lukuisia keskusjärjestöjen tai maan hallituksen valmisteluun meneviä työelämän kehittämiskohtia. Hallituksen

kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on liit- teenä 2.

12. Työryhmät

Allekirjoittajajärjestöt perustavat seuraavat uudet työryhmät:

1. Työryhmä, joka selvittää mahdollisuuksia kustannusneut- raaliin siirtymiseen viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan/viikko nykyisen vuosilomalakiin perustuvan kuusipäiväisen lasken- nan sijasta. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2013.

2. Työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida mahdolliset naisten ja miesten väliset palkkaerot. Saatujen tulosten perusteella voidaan harkita mahdollisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon edistämiseksi. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.11.2013 mennessä.

3. Taulukkopalkkojen ja käytännön palkkojen suhdetta selvit- tävä työryhmä

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään alan käytännön palkkojen ja taulukkopalkkojen eroja mukaan lukien eri pal- kanerien (henkilökohtainen lisä, vuosisidonnainen takuu ja erityistekijälisä sekä paikalliset erät) euromääriä eri vaativuus- ryhmissä. Työryhmä hyödyntää työssään olemassa olevia ti- lastoja ja tekee tarvittaessa palkkakyselyjä. Työryhmä laatii selvityksestään raportin. Työryhmän toimikausi on 1.6.2013 - 30.11.2013. Työryhmän työ voidaan käytännössä yhdistää 2. työryhmän työhön.

13. Jatkuvan neuvottelun periaate

Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta kes- kinäisissä suhteissaan.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Liite 1

Paikallisen erän toteuttaminen sosiaalialan järjestöissä 1.3.2013 ‌

Sosiaalialan järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa vuosille 2012 - 2014 on sovittu jaettavaksi 1.3.2013 paikallisesti kohdennettava 0,7 % suuruinen erä I paikkakuntakalleusluokassa ja 1 % suuruinen erä

II paikkakuntakalleusluokassa.

1. Mitä jaetaan

I paikkakuntakalleusluokassa jaetaan 0,7 % ja II paikkakuntakalleus- luokassa 1 % suuruinen erä, joka lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta tammikuulta 2013. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset pal- kat (sisältäen kiinteät kuukausittain toistuvat lisät) mutta ei ylitöitä eikä vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikoro- tuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairauslomalta mak- setut palkat otetaan huomioon ilman vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä. Vas- taavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien toimihenkilöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.

Esimerkiksi: Työehtosopimuksen piirissä on 30 toimihenkilöä (ei sisällä työehtosopimuksen 1 §:n mukaisia työnantajan edustajia), joiden sään- nöllisen työajan kuukausipalkat tai tuntipalkkaisille toimihenkilöille mak- setut tuntipalkat tammikuulta 2013 olivat 63 000 euroa. Summa sisältää yhteensä 3000 euroa tuntikohtaisia ilta- ja lauantaityölisiä. Varsinaiset säännölliset palkat ovat siis 60 000 euroa (63 000 €, josta vähennetään 3000 € vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä).

Jaettava erä on I PKL:ssa 0,007 x 60 000 € = 420 €

II PKL:ssa 0,01 x 60 000 € = 600 €

2. Ketkä neuvottelevat

I PKL:ssa erän kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti. Neuvottelut käydään joko työnantajatasolla tai työyksikkökohtaisesti. Neuvotteluosa- puolina ovat työnantajan edustaja ja luottamusmies

/luottamusmiehet. Ellei luottamusmiestä ole, toimihenkilöt voivat valita yksimielisesti edustajan keskuudestaan. Pienessä työyhteisössä neuvot- telut voidaan käydä myös koko henkilöstön kanssa yhteisessä palave- rissa ilman erikseen valittuja edustajia. Neuvottelujen alussa todetaan, ketkä ovat neuvottelijat ja mitä tahoja he edustavat.

II PKL:ssa työnantaja päättää kohdennuksen ja voi käyttää sen tai tarvit- tavan osan siitä kattamaan II PKL:n palkkataulukon poistamisesta johtu- vaa palkan korottumista.

3. Paikallisten erien kohdennusperusteet

I PKL:n osalta neuvotteluissa on tarkoitus yhteisymmärryksessä sopia siitä, miten paikallinen 0,7 % erä kohdennetaan. Käytännössä ensin so- vitaan niistä periaatteista, joiden mukaan kohdennus suoritetaan ja tä- män jälkeen erän jakamisesta työpaikalla. Jakoperusteet liittyvät tehtä- vän vaativuuteen tai henkilökohtaiseen suoriutumiseen.

II PKL:n osalta työnantaja voi omalla päätöksellään kohdentaa erän tai tarvittavan osan siitä kattamaan II PKL:n palkkataulukon poistamisesta johtuvaa palkan korottumista. Mahdollisen loppuerän työnantaja koh- dentaa omalla päätöksellään edellä mainittuja jakoperusteita käyttäen toimihenkilöiden tehtävän vaativuuteen tai henkilökohtaiseen suoriutu- miseen.

Kummassakaan PKL:ssa paikallisesti jaettavaa erää ei saa käyttää työ- ehtosopimuksen normaalin velvoitteen täyttämiseen vaan tämän ylittä- viin tai harkinnanvaraisiin muihin kohdennuksiin. Erä on pysyvä osa palkkaa, joka maksetaan mahdollisten toimihenkilölle myöhemmin myönnettävien henkilökohtaisen lisän, erityistekijälisän tai vuosisidon- naisen takuun lisäksi.

4. Toimenpiteet ennen erien jakamista A.

I PKL:ssa työnantaja ja luottamusmies/luottamusmiehet käyvät hyvissä ajoin ennen korotusajankohtaa läpi työpaikan toimihenkilöiden sijoittu- misen vaativuusryhmittelyyn sekä sen, kuinka monelle ja keskimäärin kuinka suuria erityistekijälisiä ja henkilökohtaisia lisiä järjestössä makse- taan vaativuusryhmittäin.

Neuvottelut käydään työnantaja-aloitteisesti. Työnantaja toimittaa luot- tamusmiehelle ehdotuksen suunnitelluista korotuksista ja niiden perus- teista vaativuusryhmittäin.

Esimerkiksi: Työnantaja tekee luottamusmiehelle seuraavan ehdotuk- sen paikallisen erän kohdentamisesta (tässä esimerkissä 420 euroa):

1) Vaativuusryhmässä 2 työskenteleville kahdelle toimihenki- lölle kohdistetaan henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella 40 e eli yhteensä 80 e.

2) Vaativuusryhmässä 4 työskenteleville neljälle asiantuntijalle kohdistetaan jokaiselle työn vaativuuden perusteella 60 e eli yhteensä 240 e.

3) Vaativuusryhmässä 6 työskenteleville kahdelle asiantuntijal- le kohdistetaan 50 euroa eli yhteensä 100 euroa.

Tässä esimerkissä kohdennettava 420 euron paikallinen erä jaettaisiin siis kahdeksalle henkilölle.

Luottamusmies ja työnantaja neuvottelevat erien kohdentamisesta edel- lä mainituilla periaatteilla. Erät jaetaan toistaiseksi voimassa olevina pal- kanosina 1.3.2013 lukien. Sopimus erien kohdentamisesta tulee tehdä kirjallisesti.

Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että erityisesti suuremmissa jär- jestöissä erä jaettaisiin aidosti paikallisesti ja kohdennettaisiin em. taval- la.

Jos erän kohdentamisesta ei kuitenkaan päästä sopimukseen, makse- taan paikallinen erä I PKL:ssa kaikille 0,7 % suuruisena henkilökohtai- sesta palkasta laskettuna.

II PKL:ssa työnantaja käy hyvissä ajoin ennen korotusajankohtaa läpi työpaikan toimihenkilöiden palkkaperusteet ja II PKL:n taulukkopalkko- jen poistumisesta mahdollisesti aiheutuvan kustannuksen kunkin toimi- henkilön kohdalla, tekee laskelman kustannuksen kattamisesta mahdol- lisella henkilökohtaisella lisällä, mahdollisella erityistekijälisällä ja/tai pai- kallisella erällä tai niiden osalla. Työnantaja käy xxxxxxxxx läpi toimi- henkilön kanssa ja mikäli toimihenkilö haluaa, myös luottamusmiehen kanssa.

Mikäli II PKL:n paikallisesta 1 % erästä jää osa käyttämättä palkkataulu- koiden eron poistamiseen, loppuerän käyttämisestä suositellaan neuvo- teltavan paikallisesti tämän ohjeen mukaisesti. Työnantaja kuitenkin päättää loppuerän kohdennuksesta tämän soveltamisohjeen kohden- nusperusteiden mukaisesti ja antaa selvityksen erän käyttämisestä työ- ehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden palkankorotuksiin.

5. Jälkitarkastelu

Kun työnantaja ja luottamusmies ovat päässeet sopimukseen paikallis- ten erien kohdentamisesta, tiedotetaan kohdennuksesta ja sen perus- teista kirjallisesti henkilökunnalle.

Henkilökunnalle annettavassa tiedotteessa tulee ilmetä ainakin:

1) Millä perusteilla erä on kohdennettu

2) Kuinka monelle henkilölle paikallinen erä on kohdistunut

3) Mihin vaativuusryhmiin erää on kohdennettu ja kuinka paljon (%)

6. Palkkatietojen salassapito

Luottamusmiehelle luovutetut ja näytetyt tiedot ovat ehdottoman luotta- muksellisia, eikä hän saa luovuttaa yksittäisen henkilön palkka- tai muu- ta henkilötietoa kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen.

Liite 2

Työaikapankkimalli sosiaalialan järjestöille ‌

1. Työaikapankkimallin tarkoitus ja käyttöönotto

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja va- paan-ajan yhteensovittamiseksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tuloksellisten työaikajärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan so- pia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

2. Työaikapankin osatekijät

Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

• Viikkolepokorvaus

• Matka-ajan korvaus

• Lomaraha

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja va- paa annetaan tunteina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöai- ka/5:llä.

Esimerkiksi:

1) Yksi vuorokautinen ylityötunti, joka korvataan 50 %:lla koro- tetulla perustuntipalkalla on 1 h 30 min, kun se siirretään työaikapankkiin.

2) Säännöllisenä työaikana tehdystä iltatyöstä maksettava ilta- työlisä, 15 % perustuntipalkasta, on työaikapankkiin siirret- tynä yhdeltä tunnilta 9 min.

3) Lomarahan muuntosuhde: 24 lomapäivän lomaraha = 12 arkipäivää = 2 viikkoa eli 10 työpäivää vapaata.

Ylitöiden ja viikkolepokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava esimiehen kanssa etukäteen samalla, kun sovitaan yli- työn tekemisestä. Työaikakorvausten siirtämisestä työaikapank- kiin on sovittava siinä vaiheessa, kun sovitaan niiden pitämisestä vapaana. Matka-ajankorvausten siirtämisestä

työaikapankkiin tulee sopia siinä vaiheessa, kun työnantaja il- moittaa, että korvaus annetaan vapaana.

Työntekijällä on oikeus säästää työaikapankkiin enintään 15 työ- päivää vastaava tuntimäärä.

3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä alustavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, työn- tekijän on ilmoitettava sen pitämisestä viimeistään neljä kuukaut- ta ennen vapaan alkamista. Lähtökohtana työaikapankkijärjes- telmässä on mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Kertynyt vapaa pidetään kahden kalenterivuoden kuluessa sen kertymisestä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti toi- sin sovita.

4. Työaikapankin hallinnointi ja kirjanpito

Työaikapankkiin säästetyt työntunnit merkitään työaikakirjanpi- toon, jonka sisällöstä työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.

5. Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkivapaa on työssäoloaikaa vuosilomia ja ko- kemusvuosia laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

6. Sairastuminen työaikapankkivapaan aikana

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan al- kamista tai sen aikana, ei työkyvyttömyysjakson kolmea päivää ylittävää osaa, ellei lyhyemmästä ole sovittu, lasketa työaika- pankkivapaaksi. Työntekijän tulee pyytää vapaan ajankohdan siirtoa viipymättä työkyvyttömyyden alkaessa.

Esimerkki

Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työntekijän pitävän työaikapankkivapaata 1.10.-14.10. eli 10 työpäivää. Työn- tekijä on sairaana 5.10-30.10.2009.

1.-4.10. välisellä ajalla työaikapankkivapaasta kuluu 2 päi- vää ja vielä 5.-7.10. välisellä ajalla 3 päivää. Vapaa muut- tuu 8.10. alkaen sairauslomaksi, jolloin loppuosa vapaasta (8.-14.10. = 5 työpäivää) siirtyy pidettäväksi myöhemmin.

to 1.10.	ma 5.10.	to 8.10.	ke 14.10.	ke 30.10.
vapaa alkaa	sairastuminen	vapaa muuttuu sairauslomaksi		sairausloma päättyy

2 pv vapaa alkaa

3 pv vapaa

5 pv sairauslomalla

sairauslomalla

7. Työaikapankkivapaan ajalta maksettava palkka

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan työntekijälle nor- maali säännöllinen kuukausipalkka. Jos työntekijän palk- kaan kuuluu säännöllisesti maksettavaa muuta palkkaa, tulee myös tämä huomioida työaikapankkivapaan ajalta. Luontoisedut annetaan työaikapankkivapaan ajalta vähen- tämättöminä.

8. Työaikapankin irtisanominen

Työsuhteen ja työaikapankin päättyessä työaikapankissa pitämättä olevat tunnit maksetaan rahana. Vapaasta mak- settavan korvauksen suuruus määräytyy työsuhteen päät- tymishetkellä voimassa olevien palkkausperusteiden mu- kaan.

Työntekijällä on oikeus saada ja työnantajalla on oikeus antaa työaikapankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työ- tehtävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttues- sa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on ir- tisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen.

Helsingissä 6.11.2009

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Tehtävänkuvauslomake

Työnantaja ja toimipiste:

Tehtävänimike:

Tehtävän tarkoitus:

Tehtäväkokonaisuudet: Tehtävän vaativuuden arviointi:
Pääasialliset työtehtävät	Tarkempi selvitys tehtävän sisällös- tä	Aika- arvio %	Tieto/taito, kokemus (vr 1-7)	Itsenäisyys, harkin- ta (vr 1-7)	Valvonta, vastuu (vr 1-7)






Muut työtehtävät	Tarkempi selvitys tehtävän sisällös- tä	Aika- arvio %	Tieto/taito, kokemus (vr 1-7)	Itsenäisyys, harkin- ta (vr 1-7)	Valvonta, vastuu (vr 1-7)

Esimies ja selvitys tehtävän tasosta järjestössä:

Muut tehtävän vaativuuteen mahdollisesti vaikuttavat asiat:

Vaativuusryhmä, johon tehtävä sijoittuu:

Erityistekijälisä (määrä, peruste) :

Paikka ja päivämäärä:

Esimiehen nimi ja allekirjoitus: Toimihenkilön nimi ja allekirjoitus:

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE TULEE PÄIVITTÄÄ TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN MUUTTUESSA PYSYVÄSTI JA TARKISTAA KERRAN VUODESSA

TEHTÄVÄNKUVAUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Työnantaja ja toimipiste:

Työnantajan nimi ja toimipiste, johon toimihenkilön työtehtävä sijoittuu (esi- merkiksi Keskustoimisto/ Helsinki tai aluetoimisto/ Rovaniemi)

Tehtävänimike: Tehtävänimike tai pääasiallinen tehtävä Tehtävän tarkoitus: Lyhyt selostus tehtävän tarkoituksesta

Pääasialliset työtehtävät:

Kuvaus eri tehtävien sisällöstä päätehtävittäin. Pääasialliset työtehtävät tar- koittavat samaa toiminnallista kokonaisuutta koskevia tehtäviä, joilla on sa- ma tarkoitus (esimerkiksi kirjanpitotehtävät, kiinteistönhoitotehtävät, koulu, sosiaali- ja/tai terveydenhuollon tehtävät, neuvonta- ja/tai asiantuntijatehtä- vät)

Tarkempi selvitys tehtävän sisällöstä:

Yksityiskohtaisempi selvitys tehtävän sisällöstä, ts. mitä tehtäviin kuuluu ja miten tehtäviä hoidetaan.

Aikaosuus: Tehtävän aikaosuus koko toimen hoitamiseen käytetystä ajasta.

Aikaosuusarviossa on käytettävä jaksoa, jonka kuluessa kaikki tehtävät tois- tuvat (päivä, viikko, kuukausi, jne.)

Tehtävän vaativuuden arviointi:

Tähän arvioidaan jokaisen päätehtävän ja muiden työtehtävien osalta vaati- vuusryhmä (vaativuusryhmittely 1-7), johon työtehtävä sijoittuu.

Muut työtehtävät: Sellaiset muut päätehtävästä erilliset tehtävät, joilla on merkitystä luokituk-

sen kannalta.

Esimies ja selvitys tehtävän tasosta:

Tehtävän organisatorinen asema (suhteessa ylimpään johtoon). Esimerkiksi kirjanpitäjä: talouspäällikön alaisuudessa/ toiminnanjohtajan alaisuudessa tai järjestösihteeri: järjestöpäällikön alaisuudessa/ toiminnanjohtajan xxxxxxx- xxxxx. Samoin tähän kohtaan tulee merkitä mahdollisen esimiesaseman laa- juus eli sen alla olevat toiminnot.

Muut tehtävän vaativuuteen mahdollisesti vaikuttavat asiat:

Tässä kohdassa on mainittava esimerkiksi toistuvat sijaisuudet.

Vaativuusryhmä, johon tehtävä sijoittuu:

Erityistekijälisä:

Tähän kohtaan merkitään vaativuusryhmä (1-7), johon työtehtävä kokonai- suudessaan sijoittuu.

Tähän merkitään erityistekijälisän perusteet ja suuruus.

EK-Tieto Oy VerkkoMILO 146a

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖISSÄ TEHTÄVÄÄ TYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS

1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET	Työnantaja	Koti- tai liikepaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä . . Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan . . saakka Määräaikaisen työsuhteen peruste (Työsopimuslaki 1 luku 3 §) : Kunnes seuraava yksilöity työtehtävä on suoritettu:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan koeaikaa (enintään 4kk, kuitenkin enintään puolet alle 8kk:n määräaikaisesta työsuhteesta)
4. TYÖAIKA	Säännöllinen työaika (TES 6 § ) (TES 6 § 1) (TES 6 § 3) 7 t 30 min/vrk ja 37 t keskimäärin 7 t 30min/vrk ja 37 t 30 min/vk 30min/vk/ Tasoittumisjakson pituus Muu: Muu: Työ voi sisältää ilta- ja viikonlopputyötä Työ voi sisältää yötyötä Työpaikalla on käytössä liukuva työaika (TAL 13§) Muuta: (esim. leirit-, kurssityö, työhön liittyvä matkustaminen) Ruokatauon pituus on min. Se luetaan työaikaan ei lueta työaikaan.
5. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävä työsuhteen alkaessa/työsopimusta tehtäessä
6. PALKKA	Työsuhteen alkaessa /työsopimusta tehtäessä kokemuslisään oikeuttava aika: v kk Työsuhteen alkaessa /työsopimusta tehtäessä työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Vaativuusryhmä: Tehtäväkohtainen palkanosa: % (määritellään viimeistään 5 kk:n kuluessa työsuhteen alkamisesta) Henkilökohtainen palkanosa % (määritellään viim. vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta)
	Palkan määrä: (euroa/ kk/ t) Palkanmaksukausi: Loppupalkka maksetaan työsuhteen päättyessä viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä
7. TYÖNTEKOPAIKKA	(Kiinteä työpaikka/ -paikat tai tietty alue/alueet):
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta
9. MUUT EHDOT (esim. luontoisedut)
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Paikka Aika
	Työnantajan allekirjoitus / allekirjoitukset		Työntekijän allekirjoitus

Document Metadata

Table of Contents

Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus

Document Metadata